Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti)"

Transkriptio

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 57 Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti) Liitteenä kirjallisuuskatsaus jätteiden synnyn ehkäisystä Heikki Kemppi Helsinki 2002

2

3 Sisällys Johdanto 3 Jätekäyttäytymisen analysointi 4 Jätepolitiikan toivorikkaat tavoitteet 4 Jätevirta- ja taseanalyysi on menetelmä jätteiden synnyn ja ehkäisyn analysointiin 8 Kulutuksen jätteisiin vaikuttaminen edellyttää kulutuksen tarkempaa analysointia 15 Talouden reunaehdot mallitetaan automaattisesti 20 Jätepoliittisten ohjauskeinojen analyysista apua päätöksentekoon 22 Jätetutkimuksen klusterit jätetutkimuksen ohjaajina 25 Jätetutkimusklusteri I: Suomen talouden jätevirta- ja taseanalyysi sekä jätetilastoinnin ja -seurannan kehittäminen 30 Jätetutkimusklusteri II: jätekäyttäytymisen analyysi 34 Talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusteri 40 LIITE I: Kirjallisuuskatsaus jätteen synnyn ennalta ehkäisystä 47

4 2

5 Johdanto Tässä suunnitelmassa pyritään hahmottamaan jätepolitiikan suunnittelun ja harjoittamisen kannalta oleellisia tutkimuskohteita. Tarkoituksena on joiltakin osin esittää tutkimusmenetelmiä tutkimusongelmien ratkaisemiseksi. Oleellista on myös pyrkiä kokoamaan tutkimusaiheita tutkimuskokonaisuuksiksi (tutkimusklustereiksi), joissa voidaan hyödyntää tutkimusongelmien välisiä synergiaetuja. Toisaalta jätepolitiikan tuloksellisen harjoittamisen kannalta yhtä oleellista on jäsennellä tutkimusklustereidenkin väliset yhteydet. Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa ei ole otettu huomioon resurssirajoitteita; rahoitusta ja käytettävissä olevaa tutkimusasiantuntemusta. Tässä raportissa kuvaillaan tutkimusohjelma, jolla voidaan löytää vastaukset niin sanottuihin tyhmiin kysymyksiin; Miksi jätettä syntyy?, Miten jätteen määrää voidaan vähentää ennaltaehkäisyllä? ja Miten taloutta voidaan ohjata ekologisempaan suuntaan? Tutkimussuunnitelman rakenne on seuraava. Luvussa yksi tarkastellaan jätepolitiikan tilaa Suomessa ja käsitellään jäte- ja materiaalialivirtoihin perustuvaa jäteanalyysiä sekä jätekäyttäytymisen osa-alueita. Toisessa luvussa esitellään jätetutkimusklusteri I, kolmannessa luvussa esitellään jätetutkimusklusteri II ja viimeisessä neljännessä luvussa esitellään talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusteri. Tutkimusklustereiden numerojärjestys kuvaa pitkälti myös tutkimusten toteuttamisjärjestystä; tutkimusklustereiden II ja III tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimusklusterin I valmistumista. Vastaavasti tutkimusklusterissa II on osa-alueita, joiden onnistuminen on edellytyksenä talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusterin tavoitteiden onnistumiselle. Tämän tutkimussuunnitelman on laatinut Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Heikki Kemppi Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella. Työtä on ohjannut johtoryhmä, johon on kuulunut Matti Melanen, Per Mickwitz ja Juhani Puolanne Suomen ympäristökeskuksesta sekä Juha Honkatukia ja Adriaan Perrels Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Suunnitelmaan liittyy lyhyt kirjallisuuskatsaus jätteiden synnyn ehkäisystä, joka on liitteenä I. 3

6 Jätekäyttäytymisen analysointi Jätepolitiikan toivorikkaat tavoitteet Jätepolitiikan tilannetta kuvaa pelkistetysti kuvio 1, jossa esitetään jätehuollon toimi/tavoite alueet ja talouden materiavirrat. raaka-aineet ja tuotantotavat tuotteet ja kulutustavat lajittelu ja kierrätys toivottu epäsuora ohjausvaikutus kaatopaikkajäte suora ohjaus jätepoliittinen ohjaus Kuvio 1. Jätepolitiikan tavoitealueet ja aineen kulku taloudessa. Kuvio 1 ilmentää kahta seikkaa. Ensinnäkin jätepolitiikan tavoitteiden hierarkia on luettavissa vasemmalta oikealle. Ensisijaisena tavoitteena on jätteiden määrän vähentäminen niiden synnyn ehkäisyllä, mikä edellyttää raaka-aineiden käyttöön liittyvien tuotantotapojen muuttamista sekä etenkin kulutustapojen muutosta. Jätteiden synnyn ehkäisyhän on sama asia kuin on raaka-aineiden käytön vähentäminen. 1 Toisena tavoitteena on lisätä kierrätystä muuttamalla hyödykkeiden ominaisuuksia, kehittämällä kierrätystekniikkaa ja edistämällä kierrätyksen taloudellisia edellytyksiä. Vasta kolmantena tavoitteena on jätehuollon perinteinen tavoite eli kaatopaikkajätteen sijoittaminen taloudellisesti ympäristöä ja ihmisten terveyttä vaarantamatta. Muun muassa EY:n jätedirektiivien ansiosta viimeksi mainitussa 1 Siis myös hyödynnettävä jäte on (alun perin) määritelty jätteeksi. Jätteen synnyn ehkäisyllä ei siis tarkoiteta kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän vähentämistä, vaan kulutuksen ja tuotannon jätepotentiaalin siis materiaalisisällön pienentämistä. Tässä raportissa käytetään raaka-aine- ja materiaalikäsitteitä rinnakkain. 4

7 tavoitteessa onkin onnistuttu varsin hyvin; kaatopaikoista aiheutuvat ympäristöhaitat ovat vähentyneet ja todennäköisesti myös jätteiden käsittelyn yksikkökustannukset ovat alentuneet. 2 Toiseksi jätehuolto-ohjaus tai jätepoliittinen ohjaus kohdistuu kaikkiin osa-alueisiin. Kyseessä ei ole pelkästään kansallinen politiikka, vaan kuvio 1 kuvaa pitkälti myös EY:n jätehuoltopolitiikan tilaa. Kuviossa 1 esitetään jätepolitiikan suora ohjaus alhaalta ylöspäin ko. osa-alueelle suuntautuvalla nuolella. Ohjaus on voimakkainta perinteisellä jätehuollon osaalueilla kaatopaikkatoiminnassa sekä kierrätyksen edistämisessä ja se on heikompaa tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Koska ympäristöviranomaisilla ei ole, useistakaan syistä, mahdollisuuksia vahvistaa kulutukseen ja tuotantoon kohdistuvaa ohjausta, jätepolitiikka nojaa pitkälti epäsuoraan ohjaukseen. 3 Toisin sanoen toivotaan, että kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikka vaikuttavat kulutukseen ja tuotantoon siten, että jätteiden synnyn ehkäisyn tavoite toteutuu osittain. Epäsuora vaikutus perustuu muun muassa kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikasta aiheutuviin kustannuksiin sekä jaettavaan tietoon (jätevalistukseen). Epäsuoran vaikutuksen toteutuminen ei ole toiveajattelua, vaan jätteiden käsittelyn kallistuminen lisää kierrätystä ja vähentää raakaaineen käyttöä tuotannossa. Tosin vaikutus ei käytännössä ole riittävä tavoitehierarkian ylimmän tavoitteen jätteiden synnyn ehkäisyn toteutumiseksi. Jätemäärien kehityksessä ei välttämättä toteudu edes ns. suhteellinen irtikytkentä, joka merkitsisi esimerkiksi kotitalouksien jätemäärien kasvun jäämistä kotitalouksien kulutusmenojen kasvua hitaammaksi. Edellä mainittu ohjausvaikutus etenee jätteiden synnyn kannalta ikään kuin vastavirtaan. Tällaisen politiikan tuloksellisuutta voidaan epäillä useastakin syystä. Ensinnäkin onnistunut kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikka alentaa jätehuollon kustannuksia sekä parantaa jätteiden imagoa, jolloin epäsuora ohjausvaikutus väistämättä heikentyy. Toiseksi epäsuoran ohjauksen logiikan mukaan jätteiden syntyä, siis raaka-aineiden käyttöä, tulee vähentää kaatopaikkaongelman vuoksi; kaatopaikkojen niukkuuden ja/tai niistä aiheutuvien ympäristöongelmien vuoksi. Suomen kaltaisessa harvaan asutetussa maassa uudenaikaisella kaatopaikkatekniikalla ko. politiikan perustelut eivät liene uskottavia. Kolmanneksi tavoitehierarkian ylin tavoite eli raaka-aineiden käytön vähentämistavoite ei perustu kapeasti määriteltyyn jätehuoltopolitiikkaan. Kyseinen tavoite perustuu käsitykseen, että jatkuvasti lisääntyvä raaka-aineiden ja energiavarojen käyttö vaarantaa globaalien ekosysteemien toiminnan. Luonnonjärjestelmien toiminnan kannalta suurin osa ihmisen toiminnoista tuottaa jätettä ja kaatopaikalle päätyvä jäte on tästä usein vain pienehkö osa. Pit- 2 Tämä ei ole ristiriidassa sen tiedon kanssa, että jätehuollon kustannukset, myös yksikkökustannukset, ovat kohonneet. Yksikkökustannukset täytyy korjata jätehuollon laadulla. Kaatopaikkadirektiivin toteuttaminen nimenomaan kohottaa kustannuksia laadun paranemisen kautta, mutta tekninen kehitys ja organisatoriset muutokset todennäköisesti alentavat (laatukorjattuja) yksikkökustannuksia. Jätehuollon kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin tekninen kehitys mahdollistaa (kalliin) työvoiman käytön vähentämisen. Ilmeisesti yksi tutkimisen arvoinen seikka on se, kuinka suhteellisen monimutkainen jätehuollon organisointi vaikuttaa jätehuollon pitkän aikavälin yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen. 3 Yksi luonnollinen syy ohjauksen puutteeseen on yksinkertaisesti se, että hallinnolla ei ole ollut tarvittavaa tietoa ohjauksen kohdistamisesta, tarvittavista ohjauskeinoista ja niiden vaikutuksista. Toinen tyypillinen syy on ympäristöpolitiikan harjoittamisen tavanomaiset reunaehdot, kuten vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn vaaliminen. 5

8 källe teollistunut maa aiheuttaa ympäristökuormitusta merkittävissä määrin muualla kuin omassa maassa. Lisäksi useissa maissa, kuten Suomessa, suuri osa tuotannosta viedään muihin maihin, jolloin hyödykkeiden ominaisuuksia eivät päätä suomalaiset kuluttajat, vaan maailmanmarkkinoiden kuluttajat. Raaka-aineen kulkua taloudessa voidaan tarkastella kierrätysnäkökulmasta. Periaatteessa lähes kaikki jäte eli hyödynnetty raaka-aine voitaisiin kierrättää takaisin talouteen. 4 Tämä on jo nyt mahdollista joidenkin teollisten prosessien tapauksessa. Kuitenkin täydellinen kierrätys edellyttäisi kaiken raaka-aineen ja kaiken siirretyn materiaalin kierrättämistä. Tämä edellyttäisi merkittävää energian käytön lisäämistä ja silti luonnonjärjestelmien kannalta kierrättäminen ei ehkäisisi vaurioiden syntymistä. Energiankäytön lisääminen aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonjärjestelmissä energiavarojen hyödyntämisen yhteydessä. 5 Ainekiertojen sulkeminen vähentää ympäristön pilaamisen välityksellä tapahtuvaa luonnonjärjestelmien tasapainon järkkymistä, mutta se ei ehkäise mekaanisessa materiaalien siirrossa tapahtuvien vaurioiden vaikutuksia luonnonjärjestelmiin. Raaka-aineiden käytön vähentäminen eli jätteiden synnyn ennaltaehkäisy voidaan periaatteessa jakaa kahteen luokkaan: 1. Perinteisen suppeasti määritellyn jätepolitiikan tuottamaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. 6 Tällöin esimerkiksi kaatopaikkakustannusten hinnoittelun epätäydellisyyden korjaaminen voi johtaa materiaalien (raaka-aineiden) käytön vähentymiseen. Toisin sanoen ei ole itsestään selvää, että perinteinen jätehuoltopolitiikka aina johtaa oikean tasoiseen jätteiden synnyn ehkäisyyn Ekologisen modernisaation tai ekologisen rakennemuutoksen tavoitteen mukaiseen jätteiden synnyn ehkäisyyn. Tällöin jätekustannukset eivät perustu pelkästään jätehuollon liiketaloudellisiin tai suppeammin ymmärrettyihin yhteiskuntataloudellisiin kustannuksiin, vaan niiden lisäksi peritään erityinen jätevero tai raaka-ainevero. Joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa jätepoliittinen kaksoishyöty : jätehuollon hinnoittelureformin seurauksena taloudellinen tehokkuus lisääntyy ja materiaalien (raaka-aineiden) käyttö vähenee. Periaatteessa kohdan 1 mukaisen hinnoittelureformin toteuttaminen lienee suhteellisen yksinkertaista, koska yhteiskuntataloudelliset kustannukset voidaan määritellä 4 Tutkimuksessa ja tilastoinnissa täytyy tehdä tietyt tarkasteltavaa systeemiä koskevat rajaukset. Esimerkiksi onko kaatopaikka osa teknosysteemiä vaiko osa luontoa. Joissakin yhteyksissä käytetään toista määritelmää ja joissakin yhteyksissä toista. Luonnonjärjestelmien toiminnot eivät näitä systeemirajauksia noudata. 5 Tämä koskee etenkin uusiutumattomia energialähteitä. Myöskin uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen edellyttää materiaalien käyttöä. 6 Suppeammin määritelty jätehuoltopolitiikka on tyypillinen tapaus taloustieteen jätetaloutta koskevissa analyyseissä. Tällöin jätehuoltopolitiikan tarkoituksena on jätteiden käsittelykustannusten minimointi, jolloin esimerkiksi valinta jätteen massapolton ja kaatopaikalle sijoittamisen välillä perustuu kustannusten minimointiin. Yhdyskuntajätteen synnyn ja käsittelyn optimointiongelmat taloustieteen menetelmin käsiteltyinä on esitetty lyhyesti esimerkiksi Kinnamanin ja Fullertonin artikkelissa (1999). 7 Esimerkiksi jätehuoltomaksut poikkeavat huomattavasti kunnittain. Osassa kuntia jätehuoltomaksut eivät kata kaikkia jätehuollon kustannuksia. Periaatteessa jätehuoltomaksun kuntakohtaisia vaihteluja voidaan käyttää hyväksi, kun yritetään analysoida jätehuoltomaksun (jätehuollon kustannusten) vaikutuksia jätteiden määrään. 6

9 kohtuullisen tarkasti. Sen sijaan kohdan 2 mukaisesta tavoitteesta ei toistaiseksi vallitse riittävää yksimielisyyttä. 8 Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen siten, että raaka-aineiden käyttö absoluuttisesti vähentyy on hyvin haastava yhteiskuntapoliittinen tavoite. Kyseisen tavoitteen toteuttamisen sijoittaminen jätehuoltopolitiikkaan johtunee siitä, että ko. politiikkalohko on tavoitteen ilmeisin vastaanottaja. Tällöin kuitenkaan ei kiinnitetä huomiota siihen, onko ko. politiikan lohkolla käytännön edellytyksiä toteuttaa ko. tavoitteita ja johtaako ko. tavoite ns. tavoiteristiriitaan perinteisen jätehuoltopolitiikan kanssa (Hukkinen 1994). Jätteen synnyn ehkäisy eli raaka-aineiden käytön vähentäminen on jätepolitiikan ja kestävän kehityksen mukaisen ympäristöpolitiikan pitkän aikavälin tavoite. Jätehuollon suunnittelun keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: 1. Mitkä ovat raaka-aineiden reitit jätteiksi? Esimerkiksi yhdistetäänkö raaka-aineet vaikeasti kierrätettäviksi materiaalien yhdistelmiksi välituotteiden tuotannossa, jotka ovat usein tuontihyödykkeitä vai vasta kotimaan tuotantoprosesseissa? 2. Miten kulutuksen muutoksella voidaan vähentää raaka-aineiden käyttöä ja tätä kautta myös jätteiden määrää? 3. Missä määrin jätteen synnyn ehkäisytavoite tulee kohdistaa raaka-aineen tuotantosektorille, jossa neitseellistä raaka-ainetta korvataan kierrätysmateriaaleilla, missä määrin jalostussektorille, jossa vähennetään raaka-aineen käyttöä tuoteyksikköä kohden? 4. Minkälainen on järkevä jätepolitiikka pidemmällä aikavälillä? Missä määrin hyödynnetään kierrätystä ja missä määrin demateriaalisaatiota? Demateriaalisaatio vähentää jätteen määrää, mikä todennäköisesti vähentää kierrätyksen kannattavuutta. 5. Mitkä ovat jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn johtavat ohjauskeinot kullakin kohdealueella (tuotanto, kulutus, jätetalous)? Yksi oleellinen päätöksenteon ulottuvuus jätteiden synnyn ehkäisyssä on aika; on tehtävä ero lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden välillä sekä luotava politiikka, jolla johdonmukaisesti lyhyen aikavälin tavoitteilla edesautetaan pidemmän aikavälin tavoitteiden toteutumista. Tähän liittyy kysymys jätteiden hyötykäytöstä; onko järkevää pyrkiä mahdollisimman suureen jätteiden hyötykäyttöön kaikissa tapauksissa riippumatta toimenpiteistä, joilla jätteiden syntyä pyritään ehkäisemään. Vai onko järkevää säilyttää jätteissä nykyinen hyödyntämisrakenne ja pyrkiä minimoimaan raaka-aineiden käyttöä. 9 Jätteiden synnyn ehkäisyn eli raaka-aineiden säästön toteutuminen ei liene mahdollista lyhyellä aikavälillä. Tyypillisesti voitaisiin kuvitella, että tavoitteita asetetaan esimerkiksi vuodeksi 2010 ja siitä eteenpäin. Jätepolitiikan seurannan kannalta välitavoitteiden asettaminen on kuitenkin oleellista. 8 Yksimielisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksimielisyyttä (tai yksinkertaista enemmistöä demokratiassa) tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä uhrauksista. Retoriikan tasolla juuri kukaan ei vastusta kestävän kehityksen mukaista ympäristöpolitiikkaa. 9 Nämä seikat ovat tulleet ilmi useissa käydyissä keskusteluissa. 7

10 Toinen oleellinen seikka on ohjauskeinojen identifiointi (esimerkiksi jätevero vs. raakaainevero) ja niiden arviointi monipuolisesti, etenkin ns. odottamattomat haitat ja hyödyt mukaan lukien (Hilden et al. 2002) Periaatteessa jätepoliittisen ohjauksen vaikuttavuuden arviointi koostuu useasta elementistä, kuten - kokonaistaloudellisista vaikutuksista (tuotanto, vienti, työllisyys, hintataso yms.) - taloudellisista vaikutuksista (kuten energian hinnan nousu) - tarkoitetuista ympäristövaikutuksista - muista ympäristövaikutuksista - yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista (esimerkiksi alueelliset ja tulonjaolliset kysymykset) Jätevirta- ja taseanalyysi on menetelmä jätteiden synnyn ja ehkäisyn analysointiin Tiedon puutetta voidaan joskus käyttää tekosyynä yhteiskuntapolitiikan tehottomuuteen. 10 Luotettavien tilastotietojen puuttumisen vuoksi harjoitetun politiikan tehoa ei saada jälkikäteen selvitettyä. Jätteiden synnyn ennalta ehkäisyn toteuttaminen edellyttää tietoa talouden raaka-aine-, materiaali- ja jätevirroista ja kieltämättä näitä ei vielä tunneta riittävällä tarkkuudella. Lisäksi tarvitaan tietoa raaka-aineiden ja materiaalien käytön (esimerkiksi tuotannon autonomisen tehostumisen) sekä kulutuksen logiikasta. Kulutustapojen ymmärtämisessä myös sosiaalitieteet ovat keskeisessä asemassa. Jätepolitiikan toimijat ovat tiedostaneet epätäydellisen tietämyksen ja useissakin yhteyksissä on esitetty lisää tutkimusresursseja jätetutkimukseen (esimerkiksi Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005). Talouden materiaalivirtatarkastelu on hyvä lähtökohta em. jätevirtojen analysoinnille ja jätteiden synnyn analyysille (kuvio 2) Ympäristönsuojelun tavoitteiden, kuten luonnonvarojen säästämistavoitteiden, asettamista vastustetaan usein tiedon puutteella, emme vielä tiedä ekosysteemien kestävyyden rajoja. Terveen järjen mukainen reaktio on kuitenkin varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Eihän epätietoisuus jään kantavuudesta ole useimmille meille peruste mennä jäille. 11 Suomen materiaalivirtatarkastelu on saatu valmiiksi vuonna 2002 (Mäenpää). Materiaalivirtatarkastelussa Suomen materiaalien käyttö jaetaan toisaalta panoksiin (kuten raaka-aineet, vesi, ilma, tuonti jne.) ja tuotoksiin (kuten kotimaisiin hyödykkeisiin, vientiin, ilmapäästöihin, kiinteään jätteeseen jne.) sekä toisaalta toimialoittaiseen käyttöön (panoksina ja tuotoksina). Suomen materiaalien käytön kehitys on laskettu jo aikaisemmin (Ympäristöministeriö 2000). 8

11 raaka-aineen tuonti jätteen vienti raaka-aineen välillinen tuonti raaka-aineen kotimainen tuotanto? jätteen loppusijoitus luontoon jätteen kierrätys jätetarjonta raakaaineeksi? Kuvio 2. Raaka-aineen päätyminen jätteeksi. Kuviossa 2 kysymysmerkit ilmaisevat sitä, että useinkaan ei tiedetä raaka-aineen reittiä luonnosta luontoon eikä kaikkia kierrätysreittejä. Tyypillisesti jätetilastoista ei välttämättä ilmene, mistä tietty jäte on peräisin eikä tiedetä jätteen laatua (esimerkiksi 1,6 miljoonaa tonnia teollisuuden muu jäte luokassa). 12 Epäjohdonmukaisuutta on myös siinä, milloin jokin aine tilastoidaan raaka-aineeksi ja milloin jätteeksi. 13 Jätevirta- ja tasetarkastelu onkin syytä aloittaa käsite- ja luokitusanalyysilla, joka avaa jätetilastoja ja mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon tuottamisen. Kuvion 2 mukainen kuvaus on hyvin karkea ja sitä voidaan huomattavasti tarkentaa (kuvio 3). 12 Asiantuntija-arvioiden mukaan edelleenkin noin ¾ jätemääristä tiedetään kohtuullisella varmuudella ja noin ¼ arvataan. Mikäli näin todella, on jätemääriä ja kierrätystä koskevat eksaktit tavoitteet eivät liene kovinkaan mielekkäitä. Politiikan tulokset hukkuvat helposti tilastovirheeseen tai tilastovirheen muutos tulkitaan onnistuneeksi jätepolitiikaksi. 13 Suomen materiaalitaseen (vuoden 1995 tietoihin perustuva) mukaan panoksiin luonnosta sisältyi noin 83 miljoonaa tonnia hyödyntämätöntä sivutuotetta. Mikä osa ko. määrästä määritellään ja tilastoidaan jätteeksi vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi jätteen kokonaismäärään. 9

12 Raaka-aineen kotimainen tuotanto Raaka-aineen suora vienti Raaka-aineen tuonti Raaka-aineen tuonti välituotteina Raaka-aineen käyttö jalostuksessa Raaka-aineen välillinen vienti tuotteissa Raaka-aineen tuonti lopputuotteina Jäte raakaaineeksi/energiaksi Lopputuotteet Jätteeksi Välitön käyttö tuotteina Varastoitunut käyttö tuotteina Loppusijoitus luontoon Jätevienti Kuvio 3. Raaka-aineen kulku taloudessa jätehuollon näkökulmasta. 14 Kuvion 3 perusteella talouden raaka-ainevirrat ovat tulosta raaka-aineen suorasta tuonnista, kotimaisesta tuotannosta sekä tuonnista välituotteissa ja lopputuotteissa. Jätteiden synnyn ehkäisyn näkökulmasta osa raaka-aineen ja materiaalien käyttöä koskevista päätöksistä tehdään muualla kuin kotimaassa. Jalostuksessa, kuten myös raaka-aineiden tuotannossa, kierrätetään jätteitä (ns. hukkamateriaalia tai hyödyllistä sivutuotetta). Kuviossa 3 kyseistä toimialojen sisäistä kierrätystä (suljettu kierrätys) kuvaa paksu nuoli ko. tuotantolaatikoiden sisällä. Energiasisällön hyödyntäminen luetaan useimmiten tuotteen jälleen hyödyntämiseen kuuluvaksi. 15 Toinen kierrätyksen laji on avoin kierrätys, jossa jätteestä valmistetaan jotakin muuta kuin alkuperäistä tuotetta, kuten nestepakkauksista valmistetaan hylsykartonkia (Tuhkanen, 14 Samantyyppinen kuvio metallien kulusta on esitetty teoksessa Suomen talouden metallivirrat (Viitanen 1998). Kuvio 3 on muokattu kuvaamaan jätevirtoja. 15 Tosin on esitetty näkökantoja, joiden mukaan vain kierrätys materiaalina on aitoa kierrätystä. Materiaalina hyödyntäminen edellyttää energiankäyttöä keräyksessä ja uusiomateriaalin prosessoinnissa. Energiana hyödyntämisessä tarvitaan energiaa keräyksessä, mutta hyödyntämisessä saadaan aitoa nettoenergiaa. Ei todennäköisesti ole kovinkaan selvä, että toinen hyödyntämistapa on aina pääsääntöisesti ympäristön kannalta parempi. Tulos riippuu muun muassa energiantuotannon rakenteesta, kuten sähköntuotannon tuotantorakenteesta ja mitä polttoaineita kierrätysmateriaalista valmistettu polttoaine korvaa sekä luonnollisesti siitä miten suhtautuvat toisiinsa tuotteen valmistaminen neitseellisestä raaka-ainesta vs. uusioraaka-aineesta. 10

13 Sipilä & Turkulainen 2002). Kyseinen kierrätys on useimmiten toimialat ylittävää kierrätystä. 16 Jätteitä voidaan kierrättää toimialan sisällä, esimerkkinä mainittakoon puunjalostuksen jätteiden hyödyntäminen raaka-aineena, mutta tällöin myös muilta toimialoilta voi siirtyä jätteitä ko. toimialalle hyödynnettäväksi. Toisaalta jätteitä voidaan hyödyntää myös erillisellä jätetoimialalla, esimerkiksi jätteiden polttolaitos kuuluu ko. toimialalle tai niitä voidaan hyödyntää energiantuotannossa (kaukolämmön ja sähkön tuotannossa). Lisäksi jätteiden keräysjärjestelmä on organisatorisesti monimutkainen. Kaiken kaikkiaan kierrätysvirtojen selvittäminen lienee varsin työlästä. Jätteiden tilastokäytäntöä voidaan analysoida tarkastelemalla toisaalta toimialan sisäistä vs. toimialat ylittävää kierrätystä sekä sitä tilastoidaanko kierrätettävä materiaali/raaka-aine jätteeksi vai ei (taulukko 1). Tilastoidaan jätteeksi Ei tilastoida jätteeksi Kierrätykset toimialojen sisällä Kierrätykset toimialojen välillä Kierrätykset kulutuksesta Kierrätykset rakenteista Kierrätykset ulkomaiden kanssa Taulukko 1. Kierrätyksen ja jätteiksi luokittelun mukainen jätteiden analyysi. 17 Jätteitä voidaan tarkastella joko teknosysteemin näkökulmasta tai luonnonjärjestelmien toiminnan näkökulmasta. Tällöin tyypillisesti kuviossa 3 esitetty toimialojen sisäinen itsestään tapahtuva kierrätys merkitsee sitä, että taloudellisessa mielessä kysymyksessä ei ole lainkaan jäte. Luonnonjärjestelmien toiminnan näkökulmasta lähestulkoon kaikki ihmisen tuottamat tuotteet (mukaan lukien raaka-aineiden tuotannon piilovirrat) ovat ennemmin tai myöhemmin jätteitä. Materiaalivirtojen kasvun myötä jätevirrat kasvavat, jolloin luonnontilainen luonto väistämättä pienenee. Tästä näkökulmasta kaikki kierrätystä kuvaavat nuolet kuviossa 3 ovat näennäisiä ja pitkällä aikavälillä ainevirta vie ainoastaan luontoon. Tällöin oleellista on vähentää raaka-aineiden käyttöä, siis raaka-aineiden sisään virtausta talouteen (teknosysteemiin). Raaka-aineiden hyödyntäminen on tiivisti kytköksissä energian käyttöön, joten kierrätys l. uusioraaka-aineiden käyttö vähentää useimmiten myös energian kulutusta tuotannossa. 18 Sinänsä energiamineraalien käyttö tonneissa kuvataan materiaalitilinpidossa, mutta energia- 16 Onko kyseessä toimialan sisäinen tai toimialojen välinen kierrätys riippuu tietysti myös siitä, minkä tasoista toimialajakoa käytetään. 17 Tarvittaessa taulukkoon 1 voidaan lisätä myös määriä koskevat tiedot. 18 Erityisen selvästi tämä ilmenee joidenkin kierrätettävien materiaalien, kuten alumiinin, tapauksessa, jossa valmiin materiaalien käyttö tuotteen valmistukseen säästää huomattavasti energiaa. Toisaalta on kierrätysmateriaaleja, joiden käyttö ei vähennä energiankäyttöä, koska uusiomateriaalin valmistusprosessi on hyvin energiavaltainen. Toki tuotteen elinkaaren aikainen energiankulutus on vain yksi kriteeri, jolla kierrätyksen tehokkuutta tulee arvioida. 11

14 varojen käyttö aiheuttaa ympäristöongelmia myös niihin liittyvien happamoittavien ja kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Tuotannon eli jalostuksen lopputuotteet käytetään joko vientiin (raaka-aineen välillinen vienti tuotteissa) tai kotimaan kulutuksen lopputuotteisiin (lopputuotteet). Osa tuotteista eli hyödykkeistä kulkee talouden läpi nopeasti, mutta osa (investointitavarat) varastoituvat talouteen ja muuttuvat jätteeksi vasta pidemmän ajan kuluessa. Osa Suomen materiaalivirroista siis siirtyy viennin välityksellä muiden maiden jätteiksi. Raaka-aine ja jätevirta-analyysi on siis menettely, jolla jätteiden synty ja näin ollen myös jätteiden synnyn ehkäisy, voidaan hahmottaa analyyttisesti. luonnonvarojen käyttötilastot toimiala j toimiala i toimialan i tuotteiden jätepotentiaali kulutus investoinnit tuotannon jätteet tuotannon kierrätysjätteet kulutuksen jätteet kulutuksen kierrätysjätteet jätetilastot, teollisuuden jätteet, yhdyskuntajätteet yms. Kuvio 4. Jätevirta-analyysi: tuotanto-, kulutus- ja jätetietojen yhteensovittaminen. Kuviossa 4 esitetään, kuinka periaatteessa tietty jätetonni täytyy kyetä jäljittämään taloudessa raaka-aineesta tietyksi jätelajiksi tai tietyn jätelajin komponentiksi. Joissakin tapauksissa, kuten teollisen tuotannon jätteissä, ketju voi olla hyvinkin lyhyt ja jäljittäminen on suhteellisen helppoa. Joidenkin monimutkaisten kulutushyödykkeiden tapauksessa jäljittäminen on hankalampaa. Tyypillisesti panostuotosanalyysi käyttää keskiarvotietoja (hyödykkeen tai hyödykeryhmän tyypillinen valmistustapa) ja todellisuudessa tuotteissa esiintyy vaihtelua saman hyödykkeen tapauksessa. Usein joudutaan tarkastelemaan oleellisia hyödykkeitä tarkemmin eli tutkimalla tyypillisiä valmistustekniikoita. Periaatteessa jätevirta-analyysi voidaan tehdä ja käytännössä tehdään kahteen suuntaan (kuvio 5). 12

15 tuotanto hyödykkeet, palvelut jätelajit, jätekertymä tonnit, eurot tonnit, eurot tonnit, (myös eurot kierrätyksessä) tuotanto hyödykkeet, palvelut jätelajit, jätekertymä Kuvio 5. Jätevirta- ja raaka-ainevirta-analyysin yhteys. Kuvion 5 mukaan jätteet voidaan jäljittää myötävirtaan tarkastelemalla tietyn raaka-aineen kulkua jätteeksi talouden läpi. Toisaalta analyysissä voidaan edetä myös vastavirtaan tarkastelemalla, mikä on ollut jätteeksi päätyvän raaka-aineen kulku taloudessa. Kummankin analyysin lopputuloksen tonneissa tulisi, tiettyjen perusteltujen korjausten jälkeen, olla sama. Jäte- ja raaka-ainevirta-analyysi perustuu tonneihin. Taloustilastot ja taloudelliset mallit sen sijaan perustuvat euroihin. Analyysissä pyritään siihen, että eurot ja tonnit kohtaavat toisensa tuotannossa ja kulutuksessa sekä siihen, että ne täsmäämät mahdollisimman hyvin fyysisten ja monetaaristen tilastotietojen kanssa. Kuvion 5 mukaista analyysia monimutkaistaa (em. korjaukset) muun muassa se, että matkalla raaka-aineista (joita mitataan tonneissa) jätteiksi (joita niitäkin mitataan tonneissa) materiaalisisältö voi keventyä (kuten vesipitoisuus voi muuttua) tai lisääntyä (kuten veden lisäys tuotteisiin). Kuitenkin kattava materiaalivirta- ja taseanalyysi sisältää myös virrat ilmakehään ja vesistöihin sekä ns. hajapäästöt. 19 Raaka-aineiden (materiaalien) käytön ja jätevirtojen yhteneväisyyttä voidaan tarkastelemalla myös käsitteillä ilmenevä loppukulutus ja ilmenevä kulutus. Käsitteet määritellään seuraavasti (Viitanen 1998): - Ilmenevä kulutus = tuotanto + tuonti - vienti 19 Materiaali- ja jätevirta-analyysi nojaavat aineen häviämättömyyden lakiin; materiaalia ja jätettä ei voi kadota mihinkään (yllä mainitut olomuodon muutokset huomioonottaen). Mikäli materiaali- ja jätevirrat eivät täsmää, syytä pitää etsiä jommastakummasta päästä. Joskus taas voivat aggregaattitilastot vastata suhteellisen hyvin toisiaan, mutta materiaalien reitti jätteiksi voikin olla erilainen kuin kuviteltiin. Kokonaisvaltaisen analyysin läpivienti on hankala, mutta esimerkiksi analyysin suorittaminen tietyn raaka-aineen kohdalla voi tuottaa muissakin raaka-aineissa ja jätelajeissa hyväksi käytettävissä olevia menetelmiä. Aineen häviämättömyyden laki voi myös triviaalisti ratkaista jätteiden synnyn ongelman; mikäli havaitaan, että materiaalivirrat talouteen (suora materiaalien käyttö) kasvavat, väistämätön seuraus on jätevirtojen kasvu. 13

16 - Ilmenevä loppukulutus = ilmenevä kulutus + välillinen tuonti välillinen vienti Kierrätys (uusiomateriaalit) otetaan huomioon lisäämällä tuontiin ja vientiin myös kierrätysmateriaalien (uusioraaka-aineiden) tuonti ja vienti sekä sisällyttämällä tuotantoon ko. erien nettotulos (ml. bruttokierrätys talouden sisältä). Jätettä syntyy materiaalien suorassa käytössä (tuotannossa) ja loppukulutuksessa. Materiaalien suoran käytön jätteet ovat lähinnä teollisen toiminnan jätteitä, johon hyödykkeiden vienti vaikuttaa epäsuorasti, koska vientituotteita valmistettaessa syntyy ko. jätteitä. Ilmenevän loppukulutuksen hyödykkeet päätyvät välittömään käyttöön (välitön kulutus) ja talouden rakenteisiin (investoinnit). 20 Viimeksi mainitun seikan vuoksi joidenkin raaka-aineiden (materiaalien) kierrätysaste ei ole kovin yksiselitteisesti määriteltäessä (Melanen et al. 2000). Materiaalien suoraan käyttöön on tehtävä kaksi välitöntä oikaisua jäteanalyysin yhteydessä: ensinnäkin vientiin menevä raaka-aine (materiaali) on vähennettävä jätepotentiaalia laskettaessa ja toiseksi kierrätysraaka-aineiden käyttö on otettava huomioon raaka-aineen (materiaalin) suorassa käytössä. Lisäksi osa kierrätysraaka-aineesta voi olla tuontia. Näin on etenkin metalleissa, koska romua tuodaan Suomeen. Raaka-aineiden suora käyttö ja jätetilastot eivät mene läheskään aina umpeen. Ehkä pahin virhelähde on talouden rakenteisiin sitoutunut raaka-aine (materiaali) ja sen poistuman vaikutus jätevirtaan. 21 Kuitenkin talouden raaka-aineiden käyttötaseen ja jätetaseen välillä vallitsee systematiikka. Periaatteessa ko. systematiikkaa on mahdollista mallintaa sekä pienentää taseiden välistä virhettä. Myös poistumaa voidaan yrittää selittää taloudellisilla tekijöillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että raaka-ainevirroista osa ei muutu jätteeksi viennin sekä talouden rakenteisiin sitoutumisen vuoksi. Vastaavasti jätevirroissa on aina jätettä, joka ei perustu vuotuiseen raaka-aineiden käyttöön, vaan on tulosta talouden rakenteiden purkamisesta. Materiaalien kasautuminen talouden rakenteisiin ei tietysti poista jäteongelmaa, vaan siirtää sitä ajassa eteenpäin. Kuitenkin hyödykkeiden käyttöiän pidentäminen useimmiten vähentää sekä raaka-aineiden käyttöä että jätemääriä. Jätevirta- ja jätetaseanalyysi tuottaa hyödyllistä tietoa jätepolitiikan käytännön suunnitteluun ja tuottaa aineksia jätteiden syntyä ja ehkäisyä koskevaan tutkimukseen. Raaka-aine ja jätevirta-analyysilla saadaan yleiskuva talouden ko. virroista ja tarvittaessa tiettyjen tuotannonalojen ja kulutuksen tilannetta voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemmilla kuvauksilla. Periaatteessa jätevirta-analyysi on hyvin vaativa tehtävä, mutta tehtynä siitä on huomattavaa apua jätepolitiikan ohjauksessa ja tutkimuksessa (kuviot 4-7). 20 Myös osa kotitalouksien kulutusmenoista on investointitavaratyyppisiä eli kestokulutustavaroita, mikä voidaan ottaa analyysissä huomioon. Tilastoja tulkittaessa tulee ottaa useita seikkoja huomioon, kuten esimerkiksi se, ettei kierrätykseen kerätty määrä välttämättä ole jätteen uusiokäyttöön lopulta päätyvä määrä. 21 Aivan oma lukunsa on maatalouden ja elintarviketeollisuuden ainevirtojen analysointi, koska niissä tuloksiin vaikuttaa merkittävästi kaasujen vaihto sekä yhteyttämisessä että palamisessa ja vesimäärän muutokset. Suomessa on selvitetty pääpiirteissään maatalouden ja elintarvikkeiden metabolismi. 14

17 Raaka-ainevirtojen, jätevirtojen ja ko. tilastojen ristiin tarkistaminen tuottaa hyödyllistä tietoa tilastojen virheistä ja puuttuvista tilastoista. Onkin luontevaa ja käytännössä välttämätöntä yhdistää jätetilastojen kehittämisprojekti jätevirta-analyysiin. Koska jätevirta-analyysi on yhteydessä taloudellisiin muuttujiin, sen yhteydet taloustieteellisiin sovellutuksiin ovat selvät. Jätevirta-analyysin perusteella voidaan tulevaisuudessa jätteiden tuottamisen muutos dekomponoida eri osiin, kuten tekniseen kehitykseen, toimialarakenteen muutokseen, talouden makrotason muutokseen, kotitalouksien kulutusrakenteen muutokseen sekä toimialojen, kulutuksen ja talouden kasvuun. Kyseinen dekomponointi tuottaa jo sinänsä hyödyllistä tietoa talouden ja jätteiden synnyn välisestä yhteydestä. Kun jätevirta-analyysin tulokset yhdistetään kokonaistaloudelliseen malliin, voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten toimialan x kasvu y prosentilla vaikuttaa jätelajin z määrään. Jätevirta-analyysi on staattinen tapa mallittaa jäte- ja kierrätysvirtoja. Toisin sanoen se perustuu kiinteisiin jätekertoimiin. Jätevirta- ja taseanalyysi ei siis ole riittävä väline, ainakaan kaikkien, jätepoliittisten ohjauskeinojen vaikutusten analysointiin. 22 Jätetalouden (esimerkiksi kierrätystalous), tuotannon ja kulutuksen tarkemman mallituksen yhteydessä luonnonvarojen (materiaalien) käytön ja jätteiden tuottamisen sekä kierrätyksen kertoimet muutetaan taloudellisista muuttujista ja jätepoliittisista ohjauskeinoista riippuviksi, jolloin voidaan arvioida jätepoliittisten ohjauskeinojen vaikutuksia jäte- ja kierrätysvirtoihin. Kulutuksen jätteisiin vaikuttaminen edellyttää kulutuksen tarkempaa analysointia Eri yhteyksissä tarvitaan myös jätelajikohtaista tietoa. Tällöin esimerkiksi kotitalouksien kulutuksen kuvausta pitää tarkentaa (kuvio 6). 22 Mikäli tiedetään hyödykkeen j jätepotentiaali ja kaatopaikalle päätyvä osa hyödykkeen j ainemäärästä, voidaan periraatteessa laskea, kuinka paljon jäteveron nosto x:llä eurolla tonnia kohden kohottaa tuotteen kokonaishintaa ja arvioida, kuinka paljon hyödykkeen j kulutus muuttuu. Voitaneen a priori olettaa, että ko. vaikutus on useimmiten varsin pieni. 15

18 hyödykkeen j jäteintensiivisyys (kierrätys alentaa jäteintensiivisyyttä) jätelaji k hyödykkeen j materiaaliintensiiviteetti (jätepotentiaali) jätelaji z jätelaji d hyödykkeen j kierrätysintensiivisyys Kuvio 6. Hyödykkeiden jätepotentiaalin analyysi. Joidenkin hyödykkeiden jätepotentiaalin laskenta voi olla huomattavan hankalaa ja monimutkaista. Jäteanalyysin kannalta jätepotentiaali on välttämätön, muttei riittävä tieto hyödykkeen kulutuksesta aiheutuvien jätteiden analyysin kannalta. Hyödykkeen j kulutukseen täytyy kyetä liittämään jätetaloudellista tietoa: jätteen keräyksestä, lajittelusta ja käsittelystä (tai lajittelusta, keräyksestä ja käsittelystä). Tyypillisesti yritykset voivat käyttää täysin samaa hyödykettä ja yrityssektorilla ko. hyödykkeen tietty jätelaji voidaan hyödyntää, mutta kotitalouksien saman hyödykkeen kulutuksesta syntyvät jätteet viedään kaatopaikalle, koska jätteiden keräysjärjestelmät poikkeavat toisistaan. 23 Haastava tutkimusongelma onkin liittää kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen myös niiden jätekäyttäytyminen. Tällöin on selvitettävä mikä osa kotitalouksien resursseista (aika mukaan lukien) kuluu jätteiden lajitteluun ja keräykseen (siirtoon keräyspaikalle) sekä miten kotitaloudet päätyvät tietynlaiseen jätekäyttäytymiseen ja miten ko. käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Palveluista aiheutuvaa raaka-aineen käyttöä ja jätteiden syntyä voidaan myös tarkentaa (kuvio 7). 23 Tämä koskee esimerkiksi pakkausjätettä. 16

19 työ hyödyke i hyödyke j palvelu x hyödyke k tekniikka, hinnat palvelun x jäteintensiivisyys Kuvio 7. Palveluiden jäteintensiivisyyden analysointikehikko. Palveluiden analysointi on periaatteessa varsin samanlaista kuin kotitalouksien jätekäyttäytymisen analysointi. Palvelun jätepotentiaalin lisäksi tulee tietää ko. palveluun liittyvä jätekäyttäytyminen, johon voi palvelutoimialan lisäksi vaikuttaa yrityksen koko. Hyödyllinen käsite voisikin olla tietyn kulutuserän tai palvelulajin sisältämä jätepotentiaali. Jätepotentiaali ilmaisee (euroa kohden), kuinka paljon jätelajikohtaista materiaalia palveluun tai hyödykkeeseen sisältyy. Kun jätepotentiaaliin lisätään tieto tyypillisestä kierrätysyms. asteesta, tiedetään mihin ko. jätepotentiaalin mukainen ainesmäärä päätyy. Kotitalouksien energiakulutuksen analysoinnissa hyödyllinen jaottelu välittömään ja välilliseen energiakulutukseen on käyttökelpoinen menettely myös kotitalouksien materiaalien käytössä ja jätteiden synnyssä (kuvio 8). Palveluiden käytöstä aiheutuvat jätteet ovat kotitalouksien välillistä jätteiden tuotantoa. Kotitaloudet eivät voi käytännössä kontrolloida ostamiensa palveluiden tuotannosta aiheutuvia jätemääriä. 17

20 luontoon sijoitettavat jätteet kierrätettävät jätteet jätehuoltojärjestelmä jätteiden välitön tuottaminen jätteiden välillinen tuottaminen kulutusrakenne tuotannon materiaaliintensiivisyys tuotannon jäteintensiivisyys Kuvio 8. Kulutusrakenteen vaikutus kotitalouksien kulutuksen jäte/materiaaliintensiivisyyteen. Palvelut ovat tyypillisesti merkittävä välillisen ympäristövaikutuksen kanava. Yksi tutkimusongelma onkin selvittää, kuinka ympäristöystävällisiä palvelut ovat? Tällöin todennäköisesti joitakin palveluita tarkastellaan tarkemmalla kehikolla kuin mitä kohtuullisen yleisluonteinen panos-tuotoskehikko mahdollistaa. Yksi hyödyllinen kulutuksen analysointimenetelmä voisi olla ns. aktiviteettianalyysi, jossa oleellista on myös kuluttajien ajankäyttö. Kulutuksen materiaali/jäteintensiivisyyden tarkka analyysi mahdollistaa kulutukseen kohdistuvan jätepolitiikan analysoinnin. Kun kotitalouden kuluttamat eurot laitetaan jäte- tai materiaali-itensiivisyyden mukaiseen järjestykseen, saadaan kuvion 9 ilmaisema (hypoteettinen) tilanne. 18

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2011

Kansantalouden materiaalivirrat 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Kansantalouden materiaalivirrat 2011 Suomen tavarantuonti on vientiä raskaampaa Suomi toi maailmalta viime vuonna liki 62 miljoonaa tonnia tavaraa. Viidennes tuodun tavaramäärän

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin J.Väätäinen Katsaus luonnonvarakäsitteisiin Jarmo Kohonen, Saku Vuori - Geologian tutkimuskeskus Mikael Hildén - Suomen ympäristökeskus Kansallinen luonnonvarastrategia, orientointityöpaja 16.10.2008 Esityksen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot