.RPLVVLRHKGRWWDDVRNHULPDUNNLQRLGHQPXXWWDPLVWD

Transkriptio

1 ,3 Bryssel, 4. lokakuuta 2000.RPLVVLRHKGRWWDDVRNHULPDUNNLQRLGHQPXXWWDPLVWD (XURRSDQ NRPLVVLR DQWRL WlQllQ HKGRWXNVHQ VRNHULQ PDUNNLQDMlUMHVWHO\Q PXXWWDPLVHNVL<OLWXRWDQQRQMDYLHQWLWXNLHQWLXNNRMHQ:72UDMRLWXVWHQYXRNVL NRPLVVLR HKGRWWDD WXRWDQWRNLLQWL Q DOHQWDPLVWD S\V\YlVWL WRQQLOOD YXRGHVVD WXRWWDMLOOH YDUDVWRLQWLNXVWDQQXVWHQ NDWWDPLVHNVL PDNVHWWDYLHQ NRUYDXVWHQ ODNNDXWWDPLVWD MD PDUNNLQDMlUMHVWHO\Q \NVLQNHUWDLVWDPLVWD PXRWRLOHPDOOD VllQQ W XXGHOOHHQ MD NXPRDPDOOD YDQKHQWXQHHW VllQQ NVHW.LLQWL MlUMHVWHOPll YLHQWLWXNLHQ UDKRLWWDPLVHNVL WXRWWDMLHQ PDNVDPLD PDNVXRVXXNVLD MD $.7PDLGHQ MD,QWLDQ VRNHULOOH P\ QQHWWlYLl WXRQWLHWXXNVLDMDWNHWWDLVLLQYlOLDLNDLVHVWLPDUNNLQRLQWLYXRWHHQ DVWL 7lPlQ MlONHHQ NRPLVVLR WDUNDVWHOLVL WXWNLPXVWHQ SHUXVWHHOOD MD WDORXVDUYLRQ WLODQQHKXRPLRRQRWWDHQPDKGROOLVXXWWDWHKGlSHUXVWHHOOLVHPSLDPXXWRNVLD Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava komission jäsen Franz Fischler arvioi ehdotusta seuraavasti: "Uusi kiintiöjärjestelmä on helppokäyttöisempi, se lisää kilpailua ja sen avulla varmistetaan, että sokerin reaalihintojen aleneminen jatkuu. Mutta täten saamme myös lisäaikaa kaikkien kiintiöjärjestelmän vaihtoehtojen tutkimiseksi huolellisesti. Vuonna 2002 on aika harkita sokerialan perusteellisempaa muutosta. Siihen mennessä olemme tehneet tutkimuksia elintarvikealan kilpailusta ja siitä, kuinka uusi kiintiöjärjestelmä vaikuttaa kuluttajiin, sokerimarkkinoihin ja vaihtoehtoisiin peltokasveihin." (KGRWXNVHQSllNRKGDWRYDWVHXUDDYDW, KHLQlNXXWD±NHVlNXXWD 7XRWDQWRNLLQWL MlUMHVWHOPlQMDWNDPLQHQNDKGHOODYXRGHOOD Kiintiön vaikutusta kuluttajiin ja kilpailuun koskevan tarkan analyysin puuttuminen ja rahoitusrajoitteet huomioon ottaen komissio ehdottaa muutetun kiintiöjärjestelmän soveltamisen jatkamista kahdella vuodella eli markkinointivuoteen 2002/2003. Komission ehdotuksen mukaan viralliset sokerihinnat jäädytetään ja vientitukien rahoittamiseen tarkoitettua tuotantomaksujärjestelmää jatketaan. Ehdotus sisältää kuitenkin useita PHUNLWWlYLl PXXWRNVLD: - Kiintiötasoa alennetaan pysyvästi tonnia, joka vastaa 50:tä prosenttia GATT-rajoitusten mukaisesta rakenteellisesta ylijäämästä. $OHQQXV NRVNHH NDLNNLD NDQVDOOLVLD NLLQWL LWl \KWlOlLVHVWL $ MD %VRNHULD LVRJOXNRRVLD MD LQXOLLQLD perusasetuksessa vahvistetun kiintiön alentamisjärjestelmän mukaisesti. Hallintokomiteamenettelyllä (jotta WTOsitoumuksia noudatettaisiin) toteutettava kiintiöiden vuotuinen alentaminen tapahtuu edelleen tuotannon, kulutuksen, varastojen ja tuonnin perusteella. Tuottajien maksamat rahoitusosuudet (tuotantomaksut) kattavat EU:n ylituotannon viennistä aiheutuvat kustannukset (lähinnä vientituet).

2 - Varastointikustannusten korvaukset poistetaan (korvauksen tarkoituksena on tasata varastointikustannuksia markkinointivuoden aikana). Täten EMOTRmenoissa säästetään 300 miljoonaa euroa vuodessa. Varastointituen lopettaminen lisää kilpailua kaupan, sokeria käyttävien tuotannonalojen ja kuluttajien eduksi. Sen myötä kumotaan myös mahdollisuus siirtää kiintiöiden ulkopuolinen sokeri (C-sokeri) seuraaville vuosille varastointikustannusten korvaamiseksi. Tämä käytäntö edistää C-sokerin tuotantoa, mikä ei ole alkuperäinen tavoite. - Tuottajille vaivalloinen velvoite pitää vähimmäisvarastoa (tällä hetkellä 3 prosenttia) poistetaan. - Tulevaisuudessa tuotantomaksuilla rahoitetaan kokonaisuudessaan kemianteollisuuden erityistuki. Tätä tukea maksetaan kemianteollisuuden sokerin käytön edistämiseksi. Nykyisessä järjestelmässä kemianteollisuus rahoittaa tuista vain osan. $.7PDLOOHP\ QQHWWlYlQHWXXVNRKWHOXQMDWNDPLQHQ Ehdotuksen mukaan AKT-maiden, Intian ja eräiden muiden maiden sokerin tuonnissa myönnettävää erityistä etuuskohtelua jatkettaisiin. Täten taataan sellaiset toimitukset EU:n puhdistamoihin, joita ei kateta EU:n tuotannolla, ja täytetään Cotonoun sopimuksen liitteen IV pöytäkirjassa nro 3 ja Intian sopimuksessa määrätyt velvoitteet. Tämän varmistamiseksi neuvostolle toimitetaan suositus, jossa pyydetään komission valtuuttamista aloittamaan neuvottelut nykyisen järjestelmän jatkamiseksi. 6llQW MHQ\NVLQNHUWDLVWDPLQHQ Ehdotuksella päivitetään voimassaolevaa lainsäädäntöä muotoilemalla säännöt uudelleen ja kumoamalla vanhentuneet säännökset komission noudattaman yksinkertaistamispolitiikan mukaisesti.,, 6RNHULQPDUNNLQDMlUMHVWHO\KHLQlNXXWDMlONHHQ Komissio tekee tärkeimpien elintarvikealojen kilpailua sekä alkutuotannon ja tukijärjestelmän välistä yhteyttä koskevia tutkimuksia. Lisäksi hinnanmuutosten siirtoa sekä tuottaja- ja kuluttajahintojen välistä eroa on tutkittava. Myös kiintiöiden säilyttämisen tai poistamisen vaikutusta sokeriin ja muihin vaihtoehtoisiin peltokasveihin sekä sen sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia tutkitaan 1. heinäkuuta 2002 mennessä. Tällaiset analyysit muodostavat WTO-neuvottelujen, laajentumisprosessin ja yhteisen maatalouspolitiikan budjettitilanteen kehittymisen ohella otollisen perustan sokerin markkinajärjestelyä koskeville komission ehdotuksille 1. päivästä heinäkuuta 2003 alkaen. 7DXVWDD 9DLNXWXVNXOXWWDMLLQ Sokerin virallisella hinnalla on erittäin vähäinen tai jopa olematon vaikutus kuluttajahintoihin: - Jalostettujen tuotteiden jollaisena sokeria pääasiasiassa kulutetaan EU:ssa (yli 70 prosenttia sokerin kulutuksesta) hintoihin ei käytännössä vaikuta sokerin hintataso, koska sen osuus jalostettujen tuotteiden hinnasta (tällä hetkellä noin 5 prosenttia) pienenee edelleen. - Sokerin kuluttajahinta on noussut huomattavasti hitaammin kuin yleinen elinkustannusindeksi (CPI). 2

3 (KGRWXNVHQWDXVWDMDYDLKWRHKGRW Berliinissä vuosiksi sovittu erittäin tiukka budjettikehys, AKT-maiden kanssa tehty Cotonoun sopimus ja käynnissä olevat WTO-neuvottelut muodostavat uudistuksen perustan. On tärkeää ottaa myös huomioon, että sokerin hinnat ovat laskeneet maailmanmarkkinoilla tasaisesti alle puoleen vuoden 1995 tasoon verrattuna. Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta maailmanmarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä edelleen epävakaa. Komissio tutki useita vaihtoehtoja ottaen huomioon arvostelut ja rajoitteet. Vaikka Agenda mallia seuraamalla (interventiohintojen leikkaaminen ja osittainen korvaaminen) olisi sokerin markkinajärjestelystä tullut yhdenmukaisempi muiden peltokasvien markkinajärjestelyjen kanssa ja kuluttajille nykyisestä menettelystä aiheutuva taakka olisi lieventynyt jossakin määrin, merkittävät budjettiseuraukset tekevät tämän vaihtoehdon valinnan mahdottomaksi. Hintojen alentaminen 25 prosenttia joka vaaditaan, jotta vaikutus tuotantoon olisi todellinen sekä 50 prosentin korvaus tuottajille lisäisivät suoria budjettikustannuksia miljoonaa euroa. Tätä ei ole ennakoitu budjettikehyksessä. Jos hinnat alenisivat 25 prosenttia, AKT-maiden tulot vähenisivät 250 miljoonaa euroa niille nykyisessä järjestelmässä taattujen hintojen johdosta. 6RNHULQPDUNNLQDMlUMHVWHO\QWRLPLQWD Sokerin yhteistä markkinajärjestelyä säännellään asetuksella (EY) N:o 2038/1993. Siinä säädetään pääasiassa hintoja, kiintiöitä, kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa ja itserahoitusta koskevat säännöt. Voimassaolevaa sokerin markkinajärjestelyä sovelletaan 1. heinäkuuta 2001 asti. Parlamentin lausunnon jälkeen neuvoston on tehtävä päätös 31. joulukuuta 2000 mennessä. Yhteisö tukee tätä alaa soveltamalla sokerijuurikkaan vähimmäishintaa, jonka sokerinvalmistajien on maksettava yhteisön viljelijöille, ja sokerin interventiohintaa, jolla interventioelimet ostavat kaiken yhteisön tuottajien niille tarjoaman sokerin. Neuvosto vahvistaa nämä hinnat vuosittain komission ehdotuksesta eikä niitä ole muutettu markkinointivuoden 1984/1985 jälkeen. Kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevien sääntöjen mukaan kolmansista maista tuotavasta sokerista kannetaan tuontitulleja ja yhteisön kolmansiin maihin viemälle sokerille maksetaan vientitukea. Järjestelmässä otetaan huomioon kansainvälisten markkinoiden ja yhteisön markkinoiden välinen hintaero, joka on tällä hetkellä melko suuri. Markkinajärjestelyssä tuotantoa valvotaan tiukasti. Tuottajille taataan hinnat maa- ja yrityskohtaisten kiintiöiden avulla. Näiden kiintiöiden (A- ja B-kiintiöiden) avulla tyydytetään periaatteessa sisämarkkinoiden kysyntä ja viedään ylimääräinen kiintiösokeri vientituilla. Tuottajat saavat tuottaa sokeria yli A- ja B- kiintiön tason (ns. C-sokeri), mutta se on vietävä ilman tukea. Kiintiösokerin vientiin kuuluu kaksi eri tekijää. Sokeri, joka tuodaan AKT-maista ja Intiasta etuusmenettelyssä taatuin hinnoin, saadaan jälleenviedä yhteisön talousarviosta myönnetyin varoin. Nettovienti rahoitetaan sokerijuurikkaantuottajien ja sokeriteollisuuden kokonaisuudessaan maksamilla tuotantomaksuilla. EU on sitoutunut tuomaan vuosittain 1,3 milj. tonnia AKT-sokeria ja noin tonnia Intian sokeria EU:n hinnoilla. Tämä johtuu tuotannon huomattavasta lisääntymisestä Etelä-Amerikassa, kun taas EU:n tuotanto ja vienti ovat pysyneet vakaina. 3

4 Markkinajärjestely on täyttänyt useat sille asetetut tavoitteet. Sisämarkkinoilla on ollut tasaisesti tarjolla valkoista sokeria ja budjettitaakkaa on pystytty lieventämään itserahoitusjärjestelmällä. Lisäksi sokerijuurikkaan tuottajien tulot on voitu pitää tasaisina alalla, jonka maailmanmarkkinoille on ominaista erittäin epävakaat hinnat. Vaikka interventio on mahdollista, sitä ei ole käytetty vuoden 1986 jälkeen. Tämä johtuu nykyisessä järjestelmässä olevasta mahdollisuudesta mukauttaa kiintiötuotantoa maailmanmarkkinahintojen, sisäisen kulutuksen ja tuonnin perusteella. Myös AKT-maat saavat huomattavia taloudellisia etuja siitä, että ne voivat alhaisista maailmanmarkkinahinnoista huolimatta viedä sokeria EU:hun etuusmenettelyissä taatuin hinnoin. /LLWWHHW Taulukko 1 Sokerin tuotanto yhteisön takaamin hinnoin ja kulutus EU:ssa Kaavio 1 Sokerin tuotanto, kulutus ja hinnat maailmassa Kaavio 2 Vuotuinen sokerin vienti 1990/1999 (koko maailma) Kaavio 3/Taulukko 2 Vuotuinen sokerin vienti 1990/1999 (tärkeimmät viejät) Taulukko 3 Sokerialan tuotantokiintiö eri jäsenvaltioissa 4

5 Table 1 7DEOH6XJDUSURGXFWLRQXQGHU&RPPXQLW\JXDUDQWHHDQG FRQVXPSWLRQLQWKH(8 4XRWDVVHW (a) A sugar quotas (b) B sugar quotas (C) A + B sugar quotas 3URGXFWLRQDFKLHYHG (a) A sugar (b) B sugar (C) A + B sugar &RQVXPSWLRQ %DODQFH

6 Table 2 7DEOH$QQXDOVXJDUH[SRUWV 0DMRUH[SRUWHUV 25,*,1 WORLD E.U , ,9 BRAZIL , ,6 AUSTRALIA , ,6 THAILAND , ,7 2

7 Table 3 %$6,&352'8&7,214827$6,17+(68*$56(&7258( REGION SUGAR (1) ISOGLUCOSE (2) INULIN SYRUP (2) A QUOTAS B QUOTAS A QUOTAS B QUOTAS A QUOTAS B QUOTAS Denmark , , Germany (ex GFR) , , , ,0 - - Germany (ex GDR) , , Greece , , , ,0 - - Spain , , , ,0 - - France (metropolitan) , , , , , ,0 French Overseas dep , , Ireland , , Italy , , , ,0 - - Netherlands , , , , , ,0 Austria , , Portugal (mainland) , , , ,1 - - The autonomous region of the Azores 9.090,9 909, Finland , , , ,0 - - Sweden , , Belgium/Luxembourg/Econom ic Union , , , , , ,0 United Kingdom , , , , $/ 3