VESIENSUOJELUKOSTEIKOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIENSUOJELUKOSTEIKOT"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Laura Majoinen VESIENSUOJELUKOSTEIKOT Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Professori Pertti Vakkilainen Työn ohjaaja: Agronomi Markku Puustinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä ja työn nimi : Laura Majoinen. Vesiensuojelukosteikot Päivämäärä : Sivumäärä : 121 Osasto : Rakennus ja ympäristötekniikka Professuuri : Vesitalous ja vesirakennus Työn valvoja : Professori Pertti Vakkilainen Työn ohjaaja : Agronomi, MMM, Markku Puustinen Avainsanat : vesiensuojelukosteikko, hajakuormitus, typpi, fosfori, suunnittelu Rehevöitymisestä on muodostunut vesistöjemme merkittävin haitta. Vaikkakin pistemäisistä kuormituslähteistä tuleva kuormitus on vähentynyt tehostuneen jätevesien puhdistamisen kautta, hajakuormituksen määrä ei ole pienentynyt tavoitellulle tasolle. Nykyään hajakuormitus muodostaa suurimman osan vesistöihin kulkeutuvasta typpi ja fosforikuormituksesta. Hajakuormituksen vähentämiseksi on otettu käyttöön uusia vesiensuojelumenetelmiä, kuten vesiensuojelukosteikot. Tämän diplomityön kirjallisuustutkimusosassa tarkastellaan kosteikoissa tapahtuvia puhdistusprosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn toinen osa on selvitys vesiensuojelukosteikkojen rakentamismahdollisuuksista kahden Tuusulanjärveen laskevan puron, Sarsalan ja Haukkalanojan, valuma alueella. Kosteikon toiminta voidaan jakaa kiintoaineen laskeutumiseen, liukoisten ravinteiden reaktioihin sekä ravinteiden pidättymiseen kasvillisuuteen. Kiintoaineen pidättymiselle käänteinen ilmiö on resuspensio. Kiintoaineen laskeutumisen kannalta on tärkeää, että veden viipymäaika kosteikossa on riittävän pitkä. Kasvillisuus voi edistää kiintoaineen pidättymistä hidastamalla veden virtausnopeutta ja vähentämällä resuspensiota. Määrällisesti fosforin poistumisen kannalta merkittävin puhdistusprosessi on kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin laskeutuminen. Liukoinen fosfori voi reagoida kosteikon sedimentin raudan ja alumiinin oksidien kanssa. Typen kannalta merkittävin ja mielenkiintoisin prosessi on denitrifikaatio, jossa nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi. Liukoisen fosforin ja typen pidättymisreaktiot vaativat osittain erilaiset happiolosuhteet. Fosforin reaktio raudan oksidien kanssa on aerobinen mutta denitrifikaatio on anaerobinen reaktio. Hapettomissa olosuhteissa sedimenttiin sitoutunut fosfori voi liueta takaisin veteen. Tämän työn perusteella kustannustehokkain ja vesiensuojelullisesti paras kosteikkovaihtoehto Sarsalanojan ja Haukkalanojan valuma alueilla on rakentaa purojen suualueille kosteikot, joihin ohjataan Sarsalanojan vettä. Haukkalanojan vedenlaadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tulee keskittää Rusutjärven valumaalueelle. 1

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER'S THESIS Author and name of the thesis : Laura Majoinen. Constructed Wetlands Date : Number of pages : 121 Department : Civil and Environmental Professorship : Water Resources Engineering Supervisor : Professor Pertti Vakkilainen Instructor : Markku Puustinen Keywords : constructed wetland, non point loading, phosphorus, nitrogen, design Eutrofication of surface waters has become the biggest problem in the Finnish water management. Although the purification of wastewaters from point source polluters has improved, the quantity of non point loading has not decreased to desired level. At present non point loading constitutes most of the phosphorus and nitrogen loading into water systems. To reduce non point loading new water pollution control methods, like constructed wetlands, has been introduced. The literature review presents main purification processes in constructed wetlands and factors affecting them. In the second part of the thesis a preliminary plan for two small watersheds (streams Haukkalanoja and Sarsalanoja) in the lake Tuusulanjärvi watershed is presented. The operation of constructed wetlands can be divided into three factors: settling of suspended solids, reactions of dissolved nutrients and assimilation by macrophytes. The opposite reaction to settling of suspended solids is resuspension. A significant factor affecting settling of suspended solids is the detention time of water in the wetland. Macrophytes can have positive influence on settling of suspended solids. They prevent resuspension and reduce current velocity. The most important process affecting phosphorus reduction is settling of suspended solids. Water soluble phosphorus can react with amorphous and crystalline Fe and Al oxides in the wetland s sediment. The most important and the most interesting nitrogen reaction is denitrification that produces nitrogen gas. The retention of watersoluble phosphorus and nitrogen demand partly different oxygen conditions: phosphorus reaction with Fe oxides is an aerobic but denitrification is an anaerobic reaction. Ironbound phosphorus can release from sediment during anoxic conditions. Based on this study, the most cost efficient and most effective alternative is to build constructed wetlands in the end of both streams. Water to the wetlands should only be taken from stream Sarsalanoja. The water pollution control actions aimed to improve the water quality of stream Haukkalanoja should be focused on the watershed of lake Rusutjärvi. 2

4 Alkusanat Tämä diplomityö on tehty Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Suunnitelmaosa on osa Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän Tuusulanjärven kunnostusprojektia. Suunnittelun ohjaamiseksi koottiin keväällä 2003 laaja alainen ohjausryhmä, jonka jäseniltä olen saanut arvokkaita kommentteja suunnitelmien edetessä. Työn ohjaajana on toiminut Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta. Haluan kiittää Markkua terävistä kommenteista lyhyelläkin varoitusajalla. Uudenmaan ympäristökeskuksessa suurimmat tukeni ovat olleet Kari Rantakokko ja Marketta Virta. Karia haluan erityisesti kiittää vesirakentamiseen liittyvän osaamiseni lisäämisestä. Työn valvojana on toiminut professori Pertti Vakkilainen. Haluan esittää hänelle suuret kiitokseni työni tarkastamisesta, joustavuudesta, ymmärtämisestä sekä kannustamisesta. Lisäksi haluan kiittää Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorion tutkijaa Maija Paasonen Kivekästä erittäin hyödyllisestä työni kommentoinnista. Suurimman kiitoksen haluan esittää rakkaalle Kyöstilleni. Mitäköhän tästäkään olisi tullut ilman sinua? Helsingissä Laura Majoinen 3

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Kuvaluettelo Taulukkoluettelo Symboliluettelo Johdanto Vesistökuormitus Kiintoaine Fosfori Eri fosforimuotojen biologinen käyttökelpoisuus Typpi Hajakuormituksen merkitys ja määrä Hajakuormituksen määrän arviointi Hajakuormituksen laatu Hajakuormituksen ajallinen vaihtelu Kosteikot osana luonnonmukaisempaa vesiensuojelun tekniikkaa Kosteikon määritelmä Kosteikot vesien puhdistajina Kosteikkojen palauttaminen Vesiensuojelukosteikkojen toiminta Kosteikon hydrologia Kosteikon happitalous Orgaanisen aineen hajotus

6 3.4 Kiintoaineen pidättyminen Pohjakulkeuman pidättyminen Veteen sekoittuneen kiintoaineen pidättyminen Resuspensio Ravinteiden pidättyminen kasvillisuuteen Kasvillisuuden määrä kosteikossa Ravinteiden määrä kosteikkokasvillisuudessa Kasvillisuuden muut vaikutukset Fosforin reaktiot kosteikossa Epäorgaanisen fosforin sitoutuminen kosteikon sedimenttiin Liukoisen fosforin reaktiot vedessä Resuspendoituvan kiintoaineen merkitys Typen reaktiot kosteikossa Denitrifikaatio Ammonifikaatio ja nitrifikaatio Ammoniakin höyrystyminen Ammoniumtypen pidättyminen sedimenttiin Vesiensuojelukosteikkojen vaikutukset vedenlaatuun Kuormituksen suuruus ja laatu toteutetuissa vesiensuojelukosteikoissa Ravinteiden pidättyminen toteutetuissa vesiensuojelukosteikoissa Eri puhdistusmekanismien suuruus ja suhteellinen merkitys Fosforin reaktioiden suhteellinen merkitys Typen reaktioiden suuruus ja suhteellinen merkitys Vesiensuojelukosteikon suunnittelu Kosteikkopaikan valinta

