KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA Keski-Suomen liitto 1

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: Julkaisu: B 136 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Avainsanat: Hyvinvointi Keski-Suomi Palvelurakenne Peruspalvelut Sosiaalinen eheys Kansi: Maria Siekkinen Ulkoasu ja taitto: Maria Siekkinen Painos: 300 kpl Painopaikka: Hetimonex Oy Jyväskylä

3 SISÄLLYS 1 Tarkoitus ja tavoitteet Lähtökohdat Nykytila Kokonaisarvio Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilasta Kustannusvertailu Väestömuutosten vaikutusten arvioionti Paikallisuus muuttaa muotoaan Keski-Suomen paikallisuuden muotoutuminen Palvelutuotanto muuttaa muotoaan Palvelutuotanto ja tuotannon ohjaus eriytyvät Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari esimerkkinä kansalaiskuntapalvelukunta mallista Palvelutuotannon synenergiamahdollisuudet Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja Palvelumallien kehitys Palveluiden tuottamisen tasot Kunnallisten palveluiden järjestämisen/tilaamisen taso Kunnallisten palveluiden tuottamisen taso Kvantitaavisia kriteereitä Kvalitatiiviset tekijät Esimerkkejä työnjaon määrittämisessä Keski-Suomen palvelustrategian rakennekuvaus Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen palveluvisio Etenemismalli Tavoitteet Tavoitekohtaiset strategiamatriisit Liitteet

4 1 Tarkoitus ja tavoitteet Keski-Suomen palvelurakenneselvityshankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, miten peruspalveluja voidaan järjestää mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Työn painopisteenä on sosiaali- ja terveystoimi. Tarkastelualueena tulevat olemaan ensisijaisesti seutukunnat, mutta myös seutukunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyö. Ohjausryhmän I kokouksessa tarkennettiin työn tavoitteiksi seuraavat: Tavoite Taso Mittari Seuranta 1. On selvitetty sosiaali- ja terveystoimen rahallinen resurssitarve vuoteen 2030 nykykustannuksin ja uudistetulla palvelumallilla 2. On muodostunut ohjausryhmässä yhteinen käsitys palvelutuotannon nykytilasta ja sen tehostamisen mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski-Suomessa 3. On muodostunut yhteinen käsitys eri toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, seudut, maakunta, 3 sektori) roolista sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski- Suomessa Selvitys on toimitettu Ohjausryhmän hyväksymä linjaus Yhteinen esitys eri toimijoille Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/ On tehty ehdotukset asiakaskeskeisyyden kannalta keskeisistä rakennemuutostarpeista, asetettu niille realistiset tavoitteet ja pantu hankkeet tärkeysjärjestykseen. Valitut kehittämishankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/ Eri toimijoiden sitoutuminen ylikunnalliseen yhteistyöhön Projektin kuluessa keskeiset osallistujat kykenevät toimivaan vuorovaikutukseen esille nousseista teemoista Ohjausryhmän arvio Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Strategiatyötä ohjasi ohjausryhmä, jonka jäseninä olivat: Puheenjohtaja: Kauko Lehtonen (varajäsen Terttu Hentinen) Jäsenet: Helena Pihlajasaari (Kari Yksjärvi) johtava ylilääkäri Reijo Räsänen (ylilääkäri Mauno Vanhala) johtaja Marja Heikkilä (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen) sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu (hallintoylihoitaja Pirkko Valkonen) kehitysjohtaja Sakari Möttönen (vs. sos.-terv.johtaja Pekka Utriainen) perusturvajohtaja Arja Pasanen (sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen) ylilääkäri Arto Vesala (ylil. Matti Honkimäki) sosiaalijohtaja Outi Markkanen (sos.johtaja Arja-Leena Kriivarinmäki) sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen (sosiaalijohtaja Pirjo Riihimäki) 4

5 kaupunginjohtaja Heli Orenius (kunnanjohtaja Pauli Autio) kaupunginjohtaja Hannu Pirkola (kunnanjohtaja Erkki Nikkilä) kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa (kunnanjohtaja Sirpa Rautio) Pysyvät asiantuntijat: maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski- Suomen liitto yksikönpäällikkö Marketta Korhonen Länsi- Suomen lääninhallitus Yritystaito Oy:stä konsultteina toimivat liikkeenjohdon konsultit (LJK) Ilkka Ronkainen ja Hannu Räsänen. 2 Lähtökohdat Palvelustrategian lähtökohdat määriteltiin ohjausryhmässä seuraaviksi: Palvelustrategia on jatkoa Keski-Suomen hyvinvointistrategialle ja muille maakunnallisille linjauksille. Asukkaiden kannalta maakunta on toiminnallisesti yksi kokonaisuus. Malleja rakennettaessa otetaan huomioon kansalliset linjaukset. Palvelutuotanto organisoidaan yhdessä määriteltyjen asukaslähtöisten palveluprosessien pohjalta ylittäen sektori- ja hallintokuntarajat. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset yhteiseen palvelutuotantoon. Päällekkäisiä toimintoja puretaan. Palveluyhteistyötä jatketaan ja laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. Entisten kanssa päällekkäisiä rakenteita ei luoda. Mallin on tuotava kuntien asukkaille taloudellisia säästöjä. Perusterveydenhuoltopainotteisuus, jota tukee korkeatasoinen tehokkaasti toimiva erikoissairaanhoito. Terveyspalvelujen saatavuus varmistetaan niin, että hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa palveluiden tarvitsijoille taataan omassa maakunnassa. Yhteisesti sovitut hoitoeettiset periaatteet otetaan huomioon. Keski-Suomessa tavoitteena on koko maakunnan alueella tasapainoinen julkisen palvelujärjestelmän kokonaisuus ja yhteistyö muiden toimijoiden Lisäksi otetaan huomioon Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon tavoitesuunnitelma - yhteistyötavoitteet ohjelmassa esitetyt näkemykset maakunnan terveydenhuollon kehittämisestä: 5

6 kanssa esim. terveysalan yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työnjakoa ja palveluprosessien kokonaishallintaa selvitetään sopimusohjausmenettelyn avulla. Kehittämisestä sovitaan yhdessä yhteisten tavoitteiden pohjalta, Maakunnallinen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö on kehittämisen kannalta avainasia. Kehittäminen on tavoitteellista ja muutoksia ennakoivaa ja tapahtuu hallitusti. Yhteistyötavoitteet asetetaan vuosille Tavoite on saada kehittämiseen ulkopuolista hankerahoitusta, jonka turvin kehittäminen voi tapahtua suunnitellusti ja pitkäjänteisesti kansallisten linjausten pohjalta. Palvelujärjestelmän kehittämisessä huomioidaan sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma. Toiminnan kehittämisessä ja varsinkin ennaltaehkäisevässä työssä ja hyvinvointiteknologian alalla hyödynnetään alueen vahvaa monipuolista osaamista ja tiivistetään yhteistyöverkostoja (esim. Jyväskylän yliopisto; Likes, Terveyden edistäminen, tuleva Gerocenter, JAMK, tuottajat ja järjestöt). Erikoissairaanhoidossa yliopistotasoinen tieteellinen tutkimustoiminta on vilkasta. Toimintaa laajennetaan maakunnan perusterveydenhuoltoon. 3 Nykytila 3.1 Kokonaisarvio Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilasta Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilan yksityiskohtaisempi arviointi on esitetty tämän raportin liitteissä 1 Henkilöstöhaastatteluyhteenveto, liitteessä 2 Yhteenveto alueellisissa työseminaareissa nousseista odotuksista ja liitteessä 3 Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan analyysi. Kiteytetty yhteenveto nykytilasta: palveluiden kustannustaso on lähellä maan keskitasoa kehittämisessä Keski-Suomi on monissa asiassa edelläkävijä ja joissakin asioissa jopa kansallinen tiennäyttäjä menossa on monia erillisiä kehittämishankkeita sekä terveystoimessa että sosiaalitoimessa erikseen sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu pääosin funktionaalisiin tulosyksiköihin perusterveydenhuolto on organisoitu väestöpohjaan nähden moniin kuntayhtymiin, joiden rajat vaatisivat tarkastamista ja yhteistyön mahdollistamista sosiaalitoimen kanssa asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu nykyrakenteella on vaikeaa toistaiseksi ammattitaitoista henkilöstöä on saatu varsin hyvin 6

7 3.2 Kustannusvertailu Alla olevassa kuvassa on esitetty Keski-Suomen maakunnan kuntien nettomenojen yhteenlaskettu kehitys ja väkiluvun muutos vuosina Keski-Suomen väestön ja nettokäyttömenojen kehitys Kuvan keskeinen johtopäätös on, että käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut väestömäärän kasvua huomattavasti nopeampaa. Palvelurakenteen sopeutus väestö- ja ikärakenteen muutoksiin on liian hitaasti etenevä. Maakuntien väliset kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilaston tietoihin vuodelta Vertailussa käytetään kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja ne on suhteutettu eri taustamuuttujiin, joko väestömäärään tai suoritteisiin. voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia on esim. se, tuotetaanko vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa vai terveyskeskuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenot ovat maakuntien välillä pääsääntöisesti vertailukelpoiset. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat vuonna 2002 yhteensä 2009 euroa/asukas. Ne olivat alle koko maan keskiarvon (2070 euroa/asukas). Vertailuja lukiessa on hyvä muistaa, että kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Kun menoja tarkastellaan tarkemmalla tasolla 7

8 Satakunta Päijät-Häme Pirknmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Koko maa Keski-Suomen vertailumaakuntina on käytetty Kymenlaaksoa, Pirkanmaata, Pohjois- Savoa, Päijät-Hämettä ja Satakuntaa. Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta selviävät sosiaali- ja terveystoimesta pienemmin kustannuksin. Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin tuottaa 30 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Satakunnan kustannustasolla 22 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Päijät-Hämeen kustannustasolla 18 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Pirkanmaan kustannustasolla. Vastaavasti, jos kustannustaso olisi koko maan kustannustaso, voisivat Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut maksaa 16 miljoonaa euroa enemmän. Palvelukohtainen vertailu on esitetty liitteessä 4. 8

9 3.3 Väestömuutosten vaikutusten arvio Hyvinkään - Riihimäen talousalueen väestönmuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin arvioitiin Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA) menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen väestö- ja ikärakenne-ennuste sekä kuntien vuoden 2001 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Tarkempi kuvaus arviointimenetelmästä ja palvelukohtaiset arviot ovat tämän raportin erillisenä liitteenä nro 5. Tässä yhteydessä esitetään vain kokonaismuutos. Tulosta kannattaa tarkastella kuitenkin vain suuntaa antavana, sillä laskelmassa käytetty väestöennuste on vuodelta Ennusteen laatimisen jälkeen väestömuutokset (kasvu) on nopeutunut Jyväskylän seudulla. Kokonaisuudessaan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa ja nuorten ja lasten palveluissa jopa pientä kapasiteetin vapautumista. Vaikka kokonaisväkimäärä kasvaa, syntyvyyden pienentyessä lapsien kokonaismäärä ei oleellisesti nouse. Väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee kapasiteetin vapautumista nuorten ja lasten palveluissa ja lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa. Palvelurakenteen muutos miljoonaa euroa hyvinvointipalveluissa (ml. peruskoulu ja lukio) Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Lasten ja nuorten palveluista vapautuu kapasiteettia vuoteen 2010 mennessä noin 20 Meuroa, mutta vastaavasti vanhusten palveluihin tarvitaan lisäkapasiteettia 29 Meuroa. Väestö- ja ikärakennemuutoksiin kytkeytyvällä rakennemuutoksella pystyttäisiin var- 9

10 sin hyvin ratkaisemaan talouden ongelmat. Vuonna 2020 nuorten palveluista vapautuva kapasiteetti on 31 Meuroa ja vanhusten palveluihin tarvittava lisäpanostus noin 89 Meuroa, jolloin nykyisillä keinoin ei enää selvitä. Alijäämää jää lähes 60 Meuroa. Vuonna 2030 alijäämä on 100 Meuroa. Kun vuonna 2001 Keski-Suomen nettokäyttömenot olivat 842 Meuroa, on vanhusten palveluiden lisätarve 17 % nykyisistä kokonaismenoista. Seuraavassa tarkastellaan väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksia vanhuspalveluihin. Sosiaalitoimesta tarkastelukohteena ovat : vanhusten laitospalvelut muut vanhusten ja vammaisten palvelut kotipalvelut Vanhusten kotipalveluiden tarve kasvaa 45 % vuoteen 2030, laitospalveluiden 55 % ja muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden tarve 80 %. Vastaavasti terveyspalveluista on laskettu ikäryhmittäinen jakautuma käyttäen perustana valtionosuuslaskelmien ikäryhmittäistä painotusta. Vuoteen 2020 saakka vuotiaiden osuus terveysmenoista kasvaa 65 % ja alkaa tämän jälkeen laskea ja on vuonna 2030 noin 50 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Ikäryhmän vuotta palveluiden nettomenot kasvavat 92 % ja vastaavasti yli 85 vuotiaiden terveyspalveluiden nettomenot nykyisellä kulurakenteella kasvavat 129 % eli yli kaksinkertaiseksi. Yhteenlaskettuna vanhuspalveluiden tehostamistarve on verrattuna vuoden 2002 nettokustannuksiin: 14 % vuoteen % vuoteen % vuoteen % vuoteen % vuoteen

11 Johtopäätös: Keski-Suomessa on mahdollisuus selvitä vuoteen 2010 saakka voimakkailla kunnallistalouden saneeraustoimenpiteillä ja suuntaamalla palvelutarjontaa uudelleen. Pitemmällä tähtäimellä tämäkään ei ole riittävä keino. Vanhuspalveluissa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 60 % lisää resursseja verrattuna nykyiseen kustannustasoon. Tarvitaan uudenlaisia malleja kunnallisen palvelutuotannon järjestämiseen. 11

12 4 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus, kysymys siitä, miten seutu- tai maakuntahallinto pitäisi järjestää. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kaupungin rajat jo vuosikymmenien ajan. on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen 12

13 4.1 Keski-Suomen paikallisuuden muotoutuminen Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. 4.2 Palvelutuotanto muuttaa muotoaan Julkisten palveluiden kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Julkisessa hallinnossa on 80-luvulta lähtien tapahtunut useita muutoksia, jotka liittyvät organisaatioiden rakenteiden kehittämiseen, markkinaohjauksen soveltamiseen ja tulosjohtamismalleihin. Erityisesti on pyritty kehittämään tehokkuutta, asiakaspalvelua ja joustavuutta. Erityisiä haasteita kehittämiselle on luonut ihmisten entistä suurempi liikkuvuus, arjen toimintamallien ja aikataulujen muuttuminen yhä kauemmas virastomaisesta toimintamallista ja aikatauluista, palveluiden markkinaehtoistuminen ja ostopalvelujen lisääntyvä käyttö. Myös tieto- ja vuorovaikutusteknologian kehitys on mahdollistanut aivan uuden typpisiä palvelumalleja. Tietoyhteiskuntakehitys on keskeinen muutoksen moottori meneillään olevassa julkisen hallinnon ja palveluiden uudistuksessa. Nykyinen kuntarakenne perustuu pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnolliseen paikallisuuskäsitykseen. Nykyinen paikallisuus on ennen kaikkea taloudellista, toiminnallista ja verkostopaikallisuutta, jossa vanhat hallinnolliset rajat voivat pahimmillaan olla arjen toimivuuden este. Kuntien organisaatioiden perusrakenne on tällä hetkellä koko maassa hyvin samanlainen. Organisaatioiden perusrakenne on perinteinen toimialapohjainen tulosyksikkörakenne. Asiakkaan saaman palvelun arvo muodostuu pääsääntöisesti organisaatioiden alimmalla tasolla ja palveluprosessit kulkevat monessa tapauksessa useiden eri tulosyksiköiden ja toimialojen kautta. Nykyinen organisaatiorakenne vaikeuttaa tällaisten yli organisaatiorajojen kulkevien palveluprosessien hallintaa. Tyypillinen esimerkki tällaisesta monialaisesta palveluprosessista on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Siihen osallistuvat neuvolat, päivähoito, koulu, vapaa-aikatoimi, sosiaalityö jne. 13

14 ohjaavat liikennettä rajan yli. Esimerkiksi vanhustenhuollon prosesseissa näitä tulliasemia kutsutaan useissa kunnissa SAS-ryhmiksi. Kunnan sisäisten tulliasemien lisäksi tulliasemia on myös kuntien rajoilla. Erilaiset yhteistyöryhmät toimivat raja-valtuutettuina, jotka käsittelevät rajan ylitykseen liittyviä kysymyksiä usein vielä yksittäistapauksina. Iso rajanylitykseen liittyvä hallintoprosessi käynnistyy, kun kuntalainen haluaisi käyttää toisen kunnan palveluja. Esimerkiksi silloin, jos vanhemmat haluavat lapsen päivähoitoon naapurikunnan alueelle, koska se on sopivasti työmatkan varrella. Kuntien ohjaus- ja johtamisjärjestelmät on viritetty oman toimialojen ja tulosyksilöiden varaan rakennetun palvelutuotannon ohjaamiseen ja johtamiseen, mutta prosessien ohjaus ja johtaminen on vasta kehittymässä. Tämän vuoksi yksiköiden rajoilla palveluprosessi katkeaa, jos sitä ei erityistoimin auteta yli. Organisaatioiden rajoille on tämän vuoksi muodostunut tulliasemia, jotka valvovat ja Kunnilla on tällä hetkellä palvelutuotantoon liittyen kolme suurta haastetta: 1. Miten hallita asiakaslähtöisiä palveluprosesseja, joissa on mukana monia erilaisia toimijoita? 2. Miten kunnallisen palvelutuotannon logiikka ja ihmisten arjen logiikka kytketään yhteen? 3. Miten kustannukset saadaan pidettyä kurissa? 14

15 4.3 Palvelutuotanto ja tuotannon ohjaus eriytyvät Haasteisiin vastaaminen vaatii kuntien eri roolien selkiyttämistä. Kunnilla on kolmenlaisia tehtäviä: 1. Tehtävät julkisena valtana 2. Julkiset palvelutehtävät 3. Kehittämistehtävät Julkisen vallan tehtävät liittyvät lakien ja normien toimeenpanoon ja niiden valvontaan ja tarkastukseen, siltä osin kuin se on annettu kuntien vastuulle. Julkisen vallan käyttöön liittyy kunnissa myös kunnan toimivallan puitteissa tapahtuva normien ja rajaehtojen asettaminen (rakennusjärjestys, kaavoitus yms.). Julkisen vallan käyttöä on myös poliittinen päätöksenteko ja siihen liittyvä tarkoituksenmukaisuuden harkinta asioissa, joissa se on eri säädöksissä jätetty kunnalle. Tällaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa on esim. palvelurakenteesta ja palvelujen laatutasosta päättäminen sekä sitä millaisia kehittämishankkeita käynnistetään ja tuetaan. Julkisen vallan tehtäviin voi liittyä myös vakiintuneita palvelutehtäviä, kuten rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu. Näitä palvelutehtäviä on syytä johtaa ja kehittää osana muita palvelutehtäviä. Raja julkisen vallan tehtävien ja palvelutehtävien välillä on vaikea tarkasti vetää. Karkeasti määritellen julkisen vallan tehtäviin kuuluu normien ja rajaehtojen asettaminen ja palvelutehtäviin kuuluu niiden yksityiskohtainen soveltaminen ja valvonta. Julkiset palvelutehtävät tarkoittavat sitä, että kunta vastaa siitä, että asukkaiden saatavilla on lakien ja asetusten edellyttämät ja paikallisten olosuhteiden vaatimat palvelut. Palvelut kunta voi joko tuottaa omana toimintana tai järjestää ne ostopalveluina tai kuntien välisenä yhteistyönä. Palvelutuotannon kehittäminen on osa palvelutehtävää. Se ei kuulu tässä luokittelussa kehittämistehtäviin. Kehittämistehtävillä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kunnan tai laajemman alueen, kuten seudun tilaan. Kysymys voi olla pyrkimyksestä muuttaa tilanne entistä paremmaksi, olemassa olevan tilanteen (esim. väestö ja työpaikat) säilyttäminen tai alueella olevien ongelmien välttäminen ja hallinta. Pelkistäen voi sanoa, että kyse on kunnan / alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Kehittämistehtäviin liittyy myös toimintoja, jotka ovat luonteeltaan vakiintuneita palvelutehtäviä kuten esimerkiksi yritysneuvonta. Myös näitä palvelutehtäviä on syytä johtaa ja kehittää samalla tavoin kuin muita palvelutehtäviä. Kuntaa julkisena valtana voidaan kutsua myös kansalaiskunnaksi, koska se muodostaa foorumin, jossa itsenäiset ihmiset (kansalaiset) hoitavat yhteisiä asioita. Tässä yhteydessä kansalaisuus tarkoittaa enemmänkin itsemääräämisoikeuden käyttöä kuin jonkin maan kansalaisuutta. Suomessahan osallistuminen kunnallishallintoon on mahdollista vaikka ei ole Suomen kansalainen. Kuntalaisille tuotettavien ja järjestettävien palveluiden kokonaisuutta voidaan kutsua palvelukunnaksi. Palveluiden käyttäjän näkökulmasta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Hänen kannaltaan ei ole olennaista, minkä organisaation kirjanpitoon esimerkiksi hänen luonaan käyneen kodinhoitajan palkka kirjataan. Olennaista on se, että palvelu pelaa ja täyttää ne laatu- ja kustannuskriteerit, jotka asiakkaalle on luvattu. Kunnan elinvoimaan ja kilpailukykyyn liittyvää kokonaisuutta voidaan kutsua kuntayhteisöksi. Kuntayhteisö muodostuu kaikesta siitä inhimillisestä toiminnasta, joka tapahtuu kunnan rajojen sisäpuolella. Kyse on monimutkaisesta vuorovaikutusten verkostosta, jota ei voi ohjata ja johtaa samalla tavoin kuin palvelutuotantoa. Kunta on tällä alueella vain yksi monista toimijoista. Tämän vuoksi kunnan rooli on aloitteen tekijä ja mahdollisuuksien luoja. Kehittämistoiminnan ohjaus on osa kansalaiskuntaa (valintojen tekeminen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella). 15

16 Kunnissa on selvästi tapahtumassa palvelutuotannon ja tuotannon ohjauksen erkaantuminen toisistaan. Esimerkkinä Keski-Suomessa on Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapariyhteistyö. Perinteisessä toimintamallissa ohjausmallit ovat sisäänrakennettuja itse palvelutuotantoon. Tämä edellyttää, että tuotantoa ohjaavien pitää olla hyvin lähellä tai mieluummin sisällä tuotanto-organisaatiossa. Tästä asetelmasta johtuu, että esimerkiksi erilaisten kuntayhtymien luottamushenkilötoimielimet (hallitukset ja lautakunnat) menettävät yhteyden omistajatahoihin ja eivät aidosti pysty toimimaan omistajien (peruskuntien) edustajina. Tuotannon ohjausvalta asiakkaiden ja omistajien näkökulmasta ja varsinainen tuotanto eriytyvät toisistaan. Tuotannon strateginen ohjaus eriytyy operatiivisesta johtamisesta. Strateginen ohjaus keskittyy kansalaiskunnalle, jonka keskeisiä toimijoita kunnassa ovat kunnanvaltuusto ja hallitus. Lautakuntien rooli on muuttumassa samaan suuntaan. Kansalaiskunnan puolella päätetään mitä palveluja tuotetaan / järjestetään, millä laatu- ja kustannustasolla, taksoista, tuotannon ohjausmalleista, palvelutuotannon rakenteesta ja toimintamalleista (palvelumallit) sekä kehittämisen päälinjoista. 16

17 4.4 Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari esimerkkinä kansalaiskunta-palvelukunta -mallista Uuden palvelutuotanto-organisaation tavoitteena on toimia yhtä tehokkaasti kuin vastaavan kokoinen yksi kunta. Kuntalaisen näkökulmasta katsottuna kunnat muodostavat yhden yhtenäisen palvelualueen, jossa asukkaat voivat tarvittaessa käyttää palveluita joustavasti yli kuntarajojen. Hallinto ja tukipalvelut sovitetaan yhteen siten, että resursseja kuluu niihin 1/2 entisestä. Peruspalveluiden osalta hyödynnetään eri toimipisteiden erikoistumista, työnjakoa ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Palvelutuotanto organisoidaan kuntien välisen työnjaon mukaisesti asiakaslähtöisten palveluprosessien varaan tiimiorganisaatioksi. Prosessipohjaisen toiminnan tavoitteena on: Lisätä palveluprosessien kokonaishallintaa siten, että käytettävissä olevia niukkoja resursseja ei mene turhaan eri yksiköiden ja osastojen välisten rajapintaongelmien ratkaisemiseen Lisätä resurssien joustavaa käyttöä Tiimit organisaation perusyksikkönä ovat samantyyppisiä kuin nykyiset tulosyksiköt. Niillä on selkeä toiminnallinen ja taloudellinen vastuu kuten tulosyksiköillä, mutta tulosvastuu on sidottu vahvasti koko prosessin lopputulokseen. Yksikkökohtaista etua tavoitteleva osaoptimointi pyritään poistamaan. Lautakuntarakenne pysyy pääosin kuntien aikaisemman organisaatiorakenteen mukaisena eli yhteislautakunnat ovat perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknisen lautakunnan tarpeellisuutta tarkastellaan ensimmäisen valtuustokauden lopulla. Hallinnon tukipalveluiden sekä maataloushallinnon ja lomituspalveluiden osalta ne asiat, jotka tarvitsevat monijäsenisen luottamustoimielimen päätöksen, menevät isäntäkunnan eli Pihtiputaan kunnanhallituksen päätettäväksi. Tehokkuuden nousu perustuu kolmeen tekijään: Valtaa ja vastuuta siirretään mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa, jolloin organisaatio pystyy nopeammin ja joustavammin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Tulosta tehdään vähemmin resurssein. Erilaisia kontrollirakenteita ei enää tarvita ja tämän vuoksi organisaatiotasot vähenevät ja kustannukset pienenevät. Kokonaisvaltaisen vastuun ja vallan myötä työntekijöiden sitoutuminen työhön ja asiakkaisiin kasvavat. 17

18 4.5 Palvelutuotannon synergiamahdollisuudet Palvelutuotanto muotoutuu vähitellen entistä enemmän asiakaslähtöiseksi ja verkostomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa on mukana monia toimijoita ja joka ylittää myös kuntarajat. Tällaista verkostoa ei voi ohjata enää perinteisen toimialapohjaisen tulosyksikköorganisaation ohjaustavoilla. Synergisen verkosto-organisaation toimijoiden/ yksiköiden yhteistyö ei tapahdu perinteisen keskitetyn ohjauksen kautta, vaan perustana ovat vahvat integroivat mekanismit. Synerginen verkosto-organisaatio perustuu itsenäisiin toimijoihin, jotka pelaavat voimakkaasti yhteen ja hyödyntävät siten synergioita. Palveluyhteistyön synergiamahdollisuuksien oivaltaminen ja hyödyntäminen ovat osa palvelustrategian laatimista. Kuntien välisen palveluyhteistyön potentiaaliset hyödyt voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Asiakaspalveluun kehittyvät yhtenäiset palvelukonseptit ja niihin liittyvät asiakkuuden hallinnan periaatteet ja mene telmät, jotka edistävät asiakaslähtöistä palveluohjausta ja kustannusten hallintaa Kunnan / alueen julkista kuvaa voidaan vahvistaa ja lisätä alueen vetovoimaa Resursseja voidaan käyttää yhdessä sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että tukipalveluissa. Päällekkäisyydet voidaan purkaa ja koneiden ja laitteiden käyttöastetta nostaa. Osaamista ja parhaita käytäntöjä voidaan jakaa ja yhdessä oppia lisää Voidaan kehittää uusia palvelumalleja ja toteuttaa muita vaativia kehittämishankkeita Hankinnoissa ja neuvotteluissa voidaan hyödyntää suurempaa massaa 4.6 Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja Palvelustrategian laatimisen yhteydessä on määriteltävä myös ne mekanismit, joiden avulla yhteistyötä ohjataan ja pidetään yllä. Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja synergisen verkosto-organisaation ohjaamisessa ovat: 1. Vahva yhteinen tahtotila 2. Yhteiset johtamismallit ja käsitteistöt 3. Kokonaisuutta korostavat johtamis- ja kannustejärjestelmät 4. Palveluprosessien ja yhteistyökumppanuuksien hallinta 5. Prosessiajattelu sisäisten ja ulkoisten raja-aitojen kaatajana 6. Yhteiset henkilöstöjohtamisen käytännöt ja systemaattinen urakierto 7. Osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 8. Erityisosaamista vaativat yhteiset osaamiskeskukset ja jaetut palvelut 9. Yhteiset / yhtenäiset IT-alustat 10. Yhteiset kehittämishankkeet 18

19 4.7 Palvelumallien kehitys Julkisten palvelumallien kehitys voidaan havainnollistaa seuraavan kuvan avulla. Kuvassa on asemoitu erilaisia palvelumalleja kahden eri muuttujan, toiminnallisen tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden mukaan. Suurin osa kunnista toimii yhtenäispalvelumallilla, jonka asiakaslähtöisyys ja tehokkuus ovat alhaisia. Kaikille asiakkaille tarjotaan samaa palvelua samalla tavalla. Kustannustehokkuutta on haettu IC-teknologian tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Palveluja on automatisoitu ja siirretty itsepalveluun. Kunnissa tämä kehitys on vasta alussa, mutta valtion ja pankkien palveluissa itsepalvelu on jo arkipäivää. Kunnissa yleisin itsepalvelu on kirjastojen itsepalvelulainaus. Tehokkuuden lisäys merkitsee kuitenkin samalla asiakaslähtöisyyden pienentymistä. Automatisoitu palvelu ei jousta, vaan se toimii aina sovitulla tavalla. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vakioimalla tarjottavat palvelu ja tuottamalla sitä suurissa volyymeissä. Samalla voidaan lisätä myös asiakaslähtöisyyttä verrattuna yhtenäispalveluun. Monipalvelumallissa tuotetaan useita suhteellisen vakioituja asiantuntijapalveluita pienehköillä volyymeilla laajalle asiakaskun- nalle, jonka palvelutarpeet ovat moninaiset ja usein vaikeasti ennakoitavissa. Kuntien erilaiset monipalvelupisteet toimivat tällä mallilla. Asiantuntijapalvelumallilla tuotetaan monimutkaisia, tilannekohtaisia ja syvää asiantuntemusta edellyttäviä palveluja. Tällaisia palveluja ovat esim. perheneuvontapalvelut. Näissä palveluissa asiakaslähtöisyys on suuri, mutta toiminnallinen tehokkuus usein pieni luvulla tietoyhteiskuntakehitys mahdollistaa uudet integroidut ja tehokkaat monikanavaiset palvelumallit, joissa voidaan yhdistää asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti asioida eri kanavien kautta. Tehokkaat itsepalvelumallit ja automaatio eivät asiakkaan kannalta ole ikäviä asioita, jos niitä osataan hyödyntää palveluprosessien oikeassa vaiheessa. Tuskin 3 miljoonaa suomalaista, joiden veroilmoituksen täyttäminen poistui veroehdotusmenettelyn kautta, pitävät automaatiota vaikeana ja elämää vaikeuttavana asiana. 19

20 5 Palveluiden tuottamisen tasot Yhtenä tavoitteena tässä palvelustrategiassa on löytää tarkoituksenmukainen työnjako kaikkien kunnallisten palvelujen tuottamisessa kunta/kuntarypäs/seutukunta/maakunta tasolla. Tarkoituksenmukaista työnjakoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yksi näkökulma on tarkastella kuntien strategista tilannetta elinkaariajattelun näkökulmasta. Esko Juntusen mukaan Suomen kunnat ovat strategisilta lähtökohdiltaan erilaiset. Kasvukeskukset ja maaseudut ovat aivan eri kehitysvaiheessa ja niihin pitäisi soveltaa erilaista strategiaa. Maaseudun väestökatokunnissa pitäisi soveltaa kustannustehokkuusstrategiaa ja kasvukeskuskunnissa kasvu- ja innovaatiostrategiaa. Kunnat, joissa väki vähenee, joutuvat palvelutuotantoa sopeuttamaan vähenevän väestömäärän tarpeisiin. Tällaisessa tilanteessa olevien kuntien yhteistyöhalukkuus samanlaisessa tilanteessa olevien kuntien kanssa on suuri. Kunnat, joiden väkiluku kasvaa, joutuvat lisäämään palvelutuotantoaan ja heidän yhteistyön lähtökohta on toinen. Jos samalla seutukunnalla on kuntia, joiden väestö vähenee ja kuntia joiden lisääntyy, tuo tämä lisävaikeuden yhteistyöhön. Toinen näkökulma tarkastella työjakoa on: 1. mikä on tarkoituksenmukainen työnjako palveluiden järjestämisessä ja 2. mikä on tarkoituksenmukainen työnjako palveluiden tuottamisessa. Seuraavassa paneudutaan tarkemmin näihin näkökulmiin. 20

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot