Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882"

Transkriptio

1 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882 Kutsumusammattina sotilaspappeus s.10 Viking Grace ett år i trafik s.30 Erkki Liikanen: Merimieskirkkoa kannattaa tukea

2 Nyt nettipuodista Lukemista toimittajalta Paavo Tukkimäki. Puolustusvoimat Hopeasepän tekemä hopeinen kaulariipus, ketjulla. Ajaton ankkuririipus sopii kaulaan ripustettavaksi niin miehelle kuin naiselle. Tervetuloa tutustumaan Merimieskirkon uusittuun nettipuotiin. Voit tilata myös s. 38 olevalla tilauskupongilla. Jäsenenä saat kaupasta alennuksen syöttämällä maksuvaiheessa alennuskoodikenttään MMKJASEN ,- Kaikki parit Kengissä Merimieskirkon logo! Perus-Reino lämmittää ja pitää varpaat turvassa. Pehmeä kumipohja tasoittaa tallausta. Kudottu ruutukuosipäällinen, varressa piilovenyke. Tilava Reino-lesti. Reino, ruskea koot: Avo-Reinot niille, jotka mieluiten suijauttavat tossut jalkaan suoraan takaviistosta ja harrastavat myös "hiihtokävelyä". 3 Avo-Reino, ruskea koot: ,- Hopeinen kaulariipus 4 2 Avo-Reino, musta koot: Tilauslomake sivulla 38. Merimieskirkko-lehti, joka aikaisemmin tuli tunnetuksi nimellä Merimiehen ystävä, on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti ilmestyneistä aikakauslehdistä. Jo se on syy, miksi lehdestämme kannattaa pitää kiinni. Parempi syy ovat lehden lukijat: yhdistyksemme jäsenet ja lehden muut tilaajat. Lehdellämme on oma paikkansa merenkulun, ulkosuomalaisuuden, ammattiautoilun, kotimaan kansainvälisen työn, tukityön jne. kertojana ja esille nostajana. Merimieskirkko haluaa tarjota mielekästä ja niin itsensä kuin lukijoittensa näköistä luettavaa. Palautteen mukaan lehdestä on pidetty. Tunnettua on, että Suomen Merimieskirkon taloustilanne ei tällä hetkellä ole kiitettävä. Tilanne vaatii tekemään leikkauksia ja säästöjä merimieskirkkotyön kaikilta osa-alueilta yhdessä tuloksen parantamisen kanssa. Tähän saakka kuusi kertaa 36-sivuisena ilmestynyt Merimieskirkko-lehti tulee tästä vuodesta lähtien ulos neljä kertaa vuodessa, mutta aina vähintään 40-sivuisena. Samalla lehden taitto siirtyy nyt Vammalan Kirjapaino / Miktor Oy:lle. Kun kevään 2014 aikana kaikki ulkomaankirkkomme saavat pääsivustomme mukaiset kotisivut, uudistuu samalla netissä oleva Merimieskirkko-lehti. Lehden nettiversioon tulee entistä enemmän lukemista ja sitä päivitetään myös ilmestymiskertojen välillä. Ja jotta lukijat ja tukijat pysyisivät ajan tasalla, aloitamme kevään aikana uutiskirjepalvelun, jolla kerromme muutaman kerran vuodessa yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Uutiskirjeen saaminen edellyttää sähköpostiosoitetta ja liittymistä postituslistalle, mikä käy helpoiten osoitteen merimieskirkko.fi aloitussivulla. Pidetään kiinni yhteisestä asiastamme. Marko Toljamo Tämä merkki kertoo, että aiheesta on enemmän lehden lisäsivuilla netissä. Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä / Sjömansvännen 1/ vuosikerta / 132:e årgången ISSN Julkaisija / Utgivare: Suomen Merimieskirkko ry / Finlands Sjömanskyrka rf. Päätoimittaja / Chefredaktör: Sakari Lehmuskallio Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: Marko Toljamo Översättningar / Käännökset: Märta von Schantz Toimituskunta / Redaktion: Juthas Christina, Karjalainen Jarmo, Lehmuskallio Sakari (pj.), Malmberg Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Prenumerationer, adressförändringar och medlemsäranden: Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors Puh./Tel Fax Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 50 Katso s. 37 Se på s. 37. Vuosikertahinta 4 numeroa / Prenumerationspris 4 tidskrifter: Suomessa/i Finland: 50 EU-maihin/till EU länder: 50 Muihin maihin/till andra länder: 55 Irtonumerohinta / Lösnummerpris: 10,00 + pst. Taitto / Layout: Mari Kivi Paino / Tryckeri: Miktor Kansi / Pärm: Pääjohtaja Erkki Liikanen Kuva Suomen Pankki Aineisto- ja ilmestymispäivät: 2014 Nro 2: / Nro 3: / Nro 4: / Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Mah- 2 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Nettilehti (pdf) ilmestyy noin viikko Merimieskirkko dollinen 1/2014 palkkio maksetaan Sjömanskyrkan julkaisemisen / lehden 3 virallisen ilmestymispäivän jälkeen. Viking Line. Kuljetusliike R. Tarkkosen rekkamies Janne Kostian hakemassa kuormaa ns. superrekalla Helsingin Viikin puhdistamolta. Hän on jo kuukausia pyöritellyt pääkaupunkiseudun liikenteessä yhdistelmää, joka lasteineen painaa 76 tonnia, sallitun uuden maksimin. Superrekoista on etua, mutta kolikolla on aina kaksi puolta. 30 Viking Linen uusin laiva M/S Viking Grace on risteillyt Itämerellä vuoden ajan. Alus on Itämeren risteilijöistä tuorein ja se on varustamoin mukaan nostanut alueen risteilyelämykset uudelle tasoille. Alus on herättänyt paljon kiinnostusta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Lue toimittaja Thure Malmbergin ruotsinkielinen reportaasi laivalta sivulta 30. Artikkeli julkaistaan suomeksi nettilehdessämme. Kuvassa aluksen sun deck eli aurinkokansi. sisältö 2 Toimittajalta 4 Pääkirjoitus. Ledare 5 Hartaus. Pilapiirros 6 Viiden euron kampanja 9 Miinalaiva Pohjanmaa telakalla 10 Merivoimien uusi kenttärovasti Timo Waris uskoo kuuntelemiseen 12 Superrekat tulevat 14 Hyvän tuulen tori 15 Kolumni 10 Merivoimien uuden kenttärovastin Timo Wariksen elämässä pysyvää on ollut muutos. Kokemuksistaan oppineena hän tietää kuuntelemisen tärkeyden. Teema läsnäolosta ja rinnalla kulkemisesta yhdistää sekä Merimieskirkkoa että merivoimien kirkollista työtä. Kuvassa Waris pitämässä messua Kyläjärvellä. 16 Unterelben mihistö Hampurin merimieskirkolla 17 Meripelastusnumero vaihtui 18 Kirkkolaiva 19 Meritaide. Sarjakuva 21 Merimiesilta Vuosaaressa 22 Merimieskirkkouutisia 24 Lontoon palveluvastaava Mervi Mattila unelmatyössä 26 Kirjat. Elokuvat. Museot 28 I kyrkans skepp 29 Kristina Cruises utan egna fartyg 30 Viking Grace ett år i trafik 32 Merimieskirkkouutisia 34 Kirjailijoiden kotimuseossa 35 Merikohtaloita 36 Perhepiiri 39 Yhteystiedot. Kontakt uppgifter 40 Elämän merellä ilmestymisen jälkeen.

3 Asenteella pääkirjoitus / ledare Jos asenne on oikea, menee toimintakin oikein. Tekemiset merimieskirkoissa ovat erittäin käytännöllisiä, arjen asioita. Niitä Merimieskirkon piirissä olevien ihmisten asiat enimmäkseen ovat. Ne täyttävät henkilöstön ja vapaaehtoisten päivät. On hyvä aika ajoin muistuttaa itseään siitä, että näitä tehdessä ei vain nostella tiiliä, vaan rakennetaan katedraalia. On hyvä ymmärtää, että Merimieskirkon olemassaolo palvelee kaiken arkisen yhdessä olemisen ja tekemisen lisäksi myös vastaavaa tarkoitusta kuin palokunnan tai sairaalan kaikki ovat tyytyväisiä, kun niitä ei tarvita, mutta kun tarvitsee, sellaisen olemassaolo on aivan välttämätöntä. Siksi henkilöstön koulutusosaamisessa pitää olla kriisien sekä henkisten ja hengellisten asioiden käsittelyvalmius, siksi pitää olla sosiaalialan ja sielunhoidon ammatti-ihmisiä. Siksi pitää olla toimipisteiden verkosto. Opastus, suihku, ateria, hätämajoitus, kuunte- leva korva ja kielitaito ovat sellaista tarvitsevalle hädän hetkellä suuri asia. Business-kielellä sanottuna: strategioita ja toiminta-ajatuksen kirkastamista pitää tehdä tekemästä päästyäänkin. Ei ehkä siksi, että niitä ei olisi tai ne olisivat epäselviä, mutta Merimieskirkon piiriin työhön, vapaaehtoisiksi ja käyttäjiksi tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden jokaisen on itse huomattava, että kahvikupin ääressä niitä näitä keskustellessa onkin kysymys enemmästä ja syvemmästä. Mielenkiinnolla odotan alkaneen vuoden päättymistä, jonka jälkeen näemme, millaisia sanoituksia TT Kari Latvuksen vetämä työ Merimieskirkon ydinteemojen tarkastelusta nyt tuottaa. Kaiken käytännön elämisen keskellä Merimieskirkon tehtävä on myös olla ihmisten käytettävissä, kun tulee hetkiä, joissa ihminen kohtaa sen, josta täsmällistä tietoa ei ole ja joka koskee jokaista. Sellaisia asioita ovat muiden muassa Jumala ja kuolema. Sakari Lehmuskallio pääsihteeri generalsekreterare Aika etsiä Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta! Raivatkaa itsellenne uudispelto! Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä tulen varmasti ja annan teille siunauksen sateen. Hoos. 10:12 (evl.fi) hartaus Marko Toljamo Rätt attityd Med rätt attityd fungerar också verksamheten. Göromålen i sjömanskyrkorna är mycket praktiska, vardagssysslor. De är saker som människorna i Sjömanskyrkan för det mesta håller på med. De fyller dagarna för personalen och de frivilliga krafterna. Det är bra om man då och då påminner sig själv om, att man inte i det arbetet bara lyfter tegelstenar, utan man bygger en katedral. Det är bra att förstå, att Sjömanskyrkan finns till för att tjäna all slags vardaglig samvaro och verksamhet och dessutom motsvara sitt ändamål, som brandkåren och sjukhuset alla är nöjda med att de inte behövs, men då de behövs, är det absolut nödvändigt att de finns. Därför måste personalens utbildningsnivå och kunnighet ha beredskap för att bemöta psykiska och andliga frågor, därför bör det finnas yrkeskunnigt folk från socialtjänst och själavård. Därför måste det finnas ett nätverk av arbetsenheter. Gudstjänst, dusch, en måltid, tillfällig inkvartering, ett lyssnande öra och språkkunskap är en stor sak för sådana som behöver hjälp i nödens stund. Sagt på business-språk: strategier och att klargöra verksamhetstanken bör göras grundligt. Kanske inte därför att de inte skulle finnas eller att de är oklara, men till Sjömanskyrkans krets arbete som frivilliga eller besökare kommer det ständigt nya människor, som själva bör lägga märke till, att det i samtal om ditt och datt vid en kopp kaffe, är fråga om någonting mera och djupare. Med intresse väntar jag på slutet av innevarande år, då vi ser vilka texter det av teol.dr. Kari Latvus ledda arbetet om studiet av Sjömanskyrkans kärnteman nu har åstadkommit. Mitt i allt det praktiska livet är Sjömanskyrkans uppgift också att stå till människors förfogande, då det kommer stunder, då en människa möter det om vilket det inte finns någon bestämd kunskap, och som angår var och en. Sådana frågor är bland andra Gud och döden. Uudenvuoden ensi päivinä kohtasin Henrik Herman Jansson in Riikasta. Hän kertoi, että suuri rautainen laiva, jolla oli tehtävä matka Singaporesta itäänpäin, Kiinan meressä joutui haaksirikkoon, ja hylky kun oli jätetty, täytyi miehistön avonaisissa venheissä palata lähtöpaikkaansa, jonne parin viikon perästä onnellisesti saapuivatkin. S:sta sai hän laivan New- Yorkiin ja, tänne päästyänsä, kauan kaivatut kirjeensä. Merimiehen Ystävä 2/ Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 5

4 Suomen pankki Pidetään kirkon ovet auki vitosella kuussa! Jo viidellä eurolla kuukaudessa saamme pidettyä merimieskirkkojen palvelut yllä, kun tuki on säännöllistä ja tukijoita paljon. Merimieskirkko on suomalaisten yhteinen olohuone Euroopan suurkaupungeissa ja kansainvälisen työn keskus kotimaassa. Kaikkialla merimieskirkko on kodikas paikka, jonne on helppo tulla ja jossa jokainen saa olla oma itsensä. Se on paitsi ainutlaatuinen paikka myös välittävä yhteisö. Euroopassa pitkään jatkunut talouden Marko Toljamo Jos jokainen kävijä lahjoittaisi kerran kuukaudessa yhden ylimääräisen vitosen merimieskirkolle, olisi yhdistyksen talous turvattu. matalasuhdanne vaikuttaa myös merimieskirkkojen toimintaan. Kulut nousevat vuosi vuodelta, mutta tulot eivät kasva samassa suhteessa. Tästä aiheutunut kuilu on nyt kurottava kiinni. Kuilu ei ole vielä liian leveä, sillä sillan saa rakennettua vitosella kuukaudessa. Totta. Jos jokainen kävijä lahjoittaisi kerran kuukaudessa yhden ylimääräisen vitosen merimieskirkolle, olisi yhdistyksen talous turvattu. Pienelläkin summalla saa siis ihmeitä aikaan, kun tuki on säännöllistä ja tukijoita paljon. Tukeminen on helppoa Ystävällinen vastaanotto kirkolla on paitsi työntekijöiden myös vuosivapaaehtoisten ansiota. He vastaavat siitä, että kirkon ovet pysyvät auki, tarjolla on tuoretta kahvia ja sauna lämpenee ajallaan. Lahjoittajana olet mukana rahoittamassa mm. näiden assistenttien työpanosta. Merimieskirkko tukee ja edistää merenkulkijoiden ja ulkomailla olevien suomalaisten hyvinvointia mm. tarjoamalla hätämajoitusta, keskusteluapua, tapaamisia vanhuksille ja sairaille sekä järjestää kerhotoimintaa nuorille. Kotimaassa palvelemme ulkomaisia merenkulkijoita mutta myös paikkakuntalaisia ja raskaan liikenteen kuljettajia jne. Yhdistyksenä taloutemme perustuu pitkälti yksityisten ihmisten ja yhteisöjen tukeen ja lahjoituksiin. Noin puolet rahoituksestamme kerätään omarahoituksena, kuten palveluiden ja tuotteiden myynnillä. Tästä saatu tuotto ei kuitenkaan riitä kaikkien kustannusten kattamiseen. Siksi säännöllinen tuki on tärkeää, jotta pystymme jatkossakin palvelemaan merimieskirkoilla kävijöitä. Kävijät tietävät kirkon arvon Monet kirkolla kävijät ovat jo alkaneet kuukausilahjoittajaksi esimerkiksi Lontoossa, jossa eurojen sijaan kerätään puntia. Ilahduttavaa on, että kirkon käyttäjät itse ovat havahtuneet pitämään kirkkoansa pystyssä. Muutin vuonna 1958 sisäköksi Skotlantiin, mutta kylmä ja raaka meri-ilma ajoi minut Lontooseen jo seuraavana vuonna. Heti Lontooseen muutettuani löysin tieni merimieskirkolle, josta Skotlannissa asuva suomalainen rouva Scott oli kertonut minulle mukavia asioita. Ja oikeassa rouva Scott olikin: kirkko on kodikas paikka, jonne on aina kiva tulla! kertoo Kaisu Balatoni. Olen tavannut käydä kirkossa aina. Kotiväkenikin toivoi, että kirkkopolkuni ei pääsisi ruohottumaan maailmalla. Kirkko on merkinnyt minulle eri elämänvaiheissa eri asioita, mutta nykyään osallistun jumalanpalveluksiin sekä seniori- ja taideryhmien toimintaan. Joulumyyjäisissä olen ollut vapaaehtoisena melkein 50 vuonna. Kun haluaa kohdistaa tukensa jollekin ulkomaan kirkollemme, saa siihen selkeimmät ohjeet suoraan kyseisestä kirkolta ja sen nettisivuilta. Merimieskirkon toimintatavat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet kehityksen mukana. Tämä osoittaa, että merimieskirkko uudistuu kyetäkseen hoitamaan kohtaamistehtävänsä uusissa olosuhteissa, kehuu pääjohtaja Erkki Liikanen. 6 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 7

5 Miinalaiva Pohjanmaa päätti purjehduksensa Kaisu Balatoni muutti vuonna 1959 Lontooseen, ja löysi tiensä merimieskirkolle. Kirkko on merkinnyt hänelle eri elämänvaiheissa eri asioita. Kirkolle on ollut aina mukava tulla! Rahoitus vaatii ponnisteluja Merimieskirkko on jättänyt jälkensä myös Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikasen sydämeen. Suomi tuli EU:n jäseneksi vuonna luku merkitsi samalla suurta suomalaisten asiantuntijoiden muuttoa perheineen Brysseliin ja Belgiaan. Siellä toimi Suomi-seura, mutta mitään yhteistä tilaa ei ollut. Tuossa tilanteessa Antwerpenin merimieskirkosta muodostui meille tärkeä paikka, jossa sai kokea ja tuntea pienen palasen kotimaata. Liikanen toimi 1990-luvun alussa Suomen EU-suurlähettiläänä. Nyt merimieskirkolla on nykyaikaiset tilat aivan EU-korttelien tuntumassa. Brysseliläiset ystävät ovat kertoneet, että se on säilyttänyt täysin paikkansa ulkosuomalaisten kohtaamispaikkana. Ihmisten liikkuminen ja muuttaminen maasta toiseen tulee vain lisääntymään. Yhteisen kohtaamisen tarve lisääntyy, kun eletään poissa kotimaasta. Siinä työssä merimieskirkoilla tulee säilymään tärkeä tehtävä. Liikanen sanoo yllättyneensä Merimieskirkon toiminnan laajuudesta ja monista toimipisteistä. En tiennyt kaikkea esimerkiksi Suomessa tapahtuvasta toiminnasta, joka suuntautuu ulkomaalaisiin merimiehiin ekumeenisessa hengessä. Tämän laajuinen toiminta ei ole mahdollista vain palkatulla henkilökunnalla, vaan siihen tarvitaan paljon vapaaehtoistyötä. On hienoa, että Merimieskirkko on kyennyt rekrytoimaan niin monia vapaaehtoisia. Hän tietää, että toiminnan rahoitus on suuren ponnistuksen takana. Toivokaamme, että Merimieskirkko voi vahvistaa rahoituspohjaansa laajan toimintansa tueksi. Tuki haluamaansa kohteeseen Kuukausilahjoituksen voi luonnollisesti tehdä myös kerran tai pari vuodessa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka rouva Turusta, joka lahjoittaa ylimääräisen 60 euroa vuosittain sekä herra Helsingistä, joka on aloittanut viidenkympin villityksen. Hän nimittäin lahjoittaa Merimieskirkon rahankeräystilille ylimääräisen 50 euroa kaksi kertaa vuodessa. Suomessa lahjoituksen voi tehdä myös soittamalla numeroon Puhelu maksaa 10,26 euroa + pvm. Tukea voi niin ikään lähettämällä maksullisen tekstiviestin, joka lähetetään aina numeroon Tuen voi kohdistaa joko merimieskirk- kotyölle yleensä tai haluamansa toimipaikan hyväksi. Esimerkiksi 10 euron tuki merimieskirkkotyölle lähetetään seuraavasti: kirjoita viestiksi 10E TUKI ja lähetä se numeroon Jos tuki kohdennetaan vaikkapa Haminan merimieskirkolle, lähetetään viesti 10E HAMINA numeroon Vaihtoehtona on myös viiden ja 20 euron tekstiviestilahjoitus. Esimerkiksi viiden euron tukiviesti Kemin merimieskirkolle lähetetään muodossa: 5E KEMI tai 20 euron viesti Turkuun muodossa: 20E TURKU. Muut kohteet ovat: KEMI, KOKKOLA, OULU, RAAHE, RAUMA ja VUOSAA- RI, joihin niin ikään voi lähettää viiden, 10 tai 20 euron lahjoitusviestin edellä kuvatulla tavalla. Jos tilillepano tai puhelinlahjoittaminen ei tunnu mielekkäältä, voi vitosen vipata halutessaan merimieskirkon kahvion lahjoituslippaaseen. Pienellä summalla saa todellakin ihmeitä aikaan, kun tukijoita paljon. Marko Toljamo Keräysluvan alainen rahankeräystili on: FI NDEAFIHH. Saaja: Suomen Merimieskirkko. Keräysluvat: 2020/2012/3776, Poliisihallituksen päätös sekä ÅLR 2013/7376, Ålands lanskapsregering, Anna Hälli Miinalaiva Pohjanmaa laiturissa Helsingin Etelärannassa 2011, jolloin alushenkilökunta sai merenkulun turvallisuuspalkinnon. Kuva Marko Toljamo. Suomen laivaston lippulaivana sekä koululaivana palvellut miinalaiva Pohjanmaa (runkonumero 01) on päättänyt pitkän purjehduksensa. Uskollisesti 35 vuoden ajan ja lukuisten eri päälliköiden komennuksessa palvellut sotalaiva on hiljattain poistunut merivoimien operatiivisesta kalustosta. Seuraavaksi alusta odottaa todennäköisesti telakointi Suomenlinnaan, jonne se jäänee pysyvästi museolaivaksi. Pohjanmaa tuli tunnetuksi vuotuisista kaukomaille suuntautuneista koulutuspurjehduksistaan. 78-metrinen alus pystyi näillä matkoilla majoittamaan jopa 120 merisotilasta kw:n konetehollaan Pohjanmaa saavutti liki 19 solmun nopeuden, ja toimintasäde venyi jopa 3500 mpk:n saakka. Miinalaiva Pohjanmaata modernisoitiin aika ajoin sekä aseistuksen että navigaatio- ja tutkajärjestelmien osalta vastaamaan alati kehittyviä vaatimuksia. Miinoitusjärjestelmänsä puolesta jäissäkulkukelpoinen alus edusti viimeisinä vuosina lähes täysautomaattisella laskutekniikallaan alansa huippua. Pohjanmaa luovutettiin merivoimille 8. päivä kesäkuuta vuonna 1979, ja aluksen kunniakas nimi periytyy Pohjanmaa-luokan saaristolaivastosta aina 1770-luvulta asti. Aluksella toimi vuosien saatossa pitkälti toistakymmentä päällikköä, joista viimeisenä komentajakapteeni Mika Raunu. Hän johti myös paljon julkisuutta saanutta Pohjanmaan Atalanta-operaatiota Intian valtamerellä vuoden 2011 keväällä. Pohjanmaa kävi läpi teknisiä uudistuksia ennen vaativaa Adeninlahden operaatiota. Laiva kuului EU:n merelliseen taisteluosastoon Paikalle päästyään Pohjanmaa suojasi Somaliaan suuntautuneita avustuskuljetuksia sekä Intian valtameren muuta meriliikennettä saattamalla aluksia merirosvojen suosimalla alueella. Alus suoritti rauhanomaisia tarkastuksia ja tuhosi yhden merirosvojen käyttämän apualuksen pidättäen myös 18 merirosvoa määräajaksi. Operatiivisesti Pohjanmaan osin voimakasta kritiikkiäkin herättänyttä kaukomatkaa pidettiin asiantuntijatahoilla yleisesti onnistuneena. Tästä monikansallisesta tehtävästä suoriuduttuaan miinalaiva Pohjanmaasta tuli kauimpana kotimaasta milloinkaan sotilaallisiin toimiin osallistunut suomalainen merisotilasyksikkö. (Lähteinä mm. Leijonalippu merellä, Visa Auvinen 1983, Navigator 3/2012) Teksti Mikko Laitinen 8 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 9

6 Rakennemuutokset suuri henkinen haaste Merivoimien uusi kenttärovasti Timo Waris jakaa välittämisen sanomaa Suomen merivoimat sai viime vuoden lokakuussa uuden kenttärovastin. Timo Waris on mies, jolle elämässä pysyvää on ollut muutos ja joka mieluummin kuuntelee kuin vain kuulee. Varsin teknisessä aselajissa palveleva Waris haluaa korostaa inhimillistä tekijää. Nykyisin raisiolainen, mutta elämässään kymmeniä muuttoja kokenut Timo Waris haluaa olla mieluummin helposti lähestyttävä kuin etäinen, harmaa eminenssi. Pyrin olemaan sosiaalinen ja hakemaan kontaktia ihmisiin. Olen kuuntelija, mutta en passiivinen sellainen, kiteytyy Wariksen toimintafilosofian ydin. Monipuolisesti kirkollisissa tehtävissä urallaan kouliintunut Waris on toiminut merivoimien kenttärovastina vasta nelisen kuukautta, ja uudessa työpaikassa Turun Heikkilässä on oppimista merestä, laivoista ja tietenkin ihmisistä. Meillä on tällä hetkellä merivoimien organisaatiossa kaksi vakinaista ja kolme osa-aikaista sotilaspappia, Waris kertoo. Virassa olevia kirkollisen työn sotilashenkilöitä on tällä hetkellä puolustusvoimissa kaikkiaan 27, ja lisäksi osa-aikaisia on 15. Merivoimien osuus kokonaisuudesta on siis verraten pieni. Timo Wariksen ura sotilaspappina alkoi osa-aikaisena vuonna Hänet vakinaistettiin kaksi vuotta myöhemmin Sodankylän jääkäriprikaatiin. Sitä seurasivat kansainväliset rauhanturvatehtävät Libanonissa ja Kosovossa ennen paluuta takaisin kotimaan joukko-osastoihin. Siviilipuolella Wariksella oli ennen näitä pestejä kokemusta mm. kirkon nuorisotyöstä. Sotilaspappeus sinänsä on minulle kutsumusammatti. Jo opiskelujeni alkuvuosina kävi selväksi, että haluan nimenomaan sotilaspapiksi, aikoinaan sissi-ruk:n suorittanut Waris toteaa. Merivoimien kenttärovasti Timo Warikselle elämässä pysyvää on ollut muutos. Kokemuksistaan oppineena hän tietää kuuntelemisen tärkeyden. Kuva: puolustusvoimat. Haasteena muutokset Waris siirtyi merivoimiin tilanteessa, jossa aselaji käy läpi merkittävää organisaatiouudistusta esikunnan siirryttyä hiljattain pääkaupunkiseudulta Turkuun. Samalla koko puolustusvoimia valmistetaan suureen rakennemuutokseen jo vuonna Nämä muutokset eivät voi olla kuulumatta myös Wariksen uuteen toimenkuvaan. Muutokset eivät luonnollisesti käy kivuttomasti. Eniten ne kohdistuvat tietysti perheisiin, joita asia koskee. Muuton ohella huolettaa oman työpaikan pysyvyys. Matka Helsingistä Turkuun on ehkä kilometreissä verraten lyhyt, mutta voi olla henkisesti hyvinkin pitkä, kiteyttää Waris työympäristössään aistiman ilmapiirin. Merivoimien rannikkotykistön linnakkeet on nykystrategian mukaisesti kaikki suljettu, ja sillä on laajasti vaikutusta kokonaiseen saaristokulttuuriin. Tämä rakennemuutos kaikkiaan on suuri haaste merivoimille, ja sotilaspappina päätehtäväni onkin olla näiden perheiden rinnalla ja tukena. Työhyvinvoinnin kysymykset nousevat tässä keskeisellä tavalla esille, Waris sanoo. Hän toimii nimettynä päätukihenkilönä tässä henkilöstömuutoksessa. Sotilaselämä sinänsä vaatii rutkasti joustamisen ja sopeutumisen taitoja mitä erilaisimpiin olosuhteisiin ja paikkoihin. Merivoimien joukko-osastot ovat kuitenkin sijoittuneet suhteellisen tiiviisti eteläiselle rannikkoalueelle. Toisaalta etenkin alushenkilöstön työolosuhteet erittäin tiiviissä ja suljetussa yhteisössä asettavat omat haasteensa sosiaaliseen elämään. Samalla korostuu työn ulkopuolisen elämän asettuminen uomiinsa toiveiden mukaisesti. Kokemukset opettavat Meri ja merenkulku elementteinä eivät ole ennestään Warikselle kovin tuttuja. Uuden omaksumista helpottanee se, että Waris on varsin sopeutuvainen luonteeltaan. Hän kertoo muuttaneensa elämänsä aikana jo 50 kertaa, mikä on aikamoinen saavutus! Kokemukset niin kansainvälisiltä kentiltä kuin kotimaan eri kolkista ovat avanneet silmät näkemään, missä keskustelijan ja kuuntelijan paikka on auki. Timo Waris jakamassa ehtoollista kenttämessussa Kyläjärvellä. Kuva: puolustusvoimat. Sen ohella, mitä organisaatiouudistukset vaativat, pyrin olemaan aluksilla ja merellä laivastohenkilökunnan tukena niin paljon kun vain suinkin mahdollista. Ymmärrys laivastoelämään syntyy vain oman kokemisen kautta. Seuraavan parin vuoden tavoite on päästä sisälle siihen, mitä laivoilla tapahtuu ja millaista laivaelämä todella on. Läsnäolo yhdistää Tulee väistämättä mieleen, että Timo Waris toimii eräänlaisena sotalaivaston kuraattorina, jos tehtäviin hakee vertailukohtaa Merimieskirkon työstä. Vertaus sopii Warikselle hyvin, koska hän lisäisi mielellään yhteistyötä merimieskirkkojen kanssa myös käytännön tasolla. Merimieskirkko on minulle hyvinkin tuttu. Kävin ensimmäisen kerran Hampurin merimieskirkolla varmaan jo 80-luvulla. Etenkin Turun merimieskirkon kanssa haluaisin rakentaa suhteita, sillä meillä voisi olla paljonkin jaettavaa toiminnassamme. Olinkin vastikään pääesikunnan kenttärovasti Seppo Ahosen kanssa laivakuraattorien 30-vuotisjuhlassa Helsingin Vuosaaressa rakentamassa näitä yhteyksiä. Yksi Merimieskirkon entisistä laivakuraattoreista, Kati Pitkänen, aloittaa Merisotakoululla osa-aikaisena sotilaspappina, Waris lisää. Ajattelen vahvasti niin, että teema läsnäolosta ja rinnalla kulkemisesta yhdistää sekä Merimieskirkkoa että merivoimien kirkollista työtä. Ihmisten jaksamisesta ja psyykkisestä sekä eettisestä toimintakyvystä huolehtiminen ovat yhtä lailla tärkeitä teemoja. Kaiken kaikkiaan näen sotilaspapin roolin olevan ihmisten keskellä olemista niin laivoilla kuin muuallakin, missä ihmiset milloinkin ovat. Ennen joulua osallistuin Turun seudulla yli 20 eri tilaisuuteen. Se kertoo osaltaan, minkälaisella intensiteetillä sotilaspappikin työtään tekee, Waris huomauttaa osuvasti. Kuuntelijaa tarvitaan Waris kertoo olevansa toimintatavaltaan aktiivinen ja osallistuva sekä ulospäinsuuntautunut, mistä kertoo osaltaan hänen laaja-alainen kontaktipiirinsä sosiaalisessa mediassa. Otan mieluummin aktiivisesti kontakteja ihmisiin kuin jään ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Kansankirkon pitkään jatkuneesta jäsenkadosta ja koko yhteiskunnan tietynlaisesta maallistumisesta huolimatta Timo Waris on vakuuttunut siitä, että kirkolliselle työlle on puolustusvoimissa tarvetta ja kysyntää. Yksi selittävä tekijä on se, että työ puolustusvoimissa kuten merielementtikin asettavat ihmisen pienelle paikalle kohtaamaan ja pohtimaan sellaisia elämänkysymyksiä, jotka ovat aika perimmäisiä. Näissä pohdinnoissa tarvitaan usein kuuntelijaa tueksi. Waris ei halua peitellä sitä tosiseikkaa, että alkoholinkäyttö tuo omat ongelmansa myös merivoimien työhön. Liian moni jää painiskelemaan elämän ristipaineissa yksin. Olisi varsin tärkeää löytää joku, jonka kanssa jakaa ja käsitellä kipeitäkin tuntemuksia. Kenttärovasti Timo Wariksen näkemys työnsä ydintehtävästä tuo helposti mieleen raamatullisen vertauksen siitä, että työsarkaa on paljon, mutta työmiehiä ei riittävästi. Olen sitä mieltä, että tänä päivänä on paljon ihmisiä, jotka haluavat puhua, mutta erittäin vähän niitä, jotka haluavat kuunnella. Teksti Mikko Laitinen 10 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 11

