HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEIDEN TARKISTAM NEN HUOLTOVARMUUTTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEIDEN TARKISTAM NEN HUOLTOVARMUUTTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO 3"

Transkriptio

1 TARKISTAMISTYÖRYHMÄ HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEIDEN TARKISTAM NEN HUOLTOVARMUUTTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO 3 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEITA KOSKEVAT KESKEISET TEKIJÄT JA TOIMENPITEET HUOLTOVARMUUDEN MUUTOSTEKIJÄT Huoltovarmuusalan kansainvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö EU:n yhteistyö Muu kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön merkitys Suomen huoltovarmuudelle Verkostotalous ja yhteiskunnan teknistyminen UUDEN VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN LÄHTÖKOHDAT Suomen huoltovarmuusstrategia Yleiset lähtökohdat: huoltovarmuuden turvaamisen alue Kansallisesti turvattava huoltovarmuus Kansainvälisesti turvattava huoltovarmuus HUOLTOVARMUUDEN PAINOPISTEALUEET Yhteiskunnan toimivuus Tietotekniset perusrakenteet Tietoturvallisuuden kehittäminen Kuljetukset, varastointi- ja jakelujärjestelmät Johtopäätökset 17

2 Elintarvikehuolto Maatalouspoliittiset muutokset EU-jäsenyyden aikana Elintarviketalouden kansainvälisen toimintaympäristön muutokset Elintarviketalouden huoltovarmuudessa tapahtuneet muutokset Elintarvikehuollon huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistaminen Energiahuolto Muutokset energiamarkkinoilla Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset Huoltovarmuudessa tapahtuneet muutokset vuoden1995 jälkeen Energiahuollon tavoitteiden tarkistaminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon huoltovarmuus ja sen kehittämistarpeet Sotilaallista maanpuolustusta tukeva teollisuustuotanto ja korjaustoiminta Puolustusvälineteollisuuden toimintaympäristö Puolustusvälineteollisuuden kehittämistavoitteet Maanpuolustusta tukeva tuotanto Johtopäätökset HUOLTOVARMUUSALAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Kansainvälisen yhteistyön pääkysymykset Kahdenväliset järjestelyt Huoltovarmuusyhteistyö Euroopan unionissa Yhteistyön kehittämistarpeet Energiahuollon kehittäminen EU:ssa EU-yhteistyön kehittäminen muilla aloilla Muu kansainvälinen yhteistyö IEA-yhteistyö NATOn PfP-ohjelma PERUSTELUT VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN 35 TAVOITTEISTA 7.1. Yleisperustelut Valtioneuvoston päätöksen yksityiskohtaiset perustelut EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA 42

3 3 1. HUOLTOVARMUUTTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO Yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin säätelevät valmiuslaki (1080/91) sekä puolustustilalaki (1081/91). Erityisesti huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet perustuvat huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92), jonka 1 :n mukaan sen tarkoituksena on poikkeusolojen varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät toiminnot (huoltovarmuus). Edellä mainitut lait on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot ovat: Aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila Sodanuhka Vakava kansainvälinen jännitystila Taloudellinen kriisi Suuronnettomuus, edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Huoltovarmuustoimenpiteet ovat osa yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin. Valmiuslain mukaan poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja koordinoi valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa. Kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluu vastuu huoltovarmuuden kehittämisestä. Huoltovarmuuden käytännön koordinointia, toteutusta ja rahoitusta varten on perustettu Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä taloudellisessa varautumisessa, sovittaa yhteen julkishallinnon taloudellisia varautumistoimia sekä hoitaa valtion varmuusvarastointia ja muut asetuksella säädettävät tehtävät. Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa johtaa valtioneuvoston nimeämä johtokunta, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja elinkeinoelämä. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on pysyvä valtioneuvoston asettama komiteaorganisaatio, joka koostuu hallinnon ja elinkeinoelämän johtohenkilöistä ja asiantuntijoista (laki PTS:stä 238/60). PTS:n tehtävänä on strategisen tason varautumisen suunnittelu ja koordinointi. PTS:n pooliorganisaatio määrittää mm. kriittiset tuotannontekijät ja tuotannon solmukohdat sekä tuottaa poikkeusolojen tuotantoa ja hallintoa varten tarvittavia suunnitelmia ja ohjausinformaatiota. Kokonaismaanpuolustuksen koordinointi kuuluu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisille valiokunnalle (UTVA), jonka valmistelevana elimenä toimii puolustusministeriön johtama turvallisuusja puolustusasiain komitea (TPAK). Merkittävin keino materiaalisen huoltovarmuuden toteuttamisessa on perinteisesti ollut varmuusvarastointi. Siinä energiatuotteiden merkitys on keskeinen. Huoltovarmuutta voidaan kehittää myös varmistamalla yhteiskunnan kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa varajärjestelmin ja muin etukäteisjärjestelyin. Huoltovarmuutta on viime vuosina turvattu myös kansainvälisten järjestelyiden avulla. Huoltovarmuuden rahoitus perustuu huoltovarmuusmaksun tuottoon ja sen tulouttamiseen budjetin ulkopuoliseen, Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimaan huoltovarmuusrahastoon. Huoltovarmuus-

4 4 maksun tuotto on ollut viime vuosina miljoonan markan tasolla. Rahastosta katetaan Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta, valtion varmuusvarastoinnista ja muusta huoltovarmuuden turvaamisesta lain nojalla aiheutuvat menot. Huoltovarmuusrahaston taseen loppusumma oli vuoden 2000 lopussa 5,67 mrd. markkaa. Taseesta energia kattaa noin 3,3 mrd. markkaa, vilja 500 milj. markkaa ja sotilassektori samoin 500 milj. markkaa. Lisäksi ministeriöt rahoittavat valmiustoimintaa omilla sektoreillaan. Elinkeinoelämä rahoittaa huoltovarmuutta asetettujen velvoitteiden kautta sekä osallistumalla valmiussuunnitteluun puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kautta. 2. HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEITA KOSKEVAT KESKEISET TEKIJÄT JA TOIMENPITEET Lain mukaan valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet. Niissä määritellään yleinen valmiuden taso ottaen huomioon väestön ja välttämättömän talouselämän sekä maanpuolustuksen vähimmäistarpeet. Valtioneuvosto asetti päätöksellään ( /1440) huoltovarmuuden yleistavoitteet. Tavoitteita tullaan aika ajoittain tarkistamaan, jotta huoltovarmuus muuttuneissa olosuhteissa vastaa lain tarkoitusta. Huoltovarmuuden tavoitteiden perustana käytettiin valmiuslain määrittämiä poikkeusoloja, puolustusneuvoston määrittämiä kriisityyppejä ja niiden perusteella tehtyjä taloudellisia vaikutusanalyysejä. Professori Antti Ahlströmin johtaman komitean valmistelutyötyö edelsi valtioneuvoston tavoitepäätöstä. Komitea asetti viisi erillistä asiantuntijatyöryhmää, jotka kukin alueellaan selvittivät huoltovarmuuden tavoitteita. Komitea laati alatyöryhmien työskentelyn perusteella ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista. Valmistelutyön yhteydessä kuultiin laajasti PTS:n kautta elinkeinoelämää ja kaikkia ministeriöitä. Vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitettiin Suomen puolustuspolitiikan ja puolustusvoimien kehittämisen suuntaviivat osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Selonteossa todetaan, että Suomi pyrkii Pohjois-Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen osana Euroopan yhteisen turvallisuuden rakentamista. Vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todettiin, että selontekoa tarkistetaan vuonna Työ on meneillään ja sen on määrä valmistua näillä näkymin keväällä Puolustuksen pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää perusteellisen selonteon laatimista viimeistään vuonna Valtioneuvosto ei säätänyt päätökselleen huoltovarmuuden tavoitteista erityistä voimassaoloaikaa, mutta edellytti, että päätöstä tarkistetaan sen jälkeen kun EU-jäsenyydestä on olemassa riittävästi kokemuksia. Valtioneuvoston päätöksessä viranomaisia määrättiinkin seuraamaan erityisesti Suomen Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuksia maan huoltovarmuuden tarpeisiin. PTS teki selvityksen Euroopan unionin vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen, joka julkistettiin vuoden 2000 huhtikuussa. Selvityksessä käydään laajasti läpi EU-jäsenyyden ja muiden toimintaympäristön muutosten vaikutuksia huoltovarmuuteen ja huoltovarmuuden tavoitteisiin. EU-jäsenyys on merkinnyt toimintaympäristömme muutosta myös huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Unionimaiden keskinäisen solidaarisuuden periaate hakee konkreettisia ilmaisumuotojaan ja voi tarjota tulevina vuosina uuden voimavaran. Unionimaiden keskinäinen yhteisvastuu toteutuu monissa uusissa muodoissa. Selvitys luovutettiin UTVAn käsiteltäväksi.

5 5 3. HUOLTOVARMUUDEN MUUTOSTEKIJÄT 3.1. Uhkakuvat ja niissä tapahtuneet muutokset Huoltovarmuuteen vaikuttavia keskeisiä muutostekijöitä ovat uhkakuvissa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kansainvälisen yhteistyön tiivistyminen sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen tieto- ja viestintäteknologian voimakkaan kehityksen seurauksena. Valmisteilla olevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tarkistuksen mukaan suursodan vaara Euroopassa on säilynyt vähäisenä sotilasliittojen vastakkainasettelun väistyttyä. Euroopan turvallisuusjärjestelmien murros, joka johti syviin poliittisiin, rakenteellisiin ja aatteellisiin muutoksiin 1990-luvulla, on jatkunut vuosikymmenen vaihtuessa. Murrosta pyritään ohjaamaan yhteisiin tavoitteisiin jatkuvasti laajentuvalla kansainvälisellä yhteistyöllä, joka luo perustan yhteisen turvallisuuden rakentamiselle. Toimenpiteillä on merkittävä vakautta lisäävä vaikutus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) kattamalla 55 osanottajavaltion alueella. Pohjois-Eurooppaan on kehittymässä vakauteen, rauhanomaiseen ja laajaan yhteistyöhön sekä uudistuskehitykseen perustuva kanssakäynnin rakenne, jossa sotilaallinen tekijä on siirtynyt takaalalle. Euroopan unioni on vakauspoliittisen roolinsa, voimavarojensa ja laajentumiskierrostensa myötä noussut Itämeren alueen hallitsevaksi toimijaksi. Alueen keskeiset uudistustoiminnot ja yhteistyöhankkeet kulkevat joko EU:n kautta tai vahvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden politiikallaan EU on tarjonnut Pohjois-Euroopalle myönteisen keskinäisen riippuvuuden varaan nojaavan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden edistämiseen tähtäävän kehityksen ja toimintaohjelman. NATOn rooli Itämeren alueella on viime vuosien kehityksen myötä entisestään vahvistunut ja liittokunnan itäraja on siirtynyt Puolan jäsenyyden myötä Baltiaan. Rauhankumppanuuden hengessä on alueella toteutettu runsaasti harjoituksia, joita myös Suomi ja Ruotsi ovat johtaneet. Vuoden 1997 selonteon jälkeinen kehitys osoittaa sen, että kylmän sodan päättymisen laukaisemat muutokset Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ovat luonteeltaan syvällisiä ja pysyviä. Uuden vuosikymmenen alkaessa Euroopan valtiot tunnustavat yhteiset Etykin arvot ja toimivat samojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten tosiasioiden vaikutuspiirissä eikä paluuta entisenlaiseen kahtiajakoon ole. Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa on Suomen turvallisuutta koskettavia epävarmuustekijöitä, jotka on otettava huomioon turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Näistä keskeisin haaste Euroopan yhtenäistymiselle ja pitkän aikavälin turvallisuudelle on Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen epävakaus, joka heijastuu samalla sen ulkopoliittisen suunnan epävarmuutena. Pohjois-Euroopan strateginen merkitys on säilynyt ennallaan erityisesti sen vuoksi, että tehdyistä supistamisista huolimatta huomattava määrä Venäjän ydinaseita on edelleen sijoitettuna Luoteis-Venäjän alueelle. Toimintaympäristön muutos on lisännyt entisestään Euroopan unionin keskeistä merkitystä Suomen turvallisuuspoliittisten etujen ja päämäärien toteuttamisessa. Unionin toimintakyvyn vahvistaminen säilyy peruslinjana Suomen Eurooppa-politiikassa. Vahvan ja tiiviin unionin aktiivisena jäsenenä Suomi pystyy tehokkaimmin lujittamaan vakautta ja osallistumaan konfliktien hallintaan niin Euroopan tasolla kuin lähialueillaan ja globaaleissa yhteyksissä. Yli viiden vuoden kokemus EUjäsenyydestä on osoittanut, että osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan täydentää ja kehittää Suomen kansallista turvallisuuspolitiikkaa. Viimeaikaiset sodat ja kriisit ovat osoittaneet, että asevaikutusta käytetään myös yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisen perusrakenteen lamauttamiseen. Nykyaikaiset teknistyneet ja verkottu-

6 6 neet yhteiskunnat ovat entistä haavoittuvampia näille uusille uhkille. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia yhteiskunnan varautumiselle häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Epävarmuuden jatkuessa ja konfliktien ainesten säilyessä Euroopan murrosalueilla ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Suomen lähialueilla lyhyenkin ajan kuluessa syntyy sotilaallisen voimankäytön uhka tai äkillistä voimakeinojen käyttöä, joka koskettaa Suomen aluetta tai johtaa pyrkimykseen Suomen alueen hyväksikäyttöön. Voimankäyttö saattaa liittyä alueelliseen tai paikalliseen selkkaukseen lähialueilla. Mikäli tällaista tilannetta ei saada rajoitettua paikalliseksi, Suomikin voi joutua poliittis-sotilaallisen painostuksen tai pahimmassa tapauksessa voimankäytön kohteeksi. Strateginen isku on lyhytaikainen, mutta se voi olla vaikutuksiltaan merkittävä. Strateginen isku voi lamaannuttaa yhteiskunnan toimintoja pitkäksi aikaa, mutta ei kuitenkaan välttämättä estä ulkomailta tapahtuvan huollon jatkumista. Suurvaltojen vastakkainasettelu on vähentynyt. Sen sijaan alueelliset konfliktit ovat todennäköisempiä. Muutostilassa olevien valtioiden sisällä on konflikteja. Ydinaseiden käyttökynnys on saattanut madaltua. Turvallisuusuhkia saattavat aiheuttaa muutkin kuin valtiot. Ongelmia ovat mm. informaatiouhat, terrorismi, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, väestöliikkeet, terveyteen liittyvät ongelmat ja ympäristöuhat sekä suuronnettomuudet. Kriisityypeistä Suomen kannalta merkittävimpiä ovat lähialuekriisi, taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen painostus sekä yllätykseen pyrkivä strateginen isku. Laajamittaisen, pelkästään Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen todennäköisyys on vähentynyt. Pohjois-Euroopan strategiseen asemaan keskeisesti vaikuttavat perustekijät ovat säilyneet turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista huolimatta ennallaan. Ei ole ilmaantunut sellaisia uusia tekijöitä, jotka vähentäisivät tarvetta Suomen itsenäiseen puolustukseen ja huoltovarmuuteen myöskään pitemmällä aikavälillä. Uhkakuvissa ja toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eurooppalaisen taloudellisen integraation syventyminen ja Euroopan unionin yhteisen kriisihallinnan kehittyminen ovat vaikuttaneet olennaisella tavalla turvallisuuspoliittisen ympäristömme kehitykseen. Suomea koskettavan laajamittaisen hyökkäyksen ja sodan todennäköisyys on selvästi vähentynyt. Myös ulkomaankauppamme kannalta tärkeiden meriyhteyksien kriisiherkkyys on vähentynyt. Painopiste on siirtynyt laajamittaisesta hyökkäyksestä lievempiin uhkakuviin, joista strategisen iskun mahdollisuus osana laajempaa kansainväistä konfliktia on lisääntynyt. Uhkakuvien luonne on muutoinkin muuttunut. Kansainvälistyneeseen, teknistyneeseen ja verkottuneeseen yhteiskuntaan liittyvät uudenlaiset uhat ovat lisääntyneet. Tämä korostaakin yhä kasvavaa tarvetta varautua erityisiin yhteiskunnan huoltovarmuutta ja toimintakykyä vaarantaviin uhkiin ja häiriöihin. Strategisen iskun tavoitteenahan tulisi olemaan nimenomaan yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen ja sitä kautta tapahtuva puolustustahdon ja kyvyn murtaminen. Uhkakuvien muuttuminen on jo käytännössä heijastunut siten, että monilla aloilla osin huoltovarmuudenkin turvaamiseksi luotuja järjestelyjä on vähitellen purettu. Valtion laitosten valmiusvarastot ovat olennaisesti supistuneet, energiahuollon ja terveydenhuollon huoltovarmuus on heikentynyt, elintarvikehuollon turvaamisen näkökulma on väistynyt maatalouspolitiikasta ja infrastruktuurin varmentamisjärjestelyistä tingitään kilpailun kiristyessä. Toisaalta mm. telemarkkinalainsäädännön avulla pyritään edistämään teletoiminnan varautumista poikkeusoloihin. Kriisivalmius ei ole enää puolustusvälineteollisuuden kehittämisen ja ylläpidon keskeinen kriteeri. Yhteiskunnan kriisivalmiudesta huolehtiminen ei enää kuulu valtionyhtiöiden normaalitoimintaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Tapahtuneen kehityksen vuoksi huoltovarmuuden sisältöä ja tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon huoltovarmuudessa tapahtunut yleinen kehitys.

7 Huoltovarmuusalan kansainvälinen yhteistyö Suomi on pyrkinyt kehittämään huoltovarmuusalan kansainvälistä yhteistyötä aktiivisesti viime vuosina. Kansainvälinen yhteistyö on kohdistunut lähinnä energian saatavuuden turvaamiseen. Myös kahdenvälinen yhteistyö on ollut tärkeätä. Seuraavassa lyhyt kuvaus eri tahoilla tapahtuvaan yhteistyöhön: Kahdenvälinen yhteistyö Suomi on tehnyt Ruotsin kanssa kahdenvälisen sopimuksen huoltovarmuuden turvaamisesta vuonna Sopimusosapuolten velvollisuutena on toimia sopimuksessa tarkoitetun tavaranvaihdon toteuttamiseksi kansainvälisessä kriisitilanteessa. Maiden normaaliaikojen kauppa muodostaa kriisiajan kaupan perustan. Vastaavantyyppinen kahdenvälinen huoltovarmuussopimus on parafoitu Norjan kanssa. EU sallii öljyn 90 päivän varastointivelvoitteen toteuttamisen toisessa unionimaassa, jos näiden välillä on asiasta kahdenkeskinen sopimus. Suomella on tällainen sopimus Ruotsin kanssa ja sopimusneuvotteluja käydään Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. Myös Viron kanssa on käyty keskusteluja vastaavan tyyppisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin yhteistyö Keskeisin muutos Suomen kansainvälisessä asemassa taloudellisen turvallisuuden kannalta katsottuna sitten kylmän sodan päättymisen on jäsenyys Euroopan Unionissa vuodesta 1995 lähtien. Jäsenyys unionissa on muuttanut pysyvästi tiettyjä asioita. Koko kylmän sodan ajan vaikuttanut riskitekijä oli Suomen joutuminen kansainvälisessä kriisissä taloudellisesti erilleen normaaleista länsieurooppalaisista kauppakumppaneistaan, ts. saartotoimenpiteiden kohteeksi. Unionijäsenyys toi Suomelle passiivista taloudellista turvallisuutta. Toimenpiteet huoltovarmuuden turvaamiseksi eivät kuulu unionin toimialaan lukuun ottamatta öljyn varmuusvarastointia. Aktiivinen huoltovarmuuden ylläpito on kansallisella vastuulla. Historiallisesti Hiili- ja teräsyhteisön perustamisessa oli eräänä motiivina huoltovarmuus samoin kuin EURATOM-järjestössä, mutta näillä ei enää nykyään ole käytännön merkitystä jäsenmaiden huoltovarmuuteen. Unionin jäsenmaat ovat eri asemassa huoltovarmuuden suhteen. Tähän vaikuttaa paitsi maantieteellinen sijainti ja talouden rakenteesta johtuvat seikat myös erilainen historia ja sen heijastuksena taloudellisen turvallisuuden kokeminen uhkaksi eri asteisesti. Väestöltään ja kansantaloudeltaan suuret maat eivät tunne huoltovarmuutta riskitekijänä samassa määrin kuin Suomi, koska ne ovat kriittisen huollon kannalta enemmän itseriittoisia. Myös NATO-jäsenyys vaikuttaa uhkakuvien kokemiseen. EU:lla on lainsäädäntöä öljytuotteiden varmuusvarastoinnista. EU:n direktiivi 68/414/EEC, muutettu 98/93/EY, edellyttää jäsenmailta 90 päivän kulutusta vastaavia öljytuotevarastoja. Direktiivi velvoittaa jäsenmaita ylläpitämään 90 päivän kulutusta vastaavia öljyvarastoja kolmessa eri tuoteluokassa. Ne koskevat 1) bensiiniä 2) keskitisleitä ja lentopetrolia sekä 3) raskasta polttoöljyä. Suomi

8 8 hoitaa velvoitteensa ilmoittamalla EU:lle öljytuotteiden velvoitevarastot ja lisäksi valtion varmuusvarastoja niin, että direktiivin edellyttämä vähimmäistaso täyttyy. Komissio on laatinut Vihreän kirjan Energiahuoltostrategia Euroopalle KOM(2000) 769, jossa hahmotellaan tulevaisuutta Kioton ilmastosopimuksen ja kasvavan tuontiriippuvuuden oloissa. Komissiossa seurataan maakaasun huoltovarmuuden kehitystä, mutta koko EU-aluetta kattavaa säädöstä ei ole tulossa lähivuosina. Euroopan unionin riippuvuuden lisääntyminen ulkopuolelta tulevasta energiasta vaikuttaa siihen, että huoltovarmuuskysymyksiin tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota. Suomessa järjestettiin huhtikuussa 2000 seminaari, missä pohdittiin tarvetta kehittää yhteistyötä huoltovarmuussektorilla Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nizzassa vuonna 2000 sovittiin tutkimuksen tekemisestä huoltovarmuudesta EU:ssa ja mahdollisuuksista kehittää tähän liittyvää yhteistyötä Muu kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen energiaohjelma (IEA) Kansainvälinen energiaohjelma ja sitä hallinnoiva energiajärjestö IEA perustettiin 1970-luvulla öljykriisin jälkeen tuottajamaiden järjestön vastapainoksi. Öljyn bilateraalituonnin loputtua Suomi liittyi vuonna 1991 energiaohjelmaan normaalina kansainvälisen öljykaupan osapuolena. Järjestön keskeisin tehtävä on öljyhuollon turvaaminen, johon se pyrkii jäsenmaiden ylläpitämien valmiusvarastojen sekä saantihäiriössä aktivoitavien kysynnän leikkaamisen ja tuonnista saatavissa olevan öljyn jakamisen avulla. Suomen huoltovarmuuden kannalta IEA-yhteistyön tärkein osa on öljyn jakomekanismi, jolla voidaan saantihäiriötilanteessa varmistaa tuonnin jatkuminen, joskin alentuneella tasolla. IEA-jäsenyys on osaltaan parantanut Suomen öljyhuollon kriisinsietokykyä. Samalla on kuitenkin siirretty öljyvarastojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa maamme ulkopuolelle. Näin Suomi voi joutua purkamaan varautumistaan ja huoltovarmuuttaan tilanteessa, jossa öljyn saanti Suomeen ei sinänsä ole häiriintynyt. NATOn rauhankumppanuusyhteistyö (PfP-yhteistyö) Pohjois-Atlantin Liitto NATO perusti vuonna 1995 Pohjois-Atlantin kumppanuusneuvoston EAPC:n yhteistyöelimeksi liittoutuneiden ja liittoon kuulumattomien maiden välille. Yhteistyön välineeksi käynnistettiin rauhankumppanuusohjelma, Partnership for Peace, johon Suomi on osallistunut alusta asti. PfP-yhteistyössä NATO tarjoaa partnerimaalle valikoiman tavoitealueita, joista se valitsee itselleen sopivat. Tavoitteena on yhteensopivuuden lisääminen NATOn organisaatioon tukeutuvia operaatiota varten. NATO on avannut lukuisia suunnittelukomiteoitaan partneriyhteistyölle. Siviilialan komiteat ovat kattavasti avoimia. Pois on suljettu ainoastaan NATOn perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisiin turvatakuisiin liittyvät asiat, jotka nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ovat selvästi takaalalla. Huoltovarmuuden kannalta merkittävintä PfP-toimintaa on komiteayhteistyö kuljetusasioissa, teollisuustuotannossa, telekommunikaatiossa sekä elintarvike- ja lääkintähuollossa.

9 9 Huoltovarmuuskysymykset ovat olleet esillä NATOn eri toimielimissä melko runsaasti. Erityishuomion kohteena on liiton perusluonteen mukaisesti sotilasmateriaalialan yhteistyö. Aivan uutena hankkeena on laadittu ehdotus kansainvälisestä priorisointi- ja allokointijärjestelmästä, jolla pyritään ennalta turvaamaan kriittisten hyödykkeiden saanti operaatiossa. Priorisointi- ja allokointijärjestelmän käyttöönotto edellyttää kahden- tai monenkeskisiä valtiosopimuksia ja valmisteluissa on lähdetty siitä, että järjestelmä on periaatteessa avoin myös rauhankumppanuusmaille, mikäli em. sopimuksia syntyy. Suomi on allekirjoittanut NATOn materiaalihuoltojärjestön (NATO Maintenance and Supply Agency NAMSA) kanssa pöytäkirjan, jonka perusteella Suomi voi halutessaan hankkia huoltopalveluita järjestön kautta. Järjestelyn varsinainen tarkoitus on kustannustehokkuuden parantaminen, mutta se tarjoaa eräissä tapauksissa myös vaihtoehtoisen huoltokanavan. Ministeriöt ja Huoltovarmuuskeskus ovat osallistuneet NATOn Senior Emergency Planning Committee n (SCEPC) ja sen alaisten komiteoiden työskentelyyn. Huoltovarmuuskeskus toimii näillä alueilla tiiviissä yhteistyössä muiden Suomen viranomaisten kanssa. Huoltovarmuuskeskuksen virkamies on työskennellyt vuodesta 1999 lähtien Suomen NATOn erityisedustustossa tämän alan toiminnan koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Puolustusteollinen yhteistyö Suomi hyväksyttiin WEAG:n jäseneksi vuonna WEAG:n Paneeli III käsittelee huoltovarmuuskysymyksiä puolustusmateriaalien ja niiden huollon osalta. Motiivina tälle toiminnalle on asevoimien tiukat budjetit sekä tuotannon voimakas keskittyminen, jolloin on haettava yhteistyötä rajojen yli. Yhteistyössä on tavoitteena myös teknologian ja teollisen pohjan edistäminen. Huomion kohteina ovat sekä rakenteellinen huoltovarmuus, jolla tavoitellaan toimivia markkinoita ja kattavaa kilpailukykyistä teollisuutta, että huoltovarmuus kriisin tai sodan sattuessa. Puolustusteollinen yhteistyö ja siihen liittyvät huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet voimakkaasti esille viime vuosina alalla tapahtuneiden kansainvälisten ja pohjoismaisten järjestelyiden vuoksi. Toimialarationalisointi on koskettanut myös suomalaisia yrityksiä. Suomesta on siirtynyt pois osa kriittisestä tuotannosta ja prosessi jatkuu edelleen. Huoltovarmuuden turvaaminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi. WEAG:n kautta Suomi kykenee osallistumaan eurooppalaisten puolustusmateriaalihankkeiden kehittämiseen. Yhteistyötä toteutetaan myös Pohjoismaiden kesken. Pohjoismaiden välillä neuvoteltu sopimus puolustusteollisesta yhteistyöstä huoltovarmuuden turvaamiseksi on parafoitu Kansainvälisen yhteistyön merkitys Suomen huoltovarmuudelle Huoltovarmuusalan kansainvälistä yhteistyötä ollaan kehittämässä useilla eri tahoilla. Se tulee omalta osaltaan parantamaan Suomen kansallisen huoltovarmuuden turvaamista. Vielä pitkään aikaan kansainvälisellä yhteistyöllä ei kuitenkaan saavuteta niitä tavoitteita, joita kansallisesti on huoltovarmuudelle asetettu. Eräillä keskeisillä aloilla huoltovarmuutta ei ole mahdollistakaan turvata kuin pääosin kansallisin toimenpitein. On kuitenkin tärkeätä, että huoltovarmuuskysymysten merkitys tiedostetaan myös kansainvälisesti. Tämä on erityisen merkityksellistä sen vuoksi, että monilla aloilla huoltovarmuuden ylläpitäminen pelkästään omin kansallisin toimenpitein ja voimavaroin ei tulevaisuudessa ole mahdollista toteuttaa. Huoltovarmuusalan kansainvälisen yhteistyön avulla ja sitä edelleen kehittämällä saadaan aikaan tuloksia, joita voidaan hyödyntää Suomen kansallisessa huoltovarmuudessa. Suomen etujen mukaista on osallistua aktiivisesti tähän työhön.

10 Verkostotalous ja yhteiskunnan teknistyminen Aiemmin suljettujen markkinoiden avautuminen on lisännyt kansainvälistä kilpailua ja tuonut uusia toimijoita Suomen markkinoille. Kansainvälisen työnjaon tehostuminen ja siihen liittyvä tuotannon optimointi on lisääntynyt. Yritystoiminnassa on siirrytty maailmanlaajuisiin toimintamalleihin, mikä on johtanut lisääntyvään toimintojen verkottumiseen sekä toimitus- ja palveluketjujen pitenemiseen. Tämän seurauksena riippuvuus ulkomaisten verkostojen ja logististen järjestelmien toimivuudesta on jatkuvasti kasvanut. Logistiikan merkitys on Suomelle tärkeä sekä vienti- ja tuontikuljetusten että maan sisäisten kuljetusten kannalta. Keskeinen kehityspiirre on myös ollut toimintojen teknistyminen ja tietotekniikkariippuvuuden voimakas kasvu. Erityisen uhkatekijän tässä kehityksessä muodostaa tietoturvallisuus, jolla on kasvava merkitys yhteiskunnan eri alojen häiriöttömälle toiminnalle. Logististen järjestelmien kehittymisen ja JOT-tuotannon seurauksena teollisuuden raaka-aine-, komponentti-, välituote- ja valmisvarastot on minimoitu. Suomessa sijainneita tuote-, komponenttija varaosavarastoja on lopetettu ja toimintoja on keskitetty Euroopan tasolla tai globaalisti. Aiemmat maakohtaiset varastot on korvattu yhdellä tai korkeintaan muutamalla, usein keskeisesti Euroopassa sijaitsevalla varastolla. Varastoihin sitoutunutta pääomaa on siten pystytty vähentämään merkittävästi, mikä on parantanut yritysten kilpailukykyä ja nopeuttanut tuotannon läpimenoaikoja. Samanlaista kehitystä on tapahtunut myös kaupan alalla, jossa tavarantoimitukset pyritään hoitamaan suoraan kuljetusajoneuvoista kaupan hyllyille ja edelleen asiakkaille ilman välivarastointia. Samalla kuitenkin toimitusketjujen mahdollisten häiriöiden aiheuttamat riskit ja riippuvuus niitä ohjaavista tietojärjestelmistä ovat lisääntyneet. Seuraava keskittymisvaihe, joka on jo alkanut erityisesti tietotekniikka-alalla, johtaa globaaleihin keskusvarastoihin ja osaamiskeskuksiin, jotka sijaitsevat kustannussyistä jopa Euroopan ulkopuolella. Toimitusketjujen pidentyessä ja pirstoutuessa pienikin häiriö logistiikkaketjun yhdessä osassa voi silloin merkitä tavara- tai palvelutoimitusten äkillistä katkeamista. Kilpailukyvyn vaatimusten lisääntyessä yritysmaailmassa keskitytään enenevässä määrin osaamisen ydinalueisiin ja luovutaan niistä toiminnoista, jotka jokin toinen yritys pystyy hoitamaan edullisemmin. Erikoistuminen ja toimintojen ulkoistaminen johtavat siihen, että aiemmin yhden yrityksen vastuulla ollut prosessi hajaantuu usean toimittajan ja alihankintayrityksen muodostamaksi laajaksi ja monin tavoin haavoittuvaksi kokonaisuudeksi. Materiaalitoimitukset, alihankinnat ja kokoonpano tapahtuvat keskitetysti globaaleilta markkinoilta. Kehitys vie väistämättä kohti yhä suurempaa varastojen, tuotannon ja palveluiden sekä myös osaamisen keskittymistä yli kansallisten rajojen. Logistiikassa siirrytään materiaalien ja tuotannon täsmäohjaukseen. Tullimuodollisuuksien poistuminen EU-alueelta on osaltaan nopeuttanut tätä kehitystä. Yhteiskunnan teknistyminen on selkeästi varautumisen sisältöön ja painotuksiin vaikuttava muutosilmiö. Nykyaikaisen yhteiskunnan toimintakyky riippuu ratkaisevasti teknisten perusjärjestelmien, eli infrastruktuurin toimivuudesta ja luotettavuudesta. Erityisesti energia on strateginen tuote, josta koko yhteiskunta on riippuvainen. Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmien toimivuudella on keskeinen merkitys yhteiskunnan huoltovarmuudelle. Tieto- ja viestintäteknologian voimakkaan kehityksen ja merkityksen kasvun vuoksi myös tietoteknisen infrastruktuurin huoltovarmuuden kehittäminen on noussut tärkeään asemaan. Yhdessä ne muodostavat yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin keskeisen osan. Kokonaisuutena talouden ja yritystoiminnan kansainvälistyminen, verkottuminen ja toimintojen logististen riippuvuuksien kasvu asettavat uusia haasteita ja vaatimuksia varautumiselle.

11 11 4. UUDEN VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN LÄHTÖKOHDAT 4.1. Suomen huoltovarmuusstrategia Yleiset lähtökohdat: huoltovarmuuden turvaamisen alue Vaikka Suomen geopoliittinen asema on muuttunut edellä kuvatulla tavalla 1990-luvun loppupuolella, ovat useat tekijät pysyneet myös muuttumattomina. Suomen kansantalouden avoimuus ja rakenne, ilmasto-olosuhteet sekä merikuljetusten turvaamisen vaikeus aiheuttavat edelleen tarpeen kansallisen huoltovarmuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Suomen on edelleenkin itse pääosin vastattava huoltovarmuudestaan. Väestön välttämättömien tarpeiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen vakavissa poikkeusoloissa on edelleen huoltovarmuuden turvaamisen peruslähtökohta. Turvallisuuspoliittisten uhkien, myös valmiuslain tarkoittamien vakavien poikkeusolojen varalle tarvitaan valtiovallan huoltovarmuuspolitiikkaa ja varsinaisia huoltovarmuustoimenpiteitä välttämättömän perushuollon turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Julkisia varautumistoimia tarvitaan taloudellisten kriisien ja vakavien markkinahäiriöiden varalle sekä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin varmistamiseksi. Yhteiskunnan toimenpiteitä tarvitaan normaaliaikana eräillä keskeisillä aloilla, joilla markkinat eivät enää tuota riittävää huoltovarmuutta. Yleensä huoltovarmuuden turvaaminen perustuu markkinoiden toimivuuteen ja talouselämän omaan sopeutumiskykyyn yllättävissä tilanteissa. Tämän päivän kansainvälistyneessä ja verkottuneessa toimintaympäristössä elinkeinoelämä on periaatteessa jatkuvassa kriisivalmiudessa oman toimintansa osalta. Hyvä toimintavalmius häiriötilanteiden varalle on osa yritystoiminnan laatua ja jatkuvuutta. Huoltovarmuusnäkökulma kytkeytyy siten luonnostaan yritysten riskienhallintaan, päätöksentekoon ja johtamiseen. Yritykset luovat omilla toimenpiteillään perusedellytykset ja valtiovallan tehtävänä on tukea toimenpiteillään elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kriisiaikoina. Huoltovarmuuden turvaamisen alue voidaan jakaa seuraaviin osakokonaisuuksiin: - vakavat poikkeusolot (perinteiset turvallisuuspoliittiset uhat) - huoltovarmuusspesifiset häiriöt ja kriisit (sektorikohtaiset huoltovarmuusuhat) - normaaliajan häiriöt (markkinoiden rakenteeseen ja toimivuuteen liittyvät uhat) Näihin uhkiin varautuminen on toteutettava kansalliselta pohjalta ja usein paikallisesti, joskin kansainvälisiin huoltovarmuusjärjestelyihin tukeutumalla voidaan täydentää kansallisia toimenpiteitä perushuollon turvaamiseksi silloin kun kriisin luonne ei ole totaalinen Kansallisesti turvattava huoltovarmuus Vakaviin poikkeusoloihin varautuminen Vakaviin poikkeusoloihin varautumisen päämääränä on turvata ja ylläpitää väestön perustoimeentulon, yhteiskuntarakenteiden toimintakyvyn ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot sellaisissa poikkeusoloissa, joissa tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten ja talouselämän normaalein voimavaroin ja toimenpitein.

12 12 Perushuollon turvaaminen on luonteeltaan paikallista ja sen turvaamiseksi tarvittavat huoltovarmuustoimenpiteet on toteutettava kansallisesti. Materiaalisen huoltovarmuuden kehittämistoimenpiteet on kohdistettava ja mitoitettava sellaisten turvallisuuspoliittisten uhkien ja kansainvälispoliittisten kriisien varalle, jotka vaikuttavat voimakkaasti maamme edellytyksiin harjoittaa normaalia ulkomaankauppaa ja vaarantavat taloudellisen turvallisuutemme perusteet. Materiaalisessa varautumisessa tulee ottaa huomioon Suomen pohjoinen sijainti, talouden rakenne sekä maamme kansainväliset huoltovarmuusvelvoitteet. Materiaalisen huoltovarmuuden kehittämisessä tulee aikaisempaa enemmän varautua myös lyhytaikaisten paikallisten kriisien ja suuronnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. Huoltovarmuusspesifisiin uhkiin varautuminen Huoltovarmuusspesifisiin uhkiin varautuminen on keskeinen huoltovarmuuden toiminta-alue. Yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi on varauduttava erilaisiin taloudellisiin kriiseihin tai vakaviin markkinahäiriöihin, jotka voivat saada alkunsa kriittisten raaka-aineiden tai tuotannontekijöiden saantihäiriöistä, logistisista häiriöistä tuotantoketjuissa, luonnononnettomuuksista, laajamittaisista kadoista ja muista tuotantohäiriöistä tai talouden systemaattisista virhetoiminnoista. Ne voivat johtua myös kansainvälispoliittisista syistä, jotka heijastuvat välillisesti maamme edellytyksiin harjoittaa huoltovarmuudelle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden tuontia. Taloudelliset huoltokriisit voivat myös laajeta ja laukaista kriisejä muilla taloudellisen toiminnan aloilla. Eräillä aloilla toteutetaan pitkälle vietyä varautumista sektorikohtaisiin huoltovarmuusuhkiin. Merkittävimpänä näistä on pidettävä öljyhuoltoa. Tähän ei varauduta eri maissa pelkästään kansallisesti, vaan niitä on toteutettu Euroopan unionin piirissä sekä kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyn sopimuksen (IEP) mukaisessa kriisivalmiusjärjestelmässä. Myös lääke- ja sairaalatarvikkeiden huoltovarmuuden mitoituksessa on otettu huomioon sektorikohtaisten markkinahäiriöiden riskit. Tänä päivänä yhä keskeisemmäksi muodostuva varautumisen alue on yhteiskunnan teknisten perusrakenteiden, nimenomaan tietoteknisen infrastruktuurin toimivuuteen kohdistuvat uhat ja riskit. Yhteiskunnan riippuvuus tieto- ja viestintäteknologiasta kasvaa jatkuvasti ja on monilla elintärkeillä aloilla käytännössä lähes täydellinen. Horisontaalinen ja vertikaalinen verkottuminen on lisännyt tietoteknisten järjestelmien monimutkaisuutta ja niiden hallinnan ongelmia. Potentiaalisten häiriöiden vaikutukset ovat siten laaja-alaisia, nopeita ja voimakkaasti koko yhteiskunnan toimintakykyyn heijastuvia. Infrastruktuurin toimivuuteen liittyvien uhkien vuoksi erityisesti tietojärjestelmäalan huoltovarmuuden kehittämiseen on panostettava yhä enemmän. Turvattavia toimintoja on priorisoitava voimakkaammin ja keskityttävä yhteiskunnan kannalta kaikkein kriittisimpien teknisten perusjärjestelmien varmistamiseen. On kehitettävä uusia, erityisesti tietoteknisten perusrakenteiden varmistamiseen soveltuvia huoltovarmuusratkaisuja. Yhteiskunnan kriittiset tieto- ja viestintäjärjestelmät on varmistettava kansallisin toimenpitein. Lisääntyvä verkottuminen, palveluketjujen piteneminen ja logististen riippuvuuksien kasvu talouselämässä ovat johtaneet siihen, että huoltovarmuutta ei voida turvata pelkästään materiaalista valmiutta kehittämällä. Toiminnan painopistettä tulee siirtää huoltovarmuuden laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuden kehittämiseen. Ydinalueille kohdistettavan varautumisen lisäksi on tarpeen edistää yleistä turvallisuutta ja huoltovarmuutta osana yritysten ja organisaatioiden normaalitoimintaa ja riskienhallintaa. On edelleen jatkettava ja tehostettava yhteiskunnan yleisen kriisiherkkyyden analysointia ja seurantaa. Tämä koskee keskeisiä muutoksia ja kehityssuuntia, niiden muodostamia

13 13 uhkia ja vaikutuksia sekä tarvittavien vastatoimien suunnittelua. Tämä luo asiantuntemusta ja osaamista ennakoida uhkia sekä hallita kriisitilanteiden seurauksia ja niistä selviytymistä. Normaaliajan häiriöihin varautuminen Markkinat eivät kaikilla aloilla tuota riittävää normaaliajan huoltovarmuutta. Markkinoiden pieni koko, toimijoiden vähäinen lukumäärä, tiukka optimointi ja logistiikan monimutkaistuminen ovat johtaneet tähän. Esimerkkeinä voidaan mainita energiahuollosta maakaasuhuollon varmistaminen ja reservikapasiteetin ylläpitäminen. Lääke- ja sairaalatarvikehuollossa joudutaan ylläpitämään korkeampaa huoltovarmuutta kuin markkinat muutoin tuottaisivat. Myös viljahuollossa tarvitaan vastaavanlaisia järjestelyjä. Uutena alueena on viime aikoina noussut esille tietoliikenteen ja kriittisten tietojärjestelmien tietoturvallisuuden kehittäminen. Kehittyvässä tietoyhteiskunnassa tietoturvallisuus- ja suojaustekniset kysymykset ovat nousseet yritysten ja koko yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan kannalta yhä tärkeämpään asemaan. Tähän ovat vaikuttaneet tietoyhteiskuntakehitys, kansainvälistyminen, sähköinen asiointi sekä toimintojen ja palveluiden yhä kasvava siirtyminen tietoverkkoihin. Yhteiskunnan tietoteknisten perusrakenteiden on oltava jatkuvasti toimintakykyisiä yhteiskunnan normaalitoimintojen vuoksi. Suomessakin on muiden länsimaiden tapaan kehitettävä tietoturvallisuutta ja varautumista informaatiouhkiin, jotka vaarantavat taloudellista toimintaa ja kansallista turvallisuutta jo normaalioloissa. Tietoturvallisuuden yleinen kehitys parantaa samalla myös koko tietojärjestelmäalan ja siihen perustuvan infrastruktuurin huoltovarmuutta yhteiskunnassa. Energiahuoltomme tuontiriippuvuuden lisääntyminen on kasvava rakenteellinen huoltovarmuusuhka. Maakaasun käyttö on lisääntymässä. Öljysektorin pieneneminen energiahuollossa vähentää öljyn luontaisia mahdollisuuksia toimia maakaasun korvaavana polttoaineena. Sähköenergian saatavuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys koko yhteiskunnan toimivuudelle. Tuonnin kasvaessa sähköntuotannon reservikapasiteetti on kuitenkin vähentynyt sitä mukaa kun käyttämättömänä tai vähäisessä käytössä olleita hiililaitoksia on asteittain poistettu välittömästä käyttövalmiudesta. Näiden ns. hitaiden tuotantoreservien väheneminen aiheuttaa sen, että jo mahdollisessa normaaliaikaisessa häiriötilanteessa ei ole enää käytettävissä toimivaa varakapasiteettia. Avoimien markkinoiden mahdollisuudet ylläpitää huoltovarmuutta ovat siten heikentyneet. Tämä merkitsee julkisen sektorin roolin vahvistumista energiahuollon varmistamisessa. Näillä keskeisillä aloilla on yhä enemmän kohdistettava huomiota normaaliaikojen huoltovarmuuden turvaamiseen, sillä enää ei voida selvästi erottaa toisistaan varautumista normaaliajan häiriöihin ja poikkeusoloihin Kansainvälisesti turvattava huoltovarmuus Kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön kehittäminen on kohdistettava sellaisille alueille, joiden turvaaminen ei ole mahdollista kansallisin ja paikallisin toimenpitein. Perustavoite on kuitenkin se, että kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt täydentävät kansallista huoltovarmuutta. Väestön perushuollon ja infrastruktuurin huoltovarmuutta ei voida kuitenkaan perustaa yksin niiden varaan. Talouselämän ja yritystoiminnan globalisoitumisen seurauksena mahdollisuudet turvata huoltovarmuutta eräillä aloilla pelkästään kansallisin järjestelyin ja voimavaroin ovat varsinkin pienissä, avoimissa talouksissa rajalliset. Varastot, huoltotoiminnot ja asiantuntijapalvelut keskittyvät globaalisti ja siirtyvät yhä enemmän suurten monikansallisten yritysten vastuulle. Riippuvuus globaalista

14 14 verkostotaloudesta ja sen perustana olevasta tieto- ja viestintäteknologista lisääntyy jatkuvasti. Vain poikkeustapauksissa on mahdollista tai tarkoituksenmukaista ryhtyä huoltovarmuuden kannalta erilaisiin kriittisen tuotannon ylläpitämistä tai turvaamista tarkoittaviin tukitoimenpiteisiin. Tälle kehitykselle on vaikea asettaa kansallisia rajoituksia. Muuttuneissa olosuhteissa toisaalta myös tarve kansallisiin järjestelyihin entisessä laajuudessaan on vähentynyt. Seurauksena kansainvälistymiskehityksestä on ollut, että huoltovarmuuden turvaamisessa tulee tukeutua aikaisempaa enemmän kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin viranomais- ja yritystasolla. Bilateraalisen ja monenkeskisen huoltovarmuusyhteistyön kehittämisellä on tärkeä kansallisia toimenpiteitä ja voimavaroja täydentävä ja tukeva merkitys. 5. HUOLTOVARMUUDEN PAINOPISTEALUEET 5.1. Yhteiskunnan toimivuus Tietotekniset perusrakenteet Yhteiskunnan toimivuuden merkitys on noussut keskeiseksi huoltovarmuuden turvaamisessa. Teknis-taloudellinen kehitys on johtanut yritysten, toimialojen ja koko yhteiskunnan verkostoitumiseen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvuun. Tieto- ja viestintäteknologian voimakkaan kehityksen mahdollistamana yritystoiminta on globalisoitunut. Riippuvuus ulkomaisista toimittajista on kasvanut paitsi laitteiden, varaosien ja tarvikkeiden myöskin erilaisten huolto- ja asiantuntijapalveluiden osalta. Toimintojen verkottuessa ja tuotannon tehokkuuden lisääntyessä logististen järjestelmien merkitys kasvaa. Niiden hallitseminen edellyttää häiriöttömästi toimivia tieto- ja tietoliikennejärjestelmiä. Yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kasvanut riippuvuus tietoteknisestä infrastruktuurista onkin samalla lisännyt teknistyneiden yhteiskuntien haavoittuvuutta. Tietotekniset perusrakenteet muodostuvat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneesta digitaalisesta kokonaisuudesta, jonka avulla hankitaan, käsitellään ja jaetaan tietoa. Niihin kuuluvat joukkoviestimet, yleiset puhelinverkot sekä tietoverkot ja niihin kytketyt tietojärjestelmät. Tietotekniset perusrakenteet ovat erityisen tärkeässä asemassa, koska niiden avulla valvotaan ja ohjataan yhä useammin muita yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta kriittisiä perusrakenteita. Näitä ovat energiajärjestelmät, vesihuolto, liikenne, kaupan jakelu- ja varastointijärjestelmät sekä maksujärjestelmät. Tämä on vähitellen johtanut siihen, että yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ovat lähes täysin riippuvaisia kehittyneiden tietoteknisten perusrakenteiden toimintakyvystä ja luotettavuudesta. Samaan aikaan tietotekniset järjestelmät ovat tulleet suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi ja niihin perustuvien laajojen, verkottuneiden kokonaisuuksien hallinta on tullut yhä vaikeammaksi. Niiden liittäminen maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin ja järjestelmiin on tehnyt niistä haavoittuvampia. Mahdollisten häiriöiden vaikutukset ovat siten laaja-alaisia, nopeita ja voimakkaasti koko yhteiskunnan toimintakykyyn heijastuvia. Yhteiskunnan koko teknisen infrastruktuurin häiriöherkkyys on kehityksen seurauksena lisääntynyt ja se muodostaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittäviä turvallisuusriskejä. Kriittisten perusrakenteiden lamaantuminen tai osittainenkin tuhoutuminen aiheuttaisi vakavan uhan maan turvallisuudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Erityisesti strateginen isku ja tietosodankäynnin operaatiot voivat kohdistua yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Tietoyhteiskunnan ja globaalin verkostotalouden kehittyminen muuttaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita ja toimintatapoja. Tietoyhteiskunnassa elinkeinoelämän tilaus- ja toimitusproses-

15 15 sit sekä julkishallinnon prosessit jakautuvat fyysiseen ja sähköiseen osaan. Sekä fyysinen että sähköinen osa perustuvat omaan tuotantojärjestelmään ja logistiikan infrastruktuuriin. Elinkeinoelämän fyysisten prosessien huoltovarmuus riippuu siten tuotannon ja logistiikan taustalla olevasta digitaalisesta infrastruktuurista ja sen huoltovarmuudesta. Fyysisten prosessien huoltovarmuus on varsin hyvin tunnettu ja hallinnassa, vaikka niissäkin on tapahtumassa globalisoitumisen ja verkostoitumisen myötä logistiikkamuutoksia. Sähköiset eli digitaaliset prosessit ovat vielä sen sijaan vähemmän tunnettuja ja niiden luonnetta ja riskitekijöitä on enemmän tutkittava, varsinkin kun ne ovat parhaillaan voimakkaassa kehitysvaiheessa. Internet ja sen taustalla oleva tietotekniikan ja tietoliikenteen yleinen kehitys ovat muodostumassa uuden teollisen vallankumouksen ja ns. uuden talouden ytimeksi. Internetistä on tulossa ensimmäinen aidosti globaali markkinapaikka. Sen kautta levitettävät digitaaliset tuotteet poikkeavat vanhan talouden tuotteista monin tavoin. Internet-teknologia on tulevaisuuden tietoliikenteen perusta ja koko yhteiskunnan riippuvuus Internetistä on voimakkaasti kasvamassa. Suuret yritykset ovat toteuttamassa parhaillaan maailmanlaajuisia verkkopohjaisia toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden mahdollinen lamaantuminen pysäyttää koko yrityksen toiminnan. Myös julkishallinto palveluiden tuottajana on siirtymässä nopeasti Internetin käyttöön. Internetin seuraavan suuren aallon uskotaan olevan sähköisen kaupankäynnin erittäin nopea yleistyminen. Suomessakin sähköisen kaupan hankkeiden määrä teollisuusyrityksissä kasvaa nopeasti. Tämä kehitys merkitsee sitä, että kaikki yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat tulevaisuudessa Internetin varassa. Kehitys asettaa sen vuoksi suuria vaatimuksia Internet-verkkojen käyttövarmuudelle, siirtokapasiteetille ja tietoturvallisuudelle. Internet on avoin verkko, joka on toiminnallisesti verraten luotettava, mutta jonka turvallisuustaso ei ole samaa luokkaa kuin perinteisessä televerkossa. Tietotekniikkariippuvuuden luonne on käyttäjän kannalta muuttunut siten, että tieto- ja viestintäteknologia on osa jokapäiväistä toimintaa kaikilla elämän aloilla, kun se aikaisemmin oli enemmän toiminto- ja järjestelmäkohtaista. Tietojärjestelmien tuotanto- ja käyttöprosessi on muuttunut pirstoutumisen, ulkoistamisen ja kansainvälistymisen seurauksena. Kokonaiset prosessit automatisoidaan, jolloin käyttäjän on mahdollista hallita yhä kapeampaa tietotekniikan kenttää. Tuotannon ja palveluiden verkottumisen seurauksena myös korvaavien ratkaisujen määrä suhteellisesti vähenee. Kaupankäynnin siirtyminen yhä enemmän tietoverkkoihin lisää ja syventää entisestään liiketoimintojen uudenlaista haavoittuvuutta. Sähköisessä joukkoviestinnässä tekninen kehitys on myös voimakasta. Digitalisointi, Internetin ja television lähentyminen sekä muu viestinnän konvergenssi muuttavat lähivuosina suuresti mediamarkkinoita. Uusiin digitaalisiin järjestelmiin ja tiedonsiirtoteknologioihin siirryttäessä on erityisen tärkeää, että säilytetään kyky kaikissa oloissa lähettää tehokkaasti joukkoviestimien kautta kansalaisille hätä- ja muita viranomaistiedotteita. Sanomalehtien ilmestyminen ja muu painettu viestintä on välttämätöntä jatkuvan ja itsenäisen tiedonvälityksen turvaamiseksi kriisitilanteissa, jolloin monipuolisen tiedon tarve entisestään kasvaa. Painoviestintä on hajautettu, muita viestintämuotoja varmentava ja täydentävä järjestelmä, joka toimii ja tavoittaa kansalaiset kaikkialla maassa. Sen vuoksi painoviestinnän, erityisesti valtakunnallisen ja alueellisen sanomalehdistön, perusedellytykset on pyrittävä turvaamaan. Viime vuosien voimakas integraatiokehitys on suuresti muuttanut toimintaympäristöämme erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta. Talous- ja rahaliitto EMU, markkinoiden vapautuminen ja globalisoituminen sekä niiden myötä rakennetut lähes ajantasaisesti toimivat tieto- ja maksujärjestelmät muodostavat uuden alueen, jota poikkeusoloihin varautuminen ja siihen liittyvät kriisisäädökset ei-

16 16 vät täysin kata. Sekä kansalliset että yli rajojen toimivat maksujärjestelmät, arvopaperimarkkinoiden järjestelmät ja muut rahoitusmarkkinoita palvelevat tietojärjestelmät asettavat uusia vaatimuksia varautumiselle. Myös rahoitusmarkkinoiden osapuolten väliset toimialaliukumat lisääntyvät tulevaisuudessa ja niitä tulee enenevässä määrin tapahtumaan yli kansallisten rajojen, mikä vaikeuttaa varautumisjärjestelyiden toteuttamista. Talous- ja rahaliitto osaltaan vahvistaa Suomen asemaa yhteisen valuutan tuoman vakauden kautta. Toisaalta oman itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia poikkeusoloissa. Tällä hetkellä talous- ja rahaliitosta puuttuvat selkeät kriisivalmiuden edellyttämät rakenteet ja yleiset kriisinhallintasuunnitelmat. Väestön turvallisuuden uhkatekijöitä ovat myös häiriöt sosiaaliturvaan liittyvissä teknisissä järjestelmissä ja perusrakenteissa sekä rahoituspohjan heikkeneminen. Tavoitteena tulee olla se, että sosiaalihuollon järjestelmien tulee poikkeusoloissakin kyetä huolehtimaan kansalaisten sosiaalipalveluista ja toimeentuloturvasta Tietoturvallisuuden kehittäminen Tietoyhteiskunnalle on elintärkeää, että kansalaiset voivat kaikissa oloissa luottaa yhteiskunnan kaikkien osapuolien kykyyn yhdessä estää kansalaisen tai yhteiskunnan kannalta kriittisiin palveluihin ja toimintoihin sekä koko toimivuuteen kohdistuvat uhat. Internet-teknologia, tiedonsiirron liikkuvuuden ja langattomuuden yleistyminen, siirtonopeuksien kasvu, toimintojen siirtyminen tietoverkkoihin sekä digitaalinen media luovat uusia mahdollisuuksia tietotekniikan käytölle, mutta aiheuttavat samalla myös sellaisia uusia uhkakuvia, joiden tulevaa laajuutta on toistaiseksi kokonaisuudessaan vaikea hahmottaa. Uusi tekniikka on tuonut mukanaan mm. tietokonevirukset, palvelunestohyökkäykset ja tietojärjestelmämurrot. Yhteiskunnan on kyettävä keskitetysti reagoimaan tietoturvallisuusuhkiin sekä normaali- että poikkeusoloissa. Uhat voivat olla merkittäviä, jolloin ne saattavat vaarantaa joko yhteiskunnan keskeisiä etuja ja kriittistä infrastruktuuria tai muutoin viranomaisten, elinkeinoelämän tai kansalaisten turvallisuutta. Uhkiin varautumisen kannalta on myös välttämätöntä kerätä mahdollisimman luotettavaa informaatiota tietoturvallisuushäiriöistä sekä niiden vaikutuksista yhteiskunnan eri aloilla. Lisäksi yhteiskunnan tulee kyetä tarjoamaan tietojärjestelmien käyttäjille ja kansainvälisille yhteistoimintatahoille tietoturvallisuusuhan torjumiseksi tarvittavaa informaatiota. Tietoturvaloukkausten ja muiden ongelmien havaitsemiseen ja ratkaisemiseen tähtäävää toimintaa tarvitaan erityisesti yhteiskunnan kannalta merkittäviin järjestelmiin kohdistuvien tai muiden hyvin vakavien uhkien torjumiseksi. Tällaista toimintaa kutsutaan yleensä kansainvälisellä termillä CERT-toiminta (Computer Emergency Response Team). Erityisen merkittäviksi tietoverkkoihin ja järjestelmiin kohdistuvat uhat muodostuvat poikkeusoloissa, jolloin hyökkäyksiä toteutetaan huomattavasti suuremmalla voimalla ja suunnitelmallisuudella kuin normaaliaikana. Poikkeusoloissa tietoyhteiskunnan toimintakyky ja turvallisuus ovat lähes täysin riippuvaisia tietojärjestelmien toiminnasta.

17 Kuljetukset, varastointi ja jakelujärjestelmät Kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmien toimivuus on nykyaikaisen yhteiskunnan välttämätön toimintaedellytys. Yhteiskunnan kuljetuskyky perustuu muun muassa tieverkon, rautateiden, satamien ja lentokenttien sekä niihin liittyvien tukifunktioiden häiriöttömään ja luotettavaan toimintaan. Tietotekniikka on noussut keskeiseen asemaan myös ihmisten ja tavaroiden kuljetusten valvonnassa ja ohjauksessa. Ulkomaankaupan merkityksen vuoksi pääpaino on asetettava merikuljetusten, alushuollon ja satamien teknisten toimintojen turvaamiseen. Nykyinen rahtialuskalusto (n. 100 alusta; 1 milj. brt) riittää turvaamaan kriisiajan kuljetustarpeet, joiden on arvioitu olevan noin puolet normaaliajan ulkomaankaupan kuljetuksista. Kotimaisen aluskaluston ulosliputuksen uhka on jälleen lisääntynyt mm. verotuskäytäntömme johdosta. Ongelmaksi on muodostunut kotimaassa rekisteröidyn jäävahvisteisen aluskaluston ylläpitäminen, minkä hyväksi jatkuvasti tarvitaan toimenpiteitä. Ulkomaankuljetusten turvaamiseksi on välttämätöntä, että Suomen lipun alla säilyy tulevaisuudessakin riittävä määrä jäävahvisteista aluskalustoa. Huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ovat erityisesti elintarvike- ja energiahuollon vaatimat kuljetukset, keskeisten varastojen ja terminaalien toiminnot sekä hyötyajoneuvojen korjaustoiminta ja varaosahuolto. Tulevaisuudessa on pyrittävä varmistamaan toimitusketjujen muodostamia logistisia kokonaisuuksia erillisten kuljetusjärjestelmien turvaamisen sijasta. Väestön toimeentulon kannalta keskeisessä asemassa on kaupan kuljetusten sekä varastointi- ja jakelujärjestelmien toimivuus kaikissa oloissa. On myös kehitettävä ja ylläpidettävä toimivaa järjestelmää kuljetusten priorisoimiseksi ja ohjaamiseksi tilanteessa, jossa markkinamekanismit eivät toimi. Kasvava ongelma on heikkenevä omavaraisuus kuljetuskaluston huollossa ja korjaustoiminnassa sekä erityisesti raskaan maantiekaluston varaosavalmiudessa. Lisäksi erikoiskaluston, kuten säiliöautojen riittävyydessä poikkeusoloissa saattaa ilmetä puutteita, mihin on varautumisessa kohdistettava erityistä huomiota. Ilmakuljetusten ja lentoasemien teknisten toimintojen turvaaminen kaikissa oloissa on myös välttämätöntä. On huolehdittava siitä, että Suomella säilyy päätösvalta toteuttaa välttämättömät ilmakuljetukset kaikissa olosuhteissa Johtopäätökset Tietoteknisten järjestelmien huoltovarmuuden perustana on hyvin varmistettu perusinfrastruktuuri, sitä täydentävät vara- ja muut valmiusjärjestelyt, korkea tietoturvallisuus sekä korkeaan osaamiseen perustuva kilpailukykyinen kotimainen teollisuus ja monipuolinen palvelutuotanto. Maamme vahvalla ja kilpailukykyisellä elektroniikkateollisuudella on olennainen merkitys myös yhteiskunnan teknisten perusrakenteiden huolto- ja ylläpitotoiminnalle poikkeusoloissa. Tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan toimintakyvyn, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten teknisten, erityisesti tietoteknisten perusrakenteiden varmistaminen on huoltovarmuuden kehittämisen keskeinen tavoite ja painopistealue. Yhteiskunnan kriittisiä teknisiä perusrakenteita ovat tietoliikenneverkot, keskeiset perustietojärjestelmät, välttämättömät yhteiskunnalliset palvelut, sähköinen joukkoviestintä, painoviestintä, rahoitustoiminta ja maksuliike, ra-

18 18 hahuolto, kuljetukset, varastointi ja jakelu, energiahuollon ohjaus- ja valvonta sekä tietoteknologian huolto- ja ylläpitopalvelut. Koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät on varmistettava kansallisin toimenpitein. Turvallisuuden kannalta keskeisiä toimintoja varten voidaan rakentaa erillisverkkoja, joiden tietoturva ja toimintavarmuus saadaan yleisiä televerkkoja paremmaksi. Viranomaisten käytössä tulee olla poikkeusolojen vaatimukset täyttävät tietotekniset järjestelmät Elintarvikehuolto Maatalouspoliittiset muutokset EU-jäsenyyden alkuvuosina Maataloustuotteiden hintataso laski Euroopan unioniin liityttäessä ensimmäisenä jäsenyysvuonna keskimäärin 38%, mutta tuotannon kokonaiskustannukset laskivat vain pari prosenttia. Markkinatuottojen alenemista kompensoidaan yhteisen maatalouspolitiikan mukaisilla EU:n kokonaan ja osittain rahoittamilla tulotuilla sekä kansallisilla tuilla. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukainen elinkeinon kannattavuutta mittaava maataloustulo laski kuitenkin viiden ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana 23%. Heikon kannattavuuden ja tuottajien ikärakenteen vuoksi Suomen maatilojen lukumäärä väheni viiden ensimmäisen EU:n jäsenyysvuoden aikana yli tilalla. Erityisesti kotieläintuotannon rakennemuutokset olivat voimakkaita. Pääosa tuotannosta luopuneiden tilojen pelloista on kuitenkin siirtynyt tuotantoaan jatkavien tilojen haltuun ja maataloustuotannon volyymi on pysynyt lähes ennallaan. Kotimaisen peruselintarviketuotannon edellytykset ovat siten säilyneet. Ylituotanto on samalla tasaantunut ja maataloustuotteiden tuotanto vastaa nyt pääosin kotimaista kulutusta. Euroopan unionin uusi maatalouspoliittinen kokonaisratkaisu Agenda 2000 hyväksyttiin keväällä 1999 ja sen soveltaminen aloitettiin vuonna Se sisältää EU:n yhteisen maatalous- ja rakennepolitiikan uudistukset ja unionin rahoitusohjelman vuoteen 2006 asti. Sen tavoitteena on parantaa EU:n maatalouden ja maaseudun kilpailukykyä niin sisä- kuin maailmanmarkkinoillakin EU:n laajentumista ja kansainvälisen maatalouskaupan ehdoista käytäviä WTO-neuvotteluja varten sekä edistää maaseudun ympäristön hoitoa. Uudistuksessa suuntaudutaan tuotteiden tukemisesta viljelijöiden tukemiseen ja korvausten maksamiseen tuotannosta ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Suomen osalta tehdyt päätökset turvaavat EU:n rakennerahastoista saatavien tukien pysymisen nykyisellä tasolla. Agenda 2000 ratkaisu alentaa vaiheittain viljan, maidon ja naudanlihan hintaa. Pohjoisen maatalouden erityispiirteet otettiin huomioon luomalla viljan ja öljykasvien kuivaustukijärjestelmä sekä hyväksymällä peltokasvituki nurmisäilörehulle. Kokonaisuutena Suomen maatalous saa tuottajahintojen alentumisesta täysimääräisen kompensaation. Näyttää todennäköiseltä, että EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa arvioidaan uudelleen vuosina Muutokset saattavat olla tarpeen mm. EU:n laajennushankkeiden ja WTO - neuvotteluiden vuoksi. Samaan aikaan Suomen on neuvoteltava Euroopan komission kanssa liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella sovellettavan ns. vakavien vaikeuksien kansallisen tukijärjestelmän jatkamisesta. Sillä on ratkaiseva merkitys kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuudelle.

19 Elintarviketalouden kansainvälisen toimintaympäristön muutokset Euroopan unionin uusista jäsenmaaehdokkaista erityisesti Puola ja Unkari ovat vahvoja maatalousmaita, joiden tuotanto on laajaa sekä yleismaataloudessa että erikoistuotannossa. Näissä maissa kustannustaso on selvästi nykyisiä EU-maita alhaisempi ja aiheuttaa siten maakohtaisten tuotantokiintiöiden ja tukijärjestelmien sekä budjettikehyksen tarkistuksen tarvetta jäsenyyden laajentuessa. Euroopan unionin jäsenyyden myötä myös suomalainen elintarviketeollisuus joutui uuteen kilpailutilanteeseen avoimilla elintarvikemarkkinoilla samalla kun Venäjän vientimarkkinat supistuivat. Elintarviketeollisuutemme on pystynyt tuotantoaan rationalisoimalla ja tuotekehittelyllä mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen ja säilyttämään markkinaosuutensa tuonnin lisääntymisestä huolimatta korkeana. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 85% on alkuperältään suomalaista ja vastaavasti kotimaisen elintarviketeollisuuden markkinaosuus Suomessa myydystä ruoasta on niin ikään 85%. Suomessa elintarvikkeiden hintataso on nykyään Pohjois-Euroopan halvin. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Elintarviketalouden huoltovarmuudessa tapahtuneet muutokset Maapallon väestökasvu on nykyään nopeampaa kuin elintarvikkeiden tuotannon lisäys. Maailman viljavarastojen määrä vähenee jatkuvasti, sillä vuotuiset sadot eivät enää lisää varastojen määrää. Sadon epäonnistuminen tärkeimmillä tuotantoalueilla aiheuttaisi siten vaikeuksia yhä suuremman ihmisjoukon elintarvikehuollolle. Kun parhaat ja edistyneimmät tuotantoalueet ovat jakautuneet epätasaisesti väestömäärään nähden, aiheutuu tästä taloudellista ja poliittista riippuvuutta, joka kriisitilanteessa saattaa puhjeta eriasteisina levottomuuksina. Liittoutumattomat valtiot ovat perinteisesti pyrkineet turvaamaan elintarvikehuoltonsa peruselintarvikkeiden omavaraisella tuotannolla, tuotteiden ja raaka-aineiden varmuusvarastoinnilla ja korvaavalla tuotannolla. Suomessa on lopetettu lannoitetypen ja säilöntäaineena käytettävän muurahaishapon valmistuksessa tarvittavan ammoniakin valmistus. Osa ammoniakista tuodaan EU:n alueelta, mutta pääosa siitä tuodaan nyt Venäjältä. Typpi on lannoitehuollon kannalta tärkein ravinne, sillä se ei pidäty maahan, vaan sitä on annettava kasveille lannoitteena vuosittain. Kotimaisella lannoiteteollisuudella ei ole ammoniakin varmuusvarastoja, vaan ainoastaan tuotannon tasaamiseksi tarvittavat puskurivarastot. Näin keskeisen lannoitehuollon raaka-aineen liiallinen riippuvuus Venäjän tuonnista saattaa aiheuttaa uhan maataloustuotannolle kriisitilanteessa. Suomen rehuhuollon turvaaminen edellyttää ulkomaisen valkuaisrehun tuontia. Valkuaisrehun lisääminen rehuviljaan on välttämätöntä väkirehun riittävän valkuaisväkevyyden vuoksi, jotta kotieläimet saisivat riittävästi tuotannon edellyttämää valkuaista. Valkuaisrehuna käytetään yleisimmin rypsirouhetta ja soijarouhetta sekä muiden valkuaiskasvien (öljy- ja palkokasvien) siemenrouhetta ja panimo- ja alkoholiteollisuuden kuivattuja sivutuotteita. Rypsirouhe syntyy sivutuotteena puristettaessa rypsin siemeniä öljyn valmistuksessa. Noin kolmannes rehuteollisuuden käyttämästä rypsirouheesta saadaan kotimaasta. Rypsirouhe soveltuu parhaiten märehtijöiden rehuseoksiin. Soijarouhe on soijaöljyn valmistuksessa sivutuotteena syntyvä soijapapujen puristustuote. Soija on valkuaissisällöltään rypsiä arvokkaampaa ja soveltuu kaikkien eläinlajien rehuksi. Meillä sitä käytetään erityisesti yksimahaisten kotieläinten, sikojen ja siipikarjan väkirehuseoksissa. Kaikki

20 20 Suomessa käytettävä soija on tuontitavaraa. Ruokailutottumusten muutokset ja kevyen lihan (siipikarja) suosiminen ovat lisänneet soijapitoisten rehujen merkitystä rehuhuollossamme. Kasvivalkuaisten lisäksi käytetään rehuseoksissa eläinvalkuaisena maitojauhetta ja kalajauhoa. Suomessa elintarvikehuollon turvaamiseksi pidettäviin varmuusvarastoihin on kuulunut viljaa, siemenviljaa ja nurmikasvien siemeniä. Suomen oloihin jalostettujen kasvilajikkeiden siementen varmuusvarastointi on tärkeää, sillä niitä ei muualta ole saatavissa eivätkä ulkomaiset lajikkeet ole riittävän viljelyvarmoja. Rehuhuollon turvaamiseksi voitaisiin varmuusvarastoinnin rakennetta kehittää niin, että osa viljasta korvattaisiin valkuaisrehun raaka-aineilla ja lisäksi varastoitaisiin elintarvike-huoltoketjun edellyttämiä tuotantopanoksia. Elintarvikehuollon poikkeusolojen huoltovarmuus perustuu kansalliselle tuotantopohjalle. Kotimaisen tuotannon säilyttäminen pohjoisen viljelyolot huomioon ottaen on edellytyksenä huoltovarmuuden ylläpitämiselle tulevaisuudessakin, mistä syystä huoltovarmuusnäkökohtia tulisi edelleen korostaa EU:n maatalouspolitiikassa. EU:n tarkka tuotannon valvonta ja tilastointi edistävät poikkeusoloihin varautumista, sillä hyvät tilastotiedot parantavat suunnittelun tarkkuutta ja luotettavuutta. Elintarvikehuollon kannalta on oleellista koko tuotantoketjun osien ja logistiikan toimivuus alkutuotannosta jalostukseen ja edelleen jakeluun koti- ja suurtalouksien tarpeisiin koko maassa. Jakelutoiminnan ylläpitäminen koko maassa liittyy maatalouselinkeinon kannattavuuden edistämiseen sekä maaseudun kehittämiseen ja sen elinvoimaisuuden säilyttämiseen, johon Agenda 2000 ratkaisussakin pyritään. Myös metsätaloudelle elinvoimainen maaseutu on keskeinen edellytys Elintarvikehuollon huoltovarmuustavoitteiden tarkistaminen Valtioneuvoston vuonna 1995 huoltovarmuuden tavoitteista tekemä päätös (1995/1440) on osoittautunut sisällöltään toimivaksi siten, että päätöksessä ja perusteluissa esitetyt asiakohdat ovat edelleenkin hyväksyttävissä. Elintarvikehuollon voidaan todeta olevan edelleenkin eräs huoltovarmuuden painopisteala. Voimassa olevassa päätöksessä ja sen perusteluissa todetut Suomen erityispiirteet korostavat edelleenkin tätä näkökohtaa. Päätökseen on kuitenkin aiheellista tehdä tarkistuksia, jotka nähdään tarpeelliseksi päätöksen toteuttamisesta saatujen kokemusten ja kuluneina vuosina tapahtuneen kehityksen perusteella. Seuraavat asiat ovat saatujen kokemusten perusteella tulleet korostetusti esiin: Viimeaikaiset Euroopassa esiintyneet eläintautiepidemiat ovat osoittaneet vapaakauppaperiaatteiden mukaisten elintarvikemarkkinoiden haavoittuvuuden normaalioloissakin. Tämä markkinoiden häiriöherkkyys saattaa aiheuttaa tarvetta ottaa huoltovarmuustekijät huomioon myös EU:n yhteistä maatalous- ja elintarvikkeiden kauppapolitiikkaa kehitettäessä. Suomen mallin mukainen kotimaiseen peruselintarvikkeiden tuotantoon perustuva elintarvikehuoltoketju saattaa tulevaisuudessa saada laajempaa ja yleisempää merkitystä huoltovarmuuden perustekijänä, mikäli huoltovarmuusnäkökulma liitetään osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Siemenhuolto täytyy varmistaa siten, että meillä on kaikissa olosuhteissa saatavissa viljelyolosuhteisiimme soveltuvien viljalajikkeiden ja nurmikasvien siemeniä. Varmistaminen tapahtuu kehittämällä normaaliajan siemenkauppaa, pitämällä yllä riittäviä varmuusvarastoja sekä turvaamalla kotimaassa tapahtuva kasvinjalostuksen jatkuvuus.

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

Uhkakuva-analyysi 2005

Uhkakuva-analyysi 2005 Liite 2 Uhkakuva-analyysi 2005 Sisällysluettelo 1 Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 1.1 Muutosilmiöistä 1.2 Vaikutusmahdollisuuksista 2 Teknologia 2.1 Muutosilmiöistä 2.2 Vaikutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 13. Toiminnan jatkuvuus Toiminnan jatkuvuuden

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Markku Siltanen CISA, CGEIT, CRISC Miksi yhteiskunta haluaa suojautua On viimeinkin ymmärretty tietotekniikan ja sen laadullisen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuontipolttoaineiden

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA Seminaari huoltovarmuusorganisaatiolle ja sidosryhmille 11.02.2014 Kansallismuseon auditorio UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS MIKÄ MUUTTUU? Toimitusjohtaja Ilkka

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Velvoitevarastointi - tarpeellisuus nykypäivän olosuhteissa?

Velvoitevarastointi - tarpeellisuus nykypäivän olosuhteissa? 1(6) Huoltovarmuuskeskus Ylijohtaja Mika Purhonen 22.11.2002 Koulutustilaisuus vastuunalaisille johtajille Lääketietokeskus Oy Velvoitevarastointi - tarpeellisuus nykypäivän olosuhteissa? Valtioneuvoston

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

ARKISTOLAITOS. Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009. Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa.

ARKISTOLAITOS. Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009. Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa. ARKISTOLAITOS Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009 Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa. Säännökset, joihin toimivalta ohjeen antamisesta perustuu Arkistolaki (831/94)

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot