z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

Transkriptio

1 F* H U) V) l'.r H QN -v ^/ n F-{ ;r F] f'r F F. z z D (-- n () Viime vuosikymmenien alkana zrpahunu valonläheiden voimakas kehiys ja lukuisa eri käyöarpeisiin kehiey valaisirne ova kiihclyänee valaisr-rsalan ukimusyöä. Tämän akiivisen ja usein vapaaehoisueen perusuvan oiminnan uloksena onkin synyny uhansia sivuja eknisieeellisä valaisusieoa. Valaisuksen sur-rnnielijalle ukimusyön ulokse siiryvä r-rusien valaisnssuosiuksien ia sandardien väliyksellä. F-_ F QN F] - UÄÄNÄTLNEN VALASTJKSEN SUUN{TTELU Perineise suosiukse ja sanclarcli ova johanee r.alaisussuunnielun painopiseen määräi- i:""":l--""'iil i."-""".ri 'i..,:.l seen valaisuksen suunnielurn. Pyriään pizimään huoli ainoasaan vzrlaisuksen asoisa ja asaisuuksisa unohaen vzrlaisssuunnielin laadullise krieeri. Valiezrvasi älle ärkeälle valaisuksen suunnielun osa-alueelle ei ole onnisuu kehiämään yksiselieisiä sandardeia ai suosiuksia ol-rjaamaan ja asapainoamaan suunnielua. Ohessa on neljä esimerkkiä projekeisa, joiclen suunnielussa p:i2ipaino on olh-r määrällisessä valaisuksen suunnielussa. Kuua. Myymrikin ualaisus on suumni e l r u alaisrsu oima kkuu s a soon 600 lx. Valaisimien ualomjakoominaisnuksiin ei ole kiinniey h omiorl j a ualaisine nuoclosaua h au aimn o is ij cr n p erspe kiiuis ci ka sol:nz, ualokaon, joka ei ole ollu arkoius. Knua 2. Hoellin uasaanooaulan ep(islrora ualaisusrakaisu,.;f ossa kaom ualoisus om aiuan liian suuri. Kase hakeuuu uärircirin paikkoa, kollo. Luninanssi o niir suuri, eci silmci kokee sen epämiellyriurinä. Kuucr 3. Sunmnieliia on kciyän.y uclaisimic,,.i oiden ualonuoo on ri iiiuä cilcimddn ualaisussuosi- usem ncicirielemcin h crisonac,liu al aissuoima kkuus aru o n. Pys! suorien pinojen ualais suoimck- kuusaruoibin ei cle huomau keskiyä lainkaan. suuaa henkilöci ei uoida unnisaa, ja sosiaalise ilanee saaaua muodosua epdmiellyäuiksi. Kuua 4. Jrilleen horisomaaliualaissuoimakklus or suosisen mukaimen, mu pyslsuorilla pinnoilla seinissri esiinyy uisuaalisa seka' melskaa, eikä ila jrisenny luonel,asi. va 03( 996)2

2 5 LAADJLL\EN VALASTUKSEN SUUNNTTELJ PROSESS Prosessi :n on kehiäny amerikkalainen rralaisus;lsianr,rnij:r Richard Kelly. Tzinrän prosessin eoreeinen arkaseiu on ehy lehdessä VALO 2/94 (.s. 28-3). Muisin virkis2imiseksi lyhy kerr-rs. Valaisuksen suunnieh on uova ja kokonaisvalainen prosessi. Vaikka uovaa proses, sia ei voida vangia mil-iinkään sandardiin, valaisussuunnieluun on kehielr erilaisia c ) F neneelmiä. Suunniehryö zlsmen),t ja luovien ajar:sen oell2urinen kävänöcjn helpoulr. Kehienyjä suunniehlrneneelmiä aiavasi käyäen, val:risussuunnielijan aryoslls suunnieluryhrnän "äysivalaisena', jäsenenä ka.sr.aa. Valaisussuunnielumeneelmiä on käy- :inncjn suunnieluyöhi)n ehy ähinnri USA: ssa, jossa valaisuksen suunnielu kehir yi omaksi ammaikseen 950-luvr-ra. 960Valoa ncikemiseen; Yleisnlaisus. ioka mabclollisaa asiammuka iscn n cikös i'ikscn imon urbia ponniseluia. Vasaa mcirirrillis e m u a laiss snnm i e lu n a.rgumen ej a. K ci.y ä s cn d a rcl ej -f a s u o s i u ks i a ap u m a s i lopulla Howarcl Brandson, Philip Gabrie, Abe Feder, Jules Horon, Richzrrd Kelly, James Nicholls ja Leslie \fheel perusiva kansainvälisen yl-rdisyksen ALD, nrernaion'll Associaion of Lighing Designers. Järjesö painoaa kaikessa oiminnassaan laadrllisen valaisussuunnielun krieerejä. lr-rvun 4 c,l. Eri valaisussuunnielila käyävä eri suunnieluprosesseja ja ova kehiänee niis:i omia versioiaan. Prosesseja on kolme ja ne sisälävä paljon sarnoja elemenejzi, vain käsielyava poikkeava oisisaan. Ero unr,lva ähinnä muodollisila, mua meneell"rä soveluva eriiailla eri henkilöille. Jokainen voi valia niis:i olnansa. Valoa kasr.miseen: Rakenneaan uisaalinen ympcirisö korosc.en ualolla arkkiehon is i c y ksiy is ko h ia u is c l is es i ri b emmci n rirkeiclen koheicren jdädessä ausalle. P-ys.ysuora pinnal ptlomi, ercispal ki, n i-yeikkuna, sisöänkciynni, erillise ualoaluee j a eriko is.fn kio oua ualaisskoh eina. c, PROSESS Valoa näkemiseen Valoa kasomiseen Valoa kasoavaksi PROSESS 2 Toiminn:rllinen aso Hahmouksellinen ascr Elämyksellinen aso PROSESS 3 Valoa kasoauaksi; Tcissd kaepcriassa ualo li kobdc. T(iä kcegoriaa on byuri kri-vrici. kn ila r.i.ykisesscicin on kasomisen aihe Valon laar-r s Valon paikka.i a Valaisusapa i o i k ko inen s is ci l ci e n u å h ci n arkki eb o n is icl is ko h ia. Kiy(inmön es i- kieh ouia yksi.y merlekeinci oua uaikkada ualokuiduillc oeueu dbicriuaa, uä 'i ualo, gobr.illa uoeu ucloilmiö ine.

3 6 PROSESS 2 Prosessi 2:ssa rroiminnallinen aso'r piää huolen siiä, eä ilassa liikkuminen on helppoa)a urvallisa. Tämdvasraa Richard Kellyn prosessissa kohaa "valoanäkemiseenrr. rrhahmouksellinen aso" oaa huomioon arkkiehuu rin kannala arke ä va a is ava ko he e. Tdmä. v^saa Richard Kellyn prosessissa kohaa "v aloakasomiseen". "Elämyksellinen aso" on suunnieluprosessin osa, jolla hoideaan suunnielijan haluama hdm^rän ja pimeän ajanunne- ja aisilaaukse ilassa. Tälle suunnieluprosessin alueelle on vaikea löyää suoranaisa vasaavuua esimerkiksi Richard Kellyn prosessisa, joa voianeen piää mekaanisempa na prosessina. "Elämyksellinen aso" on eriäin YaaiYa valaisussuunnielun osa-alue, jossa suunnielijan on kyeävä laaimaan ilasa valaisuksellisesi mielenkiinoinen ja mahdollisimman voimakkaasi aisiava kokonaisuus. Se voidaan ehdä esimerkiksi ulkovalaisuksessa oikealla hämärän j a valoisuuden rymiyksellä. Arikkelin lopussa esiellään esimerkkejä. PROSESS 3 Prosessi 3 on kehiey lähinnä sisävalaisukseen ja siä on käyey muun muassa USA:ssa Ohion yliopison sisususarkkiehuurin osasolla kurssilla Lighing design for archiecural ineriors. "Valon laau" piää sisallåan vaiaisuksen laadullise krieeri, joiden avulla oeaan hienovaraisesi huomioon ilan arkkiehuuri, ilafunkio ja havainnoivan ihmisen psykologise arpee. "Valon paikka" oaa huomioon valonläheesä ja valaisimisa uoeu ja eri pinamaeriaaleisa heiiasunee valoilmiö. Valaisussuunnielijan on suunnielava valaisus sien, eä valaisimen valonjakopina ei oie ainoa valonlähde, vaan valon aruessa pinaan ja heiiasuessa siiä muodosllu uusi valonlähde ja valaisimen valonjakopina. 'rvalaisusapa" sisälää valaisusmeneelmän (suora/epäsuora valaisus), valaisinvalinna sekä valonlähdevaiinna. Prosessi 3 vasaa kysymyksiin: Misä valo ulee, miä se ekee? Mien varjo muodosuva llaan? Milä ilassa unuu? Mien iiassa nirhdåån? Mikä ova horisonaali- ja verikaalipinojen valoisuussuhee, väri, muodo jne.? Valaisussuunnieluprosessien osaekijöiden ero ova hienoja ja valaisuksen suunnielija voi oaa kä),'öönsä iselleen parhaien soveluvan. Niillä on kuienkin yksi yheinen piirre, ne äsmenävä ja helpoava suunnielijan yöä. Vaiaisuksen suunnielijan on hwä selviää hei ensimmäisissä neuvoeluissa yheisyökumppaneilleen, miä meneelmää hän kulloisessakin projekissa aikoo kayåå ja mien. Tällöin ei aa llaa arvailuille ja ll,pillisille kommeneille "piäisiköhän uokin valaisa". vaan esimerkiksi suunnieluprosessissa kohee ja ilafunkio ova aina jossain prosessin kolmesa suunnielukaegoriassa: valoa näkemiseen, valoa' kasomiseen ai valoa kasoavaksi. Valaisussuunnieluprosessi : Helsinki - Yanaan lenoase man keskierminaalin vaihe 2 Pääsuunnieliia Arkkiehioimiso Pekka Salminen Oy Helsinki - Vanaan lenoaseman keskierminaalin vaihe 2 voidaan valaisuksellisesi jakaa Richard Kellyn suunnieluprosessin mukaisiin suunnielukaegorioihin. Koska ila ja rakennus sisälävä arkkiehonisesi mielenkiinoisia yksiyiskohia ei kaegoriaa "valoa kasoavaksi" awia lainkaan.jää siis vain "valoa näkemiseen" ia "valoa kasomiseen". "Valoa näkemiseen" kaegoriaan kuuluu ajoneuvoliikeneen A-luoka saapuville ja läheville ajoner-rvoille, sisäilan yleisvalaisuksen asovalina esimerkiksi Suomen Valoekniliisen Seuran sisävalaisussuosiusen mukaisesi, oimisoilojen oimisovalaisuksela edellyeävä suosiusen mukaise valaisusaso ine. "Valoa kasomiseen" kaegoriaan aas kuuluu arkkiehonisen, haluujen yksiyiskohien korosaminen valaisuksella. Esimerkiksi erää eräspilari, sisäänuloaulan lenokoneen eräksinen peräsiipi, ilaa halliseva, suuri lasia jaeräsä sisälävä V-orni jne. Eräs ähän kaegoriaan kuuluva innovaaio on orienoiumisvalaisimien upoaminen maahan ulos, uulikaappiin ja sisäänulon sisäosaan yhenäiseen riviin jäljielemään kiioraavalaisusa. Lenoasemalle saapuva henkilö ohjauuu aksisa sisäiloihin kiioraaa simuloivalla valaisuksella, joka lasielemenien läpi nä''ää kiehovala yksiyiskohdala. val03( 996)2

4 CAD-kuva: Erkki Rousku

5 'rilr {}# k r*o,(k e f".'' T k k w #r 'ff llåd'f H rfr^ 6.r-'r yllur*u-x p {F* *' * '* f }rf å"rc.*.- *f,, s'ur* r*rr) L''b:.sry ".': {,J, ) ) ffi! å f" fr

6 4 Valaisussuunnieluprosessi 2: Fiskarsin ruukin alueen valaisus l 4 Suunnielija arkkichi Vesa Honkoncn jzr valaisr-rskonsuli Jule Oksanen Hieno esimerkki valaisussuunnieluprosessisa, 2 ia sen osa-alueesa "elzimykselinen aso" on arkkiehi Vesa Honkosen luomzr eriäin voimakkaia ila-aisimuksia anava hämärän ja valon rymiys luonnon ehdoilla. Perusila on pirneys. Miä kur-rluu? Kuuluu kosken kohinaa, valaisaan se. Miä muua kuuluu? Kuuluu valavien puiden huminaa. Valaisaan osa niisä. Tilassa liikkuja saa voimakkaia, miellyäviä ja arkoin suunnieluja unne-elämyksiä, joka johdaeleva hänä liikkumaan ja havainnoimaan. ova kohia, joissa nämä kaikki kohne rakennea kohaava, iimil.r,'ä. Luonnon valaisussa ullaan noudaamaan perusperiaaea, jossa eho ulee auoisa ja pimeydesä. Ei arvise valaisa paljoa, jos valaisaan merkiyksellisesi ja jännieisesi. Luonnonvalo ulee soiamaan oman arikuloidin melodiansa." Vesa Honkonen: "Projekissa luonnon valai- Suunnieluprosessiin kehieiin aivan uusi cliagrammi. Tarkaseavana olevassa prosessissa valoisuusasediagrammi on käyännön yökalu kaegoriaa "elämyk- joen mukanaan llomaan sellinen aso". Diagrammia kä.eään visu- ' lineaariseen viraavaan perusmuooon, jonka mukana ova rakenunee myös ie ja rakennukse. ja valoisien alueiden keskinäisiä suhiei:i. f{ Fiskarsin ilalla J semisessa keskiyään a on ikäänkuin iey lineaarinen rakenne, jonka poikkileikkaus säilyää sama perusekijä äpi ärkeimpien alueien (ks. valoisuusaseleikkar.rs). Joesa on esiy esiin merkisevä kohda. Näiä ova silla ja koske. Näiden varrela on esiy esiin noseavizr asioia, kuen kosken kuohu, puusoa ja silojen alkuja ja loppuja. Silla alisoimaan suunnielualueen hämärien Se kuvaa rymiä, analogiaa musiikkiin, jossa auko (pimeys) on yhä ärkeä kr-rin soinu (valo).

7 Valaisussuunnieh-rprosessi "Valon paikka" 3: "V:rlon p'aikk'.r" on mielenkiinoinen kaegoria su-rnnieluposessissa 3. Se eclelly2ill r'alaisr-rksen surnninclijala criyis:i kykyri asennoia sunnicllyöhön lovllsi ja kc,.konaisvalaisesi. Se vaaii arkkalvaisa, vrrlaisusekniikkaa ymmär'.ir':iä ja aisikasa ajaelua. Kr kauppaleeskuksessu on ualaissr'ni e l un kann alc 3 urkrl cih deri. cih ici ucs, a lasualeiirf as r, epcis r ra u cl cr iss kar.n kaua. p.yloni en ualai- s sime sekci nciiden kaikkien yleisualaisuksell inen ualo, n-y'.yndlöioler ualaiss, / c n i e n k' lj e u cr o n i a k op i c i c,.y' ä p oi kkip a l kis oj en u a / r., kes kip oi kkip al k is - p.l on, ualo sekd ldiaasoon uoeufen a / o il n.i ö i clen u aloni a ke.pinn a Kuuam rlimab alli ssa olisi s u u n n i e ij r, n sa ur, la. is uleser j o p ii rul s u sp ö y d ci n ci ri r e s - ullu ajaella seuraauia ualoniako- uol lrnlrih eiri : epcisuorr' ualaisime, kaopina, alaan pilc,r', ikk- p iloj a, napinna. Olisi llr alaella. Misä uc,lc ulee, nilri ill nciyriri, n,ien ila uririy-y, eri piloj en cllc. isussu bee.ire. Lopuksi: Julle Oksanen Teaerikorkeakoulu äänisuunnielun laios ValoTEATEK L:radukkaan lopprrloksen s2lavllamiseksi valaisr:ksen suunnrelijan ulee valia iselleen lronaisesi sopivin valaisussuunnielr.rprosessi. Siirymincn sell:risen käyirön anaa suunnielijalle mahclollisuuclen oaa yön alla olevassa projekissa huomioon kaikki eknisieeellise je visuaalise xrpee. Jako a lopullinen onnisuminen ova kiinni valaisr-ssuunnielijan yheisyökyvysä pr:ojekisr.runnieluryl-rnän äysvalaisenx jäsenenli. l-r:inen visuaaliscsa kiisiyskyvysä2n, valaisusekniikan unemuksesaan. nyansoinikyr,ryisään, äsmällisrydes2län. lonecn nöyrycles2i ja ennen kaikkea oikeasa'jseneeszl.