7 5.2 Kosteikkojen mitoittaminen Kosteikon vesisyvyys Maaperäanalyysit Kosteikkoon pidättyvien ravinnemäärien arviointi Esiselvitys Sarsalan ja Haukkalanojan valuma alueille Yleistä Tarkasteltavien kohteiden esittely Rantamon pengerryspelto Seittelin pengerryspelto Sarsalansuo Klenkko Suunnittelun lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Valuma alueet ja mitoitusvirtaamat Maaperän fosforinpidätyskyky Vedenlaatuaineistot Kosteikkoon tuleva kuormitus Tuusulanjärven kokonaiskuormitus Käytetyt korkeusjärjestelmät Kustannukset Kosteikkojen vaikutusten arviointi Yksityiskohtaiset suunnitelmat Klenkko Rantamon kosteikon laajennus Seitteli Sarsalansuo

8 6.5 Kosteikkojen kustannukset Kosteikkojen vaikutus ravinnekuormitukseen Johtopäätökset Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet

9 Kuvaluettelo Kuva 1. Liukoisen fosforin esiintymismuodot ja niistä käytetyt termit Kuva 2. Fosforihajakuormituksen suhteellinen suuruus eri kuormituslähteittäin vuonna Kuva 3. Typpihajakuormituksen suhteellinen suuruus eri kuormituslähteittäin vuonna Kuva 4. Kuukauden keskimääräinen valuma (l s 1 km 2 ) vuosina Kylmänojan, Myllypuron ja Löytäneenojan valuma alueilla Kuva 5. Valuman (l s 1 km 2 ) suhteellinen summakäyrä Kylmänojan valuma alueella vuosina 1990, 1992 ja Kuva 6. Fosforivarastot ja fosforin siirtyminen varastosta toiseen kosteikossa Kuva 7. Fosfaatti ionin sitoutuminen alumiinioksidin pinnalle Kuva 8. Typen kierto kosteikossa Kuva 9. Fosforin sitoutuminen Kodijärven kosteikossa vuosina Kuva 10. Kodijärven kosteikon poistama typpi vuonna Kuva 11. Denitrifikaation suuruus ja sen osuus pidättyneen typen määrästä Kompsasuon pintavalutuskentällä vuonna Kuva 12. Kosteikon perustaminen pellolle: patoamisen ja ruoppausten jälkeen vedenvaivaama alue A muuntuu kosteikoksi B Kuva 13. Hyvä ja huono luiskakaltevuus kosteikossa Kuva 14. Typpireduktion riippuvuus kosteikon ja sen valuma alueen pinta alojen suhteesta Kuva 15. Fosforireduktion riippuvuus kosteikon ja sen valuma alueen pinta alojen suhteesta Kuva 16. Yleiskartta suunnittelualueesta ja vedenlaadun mittauspisteet Kuva 17. Sarsalanojan kokonaisfosforin ja liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet Kuva 18. Sarsalanojan kokonaistypen ja epäorgaanisen typen pitoisuudet

10 Kuva 19. Haukkalanojan kokonaisfosforin ja liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet Kuva 20. Haukkalanojan kokonaistyppi ja epäorgaanisen typen pitoisuudet Kuva 21. Rantamon kosteikon laajennus Kuva 22. Seittelin kosteikko, vaihtoehto Kuva 23. Havainnekuva Haukkalanojan alituksesta Kuva 24. Vaihtoehtokohtaiset poistuvat fosforimäärät ja kustannukset poistuvaa fosforikiloa kohti

11 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Maan ja sedimentin fosforin partikkelimaiset ja liuenneet muodot ja niiden biologinen käyttökelpoisuus Taulukko 2. Fosfori ja typpikuormituksen suuruus kuormituslähteittäin Suomessa vuonna 2003 ja eri kuormituslähteiden suhteellinen osuus Taulukko 3. Metsävaltaisten valuma alueiden ja maatalouden typpi ja fosforikuormitus Suomessa vuosina Taulukko 4. Suomessa mitattuja kiintoainekuormia Taulukko 5. Kokonais ja liukoisten ravinteiden kuormitus pieniltä valuma alueilta vuosina ja liukoisten ravinteiden kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Taulukko 6. Elektropotentiaalin vaikutus eräiden alkuaineiden hapetus ja pelkistystilaan Taulukko 7. Eri kokoisten mineraalipartikkeleiden laskeutumisnopeuksia ja liikkeellelähdön rajanopeuksia, kun veden lämpötila on 10 o C ja partikkelien tiheys 2650 kg m Taulukko 8. Kasvibiomassaan sitoutuneen fosforin ja typen määrä neliömetriä kohden sekundäärisiä jätevesiä käsittelivässä kosteikossa Australiassa Taulukko 9. Keskimääräisiä EPC arvoja suomalaisten peltojen pintamaanäytteille (kivennäismaalajeja) Taulukko 10. Ammoniumhydroksidin osuus (%) ammoniakin määrästä Taulukko 11. Havaittuja kokonaisfosforipitoisuuden alenemisia toteutetuissa kosteikkohankkeissa Taulukko 12. Havaittuja kokonaistyppipitoisuuden alenemisia toteutetuissa kosteikkohankkeissa Taulukko 13. Fosforin eri olomuotojen vuotuisia pidättymisiä Taulukko 14. Typen eri olomuotojen vuotuisia pidättymisiä Taulukko 15. Valuma alueet, valuma alueiden maankäyttö ja mitoitusvirtaamat Taulukko 16. Maanäytteiden fosforinpidätyskyky Taulukko 17. Ravinnekuormat valuma alueittain

12 Taulukko 18. Kosteikkojen rakentamiskustannukset ja pinta alat Taulukko 19. Vaihtoehtokohtaiset ravinnepitoisuuksien alenemiset ja poistuvat ravinnemäärät sekä kosteikon pinta alan osuus valuma alueen pinta alasta Taulukko 20. Vaihtoehtokohtaiset kustannusarviot ja kustannukset poistuvaa ravinnekiloa kohti

13 Symboliluettelo A m 2 pinta-ala D 80 m läpäisyprosentin 80 osoittava raekoko ET m 3 s -1 evapotranspiraatio F p % valuma-alueen peltoprosentti G i m 3 s -1 kosteikkoon tuleva pohjavesivirtaama G o m 3 s -1 kosteikosta lähtevä pohjavesivirtaama L - hydraulinen tehokkuus N L kg km -2 a -1 vuotuinen typpikuorma P µg ravinnemäärä P L kg km -2 a -1 vuotuinen fosforikuorma P n m 3 s -1 nettosadanta Q m 3 s -1 virtaama R e - Reynoldsin luku S m s -1 laskeutumisnopeus S i m 3 s -1 kosteikkoon tuleva pintavirtaama S o m 3 s -1 kosteikosta lähtevä pintavirtaama T m 3 s -1 lähtevä/ tuleva vuoroveden aiheuttama virtaama T o C lämpötila V m 3 tilavuus, varastotilavuus a - pohjan laadusta riippuva kerroin d m halkaisija g m s 2 putouskiihtyvyys h m vesisyvyys q µg m -2 d -1 ravinnekuorman suuruus r 20 reaktion nopeus lämpötilassa 20 o C r T reaktion nopeus lämpötilassa T t s viipymäaika t n s todellinen viipymä t p s teoreettinen viipymä x % kosteikon pinta-alan osuus valuma-alueen pinta-alasta y n % typpireduktioprosentti y p % fosforireduktioprosentti θ - lämpötilakerroin η N s m -2 dynaaminen viskositeetti ν m 2 s -1 kinemaattinen viskositeetti ρ s kg m -3 partikkelin tiheys ρ w kg m -3 veden tiheys 12

14 JOHDANTO Vesistöjen rehevöitymisestä on muodostunut sisä- ja rannikkovesiemme merkittävin haitta. Rehevöitymisen merkkejä on havaittu myös aikaisemmin hyvälaatuisissa suurissa järvissä. Vesiensuojelun tehostuessa pistemäisen kuormituksen, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien, osuus vesistöjen kuormituksesta on pienentynyt. Vesien yleistila on silti huolestuttava lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta (esim. Ympäristöministeriö 1998). Valtaosa hajakuormituksesta on peräisin maataloudesta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtakunnallisena tavoitteena on vähentää vesistöihin kulkeutuvaa maa- ja metsätalouden typpi- ja fosforikuormitusta 50 % vuosien arvioidusta keskimääräisestä tasosta (Ympäristöministeriö 1998). Myös Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen toteuttamiseksi säädetty laki vesienhoidon järjestämisestä asettavat omat vaatimuksensa suomalaiselle vesiensuojelulle. Viime vuosina on otettu käyttöön uusia luonnonmukaisempia vesirakennuksen menetelmiä vesiensuojelussa, kuten vesiensuojelukosteikot. Kosteikolla tarkoitetaan aluetta, joka on koko ajan tai suuren osan vuodesta veden peitossa, mutta jolla vesisyvyys on matalampi kuin varsinaisessa vesistössä. Kosteikko voi olla luonnonvarainen tai ihmisen rakentama. Ennallistamis- ja rakentamishankkeet liittyvät yleensä olemassa olevien kosteikkoalueiden suojelemiseen ja kosteikkoelinympäristöjen palauttamiseen tai vesiensuojelullisiin tavoitteisiin. Rakennettuja kosteikkoja käytetään mm. maatalouden jätevesien, hulevesien, kaivosten ja kaatopaikkojen suotovesien puhdistamiseen sekä hajakuormituksen vähentämiseen (Mitsch ja Jørgensen 2004; Kadlec ja Knight 1996). Suomessa kosteikkoja on käytetty mm. maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen, turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen, yhdyskuntajätevesien jälkikäsittelyyn ja kaivosalueiden valumavesien puhdistukseen (Puustinen ym. 2001; Heikkinen ym. 1994; Vääräniemi ja Lakso 2000; Räisänen 2004). Tässä työssä vesiensuojelukosteikolla tarkoitetaan pääasiassa maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi rakennettua kosteikkoa. Kosteikot voivat toimia kemikaalien nieluna, lähteenä tai muuntajana (Mitsch ja Jørgensen 2004). Vesiensuojelukosteikkojen toiminta perustuu useisiin biologisiin ja kemiallisiin reaktioihin sekä fysikaalisiin ilmiöihin. Toiminta voidaan jakaa kiintoaineen laskeutumiseen, liukoisten ravinteiden pidättymiseen ja ravinteiden pidättymiseen kosteikon kasvillisuuteen. Kiintoaineen laskeutuessa myös niihin sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Liukoinen fosfori voi sitoutua sedimentin raudan ja alumiinin oksideihin (esim. Reddy ym. 1999). Typen kannalta merkittävin reaktio on denitrifikaatio, jossa nitraatti- tai nitriittityppi pelkistyy typpikaasuksi tai typpioksiduuliksi (esim. Bachand ja Horne 2000; Leonardson 1994). Suomessa on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien laaja maatalouden ympäristötukiohjelma, jonka toinen tukikausi ( ) on nyt käynnissä. 13

15 Tukijärjestelmän tarkoituksena on vähentää maataloudesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja huolehtia luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja maisemanhoidosta. Ympäristötukea voi saada mm. lannoitustason alentamiseen, suojakaistojen ja -vyöhykkeiden hoitamiseen, peltojen kevennettyyn muokkaamiseen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden ylläpitämiseen sekä suojakaistojen, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen perustamiseen. Ensimmäisellä tukikaudella toteutettiin kosteikkoja vajaa sata kappaletta ja laskeutusaltaita runsaat kolmesataa. Niiden suunnittelusta ja mitoituksesta oli Suomessa hyvin vähän kokemuksia (esim. Puustinen ym. 1999). Vuonna 1997 käynnistyneen Viljelyalueiden valumavesien hallintaprojektin (VIHTA) yhtenä keskeisenä tavoitteena oli selvittää kosteikkojen toimivuutta ja vesiensuojelumerkitystä. Projektin yhteydessä Hoviin rakennettiin tutkimus- ja esittelykosteikko. Hovin kosteikon lisäksi tutkimuksia suoritettiin kahdella jo aikaisemmin toteutetulla (Alastaron ja Flytträskin) kosteikolla. Hovin, Alastaron ja Flytträskin kosteikkojen seurantatulokset antavat arvokasta tietoa vesiensuojelukosteikkojen toimintamahdollisuuksista Suomen olosuhteissa. Kosteikkojen vesiensuojelullisia vaikutuksia ja toimintaedellytyksiä Suomen olosuhteissa ei kuitenkaan vielä tunneta tarkkaan. Hajakuormituksen ominaispiirteiden merkitystä kosteikkojen toimintaan on arvioitu vähän. Samoin eri ravinteidenpoistoreaktioiden ja -ilmiöiden keskinäisiin merkityksiin on paneuduttu varsin vähän. Tämän työn kirjallisuusosan tavoitteena oli perehtyä kosteikkojen käyttöön vesiensuojelun työvälineenä, tarkastella kosteikoissa tapahtuvia puhdistusprosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli lisäksi arvioida hajakuormituksen ja Suomen olosuhteiden vaikutusta kosteikkoprosesseihin ja eri ravinteidenpoistoreaktioiden ja ilmiöiden keskinäisiä merkityksiä. Työssä keskityttiin vesipintaisten rakennettujen kosteikkojen käyttömahdollisuuksiin hajakuormituksen alentamisessa. Työn toinen osa on kosteikkoselvitys kahden Tuusulanjärveen laskevan puron valumaalueelle. Selvitys on osa laajaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän koordinoimaa Tuusulanjärven kunnostusprojektia. Tuusulanjärvellä on merkittävää virkistyskäyttöarvoa, mutta sen virkistyskäyttöä rajoittaa järven huono tila. Järven kunnostamiseksi on tehty paljon töitä: käytettyjä kunnostusmenetelmiä ovat mm. hoitokalastus, alusveden hapetus sekä vähäravinteisen veden johtaminen järveen Päijänne-tunnelista Rusutjärven kautta ja kunnostustoimia on ohjattu myös järven valuma-alueelle ulkoisen kuormituksen alentamiseksi. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella kosteikkomahdollisuuksia purojen valuma-alueilla ja arvioida kosteikkojen vaikutusta Tuusulanjärveen kulkeutuvaan kuormitukseen. Se toimi pohjana Suomen ympäristökeskuksen laatimaan Rantamon kosteikon laajennuksen ja Seittelin kosteikon suunnitelmaan. 14

16 1 VESISTÖKUORMITUS Vesistökuormituksesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä ravinne (typpi ja fosforikuormitusta) ja kiintoainekuormitusta. Myös torjunta aineet tai suolistoperäiset bakteerit ovat osa vesistökuormitusta. Kuormitus on ihmistoiminnasta aiheutuvaa tai luonnonhuuhtoumaa ja se on joko valuma alueelta peräisin tai laskeumaa. Valuma alueelta tuleva kuormitus jaetaan haja ja pistekuormitukseen. Myös sisäisellä kuormituksella, lähinnä sedimentistä vapautuvilla ravinteilla, voi olla merkittävä osuus kokonaiskuormituksesta. Ravinnepitoisuuden nousu lisää perustuotannon määrää; vesistö rehevöityy. Rehevöityvässä vesistössä biomassa lisääntyy. Usein rehevöitymisen epämiellyttävimmäksi vaikutukseksi koetaan loppukesän sinileväkukinnat. Fosfori ja typpi ovat yleisimmät kasvua rajoittavat tekijät vesiekosysteemeissä. Suomalaisissa järvissä minimiravinne on yleensä fosfori. Osa Suomen sisävesistä on kuitenkin arvioitu yhteisrajoitteisiksi, joissa kasvua rajoittavat sekä fosfori että typpi ja lisäksi jotkin alueista on arvioitu heikosti typpirajoitteisiksi. (Pietiläinen ja Räike 1999) Itämeren minimiravinteesta on kahdenlaisia mielipiteitä, ja kolmessa tuoreessa mallitarkastelussa on päädytty fosforirajoittuneisuuteen (Lignell ja Stipa 2004). Kirkkalan ym. (1998) mukaan Suomen rannikkoalueella minimiravinne on yleensä fosfori ja Saaristomerellä se vaihtelee vuodenajan mukaan. Perämeren avovesialueella minimiravinne on fosfori (mm. Ympäristöministeriö 2000). 1.1 Kiintoaine Kiintoaine kulkeutuu vesistössä joko veteen sekoittuneena eli suspendoituneena tai pohjaa pitkin kulkeutumalla. Prosessit eivät kuitenkaan ole toisistaan riippumattomia, sillä yhdessä uoman poikkileikkauksessa uoman pohjalla kulkeutuva kiintoaine voi toisessa poikkileikkauksessa kulkeutua myös veteen sekoittuneena ja toisin päin. (esim. Seuna ja Vehviläinen 1986) Kiintoainekuormitusta pidetään usein varsinkin esteettisenä haittana. Kirkas vesi on miellyttävämmän näköistä kuin samea. Kirkkauden väheneminen ilmenee mm. näkösyvyyden pienenemisenä. Kiintoainekuormituksen voidaan katsoa vähentävän vesistön virkistyskäyttöarvoa. Liiallinen kiintoaineen kulkeutuminen vesistöihin voi myös aiheuttaa kalojen elinympäristöjen, varsinkin kutualueiden tuhoutumista ja pienentää järven varastotilavuutta. Samoin kiintoaineen vaikutuksesta levien ja vesikasvien tuotantokerros ohenee. Kiintoainekuormitus lisää hapenkulutusta vastaanottavassa vesistössä. Kiintoaineeseen sitoutuneena kulkeutuu huomattava osa vesistöön tulevasta fosforikuormituksesta. Lisäksi kiintoaineen mukana vesistöön voi kulkeutua torjuntaaineita. 15

17 1.2 Fosfori Fosfori on rakennusaineena DNA:ssa ja RNA:ssa sekä solun aineenvaihduntaan osallistuvassa adenosiinitrifosfaatissa (ATP). Noin 0,3 prosenttia elävän aineen kuivapainosta on fosforia. Vaikkakin fosforia tarvitaan suhteellisen pieni määrä verrattuna esimerkiksi hiileen, happeen, vetyyn tai typpeen, se on ehkä yleisin kasvua rajoittava tekijä makeissa vesissä (esim. Horne ja Goldman 1994). Fosfori esiintyy vedessä pääasiassa liukoisena tai kiintoaineeseen sitoutuneena. Sen kaasumuotoa, fosfiinia, esiintyy luonnossa vain harvoin, mutta sitä voi muodostua esimerkiksi järven tai kosteikon hapettomassa sedimentissä (esim. Wetzel 2001). Pohjasedimentissä fosfori esiintyy taas maa ainekseen sitoutuneena tai huokosveteen liuenneena. Sekä liukoinen että kiintoaineeseen sitoutunut fosfori käsittävät useita eri komponentteja, niin orgaanisia kuin epäorgaanisiakin. Liukoinen fosfori määritetään yleensä suodattamalla vesinäyte ja määrittämällä suodatetun näytteen fosforipitoisuus. Koska määritys perustuu fysikaaliseen jakoon, voi liukoinen kokonaisfosfori sisältää myös pieniin partikkeleihin ja kolloideihin sitoutuneen fosforin. Liukoinen fosfori voidaan jakaa edelleen liukoiseen epäorgaaniseen ja liukoiseen orgaaniseen fosforiin. Molemmat fraktiot käsittävät sekä reaktiivisia sekä eireaktiivisia muotoja (kuva 1). (Broberg ja Persson 1988) Tärkeimmät liukoiset epäorgaanisen fosforin muodot ovat orto ja polyfosfaatit. Liukoiseen orgaaniseen fosforiin kuuluvat mm. matala molekyylipainoiset fosfaattiesterit (esim. Wetzel 2001). Liukoinen kokonaisfosfori (=total dissolved phosphorus, TDP) Liukoinen epäorgaaninen fosfori (=dissolved inorganic phosphorus, DIP) Liukoinen orgaaninen fosfori (=dissolved organic phosphorus, DOP) Liukoinen ei reaktiivinen epäorgaaninen fosfori (=unreactive DIP) Liukoinen reaktiivinen epäorgaaninen fosfori (=reactive DIP) Liukoinen reaktiivinen orgaaninen fosfori (=reactive DOP) Liukoinen ei reaktiivinen orgaaninen fosfori (=unreactive DOP) Liukoinen reaktiivinen fosfori (=dissolved reactive phosphorus, DRP) Kuva 1. Liukoisen fosforin esiintymismuodot ja niistä käytetyt termit. Kiintoaineeseen sitoutunut eli partikkelimainen fosfori määritetään yleensä kokonaisfosforimäärän ja liukoisen fosforin määrän erotuksena (Broberg ja Persson 1988). Veden tai sedimentin kiintoaineeseen sitoutunut fosfori voidaan luokitella fosforin sitoutumismuotojen mukaan useisiin eri fraktioihin, jotka määritetään kemiallisten uuttomenetelmien avulla. Fraktiointi perustuu eri reagenssien kykyyn uuttaa eri tavoin 16

18 reagoivia fosforivaroja. Sedimentin fosforista voidaan erottaa mm. labiili fosfori, raudan ja alumiinin oksideihin sitoutunut fosfori, kalsiumiin sitoutunut fosfori sekä orgaaninen fosfori (Persson ym. 1988). Loganin (1982) mukaan maa ainekseen sitoutunut fosfori voidaan jakaa biologisen käyttökelpoisuuden mukaan labiiliin fosforiin ja ei labiiliin fosforiin (taulukko 1). Jotkin eliöt pystyvät hyödyntämään kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia. Lisäksi partikkelimainen fosfori voi muuttua käyttökelpoisempaan muotoon olosuhteiden muuttuessa. Partikkelimaisen fosforin osuutta eliöiden fosforin lähteenä ei vielä täysin tunneta, mitä kuvaa? merkintä taulukossa 1. Labiili fosfori sisältää adsorboituneen fosfaatin ja fosfaatin, joka hydrolysoituu tai liukenee helposti. Labiilit fosforireservit vapautuvat nopeasti nesteeseen olosuhteiden muuttuessa. Labiilien fosforivarastojen pienentyessä tapahtuu hidasta ei labiilin fosforin muuttumista labiiliin muotoon (Hartikainen 1991). Taulukko 1. Maan ja sedimentin fosforin partikkelimaiset ja liuenneet muodot ja niiden biologinen käyttökelpoisuus (Logan 1982). Fosforifraktio Kemiallinen tunnuspiirre Biologinen käyttökelpoisuus (%) Kokonaisfosfori Partikkelimainen fosfori Liukoinen fosfori Liukoinen epäorgaaninen fosfori Liukoinen orgaaninen fosfori > 90 < 50 Labiili fosfori potentiaalisesti 100 absorboitunut, vaihtuva, liukeneva ja hydrolysoituva fosfori välittömästi? Epäorgaaninen fosfori potentiaalisesti? suhteellisen pysyvät primaariset ja sekundaariset Fe, Al ja Ca yhdisteet välittömästi 0 Orgaaninen fosfori potentiaalisesti? (<50) suhteellisen pysyvät humusyhdisteet kuten inosotolit välittömästi Eri fosforimuotojen biologinen käyttökelpoisuus Suomessa vesiensuojelun tavoitteet on asetettu yleensä kokonaisfosforin alenemisen kautta (Ympäristöministeriö 1998). Kuitenkin vain osa fosforista on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa, kun taas osa voi olla käyttökelpoista vasta pitkän ajan kuluttua ja osa voi olla kokonaan inerttiä. Mikrolevät ottavat fosforin yleensä ortofosfaattimuodossa. Tätä fosforivaraston osaa kutsutaan usein välittömästi käyttökelpoiseksi fosforiksi. Se ei kuitenkaan sisällä kaikkea sitä fosforia, joka ajan kuluessa on 17

19 potentiaalisesti käyttökelpoista fosforia. Potentiaalisesti käyttökelpoinen fosfori sisältää välittömästi käyttökelpoisen fosforin ja fosforin, joka fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien kautta voi muuttua käyttökelpoiseksi. (Boström 1988a) Varsinkin tilanteissa, joissa partikkelimainen fosfori muodostaa merkittävän osan kokonaisfosforista, voi se muodostaa huomattavan lisän potentiaalisesti käyttökelpoiseen fosforiin. Partikkelimaisesta fosforista desorboituvan ja hapettomissa olosuhteissa vapautuvan fosforin ajatellaan olevan potentiaalisesti käyttökelpoista. Fosforikuormituksen todellinen biologinen käyttökelpoisuus riippuukin vastaanottavan vesistön ominaisuuksista, kuten ph tasosta ja alusveden happiolosuhteista (Boström ym. 1988a). Suomessa potentiaalisesti käyttökelpoisen fosforin määrää on arvioitu mm. levätestien (Ekholm 1998) ja anionin vaihto hartsi uuttoon (AER uutto) perustuvien menetelmien avulla (Uusitalo ym. 2000). Kummatkaan menetelmistä eivät kuitenkaan sisällä hapettomissa olosuhteissa mahdollisesti vapautuvaa fosforia. Uusitalo ym. (2003) käyttivät bikarbonaatti dithioniitti uuttoa (BD uutto) hapettomissa olosuhteissa vapautuvan fosforin määrän arviointiin. He arvioivat neljän koekentän fosforikuormituksen potentiaalisesti käyttökelpoisen fosforin määrää määrittämällä desorboituvan fosforin määrän AER uutolla ja hapettomissa olosuhteissa vapautuvan fosforin määrän BDuutolla. Kiintoaineesta vapautunut fosfori lisäsi merkittävästi biologisesti käyttökelpoisen fosforin määrää kaikilla koekentillä sekä pinta että salaojavalunnassa. AER uutossa vapautui 6 10% kiintoaineeseen sitoutuneesta fosforista ja BD uutossa 34 58%. 18

20 1.3 Typpi Typpi on ilmakehän yleisin alkuaine ja soluissa neljänneksi yleisin alkuaine. Esimerkiksi kaikki proteiinit sisältävät typpeä. Valtaosa maapallon typestä on kuitenkin inerttiä typpikaasua (N 2 ). Se on vain harvoille organismeille käyttökelpoista, sillä N N kolmoissidoksen rikkominen vaatii paljon energiaa. Typen kierto poikkeaakin fosforin kierrosta nimenomaan kaasumuodon merkittävyyden takia. Sopivissa olosuhteissa järvessä tai kosteikossa voi muodostua typpikaasua, joka voi poistua ilmakehään Lisäksi, kun fosforikuormituksessa laskeumalla on vain pieni merkitys, Suomessa vuosittaisesta typpikuormituksesta lähes 20 % on ilmaperäistä ( default.asp?contentid=29826&lan=fi). Typpiatomilla on uloimmalla elektronikuorellaan viisi elektronia. Uloimman elektronikehänsä rakenteen vuoksi typpi voi muodostaa erilaisia yhdisteitä, joilla on erilainen kemiallinen pysyvyys sekä hapetusaste. Vedessä typpi voi esiintyä sekä epäorgaanisina että orgaanisina typpiyhdisteinä ja useassa eri olomuodossa: kaasuna, liukoisena ja kiintoaineeseen sitoutuneena (esim. Horne ja Goldman 1994). Tärkeimmät epäorgaanisen typen muodot ovat ammoniakki (NH 3 ), nitriitti (NO 2 ) ja nitraattityppi (NO 3 ) sekä kaasumuotoiset typpioksiduuli (N 2 O) ja typpikaasu (N 2 ). Ammoniakin vesiliuos ammoniumhydroksidi (NH 4 OH) dissosioituu neutraalissa ph:ssa lähes täydellisesti ammoniumioniksi (NH 4 + ) ja hydroksyyli ioniksi (OH ). Nitraatti ja nitriittityppi esiintyvät yleensä liukoisina, mutta koska ammoniumtypellä on positiivinen varaus, se voi esiintyä myös maahiukkasten negatiivisille pinnoille sitoutuneena. Tärkeimpiä orgaanisia typpiyhdisteitä ovat urea, aminohapot, amiinit, puriinit ja pyridimiinit. Orgaanisia typpiyhdisteitä esiintyy sekä liukoisina että kiintoaineeseen sitoutuneena. (esim. Horne ja Goldman 1994; Hartikainen 1992a; Kadlec ja Knight 1996) Epäorgaanisen typen muodoista ammonium ja nitraattitypellä on suurin merkitys perustuottajien typen lähteenä. Eräät bakteerit, kuten sinilevät, pystyvät hyödyntämään myös typpikaasua. Typen sidonnalla voi olla suurikin merkitys ekosysteemin typpitalouteen, jos muita typen muotoja on niukasti saatavilla. Osa typpeä sitovista bakteereista elävät vapaana, osa vuorovaikutuksessa kasvin kanssa. Maaekosysteemissä tunnetuin symbioosi lienee palkokasvien ja Rhizobium sukuisten bakteerien välinen suhde. Osa bakteereista voi myös elää löyhemmässä vuorovaikutussuhteessa kasvin kanssa. Kosteikkoympäristössä tällaisia löyhempiä vuorovaikutussuhteita on havaittu mm. osmankäämin Typha spp. sekä Glyceria borealiksen juurakossa. Orgaanisen typen muodoista biologisesti mielenkiintoisimpia ovat urea ja virtsahappo, jotka hydrolysoituvat helposti vapauttaen ammoniumtyppeä. (esim. Kadlec ja Knight 1996; Hartikainen 1992a) 19

21 1.4 Hajakuormituksen merkitys ja määrä Hajakuormituksella tarkoitetaan kuormitusta, joka tulee laajalta alueelta, eikä sillä ole yksikäsitteistä purkupaikkaa vesistöön. Yhdyskuntien ja teollisuuden tehostunut jätevesien puhdistus on parantanut veden laatua useilla teollisuuden ja yhdyskuntien kuormittamilla vesialueilla, mutta hajakuormituksen määrän pienentämiselle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu (Ympäristöministeriö 1998). Suomessa hajakuormituksen osuus kokonaisfosforikuormituksesta on lähes 80 % ja typpikuormituksesta lähes 60 % (taulukko 2). Sen vähentämisestä onkin muodostunut yksi vesiensuojelun päätavoitteista. Hajakuormituksesta suurimman osuuden muodostaa maatalouden aiheuttama vesistökuormitus. Se on myös kokonaiskuormituksen osalta suurin kuormituslähde (kuva 2, kuva 3 ja taulukko 2). Taulukko 2. Fosfori ja typpikuormituksen suuruus kuormituslähteittäin Suomessa vuonna 2003 ja eri kuormituslähteiden suhteellinen osuus Suomen ympäristökeskuksen mukaan. ( Fosfori Typpi Fosfori Typpi Päästölähteet t a 1 t a 1 % % Pistemäinen kuormitus Massa ja paperiteollisuus ,7 3,3 Muu teollisuus ,5 1,2 Yhdyskunnat ,8 15,1 Kalankasvatus ,1 0,9 Turkistarhaus ,1 0,5 Turvetuotanto ,1 1,3 Pistemäinen kuormitus yhteensä ,3 22,4 Hajakuormitus Maatalous ,8 50,5 Haja asutus ,4 3,2 Metsätalous ,3 5,2 Hajakuormitus yhteensä ,6 58,9 Laskeuma ,1 18,7 Kuormitus yhteensä ,0 100,0 Luonnon huuhtouma

22 11% 11% Maatalous Haja asutus Metsätalous 79% Kuva 2. Fosforihajakuormituksen suhteellinen suuruus eri kuormituslähteittäin vuonna Piirretty taulukon 2 arvojen perusteella. 5% 9% 86% Maatalous Haja asutus Metsätalous Kuva 3. Typpihajakuormituksen suhteellinen suuruus eri kuormituslähteittäin vuonna Piirretty taulukon 2 arvojen perusteella Hajakuormituksen määrän arviointi Hajakuormituksen kokonaismäärää arvioidaan Suomessa ns. kuormituslukujen perusteella (Puustinen 1999). Ne kuvaavat maankäytöltään erilaisilta alueilta tulevan kuormituksen määrää, joten niiden avulla voidaan arvioida vesistöön tulevan kuormituksen määrä valuma alueen maankäytön perusteella. Kuormitusluvut perustuvat pieniltä valuma alueilta mitattuihin kuormituksiin. Maatalouden aiheuttama fosfori ja typpikuormitus on huomattavasti metsävaltaisilta valuma alueilta tulevaa kuormitusta suurempaa (taulukko 3). Vuorenmaan ym. (2002) esittämät kuormitusluvut maatalousvaltaisille valuma alueille on määritetty Etelä ja Lounais Suomessa sijaitsevilla tutkimusalueilla ja metsävaltaisten valuma alueiden tutkimusalueet sijaitsivat tasaisemmin ympäri Suomea. 21

23 Taulukko 3. Metsävaltaisten valuma alueiden ja maatalouden typpi ja fosforikuormitus Suomessa vuosina (Vuorenmaa ym. 2002). Kuormituslähde Kokonaisfosfori Kokonaistyppi kg km 2 ha 1 kg km 2 ha 1 Maatalous Metsätalous ( ) sisältää luonnonhuuhtouman. Kuormituslukujen lisäksi hajakuormituksen määrää voidaan arvioida regressioyhtälöiden avulla. Sekä fosfori että typpikuormituksen suuruuden on havaittu korreloivan erittäin voimakkaasti valuma alueella olevien peltojen suhteelliseen osuuteen ja Rekolainen (1989) on esittänyt, että valuma alueelta tuleva hajakuormitusta voidaan arvioida pelkän valuma alueen peltoprosentin perusteella (yhtälöt 1 ja 2). P L 1,4F + 9,5 = p N L 11,4F = p (1) (2) joissa P L = vuotuinen fosforikuorma (kg km 2 a 1 ) N L = vuotuinen typpikuorma ja (kg km 2 a 1 ) F p = valuma alueen peltoprosentti (%) Lannoitusmäärät ovat vähentyneet tämän tutkimuksen jälkeen. Hajakuormituksen arviointiin on kehitetty myös monimutkaisempia malleja, joilla voidaan huomioida esimerkiksi viljelytekniikan, maaperän, viljelykasvin tai maan kaltevuuden vaikutus ravinnekuormituksen suuruuteen. Kiintoainekuormituksen arviointi on ravinnekuormitusta vaikeampaa, sillä vastaavanlaisia kuormituslukuja ei ole muodostettu kiintoainekuormitukselle kuin on ravinnekuormitukselle. Suomalaisissa tutkimuksissa vuosittaisen kiintoainekuormituksen määrä on vaihdellut alle 100 kg ha 1 :sta lähes 2000 kg ha 1 :aan (taulukko 4). 22

24 Taulukko 4. Suomessa mitattuja kiintoainekuormia (Puustinen 1999, useita lähteitä). Alue Pinta ala km 2 Eroosio kg ha 1 a 1 Määrityksessä käytetty suodatin µm Peltoprosentti % Kurinkrotti, Paimionjoki 1, ,45 51,2 Vaihinoja, Paimionjoki 4, ,45 63,3 Kotkoja, Paimionjoki 4, ,45 53,8 Suolanoja, Paimionjoki 3, ,45 32,2 Pajaoja, Paimionjoki 2, ,45 65,8 Kuukkalanoja, Paimionjoki 2, ,45 67,9 Siuntionjoki alue 1 4,2 200 n. 1 7 alue 2 0, n Koiranoja 1, Lammi 1, n Koiranoja 2, Lammi 5, n Löyttynoja 1, Lammi 2,31 55 n. 1 4 Löyttynoja 2, Lammi 5, n Hovi, Vihti 0, n Hajakuormituksen laatu Suuri osa pelloilta poistuvasta fosforista päätyy vesistöön maa ainekseen sitoutuneena. Vuorenmaa ym. (2002) ovat arvioineet kokonaisravinnekuormituksen ja liukoisen ravinnekuormituksen määrää pienillä valuma alueilla (taulukko 5). Liukoisen fosforikuormituksen osuus vuosina on vaihdellut 8 ja 50 %:n välillä kokonaiskuormituksesta (taulukko 5). Pietiläinen ja Rekolainen (1991) ovat arvioineet, että liukoisen fosforin osuus vuosina oli 8 58 % kokonaisfosforikuormituksesta. Maatalousvaltaisilla valumaalueilla liukoisen fosforin osuus kokonaiskuormituksesta oli keskimäärin n. 25 % vaihteluvälin ollessa %. Maatalousvaltaisilla valuma alueilla liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforikuormituksesta oli korkeimmillaan keväällä lumen sulamisesta aiheutuvan tulvahuipun alussa. (Pietiläinen ja Rekolainen 1991) Valtaosa peltomailta tulevasta typpikuormasta on nitraattityppeä (esim. Rekolainen ym. 1992). Kolmelta maatalousvaltaiselta valuma alueelta tulleesta vuotuisesta typpikuormituksesta oli liukoisen epäorgaanisen typen osuus % (taulukko 5) (Vuorenmaan ym. 2002). Happamilta sulfaattimailta (alunamaat) huuhtoutuu suhteellisen paljon ammoniumtyppeä. Suuri ammoniumtypen määrä kertoo yleensä jätevesien vaikutuksesta. Myös turvetuotannon valumavedet sisältävät paljon ammoniumtyppeä. 23

25 Taulukko 5. Kokonais ja liukoisten ravinteiden kuormitus pieniltä valuma alueilta vuosina (Vuorenmaa ym. 2002) ja liukoisten ravinteiden kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta. TP DRP DRP/TP (1 TN TIN TN/TIN (1 kg km 2 a 1 kg km 2 a 1 % kg km 2 a 1 kg km 2 a 1 % Maatalousvaltaiset valuma alueet 11 Hovi Löytäneenoja Savijoki "Seka" valuma alueet 16 Latosuonoja Ruunapuro Metsävaltaiset valuma alueet Rudbäck Yli Knuutila Teeressuonoja Huhtisuonoja Kesselinpuro Liuhapuro Myllypuro Vähä Askanjoki Laanioja Alunamaat 81 Haapajyrä TP = kokonaisfosfori, DRP = liukoinen reaktiivinen fosforin, TN = kokonaistyppi, TIN = liukoinen epäorgaaninen typpi 1) Liukoisten ravinteiden osuus kokonaiskuormituksesta laskettu Vuorenmaan ym. (2002) esittämien kuormituslukujen perusteella Hajakuormituksen ajallinen vaihtelu Hajakuormituksen määrässä esiintyy suurta vuodenaikaisvaihtelua mm. valunnan vuodenaikaisvaihtelun takia. Valunta on keskittynyt Suomessa kevääseen ja syksyyn, kun taas sekä kesä että talvivalunta ovat yleensä määriltään vähäisempiä (kuva 4). Etelä Suomessa talvivalunnan osuus voi kuitenkin olla merkittävä. Esimerkiksi Puustinen ym. (2001) esittivät, että vuonna 1999 Flytträskin ja Alastaron kosteikkoihin tulleesta valunnasta 62 % ja 13 % oli talvivaluntaa. Hovin kosteikkoon havaintojaksolla toukokuu 1999 huhtikuu 2000 talvivalunnan osuus oli 47 %. Talvi oli runsasluminen ja leuto (Puustinen ym. 2001). Vuorenmaan ym. (2002) tutkimuksessa vuosien aikana Etelä ja Lounais Suomessa sijaitsevilla valuma alueilla merkittävä osa kokonaisvalunnasta tuli talvivaluntana (tammi maaliskuu): esimerkiksi vuosina tutkimukseen valituilla valuma alueilla % kokonaisvalunnasta oli talvivaluntaa. Lisäksi talvivalunnan määrän on arvioitu kasvavan ilmastomuutoksen vaikutuksesta. Varsinkin Etelä Suomessa lumipeitteisen ajan on arvioitu lyhyenevän ja talven aikana kulkeutuvan kiintoainekuormituksen määrän kasvavan. 24

26 Vuosien väliset vaihtelut valuma alueella voivat olla kuitenkin suuria: joskus vuoden suurimmat valumat ajoittuvat kevääseen ja joskus syksyyn. Valunnassa ei myöskään välttämättä havaita yhtään selvää huippua koko vuoden aikana. (kuva 5) Kylmänoja Myllypuro Löytäneenoja Kuva 4. Kuukauden keskimääräinen valuma (l s 1 km 2 ) vuosina Kylmänojan, Myllypuron ja Löytäneenojan valuma alueilla (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä, Hertta, 1 Ympäristöministeriö). 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu suhteellinen kumulatiivinen valuma Kuva 5. Valuman (l s 1 km 2 ) suhteellinen summakäyrä Kylmänojan valuma alueella vuosina 1990, 1992 ja 1998 (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä, Hertta, Ympäristöministeriö). 2 1 Kuvaajaan valitut valuma alueet ovat nk. pieniä järvettömiä valuma alueita ja ne sijaitsevat eripuolella Suomea. Kylmänojan valuma alue sijaitsee Vihdissä Uudellamaalla (F=4,04 km 2 ), Myllypuron valumaalue Hyrynsalmella Kainuussa (F= 9,86 km 2 ) ja Löytäneenojan valuma alue Kokemäellä Satakunnassa (F=5,64 km 2 ). 2 Vuodet on valittu siten, että kuvaajaan on saatu valumaltaan erilaisia vuosia. 25

27 2 KOSTEIKOT OSANA LUONNONMUKAISEMPAA VESIENSUOJELUN TEKNIIKKAA 2.1 Kosteikon määritelmä Kosteikolla tarkoitetaan ympäristöä, jonka ilmiasu ja eliöstö ovat vesiolojen muovaamat. Kosteikkoja luonnehtii veden läsnäolo joko koko ajan tai ainakin osan aikaa vuodesta. Niiden maaperä on veden kyllästämää, joten kosteikkokasvien tulee pystyä kasvamaan hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa (Mitsch ja Gosselink 1986). Kosteikkoja on useita eri tyyppejä, jotka eroavat toisistaan pintaveden suolapitoisuuden, kosteikkokasvillisuuden, pintaveden määrään, ph tason, turpeen muodostumisominaisuuksien ja ravinnetason perusteella (Mitsch ja Gosselink 1986; Kadlec ja Knight 1996). Kosteikot voidaan luokitella myös luonnonvaraisiin ja rakennettuihin. Rakennetut kosteikot voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen perusteella. Ne voidaan jaotella myös sen mukaan, onko kosteikko vesipintainen vai ei eli tapahtuuko veden virtaus kosteikon sedimentin yläpuolella vai sedimentissä. Kosteikkoja ovat mm. tulvaniityt, rantatasanteet, suot, mataloituneet järvet ja merenlahdet sekä vuorovesialueet. Suomen kielessä sanaa kosteikko käytetään usein kuvaamaan muita "märkiä maita" kuin soita, mutta toisaalta usein Suomessa kosteikolla tarkoitetaan vain lintukosteikkoja tai maatalouden vesiensuojelukosteikkoja. Kosteikoista käytetty terminologia ei ole vakiintunutta ja se myös vaihtelee alueellisesti. Esimerkiksi Pohjois Amerikassa sanalla swamp tarkoitetaan kosteikkoa, jossa kasvaa puita tai pensaita, kun Euroopassa sanaa käytetään kuvaamaan kosteikkoa, jonka kasvillisuutta dominoivat ruo'ot (Mitsch ja Gosselink 1986). Kosteikkoja kutsutaan joskus "maiseman munuaisiksi", sillä niillä on merkittävä osa hydrologisessa ja kemiallisessa kierrossa. Niiden on havaittu pystyvän puhdistamaan likaantunutta vettä, tasaamaan tulvia, suojelemaan rantavyöhykettä ja toimimaan pohjavesivarastojen täyttöalueina. Lisäksi kosteikot tarjoavat ainutlaatuisen elinympäristön tietyille eläimille ja kasveille. (Mitsch ja Gosselink 1986) Kalataloudellisesti kosteikoilla on merkitystä vain harvojen arvokalojen elinympäristöinä. Tosin hauki kutee keväisin tulva alueille tai rantamatalaan ja lisäksi sen poikaset elävät tiheässä kasvillisuudessa (Kilpinen 1988), joten kosteikoilla voi olla merkitystä hauen lisääntymis ja poikasalueena. 26

28 2.2 Kosteikot vesien puhdistajina Luonnonvaraisia kosteikkoja käytettiin jo muinaisissa Egyptissä ja Kiinassa jätevesien puhdistamiseen. Ensimmäinen merkintä rakennetusta kosteikosta on 1900 luvun alusta luvuilla tutkimustyö kasvoi voimakkaasti. Saksassa oli aikaisemmin tutkittu kosteikkojen käyttämistä jätevesien puhdistamiseen. USA:ssa kehitystyö keskittyi kosteikkoihin, joissa virtaus tapahtuu sedimentin yläpuolella (eng. surface flow wetlands) ja Euroopassa kosteikkoihin, joissa vesi virtaa maaperässä (eng. subsurface flow wetlands). (Brix 1994 viit. Price ja Probert 1997; Mitsch ja Jørgensen 2004) Kosteikot voivat toimia luonnossa kemikaalien nieluna, lähteenä tai muuntajana. Kosteikko toimii nieluna, mikäli kosteikosta poistuva aineen määrä on pienempi kuin sinne tuleva. Mikäli poistuva määrä on suurempi kuin tuleva kuormitus, toimii kosteikko ko. aineen kohdalla lähteenä. Mikäli kosteikko muuttaa yhdisteen olomuotoa, esimerkiksi liukoisesta muodosta partikkelimaiseen muuttamatta kokonaispitoisuutta, se toimii muuntajana. (Mitsch ja Jørgensen 2004). Usein kosteikot toimivat epäorgaanisten ravinteiden nieluna ja samanaikaisesti orgaanisten ravinteiden lähteenä. Ulkomailla tutkimustyö on keskittynyt yhdyskuntajätevesien kosteikkokäsittelyyn, vaikkakin kosteikkoja on käytetty myös monista muista lähteistä peräisin olevien jätevesien käsittelyyn. Kosteikkoja käytetään myös mm. maatalouden jätevesien, hulevesien, kaivosten ja kaatopaikkojen suotovesien puhdistamiseen sekä hajakuormituksen vähentämiseen (Mitsch ja Jørgensen 2004; Kadlec ja Knight 1996). Suomessa kosteikkoja on käytetty mm. maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen (Puustinen ym. 2001), turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen (Heikkinen ym. 1994), yhdyskuntajätevesien jälkikäsittelyyn (Vääräniemi ja Lakso 2000) sekä kaivosalueiden valumavesien puhdistukseen (Räisänen 2004). 2.3 Kosteikkojen palauttaminen Kosteikkoja on arvioitu olevan maapallolla noin 7 9 miljoonaa neliökilometriä, mikä vastaa noin 5 6 prosenttia maapallon pinta alasta. On mahdotonta arvioida, millä nopeudella kosteikkoympäristöjä tuhoutuu. Voidaan kuitenkin olettaa, että tähän mennessä noin 50 prosenttia maapallon kosteikoista on hävinnyt ja että kosteikkoja tuhoutuu edelleen varsin nopeaan tahtiin. (Mitsch ja Jørgensen 2004) Myös Suomessa kosteikkoympäristöjä on kuivattu ja otettu muihin käyttötarkoituksiin. Nykyään resursseja on siirretty kosteikkojen hoitamiseen, ennallistamiseen ja palauttamiseen. Ennallistamis ja rakentamishankkeiden taustalta löytyvät syyt liittyvät yleensä olemassa olevien kosteikkoalueiden suojelemiseen ja kosteikkoelinympäristöjen palauttamiseen tai vesiensuojelullisiin tavoitteisiin. 27

29 3 VESIENSUOJELUKOSTEIKKOJEN TOIMINTA Kosteikkojen puhdistusmekanismit perustuvat useisiin biologisiin ja kemiallisiin reaktioihin sekä fysikaalisiin ilmiöihin. Tärkeimpiä puhdistusprosesseja ovat kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden laskeutuminen kosteikon pohjalle, ravinteiden kerääntyminen kosteikon biomassaan ja ravinteiden mikrobiologiset reaktiot. Liukoisen fosforin osalta myös kemiallisilla reaktioilla on huomattava merkitys. Kosteikon toiminnalliset osat ovat vesifaasi, kosteikon kasvillisuus ja muu eliöstö sekä pohjasedimentti. Kosteikon toimintaan ravinnekuormituksen alentamisessa keskeisimmin vaikuttavat veden viipymä kosteikossa ja ympäristötekijät kuten lämpötila ja happipitoisuus. Kosteikkojen toimintaa arvioidaan niiden aikaan saamien ravinne ja kiintoainepitoisuuksien alenemisten eli reduktioiden kautta. Valtaosa alan ulkomaisesta tutkimuksesta on keskittynyt yhdyskuntajätevesien puhdistukseen käytettyjen kosteikkojen puhdistusprosessien selvittämiseen. Niistä saadut kokemukset eivät ole suoraan sovellettavissa kosteikkoihin, joiden tavoitteena on vähentää hajakuormitusta, sillä hajakuormitus eroaa ominaispiirteiltään yhdyskuntajätevesistä. Hajakuormituksen määrä ja laatu vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti paljon, kun taas yhdyskuntajätevesiä käsitteleviin kosteikkoihin tulevan kuormituksen määrä ja laatu on suhteellisen tasaista (Baker 1992). Esimerkiksi kiintoainepitoisuus, kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden osuus ja ammonium ja nitraattitypen suhde ovat erilaiset maatalousalueiden valumavesissä kuin yhdyskuntajätevesissä (Baker 1992). Hajakuormitusvesien ravinnepitoisuudet ovat myös yleensä selvästi pienempiä kuin yhdyskuntajätevesien pitoisuudet. 3.1 Kosteikon hydrologia Hydrologia luo kosteikkoon olosuhteet, jotka erottavat kosteikon terrestrisistä ja akvaattisista ekosysteemeistä. Mitsch ja Gosselink (1986) korostavatkin kosteikon hydrologian ymmärtämisen tärkeyttä ja ovat sitä mieltä, että kosteikon hydrologia on tärkein yksittäinen asia, joka vaikuttaa kosteikkojen ja kosteikkoprosessien syntymiseen ja esiintymiseen. Kosteikon vesitaseen muodostavat tuleva ja lähtevä vesi. Se voidaan kuvata yhtälöllä (3) (Mitsch ja Gosselink 1986) V = Pn + S i + Gi ET S o ( ± T ) (3) jossa V= varastotilavuus (m 3 ) P n = nettosadanta (m 3 s 1 ) S i = tuleva pintavirtaama (m 3 s 1 ) 28

30 G i = tuleva pohjavesivirtaama (m 3 s 1 ) ET = evapotraspiraatio (m 3 s 1 ) S o = lähtevä pintavirtaama (m 3 s 1 ) G o = lähtevä pohjavesivirtaama (m 3 s 1 ) T = lähtevä/ tuleva vuoroveden aiheuttama virtaama (m 3 s 1 ). Hydroperiodi (eng. hydroperiod) kuvaa kosteikon vedenpinnan korkeuden vuodenaikaista vaihtelua. Hydroperiodi vaihtelee kosteikkotyypin mukaan. Osa kosteikoista on esimerkiksi aina veden vallassa ja osa kuivuu ajoittain. Hydroperiodilla on vaikutus sekä kosteikon maaperän ph tasoon että redox potentiaalin ja siten ravinteiden muuttumisprosesseihin. (Mitsch ja Gosselink 1986) 3.2 Kosteikon happitalous Monien kosteikkoprosessien tapahtumiseen vaikuttaa veden ja sedimentin happitilanne, tarkemmin elektropotentiaali. Redox eli elektropotentiaalilla kuvataan systeemin kykyä hapettaa ja pelkistää yhdisteitä. Hapellisissa olosuhteissa (redox potentiaali > 300 mv) orgaanista ainetta hapettavat mikro organismit käyttävät elektronin vastaanottajana vapaata happea. Jos vapaata happea ei ole, ne siirtyvät käyttämään elektronin vastaanottajina muita yhdisteitä kuin happea, mm. nitraatti ja ferri ioneja. (taulukko 6). Taulukko 6. Elektropotentiaalin vaikutus eräiden alkuaineiden hapetus ja pelkistystilaan (Mitcsh ja Gosselink 1986). Alkuaine Hapettunut muoto Pelkistynyt muoto Typpi NO3 (nitraatti ioni) N 2 (typpikaasu), N 2 0 (typpioksiduuli), NH + 4 (ammoniumioni) Mangaani Mn 4+ Mn Rauta Fe 3+ (ferri ioni) Fe2 + (ferro ioni) 120 Rikki SO 4 2 (sulfaatti) S 2 (sulfidi) Hiili CO 2 (hiilidioksidi) CH 4 (metaani) Muutostilan redox potentiaali (mv) 220 Veden kyllästämät maat ovat yleensä anaerobisia, sillä hapen diffuusio huokosveteen on huomattavasti hitaampaa kuin ilman täyttämiin huokosiin. Kosteikon pohjasedimentti ei ole yleensä täysin hapeton, vaan sen pinnassa on ohut, joskus vain muutaman millimetrin paksuinen hapellinen kerros. Sedimentissä havaitaan yleensä jyrkkä redoxpotentiaalin aleneminen pintakerroksen jälkeen. Redox tila voi vaihdella 300 mv:n ja 700 mv:n välillä. Redox potentiaalin muuttuminen tarjoaa olosuhteet monille typen ja fosforin reaktioille. (esim. Mitcsh ja Gosselink 1986; Reddy ja D Angelo 1997) 29

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 37 400 t a 1 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi?

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Johanna Laakso 1), Risto Uusitalo 2) ja Markku Yli-Halla 1) 1) Elintarvike-

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M27/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00 Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia

Lisätiedot

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot