29. TORSTAINA 8. SYYSKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "29. TORSTAINA 8. SYYSKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 29/2011 vp 29. TORSTAINA 8. SYYSKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Keskustelu 1) Pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta... 2 Pääministerin ilmoitus PI 1/2011 vp Suullinen kyselytunti 2) Suullisia kysymyksiä Vastaamassa ovat seuraavat ministerit: Pääministeri Jyrki Katainen Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Puolustusministeri Stefan Wallin Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Opetusministeri Jukka Gustafsson Kehitysministeri Heidi Hautala Sisäasiainministeri Päivi Räsänen Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki Ympäristöministeri Ville Niinistö Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen

2 2 Torstaina /1 Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 33 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Thomas Blomqvist /r (s) Eeva-Johanna Eloranta /sd (e) Lars Erik Gästgivars /r (e) Satu Haapanen /vihr (e) Jussi Halla-aho /ps James Hirvisaari /ps (e) Anne Holmlund /kok (e) Olli Immonen /ps (s) Johanna Jurva /ps (e) Saara Karhu /sd (s) Inkeri Kerola /kesk (e) Anneli Kiljunen /sd (e) Pauli Kiuru /kok (e) Sanna Lauslahti /kok (e) Paula Lehtomäki /kesk (p) Antti Lindtman /sd (e) Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Markku Mäntymaa /kok (e) Mika Niikko /ps (e) Johanna Ojala-Niemelä /sd (e) Sari Palm /kd (e) Aila Paloniemi /kesk Aino-Kaisa Pekonen /vas (e) Tuula Peltonen /sd (e) Simo Rundgren /kesk (e) Kristiina Salonen /sd (e) Kimmo Sasi /kok (e) Alexander Stubb /kok (e) Kari Tolvanen /kok Ari Torniainen /kesk (e) Kaj Turunen /ps (e) Raija Vahasalo /kok (e) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 10 edustajaa: Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (10.42) Mika Niikko /ps (11.03) Thomas Blomqvist /r (16.04) Kaj Turunen /ps (16.09) Antti Lindtman /sd (16.21) Ari Torniainen /kesk (16.21) Kristiina Salonen /sd (16.22) Johanna Ojala-Niemelä /sd (16.23) Aino-Kaisa Pekonen /vas (16.24) Anne Holmlund /kok (16.50) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta Keskustelu Pääministerin ilmoitus PI 1/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt annetaan pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta. Pääministerin puheenvuoron jälkeen pidettävien ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Sen jälkeen myönnän harkintani mukaan enintään 2 minuutin pituisia puheenvuoroja ja 1 minuutin pituisia vastauspuheenvuoroja. Puheenvuoron voi varata P-painiketta käyttäen, ja vastauspuheenvuoroa voi pyytää V-painikkeella. Keskustelu 1 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa herra puhemies! Viimeisten kuukausien aikana epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on lisääntynyt merkittävästi. Maailmantalous on poikkeuksellisen herkässä tilanteessa, koska luottamus useiden maiden kykyyn hoitaa velvoitteensa horjuu jälleen. Lisäksi näkymien heikkenemiseen ovat vaikuttaneet odotettua vaisummat tiedot kansainvälisen talouden kehityksestä sekä USA:ssa nähty poliittinen paini velkakaton nostamisesta. Ongelma on nyt ennen kaikkea ylivelkaantuminen niin EU-maissa, Yhdysvalloissa kuin Japanissakin. Kulutuksen hiipuminen on uhka, sillä valtioiden on pakko leikata menojaan ja epävarmoina aikoina kansalaisten varovaisuus ja säästämisen halu lisääntyvät. Tämä tarkoittanee kysynnän pysymistä vaimeana ja talouskasvun maailmanlaajuista hidastumista.

3 29/1/1 PTK 29/2011 vp 3 Epävarmuus koskettaa erityisesti euroaluetta, koska markkinat epäilevät muidenkin maiden kuin Kreikan selviytymiskykyä. Suomen linja euroalueen ongelmien ratkaisemisessa on johdonmukainen. Kunkin jäsenvaltion on itse vastattava julkisen taloutensa kestävyydestä. Tämä merkitsee valtiontaloutta tasapainottavia toimia. Nämä toimet eivät ole kenellekään miellyttäviä, mutta ne on vaan pakko tehdä, jotta hyvinvointi voidaan turvata tulevaisuudessakin. Luottamuksen ja vakauden aikaansaamiseksi ei ole vippaskonsteja. Siksi olisi hyvä, jos kaikkialla keskityttäisiin toteuttamaan vajetta ja velkaa vähentävää budjettipolitiikkaa. Nyt olisi kysyntää läpinäkyvälle, konkreettisia toimia sisältävälle ja aikataulutetulle sopeutumisohjelmalle kaikkialla Euroopassa. Vaikka akuutti luottamuspula saataisiinkin kuriin, uhkaa maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi silti olla ohi. Kasvun painopiste on yhä selkeämmin kehittyvissä maissa, sillä ikääntyminen ja ylivelkaantuminen heikentävät väistämättä läntisten teollisuusmaiden kasvun edellytyksiä. Perinteisissä teollisuusmaissa, kuten Suomessa, kasvun ennustetaan olevan seuraavien vuosien aikana korkeintaan 2 prosentin luokkaa. Tämäkin on optimistinen arvio ja voi toteutua vain, mikäli vakavat uhat rahoitusmarkkinoiden pahemmasta järkkymisestä pystytään torjumaan. Suomen tavaraviennistä yli puolet menee EUmaihin ja vajaa kolmannes euroalueelle. Euromaiden talousongelmien laajeneminen heikentäisi Suomen vientimahdollisuuksia ja vaikuttaisi heti työllisyyteen sekä verotuloihimme. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ehtii näkyä Suomen vientivauhdissa jo tänä vuonna. Emme myöskään voi sulkea kokonaan pois uuden taantuman uhkaa. Alkuvuonna kansantaloutemme kasvoi kuitenkin hyvää vauhtia. Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia. Viennin hidastuessa kasvun painopiste on siirtymässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Tuoreimpien suhdannebarometrin tietojen, teollisuuden uusien tilausten sekä varastotilanteen perusteella teollisuustuotannon kasvu ei juuri kerry vuoden loppupuolella. Kotimaan markkinat voivat vielä ylläpitää kysyntää. Kotitalouksien luottamukseen vaikuttaa olennaisesti työllisyystilanne. Työttömyysasteen aleneminen Suomessa on valitettavasti ollut ennakoitua hitaampaa. Kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste jää hieman alle 8 prosenttiin. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on jatkunut. Ensi vuoden osalta on varauduttava siihen, että työttömyys ei tältä tasolta enää merkittävästi hellitä ilman lisätoimenpiteitä. Hallitus panostaakin erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Tähän on tulossa lisäresursseja jo ensi vuoden budjetissa. Hallitus on myös reagoinut ripeästi äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnilla padotakseen työttömyyden nousua. Myös hallituksen merkittävä korotus perusturvaan lisää luottamusta. Uusien työpaikkojen syntymisen kannalta yritykset ovat luonnollisesti avainasemassa. Siksi niiden toimintaedellytyksistä ja kilpailukyvyn säilyttämisestä on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Myös inflaation kehittymistä pitää seurata tarkasti. Sen vuosivauhti on yli 3 prosentin luokkaa. Vauhdin arvioidaan jatkossa hidastuvan, mutta silti inflaation ennustetaan olevan euroaluetta nopeampaa. Ensi vuonna kasvu on valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan jäämässä 1,8 prosenttiin. Meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu merkittävästi. Myös yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna. Ärade talman! Vi konfronteras nu med många utmaningar som dels utgår från vår internationella omvärld och dels finns inom vårt eget lands gränser. Finansekonomin har sina kända utmaningar både på kort sikt och i längre perspektiv. På kort sikt måste vi bryta Finlands skuldutveckling. I ett längre perspektiv vilar Finlands offentliga ekonomi inte på hållbar grund. Detta är på grund av den stigande medelåldern och den krympande arbetskraften. Näissä oloissa meidän on varmistettava, että omissa käsissämme olevat päätökset ovat oikeita ja niitä myös tehdään. Tässä epävarmassa tilanteessa on tärkeää, että talouspolitiikassamme on määrätietoinen ote ja johdonmukainen linja. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa oman maansa tulevaisuuteen. Luottamus on kaikki kaikessa. Se voidaan lunastaa vain toimilla, jotka koetaan riittäviksi ja uskottaviksi talouden perustan turvaamisessa.

4 4 Torstaina /1/1 Juuri nyt on tärkeintä kohentaa maamme kilpailukykyä. Hitaan kasvun aikana vain parhaat pärjäävät. Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset yritykset kykenevät voittamaan tarjouskilpailuja maailmalla. Tällä on suora yhteys verotuloihin ja työllisyyteen. Hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen viennin takuu- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, mikä edesauttaa yritystemme pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Hallitus on myös toiminut aktiivisesti sellaisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi, joka lisäisi ostovoimaa, kilpailukykyä, työllisyyttä ja ennustettavuutta. Työmarkkina- ja talouspolitiikan yhdistämisellä voidaan edellä mainittuja tavoitteita edistää tehokkaasti sekä estää epäterveen palkkakilpailun mukanaan tuomaa palkkojen ja hintojen nousevaa kierrettä. Kaikkiin maailmantalouden ongelmiin emme voi vaikuttaa, mutta nämä ratkaisut ovat puhtaasti meidän suomalaisten käsissä. Hallituksen tehtävä on pitää yllä luottamusta Suomen julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu konkreettinen tavoite kääntää velkaantuminen laskuun ja säilyttää Suomen valtion luottoluokitus nykyisellä, parhaimmalla mahdollisella tasolla. Viime vaalikaudella rahoitusmarkkinoiden kriisistä alkanut jyrkkä laskusuhdanne maksoi Suomelle julkisen taloutemme vahvan aseman. Isku kohdistui lähes yksinomaan valtiontalouteen ja valtionvelkaan, koska valtion toimin tuettiin kuntia sekä elvytettiin taloutta laajasti. Hallitusneuvotteluissa sovittiin kuuden puolueen kesken valtiontaloutta sopeuttavista toimista, jotka lisäävät valtion tuloja, vähentävät valtion menoja ja pienentävät velanoton tarvetta. Toimet on syytä saattaa voimaan etupainotteisesti ja nopeasti, jotta toivotut, taloutta tasapainottavat vaikutukset saataisiin aikaan mahdollisimman nopeasti. Vain otettu lääke auttaa. Valtion lisäksi taloudenpidon tiukentaminen on edessä myös muualla julkisella sektorilla, erityisesti kunnissa. Eri tahoilla on nostettu kova poru kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että budjetissa tehtävä korotettu yhteisövero-osuus, indeksitarkistukset sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus merkitsevät kuntien valtionosuuksien kasvua eivätkä suinkaan vähentymistä. Kunnat joutuvat painimaan kasvavien palvelutarpeiden ja kasvavien kustannusten kanssa. Tästä syystä hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tavoitteena ovat vahvat, elinvoimaiset ja taloudellisesti toimeentulevat kunnat. Näin kuntalaisille voidaan taata heille kuuluvat palvelut. Kuntauudistus on tällä vaalikaudella keskeisin niistä rakenteellisista keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa. Suomessa on vain yhdet veronmaksajat, jotka maksavat veroa kunnalle ja valtiolle. Me kaikki olemme samassa veneessä. Olemme päättäneet toimia vastuullisen suomalaisen tavoin ja tehdä kaikki tarvittavat toimet hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Verojen korotukset ja menojen leikkaukset eivät ole miellyttäviä tehdä, mutta olisi vastuutonta jättää ne tekemättä. Haluamme välttää holtittoman ylivelkaantumisen tien, josta meillä on esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa. Jos hallitusohjelmassa sovitut tavoitteet valtiontalouden tasapainotuksesta uhkaavat jäädä saavuttamatta, on johtopäätös yksiselitteinen: hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jos valtionvelan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tarvetta lisätoimenpiteille arvioidaan ja niistä päätetään vuosittain keväällä hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä. Arviot ja päätökset perustetaan tuoreimpaan tietoon suhdannetilanteesta sekä julkisen talouden tilasta ja sen näkymistä. Hallituskauden puolivälissä arvioidaan talousstrategian toteutumista laajemmin. Hallitus elää ajassa: mikäli toimintaympäristössämme tapahtuu nopeita muutoksia, tarvittaessa uusia päätöksiä saadaan aikaan pikaisemminkin kuin tässä edellä kuvaamassani aikataulussa. Arvoisa herra puhemies! Taloutta ei voida tasapainottaa ja kestävyysvajetta kuroa umpeen pelkästään finanssipoliittisin toimenpitein. Ylimitoitetut menoleikkaukset ja veronkiristykset eivät luo luottamusta ja taloudellista toimeliaisuutta, joita nyt tarvitaan. Peruskysymys on se, miten huolehdimme talouskasvusta ja työllisyydestä. Hallitus tavoittelee talouden ennustettua nopeampaa kasvua muun muassa kasvuyrittäjyyttä, innovaatioita ja vihreää taloutta edistämällä. Työn verotusta ei kiristetä ja verotuksen painopistettä siirretään työnteon ja työllistämisen ve-

5 29/1/2 PTK 29/2011 vp 5 rottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Samalla verotuksen oikeudenmukaisuussyistä korotetaan pääomatuloveroa. Työllisyysastetta nostetaan työuria pidentämällä, työhyvinvointia parantamalla ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Näillä toimilla vähennetään tarvetta kipeisiin menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin. Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin ja työttömyysasteen painamista 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii uudistuksia, jotka alentavat rakenteellista työttömyyttä, vähentävät työkyvyttömyyttä ja edistävät työn tekemistä. Urakassa onnistuminen edellyttää työvoimapolitiikan, koulutuspolitiikan sekä verotuksessa ja sosiaaliturvassa tehtävien ratkaisujen tehokasta yhteensovittamista. Nämä samat toimet vähentävät myös eriarvoisuutta hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Vajaat kaksi vuotta sitten tapahtunut maailmankaupan romahdus aiheutti rajun iskun vientiimme ja kokonaistuotantoomme. Tämä oli kouriintuntuva muistutus siitä, kuinka haavoittuvia me olemme kansainvälisen talouden myllerryksessä. Tuolloin sekä julkisessa taloudessa, yrityksissä että suuressa osassa kotitalouksiakin oli vahvat puskurit. Niiden turvin selvisimme taantumasta kohtuullisen pienin kolhuin. Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä taloudessa tapahtuu lähikuukausien aikana. Mikäli pahin toteutuisi ja joutuisimme uuteen taantumaan, olisi siitä hankalampi selvitä, koska edellä mainitut puskurit on suurelta osin jo käytetty. Joka tapauksessa edessämme lienee hitaamman kasvun kausi. Näissä oloissa meidän on turvauduttava pitkäjänteiseen, kestävään ja uskottavaan talouspolitiikkaan sekä keskinäiseen yhteistyökykyymme. Viisasta harkintaa tarvitaan niin poliittisissa päätöksissä, yrityksissä, työmarkkinoilla kuin kotitalouksissakin. Vaikeat ajat ovat aiemminkin jalostaneet meistä suomalaisista esiin parhaat puolemme. Näitä vahvuuksiamme tarvitsemme nytkin. 2 Jan Vapaavuori /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies, ärade herr talman! Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy lämpimästi pääministeri Kataisen viisaisiin sanoihin. Vaikka talouden suuri epävarmuus rantautuu Suomeen maailmalta ja vaikka kyse on pitkälti asioista, joihin emme voi vaikuttaa, on myös monia asioita, joihin voimme vaikuttaa. Kun pidämme huolen siitä, että kotipesä on kunnossa, selviämme aina paremmin, tapahtuipa maailmalla mitä tahansa. Tämä on meidän keskeinen missiomme. Vain ja ainoastaan me voimme vastata tai olla vastaamatta siitä, että elämme tulojen edellyttämällä tavalla ylivelkaantumatta ja että valmistaudumme oikein huomisen haasteisiin. Juuri meidän tehtävänämme on tehdä kaikki voitavamme oman kilpailukykymme eteen, jotta meillä jatkossakin olisi niitä tuloja, joita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää. Eurooppaa kohtaan tunnettava luottamus riippuu monista toimijoista, mutta Suomea kohtaan tunnettavasta luottamuksesta vastaamme me ja aivan korostetusti me, jotka Suomen kansa on valinnut tätä tehtävää hoitamaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että talouden sopeutustoimet aloitetaan etupainotteisesti. Meistä on hyvä, että verotuksen painopistettä siirretään työn tekemisestä kulutukseen. Meistä on myös hyvä, että hallitus varautuu ennakoitua huonompaankin talouskehitykseen. Silti meidän pitää myös luoda vakautta. Mitä suurempaa on se epävarmuus, mitä meille maailmalta heijastuu, sitä tärkeämpää olisi kotimaassa pyrkiä ennustettavaan politiikkaan. Nyt ei ole hätiköinnin eikä hötkyilyn paikka, vaikka hallituksen tuleekin ajassa elää. Eurokriisin perimmäinen syy on ylivelkaantuminen, yli varojen eläminen. Ongelmien kärjistyessä riittävästi tästä kärsivät sekä ne, jotka velkaa ovat ottaneet, että ne, jotka ovat sitä antaneet. Koska globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kärsijöinä ovat nekin, jotka ovat syyttömiä. Yhden hölmöillessä kaikki kärsivät. Koska olemme niin riippuvaisia toisistamme, meillä on myös oikeus vaatia toisiltamme. Samalla kun korostamme sitä, että kunkin maan tehtävä on hoitaa oma julkinen taloutensa asianmukaisesti, meidän on vaadittava, että näin myös tapahtuu ja että yhteisesti sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni. Eurokriisi ei ole EU:n vaan sen jäsenten vika. Jos EU kuitenkin olisi jämäkästi vahtinut sääntöjensä noudattamista, tilanne ei olisi niin hankala kuin mitä se nyt on. EU on tehnyt virheitä samoin kuin on tehnyt Suomikin tai vaikkapa Jalasjärven kunta tai vaikkapa SMP. Nyt on kuitenkin katsottava eteen-, ei taaksepäin. Ensiksi markkinat on saatava vakautetuksi. Tämä ei ole helppo eikä suosittu mutta välttämä-

6 6 Torstaina /1/3 tön tehtävä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lienee muuten se ryhmä, joka tässä salissa kautta aikain on johdonmukaisimmin puolustanut veronmaksajien rahojen säästeliästä käyttöä. Siksikin voin vakuuttaa, että me olemme viimeisinä lapioimassa mitään rahoja maamme rajojen ulkopuolelle. Jos toisia auttamalla autamme kuitenkin myös itseämme ja jos tällä tavalla vältämme vielä huonomman vaihtoehdon, se kannattaa tehdä. Toiseksi eurooppalaista talouskuria on saatava olennaisesti terästettyä. Akuutin kriisinhoidon jälkeen on varmistettava, että uudet ylivelkaantumistapaukset yksinkertaisesti saadaan estettyä. Tässä on mitä suurimmassa määrin kyse myös luottamuksen palauttamisesta koko EUjärjestelmää kohtaan. Taloudellisen näkymän on sanottu olevan poikkeuksellisen utuinen ja sumuinen. Niin varmasti onkin. Kuten jokainen purjehtija tietää, sumussa ja udussakin on osattava luovia eteenpäin, jos vesille on lähtenyt. Mitä tiheämpi tämä sumuverho on ja mitä korkeammiksi aallot kasvavat, sitä tärkeämpää on säilyttää maltti, toimia viisaasti ja harkitsevasti, välttää ylimääräistä hötkyilyä ja estää kaikenlainen panikointi. Tilanteen vakavuus on kuitenkin rehellisesti myönnettävä. Tosiasiat on tunnustettava. Eteenpäin on mentävä. Meidän tiemme ei voi olla sellainen Kreikan tie, jossa hyvinvointi rakennetaan valheelle ja josta kuplan puhkeamisen jälkeen kansa maksaa kamalan hinnan, kuten Kreikan kansa nyt tekee. Siksi meidän pitää vastuullisesti hoitaa omaa talouttamme. Meidän tiemme ei myöskään ole sellainen Pohjois-Korean tie, jossa käperrymme itseemme ja kuvittelemme, että sillä tavalla pääsemme pakoon pahaa maailmaa. Siksi meidän on oltava avoimia ja kansainvälisiä, kaikista sen tuomista haasteista huolimatta. Eikä meidän tiemme voi olla sellainen keskustalainen tie, jossa takerrumme puolustamaan hevoskauden rakenteita ikään kuin se olisi suuri kilpailutekijä tai auttaisi meitä selviämään paremmin tässä koko ajan muuttuvassa maailmassa. Arvoisa puhemies! Suomi on pärjännyt ennenkin ja paljon pahemmissakin paikoissa. Niin me teemme nytkin. Se kuitenkin edellyttää sitä, että emme syyllisty kiistattomien realiteettien vähättelyyn tai pilvilinnojen rakenteluun. Se edellyttää, että uskallamme taukoamatta kehittää kilpailukykyämme ja uudistaa maatamme, kuten olemme aiemminkin uskaltaneet. 3 Jouni Backman /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pääministerin ilmoitus heti istuntokauden alussa oli taloustilannekin huomioiden perusteltu. Toivottavasti se lopettaa turhat ja talouskehityksellemme vahingolliset spekulaatiot niin täällä eduskunnassa kuin myöskin ulkopuolella. Nyt ei ole syytä muuttaa hallitusohjelmaan kirjattua vakaata, uskottavaa ja vastuullista talouspoliittista linjaa. Viestit kasvun hidastumisesta niin meillä kuin muuallakin ovat huolestuttavia. Tämänkin vuoksi nyt tulee välttää epävarmuuden ja epävakauden lisäämistä hätiköidyillä ja väärillä toimenpiteillä. Hätiköintiä olisi johtopäätösten tekeminen hyvin epävarmoilla nykyisillä tiedoilla. Väärä toimenpide olisivat esimerkiksi lisäleikkaukset, jotka johtaisivat kasvun ja työllisyyden hidastumiseen ja talousongelmien lisääntymiseen. Toisin kuin edeltäjänsä, hallitus ei sido käsiään koko vaalikaudeksi pelkästään alkuvaiheen tilannekuvaan. Jos edellisen hallituksen perinnökseen jättämää velkaantumiskehitystä ei saada muutoin oikaistua, löytyy hallitusohjelmasta hyvin selkeät kirjaukset lisätoimenpiteistä myös ennakoitua parempaa kehitystä varten. Hallituksen tasapainoinen linja valtiontalouden tasapainottamiseksi ja kasvu- ja työllisyyspanostusten sekä sosiaalisen tasa-arvon lisäämiseksi saa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän täyden tuen. Myös vakautustoimenpiteiden ajoittaminen hallitusohjelman mukaisesti etupainotteisesti heti vaalikauden alkuun on ylivelkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi perusteltua. Jokainen yksittäinen säästöpäätös on vaikea ja tuo varmasti monenlaisia ongelmia, mutta kokonaisuutena ne ovat välttämättömiä. Kiitän julkisesta kannustuksesta jopa lisäsäästöihin, mutta kohtuullista lienee toivoa ainakin samoilta tahoilta tukea myös silloin, kun vaadittuja säästöjä tehdään. Pikaista liikkeellelähtöä tarvitaan nyt myös rakenteellisten uudistusten osalta. Vaikutukset niistä tulevat vasta vuosien päästä. Esimerkiksi kuntauudistuksen nopea aloitus on tarpeen, jotta kansalaisten tasavertaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuus voidaan turvata myös tulevina vuosina. Uudistus jatkaa edellisten hallitusten ja Kuntaliiton jo aiemmin viitoittamalla tiellä. Se vahvistaa kunnallista itsehallintoa palauttamalla vallan ja vastuun samaan paikkaan, kuntalaisten valitsemille valtuutetuille. Kunnissa ei ole oppo-

7 29/1/4 PTK 29/2011 vp 7 sitiota, joten toivottavasti kuntia ei alisteta oppositiopolitiikan välineeksi. Sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle tärkein tavoite on hyvästä työllisyyskehityksestä ja hyvästä työelämästä huolehtiminen. Vain siten voidaan kestävällä tavalla huolehtia niin koko kansantalouden ja julkisen talouden kestävyydestä kuin kansalaisten hyvinvoinnistakin. Hallitusohjelman mukaiset toimet erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Työllisyyskehitykseen tulee tarvittaessa reagoida lisätoimenpitein. Talouden rakenteellisten ongelmien hoitaminen ei poista tarvetta oikea-aikaiseen suhdannepolitiikkaan. Vaikea taloustilanne ei oikeuta lykkäämään heikoimmassa asemassa olevien kauan kaivattua perusturvan parantamista. Päinvastoin, taloudellinen epävarmuus lisää tarvetta keskinäiseen huolenpitoon. On hyvä, että työmarkkinatuen noston vaikutukset ostovoimaan turvataan korottamalla samalla toimeentulotukea ja asumistuen tulorajoja. Arvoisa puhemies! Taloudellinen epävarmuus luo helposti myös vääriä uhkakuvia ja niihin liittyvää pelkoa, suvaitsemattomuutta ja ääriliikkeitä. Yhteinen tehtävämme ja vastuumme on huolehtia tällaisen kehityksen pysäyttämisestä heti alkumetreillä. Suomi on monella tavalla riippuvainen muun maailman kehityksestä. Oikea johtopäätös vaikeuksien keskellä ei ole eristäytyminen. Suomen on oltava aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä myös talouden rakenteiden korjaamiseksi kestävälle uralle. Tältäkin osin hallitusohjelman linjaus on kestävä. Kunkin maan on vastattava omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan. Menot on sopeutettava tuloihin valuutasta riippumatta. Nyt tarvitaan yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Valitettavasti kansallinen yhtenäisyys ei näytä nyt olevan ajan henki. Yhteen hiileen puhaltamisen asemesta kilpaillaan siitä, kuka heittää eniten ja näkyvimmin kapuloita rattaisiin. Kansallisen edun ja yhdessä sovittujen päätösten puolustaminen jätetään vain joidenkin harvojen rohkeiden ja tunnollisten tehtäväksi. Yhteistyöllä ja määrätietoisuudella on pärjätty vaikeina aikoina ennenkin. Nyt samaa yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta tarvitaan jälleen. Se ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan itse kunkin sitoutumista ja työtä sen eteen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on omalta osaltaan valmis ja halukas tähän hyvään yhteistyöhön. 4 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät iloitse maailmantalouden huolestuttavasta tilasta tai Kreikan ja muiden vaikeuksissa olevien euromaiden yhä heikentyvästä tilanteesta. Emme iloitse siitä, että olimme oikeassa, kun totesimme, että muiden euromaiden velkojen takaaminen ei ole oikea lääke kriisin hoitoon. Iloitsemme sitten, kun Euroopan päättäjät ja Suomen hallitus ymmärtävät, että on löydettävä muita keinoja ylivelkaantuneiden maiden tilanteen korjaamiseksi kuin nykyiset takausjärjestelyt. Toisin kuin monet poliitikot mukaan lukien pääministeri Katainen ovat aiemmin väittäneet, ei euroalueen talouskriisiä ole onnistuttu patoamaan tukipakettien avulla. Päinvastoin on käynyt. Kriisikokous on seurannut toistaan, ja koko euroalue on tullut entistä pahemmin vedetyksi mukaan taloutensa huonosti hoitaneiden maiden aiheuttamaan sotkuun. Kauhistuttavinta tilanteessa on se, että väliaikaiset takauskäytännöt, jotka eivät ole toimineet, ollaan muuttamassa EVM:n myötä pysyviksi. Sekä Kreikan oman talouden että koko Euroopan kannalta olisi alusta alkaen ollut parempi, että Kreikka olisi joutunut velkajärjestelyyn. Tällöin myös sijoittajien vastuu olisi toteutunut aidosti. Kun nyt näyttää yhä todennäköisemmältä, että velkajärjestely on joka tapauksessa edessä ennen pitkää, pahentaa vääjäämättömän lykkääminen vain tilannetta. Pääministeri Katainen on oikeassa siinä, että maailmantalouden lähitulevaisuus ei näytä ruusuiselta, mutta hänen johtopäätöksensä ovat virheellisiä. Juuri nyt, kun laman uhka kasvaa ja Euroopan velkakriisi uhkaa riistäytyä käsistä, Suomen on pidettävä kynsin ja hampain kiinni itsenäisestä päätöksenteostaan. Suomen osallistuminen tukipaketteihin ei estä kriisiä mutta lisää huomattavasti suomalaisten veronmaksajien kärsimiä tappioita. Mikä pahinta, euroeliitti pyrkii painostamaan meidät järjestelmään, jossa osa kriisirahoituksesta tehdään määräenemmistöpäätöksin. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että jatkossa meidät suomalaiset pannaan rahoittamaan Italiaa ja Espanjaa sekä Saksan ja Ranskan pankkitukia, jopa vastoin Suomen eduskunnan tahtoa.

8 8 Torstaina /1/5 Keskityttäessä Suomen vaatimiin vakuuksiin on vähemmälle huomiolle jäänyt ylivelkaantuneiden maiden oma vastuu talouksiensa hoidosta. Esimerkiksi Kreikassa ei ole riittävällä ripeydellä ryhdytty tilanteen vakavuuden edellyttämiin toimenpiteisiin. Monien leikkausten toimeenpanemista on lykätty poliitikkojen rohkeuden puutteen vuoksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ymmärtävät varsin hyvin, että ympärillämme olevan maailman yleisen taloussuhdanteen heikentyminen vaikuttaa myös suomalaisten hyvinvointiin. Se, mistä olemme hallituksen kanssa eri mieltä, on se, millä keinoilla hyvinvointivaltiomme rippeitä voidaan näissä olosuhteissa suojella. Talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä keinoja ei ole hallitukselta riittävästi tulossa. Leikkaukset ja veronkorotukset on päätetty toteuttaa siten, että kovimmin lyödään heikompiosaisia. Yksi tapa tasapainottaa valtiontaloutta ja hankkia lisäverotuloja on harmaan talouden torjunta. Me kaikki tiedämme, että yhteisestä kassastamme häviää joka vuosi miljardeja euroja hämärämiesten taskuihin. Järeillä harmaan talouden torjuntatoimilla voidaan osaltaan taittaa Suomen budjettialijäämää. Tarvittavien toimien sijasta hallitus on kuitenkin valtion tuottavuusohjelman hengessä leikkaamassa jälleen poliisin määrärahoja. Joka ikinen harmaan talouden taskuihin päästetty euro on varkaus, jonka kohteena ovat suomalaiset veronmaksajat. Meillä perussuomalaisilla on halu puuttua asiaan. Haluaako hallitus? Kuten valtiosihteeri Raimo Sailaskin on tällä viikolla julkisuudessa todennut, löytyy valtion budjetista useita esimerkkejä sellaisesta rahankäytöstä, jota voidaan järkeistää. Hän nosti esiin muiden muassa yritystuet, joiden karsimista perussuomalaisetkin on jo eduskuntavaaliohjelmassaan esittänyt. Jos valtaosa yritystuista menee hukkaan siksi, että hankkeet olisivat toteutuneet ilman niitäkin, on selvää, että järkevästi hoidettuna voidaan tukia leikata ilman, että aiheutetaan samalla vahinkoa yritystoiminnalle. Kun eduskunnassa myöhemmin syksyllä käsitellään budjettia, tulee perussuomalaiset tuomaan esiin oman, paremman vaihtoehtonsa, jossa otetaan huomioon muuttuva maailmantalouden tilanne. 5 Kimmo Tiilikainen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Moni suomalainen tuntee epävarmuutta omasta työpaikastaan ja selviämisestään, ja huoli on aiheellinen. Uutiset maailmantaloudesta ovat lähes pelkästään huonoja. Euroopassa rahoituskriisi jatkuu ja etenee maasta maahan. Toimivaa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Pääministeri ei kuitenkaan ilmoittanut mitään ajankohtaisesta taloustilanteesta. Kuulimme vain uusinnan hallitusohjelman kehumisesta. Hallitusohjelmassa taloustilanne oli arvioitu alun perin pahasti väärin. Keskusta sanoi heti, että hallitusohjelmalla ei ole kivijalkaa. Se on toiveitten tynnyri ja unelmien pilvilinna, joka ei perustu tosiasioihin. Kolmessa kuukaudessa hallituksen unelmat talouden kasvusta ja näkymistä ovat rikkoutuneet lopullisesti. Harva uskoo, että hallitusohjelman talouslinjalla selvitään käsillä olevista ongelmista. Sitä kritisoivat talouden asiantuntijat, johtavat virkamiehet ja jopa hallituspuolueiden omat edustajat, kuka mistäkin syystä. Myös kansalaisten luottamus talouteen on romahtanut kesän aikana. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouslinjasta puuttuvat uuden kasvun siemenet. Vaikka kansainvälisessä taloudessa tapahtuisi mitä, oman taloutemme edellytyksiä voimme aina parantaa. Tarvitsemme lisää työtä ja työpaikkoja, ja niitä syntyy vain, kun huolehditaan yrittäjyydestä, kasvusta ja kilpailukyvystä. Vaikka pääministeri mainitsi nämä asiat, hallitus itse asiassa hävittää työtä Suomesta. Kuulitte oikein: hallitus hävittää työtä Suomesta. Jos se toteuttaa ohjelmansa, Suomesta häviää vaalikauden aikana kymmeniätuhansia työpaikkoja. Te leikkaatte koulutuksesta satoja miljoonia. Kuinka moni opettaja jää vaille työtä? Te heikennätte kotitalousvähennystä. Kuinka moni rakennusmies, sähkömies tai putkimies jää vaille työtä? Te leikkaatte perustienpidosta, uusiutuvasta energiasta, metsien hoidosta. Kuinka moni konekuski, metsuri tai metsätalousinsinööri menettää työnsä? Entä kuinka moni hoivaa ja hoitoa antava ammattilainen jää vaille työtä, kun kuristatte kaupunkien ja kuntien taloutta? Te hävitätte työtä ja lohduksi te tarjoatte työnsä menettäneille hieman parempaa työttömyysturvaa. Työtä suomalaiset kaipaavat! Keskusta esitti ennen vaaleja lyhytnäköisen leikkausohjelman sijaan kahden vaalikauden kasvuohjelmaa. Siinä oli suuri joukko erilaisia

9 29/1/6 PTK 29/2011 vp 9 yrittämiseen ja investoimiseen kannustavia ehdotuksia. Esimerkiksi investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen lisäisi investointeja. Euroakaan ei kulu ellei uusia investointeja synny. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki tulisi laajentaa välittömästi koko maahan. Euroakaan ei kulu, ellei uusia työpaikkoja synny. Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa pitäisi rohkaista verohelpotuksilla. Hallitus onneksi edes selvittää asiaa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin yrittäjäystävällistä politiikkaa. Monen suomalaisen työpaikka on nimittäin kiinni yritysten tulevaisuudenuskosta. Kun tilauskirjat tyhjenevät, yrityksissä tehdään valintoja irtisanomisten ja lomautusten välillä. Keskustan eduskuntaryhmä vetoaa kaikesta huolimatta yrityksiin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Mielestämme valtion tulisi olla myös mukana työpaikkojen pelastustalkoissa osallistumalla lomautuspäivärahojen kustannuksiin. Arvoisa puhemies! Kun maailmantalouden epävarmuus kasvaa, kotipesä pitää panna kuntoon. Suomessa on runsaasti voimavaroja, joista työtä ja yrittämistä voidaan edelleen ammentaa eri puolilla maata. Meillä on monipuolista metsätaloutta metsäteollisuuden ja uusiutuvan energian tarpeisiin. Meillä on nousevaa kaivannaisteollisuutta, joka synnyttää kaiken aikaa uusia mahdollisuuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Meillä on puhdasta vettä ja puhtaan kotimaisen ruuan tuotantoa. Myös näistä perusasioista on lujasti pidettävä kiinni. Hallituksen keskittävä ja eriarvoistava politiikka on pahinta myrkkyä tässä tilanteessa. Turvallisuuden ja luottamuksen rakentamisen sijaan hallitus purkaa sitä. Pakolla ja väkivoimin runnottava kuntaliitosohjelma ja rajut leikkaukset huonontavat ihmisille tärkeitä lähipalveluita, kuten terveydenhuoltoa, päivähoitoa, vanhustenhoitoa. Erityisen surullisia olemme koulutukseen tehtävistä kipeistä leikkauksista. Osaaminen ja koulutus ovat olleet kasvumme tukijalka. Nyt hallitus sahaa sitäkin. Jäämme odottamaan hallituksen lopullista budjettiesitystä. Urpilaisen esityksessä ajetaan jääräpäisesti läpi hallitusohjelman unelmille rakentuvaa linjaa. Tällä tiellä on surkea loppu. Ennustan, että viimeistään ensi keväänä hallitus tulee ehdottamaan uusia leikkauksia ja veronkiristyksiä. Siksi keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus ottaa ihmisten ja yritysten epävarmat tulevaisuudennäkymät todesta jo nyt ja myös reagoi talouden uhkakuviin budjettiriihessään ensi viikolla. Toiveitten, toivon ja unelmien sijaan tarvitaan tekoja yrittäjyyden ja suomalaisen työn puolesta, hyvä hallitus. 6 Annika Lapintie /vas (ryhmäpuheenvuoro): Herra puhemies! Optimistisimmat odottivat kesän kynnyksellä, että edessä olisi nopean kasvun aika ja se milteipä yksin riittäisi kuromaan umpeen niin sanotun kestävyysvajeen. Virkaennusteet eivät toki olleet näin myönteisiä. On paljon merkkejä siitä, että kasvunäkymät ovat epävarmat. Ne jopa synkkenevät. Monissa EU-maissa on nyt tehty säästöohjelmia. Hyvinä aikoina niiden hallitukset eivät kyenneet tai halunneet pitää yllä tulojen ja menojen riittävää tasapainoa. Ne eivät myöskään toteuttaneet välttämättömiä rakenneuudistuksia. Esimerkiksi Portugali ei panostanut ammatilliseen koulutukseen, mikä olisi ollut välttämätöntä talouden kasvun turvaamiseksi. Kreikka on sitten aivan oma lukunsa. Yhä useampi Euroopan maa yrittää nyt säästää. Heikon kasvun oloissa nämä säästöohjelmat jarruttavat talouden kasvua. Euroopan talousmoottorin Saksan menestys riippuu Kaukoidästä, ja Saksan moottorin pelätään piiputtavan. Yhdysvalloissa kasvunäkymät ovat huonot ja niitä heikentää taistelu vallasta. Republikaanien vaatimus, että Yhdysvaltojen budjetin tasapainotus toteutetaan suurilla säästöillä, johtaa kasvun hiipumiseen, ellei peräti taantumaan. Synkimmät ennustajat povaavat hitaan kasvun vuosikymmentä. Pidän oikeana sitä, että pääministeri ilmaisee huolensa valtion velkaantumisesta. Päätelmistä on sitten kuitenkin syytä keskustella yhteisesti. Tietenkin hallituksen tulee huolellisesti arvioida näkymiä. Ei kuitenkaan ole paniikin aika. Monissa tiedotusvälineissä on päivitelty liian pieniä säästöohjelmia ja vaadittu lisäsäästöjä. Melkein kuulostaa siltä, että "säästöjä ja leikkauksia, säästöjä ja leikkauksia" olisi korvaamassa oranssikaapuisten "hare krishna, hare krishnan". Me vasemmistossa haluamme korostaa, että rankat leikkaukset olisivat turmion tie. Ne eivät olisi sankaruutta vaan silkkaa tyhmyyttä. Ne aiheuttaisivat lisää työttömyyttä, ja valtion verotulot vähenisivät. Siksi harkinta on nyt paikallaan. On syytä etsiä sellaisia rakenneratkaisuja, joissa kustannukset pienenevät mutta kansalaisten palveluja tai etuuksia ei heikennetä. Esimerkiksi

10 10 Torstaina /1/7 hallitusohjelman kuntauudistus hyvin toteutettuna on juuri sellainen hanke. Vähemmän byrokraatteja, paremmat palvelut, sanoo vasemmistoliitto. Keskustan asenne kuntauudistukseen on minulle pettymys. Yllätys se ei ole. Vanhoillisena puolueena keskusta hellii vanhoja rakenteita, luutunutta byrokratiaa. Siinä silloin palvelut ovat toissijaisia. Vasemmiston mielestä hallituksen päätehtävän tulee olla se, että puolustamme työpaikkoja ja hyvinvointivaltiota. Kuten hyvin muistamme, hyvinvointivaltio nojaa kahteen pilariin: riittämättömiä tuloja korvaaviin etuuksiin ja palveluihin. Näitä meidän on varjeltava. Nyt olisi kaikki edellytykset muuttaa työmarkkinatuen ehtoja niin, että puolison tulot eivät vie työmarkkinatukea. Kyse on sangen pienestä summasta. Minusta on tärkeää, että hallitus arvioi tätä asiaa budjettineuvottelujen yhteydessä. Perusturvan 100 euron korotus oli vasemmistoliitolle keskeinen asia hallitusneuvotteluissa. Myös asumistuki ja toimeentulotuki nousevat. Hallitukselle olisi kunniaksi, jos budjettineuvotteluissa sovittaisiin asumistuen ja toimeentulotuen suuremmasta korotuksesta. (Eduskunnasta: Täälläkö ne neuvottelut käydään?) Peruskoulun jälkeen osa nuorista ei päädy sen enempää työelämään kuin opiskelemaankaan. Vaarana on tällöin täydellinen syrjäytyminen. Vuosittain uhka koskettaa tuhansia nuoria. Syrjäytyminen ei liity yksinomaan toimeentuloon. Usein sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen koskettavat samaa nuorta. Sen hinta on kova niin nuorelle kuin yhteiskunnallekin. Hallitusohjelman mukaan nuorisotyöttömyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Vasemmisto haluaa huomauttaa, että tähän tarvitaan myös riittävät määrärahat. Arvoisat edustajat, hallituksen sosiaalisuutta ei mitata sillä, miten paljon se jakaa hyvinä aikoina, vaan sillä, miten se pystyy olemaan oikeudenmukainen niukkuuden oloissa. Vasemmisto tekee parhaansa, että nyt siihen pystytään. 7 Pekka Haavisto /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin pitää sen verran korjata hallituskumppani kokoomuksen ympäristötietoja, kun edustaja Vapaavuori sanoi, että sumulla purjehdittaisiin, mutta sumulla ei välttämättä voi purjehtia, kun silloin ei tuule, silloin mennään ankkuriin. Nyt pitäisi saada sitä tuulta aikaan myöskin talouteen. Uuden työn synnyttäminen ja uusien työpaikkojen luominen on tässä avainasemassa. Suomella on mahdollisuus etsiä uusia vientimarkkinoita korkean tason osaamiselleen myös Euroopan ulkopuolelta. Meistä voi kasvaa esimerkiksi cleantechin, ympäristöystävällisen tekniikan, maailmanluokan osaaja. Ärade talman! Att föda nytt arbete och skapa nya arbetsplatser är nu i nyckelposition. Finland har också möjlighet att hitta nya exportmarknader för sitt högklassiga kunnande också utanför Europa. Vi kan till exempel växa till experter i världsklass inom cleantech, miljövänlig teknologi. On myös samalla puolustettava olemassa olevia työpaikkoja. Joukkoirtisanomiset voivat syventää lamaa. Nyt on yritysten yhteiskuntavastuun aika. Jos irtisanominen Suomessa on edullisempaa kuin joissakin muissa EU-maissa, voivat kansainvälistyneet yritykset jättää meille helpommin mustanpekan käteen. Hallituksen on tehtävä kaikkensa yhdessä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa irtisanomisaallon välttämiseksi. Arvoisa puhemies! Tulevassa budjetissa on jo toteutettu säästöjä, jotka ovat monella tapaa kipeitä. Tiedämme myös, että jos säästöjä ei tehdä, ylivelkaantuminen voisi viedä tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiamme. Eduskunta tulee tämänkin syksyn aikana lukemaan budjettikirjaa rivi riviltä, mutta olisi hyvä käydä myös periaatteellisempaa keskustelua rakenteista. Esimerkkinä siitä voisi olla tukiviidakon karsiminen: Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöskirjan mukaan jopa 70 prosenttia yrityksille maksettavista tuista menee hukkaan. Olemme rakentaneet julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rinnakkaisjärjestelmän, joka ei aina toimi tehokkaasti eikä edes palvele potilaan etua. Tuemme omistusasumista ja annamme asumistukea, mutta asuntojen hintakehitys ja vuokrien taso ovat etenkin Pääkaupunkiseudulla karanneet kokonaan käsistä. Harmaa talous syö edelleen kasvavan määrän verotulojamme. Vihreät esittävät, että hallitus ja eduskunta käyvät

11 29/1/8 PTK 29/2011 vp 11 rohkeasti näiden rakenteellisten ongelmien kimppuun. Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat läpinäkyvyyden lisäämistä ja tiukempia pelisääntöjä EU:n tasolla. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto, pankkien vakavaraisuusasteen nostaminen, kansallisten budjettien läpinäkyvyyden parantaminen, veroparatiisien purkaminen ja aggressiivisen verokilpailun estäminen ovat hyviä keinoja. Tänä syksynä komissiolta odotetaan ehdotuksia pankki- ja transaktioverosta. Näissä asioissa on siis tapahtunut kriisistä huolimatta kehitystä. Puhemies! Euroopan taloustilanne on vakava. On tärkeää, että Suomen toimet eivät syvennä kriisiä entisestään. Vaarallisin skenaario on, että Kreikka suistuu hallitsemattomaan syöksyyn ja kaataa mukanaan Espanjan ja Italian taloudet. Tämän dominoteorian toteutuminen pitää voida estää. Julkisuudessa on paljon keskusteltu IMF:n roolista kriisin ratkaisemisessa. Suomi, Saksa ja Hollanti kuuluvat niihin maihin, jotka alusta asti ovat vaatineet IMF:n aktiivista mukaantuloa kriisin ratkaisemiseen. Mutta pohja se on IMF:nkin säkissä. Ei siellä IMF:ssä rahaa paineta. IMF on edellyttänyt, että euroalueen maat ovat myös omalla osuudellaan mukana kriisin ratkaisemisessa. Niin mukavaa kuin se olisikin, kriisiä ei voida jättää vain IMF:n hoitoon. Suomalaisen veronmaksajan kannalta euroalueen kriisi on hoidettava mahdollisimman vähin kustannuksin. On tärkeää, että Suomi säilyttää korkean AAA-luottokelpoisuutensa ja näin valtionvelan hoitokustannukset meillä jäävät myös alhaisemmiksi. Arvoisa puhemies! Euroalueen on nyt tehtävä tarpeelliset korjausliikkeet, jos euro halutaan säilyttää. Toimenpiteet eivät ole helppoja, mutta kriisin ratkaiseminen hallitusti on parempi kuin kaaoksen lietsominen. Tiukassakin taloustilanteessa meidän täytyy myös huolehtia yhteiskunnan eheydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Siksi korotukset perusturvaan ovat tärkeitä ja kannatettavia. 8 Mikaela Nylander /r (ryhmäpuheenvuoro): Ärade talman! Det ekonomiska läget är inte hopplöst, men inger oro. Den globala finanskrisen har för Europas del övergått i en kris för den gemensamma valutan, euron, och alltför många euroländer uppfyller inte Emu-kriterierna för budgetunderskott och statsskuld. Finland hör inte till dem, men måste se upp. Vi måste till varje pris se till att Greklands, Irlands och Portugals väg, eller Spaniens och Italiens för den delen, inte blir vår. Det gör vi genom att ansvarsfullt sköta vår egen ekonomi och våra egna statsfinanser, men också genom att se till att krisen inte sprider sig i Europa utan kan lösas i de nämnda länderna. Det senare gör vi genom att dela euroländernas och hela EU:s gemensamma ansvar för ansträngningarna att få Grekland och de andra på fötter igen. Finlands krav på säkerheter för lånegarantier till Grekland måste därför tillmötesgås så att alla garanter behandlas lika. Arvoisa puhemies! Jotta vältettäisiin se, että Suomi on vaarassa joutua kasvaviin tasapainottomuus- ja velkaongelmiin, finanssipolitiikka on nyt pidettävä kireänä. Valtion lainanottoa on vähennettävä, jokainen määräraha ja erityisesti menolisäys on tarveharkittava ja leikkauksia ja verojen kiristämistä on tarvittaessa aikaistettava. Toistaiseksi meillä ei ole hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi, ainoastaan valtiovarainministeriön ehdotus. Valtiovarainministeriön tiukkaa linjaa on kunnioitettava, mutta ehdotuksessa on myös harkitsemattomia säästötoimenpiteitä, jotka bumerangin tavoin osuvat itse säästämisen tai valtion tulojen lisäämisen tavoitteeseen. Esimerkiksi suunnitelmat harmaan talouden torjunnan lykkäämisestä jättämällä puoltamatta tarvittavia pieniä lisämäärärahoja eivät ole mielestämme viisasta. Toimenpiteiden tarkoituksenahan on saada moninkertaiset, suuremmat tuotot. Kotitalousvähennykseen puuttumista harkittaessa tulisi sen vaikutukset harmaaseen talouteen ottaa huomioon. Ja kun maatalousmäärärahoista säästetään, ei pitäisi leikata niitä momentteja, joilta leikkaamisen vuoksi Suomi menettää EU-varoja. Tässä oli joitakin esimerkkiä toimenpiteistä, jotka kääntyvät muussa tapauksessa itseään vastaan. Ärade talman! I tider av stram finanspolitik är det livsviktigt att prioritera rätt. Höjningen av bastryggheten hör till det som bör prioriteras högst. Statsandelarna till kommunerna borde inte drastiskt skäras ned på en gång så att kommunerna i sin desperation bara höjer sitt skatteuttag,

12 12 Torstaina /1/9 utan genomföras stegvis så att de ges tid att anpassa sig. Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloustilanteessa hallituksen on saatava työmarkkinaosapuolet mukaan maltillisiin palkkaratkaisuihin, jotka eivät vaaranna kilpailukykyä ja työllisyyttä. Nyt onkin lopetettava riitely termeistä. Vanhanaikaiseen tulopolitiikkaan ei ole paluuta, vaan on löydettävä uusia, innovatiivisia ratkaisuja, jotka täyttävät nykypäivän tarpeet. Tavoitteena tulisi olla maltilliset palkkaratkaisut, jotka turvaavat palkkojen reaalisen ostovoiman ja antavat tilaa toimiala- ja yrityskohtaiselle soveltamiselle, joka ottaa huomioon toimialan ja vastaavasti yksittäisen yrityksen kantokyvyn. Pitkällä tähtäyksellä meitä uhkaa työvoimapula. Suomi tarvitsee tämän vuoksi lisää käsiä ja aivoja maamme ulkopuolelta. Näitä tarvitaan terveydenhuollossa, palvelusektorilla, yritysten innovaatiotoiminnassa, siis ylipäänsä kaikkialla työelämässä. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkamme on otettava huomioon myös tämä tarve. Nyt ei pidä keikuttaa yhteistä venettä Euroopan eikä kansallisella tasolla. Yhteisenä tavoitteena tulee olla Euroopan, euromaiden, oman maamme ja kaikkien kansalaisten hyvinvointi. Ärade talman! Det gäller nu att inge gunga den gemensamma båt vi sitter i, både på det europeiska och på det nationella planet. Det gemensamma målet måste vara att trygga Europas, euroområdets, det egna landets och alla medborgares välfärd. 9 Peter Östman /kd (ryhmäpuheenvuoro): Värderade talman! Vihreiden edustajalle vähän lisää tietoa merenkulun terminologiasta. Myös matkustajalaivat purjehtivat, ja yhä useampi alus purjehtii valitettavasti Ruotsin lipun alla. Tähän voitte puuttua sitten presidentinvaalikampanjassa. Hyvät ystävät! Niin kuin pääministerin puheestakin kuulimme, Suomi elää tällä hetkellä syvässä ja haasteellisessa globaalissa kriisissä, se tosiasia on vain tunnustettava. Edellinen taantuma jyskyttää vielä yrittäjän takaraivossa, kun uutta jo pukkaa päälle. Jotta kriisistä voitaisiin selvitä, on tilanteeseen suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella, ja niin kuin pääministeri totesi, luottamuksen ja vakauden aikaansaamiseksi ei ole vippaskonsteja. Suomen talous nojaa vahvasti teollisuuden, palvelualojen ja pk-yritysten menestymiseen. Kasvu ja taloudellinen menestys edellyttävät kilpailukykyistä teollisuutta, palvelualojen kehittymistä sekä uusia, kasvuhakuisia yrityksiä. Muihin EU-maihin verrattuna teollisuuden osuus Suomen bkt:stä on suhteellisen korkea. Tavaraviennin osuus bkt:stä on 36,6 prosenttia, mikä on 6,3 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi. Vaarana kuitenkin on, että investoinnit tuotannon kehittämiseen pakenevat ulkomaille, kun kustannukset kotimaassa kasvavat. Tässä kohtaa huomiota on kiinnitettävä erityisesti energiaintensiivisten vientiyritysten toimintaedellytyksiin. Kristillisdemokraatit pitää hyvänä sitä, että hallitus on energiaintensiivisten yritysten kilpailuaseman turvaamiseksi päättänyt alentaa sähkön energiaverorasitusta. Energiaintensiivisen teollisuuden verotaakkaa tulee myös huojentaa veroleikkuria kehittämällä, ja sitä varten hallitus tarkistaa energiaveroleikkurin rajoja. Teollisuuden ohella Suomen menestys nojaa jatkossa entistä enemmän palvelualojen toimintaan. Palveluyritysten merkitys korostuu kansantalouden kasvun tekijänä. Vaikka perinteinen savupiipputeollisuus ei Suomesta kokonaan katoakaan, on selvää, että osa teollisuustyöpaikoista on lähtenyt pysyvästi pois. Siksi esimerkiksi palvelualalle tarvitaan uusia liiketoimintamalleja sekä niiden pohjalta luotavia uusia strategioita ja liiketoimintasuunnitelmia palvelualan pk-yrityksille. Värderade talman! Sm-företagens beredskap att möta en ny recession har försämrats. De resurser som fanns att tillgå under den senaste recessionen finns inte att tillgå nu. Sm-företagens roll som sysselsättare är i dag betydande och därför behövs det smidiga och effektiva finansieringsinstrument för att trygga deras verksamhetsförutsättningar. Arvoisa puhemies! Näinä päivinä paljon keskustelua on herättänyt kuntauudistus ja kuntien talous. Kun rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin etsitään ratkaisuja, on lähtökohdaksi asetettava kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että palvelujen saatavuus ja alueiden kehittäminen turvataan oikeudenmukaisesti. Elinkeinorakenne on eri kunnissa erilainen, ja väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde heik-

13 29/1/10 PTK 29/2011 vp 13 kenee merkittävästi. Tasausjärjestelmää ja valtionosuuksia tarvitaan, jotta lähipalvelut voidaan jatkossakin tarjota kansalaisille kuntien kautta. Koko maahan ei ole mahdollista rakentaa vain yhden mallin mukaista kuntarakennetta, sillä etäisyydet, kielelliset tekijät sekä ikä- ja elinkeinorakenne pitää ottaa huomioon asukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Euron kriisin yhteydessä keskustelu EU:n talouspoliittisen roolin vahvistamisesta on noussut esiin enenevässä määrin. Me kristillisdemokraatit olemme sitoutuneet Suomen tiukentuneeseen linjaan euromaiden talouskriisien hoitamisessa ja rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muuttamisessa. Me uskomme, että aikaansaadut suomalaiset päätökset viitoittavat tietä uudelle linjalle, joskin on samalla todettava, että tilanne Euroopassa on monesta eri tekijästä johtuen hyvin haavoittuvainen. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen on yhteinen iso haasteemme. Oman edun itsekäs ajaminen kokonaisuuden kustannuksella sopii huonosti tähän epävarmaan taloustilanteeseen, jossa nyt elämme. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia. Ja ministeri Urpilaisen jälkeen siirrymme keskusteluosuuteen. 10 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmien puheenvuoroista. Vaativina aikoina joudutaan tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Tällöin on tietysti erityisen tärkeää, että ratkaisuja edeltää aina avoin keskustelu. Nyt on kyse ennen kaikkea siitä, että meidän on Suomessa saatava isot asiat kuntoon. Kategorinen uudistusten vastustaminen tai pelottelu ei tässä tilanteessa riitä, kun yritämme pelastaa hyvinvointivaltion. Nyt tarvitaan aitoa tahtoa uudistaa Suomea. Nyt tarvitaan myös päätöksiä. Kuten olemme kuulleet, on vallitseva tilanne taloudessa poikkeuksellisen epävarma. Epävarmuustekijöitä ovat niin euroalueen maiden budjetti- ja kilpailukykyongelmat, USA:n velkaongelma kuin myös se tosiasia, että useissa maissa elvytysvara on nyt pieni. Kasvu näyttäisi hidastuvan, ja Suomi valtiona on jo ennestään vahvalla velkaantumisuralla viime vaalikauden perintönä. (Mauri Pekkarinen: Euroopan pienin velkamäärä!) Hallitusohjelmassa sovittiin kolmesta painopisteestä. Ensimmäinen on julkisen talouden vakauttaminen. Toinen on kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Ja kolmas on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Ratkaisut, jotka ovat omissa käsissämme, tulee tehdä oikein. Vastuullista on nyt tehdä se, mistä on jo sovittu, ja tehdä se myös ripeästi. Hallitus on hallitusohjelman ensimmäisen painopisteen mukaisesti sitoutunut julkisen talouden vakauttamiseen. Ohjelmassa on myös selkeä perälautakirjaus sen varalta, että lisätoimia tarvitaan. Jos välitarkastelussa näin todetaan, niin sitten niitä myös pannaan toimeen. Kyse on poikkeuksellisesta kirjauksesta. Tämä hallitus tekee politiikkaa ja ratkaisuja ajassa. Keskustajohtoisen hallituksen perintönä valtio lainaa tulevilta sukupolvilta tänäkin vuonna lähes miljoonaa euroa. Näin ei voi jatkua. Velkaantuminen on käännettävä lasku-uralle. Hallituksen talouspolitiikka johtaakin siihen, että valtiontalouden alijäämä supistuu heti ensimmäisenä vuonna, 2012, selvästi. Hallitus esittää 2,5 miljardin euron sopeutustoimia, josta puolet toteutetaan menosäästöinä ja puolet veronkorotuksina. Haemme kokonaisuutta, joka olisi mahdollisimman oikeudenmukainen. Tulemmekin lisäämään verotuksen progressiivisia elementtejä, jolloin myös yhteiskunnan suurituloisimmat osallistuvat yhteisen taakan jakamiseen entistä reilummalla tavalla. (Mauri Pekkarinen: Kevennätte ehkä veroa! Koskee nolla pilkku mitä -prosenttia?) Pääomatuloveron muuttaminen progressiiviseksi on tästä hyvä esimerkki. Arvoisa puhemies! Menosäästöjen osalta tarvitaan venymistä meiltä kaikilta, jotta saamme tilanteen hallintaan. Tämä koskee yhtä lailla valtiota kuin kuntiakin. Jokaisen on vedettävä vyötä hieman kireämmälle. Nyt on noustava ylös perunakuopista, katsottava ahtaita puolue-etuja pidemmälle ja tehtävä päätöksiä, jotka tekevät Suomesta vahvemman. Paras-hanketta seuraa nyt tehokkaampi kuntauudistus, joka laitetaan vauhdilla käyntiin. Tavoitteena ovat paremmat palvelut suomalaisille ja kestävä talous kunnille. Tässä yhteydessä haluan oikaista sitkeästi esitetyn virheellisen väitteen. Kuntia koskevat uudet päätökset lisäävät eivätkä vähennä kuntien saamaa tukea. (Mauri Pekkarinen: Ohhoh!) Kun ynnätään yhteen kustannustenjaon tarkistus, indeksitarkistus, verotulomenetysten kompensaa-

14 14 Torstaina /1/11 tio ja korotettu yhteisövero-osuus, (Mauri Pekkarinen: Lakisääteisiä juttuja!) niin kunnille ohjautuva rahavirta kasvaa ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Kehottaisinkin pientä malttia ja vilkaisua sekä talousarvioesitykseen että peiliin, ennen kuin esitetään verbaalisesti aggressiivisia mutta tosiasioiden valossa huteria väitteitä kuntia koskevista päätöksistä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Arvoisa puhemies! Terve talous ei lepää ainoastaan säästöjen ja veronkorotusten varassa, vaan tarvitaan myöskin kasvua ja työtä luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Hallituksen politiikan toinen painopiste onkin talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen talouspolitiikan sydän on työllisyyden parantaminen. Työllisyyden parantaminen on ainoa toimiva vaihtoehto lisäleikkauksille. (Markus Mustajärvi: Rahat vähenee!) Haluamme tähän maahan uutta työpaikkaa. Tuemme rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Yhteisöveron alentaminen prosenttiyksiköllä on suora tuki suomalaisille kasvuyrittäjille. Hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun, ja tämä on iso tulevaisuuspanostus. Uudistamme myös työvoimapolitiikkaa, taistelemme harmaata taloutta vastaan ja autamme rehellisiä yrittäjiä. Hallitus tukee yritystä synnyttää kokoava työmarkkinaratkaisu. Tavoitteena on kansakunnan parasta palveleva ratkaisu, joka turvaa työntekijän ostovoimaa, hillitsee työnantajan kustannuspaineita ja luo ennustettavuutta talouteen. Arvoisa puhemies! Jokaiselle leipäjonon nähneelle ihmiselle, joita tässäkin salissa varmasti on paikalla, on selvää, että kasvanut eriarvoisuus vaatii myös toimenpiteitä. Tuloerojen kasvu sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen ovat vakavalla tavalla vahingoittamassa pohjoismaista hyvinvointimalliamme. Hallitusohjelman kolmas painopiste onkin eriarvoisuuden ja köyhyyden torjuminen. Kansainvälisesti ainutlaatuiseksi hallituksen talouspolitiikan tekee perusturvan vahvistaminen samanaikaisesti mittavien sopeutustoimien kanssa. Heti vuoden 2012 alusta toteutetaan historiallisen suuri perusturvan korotus. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Myös asumistuen tulorajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan heti ensi vuoden alusta. Perusturvan korotus on suora tuki kaikista pienituloisimmille. Se on myös kotimaista kysyntää vahvistava toimenpide, mikä on talouspoliittisesti järkevää, kun emme voi olla varmoja vientimme vetämisestä. (Timo Soini: Kokoomusko sen sai aikaan?) Yksikään hallitus Suomessa tai sen paremmin muualla ei ole kyennyt tasapainottamaan vastaavalla tavalla sopeutus- ja oikeudenmukaisuustoimia. Hallituksen ratkaisun taustalla on vahva arvolinjaus, jonka mukaan terve talous on paras hyvinvoinnin tae ja heikoimmista pidetään erityisen hyvää huolta silloin, kun epävarmuus ja huolet painavat eniten. Tämä on kestävä linja. Hallitusohjelman kolme painopistettä muodostavatkin kokonaisuudessaan erinomaisen kehikon niille toimille, joilla me uudistamme Suomea. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt vastauspuheenvuoroja voi pyytää painamalla V-painiketta. Vastauspuheenvuorot, V niin kuin vastaus, ovat 1 minuutin pituisia. Keskustelussa voin myöntää myös, jos aihetta ilmenee, 2 minuutin mittaisia puheenvuoroja, mutta näissä aikarajoissa toimitaan, ja vastauspuheenvuoron lähtökohta on siis 1 minuutti. 11 Jan Vapaavuori /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä kesän mittaan on paljon puhuttu säästöistä. Sopeuttamistoimista osa on sitä mieltä, että säästetään liian paljon, osa on sitä mieltä, että säästetään liian vähän. Haluaisin tässä kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta sanoa, että meidän mielestämme valtiovarainministeri Urpilaisen tässä ottama linja on hyvä. Se, että hallitusohjelmassa päätetyt sopeuttamistoimet tehdään etupainotteisesti, osoittaa sitä, että eletään ajassa ja ymmärretään, että maailmanpoliittinen tilanne on vakava, mutta se, ettei mennä siitä pitemmälle, osoittaa myös sen, ettei haluta lähteä panikoimaan. Sen sijaan en lakkaa hämmästelemästä keskustan ryhmäpuheenvuoroa taas tänään täällä. Alussa puhutaan siitä, kuinka kaikki menee huonosti ja kuinka hallitusohjelma on rakennettu talouskasvulle, jota ei ole, mikä siis tarkoittaa sitä, että leikatkaa lisää. Sen jälkeen haukutaan kaikki mahdolliset säästöt. Voisimmeko me, keskustalaiset ystävät, nyt päättää tässä vaikka vaalikauden aluksi, kumpaa mieltä te olette, säästetään liian paljon vai liian vähän, niin keskustellaan siitä sitten seuraavat neljä vuotta.

15 29/1/12 PTK 29/2011 vp Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täytyy antaa oppositiopuolueen puheenvuoroista tunnustusta tällä kertaa. Perussuomalaisten puheenvuorossa, kun siinä päästiin kotimaan asioihin pitkän EU-osuuden jälkeen, reilusti kerrottiin suomalaisille yrittäjille, mistä perussuomalaiset ovat halukkaita leikkaamaan: yritysten rahoista, yritystuista lisäleikkauksia. Mielestäni tämä on hyvää, avointa politiikkaa. Keskustan puheenvuoron osalta täytyy kiittää johdonmukaisuudesta. Viime kauden linja säilyy: lisää menoja, vähemmän tuloja. Mutta tällä keskustan johdonmukaisella linjauksella, joka puheenvuorostanne ilmeni, ei kyllä päästä puuttumaan siihen keskustajohtoisen hallituksen jälkeensä jättämän perusongelmaan, velkaantumiskehitykseen. Tämä velkaantumiskehitys edellyttää sellaista johdonmukaisuutta, jota kuulimme täällä hallituksen, nykyisen hallituksen puheenvuoroista. 13 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat korostaneet nimenomaan sitä, että näistä rönsytuista voimme leikata. Maailmalla on jo pitempään arvosteltu eurokriisin hoidossa käytettyjä toimenpiteitä, ja viime aikoina kritiikki on voimakkaasti lisääntynyt myös Suomessa. Esimerkiksi Sauli Niinistö on tullut perussuomalaisten linjoille kritisoidessaan Euroopan kriisimaiden ongelmien hoitamista. Niinistön mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olisi oikea taho tukemaan ongelmamaita. Mitä mieltä arvoisa pääministeri Katainen on oman puoluetoverinsa tuoreista näkemyksistä liittyen IMF:n roolin vahvistamiseen? 14 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallituksen sanat ja teot ovat pahassa ristiriidassa. Te haluatte uutta työpaikkaa, toimenpiteillänne te hävitätte työpaikkoja Suomesta. Te haluatte pidentää työuria, samalla aikaa te heikennätte vuorotteluvapaakorvauksia. Te julistatte parantavanne perusturvaa, kun tarkoitatte vain työmarkkinatuen työttömyysturvan parannuksia. Kannustatte yrittäjyyteen kiristämällä yritysten veroja. Esitin ryhmäpuheenvuorossani lukuisia keinoja yritysten kasvun edistämiseksi. Myös pääministeri puhui kauniisti kasvusta ja uudesta työstä ilman konkreettisia ehdotuksia. Te puhuitte kotipesän tärkeydestä, esimerkiksi edustaja Vapaavuori. Hienoa! Mitä konkreettista esitettävää teillä on, miten valtion verotuloja kasvatetaan ja tähän maahan luodaan uutta yrittäjyyttä, uusia työpaikkoja? 15 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tällaisessa tilanteessa on totta kai tärkeää, että myös kerätään lisää rahaa valtiolle. Olen erityisen tyytyväinen niistä kirjauksista, mitä harmaan talouden torjuntaan on tullut tähän hallitusohjelmaan ja miten niitä nyt lähdetään toteuttamaan. Harmaa taloushan on erityisen vahingollista yhteiskunnalle, jää saamatta paljon veroja, ja sille rehelliselle, reilulle suomalaiselle työnantajalle ja työntekijälle, jotka häviävät urakkakilpailutilanteessa, jossa toinen ei maksa veroja eikä maksa työntekijöiden palkkoja eikä huolehdi velvollisuuksistaan. Eli väitteet siitä, että hallitus ei suhtautuisi tähän vakavasti, ovat kyllä täysin käsittämätöntä puppua, kun tämä on nimenomaan yksi niitä painopisteitä. Odotankin innolla, miten perussuomalaiset ja toivottavasti myös keskusta vaikka tästä ette puhuneet tulevat sitten tukemaan niitä hallituksen esityksiä, kun tällä tavalla myös puututaan rikolliseen toimintaan ja kerätään valtiolle lisää verotuloja. Toivoisin, että rehellisesti tunnustaisitte myös ne hyvät puolet, mitä hallitusohjelmaan on saatu kirjattua, ja malttaisitte odottaa viikon pari, että lähdemme niitä toteuttamaan. 16 Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Monet, mukaan lukien eduskunnan puhemies, ovat peräänkuuluttaneet kriisitietoisuutta. Minusta tässä keskustelussa sitä kyllä tuli paljon ja myöskin konkreettisia ehdotuksiakin oli pöydällä. Mutta kaipasin vähän valtiovarainministeri Urpilaiselta sitä, kun olette juuri tulleet tärkeästä kokouksesta Berliinistä, missä samanmieliset maat tämän Eurooppa-kriisin hoidossa ovat kohdanneet, Hollanti, Saksa ja Suomi, mitä terveisiä teillä sieltä olisi eduskunnalle. Toinen kysymys liittyy vähän virkamiesten toimintaan ja hallitusohjelman sitoumuksiin. Huomasin tänä aamuna, että virkamiestaholta esitettiin esimerkiksi opintotuen indeksisidonnaisuuden purkamista ja tämäntyyppistä. Tämähän vähän lisää tällaista epätietoisuutta ja hermostuneisuutta, jos hallitus ei saa nyt järjestykseen tätä valmisteluaparaattia niiltä osin, että nii-

16 16 Torstaina /1/17 tä asioita, joista on sovittu, lähdettäisiin nyt systemaattisesti viemään eteenpäin. 17 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Vastuu ja vakaus ovat kaksi sanaa, joita on käytetty täällä keskustelun aikana. Yhteisymmärrys meidän ongelmistamme näyttää siis puhetasolla ainakin löytyvän. Meidän mielestämme vastuullista olisi nyt tällä hetkellä löytää yhteinen ratkaisu EU-tasolla talousongelmien ratkaisemiseksi. Siksi minä voin yhtyä tähän edustaja Haaviston esittämään kysymykseen, että olisi erittäin mielenkiintoista kuunnella ja kuulla, mistä on keskusteltu EU-tasolla viime päivinä. Talman! Det är också ansvarastagande att vi genom våra beslut här under den här perioden inte försvårar kommande generationers möjligheter att fatta självständiga beslut. Det betyder att vi under hela den här perioden kommer att bli tvungna att ha en stram finans- och budgetpolitik. 18 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kaikki tässä salissa ovat kuulleet tämän kuuluisan summan, elikkä 2,5 miljardin edestä valtio aikoo sopeuttaa talouttaan, ja olette varmasti kuulleet ja lukeneet siitä, että leikataan valtionosuuksia 603 miljoonalla eurolla. Se, mikä helposti unohdetaan tässä keskustelussa, on se, että menoleikkausten kokonaismäärä on kuitenkin yli 2 miljardia, josta uudelleen kohdennettavaa rahaa on noin 800 miljoonaa euroa. Eri arvioitsijoiden mukaan kunnille tulee joka tapauksessa yli 300 miljoonaa euroa lisää siitä huolimatta, että näitä valtionosuuksia leikataan. Edustaja Tiilikainen latoi aika kovaa tekstiä koskien yritystoimintaa. Kuitenkin on niin, että kyllähän yhteisöveroa lasketaan 25 prosenttiin, ja se, että pystytään säilyttämään nykyinen osinkoverojärjestelmä, on myöskin saavutus näinä vaikeina aikoina. 19 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minun on kyllä sanottava teille, pääministeri Katainen, että minä en enää kovin paljon usko siitä, mitä te sanotte. Valtiovarainministerinä toimiessanne te sanoitte tuosta puhujakorokkeelta, että USA:n finanssikriisi ei koske Suomea, te sanoitte Kreikan ensimmäisen tukipaketin yhteydessä, että kansanvalta selätti markkinavoimat. No, onko näin käynyt, te voitte käydä sitä läpi uudemman kerran. Sitten te sanoitte tuossa puheessanne, että tämä hallitus panostaa erityisen paljon työllisyyden hoitoon. Tosiasia kuitenkin on, että ensi vuonna työllisyyden hoidon ja yrittäjyyden edistämisen määrärahat putoavat kymmeniä miljoonia euroja. Voitteko sanoa, mikä se taso on, mihin te tulette laskemaan nämä työttömille ja pienyrittäjille välttämättömät rahat? Tämä yhtälöhän on täysin mahdoton. Te väitätte, että panostatte työllisyyteen, ja rahat vähenevät kymmeniä miljoonia euroja. 20 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jos tämä euro on menestystarina, herra pääministeri, niin kuin te olette todennut, niin minkähänlainen tarina se olisi sitten, jos tämä euro vielä toimisi? No, sehän olisi fantastinen menestystarina, sehän sen täytyisi olla. Nyt hallitus kun tekee tätä politiikkaa, valtiovetoista inflaatiota lisätään etenkin bensaveron korotuksilla, se kertautuu kaikkialla, se iskee harvaan asuttuja alueita, se iskee kuljetusyrittäjiä, se itse itsessään ruokkii inflaatiota, joka nyt täytyisi pitää alhaisella tasolla, jotta kansalaisten ostovoima, opiskelijoiden, työttömien ja muiden, joiden etuja te olette halunnut parantaa, säilyy. Kun edustaja Lapintie sanoi, että antakaa tunnustus, niin annetaan nyt kokoomukselle tunnustus siitä, että sallitte sen työttömyyskorvauksen pienen noston. 21 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viisas hallitus varautuu kaikkeen, viisas hallitus varautuu aivan kaikkeen. Kun taloudessa on näin poikkeuksellisen epävarmat ajat, niin olisi hyvä, että hallitus miettisi erilaisia vaihtoehtoja, mitä jos. Meillä saattaa olla pahimmillaan edessä sellainen kehityskulku, mikä tapahtui vuonna En itsekään ennusta sitä, mutta kaikki on mahdollista. Me kaikki tiedämme, että Kreikka saattaa hyvinkin todennäköisesti joutua hyvinkin pikaisesti velkasaneeraukseen. Kysymys kuuluu: Onko hallituksella, erityisesti valtiovarainministeriössä, takataskussa suunnitelma, mitä sitten tehdään? Tällaisiin kriisivaihtoehtoihin viisas hallitus varautuu kunnolla, jotta sitten, jos niihin jouduttaisiin, ei tarvitse toimia paniikissa, leikaten kaikkein heikoimmilta ja köyhimmiltä, kuten sinipunalla on tapana. Eli kun kuuntelin sekä valtiova-

17 29/1/22 PTK 29/2011 vp 17 rainministerin että pääministerin puheenvuoroja, minulle tuli sellainen olo, että mitään varasuunnitelmia ja varautumissuunnitelmia ei ole, vaan ollaan vähän vielä siinä vaalin asetelmassa ja siinä asetelmassa, missä hallitusohjelma tehtiin, jolloin tulevaisuudennäkymät olivat huomattavasti ruusuisemmat. 22 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suuri puhallus, suorastaan pyramidihuijaus on menossa Euroopassa. Maamme edellinen ja nykyhallitus ovat valmiita upottamaan veronmaksajien rahoja, ei vain tuhansia miljoonia, vaan pahimmillaan jopa kymmeniätuhansia miljoonia euroja, takauksina omat asiansa törttöilleille velkamaille ja niitä rahoittaneille pankeille. Kysyn valtiovarainministeriltä: Eikö tämä veronmaksajiemme kuppaus ole suorastaan moraalitonta? Eikö se ole EU-sopimuksen vastaista sekä väärää ja taloudelliseen tuhoon vievää politiikkaa? Asiantuntijat, lukuunottamatta niin sanottuja valtion asiantuntijoita, ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Kreikka joka tapauksessa joutuu velkasaneeraukseen. Missä vaiheessa Suomi miljardien takauksineen joutuu itse letkuruokintaan, ja kuka silloin meitä ruokkii, kun maksajia ei enää ole? 23 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehuja: Te, arvoisat ministerit, te olette ihan mainiota väkeä ihmisinä. Mutta edustamanne politiikka ja aatteet samaan pakettiin lyntättynä tuottaa sekasotkun, ja siitä nyt on paljossa kysymys, siitä hallituksen ensiaskeleissa on paljolti kysymys. Teiltä puuttuu yhteinen linja. Se, mitä olette saaneet aikaan, on paljossa hämmennystä ja epävarmuutta, hämmennystä Euroopassa siitä, mitä Suomi oikein aikoo, epävarmuutta ja hämmennystä Suomen sisällä kuntakentässä, niitten ihmisten keskuudessa, jotka huolehtivat ihmisten arkipalveluista. Te olette aiheuttaneet epävarmuutta ja hämmennystä myöskin niitten yrittäjien ja yritysten keskuudessa, jotka yrittävät rakentaa vaikeissa maailmantalouden oloissa Suomelle menestystä. Teiltä puuttuu yhteinen linja. Se toive, minkä tässä esitän, on nyt se, että olisitte valmiita tarkistamaan sitä linjaa siinä, että koko kansa saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen. Hämmennys, epävarmuus, vastakkainasettelu näissä monissa asioissa johtaa siihen, että siitä, mitä (Puhemies: Aika!) tämä kansa pystyy yhteisesti tekemään, ei saada sitä irti. Tarkistakaa linjanne, hakekaa se yhteinen ymmärrys, niin vaikeata kuin se tälle joukolle onkin. 24 Pääministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille hyvistä ajatuksista ja viisaista opastuksista. Täällä on aika paljon käytetty puheenvuoroja, joissa ihan oikein todetaan, että kun taloustilanne on se mikä on eli edessä on pidempään jatkuva hitaan kasvun kausi, se vaatii Suomelta talouden sopeutusta eli suomennettuna menojen leikkaamista ja verojen korotusta, mutta sitten tulee heti perään "mutta" ja joka ikinen menoleikkaus ja veronkorotus, mitä hallitus esittää, tyrmätään. Se ei ole tietysti kauhean rakentavaa. Periaatteessa ollaan vastuullisia, mutta käytännössä ei. Toivoisin, kun meillä suomalaisilla ja Suomella maana on hyvä maine siinä, että me teemme sen, minkä lupaamme, hoidamme omat asiamme, että se näkyisi ehkä vähän vahvemmin myös eduskuntakeskustelussa niin, että kun sanotaan, että taloutta pitää tasapainottaa, niin sitten kerrotaan, että olemme valmiita leikkaamaan tästä, tästä ja tästä ja olemme valmiita nostamaan näitä ja näitä veroja, koska muutenhan tämä on sitten vähän tämmöistä varjonyrkkeilyä. Mutta on kyllä esitetty ihan rakentaviakin puheenvuoroja tässä suhteessa. Sitten kasvusta ja yrittäjyydestä. Me kaikki kannamme huolta siitä, että tällä hetkellä ei investoida riittävästi. Kun kysytään yrittäjältä tai yritykseltä, miksi hän ei investoi, niin ei vastaus ole se, että kun valtio ei anna minulle rahaa, vaan vastaus on se, että kun en tiedä, mihinkä maailmaan minä investoin, saanko minä tuottoa sille investoinnille, minkälainen se taloudellinen kuva on, uskallanko minä sitä tehdä. Parasta, mitä hallitus voi tehdä, on luoda ennustettavuutta ja vakautta, vaikka me emme pystykään vaikuttamaan maailmantalouden suunnan kääntyilyyn. Se, mitä Suomi voi parhaimmillaan tehdä, on kantaa huolta omasta taloudestaan. Jos me poliitikot itseämme säästäen jättäisimme tasapainottamatta Suomen talouden, niin kuka tähän maahan luottaisi? Eivät luottaisi kansalaiset, eivät luottaisi yrittäjät, yritykset, ylipäänsä investointipäätöksiä tekevät ihmiset. Meidän tehtävämme on asettaa nyt itsemme likoon, tehdä vaikeita ratkaisuja, jotta kansalaisten luottamus ja yrityselämän luottamus pysyisi hyvällä tasolla ja koheni-

18 18 Torstaina /1/25 si, vaikka maailma ympärillä aiheuttaakin epävakautta. Niin kuin totesin, me emme koko maailman finanssimarkkinaan voi vaikuttaa, mutta me voimme vaikuttaa siihen, onko Suomi semmoinen maa, jossa myös poliittisen päätöksenteon kykyyn luotetaan jatkossa. 25 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä investoinneista huolta kantaminen on aivan oikea huolenaihe. Me emme ole Suomeen saaneet kuin yhden merkittävän ison investoinnin, ja se on tämä terästehtaan laajennus. Se on ainoa viime aikoina. Tässä oppositio varmasti tukee hallitusta. Jos näitä saadaan, niin se on koko Suomen etu. Se on aivan selvä asia. Mutta tähän eurokriisiin on vielä pakko sanoa, kun johtajuuden perään huudetaan: osoittakaa nyt johtajuutta, olkaa se ensimmäinen maa Euroopassa, joka sanoo, että keisarilla ei ole vaatteita. Lopetetaan tämä hömpötys. Jokainen tietää, että Kreikkaan 109 miljardia nyt kun annetaan, menee kuin kankkulan kaivoon. Nyt teillä on erinomainen tilaisuus Saksan ja Hollannin kanssa sanoa, että no bail out, se oli tässä. 26 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Eilen julkistettiin uusi tieto siitä, että Suomi on kilpailukykyvertailussa maailmanlaajuisesti neljännellä sijalla. Eli se työ, mitä edelliset hallitukset ovat tehneet yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja suomalaisten yritysten kanssa, on tuottanut tulosta, ja tältä pohjalta tämän nykyisen hallituksenkin on hyvä jatkaa. Mutta huolissaan voi todellakin olla juuri siitä, mikä se yritysten investointihalukkuus on, ja kun itsekin olen yrittäjien kanssa viime kuukausina keskustellut, niin ollaan hyvin huolissaan siitä, että tällä Kataisen hallituksen linjalla ikään kuin katkeaa se myönteinen vire, mikä meillä aikaisemmilla vaalikausilla on ollut yritysten kannustamisessa, yrittämiseen kannustamisessa ja myöskin työllistämiseen kannustamisessa. Se katkesi Kataisen hallituksen tulossa kuin seinään. Puhemies Eero Heinäluoma: Valtiovarainministeri Urpilainen, 2 minuuttia! 27 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutamaan asiaan on hyvä kiinnittää huomiota. Täällä ensinnäkin edustaja Kiviniemi kysyi, onko hallituksella olemassa varasuunnitelmia. Hallitusohjelma on tehty poikkeuksellisella tavalla. Me olemme kirjoittaneet hyvin selkeästi, että mikäli niihin tavoitteisiin, joita hallitus yhdessä on asettanut esimerkiksi velkasuhteen kääntämisestä laskuun, ei olla pääsemässä, niin tehdään lisätoimia, (Markku Rossi: Lisäleikkauksia!) ja on myös kerrottu, mitä ne lisätoimet ovat. Tältä osin mielestäni tuo hallitusohjelma on juuri sen kaltainen asiakirja, joka elää hyvin vahvasti ajassa, ja se antaa myöskin meille valmiuksia reagoida, mikäli maailma ympärillämme muuttuu. Edustaja Pekkarinen viittasi yhteistyöhön ja yhteiseen linjaan. Hallituksella on yhteinen linja, mutta olen erittäin valmis käymään vuoropuhelua ja tekemään yhteistyötä myöskin opposition kanssa ja odotan suurella innolla sekä perussuomalaisten että keskustan vaihtoehtobudjetteja, koska kaikki ne hyvät ideat, joilla taloutta ollaan sopeuttamassa, otetaan mielellään oppositiopuolueilta myöskin vastaan. Mitä sitten tulee tähän Eurooppa-kysymykseen siihen useampi edustaja täällä viittasi tiistaina kävimme Berliinissä keskustelua sekä Saksan että Hollannin kollegani kanssa, ja meillä on hyvin yhteinen näkemys siitä, että jokaisen maan tulee jatkossakin vastata itse omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Tämä on myöskin Euroopan unionin perussopimuksen lähtökohta ja tästä periaatteesta pitää jatkossakin pitää kiinni. 28 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitus kantaa suurta huolta työllisyydestä. Niin kannan minäkin ja perussuomalaiset toki. Muutama kysymys: Tässä ilmoituksessa sivulla 6 puhutaan näistä työllisyyteen liittyvistä asioista. Kysyn: Miten verotuksen painopisteen siirtäminen työnteosta ja työllistämisestä kuluttamiseen istuu esimerkiksi kuljetusalan kohonneiden polttoaineiden hintojen vaikutukseen? Se aiheuttaa heille varmasti ongelmia. Toiseksi: Miten työhyvinvointi paranee, kun väki vähenee jatkuvasti? Kolmanneksi: Miten jaksamiseen panostetaan, kun työn vaatimukset nousevat jatkuvasti? Toivon ihan käytännön esimerkkejä.

19 29/1/29 PTK 29/2011 vp Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Parlamentarismin kannalta on aivan käsittämätöntä, etteivät hallituksen avainministerit vastaa selviin kysymyksiin, joita hallitusriveistäkin on kysytty. Mitä kuuluu tähän vakuusfarssiin? Onko Suomi saamassa sataprosenttisen vakuuden 1,4 miljardin euron takaukselle? Julkisuudessa on ollut esillä, että Suomi tavoittelee miljoonan eli prosentin takausta. Jos näin on, niin jo tässä vaiheessa voi sanoa, että Suomen kansan kannalta ja Suomen tulevaisuuden kannalta olisi ollut parempi sanoa jo keväällä suoraan, että Suomi ei missään oloissa anna euronkaan takausta, ei Kreikalle eikä millekään muulle vaikeuksissa olevalle maalle. Sen enempää Suomen maine ei olisi mennyt kuin tässä vakuusveivauksessa on tapahtunut. Ministeri Urpilainen ja pääministeri, kertokaa nyt, hyvänen aika, mikä on tilanne: tuleeko täydet vakuudet? Ei tällaiset liirumlaarum-puheet nyt auta, mitä te täällä kerrotte. 30 Petteri Orpo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi, että hallituksella ei ole yhtenäistä linjaa. Kun kuuntelin tänään hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja, niin kyllä minulle välittyi vahvasti se kuva, että yhteinen linja on löytynyt ja se on muodostumassa. Haluankin kiittää näitä puheenvuoroja vastuullisuudesta. Vaalitulos oli erittäin haastava, ja koska vielä kaikki puolueet eivät edes halunneet vastuuseen, niin syntyi monen hyvin erilaisen puolueen hallitus. (Välihuutoja) Tämä tehtävä ei ole ollut helppo, mutta kuitenkin on tärkeää nähdä, että isoista asioista, velkaantumisen pysäyttämisestä tai vaikkapa työpaikkojen luomisesta ja kilpailukyvyn vahvistamisesta, on hallituksen sisällä vahva yhteisymmärrys. Tämä on erittäin tärkeä huomata, koska edessä on vaikeita ratkaisuja, vaikeita aikoja, ja tämä keskustelu antaa toivoa siitä, että tämä hallitus kykenee toiminaan näinä vaikeina aikoina. 31 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sydämestäni kiitän ja olen ylpeä valtiovarainministeri Urpilaisen toiminnasta pystypäin ajaa Suomen hallituksen linjaa, muuttaa euroalueen pelisääntöjä. (Välihuutoja) Täytyy sanoa, että kansallisesta itsetunnosta ja meidän mediamme ja poliittisten päättäjien sitoutumisen tasosta on kyllä vähän häpeä. Kyllähän on selvä, että se tie, jolla jotkut jäsenmaat ovat voineet lisätä menojaan ja elää kuin hevoseton mies luottaen siihen, että muut jäsenmaat viime kädessä vastaavat syntyneestä velasta, ei voi enää jatkua. Ranskaan ja Italiaan saakka tätä tietä ei voida tehdä, niin kuin SDP jo ennen vaaleja sanoi. Toisaalta itse asiassa meidän kansallinen pelastusrenkaamme, Suomen kyky reagoida hyvinvoinnin rahoituksen, talouden ja työllisyyden osalta, heikkenee, kun sidomme valtiontalouden kestävyyttä liikaa. Eilinen Saksan valtiosäännön perustuslakioikeuden päätös kannattaa myöskin lukea. Siellä korostettiin, kuten SDP korosti viime vuoden kesäkuussa, myös perustuslakiin liittyviä, budjettivaltaan liittyviä näkökohtia. Itse asiassa näitä asioita myös perustuslakivaliokunnan on käsiteltävä. 32 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä todettiin, Suomi oli neljäs kilpailukykymittauksessa tässä aivan juuri. Nyt kannattaa tietenkin miettiä, mitä se tarkoittaa reaalielämässä, mistä se kilpailukyky on otettu, ja siihen pitäisi tietenkin panostaa. Kyllä minä perään tämän julkisen sektorin rinnalle yhteistä vastuuta nimenomaan yrityspuolelta. Tämä on aivan kohtuuton, tämä tilanne, mihin tässä ollaan taas menossa esimerkiksi pankkisektorilla. Nimeltä mainitsemattomat pankit tekevät aivan järkyttäviä päätöksiä tehden samanaikaisesti todella kovaa tulosta. Jos oikeasti haetaan yhteistä vastuuta, silloin pitää olla myös sosiaalinen omatunto siellä yrityspuolella. Se antaa Suomelle ne menestymisen edellytykset sinne tulevaisuuteen, pärjäämiseen tässä kansainvälisessä kilpailussa. Muistan varsin hyvin tämän 1990-luvun keskustelun moral hazard -ongelmasta. Sitä samaa keskustelua pitää nyt käydä julkisen sektorin kesken, pankkisektorin kesken, rahoitussektorin kesken, Euroopan tasolla. Suomella on siinä osaamista ja annettavaa, mutta samalla pitää pitää tiukasti kiinni omista linjoista, ja siinä mielessä ministeri Urpilainen on edustanut aivan hyvin Suomen linjaa. 33 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen ilmeisesti vähän tahtomattaan ja vahingossa vasta-

20 20 Torstaina /1/34 si tuohon äskeiseen kysymykseeni, kun kysyin, onko hallitus varautunut kaikkeen. Hänen vastauksensahan kertoi, että hallitus ei todellakaan ole varautunut kaikkeen, kun hän kertoi, että jos ajat ovat heikommat, niin sitten leikataan. Kyllä punakynää osaa käyttää kuka tahansa, (Välihuutoja vasemmalta) mutta jos tilanne äityy lähellekään niin pahaa, missä oltiin vuonna 2008, niin silloin meillä ovat vaikeuksissa suomalaiset yritykset, suomalaiset pankit, rahoitusmarkkinoiden toimivuus. Tähän kaikkeen pitäisi varautua, tehdä se kauhuskenaario, vaikkei sitä sitten tarvitsisikaan käyttää. Mutta silloin, kun vuonna 2008 kriisiin jouduttiin, kyllä meillä valtiovarainministeriössä varustauduttiin kaikkeen mahdolliseen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ei kyllä hallituksesta kovin vakuuttavaa kuvaa anna, jos ei ole takataskussa suunnitelmia niihin kaikkein heikoimpiin vaihtoehtoihin. 34 Pääministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviniemen huoleen varautumisesta. Se, mitä aiemmin tehtiin edellisessä kriisissä, oli oikeastaan kolme asiaa: Eurooppalaiset yhteiset ratkaisut pankkien likviditeetin turvaamiseksi ja pääomittamiseksi. Nämä ovat EU-laajuisia päätöksiä, ja mikäli tämä finanssikriisi alkaisi uudestaan, niin veikkaanpa, että EU-tasolla tehtäisiin yhteiset linjaukset tästä. Toinen iso asia oli vientirahoituksen turvaaminen. Sitä ministeri Häkämies itse asiassa valmistelee tällä hetkellä. Kolmas oli varsin massiivinen elvytys, ja siihen meillä ei ole varaa. Sen me tiedämme jo nyt, että jos uusi kriisi tulee, Suomella ei ole, niin kuin ei ole millään muullakaan eurooppalaisella maalla, mahdollisuuksia saman mittakaavan elvytykseen. Sen takia me varaudumme pahimpaan etupainotteisella leikkaus- ja veronkorotuslistalla. Tämä pitää sanoa ihan suoraan ja suomeksi. Se tehdään vain sen takia, että Suomi minimoisi itselleen aiheutuvat riskit. En tiedä, riittävätkö tehdyt toimenpiteet jos eivät riitä, niin tehdään lisää. Täällä aika helposti suhtaudutaan halveksuen toisiin eurooppalaisiin maihin, ehkä osittain syystäkin, mutta ehkä pikkasen yliviritetyllä itsetunnolla, varsinkin jos samaan aikaan kertoo, ettei ole valmis tekemään toimenpiteitä omassa kotimaassaan tasapainottaakseen taloutta. Kyllä meidän pitää olla semmoisia kuin me sanomme. Suomen menestystarina on perustunut aina vahvaan päätöksentekoon, kykyyn nähdä vaikeitten asioitten läpi ja tehdä vaikeita ratkaisuja. Sitä me vaadimme muilta, sitä meidän pitää vaatia itseltämme. 35 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle haluan todeta, että kolkuttavalle avataan ja kysyjälle vastataan. Kukaan ei ollut teitä ennen kysynyt vakuuksista, mutta nyt niihin vastataan. Uusi hallitus halusi tiukentaa EU:n tukipolitiikan linjaa, (Kari Rajamäki: Toisin kuin kepu!) ja uskon, että tässä eduskunnassa tuo linja tunnetaan varsin hyvin, koska se on myöskin eduskunnan enemmistön vahvistama linja. Se lähtee siitä, että jatkossa Suomi on mukana näissä uusissa mahdollisissa lainaohjelmissa vain, jos me saamme vakuudet. Tätä linjaa tämä hallitus vie eteenpäin hyvin määrätietoisesti. (Martti Korhonen: Mites edellinen hallitus?) Tällä hetkellä me käymme neuvotteluita eri euromaiden kesken ja pyrimme löytämään sellaisen ratkaisumallin, joka on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä, ja olen sen suhteen optimistinen, että tuo ratkaisu tulee myöskin löytymään. Milloin, sitä en pysty teille kertomaan, mutta töitä sen eteen tehdään koko ajan. 36 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen totesi aivan oikein, että elvytykseen meillä ei ole varaa. Siihen liittyy ylivelkaantumisen riski. Meillä ei ole varaa jättää lapsille ja lapsenlapsille niin suurta velkataakkaa kuin mitä esimerkiksi meidän eteläiset EU-kumppanimaamme ovat tehneet. Tänäkin vuonna pelkästään velanhoitoihin menee 2 miljardia euroa. Sen takia on hyvin tärkeää, että julkista taloutta tasapainotetaan, mutta Suomen on hyvä myös jatkossakin jämäkkänä vaatia sitä, että kaikki EU-maat ottavat vastuuta omasta taloudestaan, vastuuta omista pankeistaan, että Suomi vaatii pankkeja paremmin säätelevää lainsäädäntöä ja myös finanssimarkkinoiden säätelyä. On myös hyvä, että pääministeri mainitsi vihreän talouden avauspuheessaan. Vihreä talous, teknologia, innovaatiot niissä on Suomelle mahdollisuus. Mutta haluan muistuttaa, että myös kulutuksen hillintä on oleellista, sillä kär-

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot