Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti)"

Transkriptio

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 57 Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti) Liitteenä kirjallisuuskatsaus jätteiden synnyn ehkäisystä Heikki Kemppi Helsinki 2002

2

3 Sisällys Johdanto 3 Jätekäyttäytymisen analysointi 4 Jätepolitiikan toivorikkaat tavoitteet 4 Jätevirta- ja taseanalyysi on menetelmä jätteiden synnyn ja ehkäisyn analysointiin 8 Kulutuksen jätteisiin vaikuttaminen edellyttää kulutuksen tarkempaa analysointia 15 Talouden reunaehdot mallitetaan automaattisesti 20 Jätepoliittisten ohjauskeinojen analyysista apua päätöksentekoon 22 Jätetutkimuksen klusterit jätetutkimuksen ohjaajina 25 Jätetutkimusklusteri I: Suomen talouden jätevirta- ja taseanalyysi sekä jätetilastoinnin ja -seurannan kehittäminen 30 Jätetutkimusklusteri II: jätekäyttäytymisen analyysi 34 Talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusteri 40 LIITE I: Kirjallisuuskatsaus jätteen synnyn ennalta ehkäisystä 47

4 2

5 Johdanto Tässä suunnitelmassa pyritään hahmottamaan jätepolitiikan suunnittelun ja harjoittamisen kannalta oleellisia tutkimuskohteita. Tarkoituksena on joiltakin osin esittää tutkimusmenetelmiä tutkimusongelmien ratkaisemiseksi. Oleellista on myös pyrkiä kokoamaan tutkimusaiheita tutkimuskokonaisuuksiksi (tutkimusklustereiksi), joissa voidaan hyödyntää tutkimusongelmien välisiä synergiaetuja. Toisaalta jätepolitiikan tuloksellisen harjoittamisen kannalta yhtä oleellista on jäsennellä tutkimusklustereidenkin väliset yhteydet. Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa ei ole otettu huomioon resurssirajoitteita; rahoitusta ja käytettävissä olevaa tutkimusasiantuntemusta. Tässä raportissa kuvaillaan tutkimusohjelma, jolla voidaan löytää vastaukset niin sanottuihin tyhmiin kysymyksiin; Miksi jätettä syntyy?, Miten jätteen määrää voidaan vähentää ennaltaehkäisyllä? ja Miten taloutta voidaan ohjata ekologisempaan suuntaan? Tutkimussuunnitelman rakenne on seuraava. Luvussa yksi tarkastellaan jätepolitiikan tilaa Suomessa ja käsitellään jäte- ja materiaalialivirtoihin perustuvaa jäteanalyysiä sekä jätekäyttäytymisen osa-alueita. Toisessa luvussa esitellään jätetutkimusklusteri I, kolmannessa luvussa esitellään jätetutkimusklusteri II ja viimeisessä neljännessä luvussa esitellään talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusteri. Tutkimusklustereiden numerojärjestys kuvaa pitkälti myös tutkimusten toteuttamisjärjestystä; tutkimusklustereiden II ja III tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimusklusterin I valmistumista. Vastaavasti tutkimusklusterissa II on osa-alueita, joiden onnistuminen on edellytyksenä talouden ekologisen ohjauksen tutkimusklusterin tavoitteiden onnistumiselle. Tämän tutkimussuunnitelman on laatinut Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Heikki Kemppi Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella. Työtä on ohjannut johtoryhmä, johon on kuulunut Matti Melanen, Per Mickwitz ja Juhani Puolanne Suomen ympäristökeskuksesta sekä Juha Honkatukia ja Adriaan Perrels Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Suunnitelmaan liittyy lyhyt kirjallisuuskatsaus jätteiden synnyn ehkäisystä, joka on liitteenä I. 3

6 Jätekäyttäytymisen analysointi Jätepolitiikan toivorikkaat tavoitteet Jätepolitiikan tilannetta kuvaa pelkistetysti kuvio 1, jossa esitetään jätehuollon toimi/tavoite alueet ja talouden materiavirrat. raaka-aineet ja tuotantotavat tuotteet ja kulutustavat lajittelu ja kierrätys toivottu epäsuora ohjausvaikutus kaatopaikkajäte suora ohjaus jätepoliittinen ohjaus Kuvio 1. Jätepolitiikan tavoitealueet ja aineen kulku taloudessa. Kuvio 1 ilmentää kahta seikkaa. Ensinnäkin jätepolitiikan tavoitteiden hierarkia on luettavissa vasemmalta oikealle. Ensisijaisena tavoitteena on jätteiden määrän vähentäminen niiden synnyn ehkäisyllä, mikä edellyttää raaka-aineiden käyttöön liittyvien tuotantotapojen muuttamista sekä etenkin kulutustapojen muutosta. Jätteiden synnyn ehkäisyhän on sama asia kuin on raaka-aineiden käytön vähentäminen. 1 Toisena tavoitteena on lisätä kierrätystä muuttamalla hyödykkeiden ominaisuuksia, kehittämällä kierrätystekniikkaa ja edistämällä kierrätyksen taloudellisia edellytyksiä. Vasta kolmantena tavoitteena on jätehuollon perinteinen tavoite eli kaatopaikkajätteen sijoittaminen taloudellisesti ympäristöä ja ihmisten terveyttä vaarantamatta. Muun muassa EY:n jätedirektiivien ansiosta viimeksi mainitussa 1 Siis myös hyödynnettävä jäte on (alun perin) määritelty jätteeksi. Jätteen synnyn ehkäisyllä ei siis tarkoiteta kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän vähentämistä, vaan kulutuksen ja tuotannon jätepotentiaalin siis materiaalisisällön pienentämistä. Tässä raportissa käytetään raaka-aine- ja materiaalikäsitteitä rinnakkain. 4

7 tavoitteessa onkin onnistuttu varsin hyvin; kaatopaikoista aiheutuvat ympäristöhaitat ovat vähentyneet ja todennäköisesti myös jätteiden käsittelyn yksikkökustannukset ovat alentuneet. 2 Toiseksi jätehuolto-ohjaus tai jätepoliittinen ohjaus kohdistuu kaikkiin osa-alueisiin. Kyseessä ei ole pelkästään kansallinen politiikka, vaan kuvio 1 kuvaa pitkälti myös EY:n jätehuoltopolitiikan tilaa. Kuviossa 1 esitetään jätepolitiikan suora ohjaus alhaalta ylöspäin ko. osa-alueelle suuntautuvalla nuolella. Ohjaus on voimakkainta perinteisellä jätehuollon osaalueilla kaatopaikkatoiminnassa sekä kierrätyksen edistämisessä ja se on heikompaa tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Koska ympäristöviranomaisilla ei ole, useistakaan syistä, mahdollisuuksia vahvistaa kulutukseen ja tuotantoon kohdistuvaa ohjausta, jätepolitiikka nojaa pitkälti epäsuoraan ohjaukseen. 3 Toisin sanoen toivotaan, että kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikka vaikuttavat kulutukseen ja tuotantoon siten, että jätteiden synnyn ehkäisyn tavoite toteutuu osittain. Epäsuora vaikutus perustuu muun muassa kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikasta aiheutuviin kustannuksiin sekä jaettavaan tietoon (jätevalistukseen). Epäsuoran vaikutuksen toteutuminen ei ole toiveajattelua, vaan jätteiden käsittelyn kallistuminen lisää kierrätystä ja vähentää raakaaineen käyttöä tuotannossa. Tosin vaikutus ei käytännössä ole riittävä tavoitehierarkian ylimmän tavoitteen jätteiden synnyn ehkäisyn toteutumiseksi. Jätemäärien kehityksessä ei välttämättä toteudu edes ns. suhteellinen irtikytkentä, joka merkitsisi esimerkiksi kotitalouksien jätemäärien kasvun jäämistä kotitalouksien kulutusmenojen kasvua hitaammaksi. Edellä mainittu ohjausvaikutus etenee jätteiden synnyn kannalta ikään kuin vastavirtaan. Tällaisen politiikan tuloksellisuutta voidaan epäillä useastakin syystä. Ensinnäkin onnistunut kaatopaikka- ja kierrätyspolitiikka alentaa jätehuollon kustannuksia sekä parantaa jätteiden imagoa, jolloin epäsuora ohjausvaikutus väistämättä heikentyy. Toiseksi epäsuoran ohjauksen logiikan mukaan jätteiden syntyä, siis raaka-aineiden käyttöä, tulee vähentää kaatopaikkaongelman vuoksi; kaatopaikkojen niukkuuden ja/tai niistä aiheutuvien ympäristöongelmien vuoksi. Suomen kaltaisessa harvaan asutetussa maassa uudenaikaisella kaatopaikkatekniikalla ko. politiikan perustelut eivät liene uskottavia. Kolmanneksi tavoitehierarkian ylin tavoite eli raaka-aineiden käytön vähentämistavoite ei perustu kapeasti määriteltyyn jätehuoltopolitiikkaan. Kyseinen tavoite perustuu käsitykseen, että jatkuvasti lisääntyvä raaka-aineiden ja energiavarojen käyttö vaarantaa globaalien ekosysteemien toiminnan. Luonnonjärjestelmien toiminnan kannalta suurin osa ihmisen toiminnoista tuottaa jätettä ja kaatopaikalle päätyvä jäte on tästä usein vain pienehkö osa. Pit- 2 Tämä ei ole ristiriidassa sen tiedon kanssa, että jätehuollon kustannukset, myös yksikkökustannukset, ovat kohonneet. Yksikkökustannukset täytyy korjata jätehuollon laadulla. Kaatopaikkadirektiivin toteuttaminen nimenomaan kohottaa kustannuksia laadun paranemisen kautta, mutta tekninen kehitys ja organisatoriset muutokset todennäköisesti alentavat (laatukorjattuja) yksikkökustannuksia. Jätehuollon kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin tekninen kehitys mahdollistaa (kalliin) työvoiman käytön vähentämisen. Ilmeisesti yksi tutkimisen arvoinen seikka on se, kuinka suhteellisen monimutkainen jätehuollon organisointi vaikuttaa jätehuollon pitkän aikavälin yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen. 3 Yksi luonnollinen syy ohjauksen puutteeseen on yksinkertaisesti se, että hallinnolla ei ole ollut tarvittavaa tietoa ohjauksen kohdistamisesta, tarvittavista ohjauskeinoista ja niiden vaikutuksista. Toinen tyypillinen syy on ympäristöpolitiikan harjoittamisen tavanomaiset reunaehdot, kuten vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn vaaliminen. 5

8 källe teollistunut maa aiheuttaa ympäristökuormitusta merkittävissä määrin muualla kuin omassa maassa. Lisäksi useissa maissa, kuten Suomessa, suuri osa tuotannosta viedään muihin maihin, jolloin hyödykkeiden ominaisuuksia eivät päätä suomalaiset kuluttajat, vaan maailmanmarkkinoiden kuluttajat. Raaka-aineen kulkua taloudessa voidaan tarkastella kierrätysnäkökulmasta. Periaatteessa lähes kaikki jäte eli hyödynnetty raaka-aine voitaisiin kierrättää takaisin talouteen. 4 Tämä on jo nyt mahdollista joidenkin teollisten prosessien tapauksessa. Kuitenkin täydellinen kierrätys edellyttäisi kaiken raaka-aineen ja kaiken siirretyn materiaalin kierrättämistä. Tämä edellyttäisi merkittävää energian käytön lisäämistä ja silti luonnonjärjestelmien kannalta kierrättäminen ei ehkäisisi vaurioiden syntymistä. Energiankäytön lisääminen aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonjärjestelmissä energiavarojen hyödyntämisen yhteydessä. 5 Ainekiertojen sulkeminen vähentää ympäristön pilaamisen välityksellä tapahtuvaa luonnonjärjestelmien tasapainon järkkymistä, mutta se ei ehkäise mekaanisessa materiaalien siirrossa tapahtuvien vaurioiden vaikutuksia luonnonjärjestelmiin. Raaka-aineiden käytön vähentäminen eli jätteiden synnyn ennaltaehkäisy voidaan periaatteessa jakaa kahteen luokkaan: 1. Perinteisen suppeasti määritellyn jätepolitiikan tuottamaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. 6 Tällöin esimerkiksi kaatopaikkakustannusten hinnoittelun epätäydellisyyden korjaaminen voi johtaa materiaalien (raaka-aineiden) käytön vähentymiseen. Toisin sanoen ei ole itsestään selvää, että perinteinen jätehuoltopolitiikka aina johtaa oikean tasoiseen jätteiden synnyn ehkäisyyn Ekologisen modernisaation tai ekologisen rakennemuutoksen tavoitteen mukaiseen jätteiden synnyn ehkäisyyn. Tällöin jätekustannukset eivät perustu pelkästään jätehuollon liiketaloudellisiin tai suppeammin ymmärrettyihin yhteiskuntataloudellisiin kustannuksiin, vaan niiden lisäksi peritään erityinen jätevero tai raaka-ainevero. Joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa jätepoliittinen kaksoishyöty : jätehuollon hinnoittelureformin seurauksena taloudellinen tehokkuus lisääntyy ja materiaalien (raaka-aineiden) käyttö vähenee. Periaatteessa kohdan 1 mukaisen hinnoittelureformin toteuttaminen lienee suhteellisen yksinkertaista, koska yhteiskuntataloudelliset kustannukset voidaan määritellä 4 Tutkimuksessa ja tilastoinnissa täytyy tehdä tietyt tarkasteltavaa systeemiä koskevat rajaukset. Esimerkiksi onko kaatopaikka osa teknosysteemiä vaiko osa luontoa. Joissakin yhteyksissä käytetään toista määritelmää ja joissakin yhteyksissä toista. Luonnonjärjestelmien toiminnot eivät näitä systeemirajauksia noudata. 5 Tämä koskee etenkin uusiutumattomia energialähteitä. Myöskin uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen edellyttää materiaalien käyttöä. 6 Suppeammin määritelty jätehuoltopolitiikka on tyypillinen tapaus taloustieteen jätetaloutta koskevissa analyyseissä. Tällöin jätehuoltopolitiikan tarkoituksena on jätteiden käsittelykustannusten minimointi, jolloin esimerkiksi valinta jätteen massapolton ja kaatopaikalle sijoittamisen välillä perustuu kustannusten minimointiin. Yhdyskuntajätteen synnyn ja käsittelyn optimointiongelmat taloustieteen menetelmin käsiteltyinä on esitetty lyhyesti esimerkiksi Kinnamanin ja Fullertonin artikkelissa (1999). 7 Esimerkiksi jätehuoltomaksut poikkeavat huomattavasti kunnittain. Osassa kuntia jätehuoltomaksut eivät kata kaikkia jätehuollon kustannuksia. Periaatteessa jätehuoltomaksun kuntakohtaisia vaihteluja voidaan käyttää hyväksi, kun yritetään analysoida jätehuoltomaksun (jätehuollon kustannusten) vaikutuksia jätteiden määrään. 6

9 kohtuullisen tarkasti. Sen sijaan kohdan 2 mukaisesta tavoitteesta ei toistaiseksi vallitse riittävää yksimielisyyttä. 8 Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen siten, että raaka-aineiden käyttö absoluuttisesti vähentyy on hyvin haastava yhteiskuntapoliittinen tavoite. Kyseisen tavoitteen toteuttamisen sijoittaminen jätehuoltopolitiikkaan johtunee siitä, että ko. politiikkalohko on tavoitteen ilmeisin vastaanottaja. Tällöin kuitenkaan ei kiinnitetä huomiota siihen, onko ko. politiikan lohkolla käytännön edellytyksiä toteuttaa ko. tavoitteita ja johtaako ko. tavoite ns. tavoiteristiriitaan perinteisen jätehuoltopolitiikan kanssa (Hukkinen 1994). Jätteen synnyn ehkäisy eli raaka-aineiden käytön vähentäminen on jätepolitiikan ja kestävän kehityksen mukaisen ympäristöpolitiikan pitkän aikavälin tavoite. Jätehuollon suunnittelun keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: 1. Mitkä ovat raaka-aineiden reitit jätteiksi? Esimerkiksi yhdistetäänkö raaka-aineet vaikeasti kierrätettäviksi materiaalien yhdistelmiksi välituotteiden tuotannossa, jotka ovat usein tuontihyödykkeitä vai vasta kotimaan tuotantoprosesseissa? 2. Miten kulutuksen muutoksella voidaan vähentää raaka-aineiden käyttöä ja tätä kautta myös jätteiden määrää? 3. Missä määrin jätteen synnyn ehkäisytavoite tulee kohdistaa raaka-aineen tuotantosektorille, jossa neitseellistä raaka-ainetta korvataan kierrätysmateriaaleilla, missä määrin jalostussektorille, jossa vähennetään raaka-aineen käyttöä tuoteyksikköä kohden? 4. Minkälainen on järkevä jätepolitiikka pidemmällä aikavälillä? Missä määrin hyödynnetään kierrätystä ja missä määrin demateriaalisaatiota? Demateriaalisaatio vähentää jätteen määrää, mikä todennäköisesti vähentää kierrätyksen kannattavuutta. 5. Mitkä ovat jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn johtavat ohjauskeinot kullakin kohdealueella (tuotanto, kulutus, jätetalous)? Yksi oleellinen päätöksenteon ulottuvuus jätteiden synnyn ehkäisyssä on aika; on tehtävä ero lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden välillä sekä luotava politiikka, jolla johdonmukaisesti lyhyen aikavälin tavoitteilla edesautetaan pidemmän aikavälin tavoitteiden toteutumista. Tähän liittyy kysymys jätteiden hyötykäytöstä; onko järkevää pyrkiä mahdollisimman suureen jätteiden hyötykäyttöön kaikissa tapauksissa riippumatta toimenpiteistä, joilla jätteiden syntyä pyritään ehkäisemään. Vai onko järkevää säilyttää jätteissä nykyinen hyödyntämisrakenne ja pyrkiä minimoimaan raaka-aineiden käyttöä. 9 Jätteiden synnyn ehkäisyn eli raaka-aineiden säästön toteutuminen ei liene mahdollista lyhyellä aikavälillä. Tyypillisesti voitaisiin kuvitella, että tavoitteita asetetaan esimerkiksi vuodeksi 2010 ja siitä eteenpäin. Jätepolitiikan seurannan kannalta välitavoitteiden asettaminen on kuitenkin oleellista. 8 Yksimielisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksimielisyyttä (tai yksinkertaista enemmistöä demokratiassa) tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä uhrauksista. Retoriikan tasolla juuri kukaan ei vastusta kestävän kehityksen mukaista ympäristöpolitiikkaa. 9 Nämä seikat ovat tulleet ilmi useissa käydyissä keskusteluissa. 7

10 Toinen oleellinen seikka on ohjauskeinojen identifiointi (esimerkiksi jätevero vs. raakaainevero) ja niiden arviointi monipuolisesti, etenkin ns. odottamattomat haitat ja hyödyt mukaan lukien (Hilden et al. 2002) Periaatteessa jätepoliittisen ohjauksen vaikuttavuuden arviointi koostuu useasta elementistä, kuten - kokonaistaloudellisista vaikutuksista (tuotanto, vienti, työllisyys, hintataso yms.) - taloudellisista vaikutuksista (kuten energian hinnan nousu) - tarkoitetuista ympäristövaikutuksista - muista ympäristövaikutuksista - yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista (esimerkiksi alueelliset ja tulonjaolliset kysymykset) Jätevirta- ja taseanalyysi on menetelmä jätteiden synnyn ja ehkäisyn analysointiin Tiedon puutetta voidaan joskus käyttää tekosyynä yhteiskuntapolitiikan tehottomuuteen. 10 Luotettavien tilastotietojen puuttumisen vuoksi harjoitetun politiikan tehoa ei saada jälkikäteen selvitettyä. Jätteiden synnyn ennalta ehkäisyn toteuttaminen edellyttää tietoa talouden raaka-aine-, materiaali- ja jätevirroista ja kieltämättä näitä ei vielä tunneta riittävällä tarkkuudella. Lisäksi tarvitaan tietoa raaka-aineiden ja materiaalien käytön (esimerkiksi tuotannon autonomisen tehostumisen) sekä kulutuksen logiikasta. Kulutustapojen ymmärtämisessä myös sosiaalitieteet ovat keskeisessä asemassa. Jätepolitiikan toimijat ovat tiedostaneet epätäydellisen tietämyksen ja useissakin yhteyksissä on esitetty lisää tutkimusresursseja jätetutkimukseen (esimerkiksi Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005). Talouden materiaalivirtatarkastelu on hyvä lähtökohta em. jätevirtojen analysoinnille ja jätteiden synnyn analyysille (kuvio 2) Ympäristönsuojelun tavoitteiden, kuten luonnonvarojen säästämistavoitteiden, asettamista vastustetaan usein tiedon puutteella, emme vielä tiedä ekosysteemien kestävyyden rajoja. Terveen järjen mukainen reaktio on kuitenkin varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Eihän epätietoisuus jään kantavuudesta ole useimmille meille peruste mennä jäille. 11 Suomen materiaalivirtatarkastelu on saatu valmiiksi vuonna 2002 (Mäenpää). Materiaalivirtatarkastelussa Suomen materiaalien käyttö jaetaan toisaalta panoksiin (kuten raaka-aineet, vesi, ilma, tuonti jne.) ja tuotoksiin (kuten kotimaisiin hyödykkeisiin, vientiin, ilmapäästöihin, kiinteään jätteeseen jne.) sekä toisaalta toimialoittaiseen käyttöön (panoksina ja tuotoksina). Suomen materiaalien käytön kehitys on laskettu jo aikaisemmin (Ympäristöministeriö 2000). 8

11 raaka-aineen tuonti jätteen vienti raaka-aineen välillinen tuonti raaka-aineen kotimainen tuotanto? jätteen loppusijoitus luontoon jätteen kierrätys jätetarjonta raakaaineeksi? Kuvio 2. Raaka-aineen päätyminen jätteeksi. Kuviossa 2 kysymysmerkit ilmaisevat sitä, että useinkaan ei tiedetä raaka-aineen reittiä luonnosta luontoon eikä kaikkia kierrätysreittejä. Tyypillisesti jätetilastoista ei välttämättä ilmene, mistä tietty jäte on peräisin eikä tiedetä jätteen laatua (esimerkiksi 1,6 miljoonaa tonnia teollisuuden muu jäte luokassa). 12 Epäjohdonmukaisuutta on myös siinä, milloin jokin aine tilastoidaan raaka-aineeksi ja milloin jätteeksi. 13 Jätevirta- ja tasetarkastelu onkin syytä aloittaa käsite- ja luokitusanalyysilla, joka avaa jätetilastoja ja mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon tuottamisen. Kuvion 2 mukainen kuvaus on hyvin karkea ja sitä voidaan huomattavasti tarkentaa (kuvio 3). 12 Asiantuntija-arvioiden mukaan edelleenkin noin ¾ jätemääristä tiedetään kohtuullisella varmuudella ja noin ¼ arvataan. Mikäli näin todella, on jätemääriä ja kierrätystä koskevat eksaktit tavoitteet eivät liene kovinkaan mielekkäitä. Politiikan tulokset hukkuvat helposti tilastovirheeseen tai tilastovirheen muutos tulkitaan onnistuneeksi jätepolitiikaksi. 13 Suomen materiaalitaseen (vuoden 1995 tietoihin perustuva) mukaan panoksiin luonnosta sisältyi noin 83 miljoonaa tonnia hyödyntämätöntä sivutuotetta. Mikä osa ko. määrästä määritellään ja tilastoidaan jätteeksi vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi jätteen kokonaismäärään. 9

12 Raaka-aineen kotimainen tuotanto Raaka-aineen suora vienti Raaka-aineen tuonti Raaka-aineen tuonti välituotteina Raaka-aineen käyttö jalostuksessa Raaka-aineen välillinen vienti tuotteissa Raaka-aineen tuonti lopputuotteina Jäte raakaaineeksi/energiaksi Lopputuotteet Jätteeksi Välitön käyttö tuotteina Varastoitunut käyttö tuotteina Loppusijoitus luontoon Jätevienti Kuvio 3. Raaka-aineen kulku taloudessa jätehuollon näkökulmasta. 14 Kuvion 3 perusteella talouden raaka-ainevirrat ovat tulosta raaka-aineen suorasta tuonnista, kotimaisesta tuotannosta sekä tuonnista välituotteissa ja lopputuotteissa. Jätteiden synnyn ehkäisyn näkökulmasta osa raaka-aineen ja materiaalien käyttöä koskevista päätöksistä tehdään muualla kuin kotimaassa. Jalostuksessa, kuten myös raaka-aineiden tuotannossa, kierrätetään jätteitä (ns. hukkamateriaalia tai hyödyllistä sivutuotetta). Kuviossa 3 kyseistä toimialojen sisäistä kierrätystä (suljettu kierrätys) kuvaa paksu nuoli ko. tuotantolaatikoiden sisällä. Energiasisällön hyödyntäminen luetaan useimmiten tuotteen jälleen hyödyntämiseen kuuluvaksi. 15 Toinen kierrätyksen laji on avoin kierrätys, jossa jätteestä valmistetaan jotakin muuta kuin alkuperäistä tuotetta, kuten nestepakkauksista valmistetaan hylsykartonkia (Tuhkanen, 14 Samantyyppinen kuvio metallien kulusta on esitetty teoksessa Suomen talouden metallivirrat (Viitanen 1998). Kuvio 3 on muokattu kuvaamaan jätevirtoja. 15 Tosin on esitetty näkökantoja, joiden mukaan vain kierrätys materiaalina on aitoa kierrätystä. Materiaalina hyödyntäminen edellyttää energiankäyttöä keräyksessä ja uusiomateriaalin prosessoinnissa. Energiana hyödyntämisessä tarvitaan energiaa keräyksessä, mutta hyödyntämisessä saadaan aitoa nettoenergiaa. Ei todennäköisesti ole kovinkaan selvä, että toinen hyödyntämistapa on aina pääsääntöisesti ympäristön kannalta parempi. Tulos riippuu muun muassa energiantuotannon rakenteesta, kuten sähköntuotannon tuotantorakenteesta ja mitä polttoaineita kierrätysmateriaalista valmistettu polttoaine korvaa sekä luonnollisesti siitä miten suhtautuvat toisiinsa tuotteen valmistaminen neitseellisestä raaka-ainesta vs. uusioraaka-aineesta. 10

13 Sipilä & Turkulainen 2002). Kyseinen kierrätys on useimmiten toimialat ylittävää kierrätystä. 16 Jätteitä voidaan kierrättää toimialan sisällä, esimerkkinä mainittakoon puunjalostuksen jätteiden hyödyntäminen raaka-aineena, mutta tällöin myös muilta toimialoilta voi siirtyä jätteitä ko. toimialalle hyödynnettäväksi. Toisaalta jätteitä voidaan hyödyntää myös erillisellä jätetoimialalla, esimerkiksi jätteiden polttolaitos kuuluu ko. toimialalle tai niitä voidaan hyödyntää energiantuotannossa (kaukolämmön ja sähkön tuotannossa). Lisäksi jätteiden keräysjärjestelmä on organisatorisesti monimutkainen. Kaiken kaikkiaan kierrätysvirtojen selvittäminen lienee varsin työlästä. Jätteiden tilastokäytäntöä voidaan analysoida tarkastelemalla toisaalta toimialan sisäistä vs. toimialat ylittävää kierrätystä sekä sitä tilastoidaanko kierrätettävä materiaali/raaka-aine jätteeksi vai ei (taulukko 1). Tilastoidaan jätteeksi Ei tilastoida jätteeksi Kierrätykset toimialojen sisällä Kierrätykset toimialojen välillä Kierrätykset kulutuksesta Kierrätykset rakenteista Kierrätykset ulkomaiden kanssa Taulukko 1. Kierrätyksen ja jätteiksi luokittelun mukainen jätteiden analyysi. 17 Jätteitä voidaan tarkastella joko teknosysteemin näkökulmasta tai luonnonjärjestelmien toiminnan näkökulmasta. Tällöin tyypillisesti kuviossa 3 esitetty toimialojen sisäinen itsestään tapahtuva kierrätys merkitsee sitä, että taloudellisessa mielessä kysymyksessä ei ole lainkaan jäte. Luonnonjärjestelmien toiminnan näkökulmasta lähestulkoon kaikki ihmisen tuottamat tuotteet (mukaan lukien raaka-aineiden tuotannon piilovirrat) ovat ennemmin tai myöhemmin jätteitä. Materiaalivirtojen kasvun myötä jätevirrat kasvavat, jolloin luonnontilainen luonto väistämättä pienenee. Tästä näkökulmasta kaikki kierrätystä kuvaavat nuolet kuviossa 3 ovat näennäisiä ja pitkällä aikavälillä ainevirta vie ainoastaan luontoon. Tällöin oleellista on vähentää raaka-aineiden käyttöä, siis raaka-aineiden sisään virtausta talouteen (teknosysteemiin). Raaka-aineiden hyödyntäminen on tiivisti kytköksissä energian käyttöön, joten kierrätys l. uusioraaka-aineiden käyttö vähentää useimmiten myös energian kulutusta tuotannossa. 18 Sinänsä energiamineraalien käyttö tonneissa kuvataan materiaalitilinpidossa, mutta energia- 16 Onko kyseessä toimialan sisäinen tai toimialojen välinen kierrätys riippuu tietysti myös siitä, minkä tasoista toimialajakoa käytetään. 17 Tarvittaessa taulukkoon 1 voidaan lisätä myös määriä koskevat tiedot. 18 Erityisen selvästi tämä ilmenee joidenkin kierrätettävien materiaalien, kuten alumiinin, tapauksessa, jossa valmiin materiaalien käyttö tuotteen valmistukseen säästää huomattavasti energiaa. Toisaalta on kierrätysmateriaaleja, joiden käyttö ei vähennä energiankäyttöä, koska uusiomateriaalin valmistusprosessi on hyvin energiavaltainen. Toki tuotteen elinkaaren aikainen energiankulutus on vain yksi kriteeri, jolla kierrätyksen tehokkuutta tulee arvioida. 11

14 varojen käyttö aiheuttaa ympäristöongelmia myös niihin liittyvien happamoittavien ja kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Tuotannon eli jalostuksen lopputuotteet käytetään joko vientiin (raaka-aineen välillinen vienti tuotteissa) tai kotimaan kulutuksen lopputuotteisiin (lopputuotteet). Osa tuotteista eli hyödykkeistä kulkee talouden läpi nopeasti, mutta osa (investointitavarat) varastoituvat talouteen ja muuttuvat jätteeksi vasta pidemmän ajan kuluessa. Osa Suomen materiaalivirroista siis siirtyy viennin välityksellä muiden maiden jätteiksi. Raaka-aine ja jätevirta-analyysi on siis menettely, jolla jätteiden synty ja näin ollen myös jätteiden synnyn ehkäisy, voidaan hahmottaa analyyttisesti. luonnonvarojen käyttötilastot toimiala j toimiala i toimialan i tuotteiden jätepotentiaali kulutus investoinnit tuotannon jätteet tuotannon kierrätysjätteet kulutuksen jätteet kulutuksen kierrätysjätteet jätetilastot, teollisuuden jätteet, yhdyskuntajätteet yms. Kuvio 4. Jätevirta-analyysi: tuotanto-, kulutus- ja jätetietojen yhteensovittaminen. Kuviossa 4 esitetään, kuinka periaatteessa tietty jätetonni täytyy kyetä jäljittämään taloudessa raaka-aineesta tietyksi jätelajiksi tai tietyn jätelajin komponentiksi. Joissakin tapauksissa, kuten teollisen tuotannon jätteissä, ketju voi olla hyvinkin lyhyt ja jäljittäminen on suhteellisen helppoa. Joidenkin monimutkaisten kulutushyödykkeiden tapauksessa jäljittäminen on hankalampaa. Tyypillisesti panostuotosanalyysi käyttää keskiarvotietoja (hyödykkeen tai hyödykeryhmän tyypillinen valmistustapa) ja todellisuudessa tuotteissa esiintyy vaihtelua saman hyödykkeen tapauksessa. Usein joudutaan tarkastelemaan oleellisia hyödykkeitä tarkemmin eli tutkimalla tyypillisiä valmistustekniikoita. Periaatteessa jätevirta-analyysi voidaan tehdä ja käytännössä tehdään kahteen suuntaan (kuvio 5). 12

15 tuotanto hyödykkeet, palvelut jätelajit, jätekertymä tonnit, eurot tonnit, eurot tonnit, (myös eurot kierrätyksessä) tuotanto hyödykkeet, palvelut jätelajit, jätekertymä Kuvio 5. Jätevirta- ja raaka-ainevirta-analyysin yhteys. Kuvion 5 mukaan jätteet voidaan jäljittää myötävirtaan tarkastelemalla tietyn raaka-aineen kulkua jätteeksi talouden läpi. Toisaalta analyysissä voidaan edetä myös vastavirtaan tarkastelemalla, mikä on ollut jätteeksi päätyvän raaka-aineen kulku taloudessa. Kummankin analyysin lopputuloksen tonneissa tulisi, tiettyjen perusteltujen korjausten jälkeen, olla sama. Jäte- ja raaka-ainevirta-analyysi perustuu tonneihin. Taloustilastot ja taloudelliset mallit sen sijaan perustuvat euroihin. Analyysissä pyritään siihen, että eurot ja tonnit kohtaavat toisensa tuotannossa ja kulutuksessa sekä siihen, että ne täsmäämät mahdollisimman hyvin fyysisten ja monetaaristen tilastotietojen kanssa. Kuvion 5 mukaista analyysia monimutkaistaa (em. korjaukset) muun muassa se, että matkalla raaka-aineista (joita mitataan tonneissa) jätteiksi (joita niitäkin mitataan tonneissa) materiaalisisältö voi keventyä (kuten vesipitoisuus voi muuttua) tai lisääntyä (kuten veden lisäys tuotteisiin). Kuitenkin kattava materiaalivirta- ja taseanalyysi sisältää myös virrat ilmakehään ja vesistöihin sekä ns. hajapäästöt. 19 Raaka-aineiden (materiaalien) käytön ja jätevirtojen yhteneväisyyttä voidaan tarkastelemalla myös käsitteillä ilmenevä loppukulutus ja ilmenevä kulutus. Käsitteet määritellään seuraavasti (Viitanen 1998): - Ilmenevä kulutus = tuotanto + tuonti - vienti 19 Materiaali- ja jätevirta-analyysi nojaavat aineen häviämättömyyden lakiin; materiaalia ja jätettä ei voi kadota mihinkään (yllä mainitut olomuodon muutokset huomioonottaen). Mikäli materiaali- ja jätevirrat eivät täsmää, syytä pitää etsiä jommastakummasta päästä. Joskus taas voivat aggregaattitilastot vastata suhteellisen hyvin toisiaan, mutta materiaalien reitti jätteiksi voikin olla erilainen kuin kuviteltiin. Kokonaisvaltaisen analyysin läpivienti on hankala, mutta esimerkiksi analyysin suorittaminen tietyn raaka-aineen kohdalla voi tuottaa muissakin raaka-aineissa ja jätelajeissa hyväksi käytettävissä olevia menetelmiä. Aineen häviämättömyyden laki voi myös triviaalisti ratkaista jätteiden synnyn ongelman; mikäli havaitaan, että materiaalivirrat talouteen (suora materiaalien käyttö) kasvavat, väistämätön seuraus on jätevirtojen kasvu. 13

16 - Ilmenevä loppukulutus = ilmenevä kulutus + välillinen tuonti välillinen vienti Kierrätys (uusiomateriaalit) otetaan huomioon lisäämällä tuontiin ja vientiin myös kierrätysmateriaalien (uusioraaka-aineiden) tuonti ja vienti sekä sisällyttämällä tuotantoon ko. erien nettotulos (ml. bruttokierrätys talouden sisältä). Jätettä syntyy materiaalien suorassa käytössä (tuotannossa) ja loppukulutuksessa. Materiaalien suoran käytön jätteet ovat lähinnä teollisen toiminnan jätteitä, johon hyödykkeiden vienti vaikuttaa epäsuorasti, koska vientituotteita valmistettaessa syntyy ko. jätteitä. Ilmenevän loppukulutuksen hyödykkeet päätyvät välittömään käyttöön (välitön kulutus) ja talouden rakenteisiin (investoinnit). 20 Viimeksi mainitun seikan vuoksi joidenkin raaka-aineiden (materiaalien) kierrätysaste ei ole kovin yksiselitteisesti määriteltäessä (Melanen et al. 2000). Materiaalien suoraan käyttöön on tehtävä kaksi välitöntä oikaisua jäteanalyysin yhteydessä: ensinnäkin vientiin menevä raaka-aine (materiaali) on vähennettävä jätepotentiaalia laskettaessa ja toiseksi kierrätysraaka-aineiden käyttö on otettava huomioon raaka-aineen (materiaalin) suorassa käytössä. Lisäksi osa kierrätysraaka-aineesta voi olla tuontia. Näin on etenkin metalleissa, koska romua tuodaan Suomeen. Raaka-aineiden suora käyttö ja jätetilastot eivät mene läheskään aina umpeen. Ehkä pahin virhelähde on talouden rakenteisiin sitoutunut raaka-aine (materiaali) ja sen poistuman vaikutus jätevirtaan. 21 Kuitenkin talouden raaka-aineiden käyttötaseen ja jätetaseen välillä vallitsee systematiikka. Periaatteessa ko. systematiikkaa on mahdollista mallintaa sekä pienentää taseiden välistä virhettä. Myös poistumaa voidaan yrittää selittää taloudellisilla tekijöillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että raaka-ainevirroista osa ei muutu jätteeksi viennin sekä talouden rakenteisiin sitoutumisen vuoksi. Vastaavasti jätevirroissa on aina jätettä, joka ei perustu vuotuiseen raaka-aineiden käyttöön, vaan on tulosta talouden rakenteiden purkamisesta. Materiaalien kasautuminen talouden rakenteisiin ei tietysti poista jäteongelmaa, vaan siirtää sitä ajassa eteenpäin. Kuitenkin hyödykkeiden käyttöiän pidentäminen useimmiten vähentää sekä raaka-aineiden käyttöä että jätemääriä. Jätevirta- ja jätetaseanalyysi tuottaa hyödyllistä tietoa jätepolitiikan käytännön suunnitteluun ja tuottaa aineksia jätteiden syntyä ja ehkäisyä koskevaan tutkimukseen. Raaka-aine ja jätevirta-analyysilla saadaan yleiskuva talouden ko. virroista ja tarvittaessa tiettyjen tuotannonalojen ja kulutuksen tilannetta voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemmilla kuvauksilla. Periaatteessa jätevirta-analyysi on hyvin vaativa tehtävä, mutta tehtynä siitä on huomattavaa apua jätepolitiikan ohjauksessa ja tutkimuksessa (kuviot 4-7). 20 Myös osa kotitalouksien kulutusmenoista on investointitavaratyyppisiä eli kestokulutustavaroita, mikä voidaan ottaa analyysissä huomioon. Tilastoja tulkittaessa tulee ottaa useita seikkoja huomioon, kuten esimerkiksi se, ettei kierrätykseen kerätty määrä välttämättä ole jätteen uusiokäyttöön lopulta päätyvä määrä. 21 Aivan oma lukunsa on maatalouden ja elintarviketeollisuuden ainevirtojen analysointi, koska niissä tuloksiin vaikuttaa merkittävästi kaasujen vaihto sekä yhteyttämisessä että palamisessa ja vesimäärän muutokset. Suomessa on selvitetty pääpiirteissään maatalouden ja elintarvikkeiden metabolismi. 14

17 Raaka-ainevirtojen, jätevirtojen ja ko. tilastojen ristiin tarkistaminen tuottaa hyödyllistä tietoa tilastojen virheistä ja puuttuvista tilastoista. Onkin luontevaa ja käytännössä välttämätöntä yhdistää jätetilastojen kehittämisprojekti jätevirta-analyysiin. Koska jätevirta-analyysi on yhteydessä taloudellisiin muuttujiin, sen yhteydet taloustieteellisiin sovellutuksiin ovat selvät. Jätevirta-analyysin perusteella voidaan tulevaisuudessa jätteiden tuottamisen muutos dekomponoida eri osiin, kuten tekniseen kehitykseen, toimialarakenteen muutokseen, talouden makrotason muutokseen, kotitalouksien kulutusrakenteen muutokseen sekä toimialojen, kulutuksen ja talouden kasvuun. Kyseinen dekomponointi tuottaa jo sinänsä hyödyllistä tietoa talouden ja jätteiden synnyn välisestä yhteydestä. Kun jätevirta-analyysin tulokset yhdistetään kokonaistaloudelliseen malliin, voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten toimialan x kasvu y prosentilla vaikuttaa jätelajin z määrään. Jätevirta-analyysi on staattinen tapa mallittaa jäte- ja kierrätysvirtoja. Toisin sanoen se perustuu kiinteisiin jätekertoimiin. Jätevirta- ja taseanalyysi ei siis ole riittävä väline, ainakaan kaikkien, jätepoliittisten ohjauskeinojen vaikutusten analysointiin. 22 Jätetalouden (esimerkiksi kierrätystalous), tuotannon ja kulutuksen tarkemman mallituksen yhteydessä luonnonvarojen (materiaalien) käytön ja jätteiden tuottamisen sekä kierrätyksen kertoimet muutetaan taloudellisista muuttujista ja jätepoliittisista ohjauskeinoista riippuviksi, jolloin voidaan arvioida jätepoliittisten ohjauskeinojen vaikutuksia jäte- ja kierrätysvirtoihin. Kulutuksen jätteisiin vaikuttaminen edellyttää kulutuksen tarkempaa analysointia Eri yhteyksissä tarvitaan myös jätelajikohtaista tietoa. Tällöin esimerkiksi kotitalouksien kulutuksen kuvausta pitää tarkentaa (kuvio 6). 22 Mikäli tiedetään hyödykkeen j jätepotentiaali ja kaatopaikalle päätyvä osa hyödykkeen j ainemäärästä, voidaan periraatteessa laskea, kuinka paljon jäteveron nosto x:llä eurolla tonnia kohden kohottaa tuotteen kokonaishintaa ja arvioida, kuinka paljon hyödykkeen j kulutus muuttuu. Voitaneen a priori olettaa, että ko. vaikutus on useimmiten varsin pieni. 15

18 hyödykkeen j jäteintensiivisyys (kierrätys alentaa jäteintensiivisyyttä) jätelaji k hyödykkeen j materiaaliintensiiviteetti (jätepotentiaali) jätelaji z jätelaji d hyödykkeen j kierrätysintensiivisyys Kuvio 6. Hyödykkeiden jätepotentiaalin analyysi. Joidenkin hyödykkeiden jätepotentiaalin laskenta voi olla huomattavan hankalaa ja monimutkaista. Jäteanalyysin kannalta jätepotentiaali on välttämätön, muttei riittävä tieto hyödykkeen kulutuksesta aiheutuvien jätteiden analyysin kannalta. Hyödykkeen j kulutukseen täytyy kyetä liittämään jätetaloudellista tietoa: jätteen keräyksestä, lajittelusta ja käsittelystä (tai lajittelusta, keräyksestä ja käsittelystä). Tyypillisesti yritykset voivat käyttää täysin samaa hyödykettä ja yrityssektorilla ko. hyödykkeen tietty jätelaji voidaan hyödyntää, mutta kotitalouksien saman hyödykkeen kulutuksesta syntyvät jätteet viedään kaatopaikalle, koska jätteiden keräysjärjestelmät poikkeavat toisistaan. 23 Haastava tutkimusongelma onkin liittää kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen myös niiden jätekäyttäytyminen. Tällöin on selvitettävä mikä osa kotitalouksien resursseista (aika mukaan lukien) kuluu jätteiden lajitteluun ja keräykseen (siirtoon keräyspaikalle) sekä miten kotitaloudet päätyvät tietynlaiseen jätekäyttäytymiseen ja miten ko. käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Palveluista aiheutuvaa raaka-aineen käyttöä ja jätteiden syntyä voidaan myös tarkentaa (kuvio 7). 23 Tämä koskee esimerkiksi pakkausjätettä. 16

19 työ hyödyke i hyödyke j palvelu x hyödyke k tekniikka, hinnat palvelun x jäteintensiivisyys Kuvio 7. Palveluiden jäteintensiivisyyden analysointikehikko. Palveluiden analysointi on periaatteessa varsin samanlaista kuin kotitalouksien jätekäyttäytymisen analysointi. Palvelun jätepotentiaalin lisäksi tulee tietää ko. palveluun liittyvä jätekäyttäytyminen, johon voi palvelutoimialan lisäksi vaikuttaa yrityksen koko. Hyödyllinen käsite voisikin olla tietyn kulutuserän tai palvelulajin sisältämä jätepotentiaali. Jätepotentiaali ilmaisee (euroa kohden), kuinka paljon jätelajikohtaista materiaalia palveluun tai hyödykkeeseen sisältyy. Kun jätepotentiaaliin lisätään tieto tyypillisestä kierrätysyms. asteesta, tiedetään mihin ko. jätepotentiaalin mukainen ainesmäärä päätyy. Kotitalouksien energiakulutuksen analysoinnissa hyödyllinen jaottelu välittömään ja välilliseen energiakulutukseen on käyttökelpoinen menettely myös kotitalouksien materiaalien käytössä ja jätteiden synnyssä (kuvio 8). Palveluiden käytöstä aiheutuvat jätteet ovat kotitalouksien välillistä jätteiden tuotantoa. Kotitaloudet eivät voi käytännössä kontrolloida ostamiensa palveluiden tuotannosta aiheutuvia jätemääriä. 17

20 luontoon sijoitettavat jätteet kierrätettävät jätteet jätehuoltojärjestelmä jätteiden välitön tuottaminen jätteiden välillinen tuottaminen kulutusrakenne tuotannon materiaaliintensiivisyys tuotannon jäteintensiivisyys Kuvio 8. Kulutusrakenteen vaikutus kotitalouksien kulutuksen jäte/materiaaliintensiivisyyteen. Palvelut ovat tyypillisesti merkittävä välillisen ympäristövaikutuksen kanava. Yksi tutkimusongelma onkin selvittää, kuinka ympäristöystävällisiä palvelut ovat? Tällöin todennäköisesti joitakin palveluita tarkastellaan tarkemmalla kehikolla kuin mitä kohtuullisen yleisluonteinen panos-tuotoskehikko mahdollistaa. Yksi hyödyllinen kulutuksen analysointimenetelmä voisi olla ns. aktiviteettianalyysi, jossa oleellista on myös kuluttajien ajankäyttö. Kulutuksen materiaali/jäteintensiivisyyden tarkka analyysi mahdollistaa kulutukseen kohdistuvan jätepolitiikan analysoinnin. Kun kotitalouden kuluttamat eurot laitetaan jäte- tai materiaali-itensiivisyyden mukaiseen järjestykseen, saadaan kuvion 9 ilmaisema (hypoteettinen) tilanne. 18

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus 14.11.2017 ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Sisältö 1. Johdanto 2. Kiertotalous Määritelmä Esimerkkejä Vaikutukset Suomessa 3. Jätehuolto

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon

Lisätiedot

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia Haitallisten aineiden riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta materiaalien kierrättämisessä - tarpeita ja mahdollisuuksia CIRCWASTE-hankkeen webinaari 28.5.2019 Ryhmäpäällikkö, TkT Jani Salminen Kulutuksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Kierrätyksestä kiertotalouteen -keskustelutilaisuus 20.3.2018, Pankkisali, ympäristöministeriö

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Miksi jätteiden synnyn ehkäisy ohittaa kierrätyksen?

Miksi jätteiden synnyn ehkäisy ohittaa kierrätyksen? Ilmansuojelu-lehti Jätteen synnyn ehkäisy, hyödyntäminen ja ilmastopolitiikka Jätteiden synnyn ehkäisy Jätehierarkia Niin EU:n jätepolitiikkaan kuin Suomen jätelakiin on kirjattu tavoitteiden hierarkia,

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset Suuren valiokunnan työjaoston ja ympäristövaliokunnan avoin kuulemistilaisuus 11.3.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö Komission ehdotukset

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/0276(COD) 17.5.2016 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö 13.12.2018 CIRCWASTE, Helsinki Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa vuoteen 2025 mennessä

Lisätiedot

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN Rakennusjätteet Keski-Suomessa -tilaisuus, Jyväskylä 5.12.2017 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS

Lisätiedot

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? 24.11.2016 1 Kiertotalouden

Lisätiedot

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015 Eduskunnan talousvaliokunta 1.4.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö Komission ehdotukset kuuden jätealan direktiivin uudistamiseksi

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Biojätteiden synnyn ehkäisy Biokaasun liikennekäytön edistäminen Ruotsissa

Biojätteiden synnyn ehkäisy Biokaasun liikennekäytön edistäminen Ruotsissa Biojätteiden synnyn ehkäisy Biokaasun liikennekäytön edistäminen Ruotsissa Työpaja Salossa 7.9.2010 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Biojätteiden ja lietteiden synnyn ehkäisy Kotitalouksissa,

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin 24.8.2017 Ympäristöministeriö, Pankkisali Sarianne Tikkanen, Riina Antikainen, Petrus Kautto ja Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa

Lisätiedot

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC) Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC) Hannu Savolainen Tutkija, Suomen ympäristökeskus Kiertotalouden kirittäjät tuloksia kiertotaloushankkeista Suomessa 8.5.2019

Lisätiedot

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Talousvaliokunta, 7.10.2016 Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Lainaus pääministeri Sipilän hallitusohjelmasta 7.10.2016 3 Edelläkävijyys vaatii

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen SER Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto 27.9.2019 outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 Esityksen sisältö Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteitä SE-laitteiden ja SER:n osalta

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 8.3.2018 Perustiedot hankkeesta Rahoittaja VN Teas Toteuttajat:

Lisätiedot

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Ylitarkastaja Mervi Suni Sisältö o Kokeilun lähtökohdat o Kuluttajien kysyntäjouston

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet) Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet) -miten menee nyt, entä tulevaisuus? Sirje Stén 7.11.2018 Biotalouspäivät Jätemäärä, milj. t/v 110 Jätekertymät sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE)

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Ramate- seminaari 7.11. 2017 Erityisasiantuntija Sirje Stén 1 2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta

HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta HE 195/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNTA 1.3.2018 Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja 1 JÄTE EI OLE UHKA VAAN MAHDOLLISUUS

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Aihe: Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistäminen Suomessa ympäristö- ja kustannusvaikutukset huomioiden

Aihe: Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistäminen Suomessa ympäristö- ja kustannusvaikutukset huomioiden Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Aihe: Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistäminen Suomessa ympäristö- ja kustannusvaikutukset huomioiden Kirjoittaja: Tkt Antti Niskanen Taustaa Nykyisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta Jätealan strateginen yhteistyöryhmä 18.9.2018 Riitta Levinen, ympäristöministeriö EU:n jätesäädöspaketti = 4 direktiiviä, joilla muutetaan kuutta jätealan

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot