Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Oppimateriaalia, osa 11 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

2 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

3 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 11 Lahden ammattikorkeakoulu ja kirjoittajat ISSN X ISBN Taitto: Lahden ammattikorkeakoulu, Kirsi Kaarna Painopaikka: Tampereen yliopistopaino Oy (Juvenes Print) Tampere 2008

4 Sisältö Johdanto 5 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely 7 Pentti Halme Liiketoiminnan suunnittelu 20 Raimo Ojanen Tuotekehityksen ja tuottavuuden yhteys 27 Raimo Ojanen Työkalu- ja ohjainsuunnittelu sekä tuottavuus 42 Raimo Ojanen Prosessi- ja layout-suunnittelu 46 Jukka Rissanen ja Taisto Rosti Tuottavuuden menetelmäkehitys 65 Taisto Rosti Perehdyttäminen 84 Jukka Setälä Aikatieto on menetelmätyön perusta 93 Jukka Setälä Ajanmääritys 105 Jukka Setälä ja Lasse Riihelä Työnmittaukset 121 Jukka Setälä ja Raimo Ojanen Joutuisuus ja menetelmäkehitys 131 RANK, Rationalisointineuvottelukunta Taulukot 150 Raimo Ojanen Tuotannon ohjaus ja ohjattavuus 155 Pekka Lavikainen Laatu 169 Jukka Rissanen Jatkuva parantaminen, JP 186 Raimo Ojanen Liiketoimintaprosessien uudelleen suunnittelu, BPR 188 Raimo Ojanen Tuottavuuden mittaaminen ja tulosmatriisi 192

5 Palkkaus ja palkkarakenne Pentti Halme Verkostoituminen tuottavuuden kehittämisvälineenä 249 Seppo Komulainen, Sinikka Koskinen, Vesa Raitaniemi Johdanto Johtaminen ja yhteistyö osioon 266 Seppo P. J. Komulainen Työpsykologia 268 Vesa Raitaniemi Organisaation arvojen määrittäminen 284 Vesa Raitaniemi Oma tukiverkosto 288 Vesa Raitaniemi Työkyvystä huolehtiminen osana itsensä johtamista 290 Vesa Raitaniemi Itsensä kehittäminen 294 Vesa Raitaniemi Itsearviointi 298 Vesa Raitaniemi Ajankäytön hallinta 299 Vesa Raitaniemi Henkilövalinnan vaiheet 302 Vesa Raitaniemi Kehityskeskustelujen toteutuksesta 304 Vesa Raitaniemi Ongelmanratkaisukeinoja 312 Sinikka Koskinen Työhyvinvointi 320 Jukka Setälä Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut 334 Pentti Halme Muutoksen hallinta 342 Jukka Rissanen Luovuus 360 4

6 Johdanto Kymppi-projekti on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama teknologia-alan välisenä aikana toteutuva esimiesvalmennusprojekti. Projektin muita rahoittajia ovat: Lahti Mecatronics Network yritykset ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Projektin hallinnoija on Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus. Hallinnoivan organisaation lisäksi koulutuksen toteuttajia on ollut Koulutuskeskus Salpauksesta, Teknologiateollisuus ry:stä ja Metalliteollisuuden Liitto ry:stä. Lisäksi on projektin käytettävissä ollut ulkopuolisia asiantuntijoita alueen yrityksistä ja myös muualta. Lahti Mecatronics Networkiin kuuluvien yritysten lisäksi tuli opiskelijoita projektiin myös muista alueen yrityksistä ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernista. Opiskelijoiksi hakeutuneet edustavat kaikki alansa huippuammattilaisia, joilla on laaja ja monipuolinen työkokemus omalla ammattialallaan. Projektin tarkoituksena on kouluttaa yritysten toivomuksesta ja tarpeisiin esimiestason osaajia poislähtevien esimiesten tilalle. Suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi jää huomattavia määriä kokeneita työnjohtajia lähivuosina eläkkeelle eikä nykyinen koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan tähän tarpeeseen läheskään yritysten toivomalla tavalla. Työnjohtajan ja esimiehen pätevyyden antavia teknikkokoulutuksia ei ammattikorkeakouluissa ole toteutettu enää lähes vuosikymmeneen ja yrityksillä on suuri tarve saada erilaisilla Kymppi-projektin tapaisilla pilottikoulutusohjelmilla koulutettua kokeneista ammattilaisista päteviä työnjohtajia, työnsuunnittelijoita, tiiminvetäjiä sekä muita erilaisiin asiantuntijatehtäviin tarvittavia henkilöitä. Tässä julkaisussa Taidolla tuottavuuteen työkaluja tuottavuuden kehittämiseksi on keskitytty eri tuottavuusteemojen alla olevien asioiden käytännönläheiseen tarkasteluun. Näin tuottavuuden eri osa-alueiden merkitys tulee tutuksi tuotantohenkilöstölle, esimiestehtävissä oleville henkilöille ja esimiestehtäviin kouluttautuville henkilöille. Myös muut asiantuntijaryhmät, esim. työnsuunnittelijat, saavat käytännöllistä tietoa tuottavuuden osuudesta yrityksen tärkeänä menestystekijänä. 5

7 Julkaisun on koonnut projektipäällikkö Tero Käki Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta. Aineiston kirjoittajina on useita eri osa-alueiden asiantuntijoita: Pentti Halme, ins. Seppo Komulainen, KL Sinikka Koskinen, KM Pekka Lavikainen, DI Raimo Ojanen, tekn. Vesa Raitaniemi, KM Jukka Rissanen, ins. Taisto Rosti, tekn. Jukka Setälä, DI Julkaisusta on mahdollisuus koota eri käyttötarkoituksiin soveltuvia aihepaketteja tai oppituntirunkoja. Aineiston kokoamisessa on otettu huomioon mm. tekniikan erikoisammattitutkinnon tutkintovaatimukset. Lähes kaikissa erikoisammattitutkinnoissa on jossain muodossa esimiestaitojen osaamisosuuksia. Käyttäjä voi koota oman tarpeensa mukaan tästä aineistosta itselleen sopivan. 6

8 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely Yritykset joutuvat vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Näistä merkittävimpiä ovat palvelu-, tavara- ja työvoimamarkkinoiden globalisoituminen maailmanlaajuisten tuotanto- ja jakelujärjestelmien syntyminen ympäristökysymysten merkityksen lisääntyminen toisaalta työttömyyden kasvu ja toisaalta uudenlaisten työnteon muotojen, esim. tietotyötä tekevien itsenäisten ammatinharjoittajien, määrän lisääntyminen kilpailukyvyn painopisteen siirtyminen kustannustekijöistä innovatiivisuuteen ja räätälöintikykyyn siirtyminen massatuotannosta räätälöityihin valikoimiin ja laatutuotantoon pääoman tuottavuuden ja tuotteiden välittömän saatavuuden korostuminen tuotannon rakenteen muuttuminen verkostotuotannon suuntaan tarve luoda ja levittää sellaisia työn organisoinnin muotoja, jotka lisäävät yrityksen inhimillistä pääomaa eivätkä kuluta sitä (inhimillisesti kestävä työ) tiedonhallinnan tärkeys tietoyhteiskunnassa hajautetun ja liikkuvan työn yleistyminen ja sen vaikutukset työnteon luonteeseen Edellä olevasta kaikki koskee suoraan tai välillisesti jokaista yritystä, jokaista tiimiä, jokaista työpaikkaa. Tuottavuuden kehittäminen ja kehittyminen on hyvinvoinnin perusta. Kehittäminen ja muutos on inhimillistä, mutta ilman työkaluja ja osaamista se ei onnistu. 1. Liiketoimintasuunnitelma, miksi kehitetään Yritystoiminnan perusasiat tulisi ymmärtää, jolloin kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin. Liiketoimintasuunnitelma on eräs mallioppimisen väline, jolla voidaan harjoitella ja kehittää yrityksen toimintoja. Samalla se tuo mukanaan sisäisen yrittäjyyden näkemyksen, jolloin muutostarpeiden näkemys paranee ja niiden taustat tulevat ymmärretyiksi. Liiketoimintasuunnitelman laadinta auttaa ymmärtämään yritystoimintaa, koska siinä käydään läpi kaikki keskeiset yrityksen toiminnot. Suunnitelman teko ja laskelmat auttavat ymmärtämään riippuvuudet mm. myynnin, tuotekehityksen, tuotannon ja talouden välillä. Miten vaikutetaan kannattavuuteen, mistä tekijöistä kannattavuus riip- 7

9 puu.? Voidaanko myyntimääriin vaikuttaa hintajoustolla, miten käy kannattavuuden? Mihin tuottavuuskehitys tulisi suunnata. 2. Tuotekehitys Tuotesuunnittelu vaikuttaa pääosaan suorista valmistuskustannuksista, samoin valtaosaan syntyvistä yleiskustannuksista. Joidenkin selvitysten mukaan tuotesuunnittelu kuluttaa kustannuksista noin 5 %, mutta vaikuttaa noin % painoarvolla syntyviin kuluihin. Tästä johtuen tuotesuunnittelun on oltava organisaation toimintojen rajat ylittävää yhteistyötä ja verkottuneissa tuotantojärjestelmissä sen on toimittava eri yritysten ja tiimien kanssa. Tuotetieto on kyettävä hallitsemaan koko toimitusketjussa tuotteen elinkaaren ajan. Tuotantorakenne on muuttumassa yhä verkostomaisemmaksi. Päähankkijat keskittyvät loppukokoonpanoon ja tiettyjen avainkomponenttien tekemiseen. Tällöin he pyrkivät hankkimaan osat ja osakokoonpanot yhä enenevässä määrin ja suurempina kokonaisuuksina osa- ja systeemitoimittajilta. Tämä edellyttää suunnittelijalta vahvaa yhteistyötä päähankkijoiden ja toimittajien kesken. Syvenevään yhteistyöhön siirryttäessä toimintatapojen muutokset ovat strategisia, jolloin muutos on myös kilpailukyvyn säilyttämisen edellytys. Tuotantoa on ohjattava verkostomaisessa ympäristössä mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta turhia viiveitä ei synny toimintojen välillä. Tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannuksia tulee kyetä arvioimaan kustannustehokkaasti. Tuotevalmistuksen työaikatiedot tuntemalla pystytään vertaamaan erilaisia suunnitteluratkaisuja keskenään jolloin löydetään edullisin vaihtoehto. Kilpailun kiristyessä asiakaskohtaisuus on pystyttävä toteuttamaan kannattavasti, tällöin tuoterakennetta on kehitettävä kohti joustavaa, asiakaslähtöisesti moduloitua räätälöintiä varten. Tuotekehitys on tulevaisuudessa merkittävässä asemassa kun suunnitellaan ja toteutetaan tuottavuusprojekteja yrityksissä. Tuotekehityksen kautta pystytään myös eriytymään kilpailijoista jolloin saadaan merkittävää etua markkinoilla. Tuotekehitys on kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tuottavuuden tärkein kehittämisväline jossa pienetkin osa-alueet vaikuttavat positiivisesti yrityksen toimintaan. 8

10 3. Työkalu- ja ohjainsuunnittelu Ihanne olisi jos tuotesuunnittelija määrittäisi kaikki työkalu- ja ohjaintarpeet sekä suunnittelisi ne itse. Tämä vaatisi valmistuksen työmenetelmien sekä osavalmistajien ja yhteistyökumppanien erikoisosaamisen hyvää tuntemista. Pienessä mittakaavassa tämä on mahdollista, mutta toiminnan laajetessa eivät osaamis- ja aikaresurssit riitä. Lähtökohtaisesti tuotesuunnittelun yhteydessä määritetään ohjainten ja työkalujen tarve. Laitteet voidaan suunnitteluttaa ja valmistuttaa kyseisiin laitteisiin erikoistuneissa yrityksissä kuitenkin siten, että tuoteoikeudet omaavan yrityksen menetelmäsuunnittelija hyväksyy valmistusmenetelmän suoritusarvot. Valmistusmenetelmän tehokkuus taas ratkaisee, pysyvätkö kustannukset ennakkolaskelmissa. Tuotteen valmistusprosessi koostuu tiimeistä, työpisteistä sekä työvaiheista, joissa käsitellään tuotteen eri osia, materiaaleja ja työstöä. Toimiakseen hyvin työ vaatii kiinnittimiä, ohjaimia, erikoistyökaluja, käsityö- ja erilliskoneita. Tuotekehityksen itsenäinen ja itsestään selvä jatke on työkalu- ja ohjainsuunnittelu, koska sen avulla varmistetaan laadukas ja tehokkaasti valmistettu tuote. 4. Prosessi- ja layout suunnittelu Prosessilähtöinen ajattelutapa ja toimintojen mallintaminen poistaa turhan suunnittelun ja työn sekä kohdentaa resurssit oikeaan tuottavaan toimintaan. Tämä on kaiken perusta, miksi tuotteiden ja toimintojen työnkulku on tunnettava ja miksi prosessien läpimenoaikoja on lyhennettävä. Tuotantojärjestelmä on teknisen välineistön ja ihmisten muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on tuottaa kulloisenkin tuotanto-ohjelman mukaisesti tuotteita hankituista raaka-aineista ja puolivalmisteista. Tuotantojärjestelmän toiminta edellyttää materiaalivirtauksen järjestämistä ja hallinnollisen informaatiojärjestelmän muodostamista. Tuotantojärjestelmän muodostaa kolme osajärjestelmää: tekninen järjestelmä - tekniikka - tapa toimia työtehtävät - ihminen - joustavuus ohjausjärjestelmä organisaatio tieto Tuotannollisen toiminnan tehokkuus syntyy työn organisoinnista, osaavista ihmisistä, oikeasta tiedosta sekä tarpeellisesta materiaalista. Nämä on järjestettävä myös toimimaan oikein, koska vasta tällöin taataan tuotannon jatkuva virta. 9

11 Layout- ja työpaikkasuunnittelu kuuluu myös perusosaamiseen kun halutaan ylläpitää ja kehittää tuottavuutta. 5. Menetelmäsuunnittelu Menetelmäsuunnittelun avulla varmistetaan tuotteen jokaisen osan ja kokoonpanon tehokas läpimeno sekä ylläpidetään kilpailukykyistä tuotantoa. Menetelmäsuunnittelu vaikuttaa yrityksen kaikkeen tuotannolliseen toimintaan, sen tehtävä on: Nykyisyys - laatia menetelmäkuvaukset, työsuunnitelmat sekä ylläpitää menetelmä ja aikastandardeja Henkilöstö - avustaa, opastaa ja valmentaa yrityksen ja toimittajaverkoston henki - löstöä menetelmätyössä Asiakaslähtöisyys - määrittää ja ylläpitää työmenetelmien laatuvaatimuksia Tavoitteet - selvittää tuotannon kehittämismahdollisuudet ja tärkeysjärjestys Tulevaisuus - kehittää menetelmiä, tehdas- ja työpistetasolla, yrityksen kilpailukyvyn lisäämiseksi Nykyaikaisen menetelmäsuunnittelun tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa tuotteiden valmistusprosessia jatkuvan kehittämisen periaatteita ja käytäntöä soveltamalla, ottaen samalla huomioon ihmiseen kohdistuvat fyysiset ja psyykkiset tekijät. Menetelmätyö sisältää samat vaiheet kuin mikä tahansa kehitystyö: analysoi - suunnittele - toteuta - mittaa. Ilman menetelmäsuunnittelua valmistus ajelehtii vaiheesta toiseen yrityksen sisällä sekä koko verkostossa. 6. Työnopastus Hyvin suunnitellun työmenetelmän oppiminen nopeasti ja oikein on työnopastuksen perusta. Tällä taataan elinkaareltaan lyhyidenkin tuotteiden sekä tilaustuotannon kannattavuus valmistuksen alusta lähtien. Ihmiset myös viihtyvät työssään paremmin kun tavoitteet ja osaaminen kohtaavat. Tuottavuus kasvaa oppimiskäyrän mukaan, eli määrän kaksinkertaistuessa tuotteen tekemisen yksikköaika laskee %. Jokainen uusi työ tai uusi henkilö organisaatiossa vaatii oppiakseen työnopastusta, mitä tehokkaampi opastus sitä nopeammin tuottavuus ja laatu on normaalilla tasolla. 10

12 7. Työntutkimus Menetelmäkehityksen kautta varmistetut oikeat työmenetelmät opastetaan henkilöstölle jonka jälkeen vielä seurataan suoritustasoa ja sen kehittymistä. Vasta kun henkilö osaa työn siitä voidaan mitata työntutkimuksella aika. Aikatietous on menetelmätyön perusta Aikatietojen avulla voidaan analysoida työtä verrata prosesseja ja menetelmiä kehittää tuottavuutta. Aikatietoja tarvitaan: myynnin tarjous- ja tuotehinnoittelussa tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutoiminnoissa tuotannon kuormitus- ja ajoitustoiminnassa tehdastilojen, työpaikkojen ja menetelmien suunnittelussa työnopastuksessa palkkauksen perusteena. Työntutkimus pitää sisällään erilaisia ajanmääritysmenetelmiä, joiden avulla ammattihenkilö tutkii työn, tekee siitä analyysin, laskee työarvon sekä huomioi myös kehityskohteet. Erilaisista vakiomenetelmistä, joiden työaika tunnetaan, muodostetaan laskennallinen ajanmääritysmenetelmä, tämän avulla voidaan vaiheistaa työ sekä laskea sitä vastaava työarvo. Näin voidaan tehdä mm. ilman, että tuotantoa olisi vielä aloitettu. 8. Tuotannonohjaus, kuormitus Tuotannon ja toiminnanohjaus tulee kohdistua materiaaliin, oikea materiaali, oikea aika, oikea paikka kuormitukseen, henkilö- ja konekapasiteetin laskenta ja joustavuus tietoon, riittävä tieto suorittavalla henkilöstöllä, mahdollisuus tehdä tuottavaa työtä Tuotannon näkökulmasta pelkkä ohjausjärjestelmä ei ole avaintekijä, vaan koko rakennettu layout prosessi, sen tapa toimia sekä ohjaus ja seurantasysteemit. Tuotteiden rakenteet sekä nimikemäärät ja näiden toistuvuus tuotannossa vaikuttavat materiaalien hallintaan sekä sijoitteluun valmistusalueella. 11

13 Tuotantolaitoksen kuormitus ja kapasiteetin jousto on avaintekijä kun suunnitellaan henkilöstön sijoittelua ja työvuoroja. Koostuvatko tuotteet vakiomääristä vai toimitaanko ainoastaan asiakastilauksien perusteella? Tarvittavan tiedon saanti valmistukseen voi olla joskus merkittävä pullonkaula, joka laskee tuottavuutta. 9. Laatu ISO 9000 standardista otettiin vuonna 2001 käyttöön kolmas versio, joka tunnetaan nimellä ISO 9000:2000. Uuden version myötä on pyritty vastaamaan edellisten standardien kokemuksista syntyneeseen kritiikkiin laatujärjestelmän ylläpitämisen jäykkyydestä sekä jäykistävästä vaikutuksesta. Uudessa versiossa on standarditekstiin otettu mukaan kahdeksan yrityksen toiminnassa huomioitavaa laadunhallinnan periaatetta: 1. asiakaskeskeisyys eli kuinka yrityksessä huomioidaan asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet 2. johtajuus eli kuinka yrityksen johto on määritellyt yrityksen nykyiset sekä tulevaisuuden tavoitteet 3. henkilöstön osallistuminen eli kuinka henkilöstön kykyjä hyödynnetään yrityksen toiminnan kehittämisessä 4. prosessimainen toimintamalli eli kuinka sujuvasti informaatio virtaa eri toimintojen välillä 5. järjestelmällinen toimintatapa eli kuinka helposti tieto löytyy 6. jatkuva parantaminen eli kuinka toimintaa seurataan ja kuinka havaittuihin epäkohtiin puututaan 7. tosiasioihin perustuva päätöksenteko eli perustuvatko päätökset tiedon ja informaation analysointiin 8. molempia osapuolia hyödyntävät suhteet toimituksissa eli kehitetäänkö toimintaa yhdessä avain asiakkaiden ja toimittajien kanssa. ISO sarja koostuu seuraavista standardeista: ISO 9000 esittää laadunhallintajärjestelmän perusteet ja määrittää laadunhallintajärjestelmän termistön ISO 9001 määrittää vaatimukset laadunhallintajärjestelmälle ISO 9004 määrittää suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle. Toiminnan laatu määritetään piirustuksissa ja tuotetoimintojen kuvauksissa. Näihin se saadaan asiakastarpeita ja tuotevaatimuksista. Oikea laatuvaatimus takaa tuottavan toiminnan, jolloin jokainen tietää tavoitteet ja tuloksen jolla toimintaa arvioidaan. 12

14 Asiakas saa myös tuotteen tai palvelun josta on maksanut ja jonka on tilannut. Laatukustannukset muodostuvat toiminnan ja prosessien laadusta, huonosta tai liian hyvästä tuotelaatu, määritys piirustuksissa ja ohjeissa virheiden seuranta, analysointi ja korjaustoimet palautejärjestelmä asiakas, myynti, suunnittelu, tuotanto ISO-laatustandardit, vaatimukset ja kehitystoimet Laatua pidetään itsestään selvyytenä asiakkaan toimesta, jolloin myös yrityksen tulee panostaa sen ohjeistukseen, seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 10. Jatkuva parantaminen ja toiminnan uudelleen suunnittelu Jatkuva parantaminen (JP) on kilpajuoksua paikallaan. Kehitetään yrityksen toimintoja pienin askelin jolloin ei jäädä kilpailijoista jälkeen, mutta ei päästä edellekään. Tason säilyttämisen lisäksi saadaan ja ylläpidetään kehitysrutiinia jolloin asioihin uskalletaan ja osataan tarttua heti virheiden ilmaannuttua. Tämä on erittäin tärkeää toimintaa, sillä muuten tuottavuus laskee samoin kuin laskee kehittämisosaaminen. Uusien projektien käynnistäminen on huomattavasti helpompaa ja muutosvastarinta vähäistä kun henkilöstö osaa ja ymmärtää kehittämisen tärkeyden. Jatkuvan parantamisen menetelmät tulisi osata tiimitasolla jolloin kehittäminen on osa päivittäistä toimintaa. Toiminnan uudelleen suunnittelu (BPR) vaatii investointeja ja prosessien uudelleen arviointeja sekä selkeää hyppyä uudelle tuottavuustasolle. Tällöin myös saadaan etumatkaa kilpailijoihin. Uusi toimintatapa liittyy usein tuotemuutoksiin tai täysin uusien tuotteiden ja toimintatapojen käyttöönottoon. kilpailukyvyn selkeä kehittyminen luodaan uusia toimintatapoja ja malleja, riskit huomioitava vaatii usein huomattavia investointeja muutosjohtaminen mukana 11. Toiminnan seuranta, mittarit ja palaute Tuottavuuden parantaminen on paljon vaikeampaa kuin sen mittaaminen. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä yhtä paljon. Suurin vaikeus erityisesti hitaasti kasvavilla markkinoilla on jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempien tuotteiden oheispalveluilla mm. huolto, varaosat, lisätarvikkeet. 13

15 Tuottavuuden parantaminen jalostusarvon vähentyessä vaatii työpanoksen vähentämistä vielä enemmän. Tämä tekee ulkoistamisen vaikeaksi tuottavuuden parantamisen keinoksi. Onnistuneessa ulkoistamistapauksessa jalostusarvo nousee tyypillisesti vasta sitten, kun keskittyminen ydinosaamiseen johtaa parempaan kilpailukykyyn ja myynnin kasvuun. Samoin ulkoistamisessa usein unohtuu prosessien kehitys ja tarkastelu, jolloin vaarana on, että toimintojen poistuessa resursseja ei sopeuteta uudelleen riittävän nopeasti ja laajasti. Tuottavuuden paraneminen on yrityksen terveelle kehitykselle lähes pakkotavoite. Tärkeintä on tuottavuuden paraneva suunta muutaman vuoden aikajänteellä. Kun yrityksen tuottavuus paranee, sen kilpailukyky markkinoilla paranee sen kannattavuus paranee se pystyy panostamaan entistä enemmän tulevan menestymisen hyväksi se pystyy kannustavampaan palkkapolitiikkaan ja se pystyy rekrytoimaan parempia, osaavampia ihmisiä Kun prosessit on määritetty, tulee tämän jälkeen pystyä arvioimaan niiden suorituskykyä, jotta parannustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Mittaamista voidaan yleisesti ottaen pitää voimakkaana huomion kohdistamisena jollekin asialle. Organisaatiossa mitattavat asiat voidaan jakaa koko liiketoimintaa prosesseja toimintoja tai tiimejä työtehtäviä palkanmaksukausia avainhenkilöitä koskeviin mittareihin. Mittarien ulottuvuudet voidaan myös jaotella ajan, laadun, kustannusten, tehokkuuden, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden tai joustavuuden mittaamiseen. Mittaamisen logiikka tulee ulottaa strategiselta johtamistasolta lattiatason toteumaan, tällöin vasta johdetaan ja tehdään samoja asioita läpi organisaation. Erityisesti on varottava toisensa poissulkevia ja ristikkäisiä tavoitteita. 14

16 12. Palkkaus ja palkitseminen Palkkaus on ohjaus- ja palkitsemisjärjestelmä, sen avulla ohjataan henkilöitä ja tiimejä tekemään oikeita tuottavia asioita. Kun suoritustaso on tavoitteellinen voidaan sen avulla myös palkita, joko henkilöä tai ryhmää. palkkauksen on tuettava tavoitteita ja toimintamalleja valmistuksen tavoiteajat, tuotteelle, tiimille, prosessille suoritustaso = tavoite h / toteuma h tiimipalkkio, henkilökohtainen osaaminen palkkauksen ja palkitsemisen perusteet sovitaan yhteistyössä 13. Verkostoituminen Kiihtyvänä jatkuva yritysten sisäinen rakenteellinen muutos teollisuudessa ja muilla aloilla on johtanut siihen, että yritysten resurssit eivät ole riittäneet täyttämään kaikkia vaatimuksia, mitä niille on asetettu vaan on pitänyt etsiä ratkaisuja, joilla kehityspaineita on voitu jakaa laajemmalle samalla, kun itse keskitytään ydinosaamiseen. Yritykset ovat rakentaneet erilaisia verkostoja. Nämä verkostot ovat usein rakentuneet globaaleilla markkinoilla lopputuotteita valmistavien yritysten ympärille. Myös alihankintayritykset ovat muodostaneet omia verkostojaan. Useimmiten verkostot ovat muodostuneet arvoketjun peräkkäisten yritysten kesken eli ne ovat ns. vertikaaliverkostoja ja niiden tavoitteena on tuotannollisten etujen saaminen. Verkostot voivat olla myös horisontaalisia esim. oppimis- ja kehittämisverkostoja tai innovaatioverkostoja, joiden tavoitteena on uusien tuotteiden tai teknologioiden kehittämien. Hyvin rakennetuilla ja toimivilla yritysverkostoilla pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yritysten kilpailukyky säilyy ja paranee, kun erikoistumme kukin ydinosaamiseemme. 14. Johtaminen ja yhteistyö Työtä voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta ja liittää se ihmisen olemusta vastaavaksi. työ ei ole vain keino johonkin, vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkeino, vaan myös elintoiminta. ihminen pyrkii työssään käyttämään ja kehittämään kykyjään ja milloin se ei työssä ole mahdollista, kohdistuu tämän suuntaista painetta vapaa-aikaan 15

17 ihmisen työssä on siten kolme toisiinsa luonnollisesti kietoutuvaa ulottuvuutta tai tasoa: aineellinen (tahtotaso), sosiaalinen (tunnetaso) ja henkinen ulottuvuus (ajattelutaso) Nämä tasot ovat samalla hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja ne ovat rinnasteisia ihmisen Nämä kolmijäsennykselle tasot ovat samalla fyysiseen, hyvinvoinnin sielulliseen ulottuvuuksia ja henkiseen. ja ne ovat Näin rinnasteisia ollen ihmiskäsityksillä ihmisen kolmijäsennykselle on määräävä asema fyysiseen, yksilökeskeisessä sielulliseen lähestymistavassa ja henkiseen. Näin työhön ollen ihmiskäsityksillä ja sen tekemiseen. on määräävä asema yksilökeskeisessä lähestymistavassa työhön ja sen tekemiseen. STRATEGIA OHJAUS TEKEMINEN STRATEGIA TEKEMINEN OHJAUS HIERARKINEN TYÖNJAKO VERKOSTOMAINEN TYÖNJAKO Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kun toiminnan painopistettä siirretään sekä asiakasrajapintaan että kehittämään työtä osaamisen Kun toiminnan ja asiantuntijuuden painopistettä pohjalle, siirretään puhutaan sekä asiakasrajapintaan tiimi- verkosto-organisaatioista, että kehittämään työtä joissa perustehtävästä suoriudutaan tulosketjujen avulla. Työssä korostuvat silloin osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalle, puhutaan tiimi- ja verkosto-organisaatioista, yhteistyötaidot ja moniammatillisuus. Kun työ kehittyy entistä käsitteellisemmäksi, sillä tarkoitetaan joissa perustehtävästä ammatillista laaja-alaisuutta suoriudutaan tulosketjujen ja tilannejoustavuutta, avulla. Työssä jossa korostuvat työn havainnolliskäsitteellisellteistyötaidot säätelyllä, ja moniammatillisuus. suunnittelulla Kun ja itsekurilla työ kehittyy on entistä merkittävämpi käsitteellisemmäksi, osuus. sil- silloin yh- Ryhmätyö lä tarkoitetaan edellyttää ammatillista ihmissuhdetaitoja. laaja-alaisuutta Menestykseen ja tilannejoustavuutta, ei ole oikotietä. jossa Asiaan työn havainnollis-käsitteellisellä Työtä tulee lähestyä säätelyllä, työn suunnittelulla tarpeista käsin. ja itsekurilla Yhteiset tuumaukset on entistä merkittävämpi auttavat paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja osaajina. löytämään osuus. toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmätyö edellyttää ihmissuhdetaitoja. Menestykseen ei ole oikotietä. Asiaan paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut osaajina. Työtä toimivat tulee yrityksen lähestyä toiminnan työn tarpeista johtamisen käsin. tukena, Yhteiset tarve tuumaukset auttavat löytämään toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: Toiminnan laajuus ja kasvu Kannattavuus. Likviditeetti eli maksuvalmius Vakavaraisuus. 16

18 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut toimivat yrityksen toiminnan johtamisen tukena, tarve analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: toiminnan laajuus ja kasvu kannattavuus likviditeetti eli maksuvalmius vakavaraisuus Sisäisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä sisältä käsin ja keskitytään yrityksen osien suorituskyvyn tarkasteluun. Sisäisen laskennan tunnusluvut, käytetään pääasiassa yrityksen sisäisessä arvioinnissa. Yleensä niiden laskemiseksi tarvitaan tietoa, jota ei ole julkisesti saatavilla: tuottavuus tuloksellisuus joustavuus kustannustehokkuus taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen osa yrityksen henkilökunnan elämää. Ihmiset kokevat muutoksen hyvin eri tavalla. Se saa aina aikaan tunteita, joillakin voimakkaampia joillakin vähemmän voimakkaita. Ihmisen tunteet riippuvat siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hy- 17

19 taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen väksyy osa yrityksen ja tukee, osa henkilökunnan vastustaa ja osa elämää. mukautuu Ihmiset toiminnallisesti, kokevat muutoksen mutta ei henkisesti. hyvin eri tavalla. Se saa Muutosjohtamisessa aina aikaan tunteita, on oleellista joillakin tunnistaa voimakkaampia eri reagointitavat joillakin ja vähemmän osata toimia oikein voimakkaita. Ihmisen erityyppisten tunteet reaktioiden riippuvat kanssa. siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hyväksyy ja tukee, osa vastustaa ja osa mukautuu toiminnallisesti, mutta ei henkisesti. Muutosjohtamisessa on oleellista tunnistaa eri reagointitavat ja osata toimia oikein erityyppisten 17. reaktioiden Luova toiminta, kanssa. ideointi 17. Luova toiminta, Luovassa ideointi ongelmanratkaisussa yhdistetään tietoja ja asioita niin, että tulos on tekijälleen uusi. Se edellyttää luovia ajattelutapoja ja asenteita sekä erityisiä kykyjä ja taitoja. Luova ongelmanratkaisu yhdistetään on prosessi, tietoja johon ja asioita kuuluu niin, ongelman että tulos tai parannusmah- on tekijälleen Luovassa ongelmanratkaisussa uusi. Se edellyttää dollisuuden luovia huomaaminen, ajattelutapoja siihen ja asenteita liittyvien tosiasioiden, sekä erityisiä näkemysten kykyjä ja taitoja. tavoitteiden Luova ongelmanratkaisu tunnistaminen, on prosessi, sekä lähestymistapojen johon kuuluu ongelman ja ideoiden tai tuottaminen, parannusmahdollisuuden ideoiden arvioiminen, huomaaminen, valitseminen siihen liittyvien ja toteuttaminen. tosiasioiden, näkemysten ja tavoitteiden tunnistaminen, sekä lähestymistapojen Luovan ongelmanratkaisuprosessin ja ideoiden tuottaminen, välttämätön ideoiden ehto on arvioiminen, kaikkien ryhmän valitseminen jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen ja toteuttaminen. Luovan ongelmanratkaisuprosessin haasteina, sekä ongelmanratkaisuun välttämätön sitoutuminen. ehto on kaikkien ryhmän jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen haasteina, sekä ongelmanratkaisuun sitoutuminen. Luovuus ei ole ruudin tai pyörän uudelleen ja uudelleen keksimistä, se on näiden tunnettujen Luovuus ei ole ruudin toimintojen tai pyörän avulla uudelleen tehty uusi ja ennennäkemätön uudelleen keksimistä, ratkaisu. se on näiden tunnettujen toimintojen avulla tehty uusi ennennäkemätön ratkaisu. Globalisaatio Globalisaatio jakaa roolit jakaa uudelleen. roolit uudelleen. (www.finnsight2015.fi (www.finnsight2015.fi marraskuu marraskuu 2007) 2007) Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä muutostrendiä. muutostrendiä. Ensinnäkin lisääntyvä liikkuvuus; tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja Ensinnäkin arvojen virta lisääntyvä yli rajojen liikkuvuus; lisääntyy. tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja arvojen virta yli rajojen lisääntyy. Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät taloudessa, tuotannossa, yhteiskuntakehityksessä, viestinnässä ja ihmisten välisessä toiminnassa. 18

20 Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät Tuottavuuden taloudessa, lisääminen tuotannossa, on Suomen yhteiskuntakehityksessä, kilpailukyvyn kannalta viestinnässä keskeistä. Tässä ja palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintätekno- ihmisten välisessä toiminnassa. logian sovelluksilla on olennainen merkitys. Globaalin tiedon hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Globaalien riskien Tuottavuuden lisääminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tässä palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian hallinta on noussut sovelluksilla entistä on merkityksellisemmäksi. olennainen merkitys. Erityisesti Globaalin talouden, tiedon ympäristöön, hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista energiaan, infrastruktuuriin vahvistetaan ja tutkimus- terveyteen ja liittyvien innovaatiotoiminnassa. riskien ennakointiin Globaalien ja hallintaan riskien hallinta on liittyvää noussut osaamista entistä merkityksellisemmäksi. tarvitaan kasvavasti. Energia- Erityisesti ja ympäristökysymykset talouden, ympäristöön, ovat kriittisiä infrastruktuuriin maailmanlaajuisesti. ja terveyteen On keskeisen liittyvien tärkeää riskien panostaa ennakointiin uusien energiantuotantomuo- ja hallintaan energiaan, liittyvää osaamista tojen kehittämiseen tarvitaan ja kasvavasti. käyttöön sekä Energia- kestävään ja ympäristökysymykset ympäristön hallintaan ja ovat ympäristöteknologisiin On innovaatioihin. keskeisen tärkeää Innovaatioprosessien panostaa uusien toimivuus energiantuotantomuotojen ja hallinta on kriittinen kriittisiä maailmanlaajuisesti. kehittämiseen tekijä, ja jonka käyttöön vahvistamiseen sekä kestävään on panostettava ympäristön hallintaan ja ympäristöteknologisiin innovaatioihin. Innovaatioprosessien toimivuus ja hallinta on kriittinen tekijä, jonka vahvistamiseen on panostettava Varautuminen Varautuminen tulevaisuuteen tulevaisuuteen ei perustu ei perustu ennusteisiin, mutta mutta tuntemalla vaikuttavia tekijöitä toimialalta omalta toimialalta sekä globaalisti, sekä globaalisti, yrityksessä voidaan tehdä erilaisia toimin- tekijöitä omalta toimintavaihtoehtoja tavaihtoehtoja sekä pohtia niiden vaikutuksia nykytoimintaan. Näin Näin voidaan voidaan varautua varautua erilaisten suunnitelmien toimeenpanoon kun ja kun jos jotain ja jos tapahtuu. jotain tapahtuu. Pelkkä varautumi- Pelkkä varautuminenkin lisää tiedon tiedon määrää määrää ja tätä ja kautta tätä kautta voimme voimme nähdä uusia nähdä ansaintamalleja. uusia ansaintamalleja. 19

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot