Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006"

Transkriptio

1 1 Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla

2 2 1 Johdanto Puitelaki Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat Puitelain mukainen kunta Yhteistoiminnan lisääminen Tuottavuuden parantaminen Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Kunta- ja palvelurakenneuudistus eräillä kaupunkiseuduilla Puitelain mukaisten uudistusten toimeenpanosuunnitelma Vaasanseudun palvelustrategian suhde puitelakiin Vaasanseudun palveluvisio Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Yhteistoiminta-alueen hallintomallit Kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä vastaavan yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteistoiminta-alue Ammatillinen koulutus (jatkovalmiuksien kehittäminen) Kulttuuripalvelut Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Kirjastopalvelut Ympäristöpalvelut Kuntien yhteiset resurssikeskukset Yhteinen tukipalvelukeskus Seudullinen vesi- ja viemärilaitos Kiinteistövirasto ja tilapalvelu Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos Kaavoitustoimisto... 25

3 3 1 Johdanto Tässä asiakirjassa tarkastellaan Vaasanseudun palvelustrategiassa esille nousseita yhteistyökohteita valmisteilla olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain pohjalta ja esitetään konkreettisia ehdotuksia yhteistoiminnan perusrakenteeksi. Yhteistyökohteet ja niihin liittyvät edut ja haitat on esitelty tarkemmin palvelustrategian loppuraportissa. Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää joitakin pieniä palvelukokonaisuuksia, jotka eivät nousseet palvelustrategiatyön aikana esille. Niiden sijoittuminen tässä esitettyihin perusmalleihin joudutaan tekemään myöhemmin tapauskohtaisesti. Palvelustrategiatyön toimeksiannon mukaisesti tässä asiakirjassa ei oteta kantaa kuntarakenteeseen ja mahdollisiin kuntaliitoksiin, vaan tarkastellaan ainoastaan palvelurakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Aineistossa sivutaan kuitenkin myös kuntaliitoksiin liittyviä puitelain kohtia, mutta niitä ei ole tarkasteltu tarkemmin. Ehdotuksen on laatinut liikeenjohdon konsultti Tero Maksimainen, joka oli vastaavana konsulttina myös Vaasanseudun palvelustrategian laatimisprosessissa. Hän työskentelee nykyisen PricewaterhouseCoopers Oy:ssä, joka osti viime kesänä Yritystaito Neolocal Oy:n liiketoiminnan. 2 Puitelaki 2.1 Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Puitelain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella.

4 4 Vaasan-seudun palvelustrategiassa mukana olevat 13 kuntaa jakautuvat kielellisesti seuraavasti: yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs ja Närpiö kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieli on enemmistökielenä, ovat Kristiinankaupunki, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen ja Vöyri Kaksikielinen kunta, jossa suomenkieli on enemmistökielenä, on Vaasa Yksikielisiä suomenkielisiä kuntia ovat Jurva, Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö Tämä tarkoittaa, että mahdollisia muutoksia kunta- tai muihin rakenteisiin tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kielellisiin seikkoihin. Kuntakokoa mahdollisesti suurennettaessa on otettava huomioon, että muutokset eivät kohdistu pelkästään peruskuntaan, vaan myös esimerkiksi oikeustoimeen ja kirkkoon. Lisäksi on huomioitava, että Jurvalla on meneillään kuntaliitoshanke Kurikan kanssa ja Maksamaalla ja Vöyrillä on vireillä keskinäinen kuntaliitoshanke. 2.2 Puitelain mukainen kunta Ensimmäisenä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiskeinona puitelaki esittää kuntaliitokset. Puitelain 5 :n 1 momentissa kunta määritellään seuraavasti: Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Samansisältöinen muutos on tulossa kuntajakolakiin. Aiemmassa lainsäädännössä ei ole otettu kantaa siihen, miten kunta muodostuu ja mitä edellytyksiä sen täytyy täyttää. Työssäkäyntialue on yleinen tilastollinen luokitus. Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä eli pendelöi keskuskunnassa. Myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäyntialueeseen kuuluviksi. Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka työvoimasta enintään 25 prosenttia käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 prosenttia työvoimasta. Vaasan työssäkäyntialueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Isokyrö Jurva Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Vöyri

5 5 Närpiön työssäkäyntialueeseen kuuluu Kaskinen ja Kristiinankaupungin työssäkäyntialueeseen kuuluu Karijoki. Korsnäs ja Oravainen eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Vaasanseudun palvelustrategiassa mukana olevat kunnat jakautuvat kolmeen eri työssäkäyntialueeseen. Nämä kolme työssäkäyntialuetta eivät muodosta keskenään toiminnallista kokonaisuutta. 2.3 Yhteistoiminnan lisääminen Toisena keinona kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi esitettään puitelain 4 :ssä: Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alue organisoitaisiin kuntalain mukaisesti joko niin sanotun isäntäkuntamallin pohjalta tai kuntayhtymäksi. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alue annetaan kuntalain 76 :n mukaisesti yhden kunnan hoidettavaksi. Tehtävien hoitamista varten tulisi tällöin perustaa kuntalain 77 :ssä mainittu toimielin: Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Yhteistoiminta-alueelle esitettään väestöpohjavaatimukset kahdessa tapauksessa: 1. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään n asukasta. Kansanterveyslakiin liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä ovat: lastensuojelulaissa ja päihdehuoltolaissa säädetyt tehtävät, sosiaalihuoltolain mukainen vanhusten laitoshuolto ja kasvatus- sekä perheneuvonta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoiminnasta annetussa laissa säädetyt kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus sekä vaikeavammaisten henkilöiden kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvät saattopalvelut ja tulkkipalvelut. Viime kädessä kunnat päättäisivät yhteistoiminta-alueelle siirtyvistä sosiaalipalveluista. 2. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Jos kunnan asukasluku alittaa mainitut väestöpohjavaatimukset, eikä niiden saavuttamiseksi tehdä kuntaliitosta, kunnan tulisi mainituista tehtävistä huolehtimiseksi kuulua yhteistoiminta-alueeseen. Väestöpohjavaatimuksen osalta ei ole laissa täsmennetty, onko kyseessä järjestämisvastuu vai tuotantovastuu. Laissa käytetty sana huolehtii voi tarkoittaa molempia. Puitelaissa jää epäselväksi kunnan rooli suhteessa palvelutuotantoon; onko se järjestäjä vai tuottaja. Kunnilla säilyy puitelain jälkeenkin kuntalain mukaan

6 6 palveluiden järjestämisvastuu, mutta todennäköistä on, että Oulussa, Tampereella ja monissa muissa kunnissa käyttöön otettu tilaaja-tuottaja -mallin tyyppinen järjestämismenettely yleistyy. Tilaaminen on osa järjestämistä. Kuten jo kuntaliitosten kohdalla todettiin Vaasanseudun palvelustrategiassa mukana olevat kunnat jakautuvat kolmeen eri työssäkäyntialueeseen. Nämä kolme työssäkäyntialuetta eivät muodosta keskenään toiminnallista kokonaisuutta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vaasanseudun palvelustrategian kuntien asukasluvut. Asukasluku elokuu 2006 Vaasa - Vasa Mustasaari - Korsholm Närpiö - Närpes Laihia - Laihela Kristiinankaupunki - Kristinestad Maalahti - Malax Isokyrö - Storkyro Vähäkyrö - Lillkyro Jurva - Jurva Korsnäs - Korsnäs Oravainen - Oravais Maksamaa - Maxmo Vöyri - Vörå 3472 yhteensä Kaikkien muiden kuntien paitsi Vaasan osalta joudutaan tekemään uudet ratkaisut kansanterveystyön ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Yhteistoiminta-alueen muodostamiselle asetetuista säädöksistä voidaan puitelain mukaan kuitenkin poiketa, jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi tai, jos se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. 2.4 Tuottavuuden parantaminen Kolmantena keinona kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi esitetään puitelain 4 :ssä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Tehostamisen keinona puitelaissa korostetaan tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittämistä. Tästä on laissa erillinen pykälä (13 ). Toiminnan tuottavuuden kehittämisen vaatimus koskee kaikkia kuntia, kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisia. Tuottavuuden tehostamistoimenpiteet tulee sisällyttää uudistuksen toimeenpanosuunnitelmaan.

7 7 2.5 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Puitelain mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989; 7 ) lueteltuihin kuntayhtymiin. Jokaisen kunnan tulee kuulua yhteen kuntayhtymään. Kuntayhtymän tulee kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa, edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista sekä hoitaa myös muut sille lailla säädettävät tehtävät. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat voivat olla jäseninä kuntayhtymässä, jonka tehtävänä on turvata ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen sen ja 1 momentissa tarkoitettujen kuntayhtymien kesken sovittavan työnjaon mukaisesti. Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Myös osa erityishuoltoon kuuluvista palveluista voidaan niiden vaativuuden tai muiden erityisten edellytysten vuoksi säätää valtioneuvoston asetuksella keskitettäväksi yhdelle tai useammalle kuntayhtymälle. Vaasanseudun kunnille tuottaa ko. palveluja kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää ja kaksi erityishuollon kuntayhtymää. Puitelain tavoitteena on yhdistää erikoissairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoito- ja erityishuollon palvelut tuotetaan kuntien päättämässä laajuudessa pääsääntöisesti yhden kuntayhtymän kautta. Puitelain perustelujen mukaan sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit yhdistävä piirijako turvaa alueellisen palveluverkon kattavuuden, palvelujen laadun ja rahoituksen. Kunnat suunnittelevat uudistuksen alueellisten palvelutarpeiden lähtökohdista ja toteutustavat voivat olla jossain määrin poikkeavia. Kunnat voivat esittää esimerkiksi nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden yhdistämistä. Pakollisten kuntayhtymäverkostojen yhdistäminen ei aseta estettä sellaisellekaan ratkaisulle, että jokin nykisin pakollisista kuntayhtymistä jatkaa toimintaansa vapaaehtoisena kuntayhtymänä tai muuna palvelujen tuottajaorganisaationa kuntien sopimalla tavalla. 2.6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eräillä kaupunkiseuduilla Vaasan tulee puitelain 7 :n mukaan laatia yhdessä Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin, Laihian, Isokyrön, Vähäkyrön, Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kanssa suunnitelma mennessä siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan.

8 8 Asianomaiset kunnat voivat yksimielisesti todeta suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi. Suunnitteluun voi keskuskunta pyytää mukaan myös muita kuin laissa mainitut kunnat. 2.7 Puitelain mukaisten uudistusten toimeenpanosuunnitelma Puitelain 11 :n mukaan kunnan on viimeistään annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa puitelain 5 ja 6 :n mukaisista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää viimeistään kunnanvaltuusto. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja ) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma, miten kunta käyttää puitelain 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Kaikkien kuntien on tehtävä kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma. Suuri osa toimeenpanosuunnitelmassa tarvittavasta tietoaineistosta on mukana Vaasanseudun palvelustrategian loppuraportissa. Ne kunnat, joiden talous ei ole tasapainossa, joutuvat lisäksi laatimaan talouden tasapainotusohjelman. 3 Vaasanseudun palvelustrategian suhde puitelakiin Puitelain henki edellyttää kunnilta palvelutuotannon tuottavuuden nostamista ja palveluiden organisoimista asiakaslähtöisesti verkostomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa on mukana monia toimijoita ja joka ylittää myös kuntarajat tarvittaessa kaikkiin suuntiin. Tämän tyyppistä verkostoa ei voi ohjata enää perinteisen toimialapohjaisen tulosyksikköorganisaation ohjaustavoilla. Synergisen verkosto-organisaation toimijoiden/ yksiköiden yhteistyö ei tapahdu perinteisen keskitetyn ohjauksen kautta, vaan perustana ovat vahvat integroivat mekanismit. Synerginen verkostoorganisaatio perustuu itsenäisiin toimijoihin, jotka pelaavat voimakkaasti yhteen ja hyödyntävät yhteisiä resursseja ja toimintamalleja.

9 9 3.1 Vaasanseudun palveluvisio Palvelustrategiassa on määritelty visioksi: Vuoteen 2009 mennessä Vaasan seudusta on luotu yhteinen palvelualue, jossa kuntarajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä. Vaasanseudun kuntien järjestämät palvelut tuotetaan eri palvelutuottajien verkostolla yhteisen brändin alla. Brändi on Vaasanseutu. Visio on yhdensuuntainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen peruslinjausten kanssa muilta osin, paitsi että Korsnäs, Kristiinankaupunki ja Närpiö eivät kuulu Vaasan työssäkäyntialueeseen eivätkä ne muodosta toiminnallista kokonaisuutta muiden kanssa. Korsnäs on kuitenkin toiminnallisesti lähellä muuta Vaasan seutua. 3.2 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Toimintamallin lähtökohtana on erottaa itsenäisen kunnan ytimeen liittyvät asiat (kunnan strateginen johtaminen ja omistajaohjaus) palvelutuotannon operatiivisesta ohjauksesta. Malli ei ota kantaa kuntaliitoksiin, vaan tarkastelee palvelutuotannon tehostamismahdollisuuksia. Kunnassa määritellään tavoitteet ja reunaehdot palvelutuotannon suhteen. Operatiivinen tuotannonohjaus voidaan järjestää eri palveluissa eri tavoilla riippuen siitä, millainen tuotantoverkosto on kyseessä. Palvelujärjestelmään voi kuulua kunnan omaa palvelutuotantoa, kuntien yhteistä palvelutuotantoa, kuntayhtymiä, yksityistä palvelutuotantoa sekä kansalaissektorin toimintaa. Kyse on siis kahdentasoisesta yhteistyöstä: järjestämisyhteistyöstä ja tuotantoyhteistyöstä. Organisointimalli soveltuu siten puitelain peruslinjauksiin. Yhteistoiminta-alueiden lisäksi tarkastellaan jatkossa yksittäisten palvelujen tai palvelukokonaisuuksien puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä. Tavoitteena on, että kuntien palveluyhteistyö olisi mahdollisimman kattavaa ja kaikissa yhteistyömuodoissa olisi sama toimintalogiikka, koska erilaiset hallintomallit vaikeuttavat kokonaishallintaa ja yksittäisten pienten palvelukokonaisuuksien organisointi kunnan omaksi toiminnaksi sitoo suhteettoman paljon hallintoresursseja. 3.3 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Tässä yhteydessä tarkastellaan yhteistoiminta-alueiden muodostamista alla esitettyjen puitelaista johdettujen kriteereiden kautta.

10 10 Yhteistyöalueiden muodostamisessa on huomioitu seuraavat seikat: 1) Työssäkäyntialue / toiminnallinen kokonaisuus 2) Kuntalaisten oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään 3) Kuntalaisten oikeus osallistua itsehallintoon omalla äidinkielellään 4) Kuntalaisten ja asiakkaiden mahdollisuus käyttää palveluja siten, että kuntarajat eivät vaikeuta sitä 5) Palveluprosessien kokonaishallinta siten, että se mahdollistaa palvelujen järjestämisen erilaisilla väestöpohjilla. 6) Kuntien keskinäinen työnjako ja yhteistyö niissä palveluissa, joissa on saavutettavissa suurtuotannon etuja Työssäkäyntialueen ja toiminnallisen kokonaisuuden kautta tarkasteltuna koko varsinainen Vaasan seutu ja Kyrönmaa muodostavat luontevan yhteistoimintaalueen. Näin määriteltynä yhteistoiminta-alue vastaa myös puitelain 7 :n mukaista Vaasan ympäristön toiminnallista suunnittelualuetta. Närpiö ja Kristiinankaupunki muodostavat oman yhteistoiminta-alueensa läheisten naapureidensa kanssa vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin jatkossa tarkemmin esiteltävä laajempi kokonaisuus. Jurvan asema palveluyhteistyössä on mahdollista määritellä vasta sen jälkeen, kun kuntaliitosselvitys Kurikan kanssa on saatettu loppuun. Tässä asiakirjassa seuraavissa kappaleissa ehdotetut yhteistoiminta-alueet perustuvat edellä esitettyjen kahden yhteistoiminta-alueen varaan lukuun ottamatta ammatillista koulutusta. Nämä alueet yhdessä muodostavat yhteisen koordinaatioelimen. Yhteistoiminta-alueiden esittelyjen yhteydessä olevissa kuvissa kuvataan vain Vaasan ympärillä oleva laajempi yhteistoiminta-alue. Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä niiden lähikuntien yhteistoiminta-alue on rakenteeltaan samanlainen ja sen vuoksi sitä ei ole kuvattu erillisenä kuvana Yhteistoiminta-alueen hallintomallit Puitelaki esittää yhteistoiminta-alueiden hallintomalliksi kaksi vaihtoehtoa: 1. isäntäkuntamalli 2. kuntayhtymä Oleellisin ero näiden kahden hallintomallin välillä on se, että lopullinen päätäntävalta asioissa, jotka ovat annettu kuntayhtymän vastuulle, siirtyvät kuntayhtymän hallinnolle. Kuntayhtymä voi siis käyttää päätösvaltaa yli peruskuntien päätösvallan. Isäntäkuntamallissa lopullinen päätösvalta säilyy joko isäntäkunnalla. Mukana olevat kunnat voivat myös keskinäisellä sopimuksella rajoittaa isäntäkunnan otto-oikeuden käyttöä. Omistajaohjauksen ja isäntävallan käyttö isäntäkuntamallissa on siten helpompaa. Kuntayhtymiä voi olla kahdentyyppisiä. Perinteisten kuntayhtymien lisäksi kuntalaki mahdollistaa uudentyyppiset liikelaitoskuntayhtymät, jotka toimivat liiketaloudellisin perustein. Liikelaitoskuntayhtymät ovat yhtiöiden ja perinteisten kuntayhtymien välimaastossa. Oleellisin ero yhtiön ja liikelaitoskuntayhtymän välillä on se, että kuntayhtymässä mukana olevat kunnat voivat hankkia palveluja siltä ilman kilpailutuspakkoa. (Kuntayhtymä ei tällöin kuitenkaan voi toimia avoimilla markkinoilla ja myydä palveluja myös kolmansille osapuolille. Inhouse- tyyppisessä

11 11 toiminassa palvelujen hankinta katsotaan kuntien yhteistoiminnaksi eikä siten ole arvonlisäverollista toimintaa) Kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä vastaavan yhteistoiminta-alueen muodostaminen Puitelaki edellyttää kunnilta yhteistyötä otsikossa mainituissa palveluissa, mikäli kunnan asukasluku on alle Laki ei kuitenkaan estä tekemästä yhteistyötä laajemminkin esimerkiksi kaikkien sosiaali- ja terveystoimen palveluiden osalta. Tässä esitetty malli lähtee kokonaisvaltaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön pohjalta. Yhteistoiminta-alue tuottaa kaikki sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut lukuun ottamatta päivähoitopalveluja, joita käsitellään seuraavassa kappaleessa osana kasvatusprosessia (opetuspalveluja). Mikäli rajoitutaan ainoastaan puitelain mukaiseen suppeampaan yhteistoimintaalueeseen, kunnat joutuvat organisoimaan sosiaalitoimen muut palvelut kuntakohtaisesti. Kunnat toimivat tässä mallissa tilaajina ja yhteistoiminta-alue on tuottaja, joka toimittaa tilatun palvelun tilaajan haluamaan paikkaan ennakkoon sovitulla hinnalla ja laatutasolla. Tilaaja määrittelee myös paikallisen lähipalveluverkon: mitä palveluja ja missä muodossa on kuntalaisten saatavilla oman kunnan alueella. Niiden palveluiden osalta, jotka vaativat laajemman väestöpohjan kunnat sopivat keskenään siitä, mihin paikkoihin palvelu keskitetään. Palvelun tuottaja veloittaa palveluistaan ennakolta sovittujen yksikköhintojen perusteella käytön mukaisesti. Tuottajalla ei ole jälkilaskutusmahdollisuutta. Kysynnän laskiessa tai noustessa tuottaja vastaa tuotantoresurssien sopeuttamisesta uuteen tilanteeseen.

12 12 Vaasa Maalahti Maksa- Korsnäs maa Yhteinen hankinta managerointi Vöyri Oravainen (isäntäkunta) Mustasaari Iso- Vähä- Laihia kyrö kyrö Yhteinen hankinta managerointi Yhteinen lautakunta Tuotannon ohjaus Sairaanhoitoprosessi Terveyttä Erikois- Tukipalvelut tukevat Vastaanotto Hammashoito yksi- vaativa vuode- keskitetty röntgen lähipalveluna ESH:n Erityisen tuneita tk:n Päivystys labra palvelut lähipalveluna lähipalveluna köitä ESH osastoja keskitetty Hoivapalveluprosessi ESH-piiri Miljoona- Lähipalvelu Yhteistoiminta-alue EH-piiri piiri Toimintakykyä Kotihoito Palvelu- Keskitetyt tukipalvelut Erikois- ylläpitävät Vaativia lähipalveluna asumista turvapuh. tuneita palvelut erityis- (kotipalvelu ja eri asiakas kuljetukset laitos- lähipalveluna palveluja ksh yhdessä) ryhmille ruoka palveluja Sosiaalityön prosessi Mielenterveyden Päihdehuollon Päihdehuollon Vaativat Sosiaalityö avopalvelu avopalvelu laitoshoito erityispalvelut lähipalveluna lähipalveluna lähipalveluna keskitetty keskitetty Palvelun tuottaja tuottaa palveluja kahdella kielellä tilausten mukaan. Tämän vuoksi asiakkaiden oikeus saada palvelua omalla kielellään voidaan turvata entistä tehokkaammin. Yhteistoiminta-alueen hallintomalliksi sopii parhaiten isäntäkuntamalli, koska ko. palveluihin sisältyvät palvelut eivät kaikilta osin sovellu liiketaloudellisin perustein tuotettavaksi. Isäntäkuntana voisi toimia Vaasan kaupunki. Tuotannon ohjauksesta vastaa tässä mallissa yhteislautakunta, jossa kaikilla mukana olevilla kunnilla on edustus joko asukaslukujen suhteessa tai kuntien erikseen sopimassa suhteessa. Tarvittaessa pienemmät kunnat voivat muodostaa yhteisen tilaajaorganisaation, joka huolehtii kuntien määrittelemien asiakasvaikuttavuuksien muuttamisesta varsinaisten toimenpiteiden hankinnoiksi. Yhteinen tilaajaorganisaatio vastaa nykyistä toimialajohtoa. Jatkossa kuntakohtaisen toimialajohdon sijasta kunnilla on yksi yhteinen toimialajohto, jonka asiantuntemus on kaikkien peruskuntien käytössä palvelusopimuksia laadittaessa. Mallin toimivuus ei kuitenkaan edellytä kieliryhmittäin eriytettyjä tilaajaorganisaatioita. Yllä olevassa kuvassa on oletettu, että ruotsinkieliset ja ruotsinkielienemmistöiset kunnat muodostavat oman tilaajaorganisaationsa ja Kyrönmaan kunnat omansa. Myös tilaajaorganisaatiot voidaan organisoida isäntäkuntamallin mukaisesti tai perustamalla kunnille yhteisiä virkoja. Kuvassa ruotsinkielinen tilaajaorganisaatio

13 13 on ajateltu Mustasaaren isäntäkuntavastuulle ja Kyrönmaan kuntien tilaajaorganisaatio Laihian vastuulle. Koska kunnat säilyvät itsenäisinä, ei kunnan sisäinen hallintokieli muutu. Tuotannonohjauksesta vastaavan yhteislautakunnan hallinto toimii kaksikielisenä. Koko työssäkäyntialueen kattava yhteistoiminta-alue mahdollistaa myös palvelujen käytön yli kuntarajojen ilman suurempia erityisjärjestelyjä. Suuri väestöpohja mahdollistaa myös palveluprosessin kokonaishallinnan paremmin kuin pieni kokonaisuus. Myös työnjako ja yhteistyökysymykset kuntien kesken ja sairaanhoitopiirin kanssa on siten helpompi määritellä. Edut Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja suurtuotannon etujen hyödyntämisen sekä toimintavarmuuden lisäämisen Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lähipalvelu voidaan turvata Henkilöstöresurssin yhteiskäyttö lisää myös mahdollisuuksia kohdistaa palveluresursseja kielellisten tarpeiden mukaan Mahdollistaa palveluprosessien kokonaishallinnan Haitat Muutosvaihe voi aiheuttaa väliaikaisen tehokkuuden ja tuottavuuden laskun Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Asiakkaat voivat kokea palvelutarjonnassa tapahtuvat muutokset heikennyksinä, sen vuoksi, että vakiintunutta palvelua ei enää saada samasta paikasta ja samalla tavalla. Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja Isäntäkunta joutuu kaikkien mukana olevien kuntien puolesta tekemään tarvittavia toimintaresurssien sopeuttamistoimia ja kohdistamaan resursseja uudelleen. Tuotantoyksiköt voivat erilaistua ja erikoistua ja siten nostaa tuottavuutta ja laatua sekä samalla resursseja voidaan kohdistaa asiakaslähtöisesti

14 Kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteistoiminta-alue Puitelaki ei suoraan velvoita kuntia sivistystoimen palveluissa yhteistoimintaalueiden muodostamiseen, mutta tuottavuuden ja tehokkuuden nostaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Päivähoidossa, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa yhteistoiminta-alue toimii operatiivisen opetus- ja kasvatuspalvelujen ja siihen liittyvien hallintopalveluiden tuottajana. Kunta tilaa opetuksen yhteistoiminta-alueelta (=kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, joka tuottaa palvelut) haluamiinsa palvelupisteisiin, kouluihinsa ja päiväkoteihinsa. Kunta päättää siis edelleenkin kouluverkostaan ja siitä järjestetäänkö kunnassa lukio-opetusta. Palvelukeskus veloittaa opetuksesta kuntaa suoritepohjaisesti. Kunta sitoutuu tilauksensa yhteydessä maksamaan kunkin koulun todelliset oppilaskohtaiset kustannukset. Kunnan päätettäväksi jäävät strategiset asiat: kustannustaso, laatutaso, kunnan kouluverkon rakenne. Kuntien opetus- ja kasvatushenkilöstö siirtyy palvelukeskuksen palvelukseen. Valtionosuudet tulevat kunnille. Luonteva hallintomalli tämän tyyppiselle palvelukonseptille on isäntäkuntamalli Organisointivaihtoehto 1 Kaikki Vaasan seudun ja Kyrönmaan kunnat muodostavat yhteisen yhteistoimintaalueen. Tällöin voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteisiä resursseja. Pienemmät kunnat voivat myös tarvittaessa muodostaa yhteisiä hankintaorganisaatioita. Hankintaorganisaatiossa on kuntien yhteiskäytössä olevia toimialan asiantuntijoita. Vaasa Maalahti Korsnäs Vähäkyrö Maksamaa Yhteinen hankinta managerointi Yhteinen lautakunta Vöyri Oravainen Laihia (isäntäkunta?) Mustasaari Isokyrö Yhteinen hankinta managerointi Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Kaksikielinen tuotanto Kasvatusprosessi Perusopetus Esiopetus Iltapäivähoito Päivähoito Lukioopetus

15 15 Opetusta annetaan kunkin oppilaan äidinkielellä siellä, minne kunnat ovat sitä tilanneet. Kielellistä resurssia voidaan tässä mallissa kohdistaa juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Yhteistoiminta-alueen hallinto toimii kahdella kielellä, mutta tilaajaorganisaation puolella nykyisen hallintokielen asema ei muutu. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on myös mahdollista toteuttaa joustavasti Organisointivaihtoehto 2 Vaasan seudun ja Kyrönmaan kunnat muodostavat kaksi yhteistoiminta-aluetta: toinen on suomenkielistä ja toinen ruotsinkielistä tuotantoa varten. Suomenkielinen yhteistoiminta-alue organisoidaan Vaasan isäntäkuntavastuulle ja ruotsinkielinen Mustasaaren vastuulle. Vaasan nykyinen kaksikielinen kouluhallinto muuttuu tässä mallissa pelkästään suomenkieliseksi. Ruotsinkielisen opetuksen Vaasa hankkii omille koululaisilleen ruotsinkieliseltä yhteistoiminta-alueelta. Ruotsinkielisen yhteistoiminta-alueen kunnat hankkivat suomenkielisen opetuksen suomenkieliseltä yhteistoimintaalueelta. Tämä malli on kielikysymyksen kannalta selkeä, mutta resurssien yhteiskäytön kannalta se on jäykempi kuin ensimmäinen vaihtoehto. Resurssien yhteiskäyttö edellyttää joka tapauksessa yhteistä opetussuunnittelua ja yhteen sovitettuja työjärjestelyjä (esim. lukioiden kurssitarjonta ja jaksojärjestelmät) onnistuakseen täysimääräisesti. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa oppilaiden yleisiä valmiuksia jatkossa. Vaasa (isäntäk.) (isäntäk.) Maalahti Korsnäs Iso- Vähä- Laihia kyrö kyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Yhteinen lautakunta Yhteinen lautakunta Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Suomenkielinen tuotanto Kasvatusprosessi Ilta- Päivä- Esi- Perus- Lukiopäivähoitopetuopetuopetuhoito Ruotsinkielinen tuotanto Kasvatusprosessi Ilta- Päivä- Esi- Perus- Lukiopäivähoitopetuopetuopetuhoito

16 16 Kasvatus- ja opetuspalvelukeskus Yksi yhteinen palvelukeskus Edut Saavutetaan suurtuotannon etuja kyllä osittain Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja päällekkäisyyksien purkamisen kyllä osittain Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät kyllä kyllä Kustannustietoisuus lisääntyy kyllä kyllä Lähipalvelu voidaan turvata kyllä kyllä Kielelliset oikeudet turvataan (hallintokieli) kyllä kyllä Kielelliset oikeudet turvataan (käyttö- ja kyllä kyllä opetuskieli) Yhteiset toimintaperiaatteet kyllä osittain Kuntien vaikutusmahdollisuudet turvataan kyllä kyllä Toimintavarmuus lisääntyy kyllä kyllä Tuotantoyksiköt voivat erilaistua ja erikoistua ja siten nostaa tuottavuutta ja laatua Opetuksen ja kasvatuksen yhteensovittaminen kyllä kyllä Suomen- ja ruotsinkieliset palvelukeskukset osittain osittain Ammatillinen koulutus (jatkovalmiuksien kehittäminen) Puitelaki ei edellytä suoraan muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen, koska sekä suomen- että ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on riittävä, vähintään asukkaan väestöpohja. Ruotsinkielisellä puolella Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur - kuntayhtymä vastaa tällä hetkellä ammattikoulutuksen, ammattikorkeakouluopetuksen ja ruotsinkielisen teatterin ylläpitämisestä. Suomenkielisellä puolella Vaasan kaupunki vastaa vastaavista tehtävistä. Jatkossa olisi järkevää perustaa SÖF:n kaltainen suomenkielinen kuntayhtymä, joka tuottaa ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen sekä teatteripalvelut koko alueen suomenkielisille asukkaille. Kulttuuripalvelujen osalta asiaa tarkastellaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Ammatillisessa koulutuksessa nykyiset oppilaitokset säilyvät palveluiden tuottajina ja kunnat muodostavat yhteisen tilaajaorganisaation, jonka tehtävänä on koordinoida koulutusaloja ja aloituspaikkoja alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tilaajaorganisaatiossa voisi olla mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Jatkovalmiuksien kehittämisprosessi on yksi kokonaisuus, jonka kokonaishallinta (resurssien kohdentaminen koulutusaloittain ja koulutustarjonnan suunnittelu) tulee

17 17 olla yksissä käsissä. Kokonaishallinta tarkoittaa tässä tapauksessa koordinaatiota. Koordinoijan tehtävänä on sovittaa yhteen seudun ja jopa maakunnan kokonaiskehityksen (työelämän) tarpeista lähtien. Mikäli tällaista kokonaishallintaa ei pystytä organisoimaan alueellisesti, valtio tulee määrittelemään omilla rahoituspäätöksillään alueen koulutustarjonnan. Vaasanseudulla koordinaatioelin voisi luontevasti toimia Vasek Oy:n alaisuudessa. Korsnäs Vaasa Jurva Vöyri Mustasaari Maksamaa Oravainen Närpiö Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Yhteinen koordinointi/ managerointi Jatkovalmiuksien kehittämisprosessi SÖF 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus Vaasan kaupunki 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus Korsnäs kurscentral Erilaisia tuottajia voi toimia prosessin sisällä useita. Koulutuspalvelujen tuotantoorganisaatiot voivat eriytyä tarvittaessa kieliryhmittäin. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa opiskelijoiden yleisiä työelämävalmiuksia. Aito kaksikielisyys myös opiskelussa lisää valmistuvien opiskelijoiden valmiuksia, koska työelämä on useimmiten kaksikielinen. Tämä malli on kielikysymyksen kannalta selkeä, mutta resurssien yhteiskäytön kannalta se on jäykempi kuin ensimmäinen vaihtoehto. Resurssien yhteiskäyttö edellyttää joka tapauksessa yhteistä opetussuunnittelua ja yhteen sovitettuja työjärjestelyjä onnistuakseen täysimääräisesti. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa oppilaiden yleisiä valmiuksia jatkossa. Edut Kielikysymyksen kannalta selkeä Jäntevöittää paikallista koordinaatiota Lähipalvelu voidaan turvata Haitat Resurssien yhteiskäyttö yli kielirajan vaikeaa Voi aiheuttaa vääränlaista paikallista kilpailua

18 Kulttuuripalvelut Edellisessä kappaleessa esitettyjen kuntayhtymien palvelutuotantoon voisi liittää myös kansalais- ja työväenopiston palvelut sekä muut kulttuuripalvelut kuten esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäminen. Vaasa Laihia Maalahti Korsnäs Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Suomenkielinen kuntayhtymä 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus teatteri kansalaisopisto muut kulttuuripalvelut Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus teatteri kansalaisopisto muut kulttuuripalvelut Kunnat tilaisivat tässä mallissa esim. kansalais- ja työväenopistojen opetustarjonnan oman kuntansa alueelle ja päättäisivät siitä, millaisia kulttuuritapahtumia järjestetään. Kuntayhtymä toimii vain tapahtumien käytännön toteuttajana. Edut Malli on kielikysymyksen kannalta selkeä Mahdollistaa palvelun kohdistamisen selkeään asiakasryhmään Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lisää toimintavarmuutta Haitat Palvelujen kytkeminen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa voi vaikeutua Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja Voi vahvistaa kielellisiä kulttuurirajoja Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden palvelujen tuotanto keskitetään jatkossa jo olemassa olevan Vaasan ja Mustasaaren yhteisen Vaasanseudun urheiluhallit -

19 19 kuntayhtymään. Kuntayhtymän toimialaa, palveluvalikoimaa ja omistuspohjaa laajennetaan tarvittavalla tavalla. Uusi laajennettu liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymä tuottaa palveluja kuntien tilausten mukaan. Vaasa Laihia Maalahti Korsnäs Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Vaasaseudun liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymä liikuntapaikkojen ylläpito nuorisotilojen ylläpito ohjatut liikunta- ja nuorisopalvelut tapahtumien järjestäminen kirjasto (?) Edut Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja suurtuotannon etujen hyödyntämisen Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lähipalvelu voidaan turvata Henkilöstöresurssin yhteiskäyttö lisää myös mahdollisuuksia kohdistaa palveluresursseja kielellisten tarpeiden mukaan Lisää toimintavarmuutta Haitat Palvelujen kytkeminen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa voi vaikeutua Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut voidaan organisoida osaksi uutta liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymää tai ne voidaan liittää osaksi kasvatus- ja opetuspalvelukeskusta (vaihtoehto 1 mukainen) tai niille voidaan perustaa oma yhteinen kirjastolautakunta

20 20 Vaasan alaisuuteen. Näistä oma yhteislautakunta sitoo eniten hallintoresursseja suhteessa palvelutuotannon laajuuteen Ympäristöpalvelut Valtakunnallisesti on menossa ympäristöterveydenhuollon kehittämisprojekti, jossa tarkastellaan kuntien välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palveluissa. Kuntien on järkevää muodostaa ympäristöpalvelujen yhteistoiminta-alue samojen kuntien kanssa, jotka ovat mukana jo sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueessa. Yhtenäinen perusrakenne helpottaa eri palveluiden välistä yhteistyötä. Valtakunnallisesta kehityssuunnasta poiketen Vaasanseudulla kannattaisi edellä mainittujen palveluiden yhteyteen liittää myös rakennusvalvonnan palvelut. Luonteva hallintomalli ympäristöpalveluissa on isäntäkuntamalli, koska se on hallinnollisesti kevyin ja joustava. Isäntäkuntamalli lisäksi turvaa kunnille päätösvallan paikallisten normien ja reunaehtojen määrittelyssä. Isäntäorganisaationa toimisi mallissa Mustasaari. Vaasa Maalahti Korsnäs Vähäkyrö Maksamaa Vöyri Oravainen Laihia Mustasaari Isokyrö Yhteinen ympäristölautakunta Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Ympäristötoimisto Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Mustasaaren isäntäkuntavastuulle perustetaan yhteinen ympäristölautakunta ja sen alaisuuteen yhteinen ympäristötoimisto, joka tuottaa rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, terveysvalvonta- ja eläinlääkintäpalveluja. Edut Turvaa erityisosaamisen kaikissa kunnissa Voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja Toimintavarmuus paranee Tarjoaa tasapuolisen ja tasalaatuisen palvelun kaikkien kuntien asukkaille Haitat Paikallistuntemus voi heikentyä Aikaa kuluu tiepäällä Erilaiset kuntakohtaiset säädökset vaativat yhtenäistämistä

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset Marjo Lindgren 17.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Selvityshenkilötyöryhmä Stm ja vm ovat asettaneet 2.7. selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saarijärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Satu Autiosalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot