LUKEMISEN VAIKEUDEN KUNTOUTUS ENSILUOKKALAISILLA Kolme pedagogista interventiota
|
|
- Esko Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUKEMISEN VAIKEUDEN KUNTOUTUS ENSILUOKKALAISILLA Kolme pedagogista interventiota Lotta Uusitalo-Malmivaara
2 LUKEMAAN OPPII VAIN LUKEMALLA
3 JA HARJOITTELEMALLA NIITÄ TAITOJA, JOITA LUKEMINEN VÄLITTÖMÄSTI VAATII Lyytinen & Lyytinen 2006
4 Onnistunut luki-kuntoutus Allington 2006: Critical Factors in Designing an Effective Reading Intervention for Struggling Readers MÄÄRÄ SOPIVAT TEKSTIT/TEHTÄVÄT YKSILÖLLINEN OPETUS OPETUKSEN YHTENÄISYYS JA TASAPAINO
5 1.LUKEMISEN LISÄTTY MÄÄRÄ Lukeminen on harjoiteltava taito Guthrie 2004: parhaat lukijat lukevat 5 kertaa enemmän kuin heikot lukijat, niinpä kuntoutuksen tulisi nostaa lukemisen määrää 2-5-kertaiseksi Matteus-vaikutus näkyy lukemisen kehityksessä muuten nopeasti
6 Toimiville interventioille yhteistä Torgesen 2007 metatutkimuksessa verrattiin13 foneemisen dekoodauskyvyn parantamiseen tähdänneen intervention tuloksia todettiin huomattava johdonmukaisuus sekä dekoodauskyvyn, lukemisen tarkkuuden että tekstinymmärryksen kehityksessä menetelmästä riippumatta samalla tuntimäärällä saavutettiin samanlaiset tulokset
7 Torgesenin mukaan riittävällä intensiteetillä ja opetustaidolla toteutettu interventio näyttäisi siten tuottavan vakion kasvuvauhdin lukemisen eri osa-alueille oleellista oli kuntoutuksen määrä, joka oli selvästi (perinteistä) erityisopetusta suurempi Torgesenin ym. (2001) tutkimuksessa kuntoutusta oli joka päivä kaksi 50 minuutin jaksoa yksilöopetuksena noin kahdeksan viikon ajan, yhteensä 67,5 tuntia
8 2. SOPIVAT TEKSTIT Luokan aapinen tai lukukirja liian vaikeat! Etenemistahti liian kova Läksyt vaikeita Motivaatio laskee
9 LUETTAVA OMALLA TASOLLA Osa koulutulokkaista ei ole vielä metafonologisella tasolla ei edellytyksiä ymmärtää kirjain-äänneyhteyttä. Lapsi voi osata kirjaimia, mutta olla tietämätön siitä, että sanat koostuvat äänteistä, joiden edustumia kirjaimet ovat.
10 3. YKSILÖLLINEN OPETUS
11 HARJOITUSKIRJOJEN TÄYTTÄMINEN YKSIN EI AUTA Lapsi yksin aapisen ja tehtävien kanssa ei välttämättä hyödy tekemisestä. Yksityisopetus (one-to-one tutoring) ylivoimaisesti tehokkainta (Camili ym. 2003) Pienryhmissä oppilaiden tarpeiden tulisi olla hyvin samanlaiset
12 4. OPETUKSEN TASAPAINO Luokanopettajat eivät tiedä, mitä erityisopettaja tekee ja toisinpäin Monien menetelmien tai välineiden käyttäminen voi olla sekoittavaa
13 ERITYISOPETUKSEN KÄYTÄNNÖISTÄ Pohtikaa miten suomalainen luki-opetus vastaa neljän perusperiaatteen toteutumiseen.
14 KUUSELA 2006 yleinen toteamus erityisopetuksen vaikuttavuutta pohdittaessa on, että tilanne olisi epäilemättä huonompi ilman erityisopetusta
15 MUTTA MITEN? Lukemisen harjoittelu voi jopa vähentyä: -Poissaolo luokkaopetuksesta -Läksyjen tekemättömyys -Tukiopetuksen puute -Usko siihen, että asia on kunnossa lapsen saadessa erityisopetusta
16 Materiaalit ja opetuksen yksilöllisyys toteutunevat klinikkamallisessa erityisopetuksessa. Opetuksen tasapaino ei toteudu ilman yhteissuunnittelua.
17 LEIMAAVUUS erityisopen luo on kiva mennä, mutta kaikki tietävät syyn, luokkatoverit ja muut opettajat lasten uskomukset omiin kykyihinsä oppijoina vakiintuvat jo ensimmäisten koulukuukausien aikana ja etenkin kielteisinä säilyvät vuosia eteenpäin (Onatsu-Arvilommi & Nurmi 2000) alkuopetuksen oleellinen tehtävä on vaalia ja kasvattaa koulutulokkaan pätevyyden tunnetta oppimisen vaikeutta kohtaavalle tämä on korostuneen tärkeää ja asettaa vaatimuksensa annetun tuen muodolle
18 MOTIVAATIO lisääntynyt harjoittelu vaatii motivaatiota. Olipa menetelmä mikä tahansa, lukemisen vaikeutta kohdanneen oppilaan on kuntoutuksessa toistuvasti astuttava epämukavuusalueelleen. tästä syystä jo harjoitteiden itsessään tulisi olla palkitsevia ja pientenkin edistysaskelten myös lapselle itselleen näkyviä. tuloksekkaan lukemiskuntoutuksen pohjana on siten oppilaan kokonaistilanteen ja persoonallisten piirteiden kartoittaminen ja erityisesti vahvuuksien esille nostaminen (Shaywitz 2003) käytettyjen menetelmien on sovittava kyseiselle oppijalle, mutta kaikkiin tehoavaa lukilääkettä ei ole syytä etsiä (Shaywitz 2008) käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että osa oppilaista hyötyy kynä-paperitehtävistä saadessaan niiden avulla taktiilista ja motorista tukea harjoitteluunsa ja osa taas tietokonepohjaisesta työskentelystä, jossa hienomotoriikan heikkous ei ole samanlainen haitta
19
20 Asetelman suunnittelu, tutkimusjoukon valinta, mittarien valinta Interventioiden läpivienti Mitä syntyi? Tulosten kokoaminen Kenelle se sopii? Korjataan
21 Tutkimusasetelma Elo-syyskuussa 2006 yli 700 espoolaista ensiluokkalaista 14 eri koulusta testattiin lukemisen alkuseulalla 83 lasta 9 eri koulusta 19 eri luokalta valittiin alkuseulan alhaisen pistemäärän perusteella. Nämä lapset testattiin yksilöllisesti lukemisen eri taustatekijöiden osalta, minkä jälkeen kaksi heistä karsittiin lukutaitoisina. Yhden lapsen muutettua otoskooksi tuli 80. Nämä lapset jaettiin neljään mahdollisimman samankaltaiseen ryhmään, minkä jälkeen interventiot aloitettiin syyskuun 2006 lopulla. Tutkimusryhmä I tavurytmiikka 22 lasta Tutkimusryhmä II Ekapeli 20 lasta Tutkimusryhmä III vanhempien aktivointi ääneen lukemiseen (kotiaktivaatio) 20 lasta Tutkimusryhmä IV kontrollit 18 lasta 1. lk: joulukuussa lopputesti, joka sisälsi sekä ryhmätestin että yksilöllisen osan. 1. lk: maaliskuussa lopputesti joulukuun 2006 testin rinnakkaismateriaalilla. 2. lk: syyskuussa lopputesti ryhmätestinä 2. lk: maaliskuussa 2008 Allu-testin tekninen lukutaito ja tekstinymmärtäminen (ryhmätesti)
22 3. Mitkä koulun alkaessa mitatut tekijät ennustavat menestystä teknisessä lukutaidossa ja tekstinymmärryksessä kahden ensimmäisen luokan ajan? Tutkimuskysymykset 1. Miten tutkimuksessa käytetyt interventiomenetelmät eroavat lukutaidon kehittäjinä kahden ensimmäisen luokan ajan? 1.1 Mitä erityispiirteitä on tavurytmiikkakuntoutuksessa? 1.2 Mitä erityispiirteitä on Ekapeli-kuntoutuksessa? 1.3 Mitä erityispiirteitä on vanhempien aktivoinnissa ääneen lukemiseen? 2. Miten sukupuoli ja opettajien määrittelemä tarkkaamattomuus vaikuttavat lukutaidon kehityspolkuihin?
23 Kazdin (1997): 7 kysymystä kuntoutustutkimukselle 1) Mikä on kuntoutuksen vaikutus verrattuna siihen, että kuntoutusta ei annettaisi? Todennäköisesti kuntoutus parantaa mahdollisuuksia oppia lukemaan. Menestys kontrolliryhmään verrattuna kertoo tästä. Emme kuitenkaan tiedä, mikä lasten lukemisen taso olisi täysin ilman erityisopetusta, koska ketään ei voi jättää kokonaan sen ulkopuolelle. 2) Mitkä tekijät vaikuttavat muutoksen syntyyn? Kuntoutusmenetelmissä vaikuttavina tekijöinä mm. ovat harjoitteiden kohdistuminen lukemaan oppimisen kannalta oikeisiin asioihin, lasten motivaation säilyttäminen ja kuntoutuksen riittävä intensiteetti. 3) Mitä tekijöitä muuttamalla voidaan vaikuttaa lopputulokseen? Tavurytmiikkakuntoutusta voidaan yksilöllistää ja harjoitteita muokata lasten edistymisen mukaan. Ekapeli-kuntoutuksessa pelaamistiheyttä voidaan säädellä. Kotiaktivaatiokuntoutuksessa lukemisen määrää, keskustelua luetusta ja tehtävien tekemistä voidaan muuttaa.
24 4) Miten tehokas kuntoutus on verrattuna muihin mahdollisiin kuntoutusmenetelmiin? Tavurytmiikkaa testataan ensimmäistä kertaa, Ekapelin ja kotiaktivaation tuloksellisuudesta on jo jonkin verran tietoa. Menetelmien keskinäinen vertailu on tutkimuksen päätavoitteita. 5) Mitä kuntoutusmenetelmiä voidaan käyttää lisäksi optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi? Muita kuntoutusmenetelmiä voitaisiin käyttää samanaikaisesti valittujen menetelmien rinnalla, mutta tutkimusasetelmasta johtuen jokainen lapsiryhmä saa tässä tutkimuksessa vain yhdenlaista kuntoutusta. 6) Mitkä prosessit kuntoutuksen aikana vaikuttavat lopputulokseen? Kuntoutuksen aikaisia lopputulokseen vaikuttavia prosesseja ovat mm. koululaiseksi kasvaminen, lukemisen opettelun käynnistyminen ja ryhmädynamiikka etenkin tavurytmiikkakuntoutuksessa. 7) Mitkä lapseen, perheeseen tai olosuhteisiin liittyvät seikat vaikuttavat lopputulokseen? Lapsen kognitiiviset ja sosio-emotionaaliset taipumukset, perhe ja elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä luokassa annettava opetus ainakin vaikuttavat lopputulokseen.
25 Alkuseula fonologisen tietoisuuden tehtäviä kirjainosaaminen sanojen lukeminen max 64 p, mukaan otettiin ne, joilla enintään 42 p
26 Tutkimusjoukko 9 koulua 19 ensimmäistä luokkaa 80 oppilasta
27 Alkutestauksen jatko-osa Ravenin ei-verbaalin älykkyyden testi nopea sarjallinen nimeäminen lyhytkestomuisti rytmin kuuleminen tavujen lukeminen.
28 Lapset jaettiin mahdollisimman samankaltaisiin tutkimusryhmiin Tutkimusryhmä I Tutkimusryhmä II Tutkimusryhmä III Tutkimusryhmä IV tavurytmiikka Ekapeli vanhempien aktivointi ääneen lukemiseen (kotiaktivaatio) kontrollit 22 lasta kahdesta koulusta 20 lasta neljästä koulusta 20 lasta neljästä koulusta 18 lasta kolmesta koulusta
29 Tavurytmiikka Pienryhmäopetusta, jossa kuntoutetaan fonologista tietoisuutta ja opetetaan kirjain-äännevastaavuutta. Kaikki aistikanavat käytössä: auditiivinen, visuaalinen, taktiilinen, kinesteettinen. Erityinen paino rytmiikassa. Tavurytmin löytämiseksi liikkeitä ja tavun pituutta korostavia taktiilisia harjoitteita. Taustalla mm. Goswamin ym. (2002) tutkimukset dyslektikkojen heikommasta rytmitajusta ja Ramus n ym. (2003) selvitykset dysleksian monista taustateorioista.
30 Tavurytmiikkaohjelman runko RYTMIIKKA FONOLOGINEN TIETOISUUS KOKOSANA- HARJOITTELU TEKNINEN LUKUTAITO, OIKEIN- KIRJOITUKSEN HYVÄT VALMIUDET KIRJAIN- ÄÄNNEHARJOITTELU auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen ja taktiilinen aistikanava yksilöllisesti painottaen
31 Esimerkki tavurytmiikkaopetuksesta Viikko 3, opetuskerta 7, kesto siirtymisineen noin 20 min AIHE: tavujen lukumäärä sanoissa KIRJAIMET: a, i, u, s Auditiivinen: tavutetaan nimet, lapset keksivät tavutettavia sanoja, kuunnellaan tavujen lukumäärää sanoissa Visuaalinen: sanalappujen sanat (kirjainryhmästä a,i,u,s) jaetaan taululla paloiksi Taktiilinen: leikataan sanalappuja tavupaloiksi, montako tuli? (tavun pituus havainnollistuu, mutta sitä ei vielä korosteta) Kinesteettinen: astutaan portaita ylös ja alas tavujen rytmissä. Yhteistoiminnallisuus: tavudomino
32 Opetuksen kulku: Alkutaputukset (toistotaputukset valmiusharjoituksina jokaisen tuokion aluksi) käytävässä. Liikkuminen luokkaa kohti tasatahtia marssimalla vasen-oikeapuolisuuden vahvistamiseksi. Ennen portaita pysähdys, leikin ohjeistus: yksi porrasaskel/ yksi tavu, samalla taputetaan ja sanotaan tavu, aloitetaan nimistä, lapset keksivät loput. Luokassa katsotaan taululla tuttuja sanoja, luetaan ja tavutetaan. Samat sanat lapuilla. Lapset leikkaavat omat lappunsa tavuiksi. Luetaan omat sanat tavutusta korostamalla. Katsotaan, onko monella lapsella sama tavu. Lopuksi tavudomino: tehdään sanapötköä kun tavut ovat samat: au-to to-ri - ri-su su-ri-na jne. Liikutaan takaisin luokkaan tasatahtia. Portaissa askellus tavujen tahdissa.
33 Ekapeli Professori Heikki Lyytisen kehittämä kirjainäännevastaavuutta harjoittava tietokonepeli. Taustalla havainnot kirjain-äännevastaavuuden automatisoitumisen vaikeudesta dyslektikoilla. Pelin voi ladata ilmaiseksi täytettyään esitietolomakkeen osoitteessa Valitse se kirjain, jonka äänen kuulet.
34 Ekapeliä pelattiin kolme kertaa viikossa erityisopettajan huoneessa tai tietokoneluokassa n. 15 min kerralla. Yleensä kaikki lapset pitävät paljon pelaamisesta. Haasteet: ohjelmien asentaminen, pelitilojen löytäminen, peliaikataulussa pysyminen.
35 Vanhempien aktivointi kotona lukemiseen Tammi lahjoitti perheille kirjat, joiden lukuihin tein luku- ja kirjoitustehtäviä. Vanhemmat saivat tehtävät kerran viikossa sähköpostilla. Lukemisen edistymistä seurattiin puhelinhaastatteluin. Taustalla mm. Whitehurstin ym. (1988) tutkimukset dialogisen ääneen lukemisen ja kehittyvän lukutaidon yhteyksistä.
36 Esimerkki kirjaan tehdyistä tehtävistä Tehtäviä ekaluokkalaisille kotiin 1 Elsan ja Eetun erikoistapaukset. Luku 1. Etsintäkuulutettu Lapsi kirjoittaa aikuisen avulla 1. Kirjan päähenkilöt ovat 2. Opetelkaa kirjoittamaan sivujen 4-5 kuvista sanat tut-ti saa-pas ma-to nap-pi,,, 3. Patsaan nimi on 4. Mikä sinusta olisi hyvä nimi patsaalle? 5. Piirrä kuva omasta patsaastasi sivun toiselle puolelle.
37 Keskusteluvinkkejä: Mitä tarkoittaa etsintäkuulutettu? Kuka tai mikä voi olla etsintäkuulutettu? Mitä ovat vihreät varsanjalat? Millainen retki on löytöretki? Oletko tehnyt sellaisen? Mitä olet löytänyt? Mitä haluaisit löytää? Millainen perhe Elsalla ja Eetulla on? Mitä VIP voisi tarkoittaa? Millainen paikka on museo? Millainen teko on sankariteko? Keksikää omia keskustelunaiheita ja pieniä kirjoitustehtäviä tarinasta. Jos kirjoittaminen on työlästä, keskittykää vain lukemiseen. Paperia ei tarvitse palauttaa.
38 Kontrolliryhmä Kontrolliryhmän lapset saivat koulunsa tavanomaista erityisopetusta. Sen laatu ja määrä vaihtelivat paljon. Yhdessä koulussa ei annettu ollenkaan lukemisen erityisopetusta tutkimuksessa mukana olleille luokille. Yhdessä koulussa opetusta pääsi seuraamaan.
39 Ensimmäinen lopputesti Kirjoita alkuäänne Kirjoita alkutavu Tavuta sanat Sanojen lukeminen Lauseiden lukeminen Tekstinymmärrys Kirjainosaaminen Tavun poisto sanasta Rytmin kuuleminen joulukuussa
40 Tuloksia Ryhmien väliset erot hyvin pieniä Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot lauseiden lukemisessa ja tavun poisto sanasta tehtävässä Kontrolliryhmällä parhaat kokonaispisteet, keskimäärin tavurytmiikkaryhmä menestyi heikoiten Tytöt poikia parempia kaikissa tehtävissä Tarkkaavaiset tarkkaamattomia parempia kahta tehtävää lukuunottamatta Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia yhtä tehtävää lukuunottamatta
41 Toinen (1. viivästetty) lopputesti maaliskuussa Ryhmien väliset erot hyvin pieniä. Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot lauseiden lukemisessa ja tekstinymmärryksessä. Kotiaktivaatioryhmällä parhaat kokonaispisteet, keskimäärin tavurytmiikkaryhmä edelleen menestyi heikoiten. Tytöt poikia parempia edelleen kaikissa tehtävissä. Tarkkaavaiset tarkkaamattomia parempia kaikissa tehtävissä. Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä.
42 Kolmas (2. viivästetty) lopputesti toisen luokan syyskuussa Kirjoita alkutavu Tavuta sanat Sanojen lukeminen Tekstinymmärrys Sanojen sanelukirjoitus Epäsanojen löytäminen
43 Kolmannen lopputestin tuloksia Katoa ensimmäiseltä luokalta -8 (nyt n=72) Ryhmien menestys tasaista paitsi tavurytmiikka tilastollisesti merkitsevästi muita parempi epäsanojen löytämisessä (ja kokonaispisteissä). Tyttöjen ja poikien väliset erot kadonneet Tarkkaamattomat edelleen muita heikompia kaikissa tehtävissä Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä.
44 Sanojen lukemisen kehitys eri tutkimusryhmissä
45 ALLU-testi toisen luokan maaliskuussa (3. viivästetty lopputesti) Tekninen lukutaito ja tekstinymmärrys Ei tilastollisia eroja tutkimusryhmien välillä eikä sukupuolten välillä Tarkkaavaisten ja tarkkaamattomien välillä merkitsevä ero vain yhdessä tekstinymmärryksen neljästä tehtävästä ja tarkkaamattomat parempia yhdessä tehtävässä Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä. Tilastollinen ero kahdessa tekstinymmärryksen tehtävässä.
46 Tertiilien edistyminen teknisessä lukemisessa (1=max 17, 2=max 24, 3=max 29 osattua kirjainta alkuseulassa)
47 Tertiilien edistyminen tekstinymmärryksessä (1=max 17, 2=max 24, 3=max 29 osattua kirjainta alkuseulassa)
48 Oliko eri interventiomenetelmistä apua eri kirjainosaamisen tasoilta ponnistaville? Muodostettiin kaksi kirjaintasoryhmää, max17 osattua kirjainta alkuseulassa tai sitä enemmän. Ensimmäisellä luokalla heikoiten menestyi tavurytmiikkaryhmän heikompi kirjaintasoryhmä, parhaiten kontrolliryhmän parempi kirjaintasoryhmä. Pienimmät erot kirjaintasoryhmien välillä oli Ekapeli-ryhmässä.
49 Toisella luokalla ALLU-testissä teknisessä lukemisessa parhaiten menestyi tavurytmiikkaryhmän parempi kirjaintasoryhmä, toiseksi parhaiten saman ryhmän heikompi kirjaintasoryhmä ALLUn tekstinymmärryksessä parhaiten menestyi kontrolliryhmän parempi kirjaintasoryhmä, heikoiten kontrolliryhmän heikompi kirjaintasoryhmä.
50 ALLU-tuloksista Tutkimuslasten menestyminen ALLU-testissä. Suluissa lasten määrä, kun erityisoppilaat ovat mukana. ALLUn taso 1 heikot lukijat ALLUn taso 2 dyslektikot ALLUn taso 3 hyperlektikot ALLUn taso 4 riittävä lukutaito kaikki lkm 6 (9) 9 11 (13) (65) % 10 (13,9) 15 (13,9) 18,3 (20) 56,7 (52,3) 100 (100) % normiaineistossa 7,3 6,4 14,0 72,3 100
51 ALLUn taso tutkimusryhmä tavurytmiikka Ekapeli kotiaktivaatio kontrolli kaikki 1, heikot lukijat 0(2) 4(5) 0 2 6(9) 2, dyslektikot 3, hyperlektikot (6) 2 2 2(3) 11(13) 4, normaalit lukijat kaikki 12 (15) 17 (18) (15) 60 (65)
52 Tutkimuksen päätulokset Ilmeisesti erityisopetuksesta oli hyötyä, sillä ALLUtulokset odotettua paremmat Eri menetelmien välillä ei suuria eroja tehossa, jokaisella kuitenkin omat, yksittäisiä lapsia auttaneet vahvuutensa Sukupuolten väliset erot katosivat Tarkkaavaisten ja tarkkaamattomien väliset erot kaventuivat Alkujaan kirjainosaamisessa heikot edelleen heikkoja etenkin tekstinymmärryksessä (tähän yhdistyneenä heikko nimeämistaito lisää riskiä) Kirjainosaaminen ja varhainen tavujen lukutaito tärkeimmät ensimmäisen luokan sekä teknisen lukutaidon että tekstinymmärtämisen ennustaja Toisella luokalla tärkein ennustaja sekä tekniselle lukutaidolle että tekstinymmärrykselle oli Ravenin eiverbaali älykkyys, (myös nimeäminen, äidin koulutus ja tavurytmiikkaryhmään kuuluminen ennustivat)
53 Tasapainoinen kuntoutusmalli lukemisen vaikeudelle Monikanavaiset harjoitteet luokassa, pienryhmässä tai yksilöllisesti erityisesti tavurakenteen havaitsemisen vahvistamiseksi Tavurytmiikka Runsas äännekirjainharjoittelu dekoodauksen automatisoimiseksi Tietokonepeli Ekapeli Myönteisen minäkuvan säilyttäminen, vahvuuksien korostaminen Sanavaraston ja tekstinymmärtämisen parantaminen sekä yhteistyö vanhempien kanssa Kodin lukuharrastuksen tukeminen
54 Interventioiden tehokkuudesta (Aro& Ahonen 2003) Isohkoja koe- ja kontrolliryhmiä vertaileva interventiotutkimus voi tuoda tietoomme lähinnä yleisiä suuntaviivoja siitä, vaikuttaako tutkittava kuntoutus toivotulla tavalla. Emme kuitenkaan pysty täysin ymmärtämään syitä vaikutusten vähyyteen tai mitkä tekijät todella vaikutuksen välittivät Lasten ongelmien ainutkertaisuus ja yksilöllisyys ja kuntoutuksen vuorovaikutusluonne tekevät prosessista hienovaraisen ja monivivahteisen Vaikka käytettäisiin lukuisia mittareita, ei yksittäisessä tutkimuksessa voida varmasti sanoa, mitkä tekijät johtavat yhden lapsen saamaan hyötyyn ja mitkä tekijät estävät toista hyötymästä kuntoutuksesta
55 Kuntoutuksen vaikuttavuutta tulee tutkia testein useilla eri asetelmilla pohtien, vaikuttavatko käytetyt kuntoutusmenetelmät juuri olennaisiksi määriteltyihin prosesseihin ja tukevatko ne näissä prosesseissa tapahtuvaa muutosta Testeissä näkyvän muutoksen lisäksi myös itse kuntoutusprosessin arviointo on tärkeää Kuntoutustutkimuksessa ei tulisikaan tyytyä alku- ja loppumittaukseen vaan pitäisi pyrkiä ymmärtämään kuntoutusta jatkuvana vuorovaikutusprosessina ja tutkittava vaikutusta koko kuntoutuksen ajan Tämä on työlästä ja edellyttää useiden erilaisten tutkimusasetelmien käyttöä (kuten yksittäistapauksia ja kliinisiä ryhmäkokeiluja), sillä yksittäinen hyvinkään kontrolloitu tutkimus ei pysty selvittämään jonkin menetelmän toimivuutta yleistettävästi
56 Koska kuntoutus on vain pieni osa lapsen elämää, myös lapsen elämäntilanne on otettava huomioon kuntoutuksen arvioinnissa Tavoitteena on ymmärtää kuntoutusolosuhteiden vaikutusta lopputulokseen, jolloin tärkeitä tekijöitä ovat lapsen lisäksi myös vanhemmat ja erilaiset tilannetekijät, kuten lapsen ja vanhemman käsitykset vaikeuden syistä ja motivaatio käydä kuntoutuksessa Vanhempien roolia kuntoutuksen onnistumisessa ei tule unohtaa, sillä heidän tukensa ja kannustuksensa vaikuttavat lapsen kokemukseen itse ongelmasta sekä kuntoutuksesta
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotDysleksiariski oppimisen haasteena
Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotNopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla
Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotTurku, Ilpoisten koulu
Turku, Ilpoisten koulu Asialista Tiedonsiirto esi- ja perusopetuksen välillä Lukivaikeudet ja tehostettu tuki Tiivistelmä NMI:n järjestämästä koulutuksesta keväällä 2015 Muuta keskustelua Lukivaikeudet
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotLukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla. Kolme pedagogista interventiota
Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla Kolme pedagogista interventiota Helsinki 2009 Tutkimuksia 303 Lotta Uusitalo-Malmivaara Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla Kolme pedagogista
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotEKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA
JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotTeknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotKolme interventiota ensiluokkalaisten lukivaikeuden kuntoutukseen
Tutkimukset Lotta Uusitalo-Malmivaara Kolme interventiota ensiluokkalaisten lukivaikeuden kuntoutukseen Tässä tutkimuksessa on selvitetty kolmen erilaisen lukemisen kuntoutusmenetelmän tehokkuutta. Kuntoutettavina
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Omppu-diplomivihko 3.-4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Selkis-diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotTekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotJohdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.
1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena
LisätiedotAjattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus
AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän
LisätiedotTOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE
TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TAITOJA
KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista
LisätiedotLukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
LisätiedotTARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla
TARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla Juli Aerila, TY (, OKLRauman yksikkö) Merja Kauppinen, JY, OKL IKI-seminaari 12.12.2018 https://peda.net/id/b7896a1230b
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotJänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä
LisätiedotMYSTEERI MUSEOSSA LUOKAT
KOPIRAITTILAN KOULU 3.-4. LUOKAT Opettajan ohjeet Mysteeri museossa peliä pelataan QR-koodi -suunnistuksena. Tulosta jokainen QR-koodilappu omalle paperille ja laita ne sisälle tai ulos sellaiseen paikkaan,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotArviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20
1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös
Lisätiedot#LUKULIIKE. Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori. Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa
#LUKULIIKE Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi SUUNTAVIIVAT (OKM) LUKULIIKE (OPH)
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotPANSION KOULUN OPS PORTAAT
SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
Lisätiedot1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille
1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi
LisätiedotOhjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.
Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.
LisätiedotIHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotTeknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg 17.12.2009 Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö
Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä Jonna Malmberg 17.12.2009 Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö 1. Tieto-ja viestintätekniikkaan liittyvät odotukset: OPPIMINEN LAADUKASTA - Internet
LisätiedotEsikoulun siirtymä. Ylivieska
Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on
LisätiedotLataa Rajojen rikkojat - Pirkko Karvonen. Lataa
Lataa Rajojen rikkojat - Pirkko Karvonen Lataa Kirjailija: Pirkko Karvonen ISBN: 9789527168035 Sivumäärä: 138 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.66 Mb Rajojen rikkojat -kirjassa kerrotaan yhdeksän vammaisen
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä
LisätiedotOsutaan yhdessä oppimisen ytimeen
Osutaan yhdessä oppimisen ytimeen Piia Björn, FT, dosentti Erityispedagogiikan professori (Itä-Suomen yliopisto), Kasvatustieteiden ja psykologian osaston johtaja piia.bjorn@uef.fi Piia Björn Mihin tarvitaan
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotTarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja
Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja KOULUMME Yhtenäisperuskoulu Oppilasmäärä 794 Alakoulu 436 Yläkoulu 358 Jaksojärjestelmä Neljä jaksoa Oppitunnit
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPari sanaa arvioinnista
Pari sanaa arvioinnista Joensuun seudun ops Jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena työpäivänä (Perusopetuslaki 30) Mitä minun tulee tehdä, liittyen oppiainekohtaisiin
LisätiedotArvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014
Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.
LisätiedotMinäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot
Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Mikko Aro, prof. Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka, Jyväskylän yliopisto Tuija Aro, tutkija, dos. Niilo Mäki Instituutti Tutkitut oppimisvaikeuksien
LisätiedotYksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset
Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotOhjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!
Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotKYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3
KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3 KYMPPI-kartoitus-kirja sisältää KYMPPI-kartoitus 1:n ja 2:n. Tavoitteena on, että KYMPPI-kartoitus 1 hallitaan 3. luokan lopussa "Kuinka hyvin KYMPPI-materiaali
Lisätiedot