ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti 31.10.2001. Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet"

Transkriptio

1 0 ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti Keijo Mäkelä LOPPURAPORTTI Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet

2 1 Saatteeksi ESR-ennakoinnin koordinaatiohankeen toimialueeseen on kuulunut 174 toteutettua ESRennakointihanketta, jotka sisältyivät ESR Tavoite 4 ohjelmaan Ohjelman tavoitteisiin sisältyi toimivan työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän luominen. Aikaan saatiin hajautunut projektiperustainen ennakointijärjestelmä. Yhtenäisemmän ja eri toimijoille yhteiselle alustalle rakentuvaa ennakointijärjestelmän kehittämismahdollisuuksia olen tarkastellut toukokuussa 2001 valmistuneessa muistiossani. Tässä muistiossa ennakointijärjestelmän kehittämisen tiellä tunnistettiin monia esteitä, joskin ennakointijärjestelmän perusaineksien todettiin olevan jo valmiina. Ennakointijärjestelmän kehittämismuistiossa ongelmaksi tunnistettiin toisaalta ennakoinnin tehtävän ja tarpeen epämääräisyys ja toisaalta yhteisen tai kaikkia merkittäviä tahoja palvelevan ennakointikonseptin puutteen. Ennakointikäytäntöjä ja sovelluksia on lukuisia, jotka ovat todennäköisesti vastanneet asianomaisissa tilanteissa esiintyneisiin ennakointitarpeisiin, mutta pysyvien eli toistettavien, siirrettävien tai kopioitavien käytäntöjen määrä on jäänyt vähäiseksi. Elämään ovat jääneet lähinnä jo ennen ESR-ennakointiohjelmaa edeltäneet käytännöt eli toimialaperustainen ennakointi (talousennusteet ja ammattirakenneanalyysit) sekä yrityskyselyt (työhallinnossa sovellettu työvoima- ja koulutustarvetutkimukset). Käsillä olevassa loppuraportissa paneudun ennakoinnin parhaiden käytäntöjen kuvaamiseen. Kehittämismuistiossa tunnistettiin ennakointikonseptin päänäkökulmiksi 1) toimialaennakointi, 2) klusterianalyysit sekä 3) yrityskartoitukset. Käsillä olevan raportin tavoitteena on avata ja ohjeistaa näitä lähestymistapoja niin, että menettelyt ovat laajasti ymmärrettävissä ja sovellettavissa. Lähestymistavat ymmärretään nimenomaan toisiaan täydentävinä, ei vaihtoehtoisina. Kuvaustapa on erittäin tiivis. Ennakoinnista on eri toimijatahoilla monia eri käsityksiä ja koulukuntia. Monet korostavat päätöksenteon ja ennakoinnin prosessiluonnetta, jolloin yleensä puhutaan hyvin lyhyestä aikajänteestä ja jolloin ei erityisen yhtenäistä ennakointikonseptia puhumattakaan ennakointijärjestelmästä voi ollakaan. Tämä ajattelutapa johtaa eittämättä hajautettuun ennakointiin. Yhtäältä vallitsee näkemys, että tulevaisuutta voidaan ennakoida ja tulevaisuuden hallinnassa voidaan soveltaa samantapaisia toistettavissa olevia käytäntöjä. Käsillä olevassa raportissa uskotaan tähän lähestymistapaan. Ennakointikonsepti on pyritty kuvamaan siten, että esitettävät parhaat käytännöt palvelisivat sekä hajautetumpaa ennakointi että mahdollisesti myös yhdentyvämpää ennakointia. Raportti on tarkoitettu hyödynnettäväksi niin valtakunnallisen ennakoinnissa politiikan eri lohkoilla kuin alueellisella ja paikallisella tasolla ennakoinnissa elinkeinojen kehittämisen, työvoimatarpeiden kuin koulutustarpeiden ennakoimiseksi. Helsingissä 31. lokakuuta 2001 Keijo Mäkelä

3 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Toimialaperustainen ennakointi 7 3 Klusterianalyysit 16 4 Yritysanalyysit 26 5 Koulutus- ja osaamistarpeet 28 6 Perustietämys ennakoinnista 29 7 Lopuksi 31

4 3 1 Johdanto Periaatteessa jokaiseen ennakointikäytäntöön ja prosessiin liittyvät seuraavat näkökulmat: 1) Ennakoinnin ongelma; päätöksenteosta johdettu ennakoinnin tarve. Tarve voi olla hyvin määritelty kuten uusien työpaikkojen luomistavoite tai avoin mahdollisuuksien ja uhkien kartoitus 2) Ennakoitavan kohteen jäsentämistapa eli malli, teoria tai muu rajaus ja haltuunottotapa 3) Ennakointimenetelmä tai ylipäätään menettely, jolla tarkasteluun saadaan tulevaisuutta luotaava aikajänne 4) Määrällinen data eli ennen muuta tilastotieto ja laadullinen data eli ennen muuta aihepiiriin liittyvät aiemmat raportit ja kyselytutkimukset. 5) Asiantuntijaprosessointi, josta saadaan paitsi datankaltaista tietämystä niin näkemyksiä, arvoperustaisia painotuksia, innovaatioita ja heikkoja signaaleja. Asiantuntijatietämys voidaan hankkia delfitekniikalla, syvähaastatteluin tai asiantuntiryhmissä. 6) Sitouttamisverkosto eli ennakointiprosessin tai vähintäänkin sen tulosten saattaminen perustellusti päätöksentekijöiden tietoon. Käytännön ennakointiprosesseissa eri vaiheet voivat painottua eri tavoin ja ne voivat myös yhdentyä. Dataa ei välttämättä koota erikseen vaan se tarvittava tieto saadaan asiantuntujoilta. Usein myös asiantuntijat ja päätöksentekijät ovat samoja henkilöitä. Eräs tapa jakaa ennakointimenettelyt on aikajänne: 1) pitkän aikajänne ( 5-30 vuotta), johon päästään visio-, skenaario- ja muilla tulevaisuuskuva-analyyseillä sekä aikasarja-analyyseillä; 2) keskipitkä aikajänne (2-8 vuotta), johon päästään teema-, klusteri ja aikasarja-analyyseillä: sekä 3) lyhyt aikajänne (0-3 vuotta), jonka menetelmiä ovat yritysanalyysit ja kyselyt. Toinen tapa ryhmitellä ennakointimenetelmät on jakaa ne ennakointitiedon luonteen mukaan: 1) toteaviin eli tietämiseen perustuviin menetelmiin (kyselyt mukaan luettuna barometrit, delfi, lyhyt aikajänne), 2) analyyttisiin eli ymmärtäviin menetelmiin (mallit kuten toimiala-, klusteri- ja yritysanalyysimallit, keskipitkä aikajänne) ja 3) innovatiivisiin eli tulevaisuutta tekeviin menetelmiin (megatrendi- ja heikkojen signaalien analyysit, pitkä aikajänne). Lähestymistapoja voidaan soveltaa rinnakkain, jolloin ne täydentävät toisiaan.

5 4 Oma asenteemme ennakointiin vaikuttaa oleellisesti ennakointitavan valintaan. 1) "Optimistit" uskovat, että tulevaisuutta voidaan luodata ja tehdä; 2) "Pessimistit" kartoittavat ja torjuvat uhkakuvia; 3) "Onnen sepät" elävät päivä kerrallaan ja uskovat sattumaan. Epäilemättä nämäkin kolme näkökulmaa ovat aina läsnä ja elävät rinnakkain. Vaikka sattumilla ja yllätyksillä on aina joskus suurikin rooli, niiden varaan ennakointia ei voi kuitenkaan rakentaa eivätkä ne vie pohjaa pois suunnitelmalliselta ennakoinnilta. Ennakointikonseptin ytimeksi on valittu seuraavat neljä näkökulmaa: 1) toimiala-analyysit, 2) klusteri- ja verkostoanalyysit, 3) yritysanalyysit sekä 4) osaamistarvekyselyt. Ennakointijärjestelmän kehittämisraporttiin verrattuna tässä on haluttu korostaa yritysanalyysejä mikrotason ennakointimenetelmänä. Taulukossa 1 on kuvattu kuhunkin neljään näkökulmaan liittyviä piirteitä. Taulukko 1 Ennakoinnin parhaiden käytäntöjen etuja (+) ja ongelmia (-) 1. Toimiala-analyysit + Pitkät perinteet. Vakiintuneet mallit. Pitkäkin aikajänne mahdollinen. Laaja tietoperusta. - Trendipainotteisuus ja lukusokeus. 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) + Uusien liiketoiminta-alueiden tunnistaminen. Nopeasti muuttuvien alojen ja uusien osaamistarpeiden ennakointi. Innovatiivisuus. - Klusterien ainutkertaisuus. Analyysimallien kehittymättömyys ja vakiintumattomuus. 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit + Organisaatiotasolla ennakointiin pisin mahdollinen aikajänne. - Menetelmien kehittymättömyys ja vähäinen tunnettuus. 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit + Välittömien tarpeiden tunnistamisessa selkeä menettely. Helppo ja tunnettu. - Aikajänne lyhyt. Ei analyyttinen. Neljän päälähestymistavan käyttötarkoitusta on kuvattu taulukossa 2, jotka voidaan konkretisoida ennakointikysymyksinä taulukon 3 tapaan.

6 5 Taulukko 2 Ennakoinnin parhaiden käytäntöjen käyttötarkoituksia 1. Toimiala-analyysit Elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikka: - Elinkeinostrategian mitoitus (talous- ja työllisyysvaikutukset) - Määrälliset työvoimatarpeet (työllisyysstrategia) - Määrälliset koulutustarpeet (koulutusstrategia) 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) Elinkeino-, työvoima- ja koulutuspolitiikka: - Klusteristrategiat, teknologiastrategiat - Potentiaaliset liiketoimialueet - Uudet osaamistarvealueet - Supistuvat osaamisalueet - Katoavat liiketoiminnot 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit Kehittämis- ja koulutushankkeiden toteutus: - Liiketoimintastrategiat - Klusterianalyysien todentaminen 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit Työvoiman rekrytointi, työvoimakoulutus ja Muu henkilöstökoulutus: - Akuutisti koettujen työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen Taulukko 3 Ennakointiongelmat 1. Toimiala-analyysit - Mikä on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksista sekä poistumista johtuva uuden työvoiman ja koulutettujen tarve? 2. Klusteri- ja verkostoanalyysit (ml. teknologiaennakointi) - Mitkä ovat nopeimmin kasvavat ja supistuvat liiketoiminta-alueet? - Mitkä ovat uudet liiketoiminta-alueet ja mitkä katoavat? - Mitkä ovat tuotannon isot rakenteelliset ja muut laadulliset muutokset? - Mitkä ovat teknologian vaikutukset? 3. Organisaatio- ja yritysanalyysit - Mitkä ovat yrityksen kriittiset kehittämistarpeet ja kriittiset osaamistarpeet? 4. Osaamistarvekyselyt ja -barometrit - Mitkä yritysten/henkilöiden välittömät kehittämis- ja osaamistarpeet? Seuraavassa tarkastellaan kutakin neljää osa-aluetta ongelmalähtöisesti. Toisin sanottuna huomio on kiinnitetty erityisesti lähestymistapojen käyttötarkoitukseen ja käyttöön. Liitteissä on pyritty antamaan teknistä ohjeistusta etenkin toimiala- ja klusterianalyysien käytännön toteuttamiseen.

7 6 Mallinnettu tai muutoin systemaattinen ennakointi edellyttää tuekseen myös teema- ja tapauskohtaista ennakointia. Teemojen kytkeminen megatrendien tai heikkojen signaalien kautta toimiala-, klusteri- ja yritysanalyyseihin ovat tapoja ottaa teemat haltuun. Yhteiskunnassa on kuitenkin runsaasti kulttuuriin sisältyviä ilmiöitä, joissa teema käy läpi ja yli kaikkien klustereittein tai joiden tarkastelun ydin toimialojen ja klustereiden ulkopuolella. Tarkastelun painopiste on jäljempänä edelleenkin työelämän muutosten ja koulutustarpeiden selvittämisessä niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Ennakoinnin peruskysymyksiksi asetetaan tässä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla seuraavat kysymykset, joihin ennakointikonseptilla pyritään vastaamaan: - Mitkä ovat (valitun alueen) elinkeinostrategian työllisyysvaikutukset? - Miten alueelle saadaan haluttu määrä kuten 1000 tai pysyvää uutta työpaikkaa? - Miten teknologinen kehitys vaikuttaa alueen tulevaisuuteen? - Millaisia liiketoimintapotentiaaleja sisältyy teknologiseen kehitykseen? - Mitkä uudet ja nopeimmin kasvavat osaamistarpeet? - Mitkä ovat uudet ammatit ja tehtävät? - Mitkä ovat yritysten strategiset tai kriittiset osaamistarpeet? - Mitkä tehtävät ja osaamistarpeet vastaavasti katoavat? - Mitkä ovat koulutuksen määrälliset tarpeet? Ovatko nämä kysymykset oikeita kysymyksiä? Ennakointikeskusteluissa esitetään myös näkemyksiä, että eri hallinnonalojen tai toimijoiden ennakointitarpeet ovat niin eriytyneet, että yhteisiä kysymyksiä ei ole. Samoin väitetään että olosuhteet muuttuvat niin nopeasti, että ennakointi ei ole mahdollista. Ennakoinnin piiriin luetaan usein myös yritysten välittömien kehittämis-, työvoima- ja koulutustarpeiden tunnistaminen, mikä on suhteellisen helposti tehtävissä yksinkertaisin kyselyin ja haastatteluin. Samoin pelkkää viranomais- ja oppilaitosten verkottumista yritysten kanssa pidetään usein ennakointina. Jopa koulutuksen markkinointia yrityksille voi joku pitää ennakointina. Kaikkiaan näkemykset siitä, mikä on ennakointia ja mikä ei ole ennakointia, vaihtelevat huomattavasti.

8 7 2 Toimialaperustainen ennakointi Toimialaperustaisella ennakoinnilla tarkoitetaan tässä ennakointia, jossa perinteinen toimialarakenne muodostaa tarkastelukehikon. Tarkastelun vahvuus ennen muuta siinä, että voidaan käyttää vakiintuneita määrällisiä ennustemalleja (talousennusteet, työvoiman kokonaiskysyntä-, tarjonta- ja työttömyysennusteet, ammattirakenne-ennusteet) ja muutoinkin toimialakohtaista tietoa on runsaasti saatavilla. Myös viranomaiset luokittelevat yritykset toimialoittain. Siirryttäessä sektoroituneesta (toimialat) ja hierarkkisesta (organisaatiot) tuotannosta verkottuneeseen tuotantoon on ryhdytty soveltamaan klusterityyppistä ajattelutapaa toimialaanalyyseihin. Toimiala- ja klusteriajattelua ei tulekaan nähdä vastakkaisina. Toimiala-ajattelun vahvuus on edelleenkin mitoituksessa: elinkeinostrategiat voidaan mitoittaa talous- ja työllisyysluvuin. Toimialojen osaaminen voidaan kuvata ammattirakenteella, mitä kautta päästään määrällisiin koulutustarpeisiin. Mitkä tekijät muuttavat työelämää? Ennakoinnin työkaluja suurten pitkän aikavälin tulevaisuuskuvien tunnistamiseksi ovat visioiden, skenaarioiden tai tulevaisuustaulukoiden laatiminen. Tukena voidaan käyttää asiantuntijaraateja, joihin erityisesti delfitekniikka tukeutuu. Nämä menetelmät ovat suhteellisen raskaita ja vaativia. Megatrendien ja heikkojen signaalien tarkastelu on osoittautunut helpoksi mutta tehokkaaksi menetelmäksi ottaa suuret muutokset haltuun. Megatrendit ovat yleensä tunnettuja (Taulukko 4). Niiden vaikutukset ovat tosin usein ristiriitaisia ja johtopäätösten tekeminen edellyttää oivallusta. Megatrendit tulee myös 'virittää' oikeaan tason tarkastelun kohteena olevan ilmiön kannalta, jotta megatrendit eivät olisi liian yleisiä tai sitten liian pieniä detaljiasioita. Taulukossa 5 on kuvattu arviointiasetelma rakennusalan näkökulmasta.

9 8 Megatrenditarkastelun keskeinen tavoite on tunnistaa toimialoilta innovatiiviset kehittämisalueet. Nämä alueet sisältävät mahdollisuuksia, mutta jos niiden realisoimisessa ei onnistusta megatrendit kääntyvät uhkiksi muiden onnistuessa. Taulukko 4 Työelämään vaikuttavia suuria kehitysaaltoja eli megatrendejä 1. Toimintojen verkottuminen. Meneillään on laaja verkottumisprosessi niin yrityssektorilla kuin julkisellakin, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Prosessi on alussa. 2. Toimintojen reaaliaikaistuminen. Tietoteknologinen kehitys on tehnyt mahdolliseksi verkostojen reaaliaikaisen ohjauksen ja ohjautumisen. Reaaliaikaisuus aiheuttaa kiireen ja elämän hallintaongelmia. 3. Tuotannon ja työn logistiikan keskeinen rooli. Tuotanto pirstoutuu ja työ ohjautuu sinne missä saavutetaan kokonaisuutena paras hinta-laatu -suhde. Työ liikkuu myös verkkojen kautta. 4. Teknologinen kehitys. Tietoteknologisen kehityksen ohella myös materiaali-, bio- ja muut teknologiat kehittyvät nopeasti. Lähiajan kehitys on ennakoitavissa tehtävän T&Ktyön perustella. 5. Globalisoituminen on alkeellisimmillaan kansainvälisen yhteistyön sekä tuonnin ja viennin lisääntymistä. Kansainvälisistä tuotantoketjuista tulee merkittäviä talouden toimijoita. 6. Ekokilpailukyky. Ostokykyisen asiakkaiden vaatimuksiin sisältyy pyrkimys niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti kestävään kehitykseen. 7. Työn murros. Työmarkkinat pirstoutuvat. Työ pirstoutuu ja työn muotojen väliset rajat hämärtyvät. 8. Verkkopalvelujen kasvu. Sähköinen kauppa, rahoitus-, opetus-, sosiaali- ja terveys sekä hallinto- ja asiantuntijapalvelujen hoitaminen verkkojen kautta lisääntyvät merkittävästi. 9. EU:n laajeneminen itään. Suomen yritystoiminnan kannalta EU on keskeinen markkina-alue ja toimintojen ohjaaja. EU:n luonne ja markkinat muuttuvat laajenemisen myötä. 10. Väestön ja työvoiman ikääntyminen. Väestö ikääntyy koko Euroopassa. Kulutuskysynnässä painottuvat varttuneiden muuttuvat tarpeet. Seniorit voivat olla merkittävä työvoimapotentiaali. 11. Syrjäytymisen lisääntyminen. Muutokset yhteiskunnassa ja tuotannossa ovat huomattavia ja nopeita, syrjäytymisen riski kasvaa oleellisesti. Kolmannen sektorin merkitys korostuu. 12. Julkisen sektorin keveneminen, etenkin rooli palvelujen tuottajana vähenee. Kansalaisten oikeudet korostuvat.

10 9 Taulukko 5 Rakentamisen toimialaan vaikuttavat megatrendit ja heikot signaalit VAIKUTUS TUOTANTOON Megatrendit Kysyntään Tapaan 1 Puurakentaminen Venäjän markkinat EU:n markkinat Korjausrakentaminen Julkinen tuki vähenee Logistiikka Muuttoliike Projektiosaaminen ++ 9 Asuntojen osaomistus + 10 Väestön ikääntyminen Heikot signaalit 1 Asiakaslähtöisyys Verkostoituminen ++ 3 Älykkäät rakennukset Tilojen monikäyttö Arkkitehtooniset arvot Korruption väheneminen 7 EU:n direktiiviohjaus + 8 Asuntojen periminen Vuokra-asuminen Ekotalot Miten mitoittaa työllisyysstrategia? Talousennusteet osoittavat että pitkällä aikavälillä työttömyys jatkuu, ohessa esimerkkinä Pohjamaan (Vaasa ympäristöseutukuntineen) ennuste. Pohjanmaalle tarvittaisiin vähintään 5000 täysin uutta pysyvää työpaikkaa (Taulukko 6). "Täysin" viittaa tässä siihen, että perusuran sisällä sekä katoa että syntyy työpaikkoja. Pyrkimys työttömyyden nollaamiseen edellyttää nettomääräisesti perusura päälle noin 5000 työpaikkaa. Tällöin ei pyritä edes kasvuun. Taulukossa 7 on esitetty taulukon 6 työmarkkinaennustetta vastaava elinkeinorakenneennuste. Ennusteeseen on lisätty toimialoittain esimerkinomaisesti kyseiset 5000 täysin uutta työpaikkaa eli työllisyysstrategia on mitoitettu elinkeinotasolla. Tällöin on asetettu työllisyystavoite siten, että tavoitteen toteutumista voidaan seurata.

11 10 Taulukko 6 Pohjanmaan maakunnan työllisyysennuste POHJANMAA (perusura) Väestö 173,2 171,0 169,2 166,4 Työikäiset v. 126,4 125,5 125,6 121,9 Työvoima 84,5 82,0 80,3 73,7 Työvoimaosuus v. % 66,8 65,3 64,0 60,5 Työllisyysaste v., % 67,8 69,2 69,2 70,6 Työlliset yht. 77,8 76,5 75,5 70,6 Työttömät 6,7 5,4 4,8 3,1 Työttömyysaste, % 8,0 6,6 6,0 4,3 Lähde: Sisäasianministeriön maakunnittainen työllisyysennuste, tammikuu Taulukko 7 Pohjanmaan maakunnan elinkeinorakenne-ennuste ja työpaikkojen lisäysehdotus (esimerkki) POHJANMAA (perusura) Lisäys- Työll./työv henk. ehdotus Maatalous 8,0 6,2 5,9 Metsätalous 0,6 0,2 0,2 Teollisuus 20,4 19,4 19,1 2,0 Rakennustoiminta 4,5 5,2 4,9 Kauppa 9,5 9,8 9,7 0,5 Liikenne 5,1 4,6 4,3 0,5 Rahoitus 1,3 1,4 1,1 Liike-elämän palvelut 5,0 5,4 5,7 1,0 Julkiset palvelut 23,4 24,3 24,5 1,0 Tuntematon 0,0 0,1 0,1 Yhteensä 77,8 76,5 75,5 5,0

12 11 Millä elinkeinostrategialla uudet työpaikat luodaan? Uusien työpaikkojen kokonaistarve. Uusien työpaikkojen luominen ei luonnollisestikaan ole riippumatonta olemassa olevista työmarkkinoista. Työvoiman kysynnän näinkin merkittävä nettolisäys lisää vastaavasti työvoiman tarjontaa sekä omassa maakunnassa vähentämällä perusuraan sisältyvää lähtömuuttoa maakunnasta lisäämällä tulomuuttoa muista maakunnista. Toisin sanottuna täystyöllisyystavoite on luonteeltaan kumulatiivinen, uusien työpaikkojen tarve olisikin ehkä noin Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa taas se, että vaikka uusia työpaikkoja luotaisiin vaikkapa 10000, kaikki eivät suinkaan työllisty. Käytännössä laskennallinen 'nollatyöttömyys' tarkoittaa työvoimapulaa. Tämäntapaiset kysymykset ovat lisähaasteita ennakoinnille, eivät perusteita luopua (määrällisestä) ennakoinnista. Innovatiiviset kehittämisalueet. Kultakin valitulta toimialalta (esimerkissä teollisuus, liikenne, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut) on tarpeen tunnistaa sellaiset uudet tai kasvavat liiketoiminta-alueet, joille uudet työpaikat voidaan luoda. Eräissä MAREennakointihankkeissa on käytetty näiden innovatiivisten alueiden tunnistamisessa Taulukossa 8 esitettyä kehittämisalueluetteloa. Kukin kehittämisalue pitää mahdollisuuksien mukaan pyrkiä konkretisoimaan yritys- ja tuoteideoiksi, vähintäänkin kärki- tai menestystuotteiden osalta.. Porrasnostostrategia. Todennäköisesti huomattava osa uuden liiketoiminnan yrittäjistä ja työntekijöistä on jo alueella toimivia. Uudella liiteominnalla on kuitenkin porrasnostovaikutus. Toisin sanottuna vaikka työttömistä merkittävää osaa ei sijoittuisi näille uusille ja korkeahkoa osaamista vaativiin tehtäviin, näihin tehtäviin työllisistä sijoittuvat jättävät jälkeensä avoimia työpaikkoja työttömille. Prosessistrategiat. Edellä kuvattua elinkeinostrategiaa voisi luonnehtia myös konkreettisesti. Meillä harjoitetaan runsaasti myös strategiaa, jota voisi nimittää prosessuaaliseksi. Tällöin

13 12 kehittämistavoitteet asetetaan suhteellisen epäkonkreettisina ideoina kuten kansainvälistymisenä, verkottumisena, laatuajattelun lisäämisenä, IT-valmiuksien kehittämisenä tai ympäristöosaamisena. Näiden megatrendiomaisten tekijöiden vaikutukset tulisi kyetä konkretisoimaan kullakin toimialalla. Nämä tekijät voidaan ottaa huomioon myös koulutuksessa. Mikäli toimialakonkretisointi on tehty, myös koulutuksessa päästään astetta konkreettisempaan oppimiseen kuin lähdettäessä vain abstrakteista periaatteista tai tavoitteista. Mitä osaamista elinkeinostrategia edellyttää? Kasvualojen osaamistarpeet. Kysyttäessä mitkä ovat työelämän uudet osaamistarpeet, juuri edellä tarkoitetut valinnat (Taulukko 8) konkretisoivat osaamisalueet. Mikäli tunnistettujen innovaatioalueiden kehittämiseen ei maakunnassa sitouduta so. ne eivät aidosti sisälly elinkeinostrategiaan, ei innovaatioalueista saada uskottavaa ohjetta koulutuksen suuntaamiseen sen enempää sisällöllisesti kuin määrällisestikään. Elinkeinojen osaamistarpeet. Koulutustarve ei koske ainoastaan kasvualoja, vaan on 'laajempi' kysymys. Kun arvioidaan kunkin toimialan ammattirakenteen muutos ja poistuma työvoimasta, saadaan selville uuden työvoiman tarpeen kohdentuminen ammatteihin. Ammateittain arvioitu koulutettujen tarve kohdennetaan koulutuksiin käyttäen ammattikoulutus-avainta. Erikseen laaditussa Aluebarometrissa on kuvattu koko maan, läänien ja maakuntien ammattirakenne, poistumat, uuden työvoiman tarve ja sen kohdistuminen koulutuksiin koulutusaloittain- ja asteittain (MARE-sovellus). Laadulliset osaamistarpeet. Vaikka toimialaperustainen ennakointi on painotetusti määrällistä, laadullinen näkökulma on tarkastelussa aina läsnä. Laadullisten arvioiden rooli korostuu etenkin ammatti-koulutus -avaimen laatimisessa, jossa vastaan kysymykseen 'mistä koulutuksista ao. ammattiin on tarkoituksenmukaista rekrytoida.

14 13 Taulukko 8 Toimialojen kehittämispotentiaaleja Teollisuus (TOL 3) 1. IT-infrateknologia 2. 3G-sovellukset (mobiiliteknologia) 3. Lääkkeet (bioteknologian sovellukset) 4. Elintarvikkeet (bioteknologian sovellukset) 5. Kalliit desing-tuotteet (vaatteet, huonekalut) 6. Erikoismateriaalit (metallit, biomateriaalit, keraamiset) 7. Automaatiojärjestelmät 8. Kulkuneuvot (muut kuin bensiini/dieselkäyttöiset) Kauppa- ja matkailu (TOL 6) 1. ekauppa (verkko, mobiili) 2. Yksilölliset tuotteet (räätälöinti) 3. Brandit (bulkkituotebrandit esimerkiksi vaatteissa) 4. Eko-tekijät keskeinen laatukriteeri 5. Vero-ohjaus (alv:n määrä ja kohdentaminen) 6. Helppokäyttöiset tuotteet (vanhusten tarpeisiin) 7. EU:n yhteismarkkina-alue ( ) 8. Vuokraus (leasing) ja kierrätys Liikenne, logistiikka (TOL 7) 1. Kuljetusautomaatio (kontit, pakkaukset) 2. ekaupan kuljetukset (jakelukeskukset, lähijakelu) 3. Logistiikkaintegraattorit (kuljetusprosessien hallinta, optimointi) 4. Yksityinen raideliikenne 5. Energiaa- ja ympäristöä säästävät kuljetusratkaisut 6. Kuljetusten tietoteknologia (paikannus, 3G) 7. Aluekeskuslogistiikka ('kasvukeskus'-etätyö) 8. Pohjoinen ulottuvuus (strategiset väylät) Liike-elämän palvelut, rahoitus (TOL 8) 1. Rahoitus (riskirahoitus, pelaajien lisäys, e-toiminnot) 2. Vakuutus (riskispektrin laajeneminen, nopeutuminen) 3. Osaava raha (kasvottomasta rahasta osaavaan rahaan) 4. Sukupolvenvaihdokset (omistajuuden muutosongelmat) 5. Kiinteistöjen hoito (rakennusten elinkaariajattelu) 6. Brandien kehitystyö 7. Kv-oikeus (patentit, tekijänoikeudet, kiistat) 8. Liiketoiminnan verkkopalvelut (kirjanpito) Yhteiskunnalliset palvelut (TOL 9) 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelut 2. Opetuksen verkkopalvelut (virtuaalikoulut) 3. Verkkovirastot (etäpalvelukeskukset) 4. Turvapalvelujen laajeneminen ja rakennemuutos 5. Syrjäytymisen ehkäisy- ja hallintapalvelut 6. Oikeuspalvelujen laajeneminen (kv- ja verkostopalvelut) 7. Kansalaisten oikeuksien korostuminen 8. Kolmannen sektorin tukipalvelut

15 14 Miten suurten ikäluokkien eläköityminen vaikuttaa? Suurten ikäluokkien eläköityminen on megatrendi muiden joukossa. Eläköitymistä voidaan kuitenkin tarkastella siinä mielessä tarkemmin, että sen ajoittuminen ja määrällinen vaikutus tunnetaan melko tarkasti jo nyt. Aluebarometrissä on kuvattu ammattiryhmittäin kunkin maakunnan osalta poistuman volyymi kuluvalla vuosikymmenellä. Poistumilla on välitön vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen ja sitä kautta koulutettujen tarpeeseen, minkä aluebarometri osoittaa. Yhtäältä mittava poistuma voidaan tulkita mahdollisuudeksi lisätä tuottavuutta niin että poistumaa ei ole tarpeen täydessä mitassa korvatakaan. Toistaiseksi ei ole herätty tällaisiin tuottavuuden kehittämisohjelmiin, joilla voitaisiin toiminnan kilpailukykyä lisätä oleellisesti. Perusskenaarion (Taulukko 7) mukaan teollisuus on laskeva toimiala. Tällöin uuden työvoiman ja koulutettujen tarve selittyy poistumilla (Taulukko 9). Poistumien määrä eri ammattiryhmissä eli käytännössä teollisuuden alatoimialoilla ei määrältään ei ole sinänsä huolestuttavan suuri. Vasta kun perusskenaarioon lisätään kasvuodotukset tarpeet nousevat merkittäviksi. Teollisuutta on vaivannut nuorten haluttomuus hakeutua alalle, mikä muodostuu mahdollisen kasvun esteeksi. Tuotantoa hajauttamalla eli lisäämällä alihankintaa ja samalla nuorten yrittäjien määrää ongelma olisi todennäköisesti ratkaistavissa. Asiantuntijakeskusteluissa ratkaisuksi esitetään usein vierastyövoimaa. Elinkeinostrategiaa muotoiltaessa tähänkin kysymykseen tulee antaa selkeä vastaus odottamisen ja ajautumisen sijaan.

16 15 Taulukko 9 Rakennemuutosten (elinkeino- ja ammattirakenne) sekä poistuman vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen (yhteensä), Teollinen työ, Pohjanmaa Ammattir. Poistuma Yhteensä 2 Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Miten rakennemuutos vaikuttaa koulutustarpeisiin? Ammattirakenneanalyyseillä (MARE, MITENNA) voidaan helposti ennakoida tarkastellun alueen elinkeinorakenteen, ammattirakenteen ja eläkepoistumien vaikutus uuden työvoiman tarpeeseen (Taulukko 10). Koulutustarvelaskelma tulostuu MARE-mallilla myös koulutusaloittain ja MITENNA-mallilla opintoaloittain. Taulukko 10 Pohjanmaan koulutustarve koulutusasteittain (henkeä vuodessa). Laskelma sisältää maakunnan oman tarpeen. Pohjanmaa % Toinen aste % Ammattikorkeakoulu % Yliopisto %

17 16 3 Klusterianalyysit Verkottuminen on tietoyhteiskuntakehityksen ydin. Siinä missä toimialat kuvaavat (suhteellisen pysyviä) rakenteita, muutos voidaan tunnistaa ja ymmärtää ennakoimalla verkostoja. Pidempään verkostologiikka on ymmärretty alihankintatoimintana. Vaatetusteollisuus on hyvä esimerkki uudesta klusterirakenteesta, valmistus on siirtynyt halvan työvoiman maihin mutta brandeihin perustuvat jakelu elää. Etenkin ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän klusterilogiikan. Perinteisiä vahvoja kaupan omia kotimarkkinoita ovat tulleet valloittamaan myös saksalaiset. Klusterianalyysissä työelämää ja tuotantoa tarkastellaan verkostona, jonka yritykset mutta myös julkisen sektorin toimija muodostavat. Keskeistä klusteriin kuulumiselle on, että kukin toimija kuten yritys tuottaa lisäarvoa verkostoon ja saa myös verkostolta sitä. Toimijoiden tulisikin selkiyttää itselleen ja myös verkostolle, mitä nämä lisäarvot ovat. Klusterit kuvataan usein arvoketjuina. Esimerkiksi metsäklusteri voidaan kuvata ketjuna, joka metsänhoidosta eli puuntuotannosta, etenee sellun ja paperin tuotannon kautta kirjapainoihin, josta fyysinen tuote päätyy jakelukanavien kautta loppuasiakkaalle eli esimerkiksi sanomalehden lukijalle. Koko ketjuun sisältyy lukemattomia prosesseja energian tuotannosta ja kulutuksesta logistiikkaan ja aina toimittajien ja mainostajien tekemään sisältötuotantoon asti. Mitään erityistä sääntö ei klusterin rajaamisen suhteen ole. Koko ketjun hallinta samalla kertaa voi muodostua ylivoimaiseksi. Yhtäältä klusterin ymmärtäminen vain paikallisten toimijoiden kautta voi rajoittaa näkemästä klusterin tarjoamia mahdollisuuksia. Joka tapauksessa klusteria tulisi tarkastella sellaisessa laajuudessa, että voidaan ymmärtää ja loogisesti päätellä klusterin tulevaisuus vähintään keskipitkällä aikajänteellä. Tätä ymmärrystä ei välttämättä ole klusterissa toimivilla yksittäisillä yrityksillä. Klusterin keskeinen ominaisuus on keskittyminen ydinosaamiseen. Toisin sanottuna yritys keskittyy omimpaan ja ulkoistaa tukitoiminnot kuten tyypillisesti siivouksen tai vartioinnin. Koska tuotanto voidaan hajauttaa ja tuotannon ohjaus hallita perustuen infomaatioteknologiaan, myös ydintuotanto voidaan usein hajauttaa alihankintaan esimerkiksi metalliteollisuudessa. Yhtäältä mikäli tuotanto edellyttää yhtä kokonaista tuotantolaitosta

18 17 kuten prosessiteollisuudessa on usein välttämätöntä, periaatteessa fyysisesti saman laitoksen sisällä voi toimia siivousyritysten tapaan lukuisia yrityksiä, joista kukin olisi erikoistunut ydinosaamiseensa. Klusteritarkasteluille tyypillistä on myös avain- eli kärkiajattelu. Puhutaan avaintuotteista, avainyrityksistä tai avaintuotannosta. Toimialatarkasteluissa ovat periaatteessa kaikki yritykset mukana, joskin kärkiajattelu on tullut myös toimialatarkasteluihin eli lähemmäs klusteritarkasteluja. Klusteritarkastelun rajaamisessa ja klusterin hallinnassa kärkiajattelusta on suurta hyötyä. Jäljempänä kuvattu topten-klusterianalyysimenettely perustuu juuri priorisointiin. Klusterityppisen tarkastelun vahvuus on siinä, että kullakin alueella voidaan melko helposti tunnistaa klusterissa toimivat yritykset ja näiden tuotteet. Toisin sanottuna klusteriperustainen ennakointi on konkreettista etenkin verrattuna pelkillä talousmuuttujilla (bkt, tuottavuus) laadittuihin toimialaennusteisiin. Tässä konkreettisuudessa piilee myös vaaransa: kyetäänkö sittenkään näkemään klusterissa olevia mahdollisuuksia yli sen mitä on jo olemassa. Kukin toimija näkee luonnollisesti tärkeäksi oman liiketoiminnan vahvistamisen ja kehittämisen, mielenkiinto uusia liiketoiminta-alueita tai klusterin osia kohtaan voi jäädä vähäiseksi. Näin lienee käynyt mekaanisen puun kohdalla, jossa jalostusastetta ei ole kyetty oleellisesti nostamaan lukuisista yrityksistä huolimatta. Ilmeisesti suurimmat puutteet ovat muotoilu- ja markkinointiosaamisessa. Mitkä ovat uudet ja kasvavat työvoima- ja osaamistarpeet? Klusterianalyysien ensisijainen tarkoitus on tunnistaa klusterien uudet ja nopeasti kasvavat liiketoiminnot sekä näihin liittyvät työvoima- ja osaamistarpeet. Edellä toimialatarkasteluissa (Taulukko 8) viitattiin jo tällaisten innovatiivisten kehittämisalueiden löytämiseen. Kun kehittämisalueet on tunnistettu, voidaan näitä vastaavat työvoima- ja osaamistarpeet suhteellisen helposti päätellä.

19 18 Kasvavien klustereiden ohella on myös niitä klustereita, jotka ovat suhteellisen vakaassa tilassa. Näidenkään ei ole pysähdyksissä, vaan keskeisenä haasteena on tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Esimerkiksi rakentaminen on ainakin toistaiseksi kotimarkkinapanotteista. Rakentamisessa on kuitenkin trendi, jonka mukaan yhä valmiimpia kokonaisuuksia tehdään teollisesti ja paikallarakentaminen vähenee myös korjausrakentamisessa. Mikä tähän trendiin uskotaan, asennustyön rooli kasvaa perinteisen rakennustyön menettäessä osuuttaan. Periaatteessa vakiintuneiden ja kotimarkkinapainotteisten klusterien muutokset on helposti tunnistettavissa. Klusteritarkastelua voidaan soveltaa myös alasajoklustereihin, joissa tyypillisesti suomalaisen työn suhteellisen korkea kustannus on siirtänyt tuotantoa halvemman työn maihin kuten on käynyt tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Nimenomaan TEVA-toimialla on tapahtunut romahdus. Kun taas tarkastellaan vaatetusta klusterina, nähdään että liiketoiminnassa on lukuisia hyvin menestyneitä eurooppalaisiakin yrityksiä kuten ruotsalainen H&M. Yrityksen osaaminen markkinoinnissa eli brandien rakentamisessa ja koko klusterin logistiikassa. Klusterihahmotuksen kautta tulisi kyetä näkemään vastaavantyyppiset muutokset myös muissa supistuvissa toiminnoissa. Rakennemuutoksen kohteena ovat jatkossa palvelualat ja etenkin ne, joissa tuottavuutta voidaan lisätä sähköisten palvelujen ja -ohjausjärjestelmien avulla. Näitä aloja ovat lähivuosina kauppa- ja matkailu sekä pidemmällä aikavälillä sosiaalija terveydenhuolto sekä opetus. Tuleeko näistä alasajo- vai kasvuklustereita riippuu siitä, kykenevätkö suomalaiset toimijat palveluvientiin vai käykö niin että ulkomaiset toimijat ottavat hoitaakseen meidän perinteiset kotimarkkinammekin kuten on kaupan joillain sektoreilla käymässä. Klusterianalyyseissä on toistaiseksi päästy lähinnä nykytilan kuvauksiin. Näköpiirissä olevat muutokset näyttäytyvät kuitenkin niin suurina, että kansalliset klusteristrategiat tulisi luoda pikaisesti myös palvelualoille. Osana strategioita ratkaistaisiin myös työvoima- ja koulutustarvekysymykset. Ellei klusteristrategioita laadita, vaatimus koulutuksen kohdentamisesta kasvualoille jää epäkonkreettiseksi toiveeksi.

20 19 Mitkä ovat Suomen avainklusterit? Mielenkiintoisimmat klusterit löytyvät tällöin informaatioteknologista ja sisältötuotannosta eli informaatioteknologiaa soveltavista palveluista. Yrjö Myllylän tekemän kaupunkiseutuihin kohdistuneen delfitutkimuksen mukaan mielenkiintoisimmat kehitettävät klusterit ovat: 1) informaatioteknologia (18), hyvinvointi (12), ympäristö (7), logistiikka (5), matkailu (4), mekaaninen puu (4) ja muut (2) eli mainintoja yhteensä 52. Etlatiedon, LTT:n ja TKK:n avainklusterihankkeessa tarkasteltiin 68 toimialan keskinäisiä suhteita eli yli 4000 kahden toimialan välistä suhdetta. Lähtökohtana olivat näiden toimialojen väliset ostot ja myynnit. Lisäksi tarkastelussa käytettiin hyväksi kansainvälisiä siteitä kuvaavia vientisuhteita sekä teknologisia suhteita kuvaavia investointeja. Näin päädyttiin formaalisen analyysin kautta yhdeksään klusteriin: 1) informaatio- ja kommunikaatioklusteri 2) metsäklusteri 3) metallinjalostusklusteri 4) koneenrakennusklusteri 5) elintarvikeklusteri 6) liike-elämän palvelujen klusteri 7) rakennusklusteri 8) energiaklusteri 9) hyvinvointiklusteri. Näissä klustereissa ilmenevät suomalaisen tuotannon vahvuudet. Kunkin maakunnan tulisi käydä nämä klusterit läpi ja arvioida mahdollisuutensa niissä. Avainklustereita ei kuitenkaan alue- ja paikallistasolla tule ymmärtää siten, että ne realisoituisivat kaikkialla kokonaisina ja samanlaisina. Toisin sanottuna kunkin alueen tulisi kyetä tunnistamaan ydin- ja erityisroolinsa kussakin klusterissa. Tällainen erityisrooli voi liittyä esimerkiksi tiettyyn erityiseen teknologiaan, (sähköiseen) kauppaan, logistiikkaan, matkailuun tai elämyksiin. Tällöin klusterit tullevat myös nimetyiksi aina tapauskohtaisesti.

ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti 31.10.2001/23.3.2003. Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet

ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti 31.10.2001/23.3.2003. Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet 0 ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti 31.10.2001/23.3.2003 Keijo Mäkelä LOPPURAPORTTI Ennakoinnin parhaat käytännöt - työelämän muutos ja koulutustarpeet 1 Saatteeksi ESR-ennakoinnin koordinaatiohankeen

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot