PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Sisällysluettelo Laatimispäivä Nro 10/ KOKOUSTIEDOT EI VIRALLINEN Aika klo Paikka Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti KÄSITELTÄVÄT ASIAT SIVU KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 3 KARTANON ALUEEN KEHITTÄMINEN LAHDEN KESKUSTASSA 4 LAUSUNTO NASTOLAN TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTETUSTA LUONNOKSESTA 5 LAUSUNTO PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMATOIMINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA JA YMPÄRISTÖLUPAMENETTELYSSÄ AMPUMARATATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ 6 LAUSUNTO HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA LAUSUNTO HÄMEEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TULOSSUUNNITELMASTA 2007 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA LAUSUNTO HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TULOSSUUNNITELMASTA 2007 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUNNITELMASTA MAAKUNTAVALTUUSTON SYYSKOKOUS 14 YLITYSOIKEUS PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIOON VUODELLE ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN PELASTUSLAITOKSEN OPERATIIVISEN TOIMINNAN VASTUUALUEELLE ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN PELASTUSLAITOKSEN SAIRAANKULJETUKSEN VASTUUALUEELLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUSARVION 2007 HYVÄKSYMINEN 20 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA EU:N OHJELMAKAUSI JA PÄIJÄT-HÄME 25 KATSAUS KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 26 MAAKUNTAVALTUUSTON POLIITTISEN TAHDON MUODOSTAMINEN 28 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN LENTOKENTTÄSÄÄTIÖN HALLINTONEUVOSTOON JA EHDOTUKSEN TEKEMINEN LISÄJÄSENTEN VALINNASTA 29 ETELÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITTOUMAN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO PÄIJÄT-HÄME MITALIEN MYÖNTÄMINEN 31 MAAKUNTAHALLITUKSEN VUODEN 2007 ENSIMMÄISEN VUOSIPUOLISKON KOKOUSAJANKOHDISTA PÄÄTTÄMINEN 33 SEUTUKUNTAJAON TARKISTUSTARPEET 34 AJANKOHTAISTA CPMR:STÄ JA SEN ITÄMERI-KOMISSIOSTA 35 LUOTTOKORTTIJÄRJESTELYIDEN UUDISTAMINEN 36 TIEDOKSISAANTIASIAT 37 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 37 AJANKOHTAISKATSAUS 38 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 38 PUHEENJOHTAJA MIKA KARI

2 KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti OSALLISTUJAT pj Mika Kari x Jarkko Nissinen vpj Matti Viljanen x Leena Luhtanen Pekka Asikainen x Raimo Honkanen Eija Bouras x 1) Sari Hänninen Päivi Koskimaa x Maija-Liisa Mamia Risto Kuoppa x Jarmo Kaalikoski Leena Mantere x Sonja Falk Pirkko Mörttinen x Salla Ojala Irmeli Perkiö x Hannele Rämö Vuokko Rolig x Matti Tanskanen Aimo Ryynänen x Kalle Jokinen Antti Räsänen x Rauno Hännikäinen Reijo Savurinne x Lasse Meriheinä Timo Seppälä - Juha Pihanen - Maakuntavaltuuston pj Jorma Pitkälä x 1 varapuheenjohtaja Marjaleena Tuliainen - 1) poistui :n 228 käsittelyn aikana kello varapuheenjohtaja Tero Mölsä x Muut osallistujat Esa Halme x Leo Barman - Riitta Nyqvist x ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mika Kari Riitta Nyqvist KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Aika ja paikka Lahti / 2006 Allekirjoitukset Pekka Asikainen Reijo Savurinne PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen liiton toimistossa / 2006 klo NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Riitta Nyqvist

3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille sekä maakuntahallituksen esittelijälle ja sihteerille. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti maakuntahallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua maakuntahallituksen jäsentä tai läsnäolevaa varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjat tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavassa kokouksessa tai tarpeen vaatiessa muulla tavoin. valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Asikaisen ja Reijo Savurinteen. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi.

4 KARTANON ALUEEN KEHITTÄMINEN LAHDEN KESKUSTASSA Lahden keskustassa on käynnissä useita maankäytön kehittämiskohteita. Yksi merkittävä maakuntakeskuksen vetovoimaan, kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen vaikuttava alue on Kartanon alue linja-autoaseman ja Pikku-Vesijärven välisellä alueella. Lahden kaupunki on jo vuosien ajan jalostanut kehittämisajatuksia alueen käytöstä. Maakuntakaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C4 ja Lahden kehittämisen kohdealueelle kk10. Kehittämisen kohdealue on uusi maakuntakaavan merkintä, jota käytetään osoittamaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Kuntien kanssa yhteistyössä esiin nostettujen kohteiden odotetaan toteutuvan erilaisten kehittämishankkeiden, viranomaisten edistämistoimien ja alueille kohdennetun tuen turvin. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alue sisältää kaupungin ydinkeskustan lisäksi keskeiset osat Vesijärven ranta-alueilta ulottuen radan ja ratapihan eteläpuolelle. Kehittämisen kohdealue on tätä vielä laajempi alue. Aluevarauksilla on haluttu tukea Lahden kehittymistä kohti valtakunnanosakeskusta vastaamaan ylimaakunnalliseen palvelutarjontaan. Alueella on maankäytönkin kannalta merkittäviä kehittämisen kohteita, joita on kuvattu maakuntakaavamääräysten toteuttamiskuvauksessa. Maakuntahallituksen kokoukseen on kutsuttu Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen esittelemään Kartanon alueen suunnittelutilannetta, kehittämishankkeita ja niiden kytkeytymistä muuhun keskustan kehittämiseen. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh. (03) päättää merkitä esittelyn tiedoksi.

5 LAUSUNTO NASTOLAN TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTETUSTA LUONNOKSESTA Nastolan kunta pyytää liiton lausuntoa mennessä Turpeensalmen eteläpuolen osayleiskaavaluonnoksesta, joka on asetettu uudelleen nähtäville kokoojatietä koskevien uusien ratkaisujen vuoksi. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Nastolan kotisivuilla osoitteessa: Päijät-Hämeen maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan aiempaa osayleiskaavaluonnosta. Silloin lausunnossa mm. todettiin: Osayleiskaavahanke ei vaikeuta seutukaavan toteutumista, koska se tulee maakuntakaavassa muuttumaan taajamatoimintojen alueeksi. Osayleiskaavaluonnoksessa on myös jätetty pientaloalueiden väliin merkittävässä määrin virkistysaluetta ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Samoin maakuntakaavassa esitetty ulkoilun yhteystarve on järjestetty ulkoilureitein ja on varmistettu, että myös vesillä liikkujille on mahdollisuuksia rantautumiseen. Katuverkon vaihtoehtoihin liitolla ei ole huomautettavaa, koska ne ovat maakuntakaavan näkökulmasta taajaman sisäiseen katuverkkoon liittyviä asioita. Asian on valmistellut suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen, puh. (03) päättää antaa Nastolan kunnalle seuraavan sisältöisen lausunnon: Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Turpeensalmen eteläpuolen tarkistetusta osayleiskaavaluonnoksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Päijät-Hämeen liitto ei anna uutta lausuntoa, vaan toteaa edellisen liiton päivätyn lausunnon olevan liiton näkemys myös uudelleen nähtäville asetetusta osayleiskaavaluonnoksesta.

6 LAUSUNTO PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMATOIMINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA JA YMPÄRISTÖLUPAMENETTELYSSÄ AMPUMARATATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Ympäristöministeriö on lähettänyt mahdollista lausuntoa varten ampumaratatyöryhmän mietinnön - puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Asiakirja on saatavissa sähköisenä versiona ympäristöhallinnon verkkosivuilta Työryhmän tehtävänä oli arvioida ampumaratatoiminnan ympäristövaikutusten kannalta puolustusvoimien ampumaratojen ympäristön maankäyttöön liittyviä kysymyksiä ja ympäristölupa-asioiden käsittelyä. Työssä on paneuduttu erityisesti meluntorjuntakysymyksiin. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Erkki Rope, puh päättää antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon: Pyydettynä lausuntona ampumaratatyöryhmän mietinnöstä - puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä, jota koskeva kirje on päivätty Päijät-Hämeen liitto esittää seuraavaa: Mietinnössä on perusteellisesti kuvattu puolustusvoimien ampumaratatoiminnassa aiheutuvan melun syntyä ja kulkeutumista. Sellaisenaan selvitys helpottaa myös siviiliampumaratojen meluvaikutusten arviointia. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen lupamenettelyyn. Mietinnössä esitetyt kaavamaiset kriittisen meluvyöhykkeen määrittämisperiaatteet ovat käyttökelposia ampumaratojen enimmäismelun ohjearvojen mukaisten meluvyöhykkeiden määrittämiseen. Ampumaratojen ympäristölupamenettelyssä olisi hyödyllistä selvittää myös ampumaratojen enimmäismelun ohjearvoa alhaisemman melun leviämistä, koska sillä on merkitystä melun vaikutusalueen muiden toimintojen suunnitteluun eri kaavoitustasoilla. Käytännössä myös asutukselle aiheutuva haitta koetaan jo pienemmillä melun arvoilla kuin valtioneuvoston enimmäismelutason ohjearvot sallivat. Esitämme, että mietinnön laatijoiden asiantuntemuksella laadittaisiin kaavoituksen käyttöön soveltuvia menetelmiä myös ampumarata-alueiden enimmäismelun ohjearvoja alhaisemman melun leviämisestä. Tällaisista välineistä olisi hyötyä esimerkiksi melulle herkkien toimintojen, kuten hiljaisten alueiden määrittämiseen.

7 LAUSUNTO HÄMEEN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA Hämeen tiepiiri pyytää alueiden kehittämisestä annetun lain mukaista lausuntoa piirin toiminta- ja taloussuunnitelman luonnoksesta ( ). TTS -luonnos on esityslistan tausta-aineistona. TTS:n valmistelu on tapahtunut samanaikaisesti liiton valmisteleman maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kanssa. Perustienpidon rahoitus on vähentynyt viime vuosina koko maassa ja Hämeen tiepiirissä ja tienpidon rahoituksen korotustarve on 50 %. Tiepiirit joutuvat sovittamaan tienpidon linjaukset alenevan rahoituksen kehyksiin. Koska 80 % perustienpidon rahoituksesta kuluu olevan tieverkon liikennöitävyydestä huolehtimiseen, kohdistuvat supistukset alueellisten investointien rahoitukseen, jonka taso onkin pudonnut kymmenesosaan viiden vuoden takaisesta. Eduskunnan myöntämien tieverkon kehittämishankkeiden rahoitus kohdistuu lähivuosina Päijät-Hämeessä valtateiden 4 ja 5 parantamiseen. Vuosille on TTS ehdotuksessa esitetty Päijät-Hämeessä VT12 Lahti Kouvola osuus liikenneinvestointeja miettineen ministerityöryhmän esityksen mukaisesti. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Erkki Rope, puh päättää antaa Hämeen tiepiirille seuraavan sisältöisen lausunnon: Pyydettynä lausuntona Hämeen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta , jota koskeva kirje on päivätty Päijät-Hämeen liitto esittää seuraavaa: Päijät-Hämeen liitto pitää hyvänä tiepiirin menettelyä, jossa tiepiiri järjestää ennakkoesittelyn ja -neuvottelun TTS luonnoksesta maakuntien liitoille. Vastaavasti tulisi liittojen ja tiepiirin vuoropuhelua lisätä muista käynnistyvistä suunnitteluhankkeista, joilla on yhtymäkohtia maakuntien kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun. Tieverkon toiminnallisen luokituksen tarkistaminen on tällainen maakuntakaavatyössä ilmennyt yhteinen selvityskohde. Toinen tiepiirin tienpitoon ja liittojen maankäytön kehittymiseen vaikuttava tarpeellinen selvitys on pääkaupunkiseudun kasvupaineiden liikenteellisesti järkevä ohjaaminen metropolialueen työssäkäyntialueen erikokoisiin keskuksiin. Kolmas maankäytön kehittämiseen liittyvä suunnitteluhanke on VT4:n Tuuliharjan palvelualueen liittymän avaaminen Hennan alueen kehittyvää maankäyttöä palvelemaan. TTS:n perusteluosassa todetaan Lahden seudun logistisen aseman parantuminen ja sen aiheuttama kuljetusten lisääntyminen. Seudulle onkin syntymässä logistiikkaalueita, joiden kytkeminen liikenneverkkoon edellyttää suunnittelupanostusta ja investointeja. Perustienpidon rahoituksella toteutettavien investointien aikataulun hidastuessa tulee ylläpidon painotusta siirtää liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimpien tieverkon kohtien parantamiseen. Tällaiseksi on muodostunut valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä. Levanto Huljala maantien 295 vielä parantamaton osuus Levannon ja Marttilan välillä on sovittu rahoitettavaksi Hämeen ja Uudenmaan tiepiirien ja TE-keskusten yhteisrahoituksella. Sen toteuttaminen tulisi aloittaa heti kun tiesuunnitelma on hyväksytty. Valtakunnallisen runkoverkkopäätöksen valmistelu on osoittanut että valtatien 12 merkitys kansainvälisenä sekä Etelä-Suomen aluerakennetta tiivistävänä yhteytenä nousee lähivuosina tärkeäksi kehittämishankkeeksi, jonka suunnitteluvalmiutta tulee parantaa valtakunnallisen runkotiepäätöksen myötä mahdollisesti parantuvia rahoitusvalmiuksia vastaavaksi. Lahden eteläisen kehätien suunnittelun jatkamiselle on nyt kaavalliset edellytykset. Sen jatkosuunnittelu on pikaisesti aloitettava.

8 Eri liikennemuotoja edustavien tahojen yhteishankkeena toteutettava Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siihen liittyvä aiesopimus tulee linjaamaan valmistuessaan perustellusti maakunnallista liikennepolitiikkaa. Puheenjohtajan julistettua keskustelun alkaneeksi, esitti Antti Räsänen tehtäväksi seuraavan sisältöisen lisäyksen lausuntoon: Valtatie 24 välillä Lahti-Vääksy on muodostumassa erittäin ongelmalliseksi johtuen mm. voimakkaasti kasvaneesta asuntotuotannosta Vääksyssä. Tiepiirin tulee suorittaa uusi arvio valtatie 24:n kehittämisen osalta. Perustienpidon laajennusinvestoinneissa on varattu vain euroa keveisiin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ko. tielle. Toimenpide on riittämätön jo olemassa olevan ongelman ratkaisemiseksi Matti Viljanen kannatti esitystä. Puheenjohtajan julistettua keskustelun päättyneeksi, hän tiedusteli, voiko maakuntahallitus yksimielisesti hyväksyä Antti Räsäsen lisäysehdotuksen. Tiedustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että maakuntahallitus on yksimielisesti hyväksynyt maakuntajohtajan päätösesityksen Antti Räsäsen tekemällä lisäysesityksellä. antoi maakuntajohtajalle valtuudet tehdä lisäykseen teknisluoneisia tarkistuksia.

9 LAUSUNTO HÄMEEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TULOSSUUNNITELMASTA 2007 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on pyytänyt tulossuunnitelmasta 2007 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta (TTS) lausuntoa mennessä. Hämeen TE-keskuksen toiminta-ajatuksen mukaisesti organisaatio edistää rahoitus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluilla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminnan, työllisyyden ja maaseutuelinkeinojen kestävää kasvua ja kehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hämeen TE-keskus seuraa tavoitteiden toteutumista monilla mittareilla. Vuoden 2006 osalta voidaan todeta, että tulostavoitteet ovat toteutumassa: Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen, jossa pääpaino yrittäjyyskannan vahvistumisella ja yrityskannan uusiutumisella sekä alueen innovaatiojärjestelmän vahvistumisella. Aloittavien yritysten määrä (414) ylitti jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla koko vuoden tavoitteen (385). Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen, jossa pääpaino rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Työttömyyden alentuminen on ollut tavoitteiden suuntaista, mutta rekrytointiongelmien määrä on kasvanut. Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus, jossa pääpaino maaseudun säilyminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena sekä maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen. Vuoden resurssit ovat olleet pienet ALMAohjelmakauden päättymisestä johtuen. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkiset voimavarat (sisäisiä tavoitteita) ovat pysyneet hyvällä tasolla. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista todetaan, että toimialueen väestömäärän kasvu jatkuu edelleen. Työttömyyden odotetaan vähenevän jatkossakin, kun sekä työllisten että työttömien joukosta poistuu työmarkkinoilta suurten ikäluokkien edustajia. Teollisuusyritysten lukumäärä tullee edelleen supistumaan. Palvelusektorin työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Alkavalla ohjelmakaudella mm. EU-ohjelmien rahoitusta tullaan kohdentamaan tutkimukseen, teknologian ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Osan Helsingin metropolialuetta alueen kehitystä muuttotase pysyy hyvänä. Syrjäisen maaseudun väestöpohja ja palvelut saattavat edelleen heiketä. Maatalouden tuotannonarvo on kääntynyt lievään kasvuun ja kotimaisen energian käytön lisääminen, bioenergian tuotanto ja jalostaminen tulevat olemaan keskeisiä kehittämiskohteita. TEKESin tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta on saatu varsin pieni osuus kokonaisrahoituksesta ja suurta muutosta asiaan ei ole näkyvissä. Hämeen TE-keskus esitti merkittäviä lisäyksiä kansallisten määrärahoihin ( ) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen vuodelle) 2007 ja osin nämä tavoitteet rahoituksen lisäyksestä ovat toteutumassa. Hämeen TE-keskus esittää lievää vähennystä työllistämis- ja koulutustoimien ( ) rahoitukseen jaksolle mm. työllisyyden paranemisesta johtuen. Asian on valmistellut aluekehityspäällikkö Juha Hertsi puh päättää antaa Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle heidän tulossuunnitelmasta 2007 sekä taloussuunnitelmasta (TTS) seuraavan lausunnon:

10 Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen TE-keskuksen yhteistyö on jatkunut hyvässä yhteishengessä. Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa on toteutettu alueen kehittämisen voimavarojen kohdentamista maakuntaohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Voimavarojen käyttöä ja resursointia voidaan parantaa yhdessä kehittämällä maakuntalähtöistä valmistelua ja vuoropuhelua toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Organisaation tulosmittarit ovat selkeitä, mutta osaltaan ovat jäätyneet nykytasolle, mikä ei välttämättä kuvaa jatkossa oman toiminnan tai maakunnan tilan parantamista ja kehittämistä. Ennakointiin ja muutoksiin reagointiin tulee panostaa keskipitkän aikatähtäimen johtamisessa. Toteuttamisessa tulee ottaa huomioon uuden maakuntasuunnitelman tavoitteet tuottavuuden ja osaamisen kehittämiseksi. Alueen elinkeinoklusterit tarvitsevat edelleen laadukasta neuvontaa ja rahoituspalveluja. Päällekkäisyyksiä alueen muiden palveluyritysten kanssa tulee välttää ja jossakin määrin asiantuntijatehtäviä voitaisiin siirtää markkinoiden hoidettavaksi, kuten ostopalveluilla onkin jo osin tehty. TEKES- ja teknologiarahoituksen kohdentumista maakuntaan tulee lisätä entistä voimakkaammin panostuksin ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yksikön henkilöstöresurssit ovat lisääntyneet, mutta tulostavoitteet ovat matalalla. Työllisyyden kehittämiseksi ei pidä hyväksyä ajatusta, että asia hoituu yksinomaan suurten ikäluokkien siirtämisellä eläkeputkiin, kun alueella on tarvetta jatkossa moninaisiin työntekijöihin ja eläkkeelle siirtämisen jarruttamiseen. Keskittyvän aluerakenteen vastapainona tulee maakunnassa huolehtia kylien elinvoimaisuudesta ja niiden kehittämisestä. Maaseutu- ja vapaa-ajan asumisen vaihtoehtoja tulee vahvistaa muuttovoiton ja palvelukyvyn ylläpitoa varten soveltuville alueille. Aluehallinnon yhteistyön kehittyminen on jo pitkällä Päijät-Hämeessä ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on ollut aktiivisesti mukana alueen kehittämisessä.

11 LAUSUNTO HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TULOSSUUNNITELMASTA 2007 JA TOIMINTA- JA TALOUSSUNNITELMASTA Hämeen ympäristökeskus pyytää Päijät-Hämeen liitolta lausuntoa mennessä tulossuunnitelmasta 2007 sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Suunnitelman aloittaa Hämeen ympäristökeskuksen kirje ympäristöministeriölle nro YM4/211/2006, jossa todetaan, että Hämeenlinnassa on aloitettu Senaatti-kiinteistöjen kanssa yleissuunnitteluhanke tilojen muutostarpeista. Lahden yksikön on tarkoitus muuttaa samoihin tiloihin Valtion asuntorahaston kanssa Eläkepoistuman kautta on tulossa vähennystä suunnittelukaudelle 11 henkeä (8ht), mikä vastaa henkilöstön vähennystavoitteita. Ympäristökeskus esittää kuitenkin, että kehitysvähennystä pienettäisiin 5 henkilötyövuoteen. Ympäristöluparuuhkien purkamiseen esitetään lisävoimia. Näytteenottopalveluita tilataan tai saadaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta (maksullinen), Pirkanmaalta (virkatyönä) ja Uudeltamaalta (virkatyönä). Ympäristökeskus esittää, että ministeriö selventäisi mahdollisuuksia hankkia näytteenottopalveluja muilta palvelujen tarjoajilta ja että palvelut olisi mahdollista hankkia yhdeltä tarjoajalta. Toimintaympäristön ja toiminnan muutoksista todetaan, että maakuntien kasvutilanne lisää maankäytön ja luonnon käyttöä ja osaltaan lisää ympäristökeskuksissa tehtävää viranomaistyötä. Hämeen alueen kaikilla kunnilla ei ole riittävää kykyä hoitaa lisääntyviä ympäristönsuojelu-, maankäytön suunnittelu- ja rakennusvalvontatehtäviä. Uusi ohjelmakausi heikentää mahdollisuuksia tukea ympäristöhankkeita. Toiminnan keskeisessä painopisteessä on ympäristölupahakemusten ruuhkaa puretaan kahden seuraavan vuoden aikana. Valvonta tehostuu ja laajenee koskettamaan myös vesilain mukaisia päätöksiä ja muuta laillisuusvalvontaa. Tavoitteena on käynnistää laaja tutkimusohjelma yhdyskuntien vedensaannin turvaamiseksi EU-hankkeena. Jätehuollon ekotehokkuutta parannetaan. Rakentamisessa painopisteenä on elinympäristön laatu ja yhdysrakenteen eheyttäminen. Tavoitteet TTS-kaudelle Ympäristöluparuuhka luvataan purkaa 2008 loppuun ja 75% ympäristöluvista luvataan ratkaista kahdeksassa kuukaudessa. Ympäristöluvissa kiinnitetään erityistä huomioita jätteiden synnyn ehkäisyyn ja riskianalyyseihin. Ympäristönsuojelussa pintavesiin kuormitusta pyritään vähentämään vesistöjen tilan parantamiseksi. Pohjavesien hyvä laatu ja muodostuminen turvataan tärkeillä pohjavesialuilla. Taajamien ilmanlaatua parannetaan. Pilaantuneita alueita kunnostetaan valtion jätehuoltotöinä. Alueidenkäytössä yhdyskuntarakenteen hajautumista vähennetään ja rantarakentamisen kaavaohjauksen vaikutuksesta poikkeamislupien tarve vähenee. Kulttuuriympäristön hoidossa edistetään kulttuuriympäristöohjelman toteutumista. Luonnonsuojelussa teetään vaativille Natura 2000 verkoston kohteille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Hämeen ympäristökeskus esittää merkittävää määrärahan lisäämistä vesihuoltohankkeiden ja ympäristötöiden toteuttamiseen 2007 lähtien. Hankkeita ja rahoitusta TTS-kaudelle: Maisema-alueiden selvitykset Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen Avustukset rakennusperinnön hoitoon Hydrologinen seuranta ja seurantaverkoston ylläpito Luonnonsuojelualueiden hoito Luonnonsuojelualueiden hoito ja merkintä Kyynäröisten järven kunnostus Muulinjärven kunnostus Talpianjärven kunnostus Nummisen kaatopaikan kunnostus Heinolan kaatopaikan kunnostus Hinkaloisten saha-alueen pilaantuneen maaperän kunnostus Kanta- ja Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Kanta-Häme

12 Idänpään entisen kaatopaikan kunnostus Kalhon kyllästömön pilaantuneen maaperän kunnostus Hollolan Soramäen autokorjaamon pilaantuneen Entisen Teuron sahan pilaantuneen maaperän Tuittulan ampumaradan pilaantuneen PIMA- tutkimus- ja kunnostussuunnitelma Soranottoalueiden tilan ja ympäristöriskien selvittäminen Hakoisten padon kunnostaminen Vesistötöitä Koijoen kunnostaminen Katinalan myllykosken padon kunnostaminen Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen rantojen kunnostaminen Punelian säännöstelyn purkaminen ja kalatien rakentaminen Sahakosken padon kunnostus Teuronjoen alajuoksun ja Puujoen yläjuoksun kunnostus Koijärven velvoitteet Pienet vesistökunnostukset Asikkala-Heinola-Lahti syöttövesijohto ja kokoojaviemäri Itä-Hartolan runkovesijohto Humppila-Jokioinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Käynnissä mm. Asikkala-Padasjoki Kanta-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Kanta-Häme Kanta- ja Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme TTS-materiaali on varsin laaja ja tarkoitettu selkeästi oman toiminnan välineeksi. Asian ovat valmistelleet aluekehityspäällikkö Juha Hertsi, puh ja erityisasiantuntija Mirja Karila-Reponen, puh.(03) päättää antaa Hämeen ympäristökeskukselle heidän tulossuunnitelmasta 2007 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta (TTS) seuraavan lausunnon: Päijät-Hämeen liitto ja Hämeen ympäristökeskus ovat toimineet hyvässä yhteistyössä ja lisänneet alueen ympäristöhallintoon liittyvien toimijoiden yhteisymmärrystä maakunnallisten toimintojen hoitamisessa. Toimijat ovat yhteisesti edistäneet Hämeen ympäristöstrategiaa ja sitä on käytetty hyväksi maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman valmistelussa. Päijät-Hämeen liitossa valmisteltu maakuntakaava on syntynyt hyvässä yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Päijät-Hämeessä on tärkeää edistää ympäristövastuullisen yritystoiminnan toimintaympäristöä ja turvata toimintaympäristön vetovoimaisuuden kehittämistä yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa, jotta ennalta voidaan toimia kestävällä tavalla ympäristökuormittavien toimintojen huomioimisessa. Kaavoituksessa ja rakentamisessa valitut painopisteet elinympäristön laatu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tukevat myös Päijät-Hämeen tavoitteita. Olettavaa on, että kysyntä vapaa-ajan asutuksen lisäämiseen jatkuu ja hallittua kasvua tulee tukea laajalla rintamalla säädösten puitteissa ja soveltuville alueille. Ohjaamisessa tulisi huomioida myös maaseudun elinkeinojen edistäminen ja kylien kehittämisnäkökulma vapaaajan asumista hyödyntämällä. Maakunnan monimuotoisen luonnon säilyttämiseksi on turvattava luonnonsuojelullisesti riittävä ja edustava taso, kuitenkin siten, että alueisiin sitoutunut pääoma ja luonnonvarojen hyötykäyttö edelleen mahdollistetaan. Vesivarojen käyttö ja vesihuollon saatavuus ovat maakunnan kannalta merkittäviä vetovoimaisuus- ja viihtyvyystekijöitä ja pohjavesialueiden turvaamiseen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Luonnonvarojen käyttö alueen oman yritystoiminnan kehittämisessä tulee olla ensisijaisena, kun luonnonvaroja hyödyntämiseen tehtäviä päätöksiä valmistellaan. Kulttuuriympäristöjen hoidossa tulee hyödyntää tehtyjä selvityksiä ja valmistelussa olevaa Hämeen kulttuuriympäristöohjelmaa.

13 Ympäristötilan seurannassa on tärkeää huomioida eri yhteistyökumppaneiden tarpeet ja tietokantojen käytettävyyden yhteensovittaminen sekä joustava käyttö. Hämeen ympäristökeskuksen hankkeiden tukeminen EU-rahoituksen avulla voi jäädä vähäiseksi tulevalla ohjelmakaudella. Mahdollisesti lähiaikana tulee kehitettäväksi maakunnan toimenpidesuosituksia ilmastomuutoksen ehkäisyyn liittyen. on siirtynyt sähköiseen työskentelyyn ja asian käsittelyä jatkossa helpottaisi materiaalin toimittaminen myös sähköisessä muodossa. Päijät-Hämeen liitto toivoo hyvän yhteistyön jatkuvan ja kehittyvän maakunnalliset tavoitteet ja liiton resurssit huomioon ottaen.

14 MAAKUNTAVALTUUSTON SYYSKOKOUS Aikaisemmin sovitun mukaisesti maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 4. päivänä joulukuuta Kokouspaikka on Sysmän kunnanviraston valtuustosali. Kokouspäivän ohjelma alkaa kello 9.00 asioiden esittelyllä ja ryhmäkokouksilla. Maakuntavaltuuston kokous alkaa kello Kokousesitelmän pitää Euroopan historian professori Laura Kolbe aiheesta Alueiden Eurooppa vahvistuu uusia tuulia Päijät-Hämeeseen? Tänä vuonna ei erillistä Vellamon päivän juhlaa järjestetä vaan maakuntavaltuuston kokouksen jälkeen on pienimuotoinen juhlatilaisuus, jossa mm. Päijät-Häme mitalit luovutetaan. Tilaisuuden jälkeen on juhlalounas. merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston kokousajan ja -paikan sekä kokousesitelmän.

15 YLITYSOIKEUS PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIOON VUODELLE 2006 Pelastuslaitoksen johtokunta Pelastuslaitoksen tiloistaan maksamien vuokrien perusteista on tehty selvitys, jonka pohjalta määritellyt vuokraperusteet kaikki jäsenkunnat ovat hyväksyneet. Uudet vuokrat tulevat voimaan takautuvasti alkaen. Uudet vuokraperusteet korottavat vuokria euroa. Vuokrien korotukset eivät vaikuta kuntien yhteenlaskettuihin nettokustannuksiin korottavasti, koska pelastuslaitos vuokraa käyttämänsä tilat kunnilta ja maksaa kunnille vuokraa edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Kesän runsaiden maastopalojen ja lisääntyneiden hälytys- ja ensivastetehtävien takia pelastuslaitos tulee ylittämään talousarvionsa huolimatta syyskuun alussa voimaan tulleista ylityö-, koulutus ja hankintakielloista. Ylitys tullee olemaan noin Esittelijä: Johtokunta päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy vuokrankorotuksista ja selostusosassa esitetyistä pelastustoimen tehtävistä johtuvan enintään euron ylitysoikeuden vuoden 2006 talousarvioon. Esitys hyväksyttiin seuraavasti täydennettynä: Johtokunta esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää panna täytäntöön kuntien sopimat vuokraperusteet ja antaa pelastuslaitokselle luvan laskuttaa uusien vuokraperusteiden mukaisten vuokrien korotusosuuden kunnilta. Edelleen johtokunta esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy pelastuslaitokselle lisääntyneiden tehtävien ja niistä aiheutuneiden lisäkustannusten aiheuttamaan talousarvioylitykseen :n suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2006 talousarvioon päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se päättää panna täytäntöön kuntien sopimat vuokraperusteet ja antaa pelastuslaitokselle luvan laskuttaa uusien vuokraperusteiden mukaisten vuokrien korotusosuuden kunnilta. Edelleen maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy pelastuslaitokselle lisääntyneiden tehtävien ja niistä aiheutuneiden lisäkustannusten aiheuttamaan talousarvioylitykseen :n suuruisen ylitysoikeuden vuoden 2006 talousarvioon.

16 ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN PELASTUSLAITOKSEN OPERATIIVISEN TOIMINNAN VASTUUALUEELLE Pelastuslaitoksen johtokunta Pelastuslaitoksella on operatiivisen toiminnan vastuualueella määräaikaisissa vuoden loppuun päättyvissä viroissa yhteensä 34 viranhaltijaa. Pelastuslaitoksen vuosilomansijaisten laskennallinen tarve on 16 vuosilomansijaista, joiden lisäksi tarvitaan ympäri vuoden kymmenen (10) sijaista, jotta pelastuslaitoksen nykyinen toimintavalmius ei heikkene. Tällä hetkellä pitkiä sairaslomia on yhteensä viisi (5) kappaletta, joista ainakin osa johtaa eläkkeelle siirtymiseen. Avoinna olevia virkoja on 15 kappaletta, joista neljä esitetään muutettavaksi sairaankuljettajan viraksi. Lisäksi yksi palomestarin virka (R Torsti) on täytetty määräaikaisesti vuoden loppuun. Työsopimuslain ( /55) 3 :n 2 momentin mukaisesti työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Lain perustelujen mukaan perusteltuja syitä voivat olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projekti- tai kausiluonteisuus. Pelastuslaitoksella osa työsopimuksista on tehty sairaslomien ajaksi, jolloin perusteltu syy määräaikaisuudelle on olemassa. Suuri osa määräaikaisista työsopimuksista on vuosilomansijaisuuksia, joita tarvitaan ympäri vuoden vuodesta toiseen. Pelastuslaitoksen toiminnan tasapainoon saattamisen, töiden järjestelyn helpottamisen sekä työsopimuslain noudattamisen vuoksi määräaikaiset työsopimukset niiltä osin, kuin ne ovat vuosilomansijaisuuksiin liittyviä, tulee muuttaa virkasuhteiksi. Pelastuslaitoksella on ollut määräaikainen ATK-suunnittelijan toimi, jonka määräaika päättyy Atk asioiden hoito ja menestyksellinen etukäteissuunnittelu edellyttävät ATK-vastaavan tekevän tehtäviä täydellä työajalla, ei oman toimen ohella. Edellä mainituista syistä johtuen olemassa oleva täyttämätön palomestarin virka esitetään muutettavaksi ATK suunnittelijan toimeksi, jolloin määräaikainen ATKsuunnittelijan työsuhde päättyy. Nyt esitettävät muutokset eivät aiheuta pelastuslaitokselle kustannusten nousua nykytasosta. Esittelijä: Johtokunta esittää Päijät-Hämeen maakuntavaltuustolle, että alkaen 1. Neljä (4) palomiehen virkaa nrot: , , ja muutetaan sairaankuljettajan viroiksi 2. Lakkautetaan palomestarin virka nro Perustetaan yhdeksän (9) uutta sijaispalomiehen virkaa määräaikaisten virka/työsuhteiden tilalle

17 päättää esittää maakuntavaltuustolle, että alkaen 1. neljä (4) palomiehen virkaa nrot: , , ja muutetaan sairaankuljettajan viroiksi 2. lakkautetaan palomestarin virka nro perustetaan yhdeksän (9) uutta sijaispalomiehen virkaa määräaikaisten virka/työsuhteiden tilalle

18 ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN PELASTUSLAITOKSEN SAIRAANKULJETUKSEN VASTUUALUEELLE Pelastuslaitoksen johtokunta Sairaankuljetuksen vastuualueella palveluntuotanto edellyttää 12 kk/vuodessa henkilöpanosta, joka on hoidettu seuraavalla henkilöstörakenteella: Lahdessa 4 lääkintäesimiestä, 1/työvuoro 12 sairaankuljettajaa 2 palomiestä (työskentelevät palomiehen virassa päätoimisesti hoitotason sairaankuljettajina) Heinolassa 12 sairaankuljettajaa Vuosilomasijaisina Lahdessa on viisi (5) ja Heinolassa yksi (1) sairaankuljettaja. Lisäksi vastuualueelle on palkattuna neljä (4) virkavapaasijaista. Kesälomakaudelle rekrytoidaan vuosittain lisäksi noin 10 päätoimista sairaankuljettajaa kesälomasijaisiksi. Ensihoidon palveluntuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen vaati henkilöstö-satsauksen lisäämistä ensihoidon hallinnointiin. Hallinnon hoitaa tällä hetkellä ainoana päätoimisena työntekijänä ilman avustavaa esikuntaa sairaankuljetuspäällikkö. Työsopimuslaki edellyttää, että nykyisten sairaankuljetussopimusten mukaista toimintaa pitäisi voida tuottaa henkilökunnan vakinaisiin työsuhteisiin perustuen. Nyt osa toiminnasta tuotetaan vuosilomasijaisjärjestelyillä, joiden toteuttaminen ei kaikilta osin ole ollut työsopimuslain hengen mukaista. Heinolan toimipaikan erityispiirteiden huomioiminen sekä toiminnan kehittäminen Heinolan terveystoimen vaateita vastaamaan vaatisi operatiivisessa sairaankuljetustyössä mukana (työvuorossaan toisena sairaankuljettajana Heinolan hoitoyksikössä) olevan esimiesaseman luomista Heinolaan. Nyt esitettävät muutokset eivät lisää sairaankuljetuspuolen henkilöstömäärää, muutoksella määräaikaiset virkasuhteet muutetaan viroiksi. Lääkintäesimiehen virasta aiheutuva lisäkustannus ei aiheuta muutostarpeita sairaankuljetuksen talousarvioon. Esittelijä: Johtokunta päättää esittää Päijät-Hämeen liiton valtuustolle, että sairaankuljetuksen vastuualueelle perustetaan alkaen Lahteen viisi (5) sairaankuljettajan virkaa ja Heinolaan yksi (1) sairaankuljettajan ja yksi (1) lääkintäesimiehen virka

19 päättää esittää maakuntavaltuustolle, että sairaankuljetuksen vastuualueelle perustetaan alkaen viisi (5) sairaankuljettajan virkaa Lahteen sekä yksi sairaankuljettajan ja yksi lääkintäesimiehen virka Heinolaan.

20 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUSARVION 2007 HYVÄKSYMINEN Kuntalain 65, 88 :n mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 65 :ssä säädetty alijäämän kattamisvelvollisuus ei koske kuntayhtymää (86 ). Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään siitä, ovatko määrärahat ja tuloarviot sitovia netto- vai bruttomääräisinä. Netto tarkoittaa toimintakatetta. Vuoden 2007 talousarvioesitykseen sisältyy käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy sitovasti tehtäville toimintamenot ja toimintatulot nettomääräisinä sekä tavoitteet määrärahojen perusteluna. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmaosan mukaan vuoden 2007 alijäämä on euroa. Alijäämä katetaan aikaisempien tilikausien ylijäämillä, joita on vuoden 2005 tilinpäätöksessä yhteensä ,56 euroa. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoitusosassa osoitetaan kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään. Perussopimuksen 23 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Liiton luottamushenkilöjohdon ja toimiston edustajien tekemä perinteinen kuntakierros korvattiin tänä vuonna poikkeuksellisesti liitossa järjestetyillä kuntakierros- ja tupaantuliaistilaisuuksilla. Tilaisuuksiin osallistui edustajia kaikista jäsenkunnista. Tilaisuuksissa esiteltiin liiton toiminnan ja talouden näkymiä vuodelle Lisäksi asiaa on esitelty kuntajohtajakokouksessa Maakuntavaltuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaan jäsenkuntien maksuosuus vuoden 2007 menoihin kasvaa kolme prosenttia. Kuntakierroksella ja kuntajohtajakokouksessa vuoden 2007 talousarvion laadinnan lähtökohdaksi esitettiin 2,92 %:n kasvua. Kasvua pidettiin liian suurena.