ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti 31.10.2001. Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet"

Transkriptio

1 0 ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti Keijo Mäkelä LOPPURAPORTTI Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet

2 1 Saatteeksi ESR-ennakoinnin koordinaatiohankeen toimialueeseen on kuulunut 174 toteutettua ESRennakointihanketta, jotka sisältyivät ESR Tavoite 4 ohjelmaan Ohjelman tavoitteisiin sisältyi toimivan työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän luominen. Aikaan saatiin hajautunut projektiperustainen ennakointijärjestelmä. Yhtenäisemmän ja eri toimijoille yhteiselle alustalle rakentuvaa ennakointijärjestelmän kehittämismahdollisuuksia olen tarkastellut toukokuussa 2001 valmistuneessa muistiossani. Tässä muistiossa ennakointijärjestelmän kehittämisen tiellä tunnistettiin monia esteitä, joskin ennakointijärjestelmän perusaineksien todettiin olevan jo valmiina. Ennakointijärjestelmän kehittämismuistiossa ongelmaksi tunnistettiin toisaalta ennakoinnin tehtävän ja tarpeen epämääräisyys ja toisaalta yhteisen tai kaikkia merkittäviä tahoja palvelevan ennakointikonseptin puutteen. Ennakointikäytäntöjä ja sovelluksia on lukuisia, jotka ovat todennäköisesti vastanneet asianomaisissa tilanteissa esiintyneisiin ennakointitarpeisiin, mutta pysyvien eli toistettavien, siirrettävien tai kopioitavien käytäntöjen määrä on jäänyt vähäiseksi. Elämään ovat jääneet lähinnä jo ennen ESR-ennakointiohjelmaa edeltäneet käytännöt eli toimialaperustainen ennakointi (talousennusteet ja ammattirakenneanalyysit) sekä yrityskyselyt (työhallinnossa sovellettu työvoima- ja koulutustarvetutkimukset). Käsillä olevassa loppuraportissa paneudun ennakoinnin parhaiden käytäntöjen kuvaamiseen. Kehittämismuistiossa tunnistettiin ennakointikonseptin päänäkökulmiksi 1) toimialaennakointi, 2) klusterianalyysit sekä 3) yrityskartoitukset. Käsillä olevan raportin tavoitteena on avata ja ohjeistaa näitä lähestymistapoja niin, että menettelyt ovat laajasti ymmärrettävissä ja sovellettavissa. Lähestymistavat ymmärretään nimenomaan toisiaan täydentävinä, ei vaihtoehtoisina. Kuvaustapa on erittäin tiivis. Ennakoinnista on eri toimijatahoilla monia eri käsityksiä ja koulukuntia. Monet korostavat päätöksenteon ja ennakoinnin prosessiluonnetta, jolloin yleensä puhutaan hyvin lyhyestä aikajänteestä ja jolloin ei erityisen yhtenäistä ennakointikonseptia puhumattakaan ennakointijärjestelmästä voi ollakaan. Tämä ajattelutapa johtaa eittämättä hajautettuun ennakointiin. Yhtäältä vallitsee näkemys, että tulevaisuutta voidaan ennakoida ja tulevaisuuden hallinnassa voidaan soveltaa samantapaisia toistettavissa olevia käytäntöjä. Käsillä olevassa raportissa uskotaan tähän lähestymistapaan. Ennakointikonsepti on pyritty kuvamaan siten, että esitettävät parhaat käytännöt palvelisivat sekä hajautetumpaa ennakointi että mahdollisesti myös yhdentyvämpää ennakointia. Raportti on tarkoitettu hyödynnettäväksi niin valtakunnallisen ennakoinnissa politiikan eri lohkoilla kuin alueellisella ja paikallisella tasolla ennakoinnissa elinkeinojen kehittämisen, työvoimatarpeiden kuin koulutustarpeiden ennakoimiseksi. Helsingissä 31. lokakuuta 2001 Keijo Mäkelä

3 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Toimialaperustainen ennakointi 7 3 Klusterianalyysit 16 4 Yritysanalyysit 26 5 Koulutus- ja osaamistarpeet 28 6 Perustietämys ennakoinnista 29 7 Lopuksi 31

4 3 1 Johdanto Periaatteessa jokaiseen ennakointikäytäntöön ja prosessiin liittyvät seuraavat näkökulmat: 1) Ennakoinnin ongelma; päätöksenteosta johdettu ennakoinnin tarve. Tarve voi olla hyvin määritelty kuten uusien työpaikkojen luomistavoite tai avoin mahdollisuuksien ja uhkien kartoitus 2) Ennakoitavan kohteen jäsentämistapa eli malli, teoria tai muu rajaus ja haltuunottotapa 3) Ennakointimenetelmä tai ylipäätään menettely, jolla tarkasteluun saadaan tulevaisuutta luotaava aikajänne 4) Määrällinen data eli ennen muuta tilastotieto ja laadullinen data eli ennen muuta aihepiiriin liittyvät aiemmat raportit ja kyselytutkimukset. 5) Asiantuntijaprosessointi, josta saadaan paitsi datankaltaista tietämystä niin näkemyksiä, arvoperustaisia painotuksia, innovaatioita ja heikkoja signaaleja. Asiantuntijatietämys voidaan hankkia delfitekniikalla, syvähaastatteluin tai asiantuntiryhmissä. 6) Sitouttamisverkosto eli ennakointiprosessin tai vähintäänkin sen tulosten saattaminen perustellusti päätöksentekijöiden tietoon. Käytännön ennakointiprosesseissa eri vaiheet voivat painottua eri tavoin ja ne voivat myös yhdentyä. Dataa ei välttämättä koota erikseen vaan se tarvittava tieto saadaan asiantuntujoilta. Usein myös asiantuntijat ja päätöksentekijät ovat samoja henkilöitä. Eräs tapa jakaa ennakointimenettelyt on aikajänne: 1) pitkän aikajänne ( 5-30 vuotta), johon päästään visio-, skenaario- ja muilla tulevaisuuskuva-analyyseillä sekä aikasarja-analyyseillä; 2) keskipitkä aikajänne (2-8 vuotta), johon päästään teema-, klusteri ja aikasarja-analyyseillä: sekä 3) lyhyt aikajänne (0-3 vuotta), jonka menetelmiä ovat yritysanalyysit ja kyselyt. Toinen tapa ryhmitellä ennakointimenetelmät on jakaa ne ennakointitiedon luonteen mukaan: 1) toteaviin eli tietämiseen perustuviin menetelmiin (kyselyt mukaan luettuna barometrit, delfi, lyhyt aikajänne), 2) analyyttisiin eli ymmärtäviin menetelmiin (mallit kuten toimiala-, klusteri- ja yritysanalyysimallit, keskipitkä aikajänne) ja 3) innovatiivisiin eli tulevaisuutta tekeviin menetelmiin (megatrendi- ja heikkojen signaalien analyysit, pitkä aikajänne). Lähestymistapoja voidaan soveltaa rinnakkain, jolloin ne täydentävät toisiaan.

5 4 Oma asenteemme ennakointiin vaikuttaa oleellisesti ennakointitavan valintaan. 1) "Optimistit" uskovat, että tulevaisuutta voidaan luodata ja tehdä; 2) "Pessimistit" kartoittavat ja torjuvat uhkakuvia; 3) "Onnen sepät" elävät päivä kerrallaan ja uskovat sattumaan. Epäilemättä nämäkin kolme näkökulmaa ovat aina läsnä ja elävät rinnakkain. Vaikka sattumilla ja yllätyksillä on aina joskus suurikin rooli, niiden varaan ennakointia ei voi kuitenkaan rakentaa eivätkä ne vie pohjaa pois suunnitelmalliselta ennakoinnilta. Ennakointikonseptin ytimeksi on valittu seuraavat neljä näkökulmaa: 1) toimiala-analyysit, 2) klusteri- ja verkostoanalyysit, 3) yritysanalyysit sekä 4) osaamistarvekyselyt. Ennakointijärjestelmän kehittämisraporttiin verrattuna tässä on haluttu korostaa yritysanalyysejä mikrotason ennakointimenetelmänä. Taulukossa 1 on kuvattu kuhunkin neljään näkökulmaan liittyviä piirteitä. Taulukko 1 Ennakoinnin parhaiden käytäntöjen etuja (+) ja ongelmia (-) 1. Toimiala-analyysit + Pitkät perinteet. Vakiintuneet mallit. Pitkäkin aikajänne mahdollinen. Laaja tietoperusta. - Trendipainotteisuus ja lukusokeus. 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) + Uusien liiketoiminta-alueiden tunnistaminen. Nopeasti muuttuvien alojen ja uusien osaamistarpeiden ennakointi. Innovatiivisuus. - Klusterien ainutkertaisuus. Analyysimallien kehittymättömyys ja vakiintumattomuus. 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit + Organisaatiotasolla ennakointiin pisin mahdollinen aikajänne. - Menetelmien kehittymättömyys ja vähäinen tunnettuus. 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit + Välittömien tarpeiden tunnistamisessa selkeä menettely. Helppo ja tunnettu. - Aikajänne lyhyt. Ei analyyttinen. Neljän päälähestymistavan käyttötarkoitusta on kuvattu taulukossa 2, jotka voidaan konkretisoida ennakointikysymyksinä taulukon 3 tapaan.

6 5 Taulukko 2 Ennakoinnin parhaiden käytäntöjen käyttötarkoituksia 1. Toimiala-analyysit Elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikka: - Elinkeinostrategian mitoitus (talous- ja työllisyysvaikutukset) - Määrälliset työvoimatarpeet (työllisyysstrategia) - Määrälliset koulutustarpeet (koulutusstrategia) 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) Elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikka: - Klusteristrategiat, teknologiastrategiat - Potentiaaliset liiketoimialueet - Uudet osaamistarvealueet - Supistuvat osaamisalueet - Katoavat liiketoiminnot 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit Kehittämis- ja koulutushankkeiden toteutus: - Liiketoimintastrategiat - Klusterianalyysien todentaminen 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit Työvoiman rekrytointi, työvoimakoulutus ja Muu henkilöstökoulutus: - Akuutisti koettujen työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen Taulukko 3 Ennakointiongelmat 1. Toimiala-analyysit - Mikä on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksista sekä poistumista johtuva uuden työvoiman ja koulutettujen tarve? 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) - Mitkä ovat nopeimmin kasvavat ja supistuvat liiketoiminta-alueet? - Mitkä ovat uudet liiketoiminta-alueet ja mitkä katoavat? - Mitkä ovat tuotannon isot rakenteelliset ja muut laadulliset muutokset? - Mitkä ovat teknologian vaikutukset? 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit - Mitkä ovat yrityksen kriittiset kehittämistarpeet ja kriittiset osaamistarpeet? 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit - Mitkä yritysten/henkilöiden välittömät kehittämis- ja osaamistarpeet? Seuraavassa tarkastellaan kutakin neljää osa-aluetta ongelmalähtöisesti. Toisin sanottuna huomio on kiinnitetty erityisesti lähestymistapojen käyttötarkoitukseen ja käyttöön. Liitteissä on pyritty antamaan teknistä ohjeistusta etenkin toimiala- ja klusterianalyysien käytännön toteuttamiseen.

7 6 Mallinnettu tai muutoin systemaattinen ennakointi edellyttää tuekseen myös teema- ja tapauskohtaista ennakointia. Teemojen kytkeminen megatrendien tai heikkojen signaalien kautta toimiala-, klusteri- ja yritysanalyyseihin ovat tapoja ottaa teemat haltuun. Yhteiskunnassa on kuitenkin runsaasti kulttuuriin sisältyviä ilmiöitä, joissa teema käy läpi ja yli kaikkien klustereittein tai joiden tarkastelun ydin toimialojen ja klustereiden ulkopuolella. Tarkastelun painopiste on jäljempänä edelleenkin työelämän muutosten ja koulutustarpeiden selvittämisessä niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Ennakoinnin peruskysymyksiksi asetetaan tässä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla seuraavat kysymykset, joihin ennakointikonseptilla pyritään vastaamaan: - Mitkä ovat (valitun alueen) elinkeinostrategian työllisyysvaikutukset? - Miten alueelle saadaan haluttu määrä kuten 1000 tai pysyvää uutta työpaikkaa? - Miten teknologinen kehitys vaikuttaa alueen tulevaisuuteen? - Millaisia liiketoimintapotentiaaleja sisältyy teknologiseen kehitykseen? - Mitkä uudet ja nopeimmin kasvavat osaamistarpeet? - Mitkä ovat uudet ammatit ja tehtävät? - Mitkä ovat yritysten strategiset tai kriittiset osaamistarpeet? - Mitkä tehtävät ja osaamistarpeet vastaavasti katoavat? - Mitkä ovat koulutuksen määrälliset tarpeet? Ovatko nämä kysymykset oikeita kysymyksiä? Ennakointikeskusteluissa esitetään myös näkemyksiä, että eri hallinnonalojen tai toimijoiden ennakointitarpeet ovat niin eriytyneet, että yhteisiä kysymyksiä ei ole. Samoin väitetään että olosuhteet muuttuvat niin nopeasti, että ennakointi ei ole mahdollista. Ennakoinnin piiriin luetaan usein myös yritysten välittömien kehittämis-, työvoima- ja koulutustarpeiden tunnistaminen, mikä on suhteellisen helposti tehtävissä yksinkertaisin kyselyin ja haastatteluin. Samoin pelkkää viranomais- ja oppilaitosten verkottumista yritysten kanssa pidetään usein ennakointina. Jopa koulutuksen markkinointia yrityksille voi joku pitää ennakointina. Kaikkiaan näkemykset siitä, mikä on ennakointia ja mikä ei ole ennakointia, vaihtelevat huomattavasti.

8 7 2 Toimialaperustainen ennakointi Toimialaperustaisella ennakoinnilla tarkoitetaan tässä ennakointia, jossa perinteinen toimialarakenne muodostaa tarkastelukehikon. Tarkastelun vahvuus ennen muuta siinä, että voidaan käyttää vakiintuneita määrällisiä ennustemalleja (talousennusteet, työvoiman kokonaiskysyntä-, tarjonta- ja työttömyysennusteet, ammattirakenne-ennusteet) ja muutoinkin toimialakohtaista tietoa on runsaasti saatavilla. Myös viranomaiset luokittelevat yritykset toimialoittain. Siirryttäessä sektoroituneesta (toimialat) ja hierarkkisesta (organisaatiot) tuotannosta verkottuneeseen tuotantoon on ryhdytty soveltamaan klusterityyppistä ajattelutapaa toimialaanalyyseihin. Toimiala- ja klusteriajattelua ei tulekaan nähdä vastakkaisina. Toimiala-ajattelun vahvuus on edelleenkin mitoituksessa: elinkeinostrategiat voidaan mitoittaa talous- ja työllisyysluvuin. Toimialojen osaaminen voidaan kuvata ammattirakenteella, mitä kautta päästään määrällisiin koulutustarpeisiin. Mitkä tekijät muuttavat työelämää? Ennakoinnin työkaluja suurten pitkän aikavälin tulevaisuuskuvien tunnistamiseksi ovat visioiden, skenaarioiden tai tulevaisuustaulukoiden laatiminen. Tukena voidaan käyttää asiantuntijaraateja, joihin erityisesti delfitekniikka tukeutuu. Nämä menetelmät ovat suhteellisen raskaita ja vaativia. Megatrendien ja heikkojen signaalien tarkastelu on osoittautunut helpoksi mutta tehokkaaksi menetelmäksi ottaa suuret muutokset haltuun. Megatrendit ovat yleensä tunnettuja (Taulukko 4). Niiden vaikutukset ovat tosin usein ristiriitaisia ja johtopäätösten tekeminen edellyttää oivallusta. Megatrendit tulee myös 'virittää' oikeaan tason tarkastelun kohteena olevan ilmiön kannalta, jotta megatrendit eivät olisi liian yleisiä tai sitten liian pieniä detaljiasioita. Taulukossa 5 on kuvattu arviointiasetelma rakennusalan näkökulmasta.

9 8 Megatrenditarkastelun keskeinen tavoite on tunnistaa toimialoilta innovatiiviset kehittämisalueet. Nämä alueet sisältävät mahdollisuuksia, mutta jos niiden realisoimisessa ei onnistusta megatrendit kääntyvät uhkiksi muiden onnistuessa. Taulukko 4 Työelämään vaikuttavia suuria kehitysaaltoja eli megatrendejä 1. Toimintojen verkottuminen. Meneillään on laaja verkottumisprosessi niin yrityssektorilla kuin julkisellakin, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Prosessi on alussa. 2. Toimintojen reaaliaikaistuminen. Tietoteknologinen kehitys on tehnyt mahdolliseksi verkostojen reaaliaikaisen ohjauksen ja ohjautumisen. Reaaliaikaisuus aiheuttaa kiireen ja elämän hallintaongelmia. 3. Tuotannon ja työn logistiikan keskeinen rooli. Tuotanto pirstoutuu ja työ ohjautuu sinne missä saavutetaan kokonaisuutena paras hinta-laatu -suhde. Työ liikkuu myös verkkojen kautta. 4. Teknologinen kehitys. Tietoteknologisen kehityksen ohella myös materiaali-, bio- ja muut teknologiat kehittyvät nopeasti. Lähiajan kehitys on ennakoitavissa tehtävän T&Ktyön perustella. 5. Globalisoituminen on alkeellisimmillaan kansainvälisen yhteistyön sekä tuonnin ja viennin lisääntymistä. Kansainvälisistä tuotantoketjuista tulee merkittäviä talouden toimijoita. 6. Ekokilpailukyky. Ostokykyisen asiakkaiden vaatimuksiin sisältyy pyrkimys niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti kestävään kehitykseen. 7. Työn murros. Työmarkkinat pirstoutuvat. Työ pirstoutuu ja työn muotojen väliset rajat hämärtyvät. 8. Verkkopalvelujen kasvu. Sähköinen kauppa, rahoitus-, opetus-, sosiaali- ja terveys sekä hallinto- ja asiantuntijapalvelujen hoitaminen verkkojen kautta lisääntyvät merkittävästi. 9. EU:n laajeneminen itään. Suomen yritystoiminnan kannalta EU on keskeinen markkina-alue ja toimintojen ohjaaja. EU:n luonne ja markkinat muuttuvat laajenemisen myötä. 10. Väestön ja työvoiman ikääntyminen. Väestö ikääntyy koko Euroopassa. Kulutuskysynnässä painottuvat varttuneiden muuttuvat tarpeet. Seniorit voivat olla merkittävä työvoimapotentiaali. 11. Syrjäytymisen lisääntyminen. Muutokset yhteiskunnassa ja tuotannossa ovat huomattavia ja nopeita, syrjäytymisen riski kasvaa oleellisesti. Kolmannen sektorin merkitys korostuu. 12. Julkisen sektorin keveneminen, etenkin rooli palvelujen tuottajana vähenee. Kansalaisten oikeudet korostuvat.

10 9 Taulukko 5 Rakentamisen toimialaan vaikuttavat megatrendit ja heikot signaalit VAIKUTUS TUOTANTOON Megatrendit Kysyntään Tapaan 1 Puurakentaminen Venäjän markkinat EU:n markkinat Korjausrakentaminen Julkinen tuki vähenee Logistiikka Muuttoliike Projektiosaaminen ++ 9 Asuntojen osaomistus + 10 Väestön ikääntyminen Heikot signaalit 1 Asiakaslähtöisyys Verkostoituminen ++ 3 Älykkäät rakennukset Tilojen monikäyttö Arkkitehtooniset arvot Korruption väheneminen 7 EU:n direktiiviohjaus + 8 Asuntojen periminen Vuokra-asuminen Ekotalot Miten mitoittaa työllisyysstrategia? Talousennusteet osoittavat että pitkällä aikavälillä työttömyys jatkuu, ohessa esimerkkinä Pohjamaan (Vaasa ympäristöseutukuntineen) ennuste. Pohjanmaalle tarvittaisiin vähintään 5000 täysin uutta pysyvää työpaikkaa (Taulukko 6). "Täysin" viittaa tässä siihen, että perusuran sisällä sekä katoa että syntyy työpaikkoja. Pyrkimys työttömyyden nollaamiseen edellyttää nettomääräisesti perusura päälle noin 5000 työpaikkaa. Tällöin ei pyritä edes kasvuun. Taulukossa 7 on esitetty taulukon 6 työmarkkinaennustetta vastaava elinkeinorakenneennuste. Ennusteeseen on lisätty toimialoittain esimerkinomaisesti kyseiset 5000 täysin uutta työpaikkaa eli työllisyysstrategia on mitoitettu elinkeinotasolla. Tällöin on asetettu työllisyystavoite siten, että tavoitteen toteutumista voidaan seurata.

11 10 Taulukko 6 Pohjanmaan maakunnan työllisyysennuste POHJANMAA (perusura) Väestö 173,2 171,0 169,2 166,4 Työikäiset v. 126,4 125,5 125,6 121,9 Työvoima 84,5 82,0 80,3 73,7 Työvoimaosuus v. % 66,8 65,3 64,0 60,5 Työllisyysaste v., % 67,8 69,2 69,2 70,6 Työlliset yht. 77,8 76,5 75,5 70,6 Työttömät 6,7 5,4 4,8 3,1 Työttömyysaste, % 8,0 6,6 6,0 4,3 Lähde: Sisäasianministeriön maakunnittainen työllisyysennuste, tammikuu Taulukko 7 Pohjanmaan maakunnan elinkeinorakenne-ennuste ja työpaikkojen lisäysehdotus (esimerkki) POHJANMAA (perusura) Lisäys- Työll./työv henk. ehdotus Maatalous 8,0 6,2 5,9 Metsätalous 0,6 0,2 0,2 Teollisuus 20,4 19,4 19,1 2,0 Rakennustoiminta 4,5 5,2 4,9 Kauppa 9,5 9,8 9,7 0,5 Liikenne 5,1 4,6 4,3 0,5 Rahoitus 1,3 1,4 1,1 Liike-elämän palvelut 5,0 5,4 5,7 1,0 Julkiset palvelut 23,4 24,3 24,5 1,0 Tuntematon 0,0 0,1 0,1 Yhteensä 77,8 76,5 75,5 5,0

12 11 Millä elinkeinostrategialla uudet työpaikat luodaan? Uusien työpaikkojen kokonaistarve. Uusien työpaikkojen luominen ei luonnollisestikaan ole riippumatonta olemassa olevista työmarkkinoista. Työvoiman kysynnän näinkin merkittävä nettolisäys lisää vastaavasti työvoiman tarjontaa sekä omassa maakunnassa vähentämällä perusuraan sisältyvää lähtömuuttoa maakunnasta lisäämällä tulomuuttoa muista maakunnista. Toisin sanottuna täystyöllisyystavoite on luonteeltaan kumulatiivinen, uusien työpaikkojen tarve olisikin ehkä noin Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa taas se, että vaikka uusia työpaikkoja luotaisiin vaikkapa 10000, kaikki eivät suinkaan työllisty. Käytännössä laskennallinen 'nollatyöttömyys' tarkoittaa työvoimapulaa. Tämäntapaiset kysymykset ovat lisähaasteita ennakoinnille, eivät perusteita luopua (määrällisestä) ennakoinnista. Innovatiiviset kehittämisalueet. Kultakin valitulta toimialalta (esimerkissä teollisuus, liikenne, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut) on tarpeen tunnistaa sellaiset uudet tai kasvavat liiketoiminta-alueet, joille uudet työpaikat voidaan luoda. Eräissä MAREennakointihankkeissa on käytetty näiden innovatiivisten alueiden tunnistamisessa Taulukossa 8 esitettyä kehittämisalueluetteloa. Kukin kehittämisalue pitää mahdollisuuksien mukaan pyrkiä konkretisoimaan yritys- ja tuoteideoiksi, vähintäänkin kärki- tai menestystuotteiden osalta.. Porrasnostostrategia. Todennäköisesti huomattava osa uuden liiketoiminnan yrittäjistä ja työntekijöistä on jo alueella toimivia. Uudella liiteominnalla on kuitenkin porrasnostovaikutus. Toisin sanottuna vaikka työttömistä merkittävää osaa ei sijoittuisi näille uusille ja korkeahkoa osaamista vaativiin tehtäviin, näihin tehtäviin työllisistä sijoittuvat jättävät jälkeensä avoimia työpaikkoja työttömille. Prosessistrategiat. Edellä kuvattua elinkeinostrategiaa voisi luonnehtia myös konkreettisesti. Meillä harjoitetaan runsaasti myös strategiaa, jota voisi nimittää prosessuaaliseksi. Tällöin

13 12 kehittämistavoitteet asetetaan suhteellisen epäkonkreettisina ideoina kuten kansainvälistymisenä, verkottumisena, laatuajattelun lisäämisenä, IT-valmiuksien kehittämisenä tai ympäristöosaamisena. Näiden megatrendiomaisten tekijöiden vaikutukset tulisi kyetä konkretisoimaan kullakin toimialalla. Nämä tekijät voidaan ottaa huomioon myös koulutuksessa. Mikäli toimialakonkretisointi on tehty, myös koulutuksessa päästään astetta konkreettisempaan oppimiseen kuin lähdettäessä vain abstrakteista periaatteista tai tavoitteista. Mitä osaamista elinkeinostrategia edellyttää? Kasvualojen osaamistarpeet. Kysyttäessä mitkä ovat työelämän uudet osaamistarpeet, juuri edellä tarkoitetut valinnat (Taulukko 8) konkretisoivat osaamisalueet. Mikäli tunnistettujen innovaatioalueiden kehittämiseen ei maakunnassa sitouduta so. ne eivät aidosti sisälly elinkeinostrategiaan, ei innovaatioalueista saada uskottavaa ohjetta koulutuksen suuntaamiseen sen enempää sisällöllisesti kuin määrällisestikään. Elinkeinojen osaamistarpeet. Koulutustarve ei koske ainoastaan kasvualoja, vaan on 'laajempi' kysymys. Kun arvioidaan kunkin toimialan ammattirakenteen muutos ja poistuma työvoimasta, saadaan selville uuden työvoiman tarpeen kohdentuminen ammatteihin. Ammateittain arvioitu koulutettujen tarve kohdennetaan koulutuksiin käyttäen ammattikoulutus-avainta. Erikseen laaditussa Aluebarometrissa on kuvattu koko maan, läänien ja maakuntien ammattirakenne, poistumat, uuden työvoiman tarve ja sen kohdistuminen koulutuksiin koulutusaloittain- ja asteittain (MARE-sovellus). Laadulliset osaamistarpeet. Vaikka toimialaperustainen ennakointi on painotetusti määrällistä, laadullinen näkökulma on tarkastelussa aina läsnä. Laadullisten arvioiden rooli korostuu etenkin ammatti-koulutus -avaimen laatimisessa, jossa vastaan kysymykseen 'mistä koulutuksista ao. ammattiin on tarkoituksenmukaista rekrytoida.

14 13 Taulukko 8 Toimialojen kehittämispotentiaaleja Teollisuus (TOL 3) 1. IT-infrateknologia 2. 3G-sovellukset (mobiiliteknologia) 3. Lääkkeet (bioteknologian sovellukset) 4. Elintarvikkeet (bioteknologian sovellukset) 5. Kalliit desing-tuotteet (vaatteet, huonekalut) 6. Erikoismateriaalit (metallit, biomateriaalit, keraamiset) 7. Automaatiojärjestelmät 8. Kulkuneuvot (muut kuin bensiini/dieselkäyttöiset) Kauppa- ja matkailu (TOL 6) 1. ekauppa (verkko, mobiili) 2. Yksilölliset tuotteet (räätälöinti) 3. Brandit (bulkkituotebrandit esimerkiksi vaatteissa) 4. Eko-tekijät keskeinen laatukriteeri 5. Vero-ohjaus (alv:n määrä ja kohdentaminen) 6. Helppokäyttöiset tuotteet (vanhusten tarpeisiin) 7. EU:n yhteismarkkina-alue ( ) 8. Vuokraus (leasing) ja kierrätys Liikenne, logistiikka (TOL 7) 1. Kuljetusautomaatio (kontit, pakkaukset) 2. ekaupan kuljetukset (jakelukeskukset, lähijakelu) 3. Logistiikkaintegraattorit (kuljetusprosessien hallinta, optimointi) 4. Yksityinen raideliikenne 5. Energiaa- ja ympäristöä säästävät kuljetusratkaisut 6. Kuljetusten tietoteknologia (paikannus, 3G) 7. Aluekeskuslogistiikka ('kasvukeskus'-etätyö) 8. Pohjoinen ulottuvuus (strategiset väylät) Liike-elämän palvelut, rahoitus (TOL 8) 1. Rahoitus (riskirahoitus, pelaajien lisäys, e-toiminnot) 2. Vakuutus (riskispektrin laajeneminen, nopeutuminen) 3. Osaava raha (kasvottomasta rahasta osaavaan rahaan) 4. Sukupolvenvaihdokset (omistajuuden muutosongelmat) 5. Kiinteistöjen hoito (rakennusten elinkaariajattelu) 6. Brandien kehitystyö 7. Kv-oikeus (patentit, tekijänoikeudet, kiistat) 8. Liiketoiminnan verkkopalvelut (kirjanpito) Yhteiskunnalliset palvelut (TOL 9) 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelut 2. Opetuksen verkkopalvelut (virtuaalikoulut) 3. Verkkovirastot (etäpalvelukeskukset) 4. Turvapalvelujen laajeneminen ja rakennemuutos 5. Syrjäytymisen ehkäisy- ja hallintapalvelut 6. Oikeuspalvelujen laajeneminen (kv- ja verkostopalvelut) 7. Kansalaisten oikeuksien korostuminen 8. Kolmannen sektorin tukipalvelut

15 14 Miten suurten ikäluokkien eläköityminen vaikuttaa? Suurten ikäluokkien eläköityminen on megatrendi muiden joukossa. Eläköitymistä voidaan kuitenkin tarkastella siinä mielessä tarkemmin, että sen ajoittuminen ja määrällinen vaikutus tunnetaan melko tarkasti jo nyt. Aluebarometrissä on kuvattu ammattiryhmittäin kunkin maakunnan osalta poistuman volyymi kuluvalla vuosikymmenellä. Poistumilla on välitön vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen ja sitä kautta koulutettujen tarpeeseen, minkä aluebarometri osoittaa. Yhtäältä mittava poistuma voidaan tulkita mahdollisuudeksi lisätä tuottavuutta niin että poistumaa ei ole tarpeen täydessä mitassa korvatakaan. Toistaiseksi ei ole herätty tällaisiin tuottavuuden kehittämisohjelmiin, joilla voitaisiin toiminnan kilpailukykyä lisätä oleellisesti. Perusskenaarion (Taulukko 7) mukaan teollisuus on laskeva toimiala. Tällöin uuden työvoiman ja koulutettujen tarve selittyy poistumilla (Taulukko 9). Poistumien määrä eri ammattiryhmissä eli käytännössä teollisuuden alatoimialoilla ei määrältään ei ole sinänsä huolestuttavan suuri. Vasta kun perusskenaarioon lisätään kasvuodotukset tarpeet nousevat merkittäviksi. Teollisuutta on vaivannut nuorten haluttomuus hakeutua alalle, mikä muodostuu mahdollisen kasvun esteeksi. Tuotantoa hajauttamalla eli lisäämällä alihankintaa ja samalla nuorten yrittäjien määrää ongelma olisi todennäköisesti ratkaistavissa. Asiantuntijakeskusteluissa ratkaisuksi esitetään usein vierastyövoimaa. Elinkeinostrategiaa muotoiltaessa tähänkin kysymykseen tulee antaa selkeä vastaus odottamisen ja ajautumisen sijaan.

16 15 Taulukko 9 Rakennemuutosten (elinkeino- ja ammattirakenne) sekä poistuman vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen (yhteensä), Teollinen työ, Pohjanmaa Ammattir. Poistuma Yhteensä 2 Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Miten rakennemuutos vaikuttaa koulutustarpeisiin? Ammattirakenneanalyyseillä (MARE, MITENNA) voidaan helposti ennakoida tarkastellun alueen elinkeinorakenteen, ammattirakenteen ja eläkepoistumien vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen (Taulukko 10). Koulutustarvelaskelma tulostuu MARE-mallilla myös koulutusaloittain ja MITENNA-mallilla opintoaloittain. Taulukko 10 Pohjanmaan koulutustarve koulutusasteittain (henkeä vuodessa). Laskelma sisältää maakunnan oman tarpeen. Pohjanmaa % Toinen aste % Ammattikorkeakoulu % Yliopisto %

17 16 3 Klusterianalyysit Verkottuminen on tietoyhteiskuntakehityksen ydin. Siinä missä toimialat kuvaavat (suhteellisen pysyviä) rakenteita, muutos voidaan tunnistaa ja ymmärtää ennakoimalla verkostoja. Pidempään verkostologiikka on ymmärretty alihankintatoimintana. Vaatetusteollisuus on hyvä esimerkki uudesta klusterirakenteesta, valmistus on siirtynyt halvan työvoiman maihin mutta brandeihin perustuvat jakelu elää. Etenkin ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän klusterilogiikan. Perinteisiä vahvoja kaupan omia kotimarkkinoita ovat tulleet valloittamaan myös saksalaiset. Klusterianalyysissä työelämää ja tuotantoa tarkastellaan verkostona, jonka yritykset mutta myös julkisen sektorin toimija muodostavat. Keskeistä klusteriin kuulumiselle on, että kukin toimija kuten yritys tuottaa lisäarvoa verkostoon ja saa myös verkostolta sitä. Toimijoiden tulisikin selkiyttää itselleen ja myös verkostolle, mitä nämä lisäarvot ovat. Klusterit kuvataan usein arvoketjuina. Esimerkiksi metsäklusteri voidaan kuvata ketjuna, joka metsänhoidosta eli puuntuotannosta, etenee sellun ja paperin tuotannon kautta kirjapainoihin, josta fyysinen tuote päätyy jakelukanavien kautta loppuasiakkaalle eli esimerkiksi sanomalehden lukijalle. Koko ketjuun sisältyy lukemattomia prosesseja energian tuotannosta ja kulutuksesta logistiikkaan ja aina toimittajien ja mainostajien tekemään sisältötuotantoon asti. Mitään erityistä sääntö ei klusterin rajaamisen suhteen ole. Koko ketjun hallinta samalla kertaa voi muodostua ylivoimaiseksi. Yhtäältä klusterin ymmärtäminen vain paikallisten toimijoiden kautta voi rajoittaa näkemästä klusterin tarjoamia mahdollisuuksia. Joka tapauksessa klusteria tulisi tarkastella sellaisessa laajuudessa, että voidaan ymmärtää ja loogisesti päätellä klusterin tulevaisuus vähintään keskipitkällä aikajänteellä. Tätä ymmärrystä ei välttämättä ole klusterissa toimivilla yksittäisillä yrityksillä. Klusterin keskeinen ominaisuus on keskittyminen ydinosaamiseen. Toisin sanottuna yritys keskittyy omimpaan ja ulkoistaa tukitoiminnot kuten tyypillisesti siivouksen tai vartioinnin. Koska tuotanto voidaan hajauttaa ja tuotannon ohjaus hallita perustuen infomaatioteknologiaan, myös ydintuotanto voidaan usein hajauttaa alihankintaan esimerkiksi metalliteollisuudessa. Yhtäältä mikäli tuotanto edellyttää yhtä kokonaista tuotantolaitosta

18 17 kuten prosessiteollisuudessa on usein välttämätöntä, periaatteessa fyysisesti saman laitoksen sisällä voi toimia siivousyritysten tapaan lukuisia yrityksiä, joista kukin olisi erikoistunut ydinosaamiseensa. Klusteritarkasteluille tyypillistä on myös avain- eli kärkiajattelu. Puhutaan avaintuotteista, avainyrityksistä tai avaintuotannosta. Toimialatarkasteluissa ovat periaatteessa kaikki yritykset mukana, joskin kärkiajattelu on tullut myös toimialatarkasteluihin eli lähemmäs klusteritarkasteluja. Klusteritarkastelun rajaamisessa ja klusterin hallinnassa kärkiajattelusta on suurta hyötyä. Jäljempänä kuvattu topten-klusterianalyysimenettely perustuu juuri priorisointiin. Klusterityppisen tarkastelun vahvuus on siinä, että kullakin alueella voidaan melko helposti tunnistaa klusterissa toimivat yritykset ja näiden tuotteet. Toisin sanottuna klusteriperustainen ennakointi on konkreettista etenkin verrattuna pelkillä talousmuuttujilla (bkt, tuottavuus) laadittuihin toimialaennusteisiin. Tässä konkreettisuudessa piilee myös vaaransa: kyetäänkö sittenkään näkemään klusterissa olevia mahdollisuuksia yli sen mitä on jo olemassa. Kukin toimija näkee luonnollisesti tärkeäksi oman liiketoiminnan vahvistamisen ja kehittämisen, mielenkiinto uusia liiketoiminta-alueita tai klusterin osia kohtaan voi jäädä vähäiseksi. Näin lienee käynyt mekaanisen puun kohdalla, jossa jalostusastetta ei ole kyetty oleellisesti nostamaan lukuisista yrityksistä huolimatta. Ilmeisesti suurimmat puutteet ovat muotoilu- ja markkinointiosaamisessa. Mitkä ovat uudet ja kasvavat työvoima- ja osaamistarpeet? Klusterianalyysien ensisijainen tarkoitus on tunnistaa klusterien uudet ja nopeasti kasvavat liiketoiminnot sekä näihin liittyvät työvoima- ja osaamistarpeet. Edellä toimialatarkasteluissa (Taulukko 8) viitattiin jo tällaisten innovatiivisten kehittämisalueiden löytämiseen. Kun kehittämisalueet on tunnistettu, voidaan näitä vastaavat työvoima- ja osaamistarpeet suhteellisen helposti päätellä.

19 18 Kasvavien klustereiden ohella on myös niitä klustereita, jotka ovat suhteellisen vakaassa tilassa. Näidenkään ei ole pysähdyksissä, vaan keskeisenä haasteena on tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Esimerkiksi rakentaminen on ainakin toistaiseksi kotimarkkinapanotteista. Rakentamisessa on kuitenkin trendi, jonka mukaan yhä valmiimpia kokonaisuuksia tehdään teollisesti ja paikallarakentaminen vähenee myös korjausrakentamisessa. Mikä tähän trendiin uskotaan, asennustyön rooli kasvaa perinteisen rakennustyön menettäessä osuuttaan. Periaatteessa vakiintuneiden ja kotimarkkinapainotteisten klusterien muutokset on helposti tunnistettavissa. Klusteritarkastelua voidaan soveltaa myös alasajoklustereihin, joissa tyypillisesti suomalaisen työn suhteellisen korkea kustannus on siirtänyt tuotantoa halvemman työn maihin kuten on käynyt tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Nimenomaan TEVA-toimialla on tapahtunut romahdus. Kun taas tarkastellaan vaatetusta klusterina, nähdään että liiketoiminnassa on lukuisia hyvin menestyneitä eurooppalaisiakin yrityksiä kuten ruotsalainen H&M. Yrityksen osaaminen markkinoinnissa eli brandien rakentamisessa ja koko klusterin logistiikassa. Klusterihahmotuksen kautta tulisi kyetä näkemään vastaavantyyppiset muutokset myös muissa supistuvissa toiminnoissa. Rakennemuutoksen kohteena ovat jatkossa palvelualat ja etenkin ne, joissa tuottavuutta voidaan lisätä sähköisten palvelujen ja -ohjausjärjestelmien avulla. Näitä aloja ovat lähivuosina kauppa- ja matkailu sekä pidemmällä aikavälillä sosiaalija terveydenhuolto sekä opetus. Tuleeko näistä alasajo- vai kasvuklustereita riippuu siitä, kykenevätkö suomalaiset toimijat palveluvientiin vai käykö niin että ulkomaiset toimijat ottavat hoitaakseen meidän perinteiset kotimarkkinammekin kuten on kaupan joillain sektoreilla käymässä. Klusterianalyyseissä on toistaiseksi päästy lähinnä nykytilan kuvauksiin. Näköpiirissä olevat muutokset näyttäytyvät kuitenkin niin suurina, että kansalliset klusteristrategiat tulisi luoda pikaisesti myös palvelualoille. Osana strategioita ratkaistaisiin myös työvoima- ja koulutustarvekysymykset. Ellei klusteristrategioita laadita, vaatimus koulutuksen kohdentamisesta kasvualoille jää epäkonkreettiseksi toiveeksi.

20 19 Mitkä ovat Suomen avainklusterit? Mielenkiintoisimmat klusterit löytyvät tällöin informaatioteknologista ja sisältötuotannosta eli informaatioteknologiaa soveltavista palveluista. Yrjö Myllylän tekemän kaupunkiseutuihin kohdistuneen delfitutkimuksen mukaan mielenkiintoisimmat kehitettävät klusterit ovat: 1) informaatioteknologia (18), hyvinvointi (12), ympäristö (7), logistiikka (5), matkailu (4), mekaaninen puu (4) ja muut (2) eli mainintoja yhteensä 52. Etlatiedon, LTT:n ja TKK:n avainklusterihankkeessa tarkasteltiin 68 toimialan keskinäisiä suhteita eli yli 4000 kahden toimialan välistä suhdetta. Lähtökohtana olivat näiden toimialojen väliset ostot ja myynnit. Lisäksi tarkastelussa käytettiin hyväksi kansainvälisiä siteitä kuvaavia vientisuhteita sekä teknologisia suhteita kuvaavia investointeja. Näin päädyttiin formaalisen analyysin kautta yhdeksään klusteriin: 1) informaatio- ja kommunikaatioklusteri 2) metsäklusteri 3) metallinjalostusklusteri 4) koneenrakennusklusteri 5) elintarvikeklusteri 6) liike-elämän palvelujen klusteri 7) rakennusklusteri 8) energiaklusteri 9) hyvinvointiklusteri. Näissä klustereissa ilmenevät suomalaisen tuotannon vahvuudet. Kunkin maakunnan tulisi käydä nämä klusterit läpi ja arvioida mahdollisuutensa niissä. Avainklustereita ei kuitenkaan alue- ja paikallistasolla tule ymmärtää siten, että ne realisoituisivat kaikkialla kokonaisina ja samanlaisina. Toisin sanottuna kunkin alueen tulisi kyetä tunnistamaan ydin- ja erityisroolinsa kussakin klusterissa. Tällainen erityisrooli voi liittyä esimerkiksi tiettyyn erityiseen teknologiaan, (sähköiseen) kauppaan, logistiikkaan, matkailuun tai elämyksiin. Tällöin klusterit tullevat myös nimetyiksi aina tapauskohtaisesti.

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2. Yrjö Myllylä Palaute-Delfoi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.2008 Lähde: Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot