KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUSTRATEGIA Keski-Suomen liitto 1

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: Julkaisu: B 136 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Avainsanat: Hyvinvointi Keski-Suomi Palvelurakenne Peruspalvelut Sosiaalinen eheys Kansi: Maria Siekkinen Ulkoasu ja taitto: Maria Siekkinen Painos: 300 kpl Painopaikka: Hetimonex Oy Jyväskylä

3 SISÄLLYS 1 Tarkoitus ja tavoitteet Lähtökohdat Nykytila Kokonaisarvio Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilasta Kustannusvertailu Väestömuutosten vaikutusten arvioionti Paikallisuus muuttaa muotoaan Keski-Suomen paikallisuuden muotoutuminen Palvelutuotanto muuttaa muotoaan Palvelutuotanto ja tuotannon ohjaus eriytyvät Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari esimerkkinä kansalaiskuntapalvelukunta mallista Palvelutuotannon synenergiamahdollisuudet Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja Palvelumallien kehitys Palveluiden tuottamisen tasot Kunnallisten palveluiden järjestämisen/tilaamisen taso Kunnallisten palveluiden tuottamisen taso Kvantitaavisia kriteereitä Kvalitatiiviset tekijät Esimerkkejä työnjaon määrittämisessä Keski-Suomen palvelustrategian rakennekuvaus Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen palveluvisio Etenemismalli Tavoitteet Tavoitekohtaiset strategiamatriisit Liitteet

4 1 Tarkoitus ja tavoitteet Keski-Suomen palvelurakenneselvityshankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, miten peruspalveluja voidaan järjestää mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Työn painopisteenä on sosiaali- ja terveystoimi. Tarkastelualueena tulevat olemaan ensisijaisesti seutukunnat, mutta myös seutukunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyö. Ohjausryhmän I kokouksessa tarkennettiin työn tavoitteiksi seuraavat: Tavoite Taso Mittari Seuranta 1. On selvitetty sosiaali- ja terveystoimen rahallinen resurssitarve vuoteen 2030 nykykustannuksin ja uudistetulla palvelumallilla 2. On muodostunut ohjausryhmässä yhteinen käsitys palvelutuotannon nykytilasta ja sen tehostamisen mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski-Suomessa 3. On muodostunut yhteinen käsitys eri toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, seudut, maakunta, 3 sektori) roolista sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski- Suomessa Selvitys on toimitettu Ohjausryhmän hyväksymä linjaus Yhteinen esitys eri toimijoille Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/ On tehty ehdotukset asiakaskeskeisyyden kannalta keskeisistä rakennemuutostarpeista, asetettu niille realistiset tavoitteet ja pantu hankkeet tärkeysjärjestykseen. Valitut kehittämishankkeet ovat toteuttamiskelpoisia Tehty selvitys, pöytäkirjat ja muistiot Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/ Eri toimijoiden sitoutuminen ylikunnalliseen yhteistyöhön Projektin kuluessa keskeiset osallistujat kykenevät toimivaan vuorovaikutukseen esille nousseista teemoista Ohjausryhmän arvio Yhteisarviointi ohjausryhmässä 10/2004 Strategiatyötä ohjasi ohjausryhmä, jonka jäseninä olivat: Puheenjohtaja: Kauko Lehtonen (varajäsen Terttu Hentinen) Jäsenet: Helena Pihlajasaari (Kari Yksjärvi) johtava ylilääkäri Reijo Räsänen (ylilääkäri Mauno Vanhala) johtaja Marja Heikkilä (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen) sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu (hallintoylihoitaja Pirkko Valkonen) kehitysjohtaja Sakari Möttönen (vs. sos.-terv.johtaja Pekka Utriainen) perusturvajohtaja Arja Pasanen (sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen) ylilääkäri Arto Vesala (ylil. Matti Honkimäki) sosiaalijohtaja Outi Markkanen (sos.johtaja Arja-Leena Kriivarinmäki) sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen (sosiaalijohtaja Pirjo Riihimäki) 4

5 kaupunginjohtaja Heli Orenius (kunnanjohtaja Pauli Autio) kaupunginjohtaja Hannu Pirkola (kunnanjohtaja Erkki Nikkilä) kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa (kunnanjohtaja Sirpa Rautio) Pysyvät asiantuntijat: maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski- Suomen liitto yksikönpäällikkö Marketta Korhonen Länsi- Suomen lääninhallitus Yritystaito Oy:stä konsultteina toimivat liikkeenjohdon konsultit (LJK) Ilkka Ronkainen ja Hannu Räsänen. 2 Lähtökohdat Palvelustrategian lähtökohdat määriteltiin ohjausryhmässä seuraaviksi: Palvelustrategia on jatkoa Keski-Suomen hyvinvointistrategialle ja muille maakunnallisille linjauksille. Asukkaiden kannalta maakunta on toiminnallisesti yksi kokonaisuus. Malleja rakennettaessa otetaan huomioon kansalliset linjaukset. Palvelutuotanto organisoidaan yhdessä määriteltyjen asukaslähtöisten palveluprosessien pohjalta ylittäen sektori- ja hallintokuntarajat. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset yhteiseen palvelutuotantoon. Päällekkäisiä toimintoja puretaan. Palveluyhteistyötä jatketaan ja laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. Entisten kanssa päällekkäisiä rakenteita ei luoda. Mallin on tuotava kuntien asukkaille taloudellisia säästöjä. Perusterveydenhuoltopainotteisuus, jota tukee korkeatasoinen tehokkaasti toimiva erikoissairaanhoito. Terveyspalvelujen saatavuus varmistetaan niin, että hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa palveluiden tarvitsijoille taataan omassa maakunnassa. Yhteisesti sovitut hoitoeettiset periaatteet otetaan huomioon. Keski-Suomessa tavoitteena on koko maakunnan alueella tasapainoinen julkisen palvelujärjestelmän kokonaisuus ja yhteistyö muiden toimijoiden Lisäksi otetaan huomioon Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon tavoitesuunnitelma - yhteistyötavoitteet ohjelmassa esitetyt näkemykset maakunnan terveydenhuollon kehittämisestä: 5

6 kanssa esim. terveysalan yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työnjakoa ja palveluprosessien kokonaishallintaa selvitetään sopimusohjausmenettelyn avulla. Kehittämisestä sovitaan yhdessä yhteisten tavoitteiden pohjalta, Maakunnallinen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö on kehittämisen kannalta avainasia. Kehittäminen on tavoitteellista ja muutoksia ennakoivaa ja tapahtuu hallitusti. Yhteistyötavoitteet asetetaan vuosille Tavoite on saada kehittämiseen ulkopuolista hankerahoitusta, jonka turvin kehittäminen voi tapahtua suunnitellusti ja pitkäjänteisesti kansallisten linjausten pohjalta. Palvelujärjestelmän kehittämisessä huomioidaan sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma. Toiminnan kehittämisessä ja varsinkin ennaltaehkäisevässä työssä ja hyvinvointiteknologian alalla hyödynnetään alueen vahvaa monipuolista osaamista ja tiivistetään yhteistyöverkostoja (esim. Jyväskylän yliopisto; Likes, Terveyden edistäminen, tuleva Gerocenter, JAMK, tuottajat ja järjestöt). Erikoissairaanhoidossa yliopistotasoinen tieteellinen tutkimustoiminta on vilkasta. Toimintaa laajennetaan maakunnan perusterveydenhuoltoon. 3 Nykytila 3.1 Kokonaisarvio Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilasta Keski-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nykytilan yksityiskohtaisempi arviointi on esitetty tämän raportin liitteissä 1 Henkilöstöhaastatteluyhteenveto, liitteessä 2 Yhteenveto alueellisissa työseminaareissa nousseista odotuksista ja liitteessä 3 Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan analyysi. Kiteytetty yhteenveto nykytilasta: palveluiden kustannustaso on lähellä maan keskitasoa kehittämisessä Keski-Suomi on monissa asiassa edelläkävijä ja joissakin asioissa jopa kansallinen tiennäyttäjä menossa on monia erillisiä kehittämishankkeita sekä terveystoimessa että sosiaalitoimessa erikseen sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu pääosin funktionaalisiin tulosyksiköihin perusterveydenhuolto on organisoitu väestöpohjaan nähden moniin kuntayhtymiin, joiden rajat vaatisivat tarkastamista ja yhteistyön mahdollistamista sosiaalitoimen kanssa asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu nykyrakenteella on vaikeaa toistaiseksi ammattitaitoista henkilöstöä on saatu varsin hyvin 6

7 3.2 Kustannusvertailu Alla olevassa kuvassa on esitetty Keski-Suomen maakunnan kuntien nettomenojen yhteenlaskettu kehitys ja väkiluvun muutos vuosina Keski-Suomen väestön ja nettokäyttömenojen kehitys Kuvan keskeinen johtopäätös on, että käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut väestömäärän kasvua huomattavasti nopeampaa. Palvelurakenteen sopeutus väestö- ja ikärakenteen muutoksiin on liian hitaasti etenevä. Maakuntien väliset kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilaston tietoihin vuodelta Vertailussa käytetään kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja ne on suhteutettu eri taustamuuttujiin, joko väestömäärään tai suoritteisiin. voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia on esim. se, tuotetaanko vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa vai terveyskeskuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenot ovat maakuntien välillä pääsääntöisesti vertailukelpoiset. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat vuonna 2002 yhteensä 2009 euroa/asukas. Ne olivat alle koko maan keskiarvon (2070 euroa/asukas). Vertailuja lukiessa on hyvä muistaa, että kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Kun menoja tarkastellaan tarkemmalla tasolla 7

8 Satakunta Päijät-Häme Pirknmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Koko maa Keski-Suomen vertailumaakuntina on käytetty Kymenlaaksoa, Pirkanmaata, Pohjois- Savoa, Päijät-Hämettä ja Satakuntaa. Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta selviävät sosiaali- ja terveystoimesta pienemmin kustannuksin. Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin tuottaa 30 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Satakunnan kustannustasolla 22 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Päijät-Hämeen kustannustasolla 18 miljoonaa euroa halvemmalla, jos ne tuotettaisiin Pirkanmaan kustannustasolla. Vastaavasti, jos kustannustaso olisi koko maan kustannustaso, voisivat Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut maksaa 16 miljoonaa euroa enemmän. Palvelukohtainen vertailu on esitetty liitteessä 4. 8

9 3.3 Väestömuutosten vaikutusten arvio Hyvinkään - Riihimäen talousalueen väestönmuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin arvioitiin Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA) menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen väestö- ja ikärakenne-ennuste sekä kuntien vuoden 2001 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Tarkempi kuvaus arviointimenetelmästä ja palvelukohtaiset arviot ovat tämän raportin erillisenä liitteenä nro 5. Tässä yhteydessä esitetään vain kokonaismuutos. Tulosta kannattaa tarkastella kuitenkin vain suuntaa antavana, sillä laskelmassa käytetty väestöennuste on vuodelta Ennusteen laatimisen jälkeen väestömuutokset (kasvu) on nopeutunut Jyväskylän seudulla. Kokonaisuudessaan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa ja nuorten ja lasten palveluissa jopa pientä kapasiteetin vapautumista. Vaikka kokonaisväkimäärä kasvaa, syntyvyyden pienentyessä lapsien kokonaismäärä ei oleellisesti nouse. Väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee kapasiteetin vapautumista nuorten ja lasten palveluissa ja lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa. Palvelurakenteen muutos miljoonaa euroa hyvinvointipalveluissa (ml. peruskoulu ja lukio) Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Lasten ja nuorten palveluista vapautuu kapasiteettia vuoteen 2010 mennessä noin 20 Meuroa, mutta vastaavasti vanhusten palveluihin tarvitaan lisäkapasiteettia 29 Meuroa. Väestö- ja ikärakennemuutoksiin kytkeytyvällä rakennemuutoksella pystyttäisiin var- 9

10 sin hyvin ratkaisemaan talouden ongelmat. Vuonna 2020 nuorten palveluista vapautuva kapasiteetti on 31 Meuroa ja vanhusten palveluihin tarvittava lisäpanostus noin 89 Meuroa, jolloin nykyisillä keinoin ei enää selvitä. Alijäämää jää lähes 60 Meuroa. Vuonna 2030 alijäämä on 100 Meuroa. Kun vuonna 2001 Keski-Suomen nettokäyttömenot olivat 842 Meuroa, on vanhusten palveluiden lisätarve 17 % nykyisistä kokonaismenoista. Seuraavassa tarkastellaan väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksia vanhuspalveluihin. Sosiaalitoimesta tarkastelukohteena ovat : vanhusten laitospalvelut muut vanhusten ja vammaisten palvelut kotipalvelut Vanhusten kotipalveluiden tarve kasvaa 45 % vuoteen 2030, laitospalveluiden 55 % ja muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden tarve 80 %. Vastaavasti terveyspalveluista on laskettu ikäryhmittäinen jakautuma käyttäen perustana valtionosuuslaskelmien ikäryhmittäistä painotusta. Vuoteen 2020 saakka vuotiaiden osuus terveysmenoista kasvaa 65 % ja alkaa tämän jälkeen laskea ja on vuonna 2030 noin 50 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Ikäryhmän vuotta palveluiden nettomenot kasvavat 92 % ja vastaavasti yli 85 vuotiaiden terveyspalveluiden nettomenot nykyisellä kulurakenteella kasvavat 129 % eli yli kaksinkertaiseksi. Yhteenlaskettuna vanhuspalveluiden tehostamistarve on verrattuna vuoden 2002 nettokustannuksiin: 14 % vuoteen % vuoteen % vuoteen % vuoteen % vuoteen

11 Johtopäätös: Keski-Suomessa on mahdollisuus selvitä vuoteen 2010 saakka voimakkailla kunnallistalouden saneeraustoimenpiteillä ja suuntaamalla palvelutarjontaa uudelleen. Pitemmällä tähtäimellä tämäkään ei ole riittävä keino. Vanhuspalveluissa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 60 % lisää resursseja verrattuna nykyiseen kustannustasoon. Tarvitaan uudenlaisia malleja kunnallisen palvelutuotannon järjestämiseen. 11

12 4 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus, kysymys siitä, miten seutu- tai maakuntahallinto pitäisi järjestää. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kaupungin rajat jo vuosikymmenien ajan. on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen 12

13 4.1 Keski-Suomen paikallisuuden muotoutuminen Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. 4.2 Palvelutuotanto muuttaa muotoaan Julkisten palveluiden kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Julkisessa hallinnossa on 80-luvulta lähtien tapahtunut useita muutoksia, jotka liittyvät organisaatioiden rakenteiden kehittämiseen, markkinaohjauksen soveltamiseen ja tulosjohtamismalleihin. Erityisesti on pyritty kehittämään tehokkuutta, asiakaspalvelua ja joustavuutta. Erityisiä haasteita kehittämiselle on luonut ihmisten entistä suurempi liikkuvuus, arjen toimintamallien ja aikataulujen muuttuminen yhä kauemmas virastomaisesta toimintamallista ja aikatauluista, palveluiden markkinaehtoistuminen ja ostopalvelujen lisääntyvä käyttö. Myös tieto- ja vuorovaikutusteknologian kehitys on mahdollistanut aivan uuden typpisiä palvelumalleja. Tietoyhteiskuntakehitys on keskeinen muutoksen moottori meneillään olevassa julkisen hallinnon ja palveluiden uudistuksessa. Nykyinen kuntarakenne perustuu pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnolliseen paikallisuuskäsitykseen. Nykyinen paikallisuus on ennen kaikkea taloudellista, toiminnallista ja verkostopaikallisuutta, jossa vanhat hallinnolliset rajat voivat pahimmillaan olla arjen toimivuuden este. Kuntien organisaatioiden perusrakenne on tällä hetkellä koko maassa hyvin samanlainen. Organisaatioiden perusrakenne on perinteinen toimialapohjainen tulosyksikkörakenne. Asiakkaan saaman palvelun arvo muodostuu pääsääntöisesti organisaatioiden alimmalla tasolla ja palveluprosessit kulkevat monessa tapauksessa useiden eri tulosyksiköiden ja toimialojen kautta. Nykyinen organisaatiorakenne vaikeuttaa tällaisten yli organisaatiorajojen kulkevien palveluprosessien hallintaa. Tyypillinen esimerkki tällaisesta monialaisesta palveluprosessista on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Siihen osallistuvat neuvolat, päivähoito, koulu, vapaa-aikatoimi, sosiaalityö jne. 13

14 ohjaavat liikennettä rajan yli. Esimerkiksi vanhustenhuollon prosesseissa näitä tulliasemia kutsutaan useissa kunnissa SAS-ryhmiksi. Kunnan sisäisten tulliasemien lisäksi tulliasemia on myös kuntien rajoilla. Erilaiset yhteistyöryhmät toimivat raja-valtuutettuina, jotka käsittelevät rajan ylitykseen liittyviä kysymyksiä usein vielä yksittäistapauksina. Iso rajanylitykseen liittyvä hallintoprosessi käynnistyy, kun kuntalainen haluaisi käyttää toisen kunnan palveluja. Esimerkiksi silloin, jos vanhemmat haluavat lapsen päivähoitoon naapurikunnan alueelle, koska se on sopivasti työmatkan varrella. Kuntien ohjaus- ja johtamisjärjestelmät on viritetty oman toimialojen ja tulosyksilöiden varaan rakennetun palvelutuotannon ohjaamiseen ja johtamiseen, mutta prosessien ohjaus ja johtaminen on vasta kehittymässä. Tämän vuoksi yksiköiden rajoilla palveluprosessi katkeaa, jos sitä ei erityistoimin auteta yli. Organisaatioiden rajoille on tämän vuoksi muodostunut tulliasemia, jotka valvovat ja Kunnilla on tällä hetkellä palvelutuotantoon liittyen kolme suurta haastetta: 1. Miten hallita asiakaslähtöisiä palveluprosesseja, joissa on mukana monia erilaisia toimijoita? 2. Miten kunnallisen palvelutuotannon logiikka ja ihmisten arjen logiikka kytketään yhteen? 3. Miten kustannukset saadaan pidettyä kurissa? 14

15 4.3 Palvelutuotanto ja tuotannon ohjaus eriytyvät Haasteisiin vastaaminen vaatii kuntien eri roolien selkiyttämistä. Kunnilla on kolmenlaisia tehtäviä: 1. Tehtävät julkisena valtana 2. Julkiset palvelutehtävät 3. Kehittämistehtävät Julkisen vallan tehtävät liittyvät lakien ja normien toimeenpanoon ja niiden valvontaan ja tarkastukseen, siltä osin kuin se on annettu kuntien vastuulle. Julkisen vallan käyttöön liittyy kunnissa myös kunnan toimivallan puitteissa tapahtuva normien ja rajaehtojen asettaminen (rakennusjärjestys, kaavoitus yms.). Julkisen vallan käyttöä on myös poliittinen päätöksenteko ja siihen liittyvä tarkoituksenmukaisuuden harkinta asioissa, joissa se on eri säädöksissä jätetty kunnalle. Tällaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa on esim. palvelurakenteesta ja palvelujen laatutasosta päättäminen sekä sitä millaisia kehittämishankkeita käynnistetään ja tuetaan. Julkisen vallan tehtäviin voi liittyä myös vakiintuneita palvelutehtäviä, kuten rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu. Näitä palvelutehtäviä on syytä johtaa ja kehittää osana muita palvelutehtäviä. Raja julkisen vallan tehtävien ja palvelutehtävien välillä on vaikea tarkasti vetää. Karkeasti määritellen julkisen vallan tehtäviin kuuluu normien ja rajaehtojen asettaminen ja palvelutehtäviin kuuluu niiden yksityiskohtainen soveltaminen ja valvonta. Julkiset palvelutehtävät tarkoittavat sitä, että kunta vastaa siitä, että asukkaiden saatavilla on lakien ja asetusten edellyttämät ja paikallisten olosuhteiden vaatimat palvelut. Palvelut kunta voi joko tuottaa omana toimintana tai järjestää ne ostopalveluina tai kuntien välisenä yhteistyönä. Palvelutuotannon kehittäminen on osa palvelutehtävää. Se ei kuulu tässä luokittelussa kehittämistehtäviin. Kehittämistehtävillä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kunnan tai laajemman alueen, kuten seudun tilaan. Kysymys voi olla pyrkimyksestä muuttaa tilanne entistä paremmaksi, olemassa olevan tilanteen (esim. väestö ja työpaikat) säilyttäminen tai alueella olevien ongelmien välttäminen ja hallinta. Pelkistäen voi sanoa, että kyse on kunnan / alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Kehittämistehtäviin liittyy myös toimintoja, jotka ovat luonteeltaan vakiintuneita palvelutehtäviä kuten esimerkiksi yritysneuvonta. Myös näitä palvelutehtäviä on syytä johtaa ja kehittää samalla tavoin kuin muita palvelutehtäviä. Kuntaa julkisena valtana voidaan kutsua myös kansalaiskunnaksi, koska se muodostaa foorumin, jossa itsenäiset ihmiset (kansalaiset) hoitavat yhteisiä asioita. Tässä yhteydessä kansalaisuus tarkoittaa enemmänkin itsemääräämisoikeuden käyttöä kuin jonkin maan kansalaisuutta. Suomessahan osallistuminen kunnallishallintoon on mahdollista vaikka ei ole Suomen kansalainen. Kuntalaisille tuotettavien ja järjestettävien palveluiden kokonaisuutta voidaan kutsua palvelukunnaksi. Palveluiden käyttäjän näkökulmasta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Hänen kannaltaan ei ole olennaista, minkä organisaation kirjanpitoon esimerkiksi hänen luonaan käyneen kodinhoitajan palkka kirjataan. Olennaista on se, että palvelu pelaa ja täyttää ne laatu- ja kustannuskriteerit, jotka asiakkaalle on luvattu. Kunnan elinvoimaan ja kilpailukykyyn liittyvää kokonaisuutta voidaan kutsua kuntayhteisöksi. Kuntayhteisö muodostuu kaikesta siitä inhimillisestä toiminnasta, joka tapahtuu kunnan rajojen sisäpuolella. Kyse on monimutkaisesta vuorovaikutusten verkostosta, jota ei voi ohjata ja johtaa samalla tavoin kuin palvelutuotantoa. Kunta on tällä alueella vain yksi monista toimijoista. Tämän vuoksi kunnan rooli on aloitteen tekijä ja mahdollisuuksien luoja. Kehittämistoiminnan ohjaus on osa kansalaiskuntaa (valintojen tekeminen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella). 15

16 Kunnissa on selvästi tapahtumassa palvelutuotannon ja tuotannon ohjauksen erkaantuminen toisistaan. Esimerkkinä Keski-Suomessa on Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapariyhteistyö. Perinteisessä toimintamallissa ohjausmallit ovat sisäänrakennettuja itse palvelutuotantoon. Tämä edellyttää, että tuotantoa ohjaavien pitää olla hyvin lähellä tai mieluummin sisällä tuotanto-organisaatiossa. Tästä asetelmasta johtuu, että esimerkiksi erilaisten kuntayhtymien luottamushenkilötoimielimet (hallitukset ja lautakunnat) menettävät yhteyden omistajatahoihin ja eivät aidosti pysty toimimaan omistajien (peruskuntien) edustajina. Tuotannon ohjausvalta asiakkaiden ja omistajien näkökulmasta ja varsinainen tuotanto eriytyvät toisistaan. Tuotannon strateginen ohjaus eriytyy operatiivisesta johtamisesta. Strateginen ohjaus keskittyy kansalaiskunnalle, jonka keskeisiä toimijoita kunnassa ovat kunnanvaltuusto ja hallitus. Lautakuntien rooli on muuttumassa samaan suuntaan. Kansalaiskunnan puolella päätetään mitä palveluja tuotetaan / järjestetään, millä laatu- ja kustannustasolla, taksoista, tuotannon ohjausmalleista, palvelutuotannon rakenteesta ja toimintamalleista (palvelumallit) sekä kehittämisen päälinjoista. 16

17 4.4 Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari esimerkkinä kansalaiskunta-palvelukunta -mallista Uuden palvelutuotanto-organisaation tavoitteena on toimia yhtä tehokkaasti kuin vastaavan kokoinen yksi kunta. Kuntalaisen näkökulmasta katsottuna kunnat muodostavat yhden yhtenäisen palvelualueen, jossa asukkaat voivat tarvittaessa käyttää palveluita joustavasti yli kuntarajojen. Hallinto ja tukipalvelut sovitetaan yhteen siten, että resursseja kuluu niihin 1/2 entisestä. Peruspalveluiden osalta hyödynnetään eri toimipisteiden erikoistumista, työnjakoa ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Palvelutuotanto organisoidaan kuntien välisen työnjaon mukaisesti asiakaslähtöisten palveluprosessien varaan tiimiorganisaatioksi. Prosessipohjaisen toiminnan tavoitteena on: Lisätä palveluprosessien kokonaishallintaa siten, että käytettävissä olevia niukkoja resursseja ei mene turhaan eri yksiköiden ja osastojen välisten rajapintaongelmien ratkaisemiseen Lisätä resurssien joustavaa käyttöä Tiimit organisaation perusyksikkönä ovat samantyyppisiä kuin nykyiset tulosyksiköt. Niillä on selkeä toiminnallinen ja taloudellinen vastuu kuten tulosyksiköillä, mutta tulosvastuu on sidottu vahvasti koko prosessin lopputulokseen. Yksikkökohtaista etua tavoitteleva osaoptimointi pyritään poistamaan. Lautakuntarakenne pysyy pääosin kuntien aikaisemman organisaatiorakenteen mukaisena eli yhteislautakunnat ovat perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknisen lautakunnan tarpeellisuutta tarkastellaan ensimmäisen valtuustokauden lopulla. Hallinnon tukipalveluiden sekä maataloushallinnon ja lomituspalveluiden osalta ne asiat, jotka tarvitsevat monijäsenisen luottamustoimielimen päätöksen, menevät isäntäkunnan eli Pihtiputaan kunnanhallituksen päätettäväksi. Tehokkuuden nousu perustuu kolmeen tekijään: Valtaa ja vastuuta siirretään mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa, jolloin organisaatio pystyy nopeammin ja joustavammin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Tulosta tehdään vähemmin resurssein. Erilaisia kontrollirakenteita ei enää tarvita ja tämän vuoksi organisaatiotasot vähenevät ja kustannukset pienenevät. Kokonaisvaltaisen vastuun ja vallan myötä työntekijöiden sitoutuminen työhön ja asiakkaisiin kasvavat. 17

18 4.5 Palvelutuotannon synergiamahdollisuudet Palvelutuotanto muotoutuu vähitellen entistä enemmän asiakaslähtöiseksi ja verkostomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa on mukana monia toimijoita ja joka ylittää myös kuntarajat. Tällaista verkostoa ei voi ohjata enää perinteisen toimialapohjaisen tulosyksikköorganisaation ohjaustavoilla. Synergisen verkosto-organisaation toimijoiden/ yksiköiden yhteistyö ei tapahdu perinteisen keskitetyn ohjauksen kautta, vaan perustana ovat vahvat integroivat mekanismit. Synerginen verkosto-organisaatio perustuu itsenäisiin toimijoihin, jotka pelaavat voimakkaasti yhteen ja hyödyntävät siten synergioita. Palveluyhteistyön synergiamahdollisuuksien oivaltaminen ja hyödyntäminen ovat osa palvelustrategian laatimista. Kuntien välisen palveluyhteistyön potentiaaliset hyödyt voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Asiakaspalveluun kehittyvät yhtenäiset palvelukonseptit ja niihin liittyvät asiakkuuden hallinnan periaatteet ja mene telmät, jotka edistävät asiakaslähtöistä palveluohjausta ja kustannusten hallintaa Kunnan / alueen julkista kuvaa voidaan vahvistaa ja lisätä alueen vetovoimaa Resursseja voidaan käyttää yhdessä sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että tukipalveluissa. Päällekkäisyydet voidaan purkaa ja koneiden ja laitteiden käyttöastetta nostaa. Osaamista ja parhaita käytäntöjä voidaan jakaa ja yhdessä oppia lisää Voidaan kehittää uusia palvelumalleja ja toteuttaa muita vaativia kehittämishankkeita Hankinnoissa ja neuvotteluissa voidaan hyödyntää suurempaa massaa 4.6 Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja Palvelustrategian laatimisen yhteydessä on määriteltävä myös ne mekanismit, joiden avulla yhteistyötä ohjataan ja pidetään yllä. Palveluyhteistyötä integroivia mekanismeja synergisen verkosto-organisaation ohjaamisessa ovat: 1. Vahva yhteinen tahtotila 2. Yhteiset johtamismallit ja käsitteistöt 3. Kokonaisuutta korostavat johtamis- ja kannustejärjestelmät 4. Palveluprosessien ja yhteistyökumppanuuksien hallinta 5. Prosessiajattelu sisäisten ja ulkoisten raja-aitojen kaatajana 6. Yhteiset henkilöstöjohtamisen käytännöt ja systemaattinen urakierto 7. Osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 8. Erityisosaamista vaativat yhteiset osaamiskeskukset ja jaetut palvelut 9. Yhteiset / yhtenäiset IT-alustat 10. Yhteiset kehittämishankkeet 18

19 4.7 Palvelumallien kehitys Julkisten palvelumallien kehitys voidaan havainnollistaa seuraavan kuvan avulla. Kuvassa on asemoitu erilaisia palvelumalleja kahden eri muuttujan, toiminnallisen tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden mukaan. Suurin osa kunnista toimii yhtenäispalvelumallilla, jonka asiakaslähtöisyys ja tehokkuus ovat alhaisia. Kaikille asiakkaille tarjotaan samaa palvelua samalla tavalla. Kustannustehokkuutta on haettu IC-teknologian tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Palveluja on automatisoitu ja siirretty itsepalveluun. Kunnissa tämä kehitys on vasta alussa, mutta valtion ja pankkien palveluissa itsepalvelu on jo arkipäivää. Kunnissa yleisin itsepalvelu on kirjastojen itsepalvelulainaus. Tehokkuuden lisäys merkitsee kuitenkin samalla asiakaslähtöisyyden pienentymistä. Automatisoitu palvelu ei jousta, vaan se toimii aina sovitulla tavalla. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vakioimalla tarjottavat palvelu ja tuottamalla sitä suurissa volyymeissä. Samalla voidaan lisätä myös asiakaslähtöisyyttä verrattuna yhtenäispalveluun. Monipalvelumallissa tuotetaan useita suhteellisen vakioituja asiantuntijapalveluita pienehköillä volyymeilla laajalle asiakaskun- nalle, jonka palvelutarpeet ovat moninaiset ja usein vaikeasti ennakoitavissa. Kuntien erilaiset monipalvelupisteet toimivat tällä mallilla. Asiantuntijapalvelumallilla tuotetaan monimutkaisia, tilannekohtaisia ja syvää asiantuntemusta edellyttäviä palveluja. Tällaisia palveluja ovat esim. perheneuvontapalvelut. Näissä palveluissa asiakaslähtöisyys on suuri, mutta toiminnallinen tehokkuus usein pieni luvulla tietoyhteiskuntakehitys mahdollistaa uudet integroidut ja tehokkaat monikanavaiset palvelumallit, joissa voidaan yhdistää asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti asioida eri kanavien kautta. Tehokkaat itsepalvelumallit ja automaatio eivät asiakkaan kannalta ole ikäviä asioita, jos niitä osataan hyödyntää palveluprosessien oikeassa vaiheessa. Tuskin 3 miljoonaa suomalaista, joiden veroilmoituksen täyttäminen poistui veroehdotusmenettelyn kautta, pitävät automaatiota vaikeana ja elämää vaikeuttavana asiana. 19

20 5 Palveluiden tuottamisen tasot Yhtenä tavoitteena tässä palvelustrategiassa on löytää tarkoituksenmukainen työnjako kaikkien kunnallisten palvelujen tuottamisessa kunta/kuntarypäs/seutukunta/maakunta tasolla. Tarkoituksenmukaista työnjakoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yksi näkökulma on tarkastella kuntien strategista tilannetta elinkaariajattelun näkökulmasta. Esko Juntusen mukaan Suomen kunnat ovat strategisilta lähtökohdiltaan erilaiset. Kasvukeskukset ja maaseudut ovat aivan eri kehitysvaiheessa ja niihin pitäisi soveltaa erilaista strategiaa. Maaseudun väestökatokunnissa pitäisi soveltaa kustannustehokkuusstrategiaa ja kasvukeskuskunnissa kasvu- ja innovaatiostrategiaa. Kunnat, joissa väki vähenee, joutuvat palvelutuotantoa sopeuttamaan vähenevän väestömäärän tarpeisiin. Tällaisessa tilanteessa olevien kuntien yhteistyöhalukkuus samanlaisessa tilanteessa olevien kuntien kanssa on suuri. Kunnat, joiden väkiluku kasvaa, joutuvat lisäämään palvelutuotantoaan ja heidän yhteistyön lähtökohta on toinen. Jos samalla seutukunnalla on kuntia, joiden väestö vähenee ja kuntia joiden lisääntyy, tuo tämä lisävaikeuden yhteistyöhön. Toinen näkökulma tarkastella työjakoa on: 1. mikä on tarkoituksenmukainen työnjako palveluiden järjestämisessä ja 2. mikä on tarkoituksenmukainen työnjako palveluiden tuottamisessa. Seuraavassa paneudutaan tarkemmin näihin näkökulmiin. 20

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg TAUSTAA Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari 1.1.2005 alkaen valmistelu alkoi keväällä 2002 Viitaseudun strategia valmistui loppuvuodesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot