Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin Loppuraportti

2 Johdanto Forssan seutu muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Keskeinen sijainti, vahva perusinfrastruktuuri ja ympäristöalan yritysten, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden verkottuminen ovat kehittäneet alueen kilpailukykyä. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät yli 200 ympäristöalan ammattilaista. Kun lasketaan mukaan yhteistyökumppanit läheisestä tutkimuskeskuksesta ja oppilaitoksista, puhutaan jo yli tuhannen henkilön osaamiskeskittymästä. Alueelle on muodostunut yrityksiä ja yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat osallistumisen vaativiin kansainvälisiin ympäristöalan kehityshankkeisiin. Yhteistoimintaa seudun erilaisten yksityisten ja julkisen ympäristöosaajien välillä on viime vuosina edistetty mm. Envitech-klubin, Agropolis-Tiedepuiston, Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen ja kuntien toimesta. Kuitenkin, yhteisiä projekteja ja vientiponnistuksia on vasta vähän ja yhteistyö käytännössä siltä osin lupaavassa oppimisen ja kehittymisen vaiheessa. Tämä projekti, Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin, toteutettiin Agropolis Oy:n toimesta ja Forssan Seudun Aluekeskusohjelman rahoittamana vuosina Projektin aikana seudun yksityisten ja julkisten ympäristötoimijoiden yhteistyötä ja kansainvälistymistä kehitettiin yhteisten tilaisuuksien, opintomatkan ja neljän erityyppisen konkreettisen projektin laadinnan avulla. Juha Pirkkamaa Toimialajohtaja Agropolis Oy 2

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Projektin tarkoitus 4 2. Avaustilaisuus 5 3. Workshop 7 4. Opintomatka Projektiaikana koostetut suunnitelmat ja tarjoukset Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus Johtopäätökset 18 3

4 1. Projektin tarkoitus Projektin tarkoituksena oli laatia Forssan seudun yritysten ja yhteisöjen ympäristöosaamiselle projektivientiin tähtäävä toimintamalli ja testata sitä projektin aikana toteutettavissa käytännön toimeksiannoissa. Projekti toteutettiin seuraavien organisaatioiden yhteistyöllä: Agropolis Oy - projektin vetovastuu, kv. projektijohtamisen, EU- rahoituksen ja liiketoiminnan asiantuntemus, Agropolis-Tiedepuiston veturina laajan osaamispääoman verkottaminen Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy - liiketoiminnan asiantuntemus, kuntien ympäristöosaaminen, eri klusterien rajapintayhteistyö, projektin rahoitus MTT - elintarviketuotantoon liittyvä ympäristöteknologian ja hallinnan substanssiosaaminen, ympäristösäädösten ennakointi ja asiantuntijalausunnot, kv. kontaktit ja projektiosaaminen HAMK - ympäristöteknologian koulutusosaaminen, klusterien rajapintayhteistyö, kv. verkostot Watrec Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Envor Biotech Oy ja muut Forssan Envitech alueen yritykset - ympäristöteknologian prosessien osaaminen, yritysten osaamisen tuotteistaminen Projektin tavoitteena oli muodostaa seudun osaamiselle pohjautuvan ympäristöhallinnan ja -teknologian yksityisten ja julkisten toimijoiden verkosto ja toimintamalli projektivientiin käynnistää innovatiivisia yrityslähtöisiä vientiprojekteja erityisesti Itä-Euroopan maihin (Puola, Romania, Bulgaria), joissa tarvetta suomalaiselle teknologian ja hallinnon osaamiselle erityisesti jätehuollossa, uusiutuvan energian hyödyntämisessä sekä vesistöjen suojelussa testata mallin toimivuutta niissä ja siten lujittaa verkoston toimintaa käytännön työssä nostaa yhteisen osaamisen tasoa kansallisten ja EU-tason rahoitustyökalujen soveltamisessa käytännön projekteissa nostaa seudun ympäristöklusterin valtakunnallista ja kansainvälistä tunnettuutta 4

5 Projektin tavoiteltavat tulokset seudun ympäristöalan yritykset saavat toimintamallia hyödyntämällä lisäkasvua ja uusia toimintamahdollisuuksia kansainvälisistä toimeksiannoista yhteistyössä Agropolis-Tiedepuiston kanssa verkoston toimijoiden välille on syntynyt tuloksellinen yhteistyö ja järkevä työnjako käytännön toimeksiannot ohjaavat osaltaan tutkimuksen ja opetuksen kehittämistä 2. Avaustilaisuus Projektin avaustilaisuus pidettiin Jokioisten kunnan valtuustosalissa Läsnä oli yhteensä 21 tutkimuksen, opetuksen ja yritysten edustajaa. Tilaisuudessa esitelmöivät markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa Agropolis Oy:stä, professori Sirpa Kurppa MTT:ltä ja toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä. Juha Pirkkamaa esitteli Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin tavoitteita ja taustaa sekä Agropoliksen referenssejä kansainvälisissä ympäristöprojekteissa: Susagri (LIFE97 ENV/FIN000077), Elonkierto esittelypuisto, maatalouden kestävän kehityksen indikaattorit - (Tietokannat, Hanska-hankesalkku: Susagri) Life for lakes(life99 ENV/FIN/000213), menetelmät maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen hallintaan - ERNIE (European Rivers Network Integrated Environments), jokialueiden ympäristönhoito ja suunnittelu sekä kestävä elinkeinojen kehitys - (Tietokannat, Hanska-hankesalkku: Ernie) RuralLIFE Design (LIFE00 ENV/FIN/000656), ekotuotteistamisen malli maaseudun pk-yrityksille - Eco Learn (LIFE02 ENV/FIN/000322), maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamalli - EquineLife (LIFE04 ENV/FI/000299), toimintamalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle - Triple Helix, (Interreg III C) toimintamalli tutkimusosaamisen tehokkaammalle hyödyntämiselle pk-yrityksissä - (Projektit: Triple Helix) E-Farmer, (Interreg IIIC) maaseutuyritysten kilpailukyvyn kehittäminen informaatiotekniikkaa hyödyntämällä - ja 5

6 Aloitteet kv. projekteihin on saatu mm. seuraavilta tahoilta: henkilökohtaiset kontaktit yhteistyökumppanit (tutkimus, opetus, neuvonta, yritykset) EU-viranomaiset kansalliset kontaktipisteet (Tekes) Sitra Finpro Etelä-Suomen EU-toimisto Professori Sirpa Kurppa MTT:ltä kertoi kansainvälisten projektien asettamista erityisvaatimuksista. Hän puhui esimerkiksi eri rahoittajien toimintatapojen ja vaatimusten tuntemisen sekä projektin jälkeisen ajan ja tuotteistamisen tärkeydestä. Keskusteltiin lisäksi siitä, että yhteistyöverkostossa tulee olla selkeä roolitus kansainvälisten projektien hankkimiseksi. Todettiin, että verkoston ja toiminnan jonkinlainen kevyt mallintaminen olisi paikallaan, jotta toimintatapaa ei jokaisen uuden projektin kehittelyvaiheessa tarvitse rakentaa uudelleen. Projektin suunnittelun ja hallinnan osaamisesta verkostossa on kehitettävissä vahva tuote. Kansainvälisten projektien erityisvaatimukset: 1. Ajankohtaiset kehitystrendit 2. Rahoittajien erilaisuus 3. Rahoittajien ohjelmat (jo kehittämisvaiheessa) 4. Henkilökontaktit 5. Referenssit projekti, henkilö ja julkaisutasolla ym. tuotostasolla 6. Kansainvälinen esilläolo oikeiden kumppaneiden kanssa Toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä kertoi yrityksen kansainvälisten toimintojen kehittämisestä. Yhtiön liiketoiminnan ydin perustuu ilmiötason tietotaitoon ja käytännön kokemuksen tuomaan osaamiseen biologisista jätevesien ja jätteiden käsittelymenetelmistä. Päätuotteita ovat asiakaslähtöiset, räätälöidyt jätevesien ja lietteiden käsittelyratkaisut teollisuudelle ja jätehuollolle. Mahdollisuuksina kansainvälistymisessä Suvilampi näki seuraavat asiat: o Projektikannan ja liikevaihdon kasvattaminen o Resurssien kasvattaminen ja osaamisen laajentaminen sekä monipuolistaminen o EU-rahoitus o Baltia-Balkan: Suomen kokoisia maita, suomalaiset ratkaisut soveltuvat o Liikevaihdon kasvu o Yritys pystyy ratkomaan erilaisia ongelmia 6

7 Riskeinä kansainvälistymisessä puolestaan ovat: o Uusi toimintaympäristö ja liiketoimintakulttuuri o Kv-työkalut haussa (oikea verkosto ja toimijat) o Sopimus- ja liiketoimintakäytännöt uusia o Huonot projektivalinnat o Partnerivalinnan vaikeus Toimialan kriittiset menestystekijät kansainvälisillä markkinoilla: Toimituskyky ja uskottavuus Asiantuntemus ja osaaminen Asiakkaan ongelman ratkaisukyky Asiakaspinnan hallinta Kustannustietoiset ratkaisut Referenssit 3. Workshop Projektin workshop järjestettiin Jokioisten kunnan valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 toimijaa tutkimuksesta ja yrityksistä. Pääesiintyjä oli Etelä- Suomen Brysselin EU-toimiston johtaja Tuula Loikkanen, joka esitteli EU:n ympäristöön liittyviä ohjelmia ja rahoitusmahdollisuuksia ohjelmakaudelle Tärkeimmät instrumentit alkavalla kaudella ovat 1. Tutkimuksen & teknologisen kehityksen 7. puiteohjelma 2. Kilpailukyky ja innovointi ohjelma CIP 3. Ympäristön rahoitusväline LIFE+ 4. INTERREG -yhteisöaloite Tutkimuksen & teknologisen kehityksen 7. puiteohjelmassa on seuraavat erilliset ohjelmat: 1. Yhteistyö (Collaborative research) 2. Uraauurtava tutkimus, IDEAT (Frontier Research) 3. Ihmiset (Human Potential) 4. Valmiudet (Research Capacity) Yhteistyö- erillisohjelman 10 temaattisesta prioriteetista tarkasteltiin erityisesti seuraavia kahta: Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia sekä Ympäristö ja ilmastonmuutos 7

8 Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia: - Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito - Ruokapöydästä maatilalle : Elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi - Biotieteet ja bioteknologia kestävän kehityksen mukaisissa tuotteissa ja prosesseissa, jotka eivät liity elintarviketuotantoon Haasteet, joihin vastattava: Kasvava vaatimus turvallisemmista, terveellisemmistä ja laadukkaammista elintarvikkeista ja uusiutuvien biologisten resurssien kestävästä käytöstä ja tuotannosta, eläinkulkutautien ja zoonoosien sekä elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien lisääntynyt riski, erityisesti muun muassa ilmastonmuutoksen maatalous-, vesiviljely- maa- ja kalataloustuotannon kestävyydelle ja varmuudelle aiheuttamat uhat, sekä kasvava vaatimus korkealaatuisista elintarvikkeista, joiden tuotannossa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi in liittyvät ja maaseutua ja rannikkoalueita koskevat näkökohdat, sekä kuluttajien erityistarpeiden huomioon ottaminen. Ympäristö ja ilmastonmuutos: - Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit - Resurssien kestävä hallinta - Ympäristöteknologiat - Maan kaukokartoitus- ja arviointivälineet Tavoitteet: Ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hallinta. Tähän pyritään parantamalla tietämystä ilmaston, biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joita käytetään ympäristöön ja terveyteen (terveys mukaan luettuna) kohdistuvien paineiden ja riskien seurantaan, ehkäisyyn ja lieventämiseen ja mukauttamiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja ennallistamiseen. Uraauurtava tutkimus, IDEAT erillisohjelmassa keskitytään tieteen rajapinnat ylittävään tutkimukseen, jonka projektien tulisi olla maailmanlaajuisesti huipputasoa. Ihmiset erillisohjelma keskittyy mm. tutkijavaihtoon. 8

9 Valmiudet erillisohjelma sen sijaan on kiintoisampi ja käyttökelpoisempi myös yritysten kannalta. Siinä voidaan erottaa seuraavat alakohdat: 1. Tutkimusinfrastruktuurit 2. Pk-yritysten hyväksi tehtävä tutkimus ja Pk-yritysten oma tutkimus 3. Tietämyksen alueet 4. Tutkimuspotentiaali 5. Tiede yhteiskunnassa 6. Tutkimusyhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Tietämyksen alueet (Regions of Knowledge) projektit kattavat: - alueellisten klustereiden tutkimustavoitteiden yhteisanalyysi (koordinoiden myös muita alueellisten innovaatioklustereiden tekijöitä) - eri tutkimusalueiden rahoitusinstrumenttien erittely ja parempi käyttö mm. haasteellisten alueiden instrumenttien käytön edistäminen kehittyneempien alueiden mentoroinnin avulla - keinot kohentaa tutkimusverkostoitumista ja edistää pääsyä tutkimusrahoituksen piiriin kuin myös parempaa integraatiota tieteilijöiden ja aluetalouksien instituutioiden välillä - eivät ole tutkimusprojekteja vaan koordinoivia toimia Kilpailukyky ja innovointi (CIP) -ohjelman tavoitteena on: - edistää yrittäjyyttä Euroopassa - kiihdyttää innovaatioita erityisesti ICT- teknologian alalla - edistää ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä - edistää innovaatioita tietoon perustuvan talouden luomiseksi CIP sisältää Yrittäjyyden ja innovoinnin (EIP) ohjelman, jolla mahdollista toteuttaa: - rahoituksen saanti pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten sekä innovointitoimet - suotuisan ympäristön luomista pk-yritysten yhteistyölle - yrityksissä tapahtuvaa innovointia, ekoinnovointi mukaanlukien - yrittäjyys ja innovaatiokulttuuri - yrityksiin ja innovointiin liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset uuudistukset LIFE + Life+ tukee erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Toimintaohjelman avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, pysäyttämään ympäristön tilan heikkeneminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, parantamaan ympäristöä, terveyttä ja elämänlaatua, edistämään jätehuoltoa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa sekä kehittämään politiikan laatimista ja toteutusta sekä tiedotusta ja tietoisuuden lisäämistä koskevia strategisia lähestymistapoja. Life+ -rahoitusvälineellä tuetaan seuraavanlaisia toimia: - eurooppalaista lisäarvoa tuottavat toimet: Life+ -välinettä käytetään vain kun toimen toteuttamisesta EU:n tasolla saadaan selvää lisäarvoa ja mittakaavaetuja 9

10 - toimet, joilla on vipu- ja kerrannaisvaikutuksia: Life+ tarjoaa käyttöön mekanismin, jonka avulla voidaan yhteisrahoittaa toimia jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa - toimet, jotka ovat luonteeltaan vauhdittavia tai demonstroivia: Life+ :n avulla tuetaan toimia, jotka avaavat uusia lähestymistapoja ympäristöpolitiikkaan ja sen toteutukseen - toimet, joita toteutetaan pitkällä aikavälillä: Life+ -rahoitus on investoimista tulevaisuuteen; tavoitteena on luoda perustaa kestävälle kehitykselle Life+ -ohjelmasta voidaan rahoittaa seuraavanlaisia toimia: - selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen - seuranta - apu valmiuksien kehittämiselle - koulutus, työpajat ja kokoukset - verkostoituminen - parhaiden toimintatapojen vaihdon järjestelmät - tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat - tiedotus- ja viestintätoimet - toimintatapojen ja toteutusvälineiden demonstrointi Alueidenväliset ohjelmat (vrt. kauden Interreg III) Rahoitus kasvaa. Kolmen tason yhteistyöprojektit ovat uudella kaudella mahdollisia: 1. Raja-alueyhteistyö - paikallisten ongelmien ratkaisemiseen, ml. strategiset projektit 2. Valtioiden välinen yhteistyö - konkreettisia ja koko yhteistyökonsortiolle strategisesti tärkeitä projekteja 3. Alueidenvälinen yhteistyö - kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto alueiden kehittämiseksi 4. Opintomatka Projektin puitteissa järjestettiin ympäristötoimijoiden opintomatka Brysseliin Matkan tavoitteena oli hankkia paikan päällä lisätietoja sekä EU:n komission pääosastojen että parlamentin toiminnasta ja tutustua ympäristöalan verkostoihin. Matkan johtajana toimi Juha Pirkkamaa ja muut osallistujat olivat toimitusjohtaja Immo Sundholm, hallituksen puheenjohtaja Eino Järvinen ja tiedottaja Pasi Kaskinen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, rehtori Matti Keskinen Forssan Ammatillisesta Aikuiskoulutuskeskuksesta sekä tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala HAMK:sta. 10

11 Matkaohjelman mukaisesti torstaina toteutettiin seuraavat tapaamiset: - Johtaja Tuula Loikkanen, Etelä-Suomen EU-toimisto - Executive Director Raymond van Ermen, European Partners for the Environment (www.epe.be) verkosto - MEP Riitta Myller sekä avustaja Pirjo- Riitta Heinonen, Euroopan parlamentti Lisäksi Juha Pirkkamaa ja Jarno Tuimala kävivät EU:n komission Tutkimuksen pääosastolla esittelemässä Policy Officer Ciaran Dearlelle 7. puiteohjelmaan MTT:n, Agropoliksen, HAMK:n ja Envor Biotech Oy:n yhdessä valmistelemaa hakemusta Ecointerface. Hakemuksesta ja suunnitelmasta lisää myöhemmin tässä raportissa. Perjantain ohjelmassa oli kaksi tapaamista: - Advisor to the Director-General Heikki Salmi, EU:n komission Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto - Desk Officer Michalis Papadoyannakis ja Policy Officer Pekka Järvilehto EU:n komission Ympäristön pääosasto Matkan tapaamiset ja keskustelut antoivat hyvää lisätietoa ympäristöpolitiikan ja ohjelmien tilanteesta. Lisäksi matkan aikana sai alkunsa idea biomateriaalien tuotantoyksikön perustamisesta Forssan Envitech alueelle. Tästä myöhemmin Agropolis-Tiedepuiston ja Envitech-yritysten kanssa eteenpäin ideoidusta Envi Grow Park suunnitelmasta lisää myöhemmin tässä raportissa. 11

12 5. Projektiaikana koostetut suunnitelmat ja tarjoukset Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin aikana työstettiin osaamisen vientiin kaikkiaan neljä erityyppistä suunnitelmaa, joiden laadinnassa tutkimuksen, opetuksen, kehittäjätahojen ja ympäristöyritysten yhteistyö toteutui erilaisin kokoonpanoin: 1 Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa 2 Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan 3 Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina 4 Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus 5.1 Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa Tämän suunnitelman laadintaan saatiin vihje Etelä-Suomen EU-toimistolta. Euroopan komission EuropeAid yksikkö julkaisi tarjouspyyntöilmoituksen liittyen jätehuollon kehittämiseen Bulgariassa. Tarjouspyyntöilmoituksen mukaisesti yleistavoitteena oli luoda Bulgariaan integroitu jätehuolto ja nostaa paikallisella ja alueellisella tasolla toimitettavien palvelujen laatua perustamalla alueellisia jätehuoltojärjestelmiä. Lisäksi tarkoituksena oli varmistaa kansallisen lainsäädännön noudattaminen EU:n sääntelykehyksen mukaisesti jätehuollon alalla. Erityistavoitteena oli avustaa Bulgarian toimivaltaisia viranomaisia seuraavilla alueilla: a) jätehuollolle tarpeellisten rakenteiden (alueellisten jätehuoltoelinten) perustaminen kolmelle valitulle kokeilualueelle sekä perustamiseen, organisoimiseen ja toimintaan tarvittavien asiakirjojen laadinta, b) alueellisen (esim. kuntien välisen) yhteistyön tukeminen jätehuollon alalla, c) toimivaltaisten viranomaisten institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen paikallisen ja alueellisen tason jätehuollon suunnittelussa, jotta varmistettaisiin kansallisen lainsäädännön noudattaminen, d) jätehuollon toimien parantaminen kuntatasolla, e) paikallisviranomaisten tehokas toiminta ja kehittäminen, joka saavutetaan hankkeen yhteydessä annettavalla peruskoulutuksella sekä pitkäaikaisilla koulutusohjelmilla Tarjouksen laadintaa varten muodostettiin konsortio: - Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, hankkeen johtaja - Etelä-Suomen Multaravinne Oy (myöh. Envor Biotech Oy) - Watrec Oy - HAMK Ympäristöteknologia - Agropolis Oy Konsortion jäsenten erityisosaaminen kuvattiin seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. Tarjouksen koostivat Agropolis Oy:ssä projektipäälliköt Johanna Tanhuanpää ja Tero Salonen sekä markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa. 12

13 Muista konsortion jäsenistä työhön osallistuivat toimitusjohtaja Immo Sundholm ja tiedottaja Pasi Kaskinen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, laatupäällikkö Anu Sivonen ja toimitusjohtaja Mika Laine Etelä-Suomen Multaravinne Oy:stä, toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy.stä sekä koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara HAMK:sta. Englanninkielinen tarjous jätettiin määräaikaan mennessä. Lokakuun 23. päivänä vastaanotetun ilmoituksen mukaan tarjous ei päässyt short-listalle, sillä tarjouksessa kuvattua teknistä suorituskykyä ei katsottu riittäväksi tarjouspyynnössä mainittuihin tehtäviin. Joka tapauksessa tarjouksen laadintaprosessi toi konsortion jäsenille tämän tyyppisissä kansainvälisissä projekteissa tarvittavaa kokemusta ja yhteistyöhenkeä. Erityisosaaminen LHJ Oy ESMR Oy Watrec Oy Alueellisten jätehuoltostrategioiden kehittäminen ja toteutus sekä jätehuoltoyhteistyö kuntien kanssa HAMK Agropolis Oy Jätteidenkäsittelyn ja jätevesihuollon suunnittelu ja kehittäminen Jätehuoltojärjestelmien riskinarviointi Jätehuoltoon ja biojätteiden käsittelyyn liittyvän kansallisen ja EUlainsäädännön tuntemus Yhdyskuntajätteiden käsittely Saastuneiden maiden käsitttely Jätehuollon koulutus, konsultointi ja tiedotus Kansallisten ja kv. (myös EUrahoitteisten) projektien johtaminen Ympäristöjärjestelmien suunnittelu ja toteutus Jätehuollon koulutusohjelmien ja kurssien suunnittelu 13

14 5.2 Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan Tähän suunnitelmaan aloite tuli projektin avaustilaisuudessa MTT vanhemmalta tutkijalta Bertalan Galambosilta, joka on maamme johtava yrttiviljelyn tuntija, toimipaikkanaan MTT:n Kasvintuotannon tutkimusyksikkö Mikkelissä. Jotta saataisiin käsitys olosuhteista, jonne suomalaista luonnonmukaisesten yrttien viljelyn osaamista halutaan siirtää, tekivät Juha Pirkkamaa ja Bertalan Galambosi esiselvityksen paikan päällä Romanian Transsilvaniassa. Matkaa varten myönsi Maa- ja metsätalousministeriön kansainvälinen yksikkö Agropolis Oy:n hakeman rahoituksen. Matkan tarkoitukseksi oli määritelty: o tutustua romanialaisiin potentiaalisiin kumppaneihin o tutustua yrttiviljelyn nykytilanteeseen, koneisiin ja tilakohtaiseen jalostukseen o tutustua yrttiviljelyn organisaatioon ja markkinointiin o laatia suunnitelmaa n. vuoden mittaiselle kurssi- ja luentotoiminnalle o suunnitella rauhoitettujen rohdoskasvien koeviljelyalueita Matkalla tutustuttiin seuraaviin kohteisiin: - Tirgu Muresissa sijaitseva Cluj-Napocan Lääketieteen ja Farmasian Yliopisto - kemian alan yritys Solvoplant, joka on lähtenyt mukaan yrttikasvien viljelyttämiseen, käsittelyyn, pakkaamiseen ja markkinointiin - unkarinkielinen Sapientia-yliopisto - yrttialan yritys Phytocaritas - Janos Kajon:in rohdosyrttikokoelma Lisäksi esitelmöitiin MTT:n osaamisesta ja Agropolis-Tiedepuistosta - Tirgu Muresin maanviljelijöiden yhdistykselle - Miercurea-Ciucin aluehallinnon ja yrittäjien edustajille Toteutetun esiselvitysmatkan perusteella valmisteltavat uudet yhteistyöprojektit voidaan suunnitella toteutettavaksi kahtena eri projektina: 1. Yritysvetoinen rohdosyrttien tuotekehitys- ja teknologiaprojekti Tavoitteena markkinaselvityksen pohjalta kehittää teknologia tuottaa n kuivauutetta vientimarkkinoille Euroopan maihin siten, että sopimusviljely ja uhanalaisten rohdosyrttien keruu toteutetaan Tirgu Muresin alueella kestävällä tavalla ja laatujärjestelmää noudattaen. Suomalaisille osapuolille (tutkimus, alan yritykset, kehittäjät) tarjoutuisi projektissa viljelyosaamisen siirto koulutuksessa ja teknologian kehittämisessä, projektin johtaminen sekä kuivauutteiden valmistusteknologian kehittäminen. Suomalainen maatalouden ja maaseudun ympäristöhallinnan osaaminen on Agropolis Oy:n ja MTT:n kuuden yhteisen ja toteutetun Life Ympäristö projektin johdosta vakuuttavaa. 2. Uhanalaisten rohdosyrttien viljelyn, keruun ja myynnin ympäristölähtöinen kehittäminen osaksi maaseudun turismiliiketoimintaa Tavoitteena on aiempien inventointien pohjalta määrittää tarkemmat, kasvikohtaiset tavoitteet uhanalaisten rohdosyrttien kestävälle viljelylle ja keruulle, rakentaa 14

15 viljelijöiden ja yrittäjien verkosto sekä integroida tuotteiden markkinointi osaksi Miercurea Ciucin alueen runsasta katoliseen kirkkoon liittyvää turismia. Suomalaisille osapuolille tarjoutuisi projektissa viljelyosaamisen siirto koulutuksessa ja teknologian kehittämisessä, maaseudun pienyritystoiminnan ja maaseutumatkailun tuotteistamisen osaamisessa sekä projektin johtaminen. Em. projektien rahoitukselle on alustavasti selvitetty mahdollisuuksia v avautuvista uusista tutkimuksen 7.puiteohjelmasta, Life+ -ympäristörahoitusvälineestä ja Interreg IV ohjelmasta. Toteutettavien projektien kautta tuleva kokemus ja kontaktit lisäävät osaltaan myös suomalaisten luonnonmukaisesti tuotettujen rohdosyrttien jatkojalostustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia romanialaisten vastaavien yritysten ja asiantuntijoiden kanssa tulevaisuudessa. 5.3 Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina Tähän suunnitelmaan alkusysäys saatiin Tekesiltä, joka toimii EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman kansallisena kontaktitahona Suomessa. Ilmoitus Tietämyksen alueet eli Regions of Knowledge ohjelman hausta FP7-REGIONS oli julkaistu Kyseessä on uusi ohjelma, jonka rahoitus kohdennetaan aluelähtöisten osaamisklusterien kehittämiseen. Ohjelman rahoituksella voidaan toteuttaa mm. klusterin toimintaympäristö- ja SWOT-analyysejä ja kv-verkottumista. Tekes järjesti suomalaisille informaatiotilaisuuden KTM:n tiloissa Helsingissä Tilaisuuteen osallistuivat HAMK:sta tutkimusjohtaja Matti K Hakala ja tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala sekä Agropolis Oy:stä toimialajohtaja Juha Pirkkamaa. Informaatiotilaisuuden jälkeen muodostettiin suomalaisista osapuolista hakijakonsortio, johon kuuluivat professori Sirpa Kurppa ja kansainvälisten asiain päällikkö Ritva Ojala MTT:ltä, tutkimusjohtaja Matti K Hakala ja tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala HAMK:sta, Agropolis Oy:stä toimialajohtaja Juha Pirkkamaa sekä Envor Biotech Oy:stä laatupäällikkö Anu Sivonen ja toimitusjohtaja Mika Laine. Valmisteltavan puiteohjelmahankkeen hakijana toimi MTT, jolle Tekes myönsi hakemuksesta valmistelurahoituksen. Hakemukseen tarvittavien eri osapuolten tietojen kokoamisesta vastasi pääasiassa Juha Pirkkamaa. Hakemuksen ja sen liitteenä olevan suunnitelman kielenhuollon teki MMT Jonathan Robinson. Koska ohjelma edellytti yhteistyötä vähintään kuuden toimijan ja vähintään kahden alueen välillä, käynnistettiin varsin nopeasti partnerinhaku hyödyntäen - suomalaisten konsortion jäsenten henkilökohtaisia ulkomaisia kontakteja - Tekesin NCP (National Contact Points) verkostoa - Etelä-Suomen EU-toimiston aluetoimijaverkostoa Hakemukseen ja sitä varten laadittuun projektisuunnitelmaan nimeltä Cluster interface for waste management to pre-cycling and high-added value products Ecointerface, joka jätettiin EU:n komissiolle määräaikaan mennessä, saatiin mukaan seuraavat toimijat: 15

16 No ja lyhennenimi Organisaation nimi Maa 1 (Koordinaattori) MTT MTT Agrifood Research Finland Suomi 2 HAMK HAMK University of Applied Suomi Sciences 3 Agrop Agropolis Ltd/Agropolis Science Suomi Park 4 PSTP Poznan Science and Technology Puola Park 5 AGW Agrobiopôle wallon asbl Belgia 6 ClujN Technical University of Cluj-Napoca Romania 7 EmilR Emilia-Romagna Regional Government Italia 8 StepC Science and Technology Park of Kreikka Crete 9. Envor Envor Biotech Oy Suomi EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää, monipuolistaa ja kansainvälistää lupaavassa alussa olevaa Kanta-Hämeen klusteriyhteistyötä. Keskeiset toimijat, jotka hyödyntävät yhteistyötä, ovat ympäristöalan yksityiset ja kunnalliset yritykset Forssan seudulla sekä muualla Kanta-Hämeessä, tutkimus- ja opetuslaitokset, alueviranomaiset ja rahoittajat vastaavat toimijat muilla EU:n alueilla alueidenvälisessä yhteistyössä Hakemuksen mukaisen projektin Ecointerface -avulla mukana olevilla alueilla analysoidaan lopputuotelähtöisesti kysyntä- ja liiketoimintapotentiaali tuotteille, joissa hyödynnetään alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja yhdyskunnista peräisin olevia sivuvirtoja rakennetaan yhteistyökumppanien välille toimiva ja liiketoimintoja monipuolistava, tutkimusosaamista hyödyntävä klusteriyhteistyön verkosto, jonka avulla yritykset saavat jatkuvasti uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia tuote- ja teknologiasovellusten kautta laaditaan tutkimus- ja kehittämissuunnitelmat sivuvirtojen optimoinnin älykkäille menetelmille, joiden avulla tuotannon ohjaus tapahtuu nopeasti ja joustavasti koordinoidaan alaan liittyvä tutkimus, tuotekehitys, koulutus ja konsultointi, sekä linkitetään tutkimus ja koulutus yritysten kehittämistarpeisiin yhteistoimintamalli on sovellettavissa varsinkin hiljattain EU:hun liittyneille ja liittymisvaiheessa oleville jäsenmaille kasvavan elintarviketuotannon ja sivuvirtojen käsittelyn kehittämiseen kestävältä pohjalta Ecointerface projektin suunniteltu toteutusaika on 36 kk 11/ /2010. Projektin evaluoinnin tulokset saadaan elo-syyskuussa

17 5.4 Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus Tämän suunnitelman alkuidea syntyi Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin järjestämällä Forssan seudun ympäristötoimijoiden Brysselin matkalla huhtikuussa Ideaa muokattiin eteenpäin Agropolis-Tiedepuiston (MTT:n, HAMK:n, ProAgrian ja Agropolis Oy:n yhteistyöliittymä) ja Envitechyritysten yhteisessä ympäristöinnovaatiopäivässä Idean pohjalta on Forssan Envitech-alueelle tavoitteena vv rakentaa yrittäjävetoinen, innovatiivinen biomateriaalien tuotantolaitos, joka ensi vaiheessaan tuottaa elintarvikkeita ja rehuja. Tuotantolaitos ottaa kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen kiristyvät vaatimukset ja kansainväliset jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset sekä tuotannossa tarvittavassa lämpö- ja sähköenergiassa, viljelyssä, tuotteiden jatkojalostuksessa, logistiikassa, jakelussa ja yrityksen imagomarkkinoinnissa. Envi Grow Park toteuttaa suljettua energian ja materiaalin kiertoa tulee olemaan esikuvana myös kansainvälisesti. Tuotannon paikallisuus on varsinkin tuoretuotteissa entistä tärkeämmäksi nouseva seikka. Lyhyet kuljetusmatkat takaavat korkean laadun. Forssalla on tässä suhteessa erinomainen logistinen sijainti Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion keskellä, n. 100 km kuljetusmatkan päässä. Kääntäen tämä tulee nähdä eduksi myös jätevirtojen ohjautumisessa Envitech-alueelle. Yritys tulee alustavasti tuottamaan joko vihanneksia lasinalaistuotantona tai vaihtoehtoisesti sian- tai siipikarjanlihaa. Kansainvälisille markkinoille pyritään Envi Grow Parkin toteutuksessa kehitetyllä know how:lla, mikä liittyy innovatiivisiin ratkaisuihin energiatehokkuudessa, energian ja materiaalien suljetussa kierrossa, teknologiassa sekä maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja sivuvirtojen hyödyntämisen synergiassa. Uuden tuotantolaitoksen tarvitsema lämpöenergia saadaan Envitech-alueelle Envor Biotech Oy:n toimesta v valmistuvan mädättämön tuottamasta biokaasusta (metaani), joka muunnetaan CHP-yksikön avulla lämmöksi ja sähköksi. Mädättämön tuottama lämpö käytetään talvikaudella kasvihuoneen lämmitykseen ja kesäkaudella sekä jäähdytykseen että rakeistukseen.yhdellä biokaasureaktorilla on kapasiteetti käsitellä tn/v jätevirtoja ja tuottaa energiaa n. 10 GWh/v. Mädättämö toimii aluksi yhdellä reaktorilla, myöhemmin tuotanto kaksinkertaistetaan (2. reaktori). Metaanin ohella mädättämö tuottaa myös hiilidioksidia, joka voidaan kasvihuonetuotannossa hyödyntää. Mädättämön raaka-aineena käytetään aluksi erilliskerättyä, biohajoavaa yhdyskuntajätettä, puhdistamolietteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Jatkossa myös eri kotieläinten lantaa ja mikäli kannattavaa myös peltobiomassaa. Mädättämön tuote biokaasun ohella on mädäte, joka jalostetaan edelleen joko maanparannusaineeksi, lannoitteeksi, kasvualustoiksi tai viherpinnoitteeksi. Maanparannusaineena ja lannoitteena käytettävä tuote voidaan rakeistaa 17

18 käsiteltävyyden ja levitystasaisuuden parantamiseksi. Potentiaalinen käyttökohde lannoitteelle ovat bioenergian tuotantoon käytettävät pellot, joilla viljellään ruokohelpeä. Sen tuotantoala on Suomessa kasvussa ja Forssan seudulla v arviolta ha. Peltoenergiaa hyödyntävä Vapo Oy:n voimalaitos Forssan Energia sijaitsee Envitech-alueella, biokaasulaitoksen naapurissa. Envi Grow Park -suunnitelma tullaan Agropolis Oy:n ja Envor Biotech Oy:n toimesta hankkeistamaan syksyllä Johtopäätökset Forssan seudun toimijoiden ympäristöosaaminen on monipuolista, käsittäen ruoan tuotantoketjuun liittyvän ympäristöhallinnan ja toisaalta teollisuuden sivuvirtojen sekä yhdyskuntien ja kotitalouksien jätteiden keruun ja käsittelyn osaamisen. Monessa asiassa osaamisen voidaan katsoa yltävän EU:n alueella merkittävälle tasolle. Siten potentiaalia on osaamisen tuotteistamiseksi vientiin, ajatellen erityisesti uusia ja liittymisvaiheessa olevia EU-maita. Yhteistoimintaa seudun erilaisten yksityisten ja julkisen ympäristöosaajien välillä on viime vuosina edistetty mm. Envitech-klubin, Agropolis-Tiedepuiston, Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen ja kuntien toimesta. Kuitenkin, tässä loppuraportissa kuvattujen konkreettisten esimerkkien kaltaisia yhteisiä projekteja ja vientiponnistuksia on vasta vähän ja yhteistyö käytännössä siltä osin lupaavassa oppimisen ja kehittymisen vaiheessa. Erilaisten toteutettujen ja haettujen kansainvälisten ympäristöprojektien evaluaatioista saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta tarvetta olevan varsinkin seuraavien asioiden kehittämiseen: kansainvälisen toiminnan resurssointi ja vastuuttaminen henkilötasolle eri toimijoiden parissa konsortioiden ja verkostojen muodostamisessa tarpeellisten valmiuksien (projektijohtaminen, markkinoiden tuntemus, lainsäädännön tuntemus, kehittämisohjelmien ja rahoitusvälineiden tuntemus) kehittäminen pysyvien vastintoimijaverkkojen muodostaminen tutkimuksen, yritystoiminnan, oppilaitosten, kehittäjien ja alueviranomaisten entistä tiiviimpi yhteistyö seudun yhteisen ympäristöosaamisen edelleen kehittämisessä ja markkinoinnissa sekä tutkimuksen että yritysten luotettavien kumppanuusverkostojen luominen erityisesti EU-maiden ja alueiden välille 18

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille

Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa MTT, Jokioinen 30.1.2007 Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku 9.4.2014 Outi Kauppinen Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ohjelma on Euroopan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

EcoFoodInnovations: Tuotteita kierrätysmateriaaleista Kokemukset EU-hankevalmistelusta

EcoFoodInnovations: Tuotteita kierrätysmateriaaleista Kokemukset EU-hankevalmistelusta EcoFoodInnovations: Tuotteita kierrätysmateriaaleista Kokemukset EU-hankevalmistelusta 2009-2010 Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa Agropolis Oy Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä tilaisuus Hämeenlinnan

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015

REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015 REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015 Asiantuntijaryhmille järjestettyjä energia- ja ympäristöaiheisia opintomatkoja n ja Suomen välillä (sis. ohjelma, matkajärjestelyt, briiffaus sekä opastusta ja tulkkausta.

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot