näköalat Tunteesta tuohta SIVU14 Kasvua leikin varjolla SIVU 24 Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä Teema

Transkriptio

1 näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Kasvua leikin varjolla SIVU 24 Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä SIVU 28 Teema Tunteesta tuohta SIVU14

2 14 Sisältö Inhimillisyyden osaaja menestyy teema Tunteesta tuohta Filosofi Timo Airaksinen uskoo, että aineettomat arvot määrittävät hyvin pitkälle yritysten talouskasvun mahdollisuuksia, sillä kulutuspäätöksillään ihminen määrittää minuuttaan Suunnannäyttäjä Rehellisyys luo identiteetin Ivana Helsingin tuotekehityksessä korostuu taiteen sallivuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen. Toimiva työympäristö takaa tehokkuuden Futuricen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo, miten toimii Euroopan parhaaksi työpaikaksi valittu yritys, jolla on Helsingin lisäksi toimintaa myös Berliinissä, Lontoossa ja Düsseldorfissa. Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma hioo arvoa aineettomuudesta Ohjelman ytimessä ovat tunteeseen, tietoon ja osaamiseen perustuvat uudet innovaatiot sekä niiden vaatimat uudet ansaintalogiikat, liiketoimintamallit ja toimintatavat. Kasvua leikin varjolla Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo näkee taloustaantumassakin vain mahdollisuuksia. Lukijan vinkki 28 kasvuyrityksen tarina 31 ideasta konseptiksi Verkkokaupan ketterä uudistaja Suomalainen DealDash kasvaa nopeasti ja haastaa suuremmat kilpailijat ennakkoluulottomalla asenteella ja kekseliäisyydellä. 3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 10 UUTTA TEKESISTÄ 13 UUSIA JULKAISUJA 17 GALLUP Lahjaksi suomalaista superfoodia Yrittäjät Anu Syrmä ja Kaisa Leikola ideoivat Tekesin Sapuska-ohjelmassa, mitä suomalaiset voisivat viedä tuliaisiksi ulkomaille. 27 RISTEYKSESSÄ Mitä aineeton arvonluonti merkitsee kiinteistö- ja rakennusalalla? 34 NIMITYKSIÄ 35 YHTEYSTIEDOT Henkilöstöjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson Neste Oil Oyj Syksyn pimeyden keskellä ilmestyvä uunituore Näköala-lehti herättää lukijan mielenkiinnon monella raikkaalla tarinalla. Pohdimme juuri tiimissämme tunteiden merkitystä johtamisessa ja Inhimillisyyden osaaja menestyy -artikkeli tempaisi minut mukaansa. Arvokäsitteen laajempi tarkastelu tuotteiden ja palveluiden ulkopuolelle ulottuvaan aineettomaan maailmaan avaa kiehtovan mahdollisuuden eri alojen yhteistyölle ja osaamisen yhdistämiselle. Päätavoitteena on saada ihmiset ulos liikkumaan, Lappset Groupin Johanna Ikäheimo kiteyttää yhtiönsä mission. Tähänkin tarinaan syntyy helposti henkilökohtainen tunneside ja mielenkiinto. Lappsetin tarina sivulla 25 on oivallinen esimerkki yritteliäisyydestä ja yhteiskuntavastuullisesta liikeideasta kuorrutettuna korkeatasoisella teollisella muotoilulla. Kaikki mikä liittyy ruuan trendeihin herättää ruokaharrastelijassa mielenkiinnon. Suomalaisten marjojen maailmanvalloitus olisi huikea juttu. Anu Syrmän ja Kaisa Leikolan herkkuideat markkinointi-, tuotekehitys- ja pakkausosaaminen kera saavat lukijan makuhermot virittymään. Onnea tekesläisille Suomen laatupalkinnosta! Hannele 2 NÄKÖALAT

3 Hyvä fiilis on tie menestykseen Pääkirjoitus Elän parhaillaan tähänastisen elämäni hektisintä vaihetta. Kiireen tuntu vaivaa niin töissä kuin vapaaajalla. Siksi ostan mielellään itselleni aikaa esimerkiksi siivouspalvelufirmalta tai auton huoltofirmalta. Töistä päiväkodin kautta kotiin on mahtava tulla, kun aamulla hiekkaa lainehtinut tuulikaappi onkin putipuhdas. Ajan säästön lisäksi saan siis myös hyvän mielen. Puhdas koti ja huolettomat ajokilometrit ovat arkisia esimerkkejä aineettomasta arvonluonnista, joka on tämän lehden teemana. Aineettoman arvonluonnin ytimessä on hyötyjen ja positiivisten kokemusten tuottaminen ja uhrausten vähentäminen asiakkaan tai loppukäyttäjän elämästä. Asiakkaina ostamme tai ainakin haluamme ostaa ennen kaikkea sitä, millä on meille tai yrityksellemme merkitystä ja arvoa. Fyysiset tuotteet ja palvelut toimivat aineettomassa arvonluonnissa ennen kaikkea hyödyn välittäjinä sekä erilaisten kokemusten ja elämysten mahdollistajina. Aineettomuus ei ole asiana uusi, mutta innovaatioiden ja kasvun lähteenä se on Suomessa edelleen alihyödynnetty resurssi. Maailman johtavissa yrityksissä arvonmuodostus perustuu enenevässä määrin aineettomuuteen. Esimerkiksi Googlen arvosta vain noin viisi prosenttia tuli fyysisistä tuotannontekijöistä vuonna Tämän päivän asiakas niin B-to-B- kuin B-to-C-maailmassa haluaa helppoutta, huolettomuutta, nopeutta, luotettavuutta, turvallisuutta, hauskuutta, asiantuntijuutta, ymmärrettävyyttä, statusta, ylivertaisia kokemuksia, inhimillisyyttä. Asiakas maksaa emotionaalisesta ja symbolisesta arvosta. Tunteiden, kokemusten ja tiedon kaltaisten aineettomien elementtien lisääminen fyysisiin tuotteisiin tai palveluihin kasvattaa niiden jalostusarvoa, joka usein lisää myös asiakkaan halua maksaa enemmän tarjotusta ratkaisusta. Voisiko sinunkin yrityksesi tehdä fiiliksestä fyrkkaa? Minna Suutari Johtava asiantuntija Tekes Kuva Markus Sommers Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Soili Helminen, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painos: Seuraava numero ilmestyy NÄKÖALAT

4 Koonneet: Pia Mörk, Soile Thalén, Kaj Nordgen ja Eero Lukin Kuva: Istockphoto Valokeilassa Evästystä kehittyville markkinoille pyrkiville yrityksille Kansainvälistyvien yritysten on tarpeen pyrkiä kehittyville markkinoille, kun eurooppalaiset kotimarkkinat taantuvat. Vähävaraisten kuluttajien markkinat edellyttävät kuitenkin omanlaisiaan innovaatioita. Tekesin rahoittama tutkimus on tuottanut uutta tietoa innovaatiotoimintaan liittyvistä käytännöistä ja yritysten piloteista Base-of-the-Pyramid (BOP) -markkinoilla. BOP-markkinat tarkoittavat noin neljän miljardin vähävaraisen ihmisen muodostamia markkinoita Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Itä-Euroopassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun projektissa on tutkittu ja käytännössä pilotoitu muun muassa mobiilisovelluksiin, lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja energiantuotantoon liittyvää innovointia BOPmarkkinoilla. Tutkimustulosten pohjalta on tuotettu käytännönläheinen opas osallistavasta liiketoiminnasta vähävaraisilla markkinoilla. Tutkimus osoittaa, että kehittyvillä markkinoilla menestyäkseen innovointiin on otettava mukaan vähävaraisten ihmisiä ja paikallisia yrittäjiä. Tuotteiden ja palvelujen on vastattava paikallisten tarpeisiin ja oltava myös hinnaltaan heille sopivia. Hintaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi tehokkaalla materiaalien käytöllä. Guidebook on inclusive innovation for BOP markets aalto.fi/en/research/groups/bop/ guide_for_inclusive_innovation_at_ bop_markets-002.pdf 4 NÄKÖALAT

5 Euran kunta tehostaa kiinteistöhuoltoa pilvipalvelulla Euran kunta on valinnut ulvilalaisen Cieltum Oy:n selainpohjaisen pilviratkaisun omistamiensa kiinteistöjen, puistoalueiden ja teiden huolto- ja kunnossapitotoiminnan tueksi. Tavoitteena on keskittää ja tehostaa huoltotöiden hallintaa. Viime vuonna INNOSUOMI-palkitun Cieltumin Windows Azure -pilvialustalle rakennettu palvelu on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön julkisella sektorilla. Tutustu Hankegalleriaan! Tekes on avannut julkisesti rahoitetuille hankkeille Hankegallerian. Se tuo Suomessa tehtävät tutkimus- ja kehityshankkeet sekä niiden tekijät yhteen näkymään. Hankegalleria on vuorovaikutteinen, visuaalisesti hauska ja käyttäjäystävällinen tapa esitellä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja tuoda esille osaamista. Hankegallerian avulla tiedon hakeminen sekä oman hankkeen tietojen ylläpitäminen on helppoa ja mukavaa. Tutkimussuunnitelman ideointivaiheessa saat Hankegalleriasta virikkeitä ja näet mitä tutkitaan tai on jo tutkittu. Hankegalleriasta saat tukea hankkeen verkostoitumisvaiheeseen ja rahoittajien löytämiseen hankkeelle. Tulosviestintävaiheessa tutkimustuloksia voi viestiä kattavasti reaaliajassa sekä kollegoille että muille tiedon hyödyntäjille. Tutkimustulosten hyödyntäjiä Hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia sekä tekijöitä omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Lue QR-koodi älypuhelimellasi ja katso Hankegallerian esittelyvideo. Kiinteistöpalveluihin tulee paljon ilmoituksia puutteista, jotka saamme kirjattua heti työprosessiin. Samalla tiedot tekemättömistä töistä pysyvät hallitusti järjestelmässä, eivätkä ole enää hajanaisesti sähköposteissa ja muistilapuilla, Euran kunnan tekninen johtaja Kimmo Haapanen kertoo hyödyistä. Tekes on myöntänyt rahoitusta Cieltumin tuote- ja liiketoiminnan kehitykseen Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa. Kasvuyrittäjä kokeile uutta työkalua Potentiaalisille kasvuyrittäjille on avattu suora kanava Tekesin rahoitustunnustelupalveluun Progressjärjestelmän kautta. Tekes aloitti pilot-kokeilun yhdessä Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKELin kanssa. Kokeiluvaihe kestää vuoden. Pilot-vaiheen jälkeen arvioimme, laajeneeko toimintamalli Tekesiin ja lisäksi muiden rahoittajien sekä sijoittajien käyttöön, kertoo palvelupäällikkö Anne Turula Tekesistä. Tavoitteena on hyödyntää Progress-järjestelmään yritysten jo sinne laatimia liiketoiminnan kehittämissuunnitelmia ja helpottaa yhteydenottoa Tekesin asiantuntijoihin. Yrityksen on mahdollista lähettää Tekesiin rahoitussuunnitelma järjestelmän kautta. Eteneminen nopeutuu, kun Tekesin asiantuntija pääsee asiakkaan luvalla näkemään vastaukset yrityksen innovaatiokyvyn arviointiin liittyviin kysymyksiin suoraan järjestelmästä. Otamme yhteyttä asiakkaaseen viikon sisällä rahoitussuunnitelman Tekesiin saapumisesta, lupaa Turula. Kuva: Istockphoto Kuva: Istockphoto NÄKÖALAT

6 Uutta Tekesistä Tekes avaa lisää ovia uusille kansainvälisille markkinoille GAP-ohjelmasta kansainvälistä osaamista jo yli130 suomalaisyritykselle Pääasiassa USA:n markkinoille suunnatun GAPkansainvälistymisohjelman tulokset ovat olleet erittäin vakuuttavia. Tekes tarjoaa yritysasiakkailleen välineet myös muiden merkittävien markkinoiden valloitukseen. uonna 1998 käynnistynyt GAP eli Global Access Program on alun perin UCLA:n (University of California Los Angeles) maineikkaan Anderson School of Managementin kehittämä ohjelma pk-yritysten liiketoiminnan nostamiseksi uudelle tasolle. Yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä jo pitkään työelämässä olleiden MBA-opiskelijoiden kanssa, jotka laativat yritykselle kuuden kuukauden aikana liiketoimintasuunnitelman. Tekes on tarjonnut vuodesta 1999 alkaen yli 130 asiakkaalleen mahdollisuuden läpimurtoon kansainvälisillä markkinoilla. Riippumattoman kanadalaisen The Evidence Networkin raportti elokuulta osoittaa GAPohjelman toimivan. GAP on luonut vuosina suomalaisiin pk-yrityksiin 143 uutta työpaikkaa ja kasvattanut Suomen bruttokansantuotetta yli 20 miljoonaa euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset Tekesille ovat olleet yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Jokainen ohjelmaan sijoitettu veronmaksajien euro on tullut Suomeen seitsemäntoistakertaisena takaisin. Kannattaa myös muistaa, että osa ohjelman kasvuvaikutuksista näkyy yritysten tuloksessa ja henkilöstökehityksessä vasta muutamien vuosien päästä, huomauttaa GAP:ia Tekesissä koordinoiva asiantuntija Minh Lam. GAP-ohjelman kautta yritys voi saada esimerkiksi markkinatutkimuksen, jossa haastateksti Kaj Nordgren kuva Markus Sommers tellaan potentiaalisia asiakkaita ja analysoidaan kannattaako USA:han mennä juuri nyt, vai olisiko jokin toinen markkina parempi. Suositellaan muillekin Selvitykseen osallistuneista suomalaisyrityksistä 95 prosenttia kertoi suositelleensa tai aikovansa suositella ohjelmaa myös muille yrityksille. 90 prosenttia yrityksistä kertoi pitävänsä ohjelman tuloksia toiminnalleen hyvin tärkeinä tai äärimmäisen tärkeinä. Vuoden 2010 ohjelmassa mukana olleen käyttäjälähtöisiä suunnittelupalveluja tarjoavan Ideanin Niko Frilander jatkaa samoilla linjoilla. Saimme paljon uutta tietoa USA:n markkinoista ja toimintaympäristöstä, sekä hyvää palautetta suunnitelmistamme ja tavoitteistamme. GAP-ohjelman tuloksia olemme hyödyntäneet strategisessa suunnittelussa, asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa ja yksittäisissä myyntitilanteissa. Mietimmekin uutta osallistumista. Viime kerran jälkeen olemme asettuneet onnistuneesti Piilaaksoon ja kasvattaneet toimintaamme. Nyt on aika tarkastella taas uusia alueita, ja siihen uskomme GAP:n tarjoavan tehokkaan ja tuloksekkaan toimintatavan. GAP-ohjelmaa on ansiokkaasti vetänyt UCLA:n professori Bob Foster, jonka tasavallan presidentti palkitsi vuoden alussa Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkillä uraauurtavasta työstä suomalaisten teknologiayritysten hyväksi. Erittäin suuri merkitys GAP:n hyvissä tuloksissa on ollut myös Minh Lamilla. GAP on saanut todella hyvää palautetta ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut nopeasti. Viime vuonna ohjelmaan haki kaksi kertaa enemmän yrityksiä kuin meillä on paikkoja. On hienoa, että Tekes pystyy tukemaan yritysten kansainvälistymistä tuotekehitysrahoituksen lisäksi. Sitä asiakkaamme ovat pitäneet erittäin positiivisena asiana, Lam kertoo. Haku ensi vuoden ohjelmaan käynnistyy tammi-helmikuussa. Uusille markkinoille GAP:stä saatujen hyvien kokemusten perusteella Tekes on laajentamassa konseptia uusille kansainvälisille markkina-alueille. Market Access Program eli MAP on yritysten markkinoillepääsyä edistävien, kumppanien kanssa toteutettavien Tekesin palvelujen kokonaisuus. MAP koostuu tässä vaiheessa GAP:n lisäksi Fudan ilab Programista, jossa Shangaissa sijaitsevan Fudan School of Managementin MBA-opiskelijat selvittävät Tekesin asiakasyrityksille Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia. UCLA NUS Management Practicum -ohjelmassa Tekes toimii yhteistyössä National University of Singaporen ja UCLA:n kanssa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ohjelman kautta voi tulevaisuudessa suunnata Venäjälle. MAP:iin kuuluu myös Aalto-yliopiston Executive Education. 6 NÄKÖALAT

7 Jokainen GAP-ohjelmaan sijoitettu veronmaksajien euro on tuottanut Suomelle 17 euroa. Lisää yritysten kokemuksia ja ohjelman historiikki löytyvät videoina GAP:n verkkosivuilta kohdasta Aineistot. GAP:ssä mukana olleen Ideanin Niko Frilander on ollut tyytyväinen ohjelmasta saatuihin hyötyihin NÄKÖALAT

8 Uutta Tekesistä Biologisen tiedon hallintaan liittyvän ohjelman valmisteluun voi vaikuttaa keskustelufoorumissa osoitteessa: tekesbio-ict.yhteisot.mixxt.com. Tule mukaan keskustelemaan edelläkävijämarkkinoihin liittyvästä ohjelmavalmistelusta ThinkTankfoorumille: Kysyntälähtöisten innovaatioiden vauhdittamiseen ja biologisen tiedon hyödyntämiseen valmisteilla ohjelmat teksti Soili Helminen piirros Istockphoto Vuodenvaihteen tienoilla tiedetään, käynnistyvätkö Tekesissä biologisen tiedon hyödyntämiseen ja kysyntälähtöisten innovaatioiden syntyyn keskittyvät uudet ohjelmat. almisteilla olevat kaksi ohjelmaa ovat hyvin erityylisiä. Toinen ohjelmavalmistelu suuntautuu edelläkävijämarkkinoiden luomiseen. Jos sekä julkinen että yksityinen sektori ostavat fiksusti, voidaan sekä radikaalisti nopeuttaa uusien innovaatioiden syntymistä että edistää erityisesti pk-yritysten kasvua. Palveluja tarjoavat pk-yritykset tulevat olemaan ohjelman suuri hyötyjä, vaikka julkisilla toimijoilla onkin ratkaiseva rooli. Viisaan kysynnän kautta pk-yritykset saavat ensimmäiset asiakasreferenssit, voivat osoittaa rat- kaisujensa toimivuuden kotimaisilla markkinoilla ja kasvaa kansainvälisesti, asiantuntija Sampsa Nissinen Tekesistä sanoo. Viisas kysyntä tarkoittaa sitä, ettei määritellä etukäteen ratkaisuja vaan tarvetta, ja ratkaisujen tarjoajat otetaan mukaan speksaamaan palvelun sisältöä. Näin saadaan parempia palveluja ja parannetaan yritysten kilpailukykyä, Nissinen sanoo. Ohjelma pyrkii myös vaikuttamaan lainsäädäntöön ja standardeihin niin, etteivät ne estä uusien tuotteiden tai palvelujen pääsemistä markkinoille. Sääntelyn avulla voidaan luoda myös uudistumisen kannustimia, esimerkiksi määrittelemällä energiansäästö-, laatu- tai tuottavuustavoitteita, jotka pakottavat panostamaan uusien innovaatioiden syntymiseen. Potentiaalisia edelläkävijämarkkinoita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kiinteistö- ja rakentamisala, energia-, ympäristö- ja vesiala sekä turvallisuuspalvelut. Biologisen tiedon hyödyntämisestä suomalaisyritysten kilpailuvaltti Biologisen datan määrä kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Markkinoilla on tilausta uusille palveluille ja entistä tehokkaammille työkaluille. Tähän tarpeeseen pureutuu toinen valmisteilla oleva ohjelma. Biologista tietoa kertyy lukemattomilla toimialoilla lääketeollisuudesta terveydenhuoltoon, elintarviketeollisuudesta metsätalouteen. Valtavien tietomäärien käsittelyyn ja hallintaan tarvitaan uusia palveluntarjoajia ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Valmisteltavan ohjelman tavoitteena on luoda uusia pk-yrityksiä ja mahdollistaa niiden kasvu ja kansainvälistyminen. Ohjelma pyrkii myös tunnistamaan uusia arvoverkkoja, kaupallistamaan tutkimustuloksia ja uudistamaan perinteisten toimialojen yrityksiä. 8 NÄKÖALAT

9 Elintarvikeyritykset löysivät lähimarkkinat teksti: Soili Helminen kuvat: istockphoto Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymistä edistänyt Tekesin Sapuska-ohjelma loppuu vuodenvaihteessa. Mitä jäi käteen? apuska loppuu, mutta ei maailmasta sapuska lopu, vitsailee itse Mr Sapuska, ohjelman päällikkö Kari Venäläinen. Vitsissä on totta sekin puoli, että Tekesin rahoitusta elintarvikeyrityksille on tarjolla myös jatkossa, vaikka alan yrityksille suunnattua omaa ohjelmaa ei olekaan. Sapuska-ohjelmasta ehti ohjelmakauden aikana tulla elintarvikealalla brändi. Ohjelma lisäsi huimasti Tekesin tunnettuutta pienten ja keskisuurien elintarvikeyritysten keskuudessa ja niiden kynnys lähestyä Tekesiä on madaltunut. Aiemmin osin negatiiviset käsitykset Tekesistä muuttuivat selvästi myönteisemmiksi. Kohdeyrityksille tehdyssä mielipidekyselyssä todettiin muun muassa ohjelman lähtökohdan ja asenteen olevan oikea alan pk-yritysten tarpeita ajatellen. Sapuskan käynnistyessä neljä vuotta sitten elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymispolkua pidettiin mutkaisena. Numeroiden valossa ohjelma on kuitenkin onnistunut hyvin. Sapuska rahoitti ohjelmakautensa aikana lähes sata yrityshanketta. Kehityshankkeiden lisäksi ohjelma rahoitti liiketoiminnan kehittämisen mentorointia, johon osallistui nelisenkymmentä yritystä. Lähimarkkinoille pääsyn taktiikoita avanneelle kuudelle opintomatkalle osallistui viitisenkymmentä yritystä. Etänä ei voi kansainvälistyä Miltä elintarvikeyritysten toimintaympäristö nyt näyttää? Kilpailu elintarvikealalla ei ole ainakaan helpottunut, Kari Venäläinen sanoo. Yritykset, jotka uudistuvat ja pystyvät elämään tässä ajassa, menestyvät. Markkinoiden sykli nopeutuu jatkuvasti, eikä tiettyyn olotilaan voi tuudittautua, mutta menestyminen on edelleen mahdollista. Kun Sapuska käynnistyi neljä vuotta sitten, elintarvikealalla kaikki puhuivat siitä, että Venäjälle on mentävä. Sapuska oli ensimmäisiä, jotka järjestivät yrityksille konkreettisia palveluja markkinoiden avaamiseen. Nyt palveluita tarjoaa iso kirjo eri tahoja. Venäjän lisäksi myös Ruotsi kiinnostaa pieniäkin elintarvikeyrityksiä. Yrityskenttään on syntynyt kriittinen massa yrityksiä, joissa todella tapahtuu. On nähtävissä selkeitä kasvuprosesseja ja löytynyt yrityksiä, joissa kasvuun on syntynyt ihan uusi into. Toisaalta Sapuskassakin on ollut mukana yrityksiä, joissa on otettu kansainvälistymisen ensiaskelia ja sen jälkeen luovuttu kasvusuunnitelmista. Kansainvälistyminen etänä ei ole mahdollista: jos ulkomaisille markkinoille lähdetään, niin sitten on lähdettävä tosissaan, Venäläinen sanoo. Jos yrityksellä ei ole kipinää kansainvälistymiseen, voiko sellaista synnyttää? Ainakin se auttaa, että saa uskoa mahdollisuuksiin. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto yritykselle, joka on vain kyllästynyt siihen, että Suomen vähittäiskaupan jakeluteihin on vaikea päästä. Ulkomaiset markkinat ovat vielä haasteellisempia, Venäläinen sanoo. NÄKÖALAT

10 Uutta Tekesistä Vapaa-ajan palvelut murroksessa Kulttuurin, viihteen, matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin alan yritykset ovat alkaneet löytää Tekesin yhteistyökumppanikseen, mutta kehittämistä vuoropuhelussa on vielä. teksti Soili Helminen piirrokset istockphoto apaa-ajan palvelut on alue, jossa liiketoiminnalla on valtava kasvupotentiaali. Suomessa alan yritykset ovat verrattain pieniä, ja innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisen avulla voidaan saada paljon kasvua aikaan. Vuoden lopussa päättyvässä Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa tavoiteltiin muun muassa alan yritysten liiketoimintamallien, prosessien ja toimintamallien, uusien palvelujen ja palvelukonseptien kehittämistä. Ohjelmassa rahoitettiin noin 80 yritysten ja 35 tutkimusorganisaatioiden kehittämisprojektia. Hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 25 miljoonaa euroa. Vapaa-ajan palvelut -ohjelma oli Tekesiltä rohkea avaus. Se teki Tekesiä tunnetuksi kohderyhmässä, jossa Tekesiä on aiemmin vierastettu sen oletetun teknologiapainotuksen takia, sanoo ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma. Iso osa ohjelmassa rahoitetuista yrityksistä oli muualta kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksista, mikä johtuu ohjelman painotuksesta matkailuun. Puolet ohjelman kehityshankkeista tuli matkailun alueelta ja kolmannes liikuntayrityksistä. Rohkeammin kansainvälisille markkinoille Vapaa-ajan palveluissa olisi vahvaa kansainvälistä kasvupotentiaalia, mutta vain harvassa ohjelman rahoittamista hankkeista keskityttiin kasvuun ulkomaisille markkinoille. Merkittäviä poikkeuksia tästä säännöstä ovat kuitenkin vaikkapa Tero Saarinen Companyn kansainvälisesti poikkeuksellinen, taiteelliseen esitykseen perustuvan palvelutuotekokonaisuuden kehittäminen tai Omenahotellien täysin uudenlainen palvelumalli, sanoo Vapaa-ajan palvelut -ohjelman päällikkö Risto Mäkikyrö. Vapaa-ajan palvelut -ohjelma järjesti suomalaisyrityksille perehdytysmatkoja eri teemoista muun muassa USA:ssa, Itävallassa, Japanissa ja Iso-Britanniassa. Näillä opittiin paljon elämysten rakentamisesta ja palvelujen suuntaamisesta tarkkaan valikoiduille kohderyhmille. Yrityksille on todella tärkeää nähdä kansainvälisiä verrokkeja ja tutustua kilpailuun. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkoilta yritykset saivat konkreettisia malleja, joita sovellettiin suoraan omien palvelukonseptien kehittämiseen, Ohmeroluoma kertoo. Kuluttajien tarpeisiin ja haluihin reagoiminen ennen muita tekee palveluyrityksestä edelläkävijän. Tässä suomalaisyrityksillä on vielä paljon tehtävää, mutta Vapaa-ajan palvelut -ohjelman myötä ne osaavat lähestyä kehittämistyössään myös Tekesiä. Ohjelma oli tärkeä oppimisprosessi sekä Tekesille että vapaa-ajan palveluja tarjoaville yrityksille. Uskon, että Tekes on nykyisin profiloitunut tässä kohderyhmässä niin, että jatkossa yritysten on helpompi lähestyä sitä, Ohmeroluoma sanoo. 10 NÄKÖALAT

11 Tekes, Finnvera ja Finpro yhteisiin tiloihin Otaniemeen Tekes, Finnvera ja Finpro muuttavat yhteisiin tiloihin Espoon Otaniemeen, jonne rakennetaan uuden ajan puukerrostalo. Talo valmistuu vuosien aikana. Tiesitkö tämän Tekesistä? Uusi 6-kerroksinen toimitalo rakennetaan Espoon Otaniemeen Kivimiehentielle Geologian tutkimuskeskuksen viereen ja Aalto-yliopiston, VTT:n, Innopolin sekä Nokian, Intelin ja parinkymmenen muun tutkimuskeskuksen läheisyyteen. Taloon tulee yhteensä noin neliömetriä toimitilaan runsaalle 600 henkilölle. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Rakennus on itsessään edelläkävijä. Näin suuria puurakenteisia taloja ei Suomeen usein rakenneta. Energiatehokkuudeltaan talo on mahdollisimman hyvä. Monet uudet työtilaratkaisut ovat innovatiivisia, elinkeinoministeri Jyri Häkämies kuvasi uudisrakennushanketta. Uudet toimitilat antavat kaikille toimijoille entistä paremmat mahdollisuudet moderneihin työtapoihin ja edelläkävijyyteen myös työtiloissa ja toimintatavoissa, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini arvioi. Tekesin, Finnveran ja Finpron asiakkaille asiointi eri toimijoiden kanssa käy helpommaksi ja pystymme yhdessä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, Soini sanoo euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille Tekesin uusi ohjelma auttaa yrityksiä kehittämään fiiliksestä fyrkkaa Pk-yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa 21 euroa liikevaihtoa vuodessa Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma haluaa nostaa tunteen ja asiakkaan sitä kautta kokeman lisäarvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi teknologian ja osaamisen rinnalle. Ohjelma haastaa yritykset tarkastelemaan liiketoimintaansa ja arvoketjuaan asiakaslähtöisesti ja etsimään uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Nykymaailmassa pelkkä hinta tai tuotteen yksityiskohtien luetteleminen ei enää riitä tuomaan kilpailuetua asiakas maksaa mieluummin erilaisista hyödyistä ja huolien poisottamisesta: esimerkiksi ajan ja muiden resurssien säästöstä, toimintavarmuudesta tai vastuullisuudesta. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma kannustaa yrityksiä yhdistämään tunnetta, tietoa ja muita aineettomia tekijöitä oivaltavilla tavoilla ja luomaan sitä kautta uutta asiakasarvoa ja kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla, sanoo ohjelman päällikkö Minna Suutari. Ohjelma käynnistyy marraskuussa 2012 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Sen suunniteltu kokonaislaajuus on noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet. Tunteen ja asiakaskokemuksen lisäksi ohjelma haluaa edistää yritysten kaikkien aineettomien tuotannontekijöiden, kuten brändin, maineen ja tietopääoman parempaa hyödyntämistä. Lue lisää tämän lehden sivulta hakemusten keskimääräinen käsittelyaika lyheni 74 -> 69 päivää NÄKÖALAT

12 Tekesille Suomen laatupalkinto 2012 Kuva: markus sommers Tekes on voittanut Excellence Finland -laatupalkintokilpailun 2012 julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Kilpailu perustuu kattavaan ja huolelliseen arviointiprosessiin, jossa sovelletaan eurooppalaista EFQM Excellence Model -mallia. Laatupalkinnon lisäksi Tekes sai eurooppalaisen Recognised for Excellence 5 stars -tunnustuksen. Palkinto on tulos pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä ja siitä, että tekesläisten työssä näkyy yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot. Siksi palkinto on todellakin koko organisaatiolle - palkinnosta voi jokainen Tekesin työntekijä olla iloinen ja ylpeä, toteaa pääjohtaja Pekka Soini. Johdonmukaista kehitystä koko luvun ajan Tekesissä on koko 2000-luvun ajan kehitetty toimintatapoja päämääränä yhä kasvava lisäarvo asiakkaille ja koko yhteiskunnalle. Kilpailun arviointiryhmän mukaan Tekesin keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiset arvot ja vahva orga- nisaatiokulttuuri sekä kokonaisvaltainen strategia ja sen johdonmukainen toteuttaminen. Tekesin palveluprosessit ovat tehokkaita ja niitä johdetaan strategialähtöisesti. Strategia valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, ja sen tavoitteet viedään organisaatiossa henkilötasolle asti. Dialogi ja matalat kynnykset luovat vahvan organisaatiokulttuurin Vahva ja osallistava organisaatiokulttuuri - hyvä kysymisen kulttuuri - on Tekesin suurimpia vahvuuksia. Tekesin organisaatiokulttuuri on arviointiryhmän mukaan poikkeuksellisen erottuva ja vahva. Johtaminen Tekesissä on avointa ja osallistavaa. Tämä näkyy organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstöllä on runsaasti mahdollisuuksia osallistua strategian, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Tekesin johtamisen perustana on vahva luottamus henkilöstön asiantuntemukseen. Asiakaslähtöisyys toiminnan kulmakivenä Arviointiryhmän mukaan Tekesin toiminnassa korostuu voimakas asiakaslähtöisyys, joka tulee esille niin strategiassa kuin käytännön työssä. Asiakkaille keskeisiä ydinprosesseja on kehitetty määrätietoisesti jo vuodesta 1999 alkaen. Niiden tehokkuutta mitataan monipuolisesti, ja asiakastarpeet ja -odotukset ymmärretään yhdeksi keskeiseksi toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Asiakasmielipiteiden seuranta on systemaattista. Eri asiakasryhmille tarjotaan juuri heille sopivia palvelukokonaisuuksia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Katso video YouTubessa Tekes -kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Alkavien kasvuyritysten pääomasijoitukset siirtyvät Finnveralta Tekesiin Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt keskittää alkaville kasvuyrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen Tekesiin. Nykyisin Tekes tarjoaa alkaville kasvuyrityksille avustus- ja lainamuotoista riskirahoitusta ja Finnvera pääomasijoituksia. Siirron jälkeen alkavat kasvuyritykset saavat kaiken julkisen riskirahoituksen yhdestä paikasta. Tämä yksinkertaistaa alkaville kasvuyrityksille tarkoitettua julkista riskirahoitusta. Periaatteellinen päätös on nyt tehty ja aloitamme selvitystyön siirron yksityiskohdista ja aikataulusta yhdessä Finnveran kanssa, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo. Tavoitteena on, että Tekes voisi aloittaa pääomasijoitustoiminnan viimeistään 2014 alusta. Siihen asti pääomasijoitustoiminta jatkuu Finnverassa. 12 NÄKÖALAT

13 Tekesin esitteitä Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta vois saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. Teaming up with the best FIDIPRO Esitteessä käydään läpi Finland Distinguished Professor Programmen eli FiDiPro-ohjelman tavoitteita ja hakuprosesseja lyhyesti sekä tutustutaan muutamaan FiDiProprofessoriin eri tutkimuksenaloilta. fidipro_pdf Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelman tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna liideri_esite_pdf Tekesin katsauksia Innovation Activity, Global Production Sharing and Productivity 296/2012 Raportissa selvitetään, mitä ominaisuuksia maissa ja alueilla tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Siinä tarkastellaan miten Suomi sijoittuu 68 maan vertailussa innovation_activity_pdf New opportunities for China- Finland R&D&I cooperation 295/2012 Selvitys kuvaa suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön uusia t&k&i yhteistyömahdollisuuksia ja malleja kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan muiden aktiivista Kiinayhteistyötä tekevien maiden nykyisiä ja tulevia t&k&i panostuksia Kiinassa. Keskeisinä uusina toimintatapoina selvitys ehdottaa kansallisen rahastomallin käyttöönottoa erityisesti pk-yritysten Kiina-yhteistyön edistämiseen sekä aiempaa tiiviimmän, laajaan kansalliseen yhteistyöhön pohjautuvan t&k&i yhteistyöohjelman rakentamista. Uusia julkaisuja Joy of Innovation Tekesin englanninkielinen yleisesite eng_yleisesite_eur_versio_pdf Teollisuusentsyymeistä kansainvälisesti verkostoitunutta liiketoimintaa 287/2012 Suomalaiset teollisuusentsyymit ovat kysyttyä tavaraa maailmalla. Tekes on rahoittanut entsyymitutkimusta useissa bioteknologiaohjelmissaan. muita julkaisuja Asiakkaat kuntapalveluiden kehittäjiksi - opas tehokkaan osallistumisen työkaluihin Oppaan tavoitteena on kertoa asiakkaiden osallistumisesta mahdollisuutena uudistaa kunnan palveluita kuvata, millä tavalla asiakkaiden uudenlaista osallistumista palveluiden kehittämiseen voidaan hyödyntää kunnan toiminnassa esitellä käytännönläheisesti menetelmiä asiakkaiden kanssa tehtävän kehittämistyön toteuttamiseen asiakkaat_kuntapalvelujen_ kehittajiksi_pdf Service Innovation Policy Benchmarking - Synthesis of Results and 15 Country Reports Raportissa vertaillaan palveluinnovaatiopolitiikan kehitystä 12 Euroopan maassa sekä USA:ssa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Julkaisu sisältää yhteenvedon ja 15 maaraporttia. Maaraporteissa esitellään palveluinnovaatioiden edistämiseen liittyvät kansalliset strategiat ja toimijat, nykyiset toimenpiteet sekä tulevaisuuden kehitystarpeet. document/68524/episis_pdf Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun. NÄKÖALAT

14 Teema Inhimillisyyden osaaja menestyy Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers ja Susan Airaksinen Filosofi Timo Airaksinen uskoo, että aineettomat arvot määrittävät hyvin pitkälle yritysten talouskasvun mahdollisuuksia, sillä kulutuspäätöksillään ihminen määrittää minuuttaan. elsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen kertoo taannoin piipahtaneensa New Yorkissa paikallisessa Marimekon myymälässä. Tuotteita ja niihin liittyviä tarinoita tutkiessaan hän koki niin voimakkaan tuttuuden tunteen, että jo jonkin aikaa ulkomailla tutkimustyötä tehneelle filosofille tuli lähes kyynel silmään. Voisiko tämä tarkoittaa siis sitä, että inhimillisillä ulottuvuuksilla on keskeinen rooli menestyvän liiketoiminnan kehittämisessä? Airaksinen on ainakin tästä vakuuttunut. Hänen mielestään aineettomien investointien vaikutus talouskasvuun on viimeisten vuosikymmenien aikana jatkuvasti syventynyt. Ongelmana on vain se, että yritysten keinot ja osaaminen aineettomuuden hyödyntämiseen ja johtamiseen ovat vielä vajavaisia. Suomalainen osaaminen on ollut vahvaa teknisissä innovaatioissa. Tämä ei kuitenkaan enää riitä tuomaan riittävää kilpailuetua, koska tuotteisiin ja palveluihin liittyy yhä enemmän muutakin arvoa. Siksi yritysten olisikin hyvä kehittää laaja-alaisempaa ymmärrystä asiakkaiden kokemista merkityksistä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Airaksinen uskoo, että tulevaisuudessa monet menestyvistä yrityksistä ovat sellaisia, jotka uskaltavat peilata yhä rohkeammin omaa liiketoimintaansa asiakkaiden kokemuksiin ja tunteisiin. Hänen näkemyksensä mukaan tuotteiden ja palveluiden käyttämisessä on hyödyn ja kokemusten synnyttämien tunteiden ohella kyse myös identiteetistä. Ihminen haluaa toki ostaa sitä, millä on hänelle hyötyä, merkitystä tai arvoa, mutta samalla hän rakentaa kuluttamalla omaa minuuttaan. Tunteen tietoinen ja systemaattinen hyödyntäminen innovaatioiden ja kasvun lähteenä on kuitenkin toistaiseksi suhteellisen vähäistä. Mielikuvamarkkinoinnissa tunteet nousevat toki helposti esille, mutta harvemmin ne nähdään yrityksen strategisena kilpailukykytekijänä. Aineettomilla tekijöillä voidaan kuitenkin usein tuottaa merkittävää uutta lisäarvoa. Kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta 14 NÄKÖALAT

15 Inhimillisen kulttuurin perustana on jäljittely, joka kohdistuu toisten haluihin. NÄKÖALAT

16 Kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen saattaa olla yksi yritysten keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä, toteaa filosofi Timo Airaksinen. satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen ja haltuunotto saattaakin olla yrityksille yksi keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä. Kuluttajat haluavat ostaa konkreettisten tuotteiden ohella myös erilaisia hyötyjä, kokemuksia ja tunteita. Ne tekevät elämästä siedettävämpää ja auttavat hallitsemaan epävarmuutta jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa. Olet mitä ostat Airaksisen näkemyksen mukaan aineeton pääoma on sidottu vahvasti kertomuksiin siitä, miksi joku asia tai tuote, kuten tietyn merkkinen auto, on arvokas. Näissä suurissa kertomuksissa voi nähdä jopa uskonnollisia piirteitä, joilla kerrotaan, mitä ihmisten tulisi haluta ja miten hänen tulisi elää. Ihmiset eivät oikeasti tiedä, mitä he haluavat, vaikka luulevat niin, koska halut on sidottu kertomuksiin. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea, sillä laumaeläimenä ihminen nojaa yhteisiin arvoihin ja normeihin. Yksi hyvä esimerkki tästä on internetissä toimiva verkkokauppa, jossa ostaminen yhdistyy sosiaalisen median avulla yhteisöllisyyteen täysin uudella tavalla. Tämä on osaltaan nykymaailman Olet mitä ostat" -ilmiötä, jossa kuluttamisella luodaan omaa identiteettiä. Esimerkiksi pukeutumisen kautta viestitään osin alitajuisestikin, mihin ihmisryhmään halutaan samaistua. Niinpä esimerkiksi mainonnalla on helppo tarjota valmiita olemisen malleja, kun kuluttamisesta on tullut luonnollinen tapa elää. Kun ostat tämän, kuulut suureen perheeseen tai olet mukana tekemässä parempaa maailmaa. Nuukuus ja säästäminen ovat modernille ihmisille kovin outoja asioita, jotka viestivät paikalleen jämähtämisestä. Airaksisen mielestä yritysten olisikin tarkasti mietittävä, millaisilla kertomuksilla he haluavat kuluttajia lähestyä, sillä läheskään kaikki kertomukset eivät tartu. Se on hyvin nähtävissä jonkin yksittäisen brändin menestyksessä. Miksi kaikki räpläävät kadulla Applen eikä Nokian uusinta mallia? Mielikuvan rakentaminen tuotteesta onkin hyvin herkkä asia, mihin kuluu merkittävästi aikaa, mutta joka voidaan yhdessä yössä romuttaa, Airaksinen muistuttaa. Jos minä esimerkiksi valmistautuisin huolella tulevaan luentoon, saapuisin paikalle ajoissa ja olisin siististi pukeutunut, saattaisin muutamalla karkealla sutkautuksella romahduttaa koko huolellisesti rakennetun kokonaisuuden. Mikään ei enää auttaisi, olisipa luennon asiasisältö kuinka uraa uurtavaa tahansa. 16 NÄKÖALAT

17 Halut ylläpitävät elämää Airaksinen muistuttaa, että kaiken inhimillisen kulttuurin perustana on jäljittely, joka kohdistuu toisen haluihin. Ihminen haluaa luonnostaan jäljitellä jotain toista, jonka kaltainen haluaisi olla ja päätyy näin haluamaan samoja asioita. Niinpä sattuvia hokemia on helppo iskostaa ihmisten mieliin. Jäljittely johtaa yritysten keskinäiseen kilpailuun, jolloin tuotteita tulee jatkuvasti markkinoille, vaikka niitä olisikin siellä jo yli kohtuullisen tarpeen. Vaikka jäljittelytarpeen ansiosta syntyy paljon turhaakin, voidaan sen avulla myös kehittää kulttuuria ja luoda kilpailun paineessa myös paljon uusia ja tarpeellisia tuotteita. Pahimmillaan halutaan taas kilpailla samalla markkinoilla kilpailevat yritykset hengiltä ja tehdä jopa järjenvastaisia toimenpiteitä, jotka haittaavat kulttuurin kehittymistä. Länsimaisessa yhteiskunnassa onkin tietyllä tapaa ristiriitainen tilanne, koska mitään varsinaisia kriittisiä tarpeita ei ole. Tämä ei kuitenkaan johda tyytyväisyyteen, vaan saa päinvastoin haluamaan aina vain lisää. Ihminen on irtautunut tarpeen ja tarpeentyydytyksen kahleista ja siirtynyt haluamaan asioita kulttuurin ohjaamalla tavalla. Kaikki ovat kynsin hampain kiinni onnellisuudessa, mutta eivät voi saavuttaa tyytyväistä olotilaa, koska ovat aina haluamassa jotain. Uuden kosketusnäyttölaitteen viehätys loppuu lähes samaan aikaan, kun siitä tehdään ostopäätös. Se ei ole enää halun kohteena ja muuttuu hyvin pian arkiseksi esineeksi lopulta ongelmajätteeksi. Tästä huolimatta Airaksinen ei täysin allekirjoita buddhalaisuudesta tuttua periaatetta siitä, että kärsimys lakkaa, kun haluaminen lakkaa. Karkeasti voidaan sanoa, että ihminen joka ei enää halua mitään, ei voi myöskään pysyä hengissä. Halun loppuminen on sama kuin kuolema. Mitä on aineeton arvonluonti? Mitä se merkitsee yritykselle? Toimittanut: Johanna Hermans Jyrki Ali-Yrkkö tutkimuspäällikkö, Etlatieto Oy Muutama vuosikymmen sitten toimineelle suomalaisyritykselle arvonluonti merkitsi vahvaa valmistusosaamista. Valmistusosaamisen sittemmin levittyä maailmalle on yritysten ydinosaaminen siirtynyt monessa tapauksessa aineettomiin sisältöihin. Valmistuksen osuus arvosta on kutistunut ja yritysten on kilpailtava aineettomuudesta syntyvin tuotannontekijöin. Niinpä tiettyjä tuotteita kauan valmistaneissa teollisuusyrityksissä on asiakkaita alettu sitouttaa yritykseen fyysisten komponenttien sijaan esimerkiksi palveluilla, jotka jo määritelmänsä mukaan ovat aineettomia. Kuluttajatuotteissa aineetonta arvoa luovat esimerkiksi brändi sekä siihen liittyvä sosiaalinen pääoma. Asiakkaan tarpeita ymmärtämällä voidaan muuttaa moni aineeton asia kassavirraksi. Iiris Autio managing director, Tero Saarinen Company Aineeton arvonluonti tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia erottautumiseen ja asioiden tekemiseen aiempaa paremmin ja asiakaslähtöisemmin. Se voi liittyä esimerkiksi brändin, prosessien ja palvelupolkujen kehittämiseen tai henkilöstön motivointiin. Aineettoman arvon kasvu voi parantaa merkittävästi, jopa käänteentekevästi, yrityksen yleistä suorituskykyä ja kannattavuutta. Taide- ja laajemmin luovat alat ovat erinomainen esimerkki luovuudesta ja aineettomista sisällöistä koko toiminnan ja arvonluonnin ytimessä. Esimerkiksi nykytanssiteosta luodessaan koreografi synnyttää teoksensa täysin tyhjästä, jolloin ideoiden omaperäisyys määrittää pitkälti teoksen menestyksen taiteen kentällä. Luovuuden ja monialaisen osaamisen yhdistämisen kautta aineettomista ideoista voi syntyä myös kaupallisia menestystuotteita. Ja vaikkei luovuus suinkaan ole vain taiteilijoiden yksinoikeus, kannattaisi taiteilijoiden luovaa potentiaalia hyödyntää nykyistä enemmän myös muilla toimialoilla. Gallup Petteri Masalin tuotekehitysjohtaja, Fiskars Oyj Garden EMEA Arvoa luodaan ottamalla kuluttaja mukaan kehitysprosessiin. Tarve tuotekehitykseen lähtee aina kuluttajan toiveesta, liittyi se sitten tuotteen käyttöominaisuuksiin, designiin tai muuhun. Itse käytän mielelläni mahdollisimman paljon aikaa tarkkailemalla käytännön työskentelyä kuluttajan ymmärtämiseksi syvällisemmin. On tärkeää oppia ja kokea itse haasteet, joita kuluttaja kohtaa tuotteitamme käyttäessään - tätä kautta pystytään parantamaan kuluttajalle syntyvää arvokokemusta. Kuluttajat arvostavat hyvin erilaisia asioita ja onkin tärkeää oppia katsomaan tuotteidemme käyttöä monin erilaisin silmin. Osalla asiakkaistamme on esimerkiksi todella vankka kokemus puutarhanhoidosta ja he haluavat panostaa työkalujen huoltamiseenkin enemmän aikaa ja vaivaa, toiset arvostavat tuotteen visuaalista ilmettä ja kolmannelle tuotteen säätömahdollisuudet merkitsevät eniten. Jokaiselle kuluttajalle arvo muodostuu yksilöllisesti ja tätä me haluamme oppia ymmärtämään. NÄKÖALAT

18 Rehellisyys luo identiteetin Ivana Helsingin eteisaulan vaaterekit ovat pullollaan uutuusmallistoa, joka odottaa pääsyä Pariisin muotiviikoille. Yhdessä siskonsa Paola Suhosen kanssa menestyvää vaate- ja muotoilualan yritystä pyörittävälle Pirjo Suhoselle käsillä on vuoden kiireisin aika. Hänelle aineeton pääoma on luonnollinen osa jokapäiväistä työtä, joka konkretisoituu yksilöllisinä vaatteina, tekstiileinä ja esineinä. Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers ineetonta osaamista tarvitaan yhtä hyvin tuotesuunnittelussa, pakkaussuunnittelussa kuin markkinointiviestinnän suunnittelussakin. Viime vuosina tämä on entisestään korostunut, sillä emme vie maailmalle ainoastaan valmiita tuotteita, vaan osaamista ja visuaalista tietotaitoa sekä lisensoituja kuoseja. Kumppanimme ympäri maailman esimerkiksi Japanissa ja USA:ssa huolehtivat itse fyysisestä tuottamisesta. Suhonen näkee yhtenä tärkeänä tekijänä myös suhdepääoman. On tärkeä olla kartalla siitä, kuka tuntee kenet tai kuka voi toimia suosittelijana, kun kilpaillaan tasapäisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tuotemerkkimme identiteetin ytimessä on rehellisyys. Tuotekehityksessä korostuu taiteen sallivuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen, joka mahdollistaa totuttujen rajojen rikkomisen. Haluamme kertoa myös asiakkaalle avoimesti missä tuotteet on tehty ja mitä materiaalia niihin on käytetty. Ivana Helsinki on ollut muotialalla suomalainen edelläkävijäyritys, joka on ollut ennakkoluulottomasti pyrkimässä isoihin piireihin. Muotialalla merkittävä osa tuotekehityksestä perustuu trendeihin. Alalta löytyykin yrityksiä, jotka elävät niiden ennustamisesta. Jos tunnustelee pelkästään tulevia trendejä, ja pohtii, mitkä ovat tulevan kauden sallittuja värejä ja muotokieliä, rajoittaa samalla omaa luovuuttaan. Silloin on vaikea erottautua ja tarjota jotain uutta ja puhuttelevaa. Vaikka sallivuus onkin aina hyppy tuntemattomaan, voimme sen avulla tehdä näköisiämme tuotteita, joiden ei tarvitse olla juuri senhetkisten trendikäsitysten aallonharjalla. Vain siten brändimme voi säilyä aitona ja kirkkaana. Haluamme myös jakaa tietoa ja kokemusta muillekin alan toimijoille. Se ei ole meiltä pois, Pirjo Suhonen vakuuttaa. Hänestä on mielenkiintoista pohtia, kuinka paljon aineeton pääoma on eri tekijöiden yhteistyötä, joka konkretisoituu lopulta valmiina tuotteina. Kun ymmärtää, mitkä ovat aineettoman osaamisen päätekijät, voi kohdentaa osaamista haluttuun suuntaan ja saada oikeat ihmiset tekemään töitä keskenään. Silloin on mahdollista synnyttää jotain suurempaa. Kulutuskeskeisessä maailmassa Ivana Helsingillä on yksi kantava johtoajatus: Osta vain sitä mitä rakastat. Mentaalinen kiinnittyminen laadukkaisiin tuotteisiin on kestävän kulutuksen lähtökohta. Mielestäni välittömän mielihyvän hakeminen ei vie pitkälle yritystoiminnassa eikä elämässä. Tietynlainen tavoitteellisuus on mielestäni parempi tapa mennä eteenpäin. 18 NÄKÖALAT

19 Osta vain sitä mitä rakastat. NÄKÖALAT

20 20 NÄKÖALAT