Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN
|
|
- Kaarlo Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Oppimateriaalia, osa 11 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN
2 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN
3 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 11 Lahden ammattikorkeakoulu ja kirjoittajat ISSN X ISBN Taitto: Lahden ammattikorkeakoulu, Kirsi Kaarna Painopaikka: Tampereen yliopistopaino Oy (Juvenes Print) Tampere 2008
4 Sisältö Johdanto 5 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely 7 Pentti Halme Liiketoiminnan suunnittelu 20 Raimo Ojanen Tuotekehityksen ja tuottavuuden yhteys 27 Raimo Ojanen Työkalu- ja ohjainsuunnittelu sekä tuottavuus 42 Raimo Ojanen Prosessi- ja layout-suunnittelu 46 Jukka Rissanen ja Taisto Rosti Tuottavuuden menetelmäkehitys 65 Taisto Rosti Perehdyttäminen 84 Jukka Setälä Aikatieto on menetelmätyön perusta 93 Jukka Setälä Ajanmääritys 105 Jukka Setälä ja Lasse Riihelä Työnmittaukset 121 Jukka Setälä ja Raimo Ojanen Joutuisuus ja menetelmäkehitys 131 RANK, Rationalisointineuvottelukunta Taulukot 150 Raimo Ojanen Tuotannon ohjaus ja ohjattavuus 155 Pekka Lavikainen Laatu 169 Jukka Rissanen Jatkuva parantaminen, JP 186 Raimo Ojanen Liiketoimintaprosessien uudelleen suunnittelu, BPR 188 Raimo Ojanen Tuottavuuden mittaaminen ja tulosmatriisi 192
5 Palkkaus ja palkkarakenne Pentti Halme Verkostoituminen tuottavuuden kehittämisvälineenä 249 Seppo Komulainen, Sinikka Koskinen, Vesa Raitaniemi Johdanto Johtaminen ja yhteistyö osioon 266 Seppo P. J. Komulainen Työpsykologia 268 Vesa Raitaniemi Organisaation arvojen määrittäminen 284 Vesa Raitaniemi Oma tukiverkosto 288 Vesa Raitaniemi Työkyvystä huolehtiminen osana itsensä johtamista 290 Vesa Raitaniemi Itsensä kehittäminen 294 Vesa Raitaniemi Itsearviointi 298 Vesa Raitaniemi Ajankäytön hallinta 299 Vesa Raitaniemi Henkilövalinnan vaiheet 302 Vesa Raitaniemi Kehityskeskustelujen toteutuksesta 304 Vesa Raitaniemi Ongelmanratkaisukeinoja 312 Sinikka Koskinen Työhyvinvointi 320 Jukka Setälä Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut 334 Pentti Halme Muutoksen hallinta 342 Jukka Rissanen Luovuus 360 4
6 Johdanto Kymppi-projekti on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama teknologia-alan välisenä aikana toteutuva esimiesvalmennusprojekti. Projektin muita rahoittajia ovat: Lahti Mecatronics Network yritykset ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Projektin hallinnoija on Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus. Hallinnoivan organisaation lisäksi koulutuksen toteuttajia on ollut Koulutuskeskus Salpauksesta, Teknologiateollisuus ry:stä ja Metalliteollisuuden Liitto ry:stä. Lisäksi on projektin käytettävissä ollut ulkopuolisia asiantuntijoita alueen yrityksistä ja myös muualta. Lahti Mecatronics Networkiin kuuluvien yritysten lisäksi tuli opiskelijoita projektiin myös muista alueen yrityksistä ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernista. Opiskelijoiksi hakeutuneet edustavat kaikki alansa huippuammattilaisia, joilla on laaja ja monipuolinen työkokemus omalla ammattialallaan. Projektin tarkoituksena on kouluttaa yritysten toivomuksesta ja tarpeisiin esimiestason osaajia poislähtevien esimiesten tilalle. Suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi jää huomattavia määriä kokeneita työnjohtajia lähivuosina eläkkeelle eikä nykyinen koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan tähän tarpeeseen läheskään yritysten toivomalla tavalla. Työnjohtajan ja esimiehen pätevyyden antavia teknikkokoulutuksia ei ammattikorkeakouluissa ole toteutettu enää lähes vuosikymmeneen ja yrityksillä on suuri tarve saada erilaisilla Kymppi-projektin tapaisilla pilottikoulutusohjelmilla koulutettua kokeneista ammattilaisista päteviä työnjohtajia, työnsuunnittelijoita, tiiminvetäjiä sekä muita erilaisiin asiantuntijatehtäviin tarvittavia henkilöitä. Tässä julkaisussa Taidolla tuottavuuteen työkaluja tuottavuuden kehittämiseksi on keskitytty eri tuottavuusteemojen alla olevien asioiden käytännönläheiseen tarkasteluun. Näin tuottavuuden eri osa-alueiden merkitys tulee tutuksi tuotantohenkilöstölle, esimiestehtävissä oleville henkilöille ja esimiestehtäviin kouluttautuville henkilöille. Myös muut asiantuntijaryhmät, esim. työnsuunnittelijat, saavat käytännöllistä tietoa tuottavuuden osuudesta yrityksen tärkeänä menestystekijänä. 5
7 Julkaisun on koonnut projektipäällikkö Tero Käki Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta. Aineiston kirjoittajina on useita eri osa-alueiden asiantuntijoita: Pentti Halme, ins. Seppo Komulainen, KL Sinikka Koskinen, KM Pekka Lavikainen, DI Raimo Ojanen, tekn. Vesa Raitaniemi, KM Jukka Rissanen, ins. Taisto Rosti, tekn. Jukka Setälä, DI Julkaisusta on mahdollisuus koota eri käyttötarkoituksiin soveltuvia aihepaketteja tai oppituntirunkoja. Aineiston kokoamisessa on otettu huomioon mm. tekniikan erikoisammattitutkinnon tutkintovaatimukset. Lähes kaikissa erikoisammattitutkinnoissa on jossain muodossa esimiestaitojen osaamisosuuksia. Käyttäjä voi koota oman tarpeensa mukaan tästä aineistosta itselleen sopivan. 6
8 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely Yritykset joutuvat vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Näistä merkittävimpiä ovat palvelu-, tavara- ja työvoimamarkkinoiden globalisoituminen maailmanlaajuisten tuotanto- ja jakelujärjestelmien syntyminen ympäristökysymysten merkityksen lisääntyminen toisaalta työttömyyden kasvu ja toisaalta uudenlaisten työnteon muotojen, esim. tietotyötä tekevien itsenäisten ammatinharjoittajien, määrän lisääntyminen kilpailukyvyn painopisteen siirtyminen kustannustekijöistä innovatiivisuuteen ja räätälöintikykyyn siirtyminen massatuotannosta räätälöityihin valikoimiin ja laatutuotantoon pääoman tuottavuuden ja tuotteiden välittömän saatavuuden korostuminen tuotannon rakenteen muuttuminen verkostotuotannon suuntaan tarve luoda ja levittää sellaisia työn organisoinnin muotoja, jotka lisäävät yrityksen inhimillistä pääomaa eivätkä kuluta sitä (inhimillisesti kestävä työ) tiedonhallinnan tärkeys tietoyhteiskunnassa hajautetun ja liikkuvan työn yleistyminen ja sen vaikutukset työnteon luonteeseen Edellä olevasta kaikki koskee suoraan tai välillisesti jokaista yritystä, jokaista tiimiä, jokaista työpaikkaa. Tuottavuuden kehittäminen ja kehittyminen on hyvinvoinnin perusta. Kehittäminen ja muutos on inhimillistä, mutta ilman työkaluja ja osaamista se ei onnistu. 1. Liiketoimintasuunnitelma, miksi kehitetään Yritystoiminnan perusasiat tulisi ymmärtää, jolloin kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin. Liiketoimintasuunnitelma on eräs mallioppimisen väline, jolla voidaan harjoitella ja kehittää yrityksen toimintoja. Samalla se tuo mukanaan sisäisen yrittäjyyden näkemyksen, jolloin muutostarpeiden näkemys paranee ja niiden taustat tulevat ymmärretyiksi. Liiketoimintasuunnitelman laadinta auttaa ymmärtämään yritystoimintaa, koska siinä käydään läpi kaikki keskeiset yrityksen toiminnot. Suunnitelman teko ja laskelmat auttavat ymmärtämään riippuvuudet mm. myynnin, tuotekehityksen, tuotannon ja talouden välillä. Miten vaikutetaan kannattavuuteen, mistä tekijöistä kannattavuus riip- 7
9 puu.? Voidaanko myyntimääriin vaikuttaa hintajoustolla, miten käy kannattavuuden? Mihin tuottavuuskehitys tulisi suunnata. 2. Tuotekehitys Tuotesuunnittelu vaikuttaa pääosaan suorista valmistuskustannuksista, samoin valtaosaan syntyvistä yleiskustannuksista. Joidenkin selvitysten mukaan tuotesuunnittelu kuluttaa kustannuksista noin 5 %, mutta vaikuttaa noin % painoarvolla syntyviin kuluihin. Tästä johtuen tuotesuunnittelun on oltava organisaation toimintojen rajat ylittävää yhteistyötä ja verkottuneissa tuotantojärjestelmissä sen on toimittava eri yritysten ja tiimien kanssa. Tuotetieto on kyettävä hallitsemaan koko toimitusketjussa tuotteen elinkaaren ajan. Tuotantorakenne on muuttumassa yhä verkostomaisemmaksi. Päähankkijat keskittyvät loppukokoonpanoon ja tiettyjen avainkomponenttien tekemiseen. Tällöin he pyrkivät hankkimaan osat ja osakokoonpanot yhä enenevässä määrin ja suurempina kokonaisuuksina osa- ja systeemitoimittajilta. Tämä edellyttää suunnittelijalta vahvaa yhteistyötä päähankkijoiden ja toimittajien kesken. Syvenevään yhteistyöhön siirryttäessä toimintatapojen muutokset ovat strategisia, jolloin muutos on myös kilpailukyvyn säilyttämisen edellytys. Tuotantoa on ohjattava verkostomaisessa ympäristössä mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta turhia viiveitä ei synny toimintojen välillä. Tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannuksia tulee kyetä arvioimaan kustannustehokkaasti. Tuotevalmistuksen työaikatiedot tuntemalla pystytään vertaamaan erilaisia suunnitteluratkaisuja keskenään jolloin löydetään edullisin vaihtoehto. Kilpailun kiristyessä asiakaskohtaisuus on pystyttävä toteuttamaan kannattavasti, tällöin tuoterakennetta on kehitettävä kohti joustavaa, asiakaslähtöisesti moduloitua räätälöintiä varten. Tuotekehitys on tulevaisuudessa merkittävässä asemassa kun suunnitellaan ja toteutetaan tuottavuusprojekteja yrityksissä. Tuotekehityksen kautta pystytään myös eriytymään kilpailijoista jolloin saadaan merkittävää etua markkinoilla. Tuotekehitys on kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tuottavuuden tärkein kehittämisväline jossa pienetkin osa-alueet vaikuttavat positiivisesti yrityksen toimintaan. 8
10 3. Työkalu- ja ohjainsuunnittelu Ihanne olisi jos tuotesuunnittelija määrittäisi kaikki työkalu- ja ohjaintarpeet sekä suunnittelisi ne itse. Tämä vaatisi valmistuksen työmenetelmien sekä osavalmistajien ja yhteistyökumppanien erikoisosaamisen hyvää tuntemista. Pienessä mittakaavassa tämä on mahdollista, mutta toiminnan laajetessa eivät osaamis- ja aikaresurssit riitä. Lähtökohtaisesti tuotesuunnittelun yhteydessä määritetään ohjainten ja työkalujen tarve. Laitteet voidaan suunnitteluttaa ja valmistuttaa kyseisiin laitteisiin erikoistuneissa yrityksissä kuitenkin siten, että tuoteoikeudet omaavan yrityksen menetelmäsuunnittelija hyväksyy valmistusmenetelmän suoritusarvot. Valmistusmenetelmän tehokkuus taas ratkaisee, pysyvätkö kustannukset ennakkolaskelmissa. Tuotteen valmistusprosessi koostuu tiimeistä, työpisteistä sekä työvaiheista, joissa käsitellään tuotteen eri osia, materiaaleja ja työstöä. Toimiakseen hyvin työ vaatii kiinnittimiä, ohjaimia, erikoistyökaluja, käsityö- ja erilliskoneita. Tuotekehityksen itsenäinen ja itsestään selvä jatke on työkalu- ja ohjainsuunnittelu, koska sen avulla varmistetaan laadukas ja tehokkaasti valmistettu tuote. 4. Prosessi- ja layout suunnittelu Prosessilähtöinen ajattelutapa ja toimintojen mallintaminen poistaa turhan suunnittelun ja työn sekä kohdentaa resurssit oikeaan tuottavaan toimintaan. Tämä on kaiken perusta, miksi tuotteiden ja toimintojen työnkulku on tunnettava ja miksi prosessien läpimenoaikoja on lyhennettävä. Tuotantojärjestelmä on teknisen välineistön ja ihmisten muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on tuottaa kulloisenkin tuotanto-ohjelman mukaisesti tuotteita hankituista raaka-aineista ja puolivalmisteista. Tuotantojärjestelmän toiminta edellyttää materiaalivirtauksen järjestämistä ja hallinnollisen informaatiojärjestelmän muodostamista. Tuotantojärjestelmän muodostaa kolme osajärjestelmää: tekninen järjestelmä - tekniikka - tapa toimia työtehtävät - ihminen - joustavuus ohjausjärjestelmä organisaatio tieto Tuotannollisen toiminnan tehokkuus syntyy työn organisoinnista, osaavista ihmisistä, oikeasta tiedosta sekä tarpeellisesta materiaalista. Nämä on järjestettävä myös toimimaan oikein, koska vasta tällöin taataan tuotannon jatkuva virta. 9
11 Layout- ja työpaikkasuunnittelu kuuluu myös perusosaamiseen kun halutaan ylläpitää ja kehittää tuottavuutta. 5. Menetelmäsuunnittelu Menetelmäsuunnittelun avulla varmistetaan tuotteen jokaisen osan ja kokoonpanon tehokas läpimeno sekä ylläpidetään kilpailukykyistä tuotantoa. Menetelmäsuunnittelu vaikuttaa yrityksen kaikkeen tuotannolliseen toimintaan, sen tehtävä on: Nykyisyys - laatia menetelmäkuvaukset, työsuunnitelmat sekä ylläpitää menetelmä ja aikastandardeja Henkilöstö - avustaa, opastaa ja valmentaa yrityksen ja toimittajaverkoston henki - löstöä menetelmätyössä Asiakaslähtöisyys - määrittää ja ylläpitää työmenetelmien laatuvaatimuksia Tavoitteet - selvittää tuotannon kehittämismahdollisuudet ja tärkeysjärjestys Tulevaisuus - kehittää menetelmiä, tehdas- ja työpistetasolla, yrityksen kilpailukyvyn lisäämiseksi Nykyaikaisen menetelmäsuunnittelun tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa tuotteiden valmistusprosessia jatkuvan kehittämisen periaatteita ja käytäntöä soveltamalla, ottaen samalla huomioon ihmiseen kohdistuvat fyysiset ja psyykkiset tekijät. Menetelmätyö sisältää samat vaiheet kuin mikä tahansa kehitystyö: analysoi - suunnittele - toteuta - mittaa. Ilman menetelmäsuunnittelua valmistus ajelehtii vaiheesta toiseen yrityksen sisällä sekä koko verkostossa. 6. Työnopastus Hyvin suunnitellun työmenetelmän oppiminen nopeasti ja oikein on työnopastuksen perusta. Tällä taataan elinkaareltaan lyhyidenkin tuotteiden sekä tilaustuotannon kannattavuus valmistuksen alusta lähtien. Ihmiset myös viihtyvät työssään paremmin kun tavoitteet ja osaaminen kohtaavat. Tuottavuus kasvaa oppimiskäyrän mukaan, eli määrän kaksinkertaistuessa tuotteen tekemisen yksikköaika laskee %. Jokainen uusi työ tai uusi henkilö organisaatiossa vaatii oppiakseen työnopastusta, mitä tehokkaampi opastus sitä nopeammin tuottavuus ja laatu on normaalilla tasolla. 10
12 7. Työntutkimus Menetelmäkehityksen kautta varmistetut oikeat työmenetelmät opastetaan henkilöstölle jonka jälkeen vielä seurataan suoritustasoa ja sen kehittymistä. Vasta kun henkilö osaa työn siitä voidaan mitata työntutkimuksella aika. Aikatietous on menetelmätyön perusta Aikatietojen avulla voidaan analysoida työtä verrata prosesseja ja menetelmiä kehittää tuottavuutta. Aikatietoja tarvitaan: myynnin tarjous- ja tuotehinnoittelussa tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutoiminnoissa tuotannon kuormitus- ja ajoitustoiminnassa tehdastilojen, työpaikkojen ja menetelmien suunnittelussa työnopastuksessa palkkauksen perusteena. Työntutkimus pitää sisällään erilaisia ajanmääritysmenetelmiä, joiden avulla ammattihenkilö tutkii työn, tekee siitä analyysin, laskee työarvon sekä huomioi myös kehityskohteet. Erilaisista vakiomenetelmistä, joiden työaika tunnetaan, muodostetaan laskennallinen ajanmääritysmenetelmä, tämän avulla voidaan vaiheistaa työ sekä laskea sitä vastaava työarvo. Näin voidaan tehdä mm. ilman, että tuotantoa olisi vielä aloitettu. 8. Tuotannonohjaus, kuormitus Tuotannon ja toiminnanohjaus tulee kohdistua materiaaliin, oikea materiaali, oikea aika, oikea paikka kuormitukseen, henkilö- ja konekapasiteetin laskenta ja joustavuus tietoon, riittävä tieto suorittavalla henkilöstöllä, mahdollisuus tehdä tuottavaa työtä Tuotannon näkökulmasta pelkkä ohjausjärjestelmä ei ole avaintekijä, vaan koko rakennettu layout prosessi, sen tapa toimia sekä ohjaus ja seurantasysteemit. Tuotteiden rakenteet sekä nimikemäärät ja näiden toistuvuus tuotannossa vaikuttavat materiaalien hallintaan sekä sijoitteluun valmistusalueella. 11
13 Tuotantolaitoksen kuormitus ja kapasiteetin jousto on avaintekijä kun suunnitellaan henkilöstön sijoittelua ja työvuoroja. Koostuvatko tuotteet vakiomääristä vai toimitaanko ainoastaan asiakastilauksien perusteella? Tarvittavan tiedon saanti valmistukseen voi olla joskus merkittävä pullonkaula, joka laskee tuottavuutta. 9. Laatu ISO 9000 standardista otettiin vuonna 2001 käyttöön kolmas versio, joka tunnetaan nimellä ISO 9000:2000. Uuden version myötä on pyritty vastaamaan edellisten standardien kokemuksista syntyneeseen kritiikkiin laatujärjestelmän ylläpitämisen jäykkyydestä sekä jäykistävästä vaikutuksesta. Uudessa versiossa on standarditekstiin otettu mukaan kahdeksan yrityksen toiminnassa huomioitavaa laadunhallinnan periaatetta: 1. asiakaskeskeisyys eli kuinka yrityksessä huomioidaan asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet 2. johtajuus eli kuinka yrityksen johto on määritellyt yrityksen nykyiset sekä tulevaisuuden tavoitteet 3. henkilöstön osallistuminen eli kuinka henkilöstön kykyjä hyödynnetään yrityksen toiminnan kehittämisessä 4. prosessimainen toimintamalli eli kuinka sujuvasti informaatio virtaa eri toimintojen välillä 5. järjestelmällinen toimintatapa eli kuinka helposti tieto löytyy 6. jatkuva parantaminen eli kuinka toimintaa seurataan ja kuinka havaittuihin epäkohtiin puututaan 7. tosiasioihin perustuva päätöksenteko eli perustuvatko päätökset tiedon ja informaation analysointiin 8. molempia osapuolia hyödyntävät suhteet toimituksissa eli kehitetäänkö toimintaa yhdessä avain asiakkaiden ja toimittajien kanssa. ISO sarja koostuu seuraavista standardeista: ISO 9000 esittää laadunhallintajärjestelmän perusteet ja määrittää laadunhallintajärjestelmän termistön ISO 9001 määrittää vaatimukset laadunhallintajärjestelmälle ISO 9004 määrittää suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle. Toiminnan laatu määritetään piirustuksissa ja tuotetoimintojen kuvauksissa. Näihin se saadaan asiakastarpeita ja tuotevaatimuksista. Oikea laatuvaatimus takaa tuottavan toiminnan, jolloin jokainen tietää tavoitteet ja tuloksen jolla toimintaa arvioidaan. 12
14 Asiakas saa myös tuotteen tai palvelun josta on maksanut ja jonka on tilannut. Laatukustannukset muodostuvat toiminnan ja prosessien laadusta, huonosta tai liian hyvästä tuotelaatu, määritys piirustuksissa ja ohjeissa virheiden seuranta, analysointi ja korjaustoimet palautejärjestelmä asiakas, myynti, suunnittelu, tuotanto ISO-laatustandardit, vaatimukset ja kehitystoimet Laatua pidetään itsestään selvyytenä asiakkaan toimesta, jolloin myös yrityksen tulee panostaa sen ohjeistukseen, seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 10. Jatkuva parantaminen ja toiminnan uudelleen suunnittelu Jatkuva parantaminen (JP) on kilpajuoksua paikallaan. Kehitetään yrityksen toimintoja pienin askelin jolloin ei jäädä kilpailijoista jälkeen, mutta ei päästä edellekään. Tason säilyttämisen lisäksi saadaan ja ylläpidetään kehitysrutiinia jolloin asioihin uskalletaan ja osataan tarttua heti virheiden ilmaannuttua. Tämä on erittäin tärkeää toimintaa, sillä muuten tuottavuus laskee samoin kuin laskee kehittämisosaaminen. Uusien projektien käynnistäminen on huomattavasti helpompaa ja muutosvastarinta vähäistä kun henkilöstö osaa ja ymmärtää kehittämisen tärkeyden. Jatkuvan parantamisen menetelmät tulisi osata tiimitasolla jolloin kehittäminen on osa päivittäistä toimintaa. Toiminnan uudelleen suunnittelu (BPR) vaatii investointeja ja prosessien uudelleen arviointeja sekä selkeää hyppyä uudelle tuottavuustasolle. Tällöin myös saadaan etumatkaa kilpailijoihin. Uusi toimintatapa liittyy usein tuotemuutoksiin tai täysin uusien tuotteiden ja toimintatapojen käyttöönottoon. kilpailukyvyn selkeä kehittyminen luodaan uusia toimintatapoja ja malleja, riskit huomioitava vaatii usein huomattavia investointeja muutosjohtaminen mukana 11. Toiminnan seuranta, mittarit ja palaute Tuottavuuden parantaminen on paljon vaikeampaa kuin sen mittaaminen. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä yhtä paljon. Suurin vaikeus erityisesti hitaasti kasvavilla markkinoilla on jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempien tuotteiden oheispalveluilla mm. huolto, varaosat, lisätarvikkeet. 13
15 Tuottavuuden parantaminen jalostusarvon vähentyessä vaatii työpanoksen vähentämistä vielä enemmän. Tämä tekee ulkoistamisen vaikeaksi tuottavuuden parantamisen keinoksi. Onnistuneessa ulkoistamistapauksessa jalostusarvo nousee tyypillisesti vasta sitten, kun keskittyminen ydinosaamiseen johtaa parempaan kilpailukykyyn ja myynnin kasvuun. Samoin ulkoistamisessa usein unohtuu prosessien kehitys ja tarkastelu, jolloin vaarana on, että toimintojen poistuessa resursseja ei sopeuteta uudelleen riittävän nopeasti ja laajasti. Tuottavuuden paraneminen on yrityksen terveelle kehitykselle lähes pakkotavoite. Tärkeintä on tuottavuuden paraneva suunta muutaman vuoden aikajänteellä. Kun yrityksen tuottavuus paranee, sen kilpailukyky markkinoilla paranee sen kannattavuus paranee se pystyy panostamaan entistä enemmän tulevan menestymisen hyväksi se pystyy kannustavampaan palkkapolitiikkaan ja se pystyy rekrytoimaan parempia, osaavampia ihmisiä Kun prosessit on määritetty, tulee tämän jälkeen pystyä arvioimaan niiden suorituskykyä, jotta parannustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Mittaamista voidaan yleisesti ottaen pitää voimakkaana huomion kohdistamisena jollekin asialle. Organisaatiossa mitattavat asiat voidaan jakaa koko liiketoimintaa prosesseja toimintoja tai tiimejä työtehtäviä palkanmaksukausia avainhenkilöitä koskeviin mittareihin. Mittarien ulottuvuudet voidaan myös jaotella ajan, laadun, kustannusten, tehokkuuden, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden tai joustavuuden mittaamiseen. Mittaamisen logiikka tulee ulottaa strategiselta johtamistasolta lattiatason toteumaan, tällöin vasta johdetaan ja tehdään samoja asioita läpi organisaation. Erityisesti on varottava toisensa poissulkevia ja ristikkäisiä tavoitteita. 14
16 12. Palkkaus ja palkitseminen Palkkaus on ohjaus- ja palkitsemisjärjestelmä, sen avulla ohjataan henkilöitä ja tiimejä tekemään oikeita tuottavia asioita. Kun suoritustaso on tavoitteellinen voidaan sen avulla myös palkita, joko henkilöä tai ryhmää. palkkauksen on tuettava tavoitteita ja toimintamalleja valmistuksen tavoiteajat, tuotteelle, tiimille, prosessille suoritustaso = tavoite h / toteuma h tiimipalkkio, henkilökohtainen osaaminen palkkauksen ja palkitsemisen perusteet sovitaan yhteistyössä 13. Verkostoituminen Kiihtyvänä jatkuva yritysten sisäinen rakenteellinen muutos teollisuudessa ja muilla aloilla on johtanut siihen, että yritysten resurssit eivät ole riittäneet täyttämään kaikkia vaatimuksia, mitä niille on asetettu vaan on pitänyt etsiä ratkaisuja, joilla kehityspaineita on voitu jakaa laajemmalle samalla, kun itse keskitytään ydinosaamiseen. Yritykset ovat rakentaneet erilaisia verkostoja. Nämä verkostot ovat usein rakentuneet globaaleilla markkinoilla lopputuotteita valmistavien yritysten ympärille. Myös alihankintayritykset ovat muodostaneet omia verkostojaan. Useimmiten verkostot ovat muodostuneet arvoketjun peräkkäisten yritysten kesken eli ne ovat ns. vertikaaliverkostoja ja niiden tavoitteena on tuotannollisten etujen saaminen. Verkostot voivat olla myös horisontaalisia esim. oppimis- ja kehittämisverkostoja tai innovaatioverkostoja, joiden tavoitteena on uusien tuotteiden tai teknologioiden kehittämien. Hyvin rakennetuilla ja toimivilla yritysverkostoilla pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yritysten kilpailukyky säilyy ja paranee, kun erikoistumme kukin ydinosaamiseemme. 14. Johtaminen ja yhteistyö Työtä voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta ja liittää se ihmisen olemusta vastaavaksi. työ ei ole vain keino johonkin, vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkeino, vaan myös elintoiminta. ihminen pyrkii työssään käyttämään ja kehittämään kykyjään ja milloin se ei työssä ole mahdollista, kohdistuu tämän suuntaista painetta vapaa-aikaan 15
17 ihmisen työssä on siten kolme toisiinsa luonnollisesti kietoutuvaa ulottuvuutta tai tasoa: aineellinen (tahtotaso), sosiaalinen (tunnetaso) ja henkinen ulottuvuus (ajattelutaso) Nämä tasot ovat samalla hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja ne ovat rinnasteisia ihmisen Nämä kolmijäsennykselle tasot ovat samalla fyysiseen, hyvinvoinnin sielulliseen ulottuvuuksia ja henkiseen. ja ne ovat Näin rinnasteisia ollen ihmiskäsityksillä ihmisen kolmijäsennykselle on määräävä asema fyysiseen, yksilökeskeisessä sielulliseen lähestymistavassa ja henkiseen. Näin työhön ollen ihmiskäsityksillä ja sen tekemiseen. on määräävä asema yksilökeskeisessä lähestymistavassa työhön ja sen tekemiseen. STRATEGIA OHJAUS TEKEMINEN STRATEGIA TEKEMINEN OHJAUS HIERARKINEN TYÖNJAKO VERKOSTOMAINEN TYÖNJAKO Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kun toiminnan painopistettä siirretään sekä asiakasrajapintaan että kehittämään työtä osaamisen Kun toiminnan ja asiantuntijuuden painopistettä pohjalle, siirretään puhutaan sekä asiakasrajapintaan tiimi- verkosto-organisaatioista, että kehittämään työtä joissa perustehtävästä suoriudutaan tulosketjujen avulla. Työssä korostuvat silloin osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalle, puhutaan tiimi- ja verkosto-organisaatioista, yhteistyötaidot ja moniammatillisuus. Kun työ kehittyy entistä käsitteellisemmäksi, sillä tarkoitetaan joissa perustehtävästä ammatillista laaja-alaisuutta suoriudutaan tulosketjujen ja tilannejoustavuutta, avulla. Työssä jossa korostuvat työn havainnolliskäsitteellisellteistyötaidot säätelyllä, ja moniammatillisuus. suunnittelulla Kun ja itsekurilla työ kehittyy on entistä merkittävämpi käsitteellisemmäksi, osuus. sil- silloin yh- Ryhmätyö lä tarkoitetaan edellyttää ammatillista ihmissuhdetaitoja. laaja-alaisuutta Menestykseen ja tilannejoustavuutta, ei ole oikotietä. jossa Asiaan työn havainnollis-käsitteellisellä Työtä tulee lähestyä säätelyllä, työn suunnittelulla tarpeista käsin. ja itsekurilla Yhteiset tuumaukset on entistä merkittävämpi auttavat paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja osaajina. löytämään osuus. toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmätyö edellyttää ihmissuhdetaitoja. Menestykseen ei ole oikotietä. Asiaan paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut osaajina. Työtä toimivat tulee yrityksen lähestyä toiminnan työn tarpeista johtamisen käsin. tukena, Yhteiset tarve tuumaukset auttavat löytämään toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: Toiminnan laajuus ja kasvu Kannattavuus. Likviditeetti eli maksuvalmius Vakavaraisuus. 16
18 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut toimivat yrityksen toiminnan johtamisen tukena, tarve analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: toiminnan laajuus ja kasvu kannattavuus likviditeetti eli maksuvalmius vakavaraisuus Sisäisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä sisältä käsin ja keskitytään yrityksen osien suorituskyvyn tarkasteluun. Sisäisen laskennan tunnusluvut, käytetään pääasiassa yrityksen sisäisessä arvioinnissa. Yleensä niiden laskemiseksi tarvitaan tietoa, jota ei ole julkisesti saatavilla: tuottavuus tuloksellisuus joustavuus kustannustehokkuus taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen osa yrityksen henkilökunnan elämää. Ihmiset kokevat muutoksen hyvin eri tavalla. Se saa aina aikaan tunteita, joillakin voimakkaampia joillakin vähemmän voimakkaita. Ihmisen tunteet riippuvat siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hy- 17
19 taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen väksyy osa yrityksen ja tukee, osa henkilökunnan vastustaa ja osa elämää. mukautuu Ihmiset toiminnallisesti, kokevat muutoksen mutta ei henkisesti. hyvin eri tavalla. Se saa Muutosjohtamisessa aina aikaan tunteita, on oleellista joillakin tunnistaa voimakkaampia eri reagointitavat joillakin ja vähemmän osata toimia oikein voimakkaita. Ihmisen erityyppisten tunteet reaktioiden riippuvat kanssa. siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hyväksyy ja tukee, osa vastustaa ja osa mukautuu toiminnallisesti, mutta ei henkisesti. Muutosjohtamisessa on oleellista tunnistaa eri reagointitavat ja osata toimia oikein erityyppisten 17. reaktioiden Luova toiminta, kanssa. ideointi 17. Luova toiminta, Luovassa ideointi ongelmanratkaisussa yhdistetään tietoja ja asioita niin, että tulos on tekijälleen uusi. Se edellyttää luovia ajattelutapoja ja asenteita sekä erityisiä kykyjä ja taitoja. Luova ongelmanratkaisu yhdistetään on prosessi, tietoja johon ja asioita kuuluu niin, ongelman että tulos tai parannusmah- on tekijälleen Luovassa ongelmanratkaisussa uusi. Se edellyttää dollisuuden luovia huomaaminen, ajattelutapoja siihen ja asenteita liittyvien tosiasioiden, sekä erityisiä näkemysten kykyjä ja taitoja. tavoitteiden Luova ongelmanratkaisu tunnistaminen, on prosessi, sekä lähestymistapojen johon kuuluu ongelman ja ideoiden tai tuottaminen, parannusmahdollisuuden ideoiden arvioiminen, huomaaminen, valitseminen siihen liittyvien ja toteuttaminen. tosiasioiden, näkemysten ja tavoitteiden tunnistaminen, sekä lähestymistapojen Luovan ongelmanratkaisuprosessin ja ideoiden tuottaminen, välttämätön ideoiden ehto on arvioiminen, kaikkien ryhmän valitseminen jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen ja toteuttaminen. Luovan ongelmanratkaisuprosessin haasteina, sekä ongelmanratkaisuun välttämätön sitoutuminen. ehto on kaikkien ryhmän jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen haasteina, sekä ongelmanratkaisuun sitoutuminen. Luovuus ei ole ruudin tai pyörän uudelleen ja uudelleen keksimistä, se on näiden tunnettujen Luovuus ei ole ruudin toimintojen tai pyörän avulla uudelleen tehty uusi ja ennennäkemätön uudelleen keksimistä, ratkaisu. se on näiden tunnettujen toimintojen avulla tehty uusi ennennäkemätön ratkaisu. Globalisaatio Globalisaatio jakaa roolit jakaa uudelleen. roolit uudelleen. ( ( marraskuu marraskuu 2007) 2007) Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä muutostrendiä. muutostrendiä. Ensinnäkin lisääntyvä liikkuvuus; tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja Ensinnäkin arvojen virta lisääntyvä yli rajojen liikkuvuus; lisääntyy. tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja arvojen virta yli rajojen lisääntyy. Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät taloudessa, tuotannossa, yhteiskuntakehityksessä, viestinnässä ja ihmisten välisessä toiminnassa. 18
20 Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät Tuottavuuden taloudessa, lisääminen tuotannossa, on Suomen yhteiskuntakehityksessä, kilpailukyvyn kannalta viestinnässä keskeistä. Tässä ja palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintätekno- ihmisten välisessä toiminnassa. logian sovelluksilla on olennainen merkitys. Globaalin tiedon hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Globaalien riskien Tuottavuuden lisääminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tässä palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian hallinta on noussut sovelluksilla entistä on merkityksellisemmäksi. olennainen merkitys. Erityisesti Globaalin talouden, tiedon ympäristöön, hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista energiaan, infrastruktuuriin vahvistetaan ja tutkimus- terveyteen ja liittyvien innovaatiotoiminnassa. riskien ennakointiin Globaalien ja hallintaan riskien hallinta on liittyvää noussut osaamista entistä merkityksellisemmäksi. tarvitaan kasvavasti. Energia- Erityisesti ja ympäristökysymykset talouden, ympäristöön, ovat kriittisiä infrastruktuuriin maailmanlaajuisesti. ja terveyteen On keskeisen liittyvien tärkeää riskien panostaa ennakointiin uusien energiantuotantomuo- ja hallintaan energiaan, liittyvää osaamista tojen kehittämiseen tarvitaan ja kasvavasti. käyttöön sekä Energia- kestävään ja ympäristökysymykset ympäristön hallintaan ja ovat ympäristöteknologisiin On innovaatioihin. keskeisen tärkeää Innovaatioprosessien panostaa uusien toimivuus energiantuotantomuotojen ja hallinta on kriittinen kriittisiä maailmanlaajuisesti. kehittämiseen tekijä, ja jonka käyttöön vahvistamiseen sekä kestävään on panostettava ympäristön hallintaan ja ympäristöteknologisiin innovaatioihin. Innovaatioprosessien toimivuus ja hallinta on kriittinen tekijä, jonka vahvistamiseen on panostettava Varautuminen Varautuminen tulevaisuuteen tulevaisuuteen ei perustu ei perustu ennusteisiin, mutta mutta tuntemalla vaikuttavia tekijöitä toimialalta omalta toimialalta sekä globaalisti, sekä globaalisti, yrityksessä voidaan tehdä erilaisia toimin- tekijöitä omalta toimintavaihtoehtoja tavaihtoehtoja sekä pohtia niiden vaikutuksia nykytoimintaan. Näin Näin voidaan voidaan varautua varautua erilaisten suunnitelmien toimeenpanoon kun ja kun jos jotain ja jos tapahtuu. jotain tapahtuu. Pelkkä varautumi- Pelkkä varautuminenkin lisää tiedon tiedon määrää määrää ja tätä ja kautta tätä kautta voimme voimme nähdä uusia nähdä ansaintamalleja. uusia ansaintamalleja. 19
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotViljatilan johtaminen. Timo Jaakkola
Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotHuovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0
"... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotIII Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
Lisätiedotkonsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.
konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotSosiaaliset yritykset
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotLaadun kehittämisestä businesshyötyjä
Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu
LisätiedotMinna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät
Minna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät 28.-29.11.2018 TTS Työtehoseura johtava suomalaisen työn kehittäjä Koulutusta ja tutkimusta Perustettu
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotLappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali
LisätiedotMiten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä
LisätiedotLADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen
LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotKannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry
Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotTuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1
Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen
LisätiedotKasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:
Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotProCoach -kehitysohjelmat
ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,
LisätiedotMiksi 1080 kannattaa tehdä?
Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotQL Excellence -käsikirja
QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotTUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007
TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotHALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa
HALLITUN KASVUN SALAISUUS JOUKO HAVUNEN Vaasa 8.5.2018 KASVUYRITYSTUTKIMUKSEN UUDET NÄKÖKULMAT NYT EI SAA ENÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ, JOTKA TOIMIVAT KASVAVILLA TAI TAANTUVILLA ALOILLA. PITÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ,
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotAALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus
AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotRahoituksen näkökulmaa
Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus
LisätiedotOhjelma, perjantai klo
Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotYrittäjäpolvenvaihdos
Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotMYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA
MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotTyönantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold
Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET05 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotKasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:
Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia
Lisätiedot