Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin Loppuraportti

2 Johdanto Forssan seutu muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Keskeinen sijainti, vahva perusinfrastruktuuri ja ympäristöalan yritysten, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden verkottuminen ovat kehittäneet alueen kilpailukykyä. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät yli 200 ympäristöalan ammattilaista. Kun lasketaan mukaan yhteistyökumppanit läheisestä tutkimuskeskuksesta ja oppilaitoksista, puhutaan jo yli tuhannen henkilön osaamiskeskittymästä. Alueelle on muodostunut yrityksiä ja yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat osallistumisen vaativiin kansainvälisiin ympäristöalan kehityshankkeisiin. Yhteistoimintaa seudun erilaisten yksityisten ja julkisen ympäristöosaajien välillä on viime vuosina edistetty mm. Envitech-klubin, Agropolis-Tiedepuiston, Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen ja kuntien toimesta. Kuitenkin, yhteisiä projekteja ja vientiponnistuksia on vasta vähän ja yhteistyö käytännössä siltä osin lupaavassa oppimisen ja kehittymisen vaiheessa. Tämä projekti, Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin, toteutettiin Agropolis Oy:n toimesta ja Forssan Seudun Aluekeskusohjelman rahoittamana vuosina Projektin aikana seudun yksityisten ja julkisten ympäristötoimijoiden yhteistyötä ja kansainvälistymistä kehitettiin yhteisten tilaisuuksien, opintomatkan ja neljän erityyppisen konkreettisen projektin laadinnan avulla. Juha Pirkkamaa Toimialajohtaja Agropolis Oy 2

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Projektin tarkoitus 4 2. Avaustilaisuus 5 3. Workshop 7 4. Opintomatka Projektiaikana koostetut suunnitelmat ja tarjoukset Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus Johtopäätökset 18 3

4 1. Projektin tarkoitus Projektin tarkoituksena oli laatia Forssan seudun yritysten ja yhteisöjen ympäristöosaamiselle projektivientiin tähtäävä toimintamalli ja testata sitä projektin aikana toteutettavissa käytännön toimeksiannoissa. Projekti toteutettiin seuraavien organisaatioiden yhteistyöllä: Agropolis Oy - projektin vetovastuu, kv. projektijohtamisen, EU- rahoituksen ja liiketoiminnan asiantuntemus, Agropolis-Tiedepuiston veturina laajan osaamispääoman verkottaminen Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy - liiketoiminnan asiantuntemus, kuntien ympäristöosaaminen, eri klusterien rajapintayhteistyö, projektin rahoitus MTT - elintarviketuotantoon liittyvä ympäristöteknologian ja hallinnan substanssiosaaminen, ympäristösäädösten ennakointi ja asiantuntijalausunnot, kv. kontaktit ja projektiosaaminen HAMK - ympäristöteknologian koulutusosaaminen, klusterien rajapintayhteistyö, kv. verkostot Watrec Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Envor Biotech Oy ja muut Forssan Envitech alueen yritykset - ympäristöteknologian prosessien osaaminen, yritysten osaamisen tuotteistaminen Projektin tavoitteena oli muodostaa seudun osaamiselle pohjautuvan ympäristöhallinnan ja -teknologian yksityisten ja julkisten toimijoiden verkosto ja toimintamalli projektivientiin käynnistää innovatiivisia yrityslähtöisiä vientiprojekteja erityisesti Itä-Euroopan maihin (Puola, Romania, Bulgaria), joissa tarvetta suomalaiselle teknologian ja hallinnon osaamiselle erityisesti jätehuollossa, uusiutuvan energian hyödyntämisessä sekä vesistöjen suojelussa testata mallin toimivuutta niissä ja siten lujittaa verkoston toimintaa käytännön työssä nostaa yhteisen osaamisen tasoa kansallisten ja EU-tason rahoitustyökalujen soveltamisessa käytännön projekteissa nostaa seudun ympäristöklusterin valtakunnallista ja kansainvälistä tunnettuutta 4

5 Projektin tavoiteltavat tulokset seudun ympäristöalan yritykset saavat toimintamallia hyödyntämällä lisäkasvua ja uusia toimintamahdollisuuksia kansainvälisistä toimeksiannoista yhteistyössä Agropolis-Tiedepuiston kanssa verkoston toimijoiden välille on syntynyt tuloksellinen yhteistyö ja järkevä työnjako käytännön toimeksiannot ohjaavat osaltaan tutkimuksen ja opetuksen kehittämistä 2. Avaustilaisuus Projektin avaustilaisuus pidettiin Jokioisten kunnan valtuustosalissa Läsnä oli yhteensä 21 tutkimuksen, opetuksen ja yritysten edustajaa. Tilaisuudessa esitelmöivät markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa Agropolis Oy:stä, professori Sirpa Kurppa MTT:ltä ja toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä. Juha Pirkkamaa esitteli Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin tavoitteita ja taustaa sekä Agropoliksen referenssejä kansainvälisissä ympäristöprojekteissa: Susagri (LIFE97 ENV/FIN000077), Elonkierto esittelypuisto, maatalouden kestävän kehityksen indikaattorit - (Tietokannat, Hanska-hankesalkku: Susagri) Life for lakes(life99 ENV/FIN/000213), menetelmät maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen hallintaan - ERNIE (European Rivers Network Integrated Environments), jokialueiden ympäristönhoito ja suunnittelu sekä kestävä elinkeinojen kehitys - (Tietokannat, Hanska-hankesalkku: Ernie) RuralLIFE Design (LIFE00 ENV/FIN/000656), ekotuotteistamisen malli maaseudun pk-yrityksille - Eco Learn (LIFE02 ENV/FIN/000322), maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamalli - EquineLife (LIFE04 ENV/FI/000299), toimintamalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle - Triple Helix, (Interreg III C) toimintamalli tutkimusosaamisen tehokkaammalle hyödyntämiselle pk-yrityksissä - (Projektit: Triple Helix) E-Farmer, (Interreg IIIC) maaseutuyritysten kilpailukyvyn kehittäminen informaatiotekniikkaa hyödyntämällä - ja 5

6 Aloitteet kv. projekteihin on saatu mm. seuraavilta tahoilta: henkilökohtaiset kontaktit yhteistyökumppanit (tutkimus, opetus, neuvonta, yritykset) EU-viranomaiset kansalliset kontaktipisteet (Tekes) Sitra Finpro Etelä-Suomen EU-toimisto Professori Sirpa Kurppa MTT:ltä kertoi kansainvälisten projektien asettamista erityisvaatimuksista. Hän puhui esimerkiksi eri rahoittajien toimintatapojen ja vaatimusten tuntemisen sekä projektin jälkeisen ajan ja tuotteistamisen tärkeydestä. Keskusteltiin lisäksi siitä, että yhteistyöverkostossa tulee olla selkeä roolitus kansainvälisten projektien hankkimiseksi. Todettiin, että verkoston ja toiminnan jonkinlainen kevyt mallintaminen olisi paikallaan, jotta toimintatapaa ei jokaisen uuden projektin kehittelyvaiheessa tarvitse rakentaa uudelleen. Projektin suunnittelun ja hallinnan osaamisesta verkostossa on kehitettävissä vahva tuote. Kansainvälisten projektien erityisvaatimukset: 1. Ajankohtaiset kehitystrendit 2. Rahoittajien erilaisuus 3. Rahoittajien ohjelmat (jo kehittämisvaiheessa) 4. Henkilökontaktit 5. Referenssit projekti, henkilö ja julkaisutasolla ym. tuotostasolla 6. Kansainvälinen esilläolo oikeiden kumppaneiden kanssa Toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä kertoi yrityksen kansainvälisten toimintojen kehittämisestä. Yhtiön liiketoiminnan ydin perustuu ilmiötason tietotaitoon ja käytännön kokemuksen tuomaan osaamiseen biologisista jätevesien ja jätteiden käsittelymenetelmistä. Päätuotteita ovat asiakaslähtöiset, räätälöidyt jätevesien ja lietteiden käsittelyratkaisut teollisuudelle ja jätehuollolle. Mahdollisuuksina kansainvälistymisessä Suvilampi näki seuraavat asiat: o Projektikannan ja liikevaihdon kasvattaminen o Resurssien kasvattaminen ja osaamisen laajentaminen sekä monipuolistaminen o EU-rahoitus o Baltia-Balkan: Suomen kokoisia maita, suomalaiset ratkaisut soveltuvat o Liikevaihdon kasvu o Yritys pystyy ratkomaan erilaisia ongelmia 6

7 Riskeinä kansainvälistymisessä puolestaan ovat: o Uusi toimintaympäristö ja liiketoimintakulttuuri o Kv-työkalut haussa (oikea verkosto ja toimijat) o Sopimus- ja liiketoimintakäytännöt uusia o Huonot projektivalinnat o Partnerivalinnan vaikeus Toimialan kriittiset menestystekijät kansainvälisillä markkinoilla: Toimituskyky ja uskottavuus Asiantuntemus ja osaaminen Asiakkaan ongelman ratkaisukyky Asiakaspinnan hallinta Kustannustietoiset ratkaisut Referenssit 3. Workshop Projektin workshop järjestettiin Jokioisten kunnan valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 toimijaa tutkimuksesta ja yrityksistä. Pääesiintyjä oli Etelä- Suomen Brysselin EU-toimiston johtaja Tuula Loikkanen, joka esitteli EU:n ympäristöön liittyviä ohjelmia ja rahoitusmahdollisuuksia ohjelmakaudelle Tärkeimmät instrumentit alkavalla kaudella ovat 1. Tutkimuksen & teknologisen kehityksen 7. puiteohjelma 2. Kilpailukyky ja innovointi ohjelma CIP 3. Ympäristön rahoitusväline LIFE+ 4. INTERREG -yhteisöaloite Tutkimuksen & teknologisen kehityksen 7. puiteohjelmassa on seuraavat erilliset ohjelmat: 1. Yhteistyö (Collaborative research) 2. Uraauurtava tutkimus, IDEAT (Frontier Research) 3. Ihmiset (Human Potential) 4. Valmiudet (Research Capacity) Yhteistyö- erillisohjelman 10 temaattisesta prioriteetista tarkasteltiin erityisesti seuraavia kahta: Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia sekä Ympäristö ja ilmastonmuutos 7

8 Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia: - Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito - Ruokapöydästä maatilalle : Elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi - Biotieteet ja bioteknologia kestävän kehityksen mukaisissa tuotteissa ja prosesseissa, jotka eivät liity elintarviketuotantoon Haasteet, joihin vastattava: Kasvava vaatimus turvallisemmista, terveellisemmistä ja laadukkaammista elintarvikkeista ja uusiutuvien biologisten resurssien kestävästä käytöstä ja tuotannosta, eläinkulkutautien ja zoonoosien sekä elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien lisääntynyt riski, erityisesti muun muassa ilmastonmuutoksen maatalous-, vesiviljely- maa- ja kalataloustuotannon kestävyydelle ja varmuudelle aiheuttamat uhat, sekä kasvava vaatimus korkealaatuisista elintarvikkeista, joiden tuotannossa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi in liittyvät ja maaseutua ja rannikkoalueita koskevat näkökohdat, sekä kuluttajien erityistarpeiden huomioon ottaminen. Ympäristö ja ilmastonmuutos: - Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit - Resurssien kestävä hallinta - Ympäristöteknologiat - Maan kaukokartoitus- ja arviointivälineet Tavoitteet: Ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hallinta. Tähän pyritään parantamalla tietämystä ilmaston, biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joita käytetään ympäristöön ja terveyteen (terveys mukaan luettuna) kohdistuvien paineiden ja riskien seurantaan, ehkäisyyn ja lieventämiseen ja mukauttamiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja ennallistamiseen. Uraauurtava tutkimus, IDEAT erillisohjelmassa keskitytään tieteen rajapinnat ylittävään tutkimukseen, jonka projektien tulisi olla maailmanlaajuisesti huipputasoa. Ihmiset erillisohjelma keskittyy mm. tutkijavaihtoon. 8

9 Valmiudet erillisohjelma sen sijaan on kiintoisampi ja käyttökelpoisempi myös yritysten kannalta. Siinä voidaan erottaa seuraavat alakohdat: 1. Tutkimusinfrastruktuurit 2. Pk-yritysten hyväksi tehtävä tutkimus ja Pk-yritysten oma tutkimus 3. Tietämyksen alueet 4. Tutkimuspotentiaali 5. Tiede yhteiskunnassa 6. Tutkimusyhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Tietämyksen alueet (Regions of Knowledge) projektit kattavat: - alueellisten klustereiden tutkimustavoitteiden yhteisanalyysi (koordinoiden myös muita alueellisten innovaatioklustereiden tekijöitä) - eri tutkimusalueiden rahoitusinstrumenttien erittely ja parempi käyttö mm. haasteellisten alueiden instrumenttien käytön edistäminen kehittyneempien alueiden mentoroinnin avulla - keinot kohentaa tutkimusverkostoitumista ja edistää pääsyä tutkimusrahoituksen piiriin kuin myös parempaa integraatiota tieteilijöiden ja aluetalouksien instituutioiden välillä - eivät ole tutkimusprojekteja vaan koordinoivia toimia Kilpailukyky ja innovointi (CIP) -ohjelman tavoitteena on: - edistää yrittäjyyttä Euroopassa - kiihdyttää innovaatioita erityisesti ICT- teknologian alalla - edistää ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä - edistää innovaatioita tietoon perustuvan talouden luomiseksi CIP sisältää Yrittäjyyden ja innovoinnin (EIP) ohjelman, jolla mahdollista toteuttaa: - rahoituksen saanti pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten sekä innovointitoimet - suotuisan ympäristön luomista pk-yritysten yhteistyölle - yrityksissä tapahtuvaa innovointia, ekoinnovointi mukaanlukien - yrittäjyys ja innovaatiokulttuuri - yrityksiin ja innovointiin liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset uuudistukset LIFE + Life+ tukee erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Toimintaohjelman avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, pysäyttämään ympäristön tilan heikkeneminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, parantamaan ympäristöä, terveyttä ja elämänlaatua, edistämään jätehuoltoa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa sekä kehittämään politiikan laatimista ja toteutusta sekä tiedotusta ja tietoisuuden lisäämistä koskevia strategisia lähestymistapoja. Life+ -rahoitusvälineellä tuetaan seuraavanlaisia toimia: - eurooppalaista lisäarvoa tuottavat toimet: Life+ -välinettä käytetään vain kun toimen toteuttamisesta EU:n tasolla saadaan selvää lisäarvoa ja mittakaavaetuja 9

10 - toimet, joilla on vipu- ja kerrannaisvaikutuksia: Life+ tarjoaa käyttöön mekanismin, jonka avulla voidaan yhteisrahoittaa toimia jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa - toimet, jotka ovat luonteeltaan vauhdittavia tai demonstroivia: Life+ :n avulla tuetaan toimia, jotka avaavat uusia lähestymistapoja ympäristöpolitiikkaan ja sen toteutukseen - toimet, joita toteutetaan pitkällä aikavälillä: Life+ -rahoitus on investoimista tulevaisuuteen; tavoitteena on luoda perustaa kestävälle kehitykselle Life+ -ohjelmasta voidaan rahoittaa seuraavanlaisia toimia: - selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen - seuranta - apu valmiuksien kehittämiselle - koulutus, työpajat ja kokoukset - verkostoituminen - parhaiden toimintatapojen vaihdon järjestelmät - tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat - tiedotus- ja viestintätoimet - toimintatapojen ja toteutusvälineiden demonstrointi Alueidenväliset ohjelmat (vrt. kauden Interreg III) Rahoitus kasvaa. Kolmen tason yhteistyöprojektit ovat uudella kaudella mahdollisia: 1. Raja-alueyhteistyö - paikallisten ongelmien ratkaisemiseen, ml. strategiset projektit 2. Valtioiden välinen yhteistyö - konkreettisia ja koko yhteistyökonsortiolle strategisesti tärkeitä projekteja 3. Alueidenvälinen yhteistyö - kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto alueiden kehittämiseksi 4. Opintomatka Projektin puitteissa järjestettiin ympäristötoimijoiden opintomatka Brysseliin Matkan tavoitteena oli hankkia paikan päällä lisätietoja sekä EU:n komission pääosastojen että parlamentin toiminnasta ja tutustua ympäristöalan verkostoihin. Matkan johtajana toimi Juha Pirkkamaa ja muut osallistujat olivat toimitusjohtaja Immo Sundholm, hallituksen puheenjohtaja Eino Järvinen ja tiedottaja Pasi Kaskinen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, rehtori Matti Keskinen Forssan Ammatillisesta Aikuiskoulutuskeskuksesta sekä tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala HAMK:sta. 10

11 Matkaohjelman mukaisesti torstaina toteutettiin seuraavat tapaamiset: - Johtaja Tuula Loikkanen, Etelä-Suomen EU-toimisto - Executive Director Raymond van Ermen, European Partners for the Environment (www.epe.be) verkosto - MEP Riitta Myller sekä avustaja Pirjo- Riitta Heinonen, Euroopan parlamentti Lisäksi Juha Pirkkamaa ja Jarno Tuimala kävivät EU:n komission Tutkimuksen pääosastolla esittelemässä Policy Officer Ciaran Dearlelle 7. puiteohjelmaan MTT:n, Agropoliksen, HAMK:n ja Envor Biotech Oy:n yhdessä valmistelemaa hakemusta Ecointerface. Hakemuksesta ja suunnitelmasta lisää myöhemmin tässä raportissa. Perjantain ohjelmassa oli kaksi tapaamista: - Advisor to the Director-General Heikki Salmi, EU:n komission Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto - Desk Officer Michalis Papadoyannakis ja Policy Officer Pekka Järvilehto EU:n komission Ympäristön pääosasto Matkan tapaamiset ja keskustelut antoivat hyvää lisätietoa ympäristöpolitiikan ja ohjelmien tilanteesta. Lisäksi matkan aikana sai alkunsa idea biomateriaalien tuotantoyksikön perustamisesta Forssan Envitech alueelle. Tästä myöhemmin Agropolis-Tiedepuiston ja Envitech-yritysten kanssa eteenpäin ideoidusta Envi Grow Park suunnitelmasta lisää myöhemmin tässä raportissa. 11

12 5. Projektiaikana koostetut suunnitelmat ja tarjoukset Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin aikana työstettiin osaamisen vientiin kaikkiaan neljä erityyppistä suunnitelmaa, joiden laadinnassa tutkimuksen, opetuksen, kehittäjätahojen ja ympäristöyritysten yhteistyö toteutui erilaisin kokoonpanoin: 1 Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa 2 Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan 3 Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina 4 Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus 5.1 Jätehuollon kehittäminen Bulgariassa Tämän suunnitelman laadintaan saatiin vihje Etelä-Suomen EU-toimistolta. Euroopan komission EuropeAid yksikkö julkaisi tarjouspyyntöilmoituksen liittyen jätehuollon kehittämiseen Bulgariassa. Tarjouspyyntöilmoituksen mukaisesti yleistavoitteena oli luoda Bulgariaan integroitu jätehuolto ja nostaa paikallisella ja alueellisella tasolla toimitettavien palvelujen laatua perustamalla alueellisia jätehuoltojärjestelmiä. Lisäksi tarkoituksena oli varmistaa kansallisen lainsäädännön noudattaminen EU:n sääntelykehyksen mukaisesti jätehuollon alalla. Erityistavoitteena oli avustaa Bulgarian toimivaltaisia viranomaisia seuraavilla alueilla: a) jätehuollolle tarpeellisten rakenteiden (alueellisten jätehuoltoelinten) perustaminen kolmelle valitulle kokeilualueelle sekä perustamiseen, organisoimiseen ja toimintaan tarvittavien asiakirjojen laadinta, b) alueellisen (esim. kuntien välisen) yhteistyön tukeminen jätehuollon alalla, c) toimivaltaisten viranomaisten institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen paikallisen ja alueellisen tason jätehuollon suunnittelussa, jotta varmistettaisiin kansallisen lainsäädännön noudattaminen, d) jätehuollon toimien parantaminen kuntatasolla, e) paikallisviranomaisten tehokas toiminta ja kehittäminen, joka saavutetaan hankkeen yhteydessä annettavalla peruskoulutuksella sekä pitkäaikaisilla koulutusohjelmilla Tarjouksen laadintaa varten muodostettiin konsortio: - Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, hankkeen johtaja - Etelä-Suomen Multaravinne Oy (myöh. Envor Biotech Oy) - Watrec Oy - HAMK Ympäristöteknologia - Agropolis Oy Konsortion jäsenten erityisosaaminen kuvattiin seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. Tarjouksen koostivat Agropolis Oy:ssä projektipäälliköt Johanna Tanhuanpää ja Tero Salonen sekä markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa. 12

13 Muista konsortion jäsenistä työhön osallistuivat toimitusjohtaja Immo Sundholm ja tiedottaja Pasi Kaskinen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, laatupäällikkö Anu Sivonen ja toimitusjohtaja Mika Laine Etelä-Suomen Multaravinne Oy:stä, toimitusjohtaja Juhani Suvilampi Watrec Oy.stä sekä koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara HAMK:sta. Englanninkielinen tarjous jätettiin määräaikaan mennessä. Lokakuun 23. päivänä vastaanotetun ilmoituksen mukaan tarjous ei päässyt short-listalle, sillä tarjouksessa kuvattua teknistä suorituskykyä ei katsottu riittäväksi tarjouspyynnössä mainittuihin tehtäviin. Joka tapauksessa tarjouksen laadintaprosessi toi konsortion jäsenille tämän tyyppisissä kansainvälisissä projekteissa tarvittavaa kokemusta ja yhteistyöhenkeä. Erityisosaaminen LHJ Oy ESMR Oy Watrec Oy Alueellisten jätehuoltostrategioiden kehittäminen ja toteutus sekä jätehuoltoyhteistyö kuntien kanssa HAMK Agropolis Oy Jätteidenkäsittelyn ja jätevesihuollon suunnittelu ja kehittäminen Jätehuoltojärjestelmien riskinarviointi Jätehuoltoon ja biojätteiden käsittelyyn liittyvän kansallisen ja EUlainsäädännön tuntemus Yhdyskuntajätteiden käsittely Saastuneiden maiden käsitttely Jätehuollon koulutus, konsultointi ja tiedotus Kansallisten ja kv. (myös EUrahoitteisten) projektien johtaminen Ympäristöjärjestelmien suunnittelu ja toteutus Jätehuollon koulutusohjelmien ja kurssien suunnittelu 13

14 5.2 Kylmää kestävien luonnonmukaisten rohdosyrttien viljelyosaamisen siirto Romaniaan Tähän suunnitelmaan aloite tuli projektin avaustilaisuudessa MTT vanhemmalta tutkijalta Bertalan Galambosilta, joka on maamme johtava yrttiviljelyn tuntija, toimipaikkanaan MTT:n Kasvintuotannon tutkimusyksikkö Mikkelissä. Jotta saataisiin käsitys olosuhteista, jonne suomalaista luonnonmukaisesten yrttien viljelyn osaamista halutaan siirtää, tekivät Juha Pirkkamaa ja Bertalan Galambosi esiselvityksen paikan päällä Romanian Transsilvaniassa. Matkaa varten myönsi Maa- ja metsätalousministeriön kansainvälinen yksikkö Agropolis Oy:n hakeman rahoituksen. Matkan tarkoitukseksi oli määritelty: o tutustua romanialaisiin potentiaalisiin kumppaneihin o tutustua yrttiviljelyn nykytilanteeseen, koneisiin ja tilakohtaiseen jalostukseen o tutustua yrttiviljelyn organisaatioon ja markkinointiin o laatia suunnitelmaa n. vuoden mittaiselle kurssi- ja luentotoiminnalle o suunnitella rauhoitettujen rohdoskasvien koeviljelyalueita Matkalla tutustuttiin seuraaviin kohteisiin: - Tirgu Muresissa sijaitseva Cluj-Napocan Lääketieteen ja Farmasian Yliopisto - kemian alan yritys Solvoplant, joka on lähtenyt mukaan yrttikasvien viljelyttämiseen, käsittelyyn, pakkaamiseen ja markkinointiin - unkarinkielinen Sapientia-yliopisto - yrttialan yritys Phytocaritas - Janos Kajon:in rohdosyrttikokoelma Lisäksi esitelmöitiin MTT:n osaamisesta ja Agropolis-Tiedepuistosta - Tirgu Muresin maanviljelijöiden yhdistykselle - Miercurea-Ciucin aluehallinnon ja yrittäjien edustajille Toteutetun esiselvitysmatkan perusteella valmisteltavat uudet yhteistyöprojektit voidaan suunnitella toteutettavaksi kahtena eri projektina: 1. Yritysvetoinen rohdosyrttien tuotekehitys- ja teknologiaprojekti Tavoitteena markkinaselvityksen pohjalta kehittää teknologia tuottaa n kuivauutetta vientimarkkinoille Euroopan maihin siten, että sopimusviljely ja uhanalaisten rohdosyrttien keruu toteutetaan Tirgu Muresin alueella kestävällä tavalla ja laatujärjestelmää noudattaen. Suomalaisille osapuolille (tutkimus, alan yritykset, kehittäjät) tarjoutuisi projektissa viljelyosaamisen siirto koulutuksessa ja teknologian kehittämisessä, projektin johtaminen sekä kuivauutteiden valmistusteknologian kehittäminen. Suomalainen maatalouden ja maaseudun ympäristöhallinnan osaaminen on Agropolis Oy:n ja MTT:n kuuden yhteisen ja toteutetun Life Ympäristö projektin johdosta vakuuttavaa. 2. Uhanalaisten rohdosyrttien viljelyn, keruun ja myynnin ympäristölähtöinen kehittäminen osaksi maaseudun turismiliiketoimintaa Tavoitteena on aiempien inventointien pohjalta määrittää tarkemmat, kasvikohtaiset tavoitteet uhanalaisten rohdosyrttien kestävälle viljelylle ja keruulle, rakentaa 14

15 viljelijöiden ja yrittäjien verkosto sekä integroida tuotteiden markkinointi osaksi Miercurea Ciucin alueen runsasta katoliseen kirkkoon liittyvää turismia. Suomalaisille osapuolille tarjoutuisi projektissa viljelyosaamisen siirto koulutuksessa ja teknologian kehittämisessä, maaseudun pienyritystoiminnan ja maaseutumatkailun tuotteistamisen osaamisessa sekä projektin johtaminen. Em. projektien rahoitukselle on alustavasti selvitetty mahdollisuuksia v avautuvista uusista tutkimuksen 7.puiteohjelmasta, Life+ -ympäristörahoitusvälineestä ja Interreg IV ohjelmasta. Toteutettavien projektien kautta tuleva kokemus ja kontaktit lisäävät osaltaan myös suomalaisten luonnonmukaisesti tuotettujen rohdosyrttien jatkojalostustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia romanialaisten vastaavien yritysten ja asiantuntijoiden kanssa tulevaisuudessa. 5.3 Ecointerface jätteiden hyödyntäminen korkealaatuisina lopputuotteina Tähän suunnitelmaan alkusysäys saatiin Tekesiltä, joka toimii EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman kansallisena kontaktitahona Suomessa. Ilmoitus Tietämyksen alueet eli Regions of Knowledge ohjelman hausta FP7-REGIONS oli julkaistu Kyseessä on uusi ohjelma, jonka rahoitus kohdennetaan aluelähtöisten osaamisklusterien kehittämiseen. Ohjelman rahoituksella voidaan toteuttaa mm. klusterin toimintaympäristö- ja SWOT-analyysejä ja kv-verkottumista. Tekes järjesti suomalaisille informaatiotilaisuuden KTM:n tiloissa Helsingissä Tilaisuuteen osallistuivat HAMK:sta tutkimusjohtaja Matti K Hakala ja tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala sekä Agropolis Oy:stä toimialajohtaja Juha Pirkkamaa. Informaatiotilaisuuden jälkeen muodostettiin suomalaisista osapuolista hakijakonsortio, johon kuuluivat professori Sirpa Kurppa ja kansainvälisten asiain päällikkö Ritva Ojala MTT:ltä, tutkimusjohtaja Matti K Hakala ja tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala HAMK:sta, Agropolis Oy:stä toimialajohtaja Juha Pirkkamaa sekä Envor Biotech Oy:stä laatupäällikkö Anu Sivonen ja toimitusjohtaja Mika Laine. Valmisteltavan puiteohjelmahankkeen hakijana toimi MTT, jolle Tekes myönsi hakemuksesta valmistelurahoituksen. Hakemukseen tarvittavien eri osapuolten tietojen kokoamisesta vastasi pääasiassa Juha Pirkkamaa. Hakemuksen ja sen liitteenä olevan suunnitelman kielenhuollon teki MMT Jonathan Robinson. Koska ohjelma edellytti yhteistyötä vähintään kuuden toimijan ja vähintään kahden alueen välillä, käynnistettiin varsin nopeasti partnerinhaku hyödyntäen - suomalaisten konsortion jäsenten henkilökohtaisia ulkomaisia kontakteja - Tekesin NCP (National Contact Points) verkostoa - Etelä-Suomen EU-toimiston aluetoimijaverkostoa Hakemukseen ja sitä varten laadittuun projektisuunnitelmaan nimeltä Cluster interface for waste management to pre-cycling and high-added value products Ecointerface, joka jätettiin EU:n komissiolle määräaikaan mennessä, saatiin mukaan seuraavat toimijat: 15

16 No ja lyhennenimi Organisaation nimi Maa 1 (Koordinaattori) MTT MTT Agrifood Research Finland Suomi 2 HAMK HAMK University of Applied Suomi Sciences 3 Agrop Agropolis Ltd/Agropolis Science Suomi Park 4 PSTP Poznan Science and Technology Puola Park 5 AGW Agrobiopôle wallon asbl Belgia 6 ClujN Technical University of Cluj-Napoca Romania 7 EmilR Emilia-Romagna Regional Government Italia 8 StepC Science and Technology Park of Kreikka Crete 9. Envor Envor Biotech Oy Suomi EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää, monipuolistaa ja kansainvälistää lupaavassa alussa olevaa Kanta-Hämeen klusteriyhteistyötä. Keskeiset toimijat, jotka hyödyntävät yhteistyötä, ovat ympäristöalan yksityiset ja kunnalliset yritykset Forssan seudulla sekä muualla Kanta-Hämeessä, tutkimus- ja opetuslaitokset, alueviranomaiset ja rahoittajat vastaavat toimijat muilla EU:n alueilla alueidenvälisessä yhteistyössä Hakemuksen mukaisen projektin Ecointerface -avulla mukana olevilla alueilla analysoidaan lopputuotelähtöisesti kysyntä- ja liiketoimintapotentiaali tuotteille, joissa hyödynnetään alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja yhdyskunnista peräisin olevia sivuvirtoja rakennetaan yhteistyökumppanien välille toimiva ja liiketoimintoja monipuolistava, tutkimusosaamista hyödyntävä klusteriyhteistyön verkosto, jonka avulla yritykset saavat jatkuvasti uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia tuote- ja teknologiasovellusten kautta laaditaan tutkimus- ja kehittämissuunnitelmat sivuvirtojen optimoinnin älykkäille menetelmille, joiden avulla tuotannon ohjaus tapahtuu nopeasti ja joustavasti koordinoidaan alaan liittyvä tutkimus, tuotekehitys, koulutus ja konsultointi, sekä linkitetään tutkimus ja koulutus yritysten kehittämistarpeisiin yhteistoimintamalli on sovellettavissa varsinkin hiljattain EU:hun liittyneille ja liittymisvaiheessa oleville jäsenmaille kasvavan elintarviketuotannon ja sivuvirtojen käsittelyn kehittämiseen kestävältä pohjalta Ecointerface projektin suunniteltu toteutusaika on 36 kk 11/ /2010. Projektin evaluoinnin tulokset saadaan elo-syyskuussa

17 5.4 Envi Grow Park biomateriaaleissa tulevaisuus Tämän suunnitelman alkuidea syntyi Ympäristöosaaminen tuottoisaan vientiin projektin järjestämällä Forssan seudun ympäristötoimijoiden Brysselin matkalla huhtikuussa Ideaa muokattiin eteenpäin Agropolis-Tiedepuiston (MTT:n, HAMK:n, ProAgrian ja Agropolis Oy:n yhteistyöliittymä) ja Envitechyritysten yhteisessä ympäristöinnovaatiopäivässä Idean pohjalta on Forssan Envitech-alueelle tavoitteena vv rakentaa yrittäjävetoinen, innovatiivinen biomateriaalien tuotantolaitos, joka ensi vaiheessaan tuottaa elintarvikkeita ja rehuja. Tuotantolaitos ottaa kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden huomioon ilmastomuutoksen kautta edelleen kiristyvät vaatimukset ja kansainväliset jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset sekä tuotannossa tarvittavassa lämpö- ja sähköenergiassa, viljelyssä, tuotteiden jatkojalostuksessa, logistiikassa, jakelussa ja yrityksen imagomarkkinoinnissa. Envi Grow Park toteuttaa suljettua energian ja materiaalin kiertoa tulee olemaan esikuvana myös kansainvälisesti. Tuotannon paikallisuus on varsinkin tuoretuotteissa entistä tärkeämmäksi nouseva seikka. Lyhyet kuljetusmatkat takaavat korkean laadun. Forssalla on tässä suhteessa erinomainen logistinen sijainti Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion keskellä, n. 100 km kuljetusmatkan päässä. Kääntäen tämä tulee nähdä eduksi myös jätevirtojen ohjautumisessa Envitech-alueelle. Yritys tulee alustavasti tuottamaan joko vihanneksia lasinalaistuotantona tai vaihtoehtoisesti sian- tai siipikarjanlihaa. Kansainvälisille markkinoille pyritään Envi Grow Parkin toteutuksessa kehitetyllä know how:lla, mikä liittyy innovatiivisiin ratkaisuihin energiatehokkuudessa, energian ja materiaalien suljetussa kierrossa, teknologiassa sekä maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja sivuvirtojen hyödyntämisen synergiassa. Uuden tuotantolaitoksen tarvitsema lämpöenergia saadaan Envitech-alueelle Envor Biotech Oy:n toimesta v valmistuvan mädättämön tuottamasta biokaasusta (metaani), joka muunnetaan CHP-yksikön avulla lämmöksi ja sähköksi. Mädättämön tuottama lämpö käytetään talvikaudella kasvihuoneen lämmitykseen ja kesäkaudella sekä jäähdytykseen että rakeistukseen.yhdellä biokaasureaktorilla on kapasiteetti käsitellä tn/v jätevirtoja ja tuottaa energiaa n. 10 GWh/v. Mädättämö toimii aluksi yhdellä reaktorilla, myöhemmin tuotanto kaksinkertaistetaan (2. reaktori). Metaanin ohella mädättämö tuottaa myös hiilidioksidia, joka voidaan kasvihuonetuotannossa hyödyntää. Mädättämön raaka-aineena käytetään aluksi erilliskerättyä, biohajoavaa yhdyskuntajätettä, puhdistamolietteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Jatkossa myös eri kotieläinten lantaa ja mikäli kannattavaa myös peltobiomassaa. Mädättämön tuote biokaasun ohella on mädäte, joka jalostetaan edelleen joko maanparannusaineeksi, lannoitteeksi, kasvualustoiksi tai viherpinnoitteeksi. Maanparannusaineena ja lannoitteena käytettävä tuote voidaan rakeistaa 17

18 käsiteltävyyden ja levitystasaisuuden parantamiseksi. Potentiaalinen käyttökohde lannoitteelle ovat bioenergian tuotantoon käytettävät pellot, joilla viljellään ruokohelpeä. Sen tuotantoala on Suomessa kasvussa ja Forssan seudulla v arviolta ha. Peltoenergiaa hyödyntävä Vapo Oy:n voimalaitos Forssan Energia sijaitsee Envitech-alueella, biokaasulaitoksen naapurissa. Envi Grow Park -suunnitelma tullaan Agropolis Oy:n ja Envor Biotech Oy:n toimesta hankkeistamaan syksyllä Johtopäätökset Forssan seudun toimijoiden ympäristöosaaminen on monipuolista, käsittäen ruoan tuotantoketjuun liittyvän ympäristöhallinnan ja toisaalta teollisuuden sivuvirtojen sekä yhdyskuntien ja kotitalouksien jätteiden keruun ja käsittelyn osaamisen. Monessa asiassa osaamisen voidaan katsoa yltävän EU:n alueella merkittävälle tasolle. Siten potentiaalia on osaamisen tuotteistamiseksi vientiin, ajatellen erityisesti uusia ja liittymisvaiheessa olevia EU-maita. Yhteistoimintaa seudun erilaisten yksityisten ja julkisen ympäristöosaajien välillä on viime vuosina edistetty mm. Envitech-klubin, Agropolis-Tiedepuiston, Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen ja kuntien toimesta. Kuitenkin, tässä loppuraportissa kuvattujen konkreettisten esimerkkien kaltaisia yhteisiä projekteja ja vientiponnistuksia on vasta vähän ja yhteistyö käytännössä siltä osin lupaavassa oppimisen ja kehittymisen vaiheessa. Erilaisten toteutettujen ja haettujen kansainvälisten ympäristöprojektien evaluaatioista saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta tarvetta olevan varsinkin seuraavien asioiden kehittämiseen: kansainvälisen toiminnan resurssointi ja vastuuttaminen henkilötasolle eri toimijoiden parissa konsortioiden ja verkostojen muodostamisessa tarpeellisten valmiuksien (projektijohtaminen, markkinoiden tuntemus, lainsäädännön tuntemus, kehittämisohjelmien ja rahoitusvälineiden tuntemus) kehittäminen pysyvien vastintoimijaverkkojen muodostaminen tutkimuksen, yritystoiminnan, oppilaitosten, kehittäjien ja alueviranomaisten entistä tiiviimpi yhteistyö seudun yhteisen ympäristöosaamisen edelleen kehittämisessä ja markkinoinnissa sekä tutkimuksen että yritysten luotettavien kumppanuusverkostojen luominen erityisesti EU-maiden ja alueiden välille 18

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013)

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) Surffaa netissä tietoa tutkimuksen 7. puiteohjelmasta Suomeksi www.tekes.fi/eu/fin/7po Komission sivut tutkijoille http://cordis.europa.eu.int/fp7/ Tutkimuspolitiikkaa

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Megatrendejä Afrikassa https://tapahtumat.tekes.fi/

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot