TYRNÄVÄN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Aika: 13. ja TYRNÄVÄN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pekka Rehumäki Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaari Veera Kettunen Perjantai Alkuhartaus Tyrnävän kirkossa klo 9.15 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pekka Rehumäki, lääninrovasti Ilkka Tornberg, notaari Veera Kettunen, hiippakunta-assistentti Hannele Salmi), kirkkoherra Timo Liikanen, Tyrnävän seurakunnan työntekijöitä, Kirkkomännikön koulun 3. luokkalaisia ja Tyrnävän seurakuntalaisia. Alkuhartaus sumun peittämänä kevätaamuna Tyrnävän kirkolla aloitti Tyrnävän seurakunnan piispantarkastuksen. Kirkkoherra Timo Liikanen alkusanoissaan toivotti piispan seurueineen lämpimästi tervetulleeksi Tyrnävän seurakuntaan. Rukoushetken Liikanen toimitti pienen rukoushetken kaavan mukaisesti. Kanttorina tilaisuudessa toimi Pentti Korkiakoski. Lisäksi hartaustilaisuuteen olivat valmistelleen oman esityksensä Kirkkomännikön koulun kolmosluokkalaiset, jotka lauloivat kirkkoväelle iloisesta pääsiäisen sanomasta Pääsiäinen jatkua saa -kappaleellaan. Alkuhartauden runko on katsottavissa liitteestä II. Kirkkoherran puheenvuoroissa, niin johdantosanoissa kuin itse puheessakin toistui samainen kirkkovuoden teema, josta Kirkkomännikön kolmosluokkalaiset myös lauloivat: pääsiäisen ilo vapahtajan ylösnousemuksessa. Kirkkoherra kertoi, että nyt me elämme juhlanaikaa. Samalla hän muistutti, että kristityn arki ei ole kuitenkaan aina päivän paistetta vaan usein myös, kuten tänä kyseisenä aamunakin, sumussa kulkemista. Uskoa koetellaan, mutta turvan ja valon voi löytää Jumalasta. Jumala rohkaisee meitä laittamaan toivomme ylösnousseeseen. Hartauden päätteeksi herra piispa esitti kiitoksensa erityisesti Kirkkomännikön koulun lapsille heidän hienosta esityksestään ja kiitti myös muita seurakunta- 1

2 laisia, jotka olivat tilaisuudessa läsnä. Puheenvuorossaan piispa muisteli edellistä piispantarkastustaan Tyrnävällä ja totesi, että kun hiippakunta on niinkin laaja kuin Oulun hiippakunta on, käsittäen pinta-alaltaan puolet Suomen pintaalasta, aikaa piispantarkastusten välillä ehtii kulua. Piispa palasi myös omassa puheenvuorossaan kirkkovuoden tematiikkaan, pääsiäisen aikaan, ja huomautti, että itse asiassa piispantarkastuksen juuret lähtevät myös pääsiäisestä ja tyhjältä haudalta. Piispa muistutti seurakuntaa, kuinka siitä hetkestä alkaa uusi aikakausi. Meidän maailmamme on muuttunut, se on eri kuin ennen ylösnousemusta. Kuolema on voitettu. Tämä sanoma on muuttanut koko maailman. Uuden elämän mahdollisuus on avautunut kaikille, se kuuluu kaikille. Kirkon tehtävä on julistaa tätä pääsiäisen ilon sanomaa. Kirkon tehtävä on huolehtia, että sitä samaa sanomaa julistetaan myös Tyrnävällä. Piispan tehtävä on kiertää hiippakuntaansa ja täyttää kirkon antamaa tehtävää sen esipaimenena. 2 Vierailu Tyrnävän kunnantalolla klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Timo Liikanen, vs. kunnanjohtaja Tuomas Lohi, kunnanvaltuuston pj Timo Kauppi, talousjohtaja Tuula Marttinen, sivistysjohtaja Jouni Kurkela, tekninen johtaja Matti Mannonen, hallintojohtaja Eeva Vanhanen, kunnanhallituksen vpj. Olavi Savela seurakunnan talouspäällikkö Hannu Kesti, kirkkovaltuuston pj Markku Rahko sekä Rantalakeus-lehden päätoimittaja Ilkka Ylitalo. Kunnantalolla tilaisuus alkoi kahvituksen merkeissä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Kauppi aloitti tilaisuuden toivottamalla piispan seurueineen tervetulleeksi ja kertomalla muutamalla sanalla Tyrnävän kunnasta, sekä sen hyvästä yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Seuraavaksi jokainen paikalla oleva niin kunnan kuin myös kirkon edustaja esitteli itsensä lyhykäisesti. Esittelykierroksen jälkeen kunnanjohtaja Tuomas Lohi jatkoi omalla Power- Point-esityksellään kertomalla faktoja Tyrnävän kunnan, väestön ja elinkeinon rakenteista. Tyrnävä on maatalousvaltainen, perunantuotannosta tunnettu kunta, jolle ympäristöasiat ovat erittäin tärkeitä. Kunta on ikärakenteeltaan nuori, kasvava Oulun ympäryskunta, jonka haasteena onkin palveluiden tuottamien kasvavalle väestölle. Edelliseen piispantarkastukseen verrattuna kunnan väkiluku oli kasvanut kolmenneksella. Väkiluvusta 32 % oli alle 14- vuotiaita ja vain 11 % yli 65 -vuotiaita. Ikäjakauma kunnassa asettikin omat haasteensa niin kunnantaloudelle kuin muullekin toiminnalle. Ikärakenne kunnassa oli kaiken kaikkiaan nuorta. Kunnanjohtaja Lohi leikkisästi muistuttikin, että harvassa kunnassa kirkkoherran ja kunnanjohtajan ikä ei yhteenlaskettunakaan riitä eläkeikään. Asia sisältöjä, joita kunnanjohtajan esittelyn tuomassa valossa yhteisesti pohdittiin, olivat mahdolliset kuntauudistuksen tuomat muutokset, pienen kunnan toimeentulo Oulun ympäryskuntana, voimakas väestömäärän kasvu ja muuttoliikenne sekä näiden tuomana erityisesti kasva huoli kunnan nuorista ja heidän tilanteestansa. 2

3 Koska kysymys nuorten hyvinvoinnista koettiin tärkeänä, siihen haluttiin käyttää keskustelussa aikaa. Huolestuttavaksi todettiin asennemuutos, jonka seurauksena kasvatusvastuu on siirtymässä enemmissä määrin kodista julkiselle vallalle, kunnalle ja kirkolle. Kysymykseen ei ole yksinkertaista ratkaisua ja siihen tulee syventyä tarkemmin. Kuitenkin tämän vierailun yhteydessä kello tikitti jo kovaa vauhtia eteenpäin ja tärkeäksi koettu asia täytyi valitettavasti jättää kesken, sillä seurueen piti kiirehtiä jo seuraavaan paikkaan. Päätteeksi piispa tahtoi kiittää kunnanjohtajaa hienosta esityksestä, ja siitä innokkaasta asenteesta ja huikeasta panostuksesta, jolla kunnantasolla on tartuttu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, sekä siitä kuinka kunta on selvinnyt kuitenkin hyvin tästä sopeuttamisprosessista tässä haastavassa tilanteessa. Jatkossakin pyrittäisiin siihen, että Tyrnävä pysyisi paikkana, jossa on hyvä olla ja asua. 3 Tutustuminen Kuulammen kouluun klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Timo Liikanen, kappalainen Outi Pohjanen, Kuulammen koulun rehtori Jaakko Niskanen ja Rantalakeuden toimittaja Ilkka Ylitalo. Rehtori Jaakko Niskasen johdolla esiteltiin piispan seurueelle koulun remontoidut osat ja uudispuoli. Kierroksen yhteydessä piipahdettiin nopeasti useammassakin luokkahuoneessa, joissa oli uusinta tekniikkaa opetuskäytössä, kuten esimerkiksi historian tunnilla, jossa iso kosketusnäyttö oli korvannut vanhanajan liitutaulun sekä äidinkielen tunnilla, jonka luokan takaosaa koristi näyttämölava valaistuslaitteineen esiintymisharjoituksia varten. Kierrosta tehdessä ja luokkiin tutustuessa useampikin piispan seurueen jäsen harmitteli sitä, kun ei enää itse saa käydä koulua tällaisissa puitteissa. Piispan mielestä ympäristö suorastaan inspiroi oppimaan. Varsinainen piispan luokkavierailu oli sovittu 9C-luokan uskonnon tunnille, jonka luokkalaiset olivat saaneet miettiä valmiiksi piispalle kysymyksiä. 1. Mikä on piispan asema ja tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa? Piispan asema määräytyy kirkkolain perusteella. Piispalle on uskottu yksi hiippakunta vastuu alueekseen. Piispa on hallintovirkamiehen asemassa tehden päätöksiä omissa nimissään yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tämä on piispan juridinen asema. Yhteiskunnallisesti, piispa on kirkonpalvelija, joka valvoo, että Jumalan sanaa saarnataan ja sakramentteja jaetaan puhtaasti. Alaisia ovat seurakunnat, heidän työtekijänsä. Tehtävä on hengellinen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tehtävä on yhtäläinen valtionlain säädännön kanssa, sillä kirkkolaki hyväksytetään eduskunnalla. Täten piispan asema on valtiollinen ja piispa on lainsäädännöllä sidottu suomalaisen yhteiskunnan palvelukseen. 2. Mitä mieltä olet homoseksuaalisuudesta? 3

4 Homoseksuaalisuus on päivänpolttava kysymys mediassa. Homoseksuaalisuus on ilmiö, joka kuuluu elämään ja jota on ollut aina ja tulee aina olemaan. Homoseksuaalisuutta ei kategorisoida suhteessa muuhun seksuaalisuuteen, homoseksuaalisuutta ei saa asettaa kyseenalaiseksi, vaan se täytyy ottaa vakavasti ja ihmistä kunnioittaen heteroseksuaalisuuden rinnalla. Lainsäädännön, lähimmäisenrakkauden ja keskinäisen kunnioituksen kannalta ei voida lähteä luokittelemaan ihmisiä. Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa. 3. Millaisena näet yhteiskunnan tulevaisuuden? Hyvä kysymys. Vastaamien vaatisi kokonaisen seminaaripäivän. Ajattelen, että kun me olemme hyvällä itsetunnolla ja perusarvoilla varustettuja, me voimme hyvin. Rakkauden kaksoiskäsky on yhteiskunnan siemen. Hyvää itsetuntoa tulee vaalia, kannustaa toisia, antaa palautetta ja rakentaa heidän itsetuntoa. Nuoren polven hyvinvointi huolestuttaa, etenkin rikkinäisyys kasvaa. Kaikilla ei mene hyvin, myöskään taloudellisesti. Tulevaisuuden näkymät eivät ole kunnossa kaikkien kohdalla. Nämä ovat tulevaisuuden haasteita. On hyvä muistaa, että keskinäisen välittämisen ilmapiiri alkaa kotoa. 4. Miten piispa vaikuttaa nuorten elämässä? Vaikuttamismahdollisuudet ovat rajatut kenttätyössä, sillä alue on laaja ja kohdentaminen on vaikeaa tietylle ryhmälle. Piispa voi käytännössä vaikuttaa asioihin esimerkiksi piispantarkastusten yhteydessä kiinnittämällä huomiota siihen, miten nuorisotyötä hoidetaan. Piispa voi keskustella yhdessä kunnan kanssa nuorten asioista. Hallinnollisilla toimenpiteillä piispa voi myös yrittää tukea ja edistää nuorten tapahtumia ja projekteja, ja siihen pyritäänkin. 5. Käytkö usein kouluilla? Vuodessa on noin 6-7 piispantarkastusta. Niihin yleensä kuuluu vierailu myös koululla, sillä näiden kouluvierailujen yhteydessä tulee parhaiten nähdyksi juuri ne paikat, joissa nuoret viettävät kuitenkin suurimman osan ajastaan. 6. Millainen oppilas itse olit koulussa? Uskoisin, että aika tavallinen oppilas. Arvostin elämää kannattavia arvoja jo silloin ja arvostin henkilöitä, jotka puhuivat niiden puolesta. Tämä näkyi koulumaailmassa siinä, että tulin esimerkiksi valituksi toimikunnan puheenjohtajaksi. 4 Lounas ja työntekijöiden tapaaminen klo Läsnä: Herra piispa seurueineen ja seuraavat seurakunnan työntekijät: Halonen Sirkka Kesti Hannu Kinnunen Salme Korkiakoski Anitta Korkiakoski Pentti Liikanen Timo Matinlauri Minna Näppä Pirjo Kirkkoherranviraston toimistosihteeri Talouspäällikkö Diakoniatyöntekijä Emäntä, siivooja-vahtimestari Kanttori Kirkkoherra Lastenohjaaja Taloustoimiston toimistosihteeri 4

5 Pesonen Riitta Piipari Seppo Pohjanen Outi Suvanto Mervi Diakoniatyöntekijä Suntio Kappalainen Emäntä, tarvittaessa Lounaan jälkeen herra piispa avasi työntekijätapaamisen, hän kertoi hieman piispantarkastuksen kulusta ja korosti työntekijäneuvottelun luottamuksellisuutta. Työntekijä kokouksen päävetäjän roolissa oli pappisasessori Pekka Rehumäki, jonka työskentelyllä kokousta jatkettiin. Seurakunnan työntekijät jaettiin karkeasti ryhmiin, oman työalansa mukaisesti. Tämän jälkeen ryhmissä ja yhteisesti puhuttiin siitä, minkä kukin työntekijä tai ryhmä ajatteli olevan seurakuntatyön/oman työnsä päätehtävä tai ensisijainen tarkoitus. Tehtävän purkutilanteessa palvelu ja kohtaamistyö koettiin kaikissa ryhmissä tärkeimmäksi. Työskentely jatkui keskustelevana, ja eteni kysymykseen työntekijöiden resursseista. Kasvava seurakuntalaisten määrä on haaste seurakunnalle. Keskustelussa kävi ilmi, että Tyrnävän seurakunnassa, joka suhteessa liikutaan resurssien äärirajoilla. Tämä nostattaa huolen työntekijöiden jaksamisesta. Työntekijäpulaan ja jaksamiseen piispa halusi antaa joitakin neuvoja. Hän muistutti priorisoinnin tärkeydestä, yksinkertaistamisesta ja siitä että normaali seurakuntaelämä riittää. Piispan ohje oli, että toimitusten yhteydessä voisi miettiä toisiko muutos helpotusta tilanteeseen. Voisiko esimerkiksi ajatella, että jos kasvavassa seurakunnassa on paljon kastettavia, jumalanpalveluksen yhteydessä kastettaisiin useampia lapsia yhtä aikaa. Hiippakunnan puolelta haluttiin viestittää, että tämä on yksi mahdollisuus ja muistuttaa siitä, että seurakunta saa itse päättää millä tavalla esimerkiksi kasteet seurakunnassa järjestetään. Kirkkoherra totesi, että haaste on erityisesti siinä, miten palvella ihmisiä heille tärkeissä tilaisuuksissa ja toimituksissa tässä resurssipulassa niin, ettei sen seurauksena karkotettaisi ihmisiä pois kirkon yhteydestä. Piispa ymmärsi kirkkoherran huolen. Tuomiokapitulin puolelta tähdennettiin, että kyse on arvovalinnoista. On halu palvella seurakuntaa ja heidän tarpeitaan yksilöllisesti, mutta todellisuus on se, ettei tällä työntekijäjoukolla siihen kyetä. Kun jaksamisen rajat tulevat vastaan, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Edelliseen liittyen oli keskustelua nuorisotyön viran perustamisesta ja maallikkojen hyödyntämisestä seurakunnan tilaisuuksissa sekä mahdollisesta yhteistyöstä kunnan kanssa juuri nuorisotyön merkeissä. Päätteeksi piispa totesi, että työntekijöiden sitoutuminen yhteisen asian puolesta on hyvin huomattavissa, ja että työyhteisössä pyritään auttamaan ja rohkaisemaan toinen toista vaikeiden tilanteiden keskellä. Kirkkoherra päätti työntekijä tapaamisen kokoamalla yhteen sen, että haasteita seurakunnalla on, mutta kuinka hän iloitsee siitä, että työniloakin löytyy ja työpäivän aikana kahvihuoneesta kuuluu aina naurua. 5

6 5 Tutustuminen Suomen siemenperunakeskukseen Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Timo Liikanen, Kirkkovaltuustoon pj Markku Rahko, Suomen siemenperunakeskuksen johtaja Lauri Juola, Rauhantervehdyksen toimittaja Pekka Helin ja valokuvaaja Elsi Salovaara. Lauri Juola toivotti piispan seurueineen lämpimästi tervetulleeksi Suomen siemenperunakeskukseen. Juola aloitti esityksensä kertomalla siemenperunakeskuksen historiasta ja toimintatavoista. Esityksessä selvisi, että Tyrnävä ja Liminka ovat maaperältään maailman huippuluokkaa perunanviljelykseen ja erityisesti siemenperunan kasvatukseen. Pohjoinen ilmasto ja kylmät talvet takaavat sen, että maaperä pysyy puhtaana viljelykasveja vaivaavista taudeista. Historiikin jälkeen esiteltiin piispalle ja hänen seurueelleen muutamia suosituimpia perunalajikkeita kuten Melody ja Nicola sekä selvitettiin hiukan niiden taustoja. Myös yksi vieraampi lajike tuli esitellyksi, joka varmasti jäi seurueen mieleen erikoisen ulkomuotonsa takia. Blue Congo -lajin peruna oli nimensäkin mukaan sininen, tosin ei vain ulkokuoresta vaan myös sisältäpäin. Juolan hyvin kattavan ja informatiivisen esityksen jälkeen piispa seurueineen pääsi kiertämään siemenperunakeskuksen tiloissa ja näkemään konkreettisesti sen mistä Juola oli omassa esittelyssään luennoinut eli millaisissa oloissa siemenperunan kasvatus tapahtuu. Mielenkiintoa herätti erityisesti mukulan kasvatuksessa käytetty metodi, jossa perunan mukuloita kasvatettiin ilman multaa valolta suojatussa tilassa sumuttamalla mukuloihin vain kasvuravinnetta. Esittely tehtaalla oli oikein kiinnostava ja piispatar totesikin useaan otteeseen, kuinka he kovasti pitävät perunasta ja kasvattelevat itsekin Puikulaa. 6 Päivällinen ja luottamushenkilöiden tapaaminen klo Läsnä: Herra piispa seurueineen ja seuraavat seurakunnan työntekijät sekä seurakunnan luottamushenkilöt. Suljettu tilaisuus. Nimi Ahola Kristiina Halonen Sirkka Hietikko Veli-Matti Hintsala Karoliina Isokoski Olli Junttila Anita Kauppila Ritva Kekkonen Eeva-Liisa Keränen Johanna Kesti Hannu Kinnunen Salme Kortekangas Aimo Koskelo Leevi Kuha Pertti Lakso Sanna Liikanen Timo Tehtävä Kappelineuvosto, Temmes Kirkkoherranviraston toimistosihteeri Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta Kappelineuvosto, Temmes Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Lähetystyön johtokunta, kirkkovaltuusto Diakoniatyönjohtokunta Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Talouspäällikkö Diakoniatyöntekijä Lähetystyön johtokunta, kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto varapuheenjohtaja Kirkkoneuvosto Kappelineuvosto, Temmes Kirkkoherra 6

7 Linnola Pirjo Lithovius Helena Littow Eini Matinlauri Minna Näppä Pirjo Paaso Vesa Pesonen Riitta Peteri Mauri Pikkarainen Sakari Pohjanen Outi Rahko Markku Rajander-Suoniemi Maarit Salmehaara Anne Snellman Toivo Tuuri Jukka Törmä Pasi Ylitalo Sari Lähetystyön johtokunta Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Lähetystyön johtokunta Lastenohjaaja Taloustoimiston toimistosihteeri Kirkkovaltuusto Diakoniatyöntekijä Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto Kappalainen Kirkkovaltuusto puheenjohtaja Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta, kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto, kirkkovaltuusto Kappelineuvosto, Temmes Kappelineuvosto, Temmes Lähetystyön johtokunta Paikalla yhteensä 38 henkilöä Päivällisen jälkeen piispa toivotti kaikki paikallaolijat tervetulleeksi, kertoi hieman piispantarkastuksen kulusta ja avasi neuvottelun. Piispa kertoi, että tapaamisen tarkoituksena on keskustella taloudesta, hallinnosta, seurakunnan yleisestä tilasta sekä muista mahdollisesti esille nousevista teemoista. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Rahko käytti ensimmäisen puheenvuoron. Puheenjohtaja Rahko aloitti kertomalla siitä, kuinka piispantarkastuksen rooli on vuosien aikana muuttunut. Sen pääpaino on siirtynyt siihen kuinka seurakunnan toimintaa voisi parantaa. Rahko totesi yhteenvetona arvioista sen, että talous ja rakenteet ovat Tyrnävällä hänen mielestään hyvässä vedossa. Haasteita tietenkin on, ja yksi suurimmista on toimintaympäristön muuttuminen. Kunnan kasvava väestön määrä ja resurssien puute esimerkiksi nuorisotyössä on haaste, jonka puitteissa on käyty keskustelua yhdessä kunnan kanssa. Yksi suurimmista kysymyksistä näissä keskusteluissa on ollutkin se, mikä on kirkon rooli nyky-yhteiskunnassa ja mitä kirkko voi tehdä lasten syrjäytymisen estämiseksi. Neuvoja tuomiokapitulilta kaivattiin myös siihen, miten saada ihmiset sitoutumaan kirkkoon sekä siihen miten ylipäätään saadaan väkeä jumalanpalveluksiin. Myös tulevat kuntauudistukset ja Tyrnävän tulevaisuus niissä mietityttää tyrnäväläisiä, ja näistä rakennemuutoksista kaivattaisiin lisää tietoa. Rahkon puheenvuoron jälkeen kirkkoherra Timo Liikanen jatkoi omalla puheenvuorollaan. Liikanen totesi, että hallinnollisissa kysymyksissä ja päätöksenteossa, niin kunnantalolla kuin kirkollakin, on rakentava mieli ja yhteistyötä tehdään. Liikanen on kokenut tärkeäksi, että päätöksenteossa, niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden kanssa, on ollut hyvä vuorovaikutus ja yhteys. Loppuun hän totesi, että päätöksiä työvoimapuolella on edessä ja näissä päätöksissä seurakunnan etua ajatellaan. 7

8 Piispa kommentoi, että tulevaisuuden akseli on tärkeä kun ajattelee seurakunnan toimintaa. Yhteistyöllä saa enemmän aikaan. Haasteet, jotka kirkkoneuvoston puheenjohtaja Markku Rahko esitti - lasten hyvinvointi ja jumalanpalveluselämän elävöittäminen - ovat isoja kysymyksiä ja niihin syvennytään tämän tapaamisen aikana uudelleen. Rakennemuutoksen suhteen piispa kertoi, että mitään varmempaa tietoa siitä, mihin rakennemuutos tulee johtamaan, ei ole. Suuntaviivoja toki voidaan aavistella ja se ainakin on varmaa, että muutokset tulevat vaikuttamaan kirkkoon. Epävarmuus kuitenkin elää ja varmaa tietoa ei ole. Kaksi mahdollista mallia toteutuksesta on annettu, ja nämä kaksi ovat hiippakunnallinen ja rovastikunnallinen malli, ja tässä yhteydessä puhuttaessa rovastikuntajako ei olisi nykyinen rovastikuntajako. Mitään ratkaisuja ei kuitenkaan ole tehty. Tällä hetkellä meneillään on palautekeskustelu, jonka tuloksia odotellaan. Piispa totesi, että vasta vuonna 2015 nähdään, mitä tuleva todella pitää sisällään. Joka tapauksessa muutoksessa tärkeää on se, että seurakuntien elämä tulee rakentaa sille pohjalle, että tutut kuviot tulevat säilymään mahdollisimman pitkälle. Tähän yhteyteen kirkkoherra Timo Liikanen informoi, että Tyrnävällä tämä äsken mainittu palautekeskustelutyöskentely on vasta alkamassa. Seuraavaksi piispa pyysi pappisasessori Rehumäkeä esittelemään kertomuksen talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Asessori Rehumäki kertoi, että tarkastuksen yhteydessä on käytännössä nähty seurakunnan tila ja toiminta. Rehumäki esitteli talouden ja hallinnon kertomuksen (liite III). Kertomuksen pääkohdat, jotka hän toi esityksessään ilmi, olivat seuraavanlaisia. Seurakunnan kasvu vaatii toimenpiteitä, joihin on syytä varautua, mutta muutoin talous kaiken kaikkiaan hyvä. Vaikka tilinpäätös on plusmerkkinen, taloutta rasittavat suurissa määrin arvokiinteistöt. Hallinto on pääpiirteiltään hoidettu oikein hyvin. Toiminnan osalta Rehumäki oli kiitollinen siitä, että jumalanpalveluselämää halutaan panostaa. Rehumäki painotti, että tässä luottamushenkilöt ja muu seurakunta tuli olla mukana, niin kuin kirkkokahvituskokeiluissa on ollutkin. Rehumäki muistutti, että kirkkokahvit ovat oiva yhteisöllisyyden ja kohtaamisen mahdollistaja seurakuntalaisille tavata päättäjiä. Päätteeksi Rehumäki palasi samaiseen huolen nuorisosta ja kannusti seurakuntaa rohkeisiin päätöksiin, vaikka ne kirpaisisivatkin taloudellisesti. Piispa kommentoi vielä Rehumäen esitystä, ja sanoi olevansa vakuuttunut, että jotain on tehtävä varhaisnuorison tilalle tässä seurakunnassa. Piispa huomautti, että jo edellisessä piispantarkastuksessa asia on ollut puheenaiheena, ja siitä tilanne on entisestään vaikeutunut. Kyse on Tyrnävän seurakunnan tulevaisuudesta. Nyt on aika etsiä keinoja. Piispa muistutti yhteistyöstä kunnan kanssa ja kertoi yhdistelmävirkojen mahdollisuudesta. Esimerkin yhteistyöstä hän kertoi Taivalkoskelta, jossa oli tällaiseen ratkaisuun päädytty. Piispa muistutti, että tämä on yksi tapa helpottaa tilannetta, vaikkei se täysin ratkeaisikaan yhden henkilön palkkauksella. Piispan pyynnöstä lääninrovasti Tornberg esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite IV). Lääninrovasti kertoi tarkistaneensa kirkkoherranviraston, arkistot ja kirjaston, ja totesi, että ne ovat kunnossa. Puitteet ja tarjottava palvelu ovat ensiluokkaiset. Ainoa moite, jos sellainen täytyy etsiä, on hautapaikkojen kartoitus tietokoneelle, joka sekin on aloitettu, mutta on 8

9 vielä kesken. Näiden lisäksi lääninrovasti halusi muistuttaa seurakuntaa ympäristödiplomista sekä Kipa:n palveluista. Rakennemuutoksesta lääninrovasti totesi, että nyt vasta hahmotellaan millainen seurakuntakartta voisi olla tulevaisuudessa. Suunnittelussa tärkeänä pidetään sitä, että toiminnallisia järjestelmiä ei aleta murskata, vaan keskittämisen kautta voitaisiin pikemminkin vapauttaa resursseja perustehtävän toimintaan. Piispa kiitti lääninrovastia esityksestä ja jakoi puheenvuoroja neuvottelussa oleville. Veli-Matti Hietikko, Kirkkoneuvoston jäsen ja kunnan nuorisotyöntekijä, kommentoi puheenvuorossaan yhteistä huolta nuorten tilasta Tyrnävällä. Hän kertoi, kuinka nuoret kaipaavat kuuntelijaa, ja seurakunnan puolelta sellaista tarvitaan. Yksin tehtynä työ on raskasta ja siihen kaivattaisiin parityöskentelyä. Ennen kaikkea nuoret tytöt ja pojat kylänraitilla tarvitsevat työntekijöitä, jotta he eivät oppisi pahoille tavoille. Toisen puheenvuoron käytti Toivo Snellman. Hän kertoi kuinka lapsi- ja nuorisotyö puhuttaa, mutta siitä tulisi taas yksi kiinteä kulu lisää. Snellman koki ristiriitana sen, että jos henkilöstökulut ovat jo suuret, miten siihen voidaan alkaa lisäämään, etenkin, jos yksi työntekijä ei ratkaise ongelmaa. Syntyy tarve katsoa koko lapsityön järjestäminen uusiksi. Snellman tähdensi, että koulu on ainoa paikka, jossa kaikki lapset tavoitetaan yhtä aikaa. Kirkon työntekijän käyminen koulussa olisi tärkeää, jotta he tulisivat tutuksi nuorille. Näin kynnys ottaa yhteyttä laskee. On tärkeää päästä kiinni näihin lapsiin ja heidän elämiinsä. Viimeisen luottamushenkilöiden puheen vuoron käytti Leevi Koskelo. Kunnassa jo monia projekteja, jotka tähtäävät nuorten syrjäytymisen estämiseen. Projektit eivät vain tunnu jalkautuvan kentälle. Koskelo näki ongelmana sen, että kasvattajat eivät itse puutu lastensa ongelmiin. Tiedon kylvämien on myös siltä osin tärkeää. On tärkeää muistuttaa että vanhemmat ovat kasvatusvastuussa. Piispa totesi vielä loppupuheenvuorossaan, kuinka tärkeää keskustelu on ollut ja kuinka asioita on rohkeasti nostettu valokeilaan. Keskustelu tulee jatkumaan näiden asioiden ympärillä vielä sunnuntaina kirkossa yleisen piispantarkastuksen merkeissä. Piispa halusi antaa kiitoksensa luottamushenkilöille ja työntekijöille siitä kuinka he ovat jaksaneet työskennellä tämän kovan paineen keskellä. Piispa toivoi, että tämän keskustelun herättämänä kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin päädyttäisiin, ja nämä hankkeet, joiden käynnistämisestä on ollut puhetta, tulisivat toteutetuiksi. 7 Sävelhartaus Temmeksen kirkossa klo Läsnä: Piispa seurueineen sekä muuta Tyrnävän seurakunnan väkeä. Tilaisuus oli avoin kaikille. 9

10 Piispantarkastuksen ensimmäinen päivä päättyi sävelhartauteen, Temmeksen kauniissa puukirkossa. Musiikkiesityksiä iltaan tarjosi trumpetinsoitollaan Kai Skrabb ja sellonsoitollaan Päivyt Kurki-Awad sekä kirkkokuoro Pentti Korkiakosken säestyksellä. Puheen hartaustilaisuudessa piti Tyrnävän seurakunnan kappalainen Outi Pohjanen. Hän luki päivän evankeliumitekstin Matt. 28:8-15 sekä puhui kauniisti Kristuksen ylösnousemuksesta ja toivosta - todellisesta pääsiäisen ilosanomasta: Jos Kristus on toivo meille, me olemme toivo Kristukselle. Kristuksen seuraajat tuntee toivosta. Tilaisuus päättyi yhteislauluun virren 558 sanoin kahdessa eri sävelessä. Tarkempi illan ohjelma löytyy liitteestä V. Sunnuntai Piispanmessu Tyrnävän kirkossa klo Herra piispa toimitti messun Tyrnävän kirkossa 1. sunnuntaina pääsiäisestä, jolloin päivän aiheena oli ylösnousseen todistaja. Messussa saarnasi kirkkoherra Timo Liikanen (liite VII), kanttorina sekä kirkko- ja lapsikuoron johtajana toimi Pentti Korkiakoski, ja korsukuoron johtajana oli Heimo Saksio. Avustavana pastorina toimi kappalainen Outi Pohjanen. Raamatun tekstit lukivat ja kulkueessa kynttilänkantajina toimivat Anita Junttila ja Maarit Rajander- Suoniemi. Suntiona oli Seppo Piipari. Piispa aloitti messun johdantosanoillaan. (Notaarin kokoama lainaus) Tyrnävän seurakunta, rakkaat sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa, ystävät lähellä ja kaukaa. Pääsiäisen jälkeinen sunnuntai on täynnä lämpöä, rakkautta ja toivoa. Tämä on se sunnuntai kirkkovuodessa, jolloin tuntuu siltä, että on todella hyvä olla sananpalvelijan virassa, mutta yhtälailla tärkeätä ja hyvää on olla juuri sanankuulijan paikalla. Sillä tällä viikolla me juuri tänään saamme julistaa sitä, kuinka ylösnoussut Herra Jeesus Kristus tahtoo pitää meistä huolta. Kaikki tekstit, jotka liittyvät kirkkovuoden aikaan, puhuvat siitä, miten Jeesus liittyy omien seuraajiensa elämään yllätyksellisellä tavalla. Siellä missä on menetetty toivo, missä pelätään, missä kaikki on sumun peitossa, sinne yllättäen ilmestyy Kristus, lukittujen ovien sisäpuolelle ja hän julistaa oppilailleen rauhaa. Ensimmäiset sanat, jotka hän sanoo lukkojen taakse, ovat nämä: Rauha teille, älkää pelätkö. Miten turvallista huolenpitoa tämä kaikki onkaan. Siellä missä elämän myrskyt käyvät korkeina tulee Hän, joka tyynnyttää elämän ja rakentaa aallon pohjalle talon, joka palauttaa luottamuksen. Tämän päivän sanaan kuuluu myös, se rakkautta huokuva viesti, missä Jeesus seisoo rannalla ja odottaa omia oppilaitaan, kun he ovat palanneet takaisin työhönsä, pettyneinä ja elämästä väsyneinä, he olivat seuranneet mestaria noin kolmen vuoden ajan ja kaikki oli näyttänyt päättyvän vain katastrofiin. Kun he olivat palanneet omaan arkeensa ja työhönsä, kalastajina Genesaretin järvelle, he saivat nähdä miten Jeesus odottaa heitä työstään rannalla, ja siellä on kuumien kivien päällä jo valmiiksi kaloja paistumassa, heille, jotka eivät itse saaneet yhtään mitään. 10

11 Tällaisiin kuviin me saamme kulkea pääsiäisen jälkeisessä ajassa. Nämä toivon lupaukset on tallennettu Uuden testamentin kirjoituksiin. Ne ovat kuvia jotka tahtovat tuokiokuvina kertoa meille siitä, miten tämän päivän maailmassa tämä kaikki on mahdollista ja juuri nyt sille, joka uskoo, sillä Kristuksen voitollinen ylösnousemus on katkaissut kuoleman siteen, se on avannut tien ylösnousemuselämään, siihen elämään, jossa aikaa ei enää ole, ja tässä ajattomassa Jumalan todellisuudessa Jeesuksen Kristuksen läsnäolo tänä aamuna, rakkaus Pyhän Hengen kautta on mahdollistanut meille tänään, tässä kirkossa ja näinä aikoina. Me olemme solmineet sydämen liiton, me saamme tulla katsomaan mitä Jumala meille tekee meidän elämässämme, missä ovat meidän hiilivalkeamme, jolla me näemme Jeesuksen palvelevan meitä, missä me näemme Jeesuksen tulevan meidän kunkin elämäämme, vaikeiden kysymysten, lukkojen taakse, mistä hän julistaa meillekin Rauhaa, ja sitä ettei minun ja sinun tarvitse pelätä. Kaikki on Jumalan kädessä. Saamme katsoa Jumalan uuden todellisuuden maailmaan, ylösnousemuksen jälkeiseen maailmaan. Usein me kuitenkin joudumme kysymään mistä me löydämme sen miehen, sen joka julistaa rauhaa? Hän on tehnyt sen yllätyksellisesti elämän keskellä, niin kuin opetuslapsien kohdalla, niin meidänkin kohdallamme, mutta me tiedämme varmasti sen missä Kristus on läsnä. Juuri näiden lahjojen kanssa hän on läsnä ruokkimassa ja lähettämässä, hän on läsnä juuri siellä missä Jumalan sanan saarnaa kuullaan Pyhän Hengen kautta, siellä missä köyhät ja syntiset, julistaa rauhaa Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Sieltä me saamme kuulla sen mestarin äänen, joka minulle ja sinulle saa vakuuttaa tänäkin päivänä, tänäkin hetkenä, älä pelkää, katso tulevaisuuteen, maailmaan joka on Jumalan maailma. Katso elämään, jonka Jumala on sinulle lahjoittanut, katso toivoon, jonka kantaa kaikki vaikeudet läpi elämässä aina iankaikkiseen elämään asti. Pääsiäinen on päivä, jonka Herra on meille antanut. Mikään ei ole enää samalla tavalla, sillä nyt meissä asuu iankaikkinen rauha ja toivo. 9 Yleinen piispantarkastustyrnävän kirkossa Messun jälkeen herra piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen. Hän kertoi, että Tyrnävän seurakunnan edellinen piispantarkastus pidettiin noin kymmenen vuotta sitten. Kymmenen vuoden väli mahdollistaa sen, että seurakunnan hallintoa ja taloutta voidaan tarkastella laajalla perspektiivillä. Piispa totesi, että tarkastuksen luonne on kehittynyt aikojen saatossa. Piispantarkastus ei enää keskity vain piispan vierailuun, vaan työtä tehdään aktiivisesti useiden viikkojen ajan. Piispantarkastus alkaa siitä, kun seurakunta saa tiedon tulevasta tarkastuksesta. Sen jälkeen kirkkoherra, luottamushenkilöt ja seurakunnan työntekijät alkavat laatia tarkastuskertomusta. Kertomuksen tekeminen vaatii paljon työtä. Tavoitteena on, että seurakunta itse saa kysymysten kautta paneutua siihen mitä on tehty ja mihin ollaan menossa. Uutta piispantarkastuksessa onkin juuri tarkastuslomakkeet, jotka saadaan etukäteen ja niiden valossa seura- 11

12 kunta voi pohtia visioita ja näköaloja. Seurakunta asetetaan siis peilin eteen katsomaan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Piispa kiitti Tyrnävän seurakuntaa huolellisesti tehdystä tarkastuskertomuksesta. Herra piispa esitteli seurueensa seurakunnalle: pappisasessori Pekka Rehumäen, joka oli suorittanut talouden ja hallinnon tarkastuksen ja lääninrovasti Ilkka Tornbergin, joka suoritti arkiston ja virastotoimen tarkastuksen. Piispan seurueessa toimi notaarina sairaalapastori Veera Kettunen, joka piti pöytäkirjaa tarkastuksen kulusta. Piispa pyysi asessori Rehumäkeä esittelemään talouden ja hallinnon tarkastuskertomuksen (liite III). Seuraavaksi lääninrovasti Tornberg esitteli kertomuksen arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta sekä toi esille rovastikunnallista näkökulmaa (liite IV). Piispa kiitti asessoria ja lääninrovastia puheenvuoroista ja avasi yleisen keskustelun seurakuntalaisille. Puheenvuoroja ei pyydetty. Herra piispa päätti yleisen tarkastuksen omaan puheenvuoroonsa. Piispa totesi, että kysymyksiä herää kaikissa organisaatioissa. Tällaisissa yhteisissä kokouksissa voidaan vain viitata niihin asioihin, joihin tulisi tarttua. Piispa on ollut iloinen siitä, kuinka Tyrnävällä keskeiset toimijat ovat pitäneet yhtä ja viestineet toisilleen, että tulevaisuutta kohti kuljetaan tasa-askelin. Tilanne on hyvä erityisesti kun ottaa huomioon sen, että julkisen hallinnon puolella taloudelliset tilanteet heikkenevät ja aletaan kulkea kohti sitä, että tarvita toinen toisiamme enemmän. Piispantarkastuksessa, jo kunnantalolla vieraillessa, nousi keskustelua siitä, kuinka väestönkasvu on asettanut Tyrnävälle omia haasteitaan. Voikin yhteenvetona todeta, että Tyrnävällä eletään sellaisessa yhteisössä, jossa toivotaan, että kaikki olisi hyvin, mutta niin ei valitettavasti ole. Tarkastuksen yhteydessä useaan otteeseen on noussut esille huoli tulevaisuudesta, erityisesti huoli siitä millainen tulevaisuus halutaan antaa nuorisolle. Tyrnävällä on vanhastaan totuttu siihen, että kodit kantavat huolen lasten kasvattamisesta ja turva löytyy lasten kotoa. Aikakausi on kuitenkin muuttunut, ja siirtymä on ollut huolestuttavaan suuntaan. Kasvatusvastuu on siirtymässä julkiselle sektorille. Piispa totesi, ettei pidä ajatella, että tämä olisi vain Tyrnävän ongelma, sillä sama ilmiö esiintyy koko maassa. Julkinen sektori ei voi kuitenkaan korvata perhekasvatusta, sillä se ei voi antaa arvokasvatusta samalla tavalla kuin kodit voivat. Perinteisesti kotien rinnalle kasvatuksessa on tullut avuksi hengellisten toimijoiden verkosto - järjestöt ja kirkot. Koska väestö on kuitenkin kasvanut kolmanneksella, on kysyttävä onko Tyrnävällä tilaa nuorille olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Tarkastuksen myötä on tullut esille, ettei näin ole, ja jotain on asian eteen tehtävä. 12

13 Vaikka uuden nuorisotyönviran perustaminen ei yksistään ratkaise asiaa, seurakunnalle ei ole hyväksi, jos siltä puuttuu ihminen, joka antaa kasvot nuorisotyölle ja on nuorten saatavilla. Ja tämä puute on ollut olemassa jo viime tarkastuksen aikana. Ratkaisu ongelmaan on olemassa ja piispa haluaa avata tyrnäväläisille ikkunan. Onko mahdollista harkita yhdistelmävirkoja niin kuin Taivalkoskella? Erityisesti kun yhteinen työ Tyrnävällä kunnan ja seurakunnan kanssa toimii ja niiden arvomaailma kohtaa, hyviä tuloksia syntyy varmasti. Piispa toivoo, ettei näitä asioita jätetä vain toimintasuunnitelmien asteelle vaan että tulevaisuuden Tyrnävä on nuorten Tyrnävä, joka on hyvä paikka olla silloin kun nuorilla on hyvä olla. Toinen keskusteluissa noussut kysymys on ollut jumalanpalvelus elämä ja sen kehittäminen. Piispa totesi, että valtakunnallisesti tilastojen valossa tyrnäväläisten osallistuminen jumalanpalveluksiin on maan keskiarvoa. Tyrnävältä löytyy myös paikallista herätysliiketoimintaa. Piispa pohtikin, onko mahdollista siirtää toimintaa kirkkoon ja kasvattaa lapsia kirkon seinien suojiin, opettaa heille jo nuorena polku alttarin ääreen. Kirkko ei enää kykene kilpailemaan nyky-yhteiskunnan houkutusten kanssa. Kirkko tarjoaa kuitenkin jotain sellaista mitä muualta ei saa. Yksi usein hyväksi todettu keino elvyttää jumalanpalveluselämää on organisoida perinteisiä kirkkokahveja, ja antaa vastuu niiden järjestämiseen tietyille ihmisille tai järjestöille. Näin sitoutetaan ihmisiä seurakuntaelämään. Toki muitakin keinoja löytyy ja piispa oli vakuuttunut että eväitä löytää ratkaisuja jumalanpalveluselämän elävöittämiseen on olemassa paikallisella tasolla. Päätteeksi piispa kertoi kuinka hän iloitsee Tyrnävän seurakunnan jäsenmäärästä ja kuinka tämä huikean suuri uskonyhteisön osuus on Taivaan Isälle kiitoksen asia. Piispa kertoi kuinka nykyisin kirkon jäsenyys on sitoutuneempaa kuin aiemmin. Kyse on sydämen sitoutumisesta kun pohditaan kuulumista kirkkoon. Jäsenluvut kertovat Tyrnävän seurakunnan hyvästä asemasta. Tyrnävällä luottamushenkilöt ja työntekijäkunta ovat erittäin sitoutunutta. Vaatimustaso on noussut kaiken aikaa ja haasteet on otettu vastaan nöyrästi on pyritty tekemään kaikkensa niiden eteen. Piispa kantaakin huoltaa työntekijöiden jaksamisesta ja uskoo että luottamushenkilöt tämän huolen myös tiedostavat. Tähän liittyen piispa totesi vielä saman asian, jonka asessori Rehumäki omassa puheenvuorossaan toi esille: kun Tyrnävällä aletaan miettiä seurakunnan taloutta, on syytä pohtia löytyykö sieltä resursseja henkilöstöpuolelle. Piispan mielestä tämän tarkempiin yksityiskohtiin yleisessä piispantarkastuksessa ei ole syytä puuttua. Pöytäkirja on julkinen ja se on jokaisen katsottavissa. Edellisen piispantarkastuksen jälkeen on Tyrnävällä tapahtunut kirkkoherran vaihdos ja piispa halusi nyt esittää kiitoksensa edelliselle kirkkoherralle, Leila Ikoselle, tunnustukseksi siitä työstä, jonka hän on paikkakunnalla tehnyt kiitet- 13

14 tävällä tavalla kaikkien paineiden keskellä. Kiitokset piispa antoi myös nykyiselle kirkkoherralle, Timo Liikaselle, siitä kuinka hän on pontevasti tarttunut tehtäväänsä ja halua rakentaa Tyrnävällä yhtenäistä seurakuntaa. Kirkkoherra on ottanut vastuun tässä muutosprosessissa ja näyttää siltä, että hän on jaksanut tehtävässään, ja että asiat ovat hallussa. Kiitos Herralle, hän kulkee kanssamme. Yleisen piispantarkastuksen lopuksi koko kirkkoväki nousi veisaamaan kiitosvirren Herraa hyvää kiittäkää. 10 Lounas Tyrnävän seurakuntatalolla ja ansiomerkkien jako Piispanmessun ja yleisen tarkastuksen jälkeen piispa ja kirkkoväki siirtyivät seurakuntatalolle nauttimaan lounasta. Lounaan ja kahvin jälkeen laulettiin virsi 474, jota seurasi ansiomerkkien jako. Ansiomerkkejä jaettiin ensin seurakunnan luottamushenkilöille ja sitten seurakunnantyöntekijöille. Kultaisia (30 vuotta) ansiomerkkejä saivat: Aino Junttila, Eila Korkala, Pekka Markkula ja Leila Ikonen. Hopeisia (20 vuotta) ansiomerkkejä saivat: Anita Junttila, Anna- Liisa Koskenniemi, Kyllikki Matinolli, Markku Rahko, Alpo Saksio, Toivo Snellman, Sirkka Halonen, Hannu Kesti, Anitta Korkiakoski, Pentti Korkiakoski, Merja Lukkari, Pirjo Näppä, Riitta Pesonen, Seppo Piipari, Seija Tolonen. Pronssisia (10 vuotta) ansiomerkkejä saivat: Kristiina Ahola, Tarja Bäckman, Veli-Matti Hietikko, Eila Kärppä, Pirjo Linnola, Marjo Miettunen, Helena Nuolioja -Saksio, Eeva Seppänen, Outi Pohjanen ja Mervi Suvanto. Kirkkoherra totesi päätteeksi, että työntekijöistä lähes kaikki olivat palvelleet seurakuntaa ansioituneesti jo usean työvuoden ajan. Pekka Markkula, joka luottamushenkilöiden joukossa sai kultaisen ansiomerkin 60 vuoden työskentelystä, lausui kiitossanat kaikkien ansiomerkkejä saaneiden puolesta. Ennen kirkkoherran päätössanoja laulettiin vielä virsi 105. Sen jälkeen kirkkoherra puhui kuinka tärkeitä keskusteluja piispantarkastuksen aikana on käyty, ja tähdensi kuinka kaikki vaikuttavat hyvin yksimielisesti haluavan satsata nuoriin tulevaisuudessa. Kirkkoherra kiitti lämpimästi kaikkia läsnäolijoita, piispaa ja hänen seuruettaan sekä erityisesti antoi kiitoksensa siitä rohkaisusta, jota työpaikkakeskusteluissa oli annettu. Seurakunta lahjoitti piispan seurueelle tyrnäväläiseen tapaan perunaa ja tunnettuna viljapitäjänä myös leipää. Seurakunnan maatalousnaiset muistivat piispaa ja piispatarta perinteitä vaalien villasukilla ja lähetystähdellä. Lopuksi piispa jakoi ajatuksen siitä kuinka me kuljemme nyt kohti kesää ja luonnossa näemme jatkuvasti merkkejä siitä kuinka luomakunnan kappaleet, esimerkiksi linnut, tietävät kuinka valmistautua kesään. Heidän työskentelynsä jatkuu sitkeästi ja taukoamatta. Kesä saapuu myös meille ihmisille, ja ei vain ajallinen vaan myös pääsiäisen kesä - iankaikkinen todellisuus. 14

15 Apostolisen siunauksen jälkeen tilaisuuden päätteeksi laulettiin vielä virsi 329 ja siitä säkeistöt 1,4,5. Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Piispantarkastuksen ohjelman (liite I), Alkuhartauden ohjelma (liite II), Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite III), Kertomus arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite IV), Sävelhartauden ohjelman Temmeksen kirkosta (liite V), Sunnuntain Piispan messunrunko (liite VI) Piispanmessussa pidetty saarna (liite VII) sekä Lehtileikkeet tarkastukseen liittyen (liite VIII). Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pekka Rehumäki Lääninrovasti Ilkka Tornberg Notaari Veera Kettunen 15