7 Janne Kostian ja 76-tonninen yhdistelmä hakemassa lietekuormaa Helsingin Viikin puhdistamolta. Janne Kostianin rekkaan tuli 16 tonnia lisää painoa Kun kuljetetaan kerralla enemmän, tarvitaan vähemmän ajoja ja vähemmän kalustoa. Samalla polttoainetta kuluu vähemmän, päästöt pienenevät, onnettomuuksia on vähemmän ja jopa tiet kuluvat vähemmän. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. Kyll sen nousun huomaa, että on tullut 16 tonnia lisää, arvioi helsinkiläinen autonkuljettaja Janne Kostian, 44, uutta, aiempaa raskaampaa työkaluaan. Ei siinä isoa eroa ole, mutta 16 lisätonnia antaa kyytiä ja vie edelleen, ja pitää olla enempi varuillaan. Ja enempi sitä ottaa kelit huomioon. Kostian on jo kuukausia pyöritellyt pääkaupunkiseudun liikenteessä yhdistelmää, joka lasteineen painaa 76 tonnia eli uuden asetuksen salliman maksimin. Aiemmin raja oli 60 tonnissa. Pituutta ei asetus tuonut lisää, mutta autoista on nyt lupa tehdä 20 senttiä korkeampia entiseen 4,2 metriin verrattuna. Maallikko tunnistaa Kuljetusliike R. Tarkkosen raskaan yhdistelmän siitä, että akseleita on asetuksen vaatimat yhdeksän. Vähemmän kaikkea Raskaamman rekan kanssa ei ole ollut ongelmia: liikenteen rytmissä pysyy entiseen tahtiin, auto pysähtyy hyvin, onhan siinä levyjarrut joka nurkassa, kalusto renkaita myöten on kestänyt, ja ajokilometrit ovat vähentyneet selvästi. Kun aiemmin viikossa oli 30 matkaa, niin nyt hyvällä lykyllä on kolme neljä keikkaa vähemmän. Se onkin liikenne- ja viestintäministeriön mukaan ollut yksi lokakuun alussa voimaan tulleen uudistuksen tavoitteista. Kun rekan lasti on isompi, saman määrän kuljetukseen tarvitaan vähemmän ajettuja kilometrejä ja vähemmän kalustoa. Kun rekkoja ja matkoja on vähemmän, polttoainetta kuluu vähemmän, päästöt pienenevät, onnettomuuksia on vähemmän ja jopa tiet kuluvat vähemmän. Päästöt pienenevät myös sitä kautta, että muutos kannustaa hankkimaan uutta kalustoa, ja nykymallit ovat aiempia vähäpäästöisempiä. Lisäksi perävaunukauppiaille ja alan kotimaisille valmistajille toivotaan muutoksesta lisätöitä. Jotta kaikki eivät ryntäisi heti kauppaan, on ennen uudistusta ostettujen kuorma-autojen ja yhdistelmien suurimpia sallittuja painoja korotettu 2 4 tonnilla tosin vain viiden vuoden siirtymäkaudeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi arvioi, ettei painouudistus juuri satu tavallisen tienkäyttäjän silmään, sillä valtaosa kalustosta katsastetaan vain muutama tonni nykyistä raskaammaksi, eikä siihen välttämättä tarvita edes muutostöitä. Halvemmalla menee Isommissa yksiköissä tavara kulkee halvemmalla, ja siitä hyötyvät niin teollisuus ja kauppa kuin niiden asiakkaatkin. Samalla kurotaan kiinni muun Euroopan etumatkaa, Suomessa kun kuljetuskulut ovat keskimääräistä korkeammat. Teollisuus saa uudistuksella korvausta myös niistä lisämenoista, jotka syntyvät, kun laivojen on ensi vuonna alettava käyttää vähärikkisempää ja kalliimpaa öljyä, mikä nostaa vienti- ja tuontikuluja. Yhteiskunnan kannalta uudistus on ministeriön mukaan hyvin kannattava, eikä kehityksen ennusteta päättyvän vielä tähän. Tosin tiet, sillat ja niiden rahoitus ovat lujilla, eikä tiekuljetusten tehostaminen ole ihan linjassa ympäristöajattelun kanssa. Takeita ei ole siitäkään, että tavaravirroissa riittää aina vain uutta jaettavaa. Tyytymättömyyttä Kuljetusyrittäjiä edustava Suomen kuljetus ja logistiikka ry (Skal) olisi tyytynyt varovaisempiin muutoksiin. No, saavathan ainakin liikennemerkkitehtaat töitä, sanoo kuljetusyrittäjä. Kun tiet ja sillat eivät kestä, ja alikulut jäävät liian mataliksi, on tievarsiin jo ilmestynyt uusia rajoitusmerkkejä. Yrittäjä manaa myös sitä, että kun tiet ovat jo nyt kuin reikäjuustoa, mitä ne ovatkaan uudistuksen jälkeen. Huono kunto näkyy rengasrikkoina; niiden määrä lähti selvään nousuun viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Miten renkaat kestäisivät uusia raskaampia painoja? Super, jätti, tappaja Uusia raskaita76 tonnin yhdistelmiä on kutsuttu ainakin super- tai jättirekoiksi, onpa puhuttu jopa tappajarekoista. Tosi superia ovat kuitenkin nuo HCT:t eli suuren kapasiteetin yhdistelmät, joita kokeillaan Suomen teillä. Hakemuksia näiden tosisuperrekkojen kokeiluun on jätetty 11, lupa on myönnetty vasta yhdelle: Kuljetusyritys Speedin konttienkuljetusyhdistelmä on 33,5 metriä pitkä ja saa painaa 80 tonnia. Suurin anottu kokonaispano on 107 tonnia ja mitta yli 40 metriä. Jättejä olisi tarkoitus käyttää ennen muuta raakapuun kuljetuksissa. Paavo Tukkimäki Yrittäjä uskoo, että raskaammat autot vaativat talviliukkailla kuljettajiltaan paljon, ja kokemus on osoittanut, että auton koon kasvaessa kasvaa myös kuskin työpäivän mitta. Ajoreitit on suunniteltava ja aikataulutettava uusiksi, kun kerralla menee isompi kuorma, mutta kuormat kulkevat entistä harvemmin. Ja lastauslaiturit, nekin mokomat on usein mitoitettu 4,2 metrin mukaan. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että muutosta pääsevät hyödyntämään ennen muuta puutavara-, paperi-, neste- ja massatavara-autot sekä suuret yritykset, joilla on rahkeet ostaa uutta kalustoa. Haastatellut: liikenneneuvos Kari Saari liikenne- ja viestintäministeriö, yksikönpäällikkö Otto Lahti Trafi, kuljetusyrittäjä Harri Sandell, kuljetusyrittäjä Seppo Venesjärvi. Teksti ja kuva Paavo Tukkimäki 12 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 13

8 Rahanlaskennassa Maija Ketola ja Irma Levänen hyvän tuulen toivotuksin: tänään saatiin mukavasti rahaa Merimieskirkon työn tukemiseen. Hyvän tuulen torilla ja miksei kujillakin Vapaaehtoistyö tarjoaa mielekästä tekemistä, voimaantumista, uskon vahvistumista ja seurakuntayhteyttä. Marja Hynninen esittelee tekemäänsä ystävän lapasta. Hän on ollut seurakunnan vapaaehtoisena reilut kaksikymmentä vuotta. Tie kaartelee uskomattoman kauniiden maisemien keskellä. Aurinko kimmeltää huurteisista pakkaspuista. On kuin ajaisi Suomi-postikortin sisällä. Vähän kuin varkain tie kääntyy Jäppilän kirkolle. Tai toisaalta tiehän tulee Varkaudesta, että miten varkain se oikein voikaan kääntyä? Joka tapauksessa tie vie Jäppilän kirkolle ja sen vieressä olevalle seurakuntatalolle. Hyvän tuulen torilla on vastassa iloisia ihmisiä. Heti tulee tunne, että nimi on totta. Täällä on hyvä olla, täällä on vaikea olla huonolla tuulella. Juttelemme niitä näitä Merimieskirkosta, elämästä, ihmisenä olemisesta. Niistä tärkeimmistä. Muutaman tunnin yhdessä olon jälkeen minä olen ihmetystä täynnä. Miten voi olla mahdollista, että täällä, jonkun mielestä lähes Jumalan selän takana, on näin virkeää ja aktiivista toimintaa? Ja kaikki vapaaehtoisvoimin ja kaikki eläkeläisiä. Tunnustan samassa pöydässä istuville, että olen hieman peloissani. Peloissani siitä, miten käy Suomen ja miten käy kirkon, miten seurakuntien vapaaehtoistyön, kun näistä ihmisistä aika jättää. Löytyykö uusia, löytyykö niitä, jotka ottavat heidän paikkansa? Ongelma on tiedostettu myös Jäppilässä. Eikä pelkästään tiedostettu, vaan siihen on myös lähdetty aktiivisesti etsimään vastauksia. Yhteistyötä on käynnistetty mm. Marttojen kanssa, jossa on mukana myös nuorempaa väkeä. Myös seurakunnan lasten ja nuorten eri työmuotojen kanssa järjestetään tapahtumia ja tempauksia, joihin koko perhe voi osallistua. Toki Jäppilässä näkyy sama trendi, kuin muuallakin Suomessa ja Euroopassa. Ihmiset ovat kyllä jossain määrin kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä, mutta heitä pitää kutsua henkilökohtaisesti ja mielellään yhteen projektiluontoiseen juttuun. Pitkäaikainen sitoutuminen ei ole muotia, eikä tämän päivän juttu. Kaikki vapaaehtoistyön tekijät ovat tärkeitä, ja onneksi jotkut jäävät mukaan toimintaan pidemmäksikin aikaa, toteaa Terttu Strengell. Terttu on toiminut Jäppilässä vapaaehtoisena seurakunnan toiminnassa reilut viisi vuotta. Sitä ennen hän työskenteli seurakunnan lastenohjaajana ja lähetyssihteerinä. Terttu kertoo, että seurakunta on hänelle rakas, ja hän haluaa innostaa myös muita mukaan toimintaan. Mietin mielessäni, että minä ainakin tulisin, jos olisi näin mukavaa toimintaa tarjolla. Marja Hynninen on niin ikään Jäppilän kantavia vapaaehtoisvoimia. Hän on ollut seurakunnan vapaaehtoisena reilut kaksikymmentä vuotta. Hänestä vapaaehtoisena toimimisessa parasta on se, että voi tukea eri työmuotoja. Hyvän tuulen torin tavoitteena onkin auttaa mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti eri kristillisten järjestöjen ja organisaatioiden toimintaa. Kerätty tuki jaetaan pääsääntöisesti ulkomaille, kuten Merimieskirkon ja eri lähetysjärjestöjen toimintaan. Tosin nykyisin Hyvän tuulen torin antamaa tukea saa myös Parikanniemisäätiön lastenkoti. Marja Hynninen jatkaa kuin kirkkohallituksen vapaaehtoistyön monisteesta, että vapaaehtoistyö tarjoaa hänelle voimaantumista, uskon vahvistumista ja seurakuntayhteyttä. Marjaa katsellessa voi vain nyökytellä ja uskoa, että parhaimmillaan se varmasti on näin. Häntä on kuitenkin huomattavasti helpompi uskoa kuin kirkkohallituksen monistetta. Viereisessä pöydässä kaksi naista laskee tapahtuman taloudellista tuottoa. Maija Ketola ja Irma Levänen kertovat iloisin ja hyvän tuulen toivotuksin, kuinka paljon tänään saatiin rahaa Merimieskirkon työn tukemiseen. Minä hämmästyn summan suuruutta. Ihmeellistä. Olen ihmeissäni. Astun ulos pakkaseen kiitollisin mielin voimaantuneena, yhteisestä uskosta vahvistuneena ja seurakuntayhteydestä kiitollisena. Teksti ja kuvat Jarmo Karjalainen Kauas Maisema sieluun Luostarit ovat usein kauniilla paikoilla, joskus myös vaikeasti saavutettavissa. Vierailijatkin saavat osansa kauniista maisemasta ja katsovat kauas: vanhassa Valamossa Laatokan ulapalle, Istanbulin lähellä Halkin luostarista Marmaran merelle, Kreikassa Meteorasta kauniisiin vuorimaisemiin jne. Kauas näkeminen ja kaunis maisema elävöittävät. Kulkijat Lapin kulkija ymmärtää korkealle pyrkimisen ja kauas näkemisen. Merenkulkijat, rahtarit ja lentäjät katsovat edessään olevaa reittiä, ellei monitori ole korvannut maisemaa. Astronautit ja kosmonautit ovat olleet aivan erityisasemassa katsomisessaan: kauas avaruuteen ja omaan planeettaamme. Astronautti Edwin E. Buzz Aldrin siteeraa Psalmia 8 paluumatkalla ensimmäiseltä kuulennolta palatessaan ja maata katsoessaan: Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Neuvosto-kosmonautti Valentin Lebedev ylisti kirjassaan lumoutuneena maaplaneettaa, jota kiertäessään kosmonautti Juri Gagarinista tuli myös Kap Hornin kiertäjä. Sen ylitettyään hänen oli aika palata takaisin. Kiinnostavaa olisi tietää, mikä on merellä kulkevien, rahtareiden ja lentäjien suhde kauas näkemiseen? Mikä sen merkitys on työmotivaatiolle ja työhön hakeutumiselle? Kutsuuko taivaanranta ja horisontti aivan tietynlaisia ihmisiä? Toisethan on luotu kulkemaan, sanotaan. Entä katsomaan ja näkemään? Maisemassa kaukana Karjalan kunnaita, suomalaisia vaaramaisemia tai pohjalaisia lakeuksia ei turhaan ole ylistetty. Niihin kaikkiin liittyy kauas näkeminen. Monia meitä yhdistää kesämökin tai kotitalon ikkunasta avautuva maisema, jota katsellessa sielu lepää. Auringonlasku horisonttiin on paitsi lumoava myös kuin vertauskuva oman elämän kauniista kulumisesta. Suomalainen kesämökki pakottaa katsomaan myös kauas tulevaisuuteen: mökkinaapureiksi tulee venäläistaustaisten lisäksi takuuvarmasti myös afrikkalais- ja aasialaistaustaisia ihmisiä. Mieleen nousee kysymys: katsovatko he tätä maisemaa samalla tavalla kuin me kantasuomalaiset ja syntyykö mieleen samanlainen kaiho ja kaukokaipuu? Vai voiko maisema muuttua kulttuuritaustan mukaan? Onko Suomeen sopeuduttu silloin, kun ostetaan kesämökki ja katsotaan kauas avautuvaa järvi- tai merimaisemaa? Mietiskely ja meditaatio Munkkiveli Carlo Carretto kirjoitti mietiskelykirjaansa Erämaa kaupungissa rukousohjeita kaupungin asfalttiviidakossa eläville. Hän kehotti: Asetu nyt suurimman ikkunasi ääreen, nouse paikalle, josta voit nähdä mahdollisimman paljon ja kauas. Käy nöyränä polvillesi köyhin etsivin sydämin ja rukoile kanssani: Tule Pyhä Henki ja lähetä taivaasta säde armosi valoa Pertti Poutanen kolumni 14 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 15

9 Kun Unterelbe seuraavan kerran saapuu Hampuriin, on käyntimme merimieskirkolla itsestäänselvyys. Suomalaisen Unterelben kotisatama on Saksassa Hampurin satama sai vieraakseen marraskuun puolivälissä varmasti vanhimman suomalaisen kauppalaivan miesmuistiin, kun pieni, harmaa rahtilaiva Unterelbe vedettiin Finkenwerderissä ylös telakalle katsastusta ja huoltoa varten. Alus on rakennettu Hampurissa sodan kynnyksellä 73 vuotta sitten, mutta on hulmautellut perässään Suomen lippua jo vuodesta 1988, jolloin se ostettiin Saksasta Suomeen. Viimeiset vuodet Unterelbe on kuitenkin liikennöinyt ainoastaan vanhan kotimaansa Saksan vesillä, etupäässä Pohjanmeren rannikko- ja jokiliikenteessä, mutta ajanut pari lastia Tanskaankin. Suomalaisia kauppa-aluksia ei enää paljoakaan liiku Hampurissa paria linjaliikenteen konttifiideriä lukuun ottamatta. Satunnaisetkin kävijät ovat yleensä kiireisiä, eikä miehistöllä ole aikaa käydä maissa. Jo senkin vuoksi Saksassa kotisatamaansa pitävä suomalainen laiva on harvinaisuus. Laivan telakointi vaatii aina oman aikansa, ja se on yleensä tiukkaan aikatauluun sidottu, ja liikkeelle on taas päästävä mahdollisimman pian. Koska Unterelbe ei aja täyspäiväisesti rahtia, meillä ei varsinaista kiirettä ollut, ja meille jäi aikaa muuhunkin kuin työn aherrukseen. Aluksessa on pääasiassa saksalainen miehistö, jossa itse olen ainoa suomalainen. Tällä kertaa sain Suomesta mukaani kuitenkin vanhan ystäväni ja kollegani miehistön jatkeeksi. Molemmat olimme mielessämme suunnitelleet Hampurin merimieskirkolla käyntiä. Olisihan tämä oiva tilaisuus käydä kylässä ja tervehtimässä kirkon väkeä. Samalla saisimme näyttää saksalaismiehistöllemme kirkon tarjontaa ja suomalaista vieraanvaraisuutta. Rahtilaiva Unterelbe telakalla katsastusta ja huoltoa varten. Unterelben miehistö. Kuvassa vasemmalta Jan, Sylvie, Alex, Stefan ja Juha. Unterelben suomalaisiin tukijoihin lukeutuva enoni, teologian tohtori Ermo Äikää, oli jo aiemmin useasti suositellut minulle Hampurin merimieskirkolla käyntiä, ja nyt siihen viimein tarjoutui hyvä tilaisuus. Kirkolle uudestaan Ajankohta osui paremmin kuin osasimme aavistaa, sillä samana marraskuun viikonloppuna kirkko järjesti joulubasaarin, joka on hyvin tunnettu Hampurin alueella. Neljä päivää kestävällä tapahtumalla on jopa vierailijaa, joten voi vain nostaa hattua kaikille heille, jotka tekevät sen mahdolliseksi. En ollut koskaan aiemmin käynyt joulubasaarissa, mutta tapahtuma oli vertaansa vailla varsinkin minulle, joka pysyvästi asuu ulkomailla. Kerrankin oli mahdollisuus ostaa suomalaisia herkkuja, kuten hapanleipää, maksalaatikkoa, Kallen kaviaaria, silliä jne. Kirkolta sai myös ruokaa suomalaisen oluen kera: poronkäristystä, hernekeittoa, saunamakkaraa ja tietysti glögiä. Paljon muutakin oli ostettavissa, kaikkea Suomeen liittyvää vaatteista muumimukeihin. Ja joka ostoksesta saadut varat menivät suoraan kirkon kassaan, mikä edesauttaa sen arvokasta työtä. Saksalaismiehistö ohjattiin tietenkin merimieskirkon saunaan, jossa he saivat kunnon löylyt. Ensi käyntimme ei jäänyt suinkaan viimeiseksi, vaan kävimme kirkolla parikin kertaa Unterelben telakoinnin aikana. Käyntiemme aikana tunsimme itsemme jotenkin VIP-vieraiksi. Ei pelkästään kirkon työntekijöiden ystävällisen palvelun takia, vaan myös siksi, ettei muita merimiehiä ollut basaarivieraiden keskuudessa. Saimme myös vastavierailun, kun kirkon työntekijät Ritva Lehmann sekä Anna Eklund kävivät luonamme Finkenwerderissä Behrensin telakalla tuoden päivän lehdet sekä konvehteja. Tavarat tekivät kauppansa miehistön keskuudessa alta aikayksikön. Kun Unterelbe seuraavan kerran saapuu Hampuriin, on käyntimme merimieskirkolla itsestäänselvyys. Koska suomalaiset merimiehet ovat jossain määrin katoava luonnonvara, toimii Hampurin merimieskirkko myös alueen saksalais-suomalaisen yhteisön kokoontumispaikkana ja tietenkin myös suomalaisuuden edustajana Saksassa. Vähän samaan tapaan kuin pieni harmaa rahtilaiva Unterelbe. Teksti ja kuvat Jan Rautawaara Kirjoitus on julkaistu aiemmin Pohjois-Saksan merimieskirkon lehdessä Ankkuri 1/2014. Meripelastuksen hälytysnumero muuttuu Meripelastuksen uusi valtakunnallinen hälytysnumero on nyt Meripelastuksen hälytysnumero on tarkoitettu merenkulkijoiden ja muiden merellä liikkujien käytettäväksi erilaisissa merellisissä vaaratilanteissa, jotta avuntarvitsija saisi mahdollisimman nopeasti apua ja meripelastuksen johtokeskus ensikäden tietoa suoraan ilmoittajalta. Tällöin myös avuntarpeen välittämisestä jää pois yksi toimija, hätäkeskus, verrattuna ilmoitusta tehtäessä yleiseen hätänumeroon. Meripelastuksen hälytysnumeroon vastaa aina meripelastuksen ammattilainen, joille merellisten vaaratilanteiden johtaminen on tuttua. Meripelastuksen hälytysnumeroon soitettu puhelu voidaan, tilanteen niin vaatiessa, kääntää meripelastuksen johtokeskuksista suoraan myös lääkärille tai hätäkeskukseen. Valistuneen merenkulkijan ja veneilijän tulisi tuntea meripelastuksen hälytysnumero ja tallentaa se matkapuhelimeensa, jotta hätätilanteessa sitä ei tarvitse etsiä. Vanhaan meripelastuksen hälytysnumeroon soitetut puhelut siirtyvät uuteen hälytysnumeroon ylimenokauden ajan. Meripelastuksen uusi valtakunnallinen hälytysnumero on , (ulkomailta soitettaessa ) Aktiivisista yrityksistä huolimatta meripelastuksen hälytysnumerolla ei ole virallista hätänumerostatusta, kuten yleiseurooppalaisella hätänumerolla (112) on. Siksi numeroon soittaminen on maksullista. Meripelastuksen hälytysnumero perustuu Rajavartiolaitoksen valtakunnalliseen yrityspuhelinnumeroon. Alueelliset suorat hälytysnumerot Saaristomeri, Ahvenanmeri, Selkämeri, Pohjanlahti MRCC Turku, suora hälytysnumero on Suomenlahti MRSC Helsinki, suora hälytysnumero on Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 17

10 meritaide kirkkolaiva Antonie Volkmar: Abschied der Auswanderer, Saksan historiallinen museo, Berliini. Määrittelemätön On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka uskovat, ja niitä, jotka eivät usko. Tai ehkä ihmisiä onkin kolmenlaisia: niitä, jotka eivät usko, niitä, jotka uskovat väärin, ja niitä, jotka uskovat oikein. Vai voisiko ollakin niin, että ihmisiä on neljänlaisia: niitä, jotka eivät usko, niitä, jotka uskovat väärin, niitä, jotka uskovat oikein mutta vääriin jumaliin, sekä niitä, jotka uskovat oikein ja oikeisiin jumaliin? Yksi etsii kokemusta, toinen tunnetta, kolmas dogmia, neljäs oikeaa käännöstä, yksi tukeutuu vain alkutekstiin, kolmas, neljäs, viides ja kuudeskin saattaa olla vain sivustaseuraaja hienojen termien ja teorioiden takana. Vai olisiko kenties niin, että on meitäkin, jotka uskovat, mutta eivät silti oikein usko. Tai jos uskookin, niin ainakin epäilevät: jos ei muuta, niin hienoja määritelmiä sinusta, joka lopulta olet kuitenkin Määrittelemätön. Aloitetaan alusta. On oikein uskovia, väärin uskovia, oikeita uskovia, vääriä uskovia, oikeaan oppiin tai tulkintaan uskovia, harhaoppisia, tuohon herätysliikkeeseen kuuluvia tai tuohon ja tuohon hurahtaneita uskovia. Ai niin, eihän usko tai uskomattomuus riitä. Pitää näyttää oikealta, maistua samalta, olla oikein suuntautunut poliittisesti, seksuaalisesti, etnisesti. Entä jos ei ole? Lakkaako silloin olemasta? Luoja Kaikkivaltias, etkö sinä ole kaikkien ihmisten Luoja ja tekijä? Noidenkin, jotka eivät sinusta mitään tiedä. Noidenkin, jotka huutavat toreilla ja kujilla äänensä käheiksi jonkin toisen jumalan nimeen. Etkö sinä ole noidenkin Jumala, jotka uskovat toisin kuin minä? Isä, aika usein olen yhtä suurta kysymysmerkkiä. Isä, aika usein minusta tuntuu siltä, että en tiedä. Isä, aika usein tunnen avuttomuutta ja pienuutta niiden rinnalla, jotka tuntuvat tietävän sinusta kaiken senkin, miten ja millaisena sinuun pitää uskoa. Ja jos olen rehellinen: en minä tiedä, lähteekö Pyhä Henki Isästä ja Pojasta vai pelkästään Isästä. En tiedä, en todellakaan. Ja kysyn sinulta Isä, Kaikkivaltias Luoja, tarvitseeko minun tietää? Klas Balkhed Kävisikö niin, että minulle riittää tänään ilman suurempia määrittelyjä, että Kristus on kuollut puolestani. Kävisikö niin, että Pyhä Henki vahvistaisi heikkoa uskoani, vaikka se lähtisi pelkästään Isästä. Tai jos haluat, minulle käy oikein hyvin, että se lähtee Isän lisäksi myös Pojasta. Oikeastaan minulle käy ihan mikä vaan, kunhan tiedän, että sinä olet kanssani. Sillä ilman sinua Isäni, en pärjää. Enkä tahtoisikaan pärjätä. Voi, kuinka hyvältä kuulostavat sanasi: En minä sinua hylkää, enkä sinua jätä. Etkä sinä näissä sanoissa minua määrittele mihinkään luokkaan, et kysele uskoni suuruutta, et pankkitilini saldoa, lasteni lukumäärää tai onnistumistani ihmisenä. Ainoa, mihin sinä minut määrittelet, on se, mihin haluankin kuulua. Jumalan valtakunnan lapseksi, sinun omaksesi, sellaiseksi sinä minua sanot. Jarmo Karjalainen Merta päin uuteen maailmaan Maahanmuuttajat ovat ajankohtainen aihe. Syyt maastamuuttoon ovat aikaansa liittyviä, kulloistenkin olosuhteiden vaatimia. Pakinani kuva kertoo ajastaan eli 1800-luvun puolesta välistä saksalaisessa yhteiskunnassa. Suurikokoisen (112 x 190 cm) öljymaalauksen teki tunnettu tapahtuma- ja henkilökuvaaja Antonie Volkmar ( ). Saksasta muutti vuosina peräti kuusi miljoonaa henkilöä muille maille vierahille, pääasiassa Amerikkaan. Kultaa vuolemaan, sanottiin. Juuri taulun teon aikaan maastamuutossa saavutettiin ennätys: yli miljoona menijää vuodessa. Kun vuonna 1890 siirryttiin purjelaivoista höyrylaivoihin, päästiin vielä suurempiin vuosittaisiin henkilömääriin. Antonie Volkmar on asettanut taustalle purjealuksen, ja sitä kohti lähtevään soutuveneeseen eri sukupolvia edustavan seurueen, ilmeisesti perhekunnittain. Kätensä rukoukseen liittänyt isoisä vaikuttaa pelokkaalta ja epäilevältä, kun taas poika on intoa täynnä lakkiaan jäähyväisiksi heiluttaen. Äiti sylivauvoineen on ilmeisen toivorikas paremman tulevaisuuden suhteen. Haluttiin köyhyydestä pois ja vapaudestaan ja demokratiastaan ylistettyyn uuteen maahan. Säädösten mukaan matkatavaroita sai ottaa äärimmäisen niukasti, sillä täyteen ahdetussa purjelaivassa oli kutakin henkilöä kohden tilaa laverin verran 188 x 63 cm! Vuoden 1850 Hampurin matkustajasäännöissä mainitaan jopa, että henkilö sai olla korkeintaan 172 sentin pituinen! Matkalla jouduttiin olemaan peräti vuorokautta. Höyrylaivojen varhaiskaudella matka kesti vain vuorokautta. Antonie Volkmarin maalaus kertoo monia asioita. Koettelemukset ovat edessä, tulevaisuus tuntematon, tosin haaveellinen. Rannikon majakka ja taustalla näkyvä kirkon torni symboloivat tiettyä järjestystä, aallot taasen meren arvaamattomuutta. Maalaus kuuluu Saksan historiallisen museon kokoelmiin, ja siitä on otettu toisintoja monessa muodossa: taulujäljennöksinä, julisteina ja kortteina. Kysyntää tällaisilla kuvilla on kiinnostavan, jännittävän merihenkisyyden sekä omaan sukuperimään niin usein liittyvän emigranttiuden vuoksi. Romantiikan tuulahdusta on myös ilmassa. Teksti Aira Heinänen 18 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 19

11 6 Vanhat majakat keittiöpyyhe Vanhat majakat tyynyliina Vanhat majakat patakinnas KIN Vanhat majakat esiliina ESI Merimieskirkon meripuoti Majakat puuvillakassi Majakat huppari , Koot: S XXL Majakat keittiöpyyhe Majakat tyynyliina Jumalan leijonaa muisteltiin Vuosaaren nostalgiaillassa FÅA:n Arielia esiteltiin sanoin, kuvin ja jopa elokuvan voimin FÅA:n eli Suomen Höyrylaiva Oy:n neljäs Ariel oli mitä sopivin päätähti helmikuiseen nostalgiailtaan Helsingin Vuosaaren merimieskirkolla, olihan laivalla raamatullinen nimi. Ariel on hepreaa ja tarkoittaa Jumalan leijonaa, ja sitä on Raamatussa käytetty myös Jerusalemista. Laivamuistojen ilta oli lajissaan ensimmäinen Vuosaaressa, ja sen järjestelyistä vastasivat Merimiespalvelutoimisto Mepa ja merimieskirkko. Itse nostalgian aihe eli Ariel oli valmistunut tanskalaiselta telakalta 1970, ja oli siis järjestyksessä neljäs samanniminen alus FÅA:n laivastossa. Arielin elämä jatkui Effoaksi nimensä muuttaneessa varustamossa vuoteen 1987, jolloin se siirtyi mukavuuslipun alle. Effoan ja Finnlinesin yhteinen Finncarriers toimi rahtaajana, miehityksestä vastasi Bahaman lipun alla FG- Shipping. Jo seuraavana vuonna Ariel myytiin kreikkalaisille. Jumalan leijonan taival päättyi Indira-nimellä romutukseen Intian Mumbaissa Ihminen kutistuu vanhetessaan, Arielille kävi päinvastoin, sillä 1974 se sai liki parikymmentä metriä lisää mittaa ja oli kuollessaan 146-metrinen. Alus liikkui Suomen lipun alla lähinnä Välimeren-liikenteessä, mutta ehti piipahtaa muun muassa Australiassakin. Ariel filmillä Illan tähden esitteli Mepan Pekka Karppanen. Kun esitelmöitsijä saa usein turhaan herutella kommentteja yleisöltään, niin Ariel kirvoitti kielenkantoja ihan ilman pyyntöjä. Ariel kehuttiin muun muassa kahta kollegaansa mukavammaksi: kotimaassa valmistuneet Pallas ja Rhea eivät vastoin yleistä luuloa olleet Arielin identtisiä sisaria, vaikka kuuluivat samaan kokoluokkaan. Nimetkin olivat eri sarjaa: Pallas ja Rhea löytyvät Kreikan mytologiasta. Ariel esiintyi illan mittaan myös filmitähtenä. Vuosina aluksella oli mukana kaksikin filmiryhmää: Kalevi Jeppis Kankainen apulaisineen kuvasi viisi kilometriä eli kahdeksan tuntia filmiä, josta syntyi Merimiehet-elokuva. Jeppis oli itsekin seilannut, tunsi aiheensa ja oli legenda alan piireissä. Börje Holmlund taas teki Ylelle dokumenttisarjaa satama- ja kuljetuselämästä ja seilasi tiimeineen Kreikasta kohti kotia. Nostalgiaillassa esiin pääsi Merimiehet, joka seurasi Arielin ja sen 24-henkisen miehistön matkaa Välimerelle ja takaisin vuodenvaihteessa Mukaan mahtuivat joulunvietto, paljon työtä ja merta, korttiringit sekä pakollinen iltakierros kulmilla Israelissa. Tää oli nostalgiaa!, kiiteltiin yleisöstä hidastempoiseksi arvioidun filmin jälkeen. Tosi nostalgiaa Nostalgia oli vetänyt Vuosaaren kirkkoon vajaat kolmekymmentä henkeä. Mukana oli ainakin kolme Arielilla seilannutta ja muutama aito maakrapu. Ikähaitari alkoi viidestä vuodesta. Helsinkiläiset Oili ja Aarno Häyrinen sanovat olevansa merinostalgian ystäviä ja paljon mukana tilaisuuksissa. Pekka Karppanen esitteli Arielin historiaa. Ihan niin kuin se oli ennen vanhaan, ei sitä enää nykyisin pääse tuolla lailla rilluttelemaan maihin, luonnehti filmin kuvaa merielämästä helsinkiläinen aviopari Oili Häyrinen, 71, ja Aarno Häyrinen, 68. He ovat merinostalgian ystäviä ja olivat viimeksikin mukana Nielsen-varustamon syksyisellä nostalgiaristeilyllä. Seuraava tavoite Ariel-muistelojen jälkeen oli ravintola Salven merimiesilta. Vuosaareen Häyriset houkutteli ystävä, ja ilta täytti lupauksensa. Merimiesmuistelot ovat olleet meille hirveän tärkeitä, Häyriset sanoivat. Oili Häyrisen meriura alkoi 1967, ja hän työskenteli talouspuolella matkustaja- ja lastialuksilla Finnlinesilla, FÅA:lla, Nielsenillä vuoteen 1981, jolloin hän jäi maihin. Myöhemmin hän oli vielä miehensä mukana merellä. Merikapteeni Aarno Häyrisen seilaus alkoi 1963 höyryalus Kavessa, ja sittemmin tulivat tutuiksi kaikki kansipuolen jobit ja maailman meret. Effoa, Oceanfart, Erikson, Neste, Nielsen, ATC, Lundqvist, mies luetteli varustamojaan. Nostalgian pariin merieläkeläiseksi Häyrinen siirtyi Teksti ja kuvat Paavo Tukkimäki Tilauskuponki sivulla 38. Tuotteet 20 myös Merimieskirkko Vuosaaren merimieskirkolta. 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 21

12 Merimieskirkko nuorten kohtaamispaikkana Lauantaina merimieskirkon kahvilassa ja kerhohuoneessa käy kova kuhina. Edellisen viikon kuulumisia jaetaan innolla ja haaveillaan sunnuntai-aamusta, jolloin saadaan viimein nukkua pitkään rankan kouluviikon jälkeen. Mutta ensin vietetään koko lauantaipäivä merimieskirkolla ja illalla osallistutaan vielä nuorteniltaan. Brysselin merimieskirkolla ryhmänohjaajakoulutus eli isoskoulutus kokoaa yhteen yli parikymmentä ryhmänohjaajaksi haluavaa nuorta kerran kuussa. Porukkaa saapuu vielä tuplasti lisää nuortenillan alkaessa kuudelta. Muutamat käyvät koulutusta jo toista vuotta, jotkut jopa kolmatta. Kolmannella vuodella nuori osallistuu jo itse osittain koulutuksen vetämiseen ja toimii Benelux-leirillä ohjaajaporukassa. Kakkosvuoden koulutuksessa olevat toimivat leireillä uusien isosten ohjaajina. On mahtavaa huomata, että nuoret kasvavat mukaan merimieskirkon toimintaan. Monessa tapauksessa he ovat olleet itse mukana pienenä leiriläisenä Benelux-leirillä tai kokkikerhossa ja osallistuvat nyt itse leirin tai kerhon ohjaamiseen. Toukokuussa 2014 nuoret kohtaavat toisensa Benelux-nuorten leirillä, jonne odotetaan vähintään 50 nuorta kolmesta eri maasta. Avartti kehittää Tänä keväänä ryhmä nuoria on mukana kansainvälisessä harrastusohjelmassa Avartissa. Maailmalla se tunnetaan nimellä The International Award for Young People. Ohjaajana nuorille toimii johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz. Nuoret harrastavat neljää osa-aluetta: palvelua, taitoa, liikuntaa ja seikkailua. Palveluosuutta suoritetaan olemalla apuna merimieskirkon eri tilaisuuksissa mm. kokkikerhossa vetäjänä, perhekerhossa lasten leikeissä mukana, pyhäkoulussa ohjaajana, kahvilassa apulaisena jne. Keväällä tehdään myös pronssimerkkiin velvoittava seikkailu. Avartti-ohjelmassa voi hyödyntää vanhoja harrastuksia tai aloittaa uusia. Avartissa osallistuja kehittää ja testaa taitojaan sekä asettaa itse tavoitteensa ja kilpailee vain itsensä kanssa. Toiminnan ohessa on myös mahdollista tavata mui- Isoskoulutus kokoaa Brysselin merimieskirkolle kuukausittain yli parikymmentä ryhmänohjaajaksi haluavaa nuorta. Isoskoulutus ja nuortenilta kokoavat yli 20 nuorta Brysselin merimieskirkolle kerran kuussa. ta nuoria niin Suomesta kuin ulkomailta sekä tutustua erilaisiin kulttuureihin. Piia Lännenpää-De la Cruz Uusi kirkkotoimikunta järjestäytyi Rotterdamissa Rotterdamin merimieskirkolla pidettiin syyskuussa 2013 sääntömääräinen siirtokuntakokous, jossa valittiin kirkkotoimikuntaan erovuorossa olleiden jäsenten tilalle uudet edustajat. Vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa oli vuorossa kirkkotoimikunnan järjestäytymiskokous, joka valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi Rotterdamissa asuvan Liisa Aholaisen. Toimikunnassa on kuusi varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Kirkkotoimikunta on merkittävä osa Rotterdamin merimieskirkon toimintaa. Toimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää kirkon työtä sekä pitää yllä yhteyksiä Alankomaissa asuvaan suomalaiseen siirtokuntaan. Kirkkotoimikunta voi lisäksi antaa Suomen Merimieskirkon hallitukselle lausuntoja ja tehdä erilaisia ehdotuksia merimieskirkkoa koskevissa asioissa. Eeva-Maria Ranta Kuvassa vanhat ja uudet kirkkotoimikuntalaiset (vasemmalta oikealle): jutun kirjoittanut Eeva-Maria Ranta, Jukka Oksanen, Anu Dekker, Tea Kuusinen, Liisa Aholainen, Anna-Maija Scholten, Mervi Leveelahti, Taru Savelius-Latvus, Marja-Liisa de Hart ja Ismo Vaittinen. Kuvasta puuttuvat kirkkotoimikunnan uudet jäsenet Kalervo Kuokkanen, Paula Alarinta ja Hele van Lynden. Kuulumisia Oulun merimieskirkolta vapaaehtoisen silmin Keskiviikko astetta. Oulussa on kireä pakkassää, ja satamaan puhaltaa etelätuuli. Liberian lipun alla seilaava HHL Valparaiso -niminen laiva on ankkuroitunut toissapäivänä Vihreäsaaren satamaan. Alus jatkaa matkaansa loppuviikosta kohti Kiinaa. Avaan Oulun merimieskirkon ovet klo 18 ja selaan päivän sanomalehdet. Ulkomaan uutisista silmääni osuu Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kiristynyt poliittisesti epävakaa tilanne. Mellakkapoliisien ja mielenosoittajien välisissä taisteluissa on loukkaantunut satoja ja kuollut useita. Vierailin Kiovassa joulukuussa hyväntekeväisyys- ja lomamatkalla ja sain huomata, että Ukraina on kehittyvä maa, jossa riittää haasteita ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja korruptioon liittyen. Yhteiskunta on eriarvoinen ja osa perheistä elää kädestä suuhun. Keskipalkka Ukrainassa on noin 300 euroa. Osa miehistä lähtee merille tienaamaan leveämpää leipää perheelle. Sattumalta Oulun merimieskirkolle saapuu illan vieraiksi 6 ukrainalaista merimiestä. Здравствуйте? (Päivää! Mitä kuuluu?) Miehet kertovat seuraavansa jännittynein mielin ratkaisua maansa tilanteeseen. Mikä ikävintä, valtio on kaaoksen keskellä jättänyt maksamatta palkkoja, eläkkeitä ja lapsilisiä. Miehet käyttävät dollareitaan pieniin ostoksiin kirkolla sekä saavat puhelin- ja skype-yhteyden perheisiinsä. Kansainvälinen diakoniatyö on kaikki rajat ylittävää, ihmisten kokonaisvaltaista ja eri elämäntilanteet huomioivaa auttamistyötä. Merimiesten seilausjaksot voivat olla useiden kuukausien pituisia. Eristyneisyys laivoilla voi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Suomen Merimieskirkko voi olla ylpeä siitä, että se pystyy tarjoamaan kulkijoille satamassa rauhoittumispaikan, jossa heidät kohdataan lämmöllä ja jossa heillä on mahdollisuus saada yhteys lähimmäisiinsä sekä varmistaa, että kotona on kaikki kunnossa. Vapaaehtoistyö Merimieskirkolla on antoisaa puolin ja toisin. Henkilökohtaisesti koen tämän hienona mahdollisuutena olla osana ainutlaatuisia, lukemattomia tarinoita, joita maailmalla liikkuvat ihmiset ja ilmiöt yhdessä muodostavat. Työ on sopinut minulle erinomaisesti teologian ja venäjän kielen opiskelun oheen. Kannustan lämpimästi kaikkia muistamaan ja auttamaan niitä, joiden hätä on suurin tai joita ei muutoin auteta, esimerkiksi antamalla panoksensa vapaaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai rukoilemalla apua ja tukea tarvitsevien puolesta. Teija Kangas Teija Kangas työskenteli vuonna 2012 Oulun ja Kemin merimieskirkoilla, jonka jälkeen hän on jatkanut toiminnassa vapaaehtoisena diakonina opintojensa ohella. 22 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 23

13 Kun Mervi Mattila huomasi suurlähetystön Facebook-sivuilta, että Lontoon merimieskirkko etsii uutta palveluvastaavaa, ilmoitus kolahti heti kantapäissä asti. Tämä työ on kuin räätälöity minulle, Mervi tiesi heti. Olen tullut jäädäkseni. Palveluvastaava Mervi Mattila unelma-ammatissa Mervi Mattila muutti Lontooseen vasta valmistuneena kätilönä vuonna Suomalaiset työmarkkinat eivät tarjonneet lama-ajan jälkeen kuin pätkätöitä, joten Mervi päätti hakea töihin Englantiin, aluksi vuoden työsopimuksella. Työ kätilönä oli ihmisläheistä ja mukavaa, mutta tunnollisella suomalaisella oli totuttelemista paikallisen työmoraalin kanssa. Kiltti ja ahkera juniorikätilö saattoi huomata olevansa vastuussa melkein koko osastosta samalla, kun muut pitivät taukoa. Kätilövuosien jälkeen Mervi vaihtoi alaa ja työskenteli kuuden vuoden ajan lentoemäntänä. Lentoyhtiön mentyä konkurssiin Mervi mietti hetken Suomeen palaamista, mutta päätyi kuitenkin väliaikaisesti baarimikoksi ja sen jälkeen pysyvämmin varastopäälliköksi. En ole koskaan tehnyt tietoista päätöstä jäädä Lontooseen pysyvästi, mutta olen solahtanut mukavasti englantilaiseen elämänmenoon. Englantilaisuus on kiehtonut minua jo lapsesta asti. Luin jo nuorena tyttönä isot kasat englantilaisia lastenkirjoja englanniksi. Porilainen Englannissa Mervi on kotoisin Porista ja sen huomaa. Viehättävä kotimurre on pitänyt pintansa, vaikka ulkomailla asuttuja vuosia on takana jo monta. Kaipaan Porista kaikista eniten porilaisia ihmisiä. Pori on kansainvälinen kaupunki, jossa asuu paljon myös englantilaisia. Siellä asuu myös suuri osa lapsuuden perhettäni. Ihmisten lisäksi Porista parasta on kaunis luonto. Merellinen identiteetti on porilaisissa vahvassa, vaikka merelle on keskustasta 20 kilometriä. Yyterin rannat, Kallon kalliot ja Reposaari ovat paikkoja, jotka jokainen porilainen muistaa mainita kotikaupungista puhuttaessa. Monen ulkosuomalaisen tavoin myös Varainhankintatyö Belgian suomalaisella merimieskirkolla vuosina palveluvastaavana työskennellyt Katja Honkala on aloittanut Suomen Merimieskirkon määräaikaisena varainhankintakoordinaattorina. Kuvassa Katja Brysselissä Varainhankintapäällikkö Sari Pirinen on hakeutunut toisen työnantajan palvelukseen tehtyään Merimieskirkolla intensiivisen, noin kahden vuoden työrupeaman. Mervi kaipaa lapsuutensa makuja. Ojalan lihapiirakat ja Annan marenkileipomon marengit ovat maailman parhaita. Ja ne porilaiset, joiden väliin ei muuten kuulu laittaa mitään muuta kuin ketsuppia, sinappia ja kurkkusalaattia. Basaarikävijästä palveluvastaavaksi Suomalaisten makujen ystävälle ei voi kuvitella antoisampaa työtehtävää kuin basaaritilauksen tekeminen. Valtavan ruokatilauksen tekemistä ja basaarilogistiikan hoitamista pidetään usein myös uuden palveluvastaavan tulikokeena. Mervikin tunnustaa, että palveluvastaava on basaarissa paljon vartijana. Onneksi meillä on niin mahtava työtiimi ja paljon loistavia vapaaehtoisia. Kun voi luottaa siihen, että kaikki osaavat asiansa, palveluvastaavallakaan ei ole niin paljon paineita. Joulubasaarin valmisteluissa innosti myös se, että basaarit olivat Merville entuudestaan tuttuja kävijän näkökulmasta. Tiedän ulkomailla pitkään asuneena, kuinka tärkeä tapahtuma joulubasaari on ulkosuomalaisille. Joulubasaariin on aina niin idyllistä tulla, tuntuu kuin tulisi kotiin. Palveluvastaavana haluan olla luomassa mukavaa suomalaista basaaritunnelmaa toisille. Marko Toljamo Takaisin suomalaisen palvelukseen Mervi ei ole työskennellyt pitkän työuransa aikana juuri koskaan suomalaisen työnantajan palveluksessa. Viimeinen kokemus suomalaisista työpaikasta on turkulaisesta sairaalamaailmasta vuodelta Nykyinen työpaikkani on kovin erilainen entisiin verrattuna, koska työyhteisö on niin pieni. Pienuudessa on se hyvä puoli, että kaikki asiat voidaan puida heti, eivätkä ne jää hiertämään. Meidän työyhteisössämme kaikki tuntevat toisensa ja moni asia selviää huumorilla. Yllättävintä suomalaisessa työkulttuurissa on kokousten ja suunnitteluun käytetyn ajan määrä. Suomalaiset tykkäävät kokoustaa ja neuvotella. Asioista neuvotteleminen on hyvä juttu, mutta toisaalta se vie paljon aikaa. Englantilaisissa työpaikoissa sai tottua siihen, että monet asiat vain määrättiin. Sopeutuminen suomalaiseen työpaikkaan on kuitenkin ollut helppoa. Työ on vastannut omia odotuksia, ja monet aikaisemmissa työpaikoissa hankitut taidot ovat päätyneet käyttöön uudessa työyhteisössä. En ole tullut merimieskirkolle viettämään välivaihetta elämässäni. Tämä on sellainen työpaikka, jonne olen tullut jäädäkseni. Anna Hälli 24 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 25

14 kirjat / böcker Muuttunut saaristolaisuus Alpo Tuurnala: Luotsisaaren tarina Merimatkoja menneeseen. JNS Kohteena on ikivanha luotsipaikka Boistö Loviisan edustalla itäisellä Suomenlahdella. Luotsitoimintaa on tällä saaristoväylällä ollut liki 300 vuotta. Nyt kirjalliseksi luotsiksi on ryhtynyt laivanrakentaja Alpo Tuurnala, insinööri-kommodori, sana- ja kuvataiteilija. Luotsisaaren tarina Merimatkoja menneeseen henkii saman oloista viehkeyden, rauhan ja ilon sekoitusta kuin Tuurnalan edellinen teos Kuninkaansaari, sekin John Nurmisen Säätiön kustanteena. Kivikkoisen ja kallioisen Boistön ympärysmitta rantoja pitkin on 1700 metriä, mistä maa-alaa on seitsemän hehtaaria. Tämä kaikki asettuu luotsitoiminnalle otollisesti 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Viereiset pikkusaaret Lilla Lövö/Lehtinen ja Lövö ovat maan kohotessa kasvaneet lähes yhteen Boistön kanssa. Paikka vakiintui 1720-luvulla laivojen opastuksen tukikohdaksi, kun Pietariin ja Viipuriin suuntautui yhä vilkkaampi meriliikenne. Varsinaiseksi luotsikyläksi Boistö muuttui vuodesta 1836 lähtien, sillä asukkaita sinne kertyi jopa seitsemän luotsiperhettä taloineen. 110 vuotta myöhemmin Boistö alistettiin hallinnollisesti kauemmas merelle Orrengrundiin. Toimintaedellytykset kohentuivat, ja Boistö sai myös moottorikäyttöisen luotsikutterin vuonna Punaraitaisten luotsipurjeiden aika oli lopullisesti jäänyt taakse, toteaa Tuurnala. Pian tämän jälkeen Lilla Lövöstä tuli sotilasalue, jonne rakennettiin linnoituksia ja kasarmeja. Kolme rannikkotykkiä paikkasi puolustuksen aukkoa sodan aikana. Boistölle tehtiin tulenjohtotorni betonista patterin tueksi. Merivartijatkin majoittuivat saarelle luotsien ja sotilaiden lisäksi. Merivartioasema siirtyi Orrengrundiin vasta 1990-luvulla tehden tilaa Meripelastusseuralle. Se ja Puolustusvoimat poistuivat Boistöstä kuitenkin vuosikymmen sitten. Näin luonnonkaunis ja kulttuurihisto- riallisesti arvokas Boistö tuli myyntiin, jolloin John Nurmisen Säätiö tarttui asiaan ja yhteistyö perinnerakentajien kanssa pääsi vauhtiin. Kun ennen tämän luotsisaaren tornista näkyi Suursaaren silhuetti, Tytär- ja Lavansaarten talonpoikais- ja kalastusveneiden liikennöinti, nykyään horisontissa puskevat jättimäiset öljytankkerit ja rahtialukset. Saaristolaisuus on muuttanut muotoaan. Entinen olotila avautuu pieteetillä Alpo Tuurnalan akvarellien, proosan ja lyriikan yhteisesityksenä jokaiselle elämänkulusta välittävälle. Irmeli Tanttu Rautaristi juutalaiselle Samuli Skurnik: Narinkkatorilta Kiestingin mottiin. Paasilinna Leo Skurnik oli jatkosodan aikana kuuluisuutta saavuttanut Kiestinki Uhtua-suunnan rintamalääkäri, joka kieltäytyi ottamasta vastaan korkeaa saksalaista kunniamerkkiä, rautaristiä. Kieltäytyminen johtui Skurnikin syntyperästä. Juutalainen Skurnik antoi lääkinnällistä apuaan rintamalla yhtä lailla suomalaisille kuin heidän kanssaan samalla rintamaosuudella taistelleille saksalaisille sotilaille. Erikoiseksi hänen tilanteensa teki juutalaisen syntyperän lisäksi myös se, että hän oli ollut yksitoistavuotiaaksi asti Venäjän kansalainen. Reilu vuosikymmen myöhemmin hän taisteli juutalaisena venäläisiä vastaan saksalaisjoukkojen rinnalla, joiden tavoite oli voittaa sodassa venäläiset ja hävittää juutalaiset. Siviilissä Leo Skurnik oli Iin kunnanlääkäri. Kiestingin ja Uhtuan rintamalla sotivat pohjoisen miehet, ja lääkintämajuri Leo Skurnik oli poikansa Samuli Skurnikin kirjoittaman kirjan mukaan yksi noista pohjoisen miehistä, vaikka olikin etelän variksena Pohjois-Pohjanmaalle liihotellut. Iihin muuttoaan Skurnik ei kokenut pakona tai joutumisena pohjoiseen, vaan pääsynä seudulle, jossa saattoi mm. harrastaa kalastusta, josta hän kovasti piti. Saksalaisten Skurnikille ehdottamasta rautarististä ei ole säilynyt dokumentteja. Hänen itsensä kertoman mukaan kunniamerkkiä ehdotettiin, koska hän nouti taistelun aikana rintamalinjojen väliin jääneen saksalaisen haavoittuneen sotilaan omalle puolelle lääkintämiesten kieltäydyttyä miestä hakemasta. Toinen uroteko oli kenttäsairaalan onnistunut evakuointi tykistökeskityksessä. Tiedon tulossa olevasta rautarististä Leo Skurnik sai kenraali Hjalmar Siilasvuolta, jolle hän tiukin, jopa rahvaanomaisin sanoin ilmoitti, ettei hän huoli saksalaisten kunniamerkkiä. Siilasvuo välitti viestin sanatarkasti saksalaisille, jotka suuttuivat ja vaativat Skurnikin luovuttamista heille rangaistustoimenpiteitä varten. Siilasvuo, jolla oli tunnetusti kireähkö asenne saksalaisiin, ilmoitti näille, että en kai minä teille parasta lääkäriäni luovuta. Rintamalääkärinä Skurnik joutui olemaan päivittäin kanssakäymisissä saksalaisten kanssa. Lääkärivalansa mukaisesti hän hoiti parhaansa mukaan kaikki potilaat kansallisuuteen katsomatta. Vaikka hän antoi apuaan saksalaisille, hän ei kirjan mukaan tuntenut oloaan turvalliseksi, sillä tiedossa olivat saksalaisten kielteiset asenteet ja pyrkimykset juutalaisia kohtaan. Jännitteitä lisäsi se, että rintamalohkon saksalainen upseeristo ei ollut sotilastaustaista, vaan pääosin natsipuolueen ansioilla asemiinsa päässeitä reserviläisiä. Sota jätti jälkensä taitavaan ja pidettyyn lääkäriin. Maailmankatsomus ei ollut rintamavuosien jälkeen enää entinen. Avioliitto purkaantui, ja tasapaino elämään näyttää löytyneen vasta uuden ihmissuhteen ja perheen myötä. Tutkijanura oli ollut Skurnikin tavoitteena nuoruudessa, mutta Helsingin yliopiston antisemitistiset jännitteet ja ilmentymät kariuttivat ne. Sodan jälkeen hän teki kuitenkin ansiokasta tutkimustyötä röntgenkoneen kehittelijänä ja syöpätautien tutkijana. Samuli Skurnikin kirja suvustaan ja ennen muuta isästään painottuu ja saa vauhtia kirjantekijän päästessä kuvaamaan isänsä elämäntyötä. Kirjan alkupuoli kertoo jopa turhankin pikkutarkasti juutalaissuvun asettautumisesta Suomeen 1870-luvulla. Suomalaisen sukuhaaran kantaisä oli tsaarin armeijasta siviiliin siirtynyt ja Helsinkiin asumaan jäänyt Schmuel Schkurnik. Hänen elämänuransa Suomessa alkoi narinkkakauppiaana, joka oli yleisnimitys venäläisille rihkamaa ja käytettyjä vaatteita myyville kaupustelijoille. Seuraavat sukupolvet jatkoivat kauppiaina ja liikemiehinä ja pääsivät merkittäviin tuloksiin suomalaisessa finanssimaailmassa. Joni Skiftesvik Kapteenin tulikoe Paul Greengrass elokuva Captain Phillips, Merenkulun kestouutisiin on pitkään kuulunut somalimerirosvojen kaappaukset muutaman sadan kilometrin säteellä maansa rannikosta. Piratismin tausta on 1990-luvun alussa Somalian sisällissodassa. Tilastoa kaappauksista on pidetty vuodesta 2005 alkaen. Esimerkiksi kolme vuotta sitten joutui 53 laivaa hyökkäyksen kohteeksi, jolloin kahdeksan aluksen miehistöt surmattiin. Merirosvojen kulta-aikaa näytti olevan tätä edellinen vuosi, jolloin somalit saivat 117 laivaa saaliikseen. Juuri tähän ajanjaksoon sijoittuu viime vuoden kiitetty ja tositapahtumaan perustuva elokuva, amerikkalainen puolidokumentaarinen trilleri Captain Phillips (Suomen ensi-ilta ). Se kerännee saaliikseen useita oscareita nyt huhtikuun alussa. Elokuva kertoo kauppalaiva Maersk Alabaman matkasta kapteeni Richard Phillipsin komennossa: alus kaapataan ja pelastaakseen miehistönsä hengen hän itse joutuu panttivangiksi. Brittiohjaaja Paul Greengrassin edelliset trillerit ovat kertoneet mm. Pohjois-Irlannin levottomuuksista ja syyskuun 11. päivän tapahtumista. Monia uhreja yhä vaativa somalipiratismi asettuu myös maailmanlaajuisten ratkaisemattomien epäkohtien joukkoon. Kun aivan tavallinen kapteeni Richard Phillips, jota esittää näyttelijöiden parhaimmistoon kuluva Tom Hanks, joutuu laivoineen kalansaaliidensa vähentymistä raivoavien rosvojen kanssa kasvokkain, eivät maailmanpolitiikan vinoumat tule ensimmäisenä mieleen. Silti Alus päätyy rosvoille, mutta Phillips ehtii hälyttää avukseen USA:n sotalaivoja. Kapteeni tarjoaa isoa kaappareille lunnassummaa, mutta mikään ei riitä. Kaapparit havittelevat rahallista rikkautta. Ansio onnistuneesta kaappauksesta voi olla euroa, ja ensiksi laivaan astunut saa bonusta seitsemisen tuhatta euroa. Greengrassin elokuvaan somalinäyttelijöiksi halusi 700, valituille povataan oscareita. Koskeeko teitä, onko pää kipeä, oletteko ok? hoitaja kyselee normisuorittajan tyylillä. Phillipsin kokemukset ovat kuitenkin liki tuonpuoleisesta, ja hiljaiset ok-vastaukset vain korostavat tapahtuneen kauheutta. Tositarinan Phillips lähti seuraavana vuonna merille uudelleen, yhtä kokemusta rikkaampana. Elokuva perustuu tulikokeesta selvinneen kapteenin kirjaan A Captain s Duty. Työnsä vaatimuksiin sitoutuneen esimiehen moraalinen velvollisuus oli pelastaa muut ennen itseä. Merikapteeni Richard Phillips teki näin. Yleispätevä moraliteetti on opiksi kaikille aikuisille. Irmeli Tanttu Syvällisesti syvyydestä Baltasar Kormákur elokuva Syvyys, 2012 Islannin eteläisellä merialueella sattui paha haveri 11. maaliskuuta 1984, kun troolarin vinssi takertui pohjaan ja alus upposi. Kuuden hengen miehistöstä jäi henkiin vain yksi, Gu laugur Fri pórsson eli Gulli. Hänestä tuli kansallissankari ja maailmankuulu ihme, sillä taistelu Atlantin aaltoja vastaan oli kestänyt kuusi tuntia. Sen jälkeen kului vielä kaksi tuntia kontatessa laavasaarella ihmisten ilmoille. Islantilaisen elokuvan ykkösohjaaja Baltasar Kormákur oli tuon tapahtuman aikaan 18-vuotias ja kuljetti siitä lähtien aihetta mukanaan. Elokuva Syvyys valmistui toissa vuonna, ja sen Suomen ensi-ilta oli lokakuussa Ylistystä ja arvostettuja palkintoehdokkuuksia on sadellut eikä syyttä. Kerronta etenee kuin dokumentissa, ei dramatisointia eikä digitehosteita lastinaan, vaan arjen omalla painolla. Siinä sivussa kurkistetaan islantilaisen kalastajayhteisön elämään. Lopulta Gulli oli siis yksin, kun kelluvien irtotavaroiden varassa sinnitelleet kaverit olivat hukkuneet. Hän ui ja katseli tähtitaivasta. Päivän valjettua alkoi lähellä lennellä kajava, kalastajien lintuystävä. Gulli pyytää sitä viemään sanaa, että pelastavat hänet. Niinpä hän jättäisi linnutkin henkiin vastapalvelukseksi. Voimat ovat loppumassa ja toivokin alkaa hiipua, kun jo toinen laiva ajaa ohi häntä havaitsematta. Eletyn elämän vaikein kohta palaa mieleen, kun koko lapsuuden perhe pelastuu täpärästi tulivuoren purkaukselta. Vestmannasaaret Islannin etelärannikolla koituivat Gullin pelastukseksi, ja vihdoin apua alkoi tulla. Ihmeenomaisesta selviytymisestä nousi valtava sensaatio. Käynnistettiin lääketieteelliset tutkimukset miehen kylmänkestosta olosuhteissa, joissa ihminen menehtyisi viimeistään puolessa tunnissa. Gullin ylipainokaan ei selittänyt arvoitusta. Hylkeenrasvasta, valaanihosta puhuttiin. Tapaus jää tosielämän arvoitukseksi. Syvyys-elokuvan sykähdyttävintä antia olivat yksinäisen Gullin puheet kilometrien syvyys allaan sekä useat muut rukoukset: kotoa lähdön iltana lasten iltarukous, jossa pyydetään suojelua merihädässä; aluksen upotessa karski miesjoukko rukoilee yhdessä Isä meidän joka olet taivaissa ; menehtyneiden siunaustilaisuudessa saattajat panevat kätensä ristiin rukoukseen. Syvyys-elokuva on kunnianosoitus islantilaisille merenkävijöille. Olen vain ihminen ja yritin pelastaa itseni. Suositeltava ja sallittu kaikille yli 12-vuotiaille. Irmeli Tanttu filmit / filmer 26 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 27

15 i kyrkans skepp Kristina Cruises utan egna fartyg I januari kom beskedet att familjebolaget Kristina Cruises i Kotka sålt sitt enda fartyg Kristina Katarina och sagt upp hela sjöpersonalen. Utan definition Det finns två slags människor: de som tror och de som inte tror. Eller kanske det finns människor av tre slag: de som inte tror; de som tror fel och de som tror rätt. Eller kanske det kunde vara så, att det finns människor av fyra slag: de som inte tror; de som tror fel; de som tror rätt, men på fel gudar, samt de som tror rätt och på rätta gudar. En söker erfarenhet, en annan känsla, en tredje en dogm, en fjärde en rätt översättning, en stöder sig endast på grundtexten, den tredje, fjärde och femte och kanske också den sjätte kan endast vara en åskådare på sidan om bakom fina termer och teorier. Eller är det kanske så, att det finns de bland oss som tror men ändå inte tror rätt. Eller om de också tror, men åtminstone tvivlar; om inte annat så fina beskrivningar av dig, som när allt kommer omkring ändå är Utan definition. Låt oss ta det från början. Det finns rätt troende och fel troende, rätta troende, fel troende, de som tror på den rätta läran eller tolkningen irrläriga, som tillhör den ena eller andra väckelserörelsen och dem som har gått och blivit troende i den. Ja visst ja, det räcker inte med tro eller otro. Det måste se rätt ut, ha rätt smak, ha rätt inställning politiskt, sexuellt, etniskt. Men då den inte finns? Upphör den då att finnas till? Skapare, Allsmäktige, är du inte alla människors skapare och gestaltare? Också deras, som inte vet någonting om dig. Också deras som som ropar sig hesa på gator och torg i namn av någon annan gud. Är du inte också deras Gud, som tror på annat sätt än jag? Fader, ganska ofta är jag ett enda stort frågetecken. Fader, ganska ofta känner jag, att jag inte vet, Fader, ganska ofta känner jag mig liten och hjälplös vid sidan av dem, som förefaller att veta allt om dig, också det om hurudan du är som man skall tro på. Och om jag är ärlig, jag vet inte, om den Heliga Anden utgår från Fadern och Sonen eller endast från Fadern. Jag vet inte, jag vet verkligen inte. Och jag frågar dig Fader, Allsmäktige Skapare, behöver jag veta det? Kan det vara så, att det är tillräckligt för mig i dag utan närmare precisering, att Kristus har dött för mig. Är det nog, att den Heliga Anden stärker min svaga tro, även om den endast utgår från Fadern. Eller om du vill, är det helt tillräckligt för mig vilketdera det än är, bara jag vet att du är med mig.ty utan dig min Fader klarar jag mig inte. Och skulle inte vilja klara mig. Hur gott känns det inte att höra ditt ord: Jag överger dig inte, och lämnar dig inte. Och i dina ord hänför du mig inte till någon klass, och du frågar inte efter styrkan i min tro eller efter saldot på mitt bankkonta, hur många barn jag har eller hur jag har lyckats som människa. Det enda du karaktäriserar mig som, är det som jag vill tillhöra, att vara barn i Guds rike, din egen, sådan du säger mig vara. Jarmo Karjalainen I fortsättningen skall Kristina Cruises utnyttja sitt internationella kunnande till att marknadsföra och sälja kryssningar med andra bolag, främst kanske flodkryssningar. Det var redan på 1950-talet Keijo Partanen började med motorbåtstrafik från Kotka till närliggande öar, först under 15 år till Mussalö som i dag är en del av Kotkas hamn, och senare till Pyttis Fagerö och Aspö. Han byggde paket och satsade bl.a. på dagskryssningar med sång och musik och tryckte upp egna allsångsböcker för passagerarna var tiden mogen för en satsning på en större båt, och ms Kristina Brahe införlivades med Partanens flotta. Det var ett litet och gammalt fartyg, byggt redan 1943 som örlogsfartyg i Chicago, men av rätt storlek för en lika litet familjeföretag och inte minst för både Saima kanal, som hon senast trafikerat, och många små hamnar Partanen nu ville öppna trafik till. Tyhjät taskut eivät täyty kuin työtä tekemällä, sade han i en intervju 1993, Tomma fickor kan bara fyllas med ar- Vid Skeppsbron i Stockholm, där Finlandsbåtarna i årtionden lade till, ligger fortfarande den sista Olympiabåten Birger Jarl, men nu som flytande hotell. Hur det blir i framtiden är oklart. bete. Keijo Partanen var van vid hårt arbete; i trafiken till Mussalö hade han slitit varje dag från fem på morgonen till sena kvällen och däremellan servat sin motorbåt själv. Med sin motorbåt Ahti VII gjorde han 1983 ett första försök med kryssningar från Kotka till Viborg. Med Kristina Brahe följde bl.a. kryssningar under en kort säsong till våra avträdda utöar i östra Finska viken, Hogland, Seitskär och Lövskär, tills myndigheterna i dåvarande Sovjetunionen stoppade trafiken. Sedan följde turer till Saimen och när ss Borea 1987 inköptes var det bäddat för internationella kryssningar i större skala, först till Tallinn och Viborg, men så småningom till hamnar vid Östersjön, Nordsjön, Vita havet och Medelhavet. Under 2000-talet införlivades Röda havet med bolagets trafikområde skapades den s.k. Kejsarrutten mellan Åland och Saimen, en utmärkt turistprodukt med Helsingfors som bas för kryssningar som kunde kombineras både västerut och österut. Men flottan var gammal. Både Kristina Brahe och Kristina Regina avyttrades Den förstnämnda går fortfarande under det nya namnet Brahe i trafik på Saimen. Kristina Regina återfick sitt ursprungliga namn Bore och är numera hotellfartyg och museum i Åbo. I stället inköptes ms Konstantin Simonov 2009 och sattes efter en omfattande och troligen mycket kostbar ombyggnad i trafik följande år under namnet Kristina Katarina. Hon var byggd i Polen 1982 och hade bl.a. för sovjetisk räkning trafikerat rutter på Leningrad innan hon 1996 hamnade i cypriotisk ägo. Satsningen på en visserligen större men dock fortfarande gammal båt lyckades inte. Rederiets trogna stampassagerare som lärt sig uppskatta den familjära stämningen på bolagets två första Kristinor svek troligen nu. I januari inställdes vårens kryssningar från Kanarieöarna och kort därpå meddelades att Kristina Katarina sålts till ett internationellt bolag. Finlands sista renodlade kryssningsrederi med internationell trafik förvandlades till en researrangör utan egna fartyg. Text och foto Thure Malmberg En augustidag 1990 fotograferades Kristina Regina (numera Bore) och Kristina Brahe (nu Brahe) vid samma kaj i Södra hamnen i Helsingfors. Då hade Kristina Cruises två egna fartyg, nu är rederiets egen sjöfart historia. 28 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 29

16 Viking Grace ett år i trafik: Hon är så snäll i sjön Fokus på energi, miljö En tidig och mörk vintermorgon möts passagerarna på däck 9 av ett fascinerande ljusspel från en serie förvuxna taklampor. Medan färgerna växlar från mörkare rött till ljusare gult sänks och höjs de i en nisch på babords sida. När dagsljuset litet senare fyller däcken är färgeffekten borta och armaturen, som är ett konstverk formgivet av Vertti Kivi, stjäl inte längre showen från övriga inredningsdetaljer på den finländska passagerarflottans kanske mest omtalade nyhet, ms Viking Grace. I mitten av januari firade Viking Grace sin ettårsdag med en jubileumskryssning mellan Åbo och Stockholm via Åland. Långt före ettårsdagen hade emellertid redan en miljon passagerare prövat detta på många sätt unika fartyg. Sjömanskyrkan åkte nyligen med för att försöka ta reda på hur Viking Grace lyckats i sina ambitioner att bli ett trovärdigt miljövänligt fartyg med minimerade utsläpp och minimalt spill vad t.ex. maten gäller. På köpet följde en nattresa över Ålands hav där stormen Seija, som i övrigt ställde till med kaos på många platser i sydvästra Finland, inte på minsta sätt rubbade nattsömnen. Ett märkligt fartyg, i sanning! Hon är så snäll och fin i sjön, säger maskinchefen Göran Lindström. Skrovet är lyckat, och den elektriska driften gör det tyst ombord för passagerarna, säger han. Egentligen skall man kanske inte tala om motorer ombord här: fartyget är ett enda stort elektriskt kraftverk. Normalt används t.ex. 21 megawatt för framdrivningen, tillräckligt för 22 knops fart. Maskineriet övervakas av datasystemet Emma, som i kontrollrummet ger fortlöpande information om processer och eventuella störningar. Norsk gas med båt och bil Och elektriciteten alstras med hjälp av flytande naturgas, LNG, från Norge. Två cylinderformade och välisolerade tankar högst upp i aktern fylls sex dagar i veckan i Stockholm från supplybåten Seagas, en ombyggd landsvägsfärja som byggts om med tanke på bunkringen. Isoleringen behövs för att hålla temperaturen så nära C som möjligt. Den korta landtransporten i Stockholm är kanske den enda detalj i konceptet som inte är helt färdigt: LNG är ännu ett så nytt fenomen i Sverige (och Finland) att någon fast bunkringsterminal inte finns inne i Stockholm. I stället har Viking Line tillsammans med AGA skapat ett skräddarsytt transportsystem för Viking Grace då gasen tas från Scangas terminal i Risavika nära Stavanger med tonnaren ms Coral Metan till en stor terminal i Nynäshamn. Där fylls två tankbilar med 52 ton gas, som sedan förs till Loudden vid Värtan, där Seagas i sin tur tar ombord lasten. Och medan Viking Grace går in till kaj vid Stadsgården i tidiga morgonstunden passar Seagas på utsidan. Knappt har förtöjningarna på landsidan gjorts fast så kopplas slangen genom bunkerporten. En snabbkoppling gör att överföringen av LNG kan börja genast. För oss är varje minut viktig, säger sjökapten Henrik Grönvik med 17 års erfarenhet i rederiet. Vi har 75 minuter på oss i Stockholm att byta passagerare, städa, bunkra och göra allt annat som behövs i ordning för att gå ut igen. Varje minuts försening får återverkningar, ofta flera dagar framåt i tiden, säger han. Den tidspressen märker en tillfällig besökare inte ombord; både kapten Grönvik och maskinchef Lindström utstrålar ett närapå övermänskligt lugn. Besättningen på ca 200 personer åt gången arbetar också lugnt och metodiskt. Varken intendent Lena Holmström eller kökschef Robert Salmi låter sig jäktas, fast upp till 2 x passagerare, 2 x 880 passagerarhytter och 2 x filmeter passagerarbilar omsätts på ett dygn. I snitt 200 hamnstädare per gång svarar för att hyttbäddar är i skick varje avgång. Till det kommer ytterligare 2 x filmeter fraktutrymme, som är överstyrmans ansvarsområde två gånger dagligen. Den flytande naturgasen gör framdrivningen så miljövänlig, att svavelutsläppen är nästan noll men det finns marindiesel ombord som reserv. Det är också mycket som görs på passagerarsidan för att minska utsläpp och svinn. Tunna handdukar, eget vatten En passagerare märker minst ett par saker genast: handdukarna i hytterna är extremt tunna, men samtidigt ekologiska och kemikaliefria, och på de åtta restaurangerna ombord serveras fartygets eget vatten kolsyrat ombord och buteljerat i gammaldags flaskor med patentkork. Plastvatten finns bara i några automater i hyttgångarna. På de allmänna toaletterna torkar man händerna i elektroniska lufttorkare. Herrar märker dessutom en annan sak: de sexton pissoarer som finns ombord drivs som genom ett trolleri helt luktfritt utan vatten. Med det sparar vi en massa vatten per år, säger intendent Holmström, som jobbat 33 år i Viking Line. På matsidan är det i princip närproducerat som gäller. Några lådor med vattenmeloner från Brasilien kan verka ologiska i sammanhanget, men sanningen är ju att säsongvaror inte alltid kan vara närproducerade. Handdukarna ett exempel på miljövård. Man behöver inte tjocka handdukar för att bli torr. Ännu viktigare är att vi kontrollerar att leverantörerna betalar hyggliga löner till sina anställda och att inget barnarbete förekommer. Det här gäller också våra arbetskläder ombord. Alla våra tvättmedel är svanmärkta, och vi använder mycket ånga för rengöringen. Med stora mobila vattenkokare skapas ånga, som är perfekt t.ex. för att döda bakterier och städa toaletter och bastu, för att inte tala om köksutrymmena, där mycket fett gärna vill samla sig i taket, säger Holmström. Engångstallrikar och bestick finns bara i några få undantagsfall. Matavfallet pressas och vakuumbehandlas helt Elegans och svepande linjer. Viking Grace en vintermorgon på väg genom skärgården från Stockholm till Mariehamn och Åbo. Upplevelsemässigt är den bästa delsträckan kanske just Stockholm Mariehamn medan kvällsturen från Åbo gillas av de nöjeslystna. Kontrollrummet på Viking Grace är tyst med stora dataskärmar överallt. Maskinchef Göran Lindström (stående) och vaktmaskinmästare Kenneth Johansson härskar över ett kraftverk: Viking Grace både producerar och konsumerar energi. utan vatten ombord för att sedan bli metangas för bussar i Stockholm. Glasflaskor krossas ombord och vi serverar så mycket som möjligt i färdiga portioner, t.ex. efterrätterna. Det här minskar spillet från smörgåsbordet, säger köksmästare Salmi, som jobbat i tio år i Viking Line och varit med om att planera hela köket. Dator minskar elförbrukning Fyrtiofem kockar och kockbiträden arbetar utan någon intern rangskillnad med både mat och kallskänk tidigare var det här skilda discipliner ombord. Här har mycket förändrats jämfört med tidigare. Ta t.ex. torsdagarnas ärtsoppa för personalen, förr en närmast helig tradition. Fortfarande har vi ärtsoppa då och då, men det går ju lika bra med köttsoppa en torsdag! Den största förändringen är kanske ändå GEM (Galley Energy Management), vår centraldator, som styr alla våra apparater. Näst efter maskineriet är ju kökssidan det mest energikrävande området ombord. Vi räknar med att kunna dra ned energiförbrukningen med procent per år. GEM används i land bl.a. på sjukhus, men Viking Grace är det första fartyget i Finland med den utrustningen. Problemet här är bara att vi arbetar ombord från frukosten klockan 5 på morgonen till nattmaten som kan serveras klockan 4. Ta en tv-apparat i land som exempel. Den står ofta i stand by-läge. Då drar den ändå ström. Här kopplar GEM bort allt som inte behövs. Med det räknar vi med att spara procent energi per år, säger Salmi. Text och foto: Thure Malmberg 30 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 31

17 merimieskirkkouutisia Rauman merimieskirkon johtava satamakuraattori Eija Tuorila vieraili Hämeenlinnan Tuomelan Martoissa Hän kertoi kuulijoille Merimieskirkosta ja nouti samalla marttojen kutomia villasukkia merenkulkijoiden joulupaketteihin. Tuomelan Marttojen puheenjohtaja Hanna Heikkilä kuvassa takana toinen vasemmalta. Kuva Riitta Tuorila. Vesa Rissanen Raumalta on lahjoittanut Rauman merimieskirkolle kuvassa olevan puisen ruorin Ruorin hän on ostanut aikoinaan huutokaupasta. Kiitos lahjoituksesta! Lyypekin merimieskirkolla aloitettiin vuosi 2014 uusin voimin ja ideoin, kun Satu Laamanen Liedosta aloitti vuosivapaaehtoisena kahvilatyössä ja Anna Eklund Hampurin kirkolta aloitti sosiaalikuraattorin tehtävässä. Tuntityöntekijänä jatkaa jo toista vuotta Hanna Ojuri. Kokkolan merimieskirkon johtava satamakuraattori Anu-Marja Kangasvieri tapasi joulun 2013 alla filippiiniläisen merikapteenin, joka halusi kiittää kaikkia hirmumyrsky Haiyanin uhreja auttaneita suomalaisia. Tässä hänen kiitossanansa vapaasti suomeksi käännettynä: GL Zhoushan -laivan miehistön puolesta haluan sydämellisesti kiittää kaikkia suomalaisia, jotka ovat osallistuneet taifuuni Haiyanin uhreille järjestettyihin keräyksiin. Näin olette auttaneet monia filippiiniläisiä, erityisesti asukkaita tuhoutuneella Leyten saarella, mihin Haiyan pahiten iski. Olemme äärettömästi velkaa teille ystävällisestä rakkaudestanne ja tuestanne. Kapteeni E. Soniedo, M/V GL Zhoushan. Kapteenin omaan perheeseen kuuluvat vaimo, leikki-ikäinen tytär sekä myrskyn aikaan viikon ikäinen poikavauva. He selviytyivät myrskystä, vaikka talo tuhoutuikin osittain. Kari Helander lahjoitti valokuvataulunsa Merimies Turun merimieskirkolle, jonne se lahjoittajan mukaan kuuluukin. Kuva on otettu Turussa , jolloin Italian merivoimien alus San Giusto vieraili kaupungissa. Helander on harrastanut pitkään valokuvausta ja on pitänyt kuvanäyttelyitäkin. Kiitos lahjoituksesta! Hampurin merimieskirkolle on tulossa tänä vuonna useita ryhmiä. Ensimmäisenä kävi taloon ja toimintaamme tutustumassa turkulaisia jalkapalloilijoita Tuure Oldendorffin johdolla. Miehet kiittelivät ystävällisestä vastaanotosta ja sanoivat, että oli kuin kotiin olisi tullut. Matkamessuilla Merimieskirkon osasto on viime vuosina sijainnut Kirkon ulkosuomalaistyön osaston läheisyydessä. Kuvassa kirkon turisti- ja uussiirtolaistyön työalasihteeri Bror Träskbacka tapaa osastollaan vihannes- ja kalatukkuyrittäjän Lasse Liemolan, joka oli luvuilla tunnettu iskelmälaulaja ja nuorisoidoli. Matkamessut järjestetään vuosittain tammikuun puolivälissä Helsingin Messukeskuksessa. Tasavallan presidentti on myöntänyt Merimieskirkon pääsihteerille Sakari Lehmuskalliolle Suomen Leijonan komentajamerkin. Merkki on myönnetty monipuolisesta, pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta järjestötoiminnasta. Suomen Merimieskirkko ry:n sääntömääräinen vuosikokous Rahtarit Turun tiimi, Turun merimieskirkkopiirit (MIkaelin-, Henrikin-, ja Naanatlin srk.), Turun merimieskirkon vapaaehtoiset ja muutama muukin, yhteensä 39 hengen joukko, teki retken Raumalle Retkellä tutustuttiin mm. Rauman Pyhän ristin kirkkoon johtavan kappalaisen Ville Niittysen johdolla (kuva), tehtiin kiertoajelu satamassa johtavan satamakuraattorin Eija Tuorilan opastamana sekä juotiin kahvit Rauman uudella merimieskirkolla. Dr. Angela Plöger kertoi Hampurissa kuulijoita täynnä olleelle kirkkosalille kirjojen kääntämisestä. Angela on kääntänyt suomesta saksaksi esimerkiksi Kaari Utrion, Leena Landerin, Sofi Oksasen ja Katja Ketun kirjoja. Kiitos Kaija Gaupp ja kirjallisuuspiiri upeasta ideasta. Kuva Satu Oldendorff. pidetään tiistaina klo alkaen Merimieskirkon keskustoimistossa Helsingissä, Albertinkatu 2. Esityslistalla sääntöjen 15 :ssä mainitut asiat. Tervetuloa! 32 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 33

18 Kirjailijoiden kodissa Anton Tšehovin synnyinkoti on Taganrogissa, Etelä-Venäjällä. Elis ja Siru odottavat juhlakansaa Kirkkonummella. Elokuun 10. päivä he jatkavat Suomen kiertuettaan. hellä hihnapyörää oli täsmälleen sama teksti kuin mummon koneessa: Made in USA Eikö Tšehov kuollutkaan 1904? kysyin ja osoitin vuosilukua. Oppaat tuijottivat konetta järkyttyneinä. Toinen sanoi: Tuon vuosiluvun täytyy olla väärennös. Lähdin, sillä minulle tuli vastustamaton halu sanoa, että kenties väärennöstä olikin koko museo. Tuosta tapahtumasta lähtien olen suhtautunut hyvin epäillen kaikenlaisiin kotimuseoihin. Kuitenkaan en voinut olla poikkeamatta Charles Dickensin ( ) museoksi muutetussa syntymäkodissa Portsmouthin Landportissa, kun asuin Portsmouthissa vuoden verran perheineni. En kokenut nyt samanlaista pettymystä pikkuporvarillisessa, 1800-luvun henkeen sisustetussa kaupunkitalossa kuin Taganrogissa. Kuitenkin ihmettelin, onko museolle olemassa tilausta. Dickenshän kävi vain syntymässä Portsmouthissa. Nyt museona olevassa talossa hän asui vain muutaman kuukauden. Rahapulan takia perheen oli muutettava toiseen, pienempään taloon, joka on kadonnut myöhemmin minne lie. Kai Hitlerin Heinkelit ja Junkersit muuttivat senkin tiilikasaksi sota-aikana niin kuin niin monet muutkin portsmouthilaiset rakennukset. Kanaalin rannan Portsmouth, Englannin laivaston päätukikohta, oli eniten pommitettuja kaupunkeja toisessa maailmansodassa. En voinut välttyä tunteelta, että Portsmouth halusi koreilla kuululla kirjailijalla. Terveellistä on muistaa, että Dickens itse ei kehdannut koskaan tunnustaa asuneensa Portsmouthissa. Kaikissa Dicken- Kesäjuhlat Kirkkonummella Merimieskirkon kesäjuhlat järjestetään tänä vuonna Kirkkonummella lauantaina 9. elokuuta Kirkkonummen ruotsinkielisen seurakunnan yhdessä suomenkielisen seurakunnan isännöimänä. Tapahtuma on pääsääntöisesti kaksikielinen ja se pidetään seurakuntakeskuksessa. Lisäksi sunnuntaina toimitetaan juhlajumalanpalvelus Pyhän Mikaelin Charles Dickens syntyi 1812 tässä talossa Portsmouthissa, Etelä-Englannissa. Jokunen vuosi sitten minulla oli tilaisuus pistäytyä Anton Tšehovin ( ) kotitalossa Taganrogin uneliaassa ja helteisessä kaupungissa Asovan meren rannalla. Kaksi innokasta opastyttöä esitteli museoksi muutettua kirjailijan kotia. Kaikki oli siistiä ja sievää. Talo oli kuin piparkakuista kyhätty, huoneet pikkuesineitä tulvillaan, huolella valmistettuja huonekaluja, kauniita tauluja. Kuljin huoneesta toiseen ja ajattelin, että jokin ei ollut kohdallaan. En vain tiennyt mikä. Seisahduin tutun näköisen Singer-ompelukoneen eteen. Muistin mummovainajani polkeneen samanlaista konetta. Elämys oli vahva, melkein näin hänet siinä, Tsehovin kodissa selkä kyyryssä koneen ääressä. Onko tämä Anton Tšehovin äidin kone? kysyin. On, tietysti on. Kaikki täällä museossa on aitoa, opas valisti tyhmää kyselijää. Tuolla koneella on ommeltu pikku Antonille monet pöksyt. Silloinko ? Kyllä. Silloin. Kumarruin tarkastelemaan ompelukoneen poljinmekanismia lähempää. Läsin elinaikana ilmestyneissä hakuteoksissa hänen kotipaikakseen on mainittu Petersfieldsin seutu Hampshiressa. Luen professori A. Temple Pattersonin artikkelin, jossa tämä kertoo Dickensin tieten tahtoen peitelleen portsmouthilaista syntyperäänsä. Hän otaksuu sen johtuneen isän ja isoisän vähäarvoisesta yhteiskunnallisesta asemasta ja lapsuuden kolhuista. Isoisä oli räätäli ja isä kirjurin tai rättimikon tapainen työntekijä Portsmouthin laivastoasemalla. Myöhemmin isä tuomittiin kavalluksesta vankilaan ja perhe ennen muuta herkkä Charles kärsi tuomiosta enemmän kuin isä. Sanotaan, että jokaisen menestyneen kirjailijan lapsuudessa on trauma tai ainakin ikuisesti verestävä arpi. Saattaa olla, että ilman pikkupojan sisimpään syöpynyttä arpea Portsmouthin Landportissa ei olisi tänä päivänä kirjailijamuseota, eikä maailma olisi koskaan kuullut sellaisista kirjallisista hahmoista kuin Oliver Twist ja David Copperfield. Joni Skiftesvik kirkossa, jonka jälkeen vuorossa on vielä kirkkokahvit viestikapulan vaihtoineen. Kesäjuhlista lisää tietoa keväällä niin kotisivuillamme, Facebookissa, uutiskirjeessä kuin seuraavassa Merimieskirkko-lehdessä. Marko Toljamo Sarja kertoo menneen maailman merenkulun tapahtumista, jotka on kokoelmistaan valinnut Rauman merimuseo. Toim. Paavo Tukkimäki. Kuvat Rauman merimuseo. Hartautta lain voimin Laivalla oli pidettävä aamu- ja iltahartaus sekä pyhäisin jumalanpalvelus Artturi Hakri (oik.) ja hänen laivatoverinsa Mether kolmimastoparkki Sylfidin kannella. Muinoinen merenkulku oli nykyiseen verrattuna hyvin jumalista touhua, ainakin jos mittapuuna pidetään laivan "kirkollista" elämää. Esimerkiksi vuoden 1873 merilaki velvoitti päällikön järjestämään jos suinkin mahdollista yhteisen aamu- ja iltahartauden päivittäin sekä jumalanpalveluksen joka pyhä. Osalla laivoista laki oli juuri niin kuin se oli kirjoitettu, osalla tyydyttiin vain iltahartauksiin, ja osalla porukka käytti Artturi Hakrin muistelemalla purjelaivakaudella suomalaisten merimieskirkkojen verkosto oli nykyistä laajempi. Jumalanpalvelus 1930-luvun alussa San Franciscon kirkolla, joka lopetettiin vuonna tuonkin ajan mieluummin lepoon ilmeisesti makeassa synnin unessa. Joillakin aluksilla hartauksia oli jopa kaksi: kummallekin vahdille eli työvuorolle erikseen. Meriperinteen keruukilpailussa palkittu merikapteeni Artturi Hakri lähti merille 13-vuotiaana kokkipoikana Hän kertoo, että niin Euroopan kuin valtameriliikenteessäkin "hartaushetkiä pidettiin merellä iltaisin klo 19,30 20,00, jos sääsuhteet sen sallivat. Tilaisuuteen saivat ottaa osaa kaikki muut paitsi vahdissa oleva perämies, ruorimies ja tähystäjä." Hartaus oli miehistön skanssissa (asuinja oleskelutilassa) tai jos vetäjänä oli päällikkö, kokoonnuttiin päällystön puolelle kajuuttaan. Tilaisuus alkoi virrellä, jatkui sopivan raamatuntekstin luvulla tai hartauskirjan kappaleella ja päättyi Isän meidän rukoukseen ja Herran siunaukseen. Puhujana tai ilmeisesti useimmiten vain tekstin lukijana oli joko perämies tai kippari, ja tilaisuuksista ilmoitettiin kello lyömällä laivakellolla yhdeksän lyöntiä. Laivakello siis korvasi suuremman kirkollisen kaimansa. Myös Hakri muistuttaa, ettei tapaa noudatettu kaikilla laivoilla, vaan hartaudenharjoitus oli kiinni päälliköstä. Satamissa porukka pyöri kukin omissa riennoissaan, mutta vapaa-ajan kuvioihin kuului myös merimieskirkko, jos vain sellainen oli. "Jos paikkakunnalla oli merimieslähetysasema käytiin siellä ahkerasti iltaa viettämässä. Merellä oltaessa ei mitään erikoisia illanviettoja järjestetty, edellä mainittuja hartaushetkiä lukuunottamatta", Hakri muistelee. Noihin aikoihin suomalaisten merimieskirkkojen verkosto ulottui nykyistä laajemmalle, suomalainen merenkulku oli kansainvälisempää, ja suomalaisia työskenteli ulkoseilureina vieraiden lippujen alla ulkomaisissa aluksissa. Uskonnolliseen aineistoon törmää Hakrin muisteluissa myös lukuharrastuksissa: "Kirjoja mikäli niitä oli luettiin ahkerasti olkoon ne sitten uskonnollista tai muuta kirjallisuutta." merikohtaloita 34 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 35

19 perhepiiri Pappilan ikkunasta... Rotherhithen jenkka Muistattekos Rotherhithen jenkkaa pojat vielä, harvoin oli lystiä, niin kuin oli siellä. Thamesin rannat, Suomen lippu, kauniit lähipuistot mieleen tuovat monet mukavat muistot. Kirkollemme suomalaisten polut usein johtaa. Siellähän maanmiehemme toisiansa kohtaa. Kahvi sekä korvapuusti makialta maistaa, kun Elli niitä keittiössämme paistaa. Moni tykkää kahvilassa Hesaria lukea, pikkuväki itsensä prinsessoiksi pukea. Saunassa voi kiukahalle heittää oikein vettä. Löylyt on niin makoisat, et voi että. Suomalaiset tykkää käydä pelaamassa pesistä, porukalla hauskaa on nautiskella kesistä. Suomen herkut hakea voi kirkon basaarista, kovin pitkä on se ostoslista. Suvivirret, joululaulut sekä euroviisut, eivät kuulu kirkolle biisisetit pliisut. Keskikesän juhlassa on tanssibändin vuoro, tangollekin taipuu kirkkomme kuoro. Kirkollamme vietetähän häät ja kastajaiset, tuttuja on meille jutut taivaiset ja maiset. Ja jos joskus elämässä surua on sulla, niin kirkolle voit murheinesi myös tulla. Moni meistä kaipaa joskus mökkirannan rauhaa, aikamoinen melske täällä maailmalla pauhaa. Koti-ikävä jos täällä meinaa joskus painaa, niin kyllä joku olkapäätänsä lainaa. Anna Hälli Pappi, pappilan emäntä ja vasta perustetun Lontoon merimieskirkon tanssiorkesterin kosketinsoittaja. Syntymäpäiviä Paljon onnea ja Jumalan siunausta päivänsankareille. 90 vuotta Anja Viitaniemi Hämeenlinnan merimieskirkkopiiri. Anja vastaanotti Suomen Merimieskirkon kultaisen ansiomerkin 30 vuoden aktiivisesta työstä Suomen Merimieskirkon hyväksi. 85 vuotta Maila Rehn Elina Svinhufvud 70 vuotta Irma Pekkola Otso Sovijärvi 60 vuotta Pekka Puhakka Leo Norja Markus Andersson 50 vuotta Ritva Kämäräinen Kim Lück Ari Pulkka Anne Lahtinen Kuollut Lontoon merimieskirkon pitkäaikainen ystävä Tom Marks on kuollut sairastettuaan pitkään. Hautajaiset pidettiin perhepiirissä ja laajempi muistotilaisuus Kiitämme Helmi Kyytsösen muiston kunnioittamisesta Merimieskirkkoa, merimieskirkkopiiriläisiä ja ystäviä. Omaiset. Testamentilla viimeinen tahto Testamenttaaminen on selkeä ja hyväksyttävä tapa järjestellä omaisuuden jakoa. Merimieskirkon jäsenedut 2014: Alennushinnat Itämeren laivoilla (Viking Line ja Finnlines) Alennus Suomessa Restelin (Cumulus, Rantasipi, Holiday Inn, Seurahuone Helsinki ja Atlas Kuopio) ja S-ryhmän (Sokos Hotellit, Holiday Club -kylpylähotellit) sekä Radisson Blu -hotelleissa. Alennus Hertz-autovuokraamon vuokrauspalveluista Ilmainen alkuneuvottelu (max. 1 tunti) ja sen jälkeisistä toimenpiteistä 10 %:n alennus asianajotoimisto Tuomanen ja Kreander Oy:n hinnaston mukaisesta veloituksesta Alennus Härkätien hautaustoimiston omista palveluista, p (Turku) ja (Lieto) Alennus Maaseutuhotelli Eevantalossa (Syväniemi), yöpyminen -10 %, p Merimieskirkko-lehti 4 kertaa vuodessa Erikoistarjouksia tuotteistamme ja palveluistamme kaikilla kirkoillamme. Tervetuloa jäseneksi hyvään seuraan! Liity Merimieskirkon jäseneksi! Kun liität itsesi tai ystäväsi hyvään seuraamme, osallistut vuoden aikana suoritettaviin arvontoihin, josisa voi voittaa yllätyspalkintoja. Uusi jäsen ja uuden jäsenen ilmoittaja ovat mukana arvonnassa, kun jäsenmaksu on maksettu. Mitä useamman jäsenen hankit, sitä paremmat voittomahdollisuudet sinulla on. Jäsenmaksu on 50 kalenterivuodessa, perhejäsenmaksu 20. Merimieskirkon jäsenedut näet viereisestä tietolaatikosta sekä yksityiskohtaisemmin internet-sivuiltamme. Liity jäseneksi ja palauta alla oleva lomake selkeästi täytettynä Merimieskirkolle. Kiitos sinulle tuestasi, tervetuloa hyvään seuraan. UUDEN JÄSENEN TIEDOT Ilmoitan alla mainitun henkilön Suomen Merimieksirkon jäseneksi. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Uuden jäsenen allekirjoitus Uusi jäsen maksaa jäsenmaksunsa paluupostissa saamallaan tilillepanokortilla. Uusi jäsen on mukana kilpailussa maksettuaan jäsenmaksunsa. UUDEN JÄSENEN ILMOITTAJA (tarvittaessa) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Ilmoittajan allekirjoitus Kiitos jäsenhankinnasta. Uuden jäsenen ilmoittaja on kilpailussa mukana, kun tämä on maksanut jäsenmaksunsa. Testamentin tekijän kannattaa ensiksi selvittää viimeinen tahtonsa itselleen: kenelle haluaa omaisuutensa jäävän ja kenelle ei. Selvitystyössä kannattaa vaikka piirtää sukupuu paperille sekä eritellä omaisuuden laatu ja määrä. Huolellisesti valmistelulla testamentilla vältetään joskus hankalakin omaisuuden jako sekä epäselvyys tulevista verojen määrästä. Testamentilla tekijä ilmaisee yksiselitteisesti viimeisen tahtonsa paitsi itselleen myös omaisilleen ja muille asianosaisille. On muistettava, että läheisen ihmisen perintöön liittyy monia intressejä. Lähtökohtaisesti lapset perivät kaiken. Toisin sanoen ainoa lapsi perii kaiken vanhemmaltaan, jos testamenttia ei ole. Aviopuoliso perii ainoastaan, jos lapsia tai lapsenlapsia ei ole. Leskellä on kuitenkin ns. avio-oikeus puolisoiden omaisuuteen, ellei sitä ole avioehtosopimuksella poistettu. Keskinäisessä testamentissa voidaan esittää, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa ensiksi kuolleen jälkeen. Jos testamentilla määrätään muu edunsaaja, saa tämä maksimissaan puolet jäämistöstä, mikäli lapsi (tai lapset) vaatii lakiosaansa. Lakiosa on puolet koko perinnön arvosta. Jos jäämistö on euroa, lakiosa on , josta kaksi lasta perisi molemmat euroa, koska perintö jaetaan tasan rintaperillisten (lapset) kesken. Lakiosaa ei voi itse määrätä testamentillakaan. Testamentin voi tehdä joko ihmiselle tai oikeushenkilölle, esimerkiksi yhdistykselle tai säätiölle. Perimisjärjestyksen mukaan serkut eivät enää peri. Jos suvussa ei ole perillisiä, eikä perittävä ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle. Elämän purjehduksen päättyessä testamenttilahjoitus on arvokas tapa edistää hyvien asioiden toteutumista. Tieto omista oikeuksista ja velvollisuuksista säästää ristiriidoilta, harmilta ja vahingoilta. Vain oikein laadittu kirjallinen testamentti on pätevä, sen teksti ei saisi jättää tilaa tulkinnoille. Parhaan lopputuloksen saamiseksi on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Koko Merimieskirkon historian ajan työmme ystävät ovat testamentein auttaneet meitä toimimaan merenkulkijoiden ja kotimaasta kauaksi lähteneiden parhaaksi. Näistä lahjoituksista olemme syvästi kiitollisia. Merimieskirkkotyön historiassa ja nykypäivässä testamentit ovat olleet ja ovat edelleen taloutemme tärkeitä tukipylväitä, mutta ennen kaikkea testamenttilahja on osoitus työmme arvostuksesta. Testamentit ovat kantaneet Merimieskirkkoa yli yhteiskuntamme kriisiaikojen. Kaikissa testamentteihin liittyvissä asioissa Sinua palvelee talousjohtaja Kirsi Wallén, Suomen Merimieskirkko ry Finlands Sjömanskyrka rf. Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors 36 Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 37

20 21,- Pärskeitä-kirja 14 Pärskeitä. Kohtaamisia maailmalla -teos on Esko Vepsän kirjoittama kirja, jossa hän kertoo lennokkaasti ihmisten kohtaamisista pitkän merimieskirkkouransa aikana. Merimieskirkkopuoti tilauskuponki 15 30,- Kullattu ankkuririipus Kullattu ankkuririipus. 30,- Merimieskirkon ankkuririipus, kullattu, ilman ketjua. Ajaton ankkuririipus sopii kannettavaksi arkeen ja juhlaan. Jäsenenä saat nettikaupasta alennuksen syöttämällä maksuvaiheessa alennuskoodikenttään MMKJASEN2013 Tuotenro Tuotteen nimi Väri Koko Kpl kpl yht. Olen jäsen En ole jäsen Merimieskirkko 1/2014 Yht.: TUE JA LAHJOITA MERIMIESKIRKKOTYÖLLE AVUSTUSTILI: FI NDEAFIHH Keräyslupanumerot seuraavalla sivulla. Anna tukesi merimieskirkkotyölle. Lahjoituspuhelin Puhelun hinta 10,26 + pvm. (Keräyslupanro seuraavalla sivulla) Nyt voit tukea Merimieskirkon toimintaa myös tekstiviestillä! Lähetä viesti: 5E TUKI (5 e) tai 10E TUKI (10 e) numeroon ja olet mukana tukemassa! Askarruttaako elämä? Kaipaatko keskustelukumppania? merimieskirkko. fi/nettipappi palvelee ulkosuomalaisia netissä. Lähetä palautetta Merimieskirkot ulkomailla Sjömanskyrkor utomlands BENELUX-MAAT / BENELUX-LÄNDERNA jo. Taru Savelius-Latvus p. (BE) , (NL) mp Heli Huttunen p jsk Piia Lännenpää-De La Cruz, p Belgia / Belgien Foyer Finlandais 33 Rue Jacques de Lalaing, BE-1040 Bruxelles puh pv Heidi Kvist Finse Zeemanskerk ItaIiëlei 67, BE-2000 Antwerpen puh sk Pekka Wilska pv Heidi Kvist Alankomaat / Nederländerna Finse Zeemanskerk Aleidisstraat 18 c NL-3021 SK Rotterdam puh fax sk Eeva-Maria Ranta, pv Jukka Oksanen Luxemburg mp Wille Westerholm, p Iso-Britannia / Storbritannien The Finnish Church in London 33 Albion Street, GB-London, SE16 7HZ puh fax jo. Teemu Hälli p sk Hanna Lindholm pv Mervi Mattila Kreikka / Grekland Skandinaviska kyrkan Daidalou 18, GR Plaka, Athen puh fax sk Mari Hilonen, p Saksa / Tyskland jo. Satu Oldendorff p Finnische Seemannsmission Ditmar-KoeI-Starsse 6 DE Hamburg puh fax em. Tiina Ylitalo sk Ritva Lehmann Finnische Seemannsmission Einsiedelstrasse 43, DE Lübeck puh fax sk Anna Eklund Merimieskirkot Suomessa Sjömanskyrkor i Finland Hamina / Fredrikshamn Gerhardinväylä, PL 13, Hamina puh. (05) fax. (05) jsku Jaana Rannikko, p Liikkuva merimieskirkko NAVICAR puh Helsinki (Vuosaari) / Helsingfors (Nordsjö) Provianttikatu 4, Helsinki puh. (09) fax. (09) jsku Heikki Huttunen, p mp Liinamaria Halén, p Kemi-Tornio / Kemi-Torneå Ajoksentie 761, Kemi fax. (016) jsku Heli Tuokkola, p Kokkola / Karleby Satamakatu 51, Kokkola puh. (06) , fax. (06) jsku Anu-Marja Kangasvieri, p sku Tero Väliniemi Oulu / Uleåborg Poikkimaantie 4, Oulu puh jsku Sanni Sirviö, p Raahe / Brahestad Lapaluodontie 342, Lapaluoto puh ja fax. (08) jsku Rea Skog, p Rauma / Raumo Hakunintie 28, Rauma puh. (02) jsku Eija Tuorila, p mp Sirpa Tolppanen, p Turku / Åbo Suikkilantie 2, Turku puh. (02) jsku Arja Suvanto, p sku Tuure Oldendorff, p AVUSTUSTILI / DONATIONSKONTO: FI NDEAFIHH Keräyslupa / Insamlingstillstånd : 2020/2012/3776. Poliisihallituksen päätös Ahvenanmaa, Åland: ÅLR 2013/7376 Ålands lanskapsregering, Suomen Merimieskirkko ry Finlands Sjömanskyrka rf (keskustoimisto, Helsinki centralkansliet, Helsingfors) Albertinkatu 2, Helsinki Albetrsgatan 2, Helsingfors Puh. (09) , fax (09) henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Pääsihteeri / Generalsekreterare Sakari Lehmuskallio, p Henkilöstöjohtaja / Personaldirektör Heikki Rantanen, p. (09) , Talousjohtaja / Ekonomidirektör Kirsi Wallén, Merenkulkijatyön johtaja / Direktör för arbetet bland sjöfarare Jaakko Laasio, p Diakoniajohtaja / Diakonidirektör Jarmo Karjalainen, Varainhankintakoordinaattori / Insamlingskoordinator Katja Honkala, p Viestintäpäällikkö / Kommunikationschef Marko Toljamo, p Johtava laivakuraattori / Ledande skeppskurator Jaana Rannikko, p Laivakuraattori / skeppskurator Sanna Siivonen, p Antti Härö, p Kirjanpitäjä / Bokförare Jouni Rihtniemi, p. (09) Hallintosihteeri / Administrativsekreterare Saara-Helena Lindqvist, p. (09) Toimistoassistentti / Byråassistent Heidy Egger, p. (09) Projektit / Projekter Merimiespastori / Sjömanspräst: Kari Latvus, p kirjeitse: MATKAPAPPITYÖ / RESEPRÄSTARBETEN Sukunimi Merimieskirkko-lehti, Puola / Poland Etunimi Albertinkatu 2 B AVUSTUSPUHELIN: Lähiosoite HELSINKI (puhelun hinta 10,26 + pvm.) mp Ritva Szarek, p , Postinumero ja -toimipaikka sähköpostilla: NETTIPAPPI Puhelin marko.toljamo Kaakkois-Aasia / Sydostasien mp Heikki Rantanen, p Allekirjoitus Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 39 (Alle 18 v. huoltajan allekirjoitus) Merimieskirkko 1/2014 Sjömanskyrkan 39 LYHENTEET jo. = johtaja jmp = johtava merimiespastori mp = merimiespastori jsku = johtava satamakuraattori sku = satamakuraattori jsk = johtava sosiaalikuraattori sk = sosiaalikuraattori pk = projektikoordinaattori pv = palveluvastaava MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Helsinki puh. (09) , fax. (09) Kotka puh. (05) , fax. (05) Gsm Turku Puh. (02) , fax. (02) yhteystiedot myös / / kontakt uppgifter

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot