AUTOILIJOIDEN TAUKOPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOILIJOIDEN TAUKOPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT"

Transkriptio

1 AUTOILIJOIDEN TAUKOPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Merja Salmio Opinnäytetyö Huhtikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) SALMIO, Merja Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 76 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka AUTOILIJOIDEN TAUKOPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIKMO, Auli Toimeksiantaja(t) Witas Oy ja Wilderness Village Ky Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autoilijoiden taukopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli kartoittaa kuluttajien valinta- ja ostokäyttäytymistä sekä niitä konkreettisia tekijöitä, jotka vaikuttavat taukopaikan valintapäätökseen. Tulosten tuli olla yleispäteviä ja useamman yrityksen hyödynnettävissä. Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa ja se tuotti 674 vastausta. Aineisto kerättiin haastattelemalla yksityisautoilijoita huoltoasemilla Jyväskylässä ja lähikunnissa. Miehet ajoivat selkeästi naisia enemmän autolla sekä vapaa-aikana että työkseen. Tämä näkyi myös vastaajien usein miten käyttämien taukopaikkojen käyttöasteessa, sillä miehet käyttivät viikottain jotakin tiettyä taukopaikkaa. Pysähtymiseen vaikuttivat eniten perustarpeet. Keskeinen tulos oli, että autoilijat kokivat tärkeimmiksi taukopaikan valintakriteereiksi palvelun laadun, taukopaikan sijainnin ja hinnat. Omat aikaisemmat kokemukset olivat myös tärkeä kriteeri. Haastateltavien mukaan perusasiat, kuten siisteys ja hyvä palvelu ovat asiakkaille tärkeämpiä ominaisuuksia kuin laajat tuotevalikoimat. Tuloksia voidaan hyödyntää taukopaikkojen kehittämisessä vetovoimaisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Tutkimus toimii myös pohjana mahdollisille jatkotutkimuksille. Avainsanat (asiasanat) yksityisautoilija, taukopaikka, huoltoasema, kuluttaja, valintakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Author(s) SALMIO, Merja Type of Publication Bachelor s thesis Pages 76 Confidential Language Finnish Title Until FACTORS INFLUENCING THE CHOICE OF A SERVICE AREA AMONG MOTORISTS Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor NIKMO, Auli Assigned by Witas plc and Wilderness Village ltd Abstract The meaning of the thesis was to study the factors influencing the choice of a service area. The aim was to chart consumers choosing and buying behaviour and to reveal the concrete factors that have an impact on the choice of a service area. The results were expected to be universally applicable and beneficial to more than one company. The research method used was quantitative. The sampling method used was a simple random sample and it produced 674 answers. The data were gathered by interviewing private motorists at service stations in Jyväskylä and it neighbouring municipalities. The findings established that men are by and large driving more than women both in their spare time and during working hours. Another discovery made clear regarded the utilization rate of familiar service stations. Apparently men used particular service stations on a weekly basis. The main motive mentioned for stopping were the basic traveller s needs. The essential factors in choosing a service area were the service quality, it s location and prices. Consumers previous experiences were also found as important criteria. According to the interviews basic things such as tidiness and good service are more important than wide product selection. The research can be used to make service areas more attractive to consumers and more competitive on the market. The survey could offer basis for further study. Keywords private motorist, service area, service station, consumer, choosing behaviour, buying behaviour Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TAUKOPAIKAT OSANA MATKANTEKOA Liikennevirrat Liikenteen kokonaismäärä Yksityisautoilijat Taukopaikat Markkinarakenne Convenience store -ilmiö KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN Kulutuksen merkitys Kuluttajien erilaisuus Kuluttajan valinta- ja ostokäyttäytyminen Palvelut osana valinta- ja ostokäyttäytymistä Brandin vaikutus kulutukseen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä Otantamenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi AUTOILIJOIDEN TAUKOPAIKAN VALINTAA SELVITTÄVIEN HAASTATTELUJEN TULOKSET Autoilijoiden taustatiedot Vastanneiden sukupuoli- ja ikäjakauma Kotipaikka Perhekoko...31

5 2 5.2 Autolla matkustaminen ja päätöksenteko Matkustusmäärä Taukopaikkoihin pysähtyminen Pysähtymispäätös Autoilijoiden pysähtymispäätökseen vaikuttavia tekijöitä Saatavuus Markkinointi Palvelut Miljöö Palvelun laatu Hinta Yhteenveto päätökseen vaikuttavista tekijöistä Avoin kysymys Aineiston luotettavuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Pysähtymiseen johtavia tekijöitä Valinnassa korostuvia tekijöitä YHTEENVETO...54 LÄHTEET...56 LIITTEET...59 Liite 1. Haastattelulomake...59 Liite 2. Ohjeistus ja haastattelupaikat...62 Liite 3. Autoilijoiden kotipaikkakunnat...65 Liite 4. Autoilijoiden suosimat taukopaikat...66 Liite 5. Autoilijoiden perustelut tutun taukopaikan valinnalle...69 Liite 6. Pysähtymispäätöksen tekijä...73 Liite 7. Pysähtymisen syy...74 Liite 8. Muita pysähtymiseen vaikuttavia tekijöitä...75

6 KUVIOT 3 KUVIO 1. Päätieverkon liikenne vuonna KUVIO 2. Bensiinin jakeluasemat...11 KUVIO 3. Maslow n tarvehierarkia...17 KUVIO 4. Supistettu kuluttajakäyttäytymisen malli...18 KUVIO 5. Palvelutuotantojärjestelmä...21 KUVIO 6. Brandikoodi...23 KUVIO 7. Ikäjakauma sukupuolen mukaan...29 KUVIO 8. Työmatkojen osuus sukupuolen mukaan...32 KUVIO 9. Taukopaikan käyttötiheys sukupuolen mukaan...33 KUVIO 10. Pysähtymispäätöksen ajankohta...37 KUVIO 11. Pysähtymättä kuljettava matka...38 KUVIO 12. Pysähtymisen syy...39 KUVIO 13. Saatavuus...41 KUVIO 14. Markkinointi...42 KUVIO 15. Palvelut...44 KUVIO 16. Miljöö...45 KUVIO 17. Palvelun laatu...46 KUVIO 18. Hinta...47 KUVIO 19. Keskiarvot eri osioiden merkittävyydestä...48 TAULUKOT TAULUKKO 1. Kotimaan henkilö- ja tavaraliikenne...8 TAULUKKO 2. Luettelo kotipaikkakunnista...30 TAULUKKO 3. Aikuisten ja lasten määrä perheissä...31 TAULUKKO 4. Vastaajien suosimat taukopaikat...34 TAULUKKO 5. Perustelu taukopaikan valinnalle...35 TAULUKKO 6. Pysähtymispäätöksen tekijä...36 TAULUKKO 7. Muu syy pysähtymiseen...40

7 1 JOHDANTO 4 Suomessa on yli 2,5 miljoonaa autoa, tieverkostoa on lähes kilometriä ja tieliikenteen osuus on ylivoimaisesti suurin sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Vuonna 2003 henkilöliikenteessä henkilöautojen osuus oli noin 60 prosenttia, muiden kulkuvälineiden osuuden jäädessä alle 10 prosenttiin. Tavaraliikenteessä tieliikenteen osuus oli noin 30 prosenttia, muiden kuljetusmuotojen ollessa enintään 10 prosenttia liikennemäärästä. Suomalaisten vuorokauden aikana kulkemasta, keskimäärin 45 kilometrin matkasta 66 prosenttia tapahtuu henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 26 prosenttia julkisella liikennevälineellä, viisi prosenttia jalan tai polkupyörällä ja vain kolme prosenttia muilla kulkuneuvoilla. (Tiefakta 2004, ) Tämä tarkoittaa sitä, että välillä sekä autoja että ihmisiä on huollettava erilaisilla taukopaikoilla. Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on selvittää autoilijoiden taukopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Työn toimeksiantajina ovat Wilderness Village Ky:stä Kimmo Törmä sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy. Törmä omistaa Pihtiputaalla 4-tien varressa sijaitsevan Takkatupa nimisen ravintolan. Aikaisemmin Takkatupa on toiminut ainoastaan ruokapaikkana, mutta nykyään pihapiirissä on myös yksityisessä omistuksessa oleva kylmä polttoainepiste. Witas Oy toimii Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueen kehittämisen hyväksi. Toiminnan tavoitteena on turvata alueen yritysten tulevaisuutta ja kasvua sekä edistää uusien yrityksien perustamista. Edellä mainitut kunnat ovat myös osakkaina Witas Oy:ssä. (Witas Oy.) Etenkin suuret öljy-yhtiöt tekevät erilaisia tutkimuksia ja kehittävät toimintaansa niiden pohjalta. Tällaiset tutkimukset ovat kuitenkin liikesalaisuuksia ja näin ollen ulkopuoliset eivät voi hyödyntää niistä saatavaa tietoa. Tämä työ pohjautuukin toimeksiantajien tarpeeseen selvittää kuluttajien valintakäyttäytymistä. Käsittelen tässä työssä kuluttajakäyttäytymistä yrittäjän näkökulmasta. Tarkastelen kuluttajakäyttäytymisestä valinta- ja ostokäyttäytymistä ja pyrin löytämään sekä aikaisempien tutkimusten että oman tutkimukseni pohjalta tekijöitä, joiden avulla pienet ja keskisuuret yrittäjät voivat kehittää omaa toimin-

8 5 taansa jatkuvasti kovenevassa kilpailussa, ja saada kuluttajat valitsemaan juuri heidän tuotteensa ja palvelunsa. Työ toimii samalla pohjana mahdollisille jatkotutkimuksille. Tutkimus on tehty yleistäen, eikä se ole sidoksissa mihinkään tiettyyn yritykseen. Näin useammat yrittäjät voivat käyttää hyväkseen tutkimuksesta saatavia tuloksia. Tutkimus tehtiin haastattelemalla autoilijoita Jyväskylässä ja lähikunnissa sijaitsevilla huoltoasemilla. Haastattelut tehtiin Keski-Suomessa, mutta vastaajia ei ole rajattu, muutoin kuin yksityisautoilijoihin, sillä rajauksella ei ole merkitystä tutkimukselle. Haastattelu tuotti 674 vastausta ympäri Suomea olevilta autoilijoilta. 2 TAUKOPAIKAT OSANA MATKANTEKOA 2.1 Liikennevirrat Tehokkaat ja toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet sekä palvelut ovat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan ja yksilöiden hyvän elämän edellytyksiä. Lisäksi liikenne on myös merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Työllisyyden ja kulutusmahdollisuuksien paraneminen lisäävät yksityistä ostovoimaa ja siten sekä koti- että ulkomaisten tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Tämä taas lisää sekä henkilö- että tavaraliikennettä. (Heinonen & Korpela 2000, 37.) Suomen tieverkosto koostuu yleisistä teistä, kaupunkien katuverkoista ja yksityisteistä. Koko tieverkoston pituus on noin kilometriä, joista yleisten teiden osuus on kilometriä, katuverkoston kilometriä ja yksityisten teiden kilometriä. Vuonna 2003 koko tieverkoston liikennesuorite oli 49,8 miljardia autokilometriä, josta yleisten teiden osuus oli 66 prosenttia eli 33,0 miljardia autokilometriä ja katujen sekä yksityisteiden osuus 16,8 miljardia autokilometriä. (Tiefakta 2004, 17.) Yleiset tiet kuuluvat Tiehallinnon alaisuuteen ja vuoden 2004 alussa ne jakautuivat seuraavasti: päällystettyjä teitä oli 66 prosenttia eli kilometriä,

9 6 pääteitä kilometriä, moottoriteitä 653 kilometriä, kevyenliikenteen väyliä kilometriä ja siltoja kilometriä. (Tiefakta 2004, 17.) Keskimääräinen vuorokausiliikenne yleisillä teillä on 1 160, valtateillä ja kantateillä autoa vuorokaudessa (Emt. 19). KUVIO 1. Päätieverkon liikenne vuonna 2003

10 7 Vuoden 2003 päätieverkon liikennemäärä näkyy kuviossa 1. Punaisella merkityillä teillä kulki yli autoa vuorokaudessa, sinisellä merkityillä , vihreällä merkityillä ja mustalla merkityillä teillä alle autoa vuorokaudessa. Kuviosta näkyy, että suuret liikennevirrat keskittyvät isojen kaupunkien risteysalueille, kuten esimerkiksi Jyväskylän seudulla, missä tämä tutkimus on tehty. (Päätieverkon liikenne vuonna 2003.) Liikenteen kokonaismäärä Ensimmäiset autot saapuivat Suomeen 1900-luvun alkupuolella ja sen jälkeen autoistuminen on ollut valtaisaa (Kaskinen 2002, 74). Vuonna 2003 Suomessa oli yhteensä autoa. Näistä oli henkilöautoja, kuorma-autoja, pakettiautoja, linja-autoja ja erikoisautoja. (Tiefakta 2004, 16.) Yleinen tieliikenne kasvoi 2,5 prosenttia vuonna Suomen yleisillä teillä liikkui noin autoa vuorokaudessa. Valta- ja kantateillä keskimääräinen vuorokausiliikenne oli autoa, seututeillä noin ja yhdysteillä 300 autoa. Yleisten teiden kokonaisliikennesuorite oli 33,0 miljardia autokilometriä. Siitä noin 60 % sijoittuu valta- ja kantateille. (Tietilasto 2003, 14).

11 8 TAULUKKO 1. Kotimaan henkilö- ja tavaraliikenne Tieliikenteen osuus on ylivoimaisesti suurinta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Taulukko 1 kuvaa kotimaan henkilö- ja tavaraliikenteen määrän muutosta kuudella eri periodilla. Liikennemäärät ovat selvästi kasvaneet vuodesta 1980, mutta pysyneet kuitenkin samansuuntaisina. Vuonna 2003 kotimaan henkilöliikenne oli 59,6 miljardia henkilökilometriä ja linja-autoliikenne vastaavasti 7,7. Tavaraa liikennöitiin vuonna 2003 teitse 27,8 miljardia tonnikilometriä ja rautateitse vastaavasti 10,0. (Tiefakta 2004, 15.) Yksityisautoilijat Liikennettä ja liikkumista tarkasteltaessa keskeisessä asemassa ovat ihmisille yleisesti tärkeiden asioiden, kuten palveluiden, työpaikan, ystävien ja sukulaisten sekä harrastuksien saavutettavuus. Olennaisia asioita ovat halutun kohteen sijainti suhteessa omaan sijaintiin sekä käytettävissä olevat kulkuvälineet. (Raitanen 2002, 145.) Nykyään arjen liikkumista paikasta toiseen ei pidetä pelkästään liikkumisen vapautena, vaan pikemminkin suorituksena ja suoriutumisena. Liikkuminen, sen nopeus ja tehokkuus vaikuttavat muihin päivän suorituksiin ja siihen, miten paljon muuhun jää aikaa. (Järvelä 2002, 231.)

12 9 Liikkumismahdollisuudet ovat jakaantuneet Kaskisen (2002) mukaan Suomessa melko epätasaisesti. Joukkoliikennepalvelut ovat parempia kasvukeskuksissa, kun taas maaseudulla ne ovat vähäisiä ja yksityisauto on lähes välttämätön. (Emt. 76.) 78 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista omistaakin ajokortin. Väestöstä 55 prosenttia kuuluu kotitalouksiin, joilla on käytössään yksi henkilöauto, ja 26 prosentilla kotitalouksista on useampia autoja. Seitsemällä prosentilla kotitalouksista on käytössään työsuhdeauto. (Tiefakta 2004, 15.) Suomalaiset tekevät vuorokauden aikana keskimäärin kolme matkaa, joihin pysähdyksineen kuluu aikaa 83 minuuttia. Näiden matkojen keskipituus on 16 kilometriä ja koko päivän aikana matkaa kertyy noin 45 kilometriä. Vuorokauden matkasuoritteesta 66 prosenttia syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 26 prosenttia julkisella liikennevälineellä, viisi prosenttia jalan tai polkupyörällä ja kolme prosenttia muilla kulkuneuvoilla. (Tiefakta 2004, 15). Matkailija voidaan määritellä henkilöksi, joka matkustaa tavanomaisen asuinpaikkansa ulkopuolelle vähintään 24 tunnin ja enintään yhden vuoden ajaksi muutoin kuin ansiotulon hankkimiseksi. Matkailijat ovat siis henkilöitä, joiden matkustusmotiivit liittyvät virkistykseen, lepoon, harrastukseen tai sukulaisten ja ystävien tapaamiseen. (Boxberg & Komppula 2002, 8-9.) Henkilöitä, joiden matka kestää alle 24 tuntia ja jotka oleilevat oman paikkakuntansa ulkopuolella yöpymättä, kutsutaan päiväkävijöiksi (Albanese & Boedeker 2002, 17). Matkalle voidaan lähteä monista erilaisista syistä, mutta tavallisimmin matkat jaetaan työ- ja vapaa-ajan matkoihin (Boxberg ym. 2002, 11). Vapaa-ajan matkoille on tyypillistä, että matkustaja päättää itse ajankäytöstään ja kustantaa kaiken itse. Työmatkat taas rajoittuvat työnantajaan liittyviin ehtoihin ja kustannuksista vastaa jokin muu taho kuin matkustaja. (Albanese ym. 2002, 17.)

13 2.2 Taukopaikat 10 Taukopaikka on käsitteenä hyvin laaja. Taukopaikaksi voidaan kutsua kaikkia levähdykseen tarkoitettuja paikkoja niin teiden kuin luontopolkujenkin varrella. Teiden varsilla taukopaikkoja ovat muun muassa huoltoasemat ja erilaiset levikkeet sekä levähdyspaikat luonnonkauniilla maisemapaikoilla. Tässä tutkimuksessa taukopaikka rajataan käsittämään pelkästään huoltoasemia. Huoltoasemista käytetään monenkirjavia ilmauksia, kuten esimerkiksi huoltamo ja bensa-asema. Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto määrittelee asematyypit seuraavasti: Huolto- ja jakeluasema on myyntipiste, jossa on pääasiassa polttonesteiden myynnissä toimivaa henkilökuntaa, jolla hyväksytään maksuvälineenä öljy-yhtiön luottokortin ja jolla on saatavissa autoon myös mm. ilmaa ja vettä. Huoltoasemalla on lisäksi huoltohalli ja -palveluja. Asema, jossa on henkilökuntaa ja enintään pesuhalli, on jakeluasema. Automaattiasema on jakelupiste, jossa maksutapahtuma on täysin automatisoitu ja jossa ei ole maksupistettä sisätiloissa. Erikseen tilastoidaan veneasemat, raskaan kaluston jakelupisteet (D-pisteet) ja muut jakelupisteet. (Huoltoasematoiminta Suomessa.) Huoltoasemille poiketaan mitä erilaisimmissa tilanteissa ja tarkoituksissa. Toinen pysähtyy huoltoasemalle työ- tai lomamatkallaan, kun taas jollekin toiselle huoltoasema on lähellä kotia ja vakituinen tankkauspiste. Vastaavasti jollain muulla huoltoasemalla osat saattavat kääntyä toisinpäin. Koska kaikki autoilijat käyttävät huoltoasemien palveluja, en tässä työssä rajaa palvelujen käyttäjiä erikseen matkailijoihin tai muihin ryhmiin. Sama henkilö voi käyttää huoltoasemaa sekä matkailijana että paikallisena asukkaana, joten pidän tutkimuksen kannalta oleellisempana tutkia päätöksentekoprosessia kokonaisvaltaisesti.

14 11 KUVIO 2. Bensiinin jakeluasemat Suomessa avattiin ensimmäinen huoltoasema, Bensiini-Kuluttajain Oy, 1930-luvun alussa (Teittinen 1994, 14). Kuviossa 2 on esitetty kaikki vuonna 1997 toiminnassa olleet bensiinin jakelupisteet (Saarinen 1998, 9). Kuviosta näkyy hyvin, kuinka asemat ovat keskittyneet selkeästi vilkkainten liikennöityjen teiden varsille (ks. kuvio 1), missä myös kilpailu on suurinta. Nykyään maassamme on Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton vuonna 2003 keräämien tietojen mukaan liikennepolttonesteitä myyviä huolto-, jakelu- ja automaattiasemia yhteensä kappaletta. Miehitettyjä huolto- ja jakeluasemia näistä on ja miehittämättömiä automaattiasemia 762. Vuoden 2002 lopussa miehitettyjä asemia oli ja automaattiasemia 715. Tällä hetkellä suuntana näyttää olevan miehitettyjen asemien vaihtuminen miehittämättömiksi. Vuonna 2003 huolto- ja jakeluasemien osuus bensiinikaupasta oli 59

15 12 prosenttia, kun se viisi vuotta aiemmin oli vielä 70 prosenttia. Vuoden 2003 aikana automaattiasemien osuus kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä ja oli 38 prosenttia. Pieni osa bensiinistä myydään veneasemilla ja tilaston ulkopuolisissa myyntipisteissä. (Huoltoasematoiminta Suomessa.) 2.3 Markkinarakenne Katja Lähde (1999) tarkastelee huoltoasematoimialan markkinoiden rakennetta erilaisten indikaattoreiden avulla. Tällaisia tekijöitä ovat mm. markkinoilla myytävän tuotteen tai palvelun homogeenisuus, tuottajan ja jakelijan välinen vertikaalinen integraatio, markkinoilla olevien yritysten lukumäärä ja markkinoiden keskittyminen. Huoltamoiden päätuote, polttoaine, on homogeeninen eli yhteneväinen. Yksittäisen aseman toiminta, kuten tuotevalikoima, hinnoittelu, aukioloajat jne., riippuvat vertikaalisen integraation asteesta eli keskittymisen tasosta. Suurimman osan huoltamoista omistavat isot öljy-yhtiöt, kuten esimerkiksi Neste ja Teboil Oy. Lähteen mukaan kuluttaja kokee eri yhtiöiden polttoainemerkit lähes identtisiksi keskenään, joten ostopäätöstä ohjaavat eniten aseman sijainti ja polttoaineen hinta. Niiden lisäksi myyjä voi erottua kilpailijoistaan differoimalla oheistuotteita ja palveluja. Päivittäistavaramyynnin lisääntyminen on hyvä esimerkki vertikaalisesta tuotedifferoinnista. (Lähde 1999, ) Huoltoasemien kokonaismyynti rakentuu tuoteryhmistä: polttoaineet, autotarvikkeet ja huoltopalvelut, kahvilatoiminta sekä päivittäistavaramyynti. Polttoaineiden osuus huolto- ja jakeluasemien myynnistä on keskimäärin prosenttia, mutta aseman katteesta sen osuus on kuitenkin enää vain noin kolmannes, kun se kymmenisen vuotta sitten oli vielä yli puolet. (Lähde 1999, 10.) Suomen Bensiinikauppiaitten liiton mukaan vuonna 2003 bensiinin veroton kate oli 3,07 senttiä litralta ja dieselin veroton kate 3,17 senttiä litralta (Huoltamotoiminta). Autokannan teknistymisen myötä perinteisten huolto- ja korjauspalvelujen väheneminen on vaikuttanut huoltoasemien rakenteelliseen muutokseen. Huol-

16 13 toasemat siirtyvät enenevässä määrin autojen huoltamisesta ihmisten huoltamiseen. Huoltoasemia houkuttelee päivittäiskauppatavaroiden myyntiin Lähteen (1999, 21) mukaan muun muassa päivittäistavaramarkkinoiden rakennemuutos. Pienet elintarvikemyymälät ovat vähentyneet nopeasti, ja tilalle on tullut isoja supermarketteja (Marjanen 1998, 5-6). Toinen houkutteleva tekijä on aukioloaikojen vapaus, sillä huoltamot eivät kuulu liikeaikalain rajoitusten piiriin, kuten päivittäistavarakaupat (Lähde 1999, 20). ABC Keljonkankaan keittiövastaavana työskentelevä Perttu Kosonen (2004) pitää tärkeänä huoltamotoiminnan kehittämistä edelleen. Kilpailijoista pyritään erottautumaan kattavammalla palvelutarjonnalla, kuten toimitilojen muuntamisella yhä monikäyttöisemmiksi. Monista paikoista voi jo ostaa esimerkiksi ruokatarvikkeita ja tulevaisuudessa huoltamot muuttuvat enenevässä määrin yksiköiksi, jotka tarjoavat Kososen mukaan muun muassa kokous- ja majoituspalveluja. Esimerkiksi yritykset voivat viettää kokonaisen päivän paikassa, joka tarjoaa kokoustilat, ruokailumahdollisuuden ja saunapalvelut. 2.4 Convenience store -ilmiö Yksittäisen huoltoaseman kilpailukenttä riippuu kolmesta osatekijästä. Näitä ovat sijainti, palvelut ja markkina-alueen palvelujen ja kysynnän välinen suhde. Markkinatilanne samalle hyödykkeelle tai tuotevalikoimalle on erilainen eri alueilla ja siihen vaikuttavat kuluttajien näkemykset ja ostokäyttäytyminen. (Lähde 1999, 23.) Conveniense store tyyppiset pelkistetyn tavaravalikoiman ja pitkien aukioloaikojen myymälät ovat rakentuneet markkinatilanteen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä. Perinteisten lähikauppojen väheneminen ja asiakkaiden elämäntyylin muutos ovat edistäneet tämän kauppatyypin lisääntymistä. Markkinoille on tullut aivan uusi kauppatyyppi, huoltamoketjujen liikennemyymälät. Conveniense tarkoittaa sopivuutta, soveliaisuutta, mukavuutta ja etua. Conveniense store voidaankin määritellä peruselintarvikemyymäläksi, jolla on pitkät aukioloajat. (Marjanen & Saarinen 2000, 1-2, 6.)

17 14 Kuluttajan käyttäytymistä tarkasteltaessa oletetaan, että kuluttajalla on tietty määrä resursseja. Näitä ovat raha, tieto ja taito, energia sekä aika (Nives 2002). Nämä resurssit ovat rajallisia, muuttuvia, keskenään korvattavissa sekä hallittavia. Niitä voi siis itse käyttää oman harkintansa mukaan. Esimerkiksi aika on kaikille sama 24 tuntia vuorokaudessa, mutta sen voi käyttää monella tavalla hyödykseen. (Hallman 1991, ) Resurssien käyttötarkoitukset kilpailevat keskenään ja kuluttaja joutuu kohtaamaan päätöksensä vaihtoehtokustannukset. Päivittäistavaroiden kohdalla kuluttaja punnitsee muun muassa aika- ja varallisuusresurssejaan. (Lähde 1999, 22.) Convenience store tyyppisen lähikaupan palvelukonsepti on suunnattu kiireisille, mutta vaativille asiakkaille, jotka arvostavat sekä palvelun läheisyyttä että vaivattomuutta. Tulevaisuudessa tärkeimmäksi kohderyhmäksi arvioidaan yksinasuvat, sekä nuoret että eläkeläiset. Kuluttajien päivittäistavaroiden ostopaikan valintakriteerejä on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla ja yhteenvetona näistä Marjanen ja Saarinen toteavat tärkeimmiksi kriteereiksi laajan valikoiman, tuotteiden laatutason ja myymälän sijainnin. Myös asioinnin nopeus ja helppous, henkilökunnan ystävällisyys, myymälän luotettavuus sekä valikoiman riittävyys ovat vaikuttavia tekijöitä. (Marjanen & Saarinen 2000, 2.) Teboilin tytäryhtiö Suomen Tähtihovit Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Kuusimaa toteaa hotelli- ja ravintolayritysten ammattilehti Vitriinissä (2003), että tutkimusten mukaan asiakkaiden tärkeimmiksi kriteereiksi ovat nousseet siisteys, viihtyvyys, palvelu ja tuotteiden laatu sekä sisältö (Honkakumpu 2003, 48-49). Convenience store tyyppisiä myymälöitä ovat muun muassa Quick Shop (Neste), Select (Shell) ja Snack & Shop (Esso) (Marjanen & Saarinen 2000, 10). Kaikki Convenience store tyyppiset myymälät markkinoivat palvelujaan samansuuntaisesti aukiololla, nopeudella ja laadulla. Esimerkiksi Nesteen Quick Shopin vetovoimana on ostamisen nopeus ja vaivattomuus, tuhannen tuotteet valikoima, tuotteiden laatu ja tuoreus sekä aukioloajat 24 tuntia vuorokaudessa (Quick Shop myymälät).

18 3 KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN 15 Kuluttajakäyttäytyminen on hyvin laaja käsite. Käsittelen tässä luvussa niitä kuluttajan käyttäytymiseen liittyviä asioita, joilla katson olevan merkitystä tutkimuksen kannalta. Uusitalo on määritellyt kuluttajakäyttäytymisen termin seuraavasti: Kuluttajakäyttäytymisellä tarkoitetaan niitä prosesseja, joita yksilöt ja ryhmät käyvät läpi silloin, kun valitsevat, ostavat, käyttävät tai hävittävät tuotteita, palveluja tai kokemuksia pyrkiessään tyydyttämään tarpeitaan ja halujaan. (Uusitalo 2004). 3.1 Kulutuksen merkitys Kulutus on monimuotoinen ilmiö. Se on muun muassa ostamista, käyttämistä, tuhoamista ja luomista. Ilmosen (1993) mielestä kuluttajan kiinnostus tavaroita kohtaan lähtee tarpeesta ja on käyttöarvovetoinen. Käyttöarvo koostuu sekä tavaran todellisesta käyttöarvosta että kuluttajan omasta näkemyksestä. Kuluttajan käyttöarvokeskeisessä näkökulmassa tiivistyvät tavaran oletetut ja todelliset ominaisuudet, omat kokemukset niistä ja senhetkiset tarpeet. Kun tarpeet kohtaavat tavaran käyttöarvon osatekijöiden kanssa, ostotapahtuma tulee todennäköiseksi. Tavaran ja tarpeiden synnyttäessä liitoksen, alkaa vakiintuminen, joka usein johtaa jonkin tavaramerkin uskollisuuteen. (Emt. 13, 72.) Ilmonen (1993) kuvaa kulutuksen nousevan työn ja tuotannon rinnalle tärkeäksi yhteiskuntaa muotoilevaksi toiminnaksi, joka osaltaan jäsentää sosiaalista olemistamme. Kulutusvalinnat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, sillä niillä on poliittinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuutensa. Ilmosen mukaan kulutuksen politiikka ei ole ainoastaan kulutus- ja talouspolitiikkaa, vaan myös tavaroiden ja jakelun eriytymistä. Tämä näkyy esimerkiksi kulutusesineiden esillepanossa ja hienosäädössä. (Emt ) Huoltoasemilla tämä näkyy muun muassa sisäänkäynneissä. Sisäänkäynnin ympärille on yleensä sijoitettu erilaisia tiedotteita ja tavaroita, joilla luodaan sekava, huoltoasemaksi tunnistet-

19 16 tava vaikutelma, mutta myös mahdollisuus ostopäätöksien tekoon ostamatta mitään. (Teittinen 1994, 20.) Esillepanon ja mainonnan avulla kuluttajille luodaan tarpeita, joita he eivät muutoin tiedostaisi omaavansa. Tarkoituksena on myös luoda tunnistettava ympäristö ja status paikalle. Kuluttamista voidaankin pitää sekä tarpeiden tyydyttämisenä että niiden luomisena. Ihmisten suhtautuminen kuluttamiseen on muuttunut elämäntyylin ja tapojen muuttuessa. Marjasen (1998) mukaan ostaminen voitiin jakaa aikaisemmin selkeämmin ostettavan tavararyhmän mukaan, esimerkiksi päivittäis-, valintaja erikoistavaroihin. Nykyisin ostoksilla käynnistä on tullut osalle kuluttajista vapaa-ajan viettomuoto ja voidaankin puhua shoppailusta. Kulutuksesta on tullut tapa toteuttaa itseään, ilmentää omaa persoonaa ja vahvistaa itsetuntoa. (Emt. 5-6.) 3.2 Kuluttajien erilaisuus Kuluttajakäyttäytymistä voidaan sanoa Ylikosken (1999, 77) mukaan tavoitteelliseksi, sillä kuluttaja on aina motivoitunut tavoittelemaan tarpeentyydytystä riippumatta ostettavasta tuotteesta. Ehkä kuuluisin tarpeiden jäsennys on Maslow n tarvehierarkia malli (kuvio 3), jossa Maslow jakaa tarpeet viiteen tasoon. Hänen oletuksenaan on, että tarpeet tyydytetään järjestyksessä alhaalta ylös lukien. (Lampikoski, Suvanto & Vahvaselkä 1994, 83.) Ensin tulee täyttää fysiologiset tarpeet (vesi, ruoka, uni), tämän jälkeen turvallisuus (suoja), sosiaaliset tarpeet (rakkaus, ystävyys, toisten hyväksyntä), näiden tarpeiden tyydyttyä tulee arvostuksen tarve (status, arvonanto) ja viimeiseksi itsensä toteuttaminen (luovuus) (Solomon 1994, 92). Mallia tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti, sillä siitä on esitetty paljon poikkeuksia.

20 17 KUVIO 3. Maslow n tarvehierarkia Tarpeiden lisäksi kuluttajan käyttäytymistä ohjaavat motivaatiot ja arvot. Kuluttajaa motivoivat päämäärät, joilla on hänelle merkitystä. Arvot ovat uskomuksia toivotuista asiantiloista ja käyttäytymisestä, muuttumattomia eri tilanteissa, käyttäytymistä ja arviointia ohjaavia sekä tärkeysjärjestyksessä. Arvot voidaan jakaa päämäärä- ja välinearvoihin. Päämääräarvot ovat tavoitteita ja lopputiloja joihin pyritään. Ne ovat abstrakteja ja vaikeasti määriteltävissä kuten esimerkiksi onnellisuus ja viisaus. Välinearvot vastaavasti ovat toivottavia käyttäytymistapoja ja välineitä päämäärien saavuttamiseksi. Nämä ovat helpommin määriteltävissä ja niitä voivat olla muun muassa taloudellisuus ja asiakastyytyväisyys. (Uusitalo 2004.)

21 18 KUVIO 4. Supistettu kuluttajakäyttäytymisen malli Tarpeisiin ja motivaatioihin vaikuttavat ympäristö sekä yksilölliset erot. Näitä tekijöitä on listattuna kuviossa 4 (Lampikoski & Lampikoski 2000, 29). Ympäristön vaikutuksia ovat muun muassa kulttuuri, sosiaaliluokka, viiteryhmä, kotitalous ja perhe sekä senhetkinen tilanne. Yksilöllisiin eroihin kuuluvat resurssit, kuten raha ja aika, teknologiataso, motivaatio, tieto ja koulutustaso, ammatti, asenne, persoonallisuus, elämäntyyli sekä demografiset tekijät, kuten ikä, sukupuoli, kansallisuus ja rotu. (Emt. 29.) Nämä kaikki kietoutuvat yhteen muodostaen ihmisen identiteetin ja käyttäytymisen reunaehdot. Kuluttajien käyttäytymistä ja päätöksentekoa on mahdotonta määrittää pysyvästi, mutta kuluttajia voidaan kuitenkin jakaa erilaisiin kuluttajuuksiin, joita ovat: valitsija (chooser), löytöretkeilijä (explorer), viestittäjä (communicator), identiteetin etsijä (identity seeker), kapinallinen (activist) ja mielihyvän tavoittelija (hedonist). Näiden lisäksi voidaan nimetä myös rutiinikuluttaja ja taloudellinen kuluttaja. (Uusitalo 2004.) Kuluttajilla voi olla samanaikaisesti useampia piirteitä ja ne ohjaavat kuluttajan valintoja. Esimerkiksi viestittävä aktivisti ottaa

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuluttajakysely 2009

Kuluttajakysely 2009 Kuluttajakysely 2009 - Ostospaikan valinta ja käsitys itsestä kuluttajana Viikot 47-52 Kuluttajakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Kuluttajakysely 2009 Innolink

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven Case Marks & Spencer Lingerie Heaven Marks & Spencer casen taustaa Marks & Spencerin alamäki vuosina 1997-2000 oli yhtä paljon puhuttu kuin sen virkoaminen vuosina 2001-2003. Myynnin alamäen aikana alusvaatteet

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen

Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen Tutkimuksella tulosta! -seminaari, Messukeskus, Helsinki 22.1.2016 Juho Pesonen, tutkimuspäällikkö, KTT,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014

Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014 Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen Tutkimus, huhtikuu 2014 Tutkimuksen lähtökohdat EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan auton omistaja saa vapaasti päättää,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014 Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan PALVELUTUTKIMUS 2014 Raportti 31.10.2014 Vapaa-ajan asukasvaltuuskunta 2013-2014 Palvelututkimus 2014/Mikkeli Suomenniemi

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot