Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Oppimateriaalia, osa 11 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

2 Tero Käki (toim.) TAIDOLLA TUOTTAVUUTEEN TYÖKALUJA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

3 Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 11 Lahden ammattikorkeakoulu ja kirjoittajat ISSN X ISBN Taitto: Lahden ammattikorkeakoulu, Kirsi Kaarna Painopaikka: Tampereen yliopistopaino Oy (Juvenes Print) Tampere 2008

4 Sisältö Johdanto 5 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely 7 Pentti Halme Liiketoiminnan suunnittelu 20 Raimo Ojanen Tuotekehityksen ja tuottavuuden yhteys 27 Raimo Ojanen Työkalu- ja ohjainsuunnittelu sekä tuottavuus 42 Raimo Ojanen Prosessi- ja layout-suunnittelu 46 Jukka Rissanen ja Taisto Rosti Tuottavuuden menetelmäkehitys 65 Taisto Rosti Perehdyttäminen 84 Jukka Setälä Aikatieto on menetelmätyön perusta 93 Jukka Setälä Ajanmääritys 105 Jukka Setälä ja Lasse Riihelä Työnmittaukset 121 Jukka Setälä ja Raimo Ojanen Joutuisuus ja menetelmäkehitys 131 RANK, Rationalisointineuvottelukunta Taulukot 150 Raimo Ojanen Tuotannon ohjaus ja ohjattavuus 155 Pekka Lavikainen Laatu 169 Jukka Rissanen Jatkuva parantaminen, JP 186 Raimo Ojanen Liiketoimintaprosessien uudelleen suunnittelu, BPR 188 Raimo Ojanen Tuottavuuden mittaaminen ja tulosmatriisi 192

5 Palkkaus ja palkkarakenne Pentti Halme Verkostoituminen tuottavuuden kehittämisvälineenä 249 Seppo Komulainen, Sinikka Koskinen, Vesa Raitaniemi Johdanto Johtaminen ja yhteistyö osioon 266 Seppo P. J. Komulainen Työpsykologia 268 Vesa Raitaniemi Organisaation arvojen määrittäminen 284 Vesa Raitaniemi Oma tukiverkosto 288 Vesa Raitaniemi Työkyvystä huolehtiminen osana itsensä johtamista 290 Vesa Raitaniemi Itsensä kehittäminen 294 Vesa Raitaniemi Itsearviointi 298 Vesa Raitaniemi Ajankäytön hallinta 299 Vesa Raitaniemi Henkilövalinnan vaiheet 302 Vesa Raitaniemi Kehityskeskustelujen toteutuksesta 304 Vesa Raitaniemi Ongelmanratkaisukeinoja 312 Sinikka Koskinen Työhyvinvointi 320 Jukka Setälä Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut 334 Pentti Halme Muutoksen hallinta 342 Jukka Rissanen Luovuus 360 4

6 Johdanto Kymppi-projekti on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama teknologia-alan välisenä aikana toteutuva esimiesvalmennusprojekti. Projektin muita rahoittajia ovat: Lahti Mecatronics Network yritykset ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Projektin hallinnoija on Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus. Hallinnoivan organisaation lisäksi koulutuksen toteuttajia on ollut Koulutuskeskus Salpauksesta, Teknologiateollisuus ry:stä ja Metalliteollisuuden Liitto ry:stä. Lisäksi on projektin käytettävissä ollut ulkopuolisia asiantuntijoita alueen yrityksistä ja myös muualta. Lahti Mecatronics Networkiin kuuluvien yritysten lisäksi tuli opiskelijoita projektiin myös muista alueen yrityksistä ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernista. Opiskelijoiksi hakeutuneet edustavat kaikki alansa huippuammattilaisia, joilla on laaja ja monipuolinen työkokemus omalla ammattialallaan. Projektin tarkoituksena on kouluttaa yritysten toivomuksesta ja tarpeisiin esimiestason osaajia poislähtevien esimiesten tilalle. Suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi jää huomattavia määriä kokeneita työnjohtajia lähivuosina eläkkeelle eikä nykyinen koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan tähän tarpeeseen läheskään yritysten toivomalla tavalla. Työnjohtajan ja esimiehen pätevyyden antavia teknikkokoulutuksia ei ammattikorkeakouluissa ole toteutettu enää lähes vuosikymmeneen ja yrityksillä on suuri tarve saada erilaisilla Kymppi-projektin tapaisilla pilottikoulutusohjelmilla koulutettua kokeneista ammattilaisista päteviä työnjohtajia, työnsuunnittelijoita, tiiminvetäjiä sekä muita erilaisiin asiantuntijatehtäviin tarvittavia henkilöitä. Tässä julkaisussa Taidolla tuottavuuteen työkaluja tuottavuuden kehittämiseksi on keskitytty eri tuottavuusteemojen alla olevien asioiden käytännönläheiseen tarkasteluun. Näin tuottavuuden eri osa-alueiden merkitys tulee tutuksi tuotantohenkilöstölle, esimiestehtävissä oleville henkilöille ja esimiestehtäviin kouluttautuville henkilöille. Myös muut asiantuntijaryhmät, esim. työnsuunnittelijat, saavat käytännöllistä tietoa tuottavuuden osuudesta yrityksen tärkeänä menestystekijänä. 5

7 Julkaisun on koonnut projektipäällikkö Tero Käki Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta. Aineiston kirjoittajina on useita eri osa-alueiden asiantuntijoita: Pentti Halme, ins. Seppo Komulainen, KL Sinikka Koskinen, KM Pekka Lavikainen, DI Raimo Ojanen, tekn. Vesa Raitaniemi, KM Jukka Rissanen, ins. Taisto Rosti, tekn. Jukka Setälä, DI Julkaisusta on mahdollisuus koota eri käyttötarkoituksiin soveltuvia aihepaketteja tai oppituntirunkoja. Aineiston kokoamisessa on otettu huomioon mm. tekniikan erikoisammattitutkinnon tutkintovaatimukset. Lähes kaikissa erikoisammattitutkinnoissa on jossain muodossa esimiestaitojen osaamisosuuksia. Käyttäjä voi koota oman tarpeensa mukaan tästä aineistosta itselleen sopivan. 6

8 Raimo Ojanen Tuottavuuden kehitystyökalujen esittely Yritykset joutuvat vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Näistä merkittävimpiä ovat palvelu-, tavara- ja työvoimamarkkinoiden globalisoituminen maailmanlaajuisten tuotanto- ja jakelujärjestelmien syntyminen ympäristökysymysten merkityksen lisääntyminen toisaalta työttömyyden kasvu ja toisaalta uudenlaisten työnteon muotojen, esim. tietotyötä tekevien itsenäisten ammatinharjoittajien, määrän lisääntyminen kilpailukyvyn painopisteen siirtyminen kustannustekijöistä innovatiivisuuteen ja räätälöintikykyyn siirtyminen massatuotannosta räätälöityihin valikoimiin ja laatutuotantoon pääoman tuottavuuden ja tuotteiden välittömän saatavuuden korostuminen tuotannon rakenteen muuttuminen verkostotuotannon suuntaan tarve luoda ja levittää sellaisia työn organisoinnin muotoja, jotka lisäävät yrityksen inhimillistä pääomaa eivätkä kuluta sitä (inhimillisesti kestävä työ) tiedonhallinnan tärkeys tietoyhteiskunnassa hajautetun ja liikkuvan työn yleistyminen ja sen vaikutukset työnteon luonteeseen Edellä olevasta kaikki koskee suoraan tai välillisesti jokaista yritystä, jokaista tiimiä, jokaista työpaikkaa. Tuottavuuden kehittäminen ja kehittyminen on hyvinvoinnin perusta. Kehittäminen ja muutos on inhimillistä, mutta ilman työkaluja ja osaamista se ei onnistu. 1. Liiketoimintasuunnitelma, miksi kehitetään Yritystoiminnan perusasiat tulisi ymmärtää, jolloin kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin. Liiketoimintasuunnitelma on eräs mallioppimisen väline, jolla voidaan harjoitella ja kehittää yrityksen toimintoja. Samalla se tuo mukanaan sisäisen yrittäjyyden näkemyksen, jolloin muutostarpeiden näkemys paranee ja niiden taustat tulevat ymmärretyiksi. Liiketoimintasuunnitelman laadinta auttaa ymmärtämään yritystoimintaa, koska siinä käydään läpi kaikki keskeiset yrityksen toiminnot. Suunnitelman teko ja laskelmat auttavat ymmärtämään riippuvuudet mm. myynnin, tuotekehityksen, tuotannon ja talouden välillä. Miten vaikutetaan kannattavuuteen, mistä tekijöistä kannattavuus riip- 7

9 puu.? Voidaanko myyntimääriin vaikuttaa hintajoustolla, miten käy kannattavuuden? Mihin tuottavuuskehitys tulisi suunnata. 2. Tuotekehitys Tuotesuunnittelu vaikuttaa pääosaan suorista valmistuskustannuksista, samoin valtaosaan syntyvistä yleiskustannuksista. Joidenkin selvitysten mukaan tuotesuunnittelu kuluttaa kustannuksista noin 5 %, mutta vaikuttaa noin % painoarvolla syntyviin kuluihin. Tästä johtuen tuotesuunnittelun on oltava organisaation toimintojen rajat ylittävää yhteistyötä ja verkottuneissa tuotantojärjestelmissä sen on toimittava eri yritysten ja tiimien kanssa. Tuotetieto on kyettävä hallitsemaan koko toimitusketjussa tuotteen elinkaaren ajan. Tuotantorakenne on muuttumassa yhä verkostomaisemmaksi. Päähankkijat keskittyvät loppukokoonpanoon ja tiettyjen avainkomponenttien tekemiseen. Tällöin he pyrkivät hankkimaan osat ja osakokoonpanot yhä enenevässä määrin ja suurempina kokonaisuuksina osa- ja systeemitoimittajilta. Tämä edellyttää suunnittelijalta vahvaa yhteistyötä päähankkijoiden ja toimittajien kesken. Syvenevään yhteistyöhön siirryttäessä toimintatapojen muutokset ovat strategisia, jolloin muutos on myös kilpailukyvyn säilyttämisen edellytys. Tuotantoa on ohjattava verkostomaisessa ympäristössä mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta turhia viiveitä ei synny toimintojen välillä. Tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannuksia tulee kyetä arvioimaan kustannustehokkaasti. Tuotevalmistuksen työaikatiedot tuntemalla pystytään vertaamaan erilaisia suunnitteluratkaisuja keskenään jolloin löydetään edullisin vaihtoehto. Kilpailun kiristyessä asiakaskohtaisuus on pystyttävä toteuttamaan kannattavasti, tällöin tuoterakennetta on kehitettävä kohti joustavaa, asiakaslähtöisesti moduloitua räätälöintiä varten. Tuotekehitys on tulevaisuudessa merkittävässä asemassa kun suunnitellaan ja toteutetaan tuottavuusprojekteja yrityksissä. Tuotekehityksen kautta pystytään myös eriytymään kilpailijoista jolloin saadaan merkittävää etua markkinoilla. Tuotekehitys on kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tuottavuuden tärkein kehittämisväline jossa pienetkin osa-alueet vaikuttavat positiivisesti yrityksen toimintaan. 8

10 3. Työkalu- ja ohjainsuunnittelu Ihanne olisi jos tuotesuunnittelija määrittäisi kaikki työkalu- ja ohjaintarpeet sekä suunnittelisi ne itse. Tämä vaatisi valmistuksen työmenetelmien sekä osavalmistajien ja yhteistyökumppanien erikoisosaamisen hyvää tuntemista. Pienessä mittakaavassa tämä on mahdollista, mutta toiminnan laajetessa eivät osaamis- ja aikaresurssit riitä. Lähtökohtaisesti tuotesuunnittelun yhteydessä määritetään ohjainten ja työkalujen tarve. Laitteet voidaan suunnitteluttaa ja valmistuttaa kyseisiin laitteisiin erikoistuneissa yrityksissä kuitenkin siten, että tuoteoikeudet omaavan yrityksen menetelmäsuunnittelija hyväksyy valmistusmenetelmän suoritusarvot. Valmistusmenetelmän tehokkuus taas ratkaisee, pysyvätkö kustannukset ennakkolaskelmissa. Tuotteen valmistusprosessi koostuu tiimeistä, työpisteistä sekä työvaiheista, joissa käsitellään tuotteen eri osia, materiaaleja ja työstöä. Toimiakseen hyvin työ vaatii kiinnittimiä, ohjaimia, erikoistyökaluja, käsityö- ja erilliskoneita. Tuotekehityksen itsenäinen ja itsestään selvä jatke on työkalu- ja ohjainsuunnittelu, koska sen avulla varmistetaan laadukas ja tehokkaasti valmistettu tuote. 4. Prosessi- ja layout suunnittelu Prosessilähtöinen ajattelutapa ja toimintojen mallintaminen poistaa turhan suunnittelun ja työn sekä kohdentaa resurssit oikeaan tuottavaan toimintaan. Tämä on kaiken perusta, miksi tuotteiden ja toimintojen työnkulku on tunnettava ja miksi prosessien läpimenoaikoja on lyhennettävä. Tuotantojärjestelmä on teknisen välineistön ja ihmisten muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on tuottaa kulloisenkin tuotanto-ohjelman mukaisesti tuotteita hankituista raaka-aineista ja puolivalmisteista. Tuotantojärjestelmän toiminta edellyttää materiaalivirtauksen järjestämistä ja hallinnollisen informaatiojärjestelmän muodostamista. Tuotantojärjestelmän muodostaa kolme osajärjestelmää: tekninen järjestelmä - tekniikka - tapa toimia työtehtävät - ihminen - joustavuus ohjausjärjestelmä organisaatio tieto Tuotannollisen toiminnan tehokkuus syntyy työn organisoinnista, osaavista ihmisistä, oikeasta tiedosta sekä tarpeellisesta materiaalista. Nämä on järjestettävä myös toimimaan oikein, koska vasta tällöin taataan tuotannon jatkuva virta. 9

11 Layout- ja työpaikkasuunnittelu kuuluu myös perusosaamiseen kun halutaan ylläpitää ja kehittää tuottavuutta. 5. Menetelmäsuunnittelu Menetelmäsuunnittelun avulla varmistetaan tuotteen jokaisen osan ja kokoonpanon tehokas läpimeno sekä ylläpidetään kilpailukykyistä tuotantoa. Menetelmäsuunnittelu vaikuttaa yrityksen kaikkeen tuotannolliseen toimintaan, sen tehtävä on: Nykyisyys - laatia menetelmäkuvaukset, työsuunnitelmat sekä ylläpitää menetelmä ja aikastandardeja Henkilöstö - avustaa, opastaa ja valmentaa yrityksen ja toimittajaverkoston henki - löstöä menetelmätyössä Asiakaslähtöisyys - määrittää ja ylläpitää työmenetelmien laatuvaatimuksia Tavoitteet - selvittää tuotannon kehittämismahdollisuudet ja tärkeysjärjestys Tulevaisuus - kehittää menetelmiä, tehdas- ja työpistetasolla, yrityksen kilpailukyvyn lisäämiseksi Nykyaikaisen menetelmäsuunnittelun tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa tuotteiden valmistusprosessia jatkuvan kehittämisen periaatteita ja käytäntöä soveltamalla, ottaen samalla huomioon ihmiseen kohdistuvat fyysiset ja psyykkiset tekijät. Menetelmätyö sisältää samat vaiheet kuin mikä tahansa kehitystyö: analysoi - suunnittele - toteuta - mittaa. Ilman menetelmäsuunnittelua valmistus ajelehtii vaiheesta toiseen yrityksen sisällä sekä koko verkostossa. 6. Työnopastus Hyvin suunnitellun työmenetelmän oppiminen nopeasti ja oikein on työnopastuksen perusta. Tällä taataan elinkaareltaan lyhyidenkin tuotteiden sekä tilaustuotannon kannattavuus valmistuksen alusta lähtien. Ihmiset myös viihtyvät työssään paremmin kun tavoitteet ja osaaminen kohtaavat. Tuottavuus kasvaa oppimiskäyrän mukaan, eli määrän kaksinkertaistuessa tuotteen tekemisen yksikköaika laskee %. Jokainen uusi työ tai uusi henkilö organisaatiossa vaatii oppiakseen työnopastusta, mitä tehokkaampi opastus sitä nopeammin tuottavuus ja laatu on normaalilla tasolla. 10

12 7. Työntutkimus Menetelmäkehityksen kautta varmistetut oikeat työmenetelmät opastetaan henkilöstölle jonka jälkeen vielä seurataan suoritustasoa ja sen kehittymistä. Vasta kun henkilö osaa työn siitä voidaan mitata työntutkimuksella aika. Aikatietous on menetelmätyön perusta Aikatietojen avulla voidaan analysoida työtä verrata prosesseja ja menetelmiä kehittää tuottavuutta. Aikatietoja tarvitaan: myynnin tarjous- ja tuotehinnoittelussa tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutoiminnoissa tuotannon kuormitus- ja ajoitustoiminnassa tehdastilojen, työpaikkojen ja menetelmien suunnittelussa työnopastuksessa palkkauksen perusteena. Työntutkimus pitää sisällään erilaisia ajanmääritysmenetelmiä, joiden avulla ammattihenkilö tutkii työn, tekee siitä analyysin, laskee työarvon sekä huomioi myös kehityskohteet. Erilaisista vakiomenetelmistä, joiden työaika tunnetaan, muodostetaan laskennallinen ajanmääritysmenetelmä, tämän avulla voidaan vaiheistaa työ sekä laskea sitä vastaava työarvo. Näin voidaan tehdä mm. ilman, että tuotantoa olisi vielä aloitettu. 8. Tuotannonohjaus, kuormitus Tuotannon ja toiminnanohjaus tulee kohdistua materiaaliin, oikea materiaali, oikea aika, oikea paikka kuormitukseen, henkilö- ja konekapasiteetin laskenta ja joustavuus tietoon, riittävä tieto suorittavalla henkilöstöllä, mahdollisuus tehdä tuottavaa työtä Tuotannon näkökulmasta pelkkä ohjausjärjestelmä ei ole avaintekijä, vaan koko rakennettu layout prosessi, sen tapa toimia sekä ohjaus ja seurantasysteemit. Tuotteiden rakenteet sekä nimikemäärät ja näiden toistuvuus tuotannossa vaikuttavat materiaalien hallintaan sekä sijoitteluun valmistusalueella. 11

13 Tuotantolaitoksen kuormitus ja kapasiteetin jousto on avaintekijä kun suunnitellaan henkilöstön sijoittelua ja työvuoroja. Koostuvatko tuotteet vakiomääristä vai toimitaanko ainoastaan asiakastilauksien perusteella? Tarvittavan tiedon saanti valmistukseen voi olla joskus merkittävä pullonkaula, joka laskee tuottavuutta. 9. Laatu ISO 9000 standardista otettiin vuonna 2001 käyttöön kolmas versio, joka tunnetaan nimellä ISO 9000:2000. Uuden version myötä on pyritty vastaamaan edellisten standardien kokemuksista syntyneeseen kritiikkiin laatujärjestelmän ylläpitämisen jäykkyydestä sekä jäykistävästä vaikutuksesta. Uudessa versiossa on standarditekstiin otettu mukaan kahdeksan yrityksen toiminnassa huomioitavaa laadunhallinnan periaatetta: 1. asiakaskeskeisyys eli kuinka yrityksessä huomioidaan asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet 2. johtajuus eli kuinka yrityksen johto on määritellyt yrityksen nykyiset sekä tulevaisuuden tavoitteet 3. henkilöstön osallistuminen eli kuinka henkilöstön kykyjä hyödynnetään yrityksen toiminnan kehittämisessä 4. prosessimainen toimintamalli eli kuinka sujuvasti informaatio virtaa eri toimintojen välillä 5. järjestelmällinen toimintatapa eli kuinka helposti tieto löytyy 6. jatkuva parantaminen eli kuinka toimintaa seurataan ja kuinka havaittuihin epäkohtiin puututaan 7. tosiasioihin perustuva päätöksenteko eli perustuvatko päätökset tiedon ja informaation analysointiin 8. molempia osapuolia hyödyntävät suhteet toimituksissa eli kehitetäänkö toimintaa yhdessä avain asiakkaiden ja toimittajien kanssa. ISO sarja koostuu seuraavista standardeista: ISO 9000 esittää laadunhallintajärjestelmän perusteet ja määrittää laadunhallintajärjestelmän termistön ISO 9001 määrittää vaatimukset laadunhallintajärjestelmälle ISO 9004 määrittää suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle. Toiminnan laatu määritetään piirustuksissa ja tuotetoimintojen kuvauksissa. Näihin se saadaan asiakastarpeita ja tuotevaatimuksista. Oikea laatuvaatimus takaa tuottavan toiminnan, jolloin jokainen tietää tavoitteet ja tuloksen jolla toimintaa arvioidaan. 12

14 Asiakas saa myös tuotteen tai palvelun josta on maksanut ja jonka on tilannut. Laatukustannukset muodostuvat toiminnan ja prosessien laadusta, huonosta tai liian hyvästä tuotelaatu, määritys piirustuksissa ja ohjeissa virheiden seuranta, analysointi ja korjaustoimet palautejärjestelmä asiakas, myynti, suunnittelu, tuotanto ISO-laatustandardit, vaatimukset ja kehitystoimet Laatua pidetään itsestään selvyytenä asiakkaan toimesta, jolloin myös yrityksen tulee panostaa sen ohjeistukseen, seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 10. Jatkuva parantaminen ja toiminnan uudelleen suunnittelu Jatkuva parantaminen (JP) on kilpajuoksua paikallaan. Kehitetään yrityksen toimintoja pienin askelin jolloin ei jäädä kilpailijoista jälkeen, mutta ei päästä edellekään. Tason säilyttämisen lisäksi saadaan ja ylläpidetään kehitysrutiinia jolloin asioihin uskalletaan ja osataan tarttua heti virheiden ilmaannuttua. Tämä on erittäin tärkeää toimintaa, sillä muuten tuottavuus laskee samoin kuin laskee kehittämisosaaminen. Uusien projektien käynnistäminen on huomattavasti helpompaa ja muutosvastarinta vähäistä kun henkilöstö osaa ja ymmärtää kehittämisen tärkeyden. Jatkuvan parantamisen menetelmät tulisi osata tiimitasolla jolloin kehittäminen on osa päivittäistä toimintaa. Toiminnan uudelleen suunnittelu (BPR) vaatii investointeja ja prosessien uudelleen arviointeja sekä selkeää hyppyä uudelle tuottavuustasolle. Tällöin myös saadaan etumatkaa kilpailijoihin. Uusi toimintatapa liittyy usein tuotemuutoksiin tai täysin uusien tuotteiden ja toimintatapojen käyttöönottoon. kilpailukyvyn selkeä kehittyminen luodaan uusia toimintatapoja ja malleja, riskit huomioitava vaatii usein huomattavia investointeja muutosjohtaminen mukana 11. Toiminnan seuranta, mittarit ja palaute Tuottavuuden parantaminen on paljon vaikeampaa kuin sen mittaaminen. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä yhtä paljon. Suurin vaikeus erityisesti hitaasti kasvavilla markkinoilla on jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempien tuotteiden oheispalveluilla mm. huolto, varaosat, lisätarvikkeet. 13

15 Tuottavuuden parantaminen jalostusarvon vähentyessä vaatii työpanoksen vähentämistä vielä enemmän. Tämä tekee ulkoistamisen vaikeaksi tuottavuuden parantamisen keinoksi. Onnistuneessa ulkoistamistapauksessa jalostusarvo nousee tyypillisesti vasta sitten, kun keskittyminen ydinosaamiseen johtaa parempaan kilpailukykyyn ja myynnin kasvuun. Samoin ulkoistamisessa usein unohtuu prosessien kehitys ja tarkastelu, jolloin vaarana on, että toimintojen poistuessa resursseja ei sopeuteta uudelleen riittävän nopeasti ja laajasti. Tuottavuuden paraneminen on yrityksen terveelle kehitykselle lähes pakkotavoite. Tärkeintä on tuottavuuden paraneva suunta muutaman vuoden aikajänteellä. Kun yrityksen tuottavuus paranee, sen kilpailukyky markkinoilla paranee sen kannattavuus paranee se pystyy panostamaan entistä enemmän tulevan menestymisen hyväksi se pystyy kannustavampaan palkkapolitiikkaan ja se pystyy rekrytoimaan parempia, osaavampia ihmisiä Kun prosessit on määritetty, tulee tämän jälkeen pystyä arvioimaan niiden suorituskykyä, jotta parannustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Mittaamista voidaan yleisesti ottaen pitää voimakkaana huomion kohdistamisena jollekin asialle. Organisaatiossa mitattavat asiat voidaan jakaa koko liiketoimintaa prosesseja toimintoja tai tiimejä työtehtäviä palkanmaksukausia avainhenkilöitä koskeviin mittareihin. Mittarien ulottuvuudet voidaan myös jaotella ajan, laadun, kustannusten, tehokkuuden, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden tai joustavuuden mittaamiseen. Mittaamisen logiikka tulee ulottaa strategiselta johtamistasolta lattiatason toteumaan, tällöin vasta johdetaan ja tehdään samoja asioita läpi organisaation. Erityisesti on varottava toisensa poissulkevia ja ristikkäisiä tavoitteita. 14

16 12. Palkkaus ja palkitseminen Palkkaus on ohjaus- ja palkitsemisjärjestelmä, sen avulla ohjataan henkilöitä ja tiimejä tekemään oikeita tuottavia asioita. Kun suoritustaso on tavoitteellinen voidaan sen avulla myös palkita, joko henkilöä tai ryhmää. palkkauksen on tuettava tavoitteita ja toimintamalleja valmistuksen tavoiteajat, tuotteelle, tiimille, prosessille suoritustaso = tavoite h / toteuma h tiimipalkkio, henkilökohtainen osaaminen palkkauksen ja palkitsemisen perusteet sovitaan yhteistyössä 13. Verkostoituminen Kiihtyvänä jatkuva yritysten sisäinen rakenteellinen muutos teollisuudessa ja muilla aloilla on johtanut siihen, että yritysten resurssit eivät ole riittäneet täyttämään kaikkia vaatimuksia, mitä niille on asetettu vaan on pitänyt etsiä ratkaisuja, joilla kehityspaineita on voitu jakaa laajemmalle samalla, kun itse keskitytään ydinosaamiseen. Yritykset ovat rakentaneet erilaisia verkostoja. Nämä verkostot ovat usein rakentuneet globaaleilla markkinoilla lopputuotteita valmistavien yritysten ympärille. Myös alihankintayritykset ovat muodostaneet omia verkostojaan. Useimmiten verkostot ovat muodostuneet arvoketjun peräkkäisten yritysten kesken eli ne ovat ns. vertikaaliverkostoja ja niiden tavoitteena on tuotannollisten etujen saaminen. Verkostot voivat olla myös horisontaalisia esim. oppimis- ja kehittämisverkostoja tai innovaatioverkostoja, joiden tavoitteena on uusien tuotteiden tai teknologioiden kehittämien. Hyvin rakennetuilla ja toimivilla yritysverkostoilla pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yritysten kilpailukyky säilyy ja paranee, kun erikoistumme kukin ydinosaamiseemme. 14. Johtaminen ja yhteistyö Työtä voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta ja liittää se ihmisen olemusta vastaavaksi. työ ei ole vain keino johonkin, vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkeino, vaan myös elintoiminta. ihminen pyrkii työssään käyttämään ja kehittämään kykyjään ja milloin se ei työssä ole mahdollista, kohdistuu tämän suuntaista painetta vapaa-aikaan 15

17 ihmisen työssä on siten kolme toisiinsa luonnollisesti kietoutuvaa ulottuvuutta tai tasoa: aineellinen (tahtotaso), sosiaalinen (tunnetaso) ja henkinen ulottuvuus (ajattelutaso) Nämä tasot ovat samalla hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja ne ovat rinnasteisia ihmisen Nämä kolmijäsennykselle tasot ovat samalla fyysiseen, hyvinvoinnin sielulliseen ulottuvuuksia ja henkiseen. ja ne ovat Näin rinnasteisia ollen ihmiskäsityksillä ihmisen kolmijäsennykselle on määräävä asema fyysiseen, yksilökeskeisessä sielulliseen lähestymistavassa ja henkiseen. Näin työhön ollen ihmiskäsityksillä ja sen tekemiseen. on määräävä asema yksilökeskeisessä lähestymistavassa työhön ja sen tekemiseen. STRATEGIA OHJAUS TEKEMINEN STRATEGIA TEKEMINEN OHJAUS HIERARKINEN TYÖNJAKO VERKOSTOMAINEN TYÖNJAKO Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kuva 1. Perinteisestä työnjaosta siirrytään asiantuntijuuteen. Kun toiminnan painopistettä siirretään sekä asiakasrajapintaan että kehittämään työtä osaamisen Kun toiminnan ja asiantuntijuuden painopistettä pohjalle, siirretään puhutaan sekä asiakasrajapintaan tiimi- verkosto-organisaatioista, että kehittämään työtä joissa perustehtävästä suoriudutaan tulosketjujen avulla. Työssä korostuvat silloin osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalle, puhutaan tiimi- ja verkosto-organisaatioista, yhteistyötaidot ja moniammatillisuus. Kun työ kehittyy entistä käsitteellisemmäksi, sillä tarkoitetaan joissa perustehtävästä ammatillista laaja-alaisuutta suoriudutaan tulosketjujen ja tilannejoustavuutta, avulla. Työssä jossa korostuvat työn havainnolliskäsitteellisellteistyötaidot säätelyllä, ja moniammatillisuus. suunnittelulla Kun ja itsekurilla työ kehittyy on entistä merkittävämpi käsitteellisemmäksi, osuus. sil- silloin yh- Ryhmätyö lä tarkoitetaan edellyttää ammatillista ihmissuhdetaitoja. laaja-alaisuutta Menestykseen ja tilannejoustavuutta, ei ole oikotietä. jossa Asiaan työn havainnollis-käsitteellisellä Työtä tulee lähestyä säätelyllä, työn suunnittelulla tarpeista käsin. ja itsekurilla Yhteiset tuumaukset on entistä merkittävämpi auttavat paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja osaajina. löytämään osuus. toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmätyö edellyttää ihmissuhdetaitoja. Menestykseen ei ole oikotietä. Asiaan paneutuminen ja sitoutuminen auttavat tekijöitä ja johtoa kohtaamaan toisensa ihmisinä ja 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut osaajina. Työtä toimivat tulee yrityksen lähestyä toiminnan työn tarpeista johtamisen käsin. tukena, Yhteiset tarve tuumaukset auttavat löytämään toimivat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: Toiminnan laajuus ja kasvu Kannattavuus. Likviditeetti eli maksuvalmius Vakavaraisuus. 16

18 15. Kannattavuuden ja talouden tunnusluvut Tunnusluvut toimivat yrityksen toiminnan johtamisen tukena, tarve analysointiin vertaamiseen ohjaamiseen Ulkoisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä ulkoa päin ja pääasiassa kokonaisuutena. Ulkoisen laskennan tunnusluvut pohjautuvat yleensä yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen eli kirjanpidon tuottamaan informaatioon. Ne helpottavat ja havainnollistavat yrityksen kokonaistilan arvioimista sekä toimivat rahoittajien tiedonlähteenä. Oman toiminnan arviointi ja esim. kilpailija-analyysit: toiminnan laajuus ja kasvu kannattavuus likviditeetti eli maksuvalmius vakavaraisuus Sisäisen suorituskyvyn analysointi, kun tarkastellaan yritystä sisältä käsin ja keskitytään yrityksen osien suorituskyvyn tarkasteluun. Sisäisen laskennan tunnusluvut, käytetään pääasiassa yrityksen sisäisessä arvioinnissa. Yleensä niiden laskemiseksi tarvitaan tietoa, jota ei ole julkisesti saatavilla: tuottavuus tuloksellisuus joustavuus kustannustehokkuus taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen osa yrityksen henkilökunnan elämää. Ihmiset kokevat muutoksen hyvin eri tavalla. Se saa aina aikaan tunteita, joillakin voimakkaampia joillakin vähemmän voimakkaita. Ihmisen tunteet riippuvat siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hy- 17

19 taloudellisuus 16. Muutoksen hallinta Muutoksista on tullut pysyvä ja väistämätön osa yritysten toimintaa. Siitä on tullut jokapäiväinen väksyy osa yrityksen ja tukee, osa henkilökunnan vastustaa ja osa elämää. mukautuu Ihmiset toiminnallisesti, kokevat muutoksen mutta ei henkisesti. hyvin eri tavalla. Se saa Muutosjohtamisessa aina aikaan tunteita, on oleellista joillakin tunnistaa voimakkaampia eri reagointitavat joillakin ja vähemmän osata toimia oikein voimakkaita. Ihmisen erityyppisten tunteet reaktioiden riippuvat kanssa. siitä, kuinka he käsittävät muutoksen. Osa hyväksyy ja tukee, osa vastustaa ja osa mukautuu toiminnallisesti, mutta ei henkisesti. Muutosjohtamisessa on oleellista tunnistaa eri reagointitavat ja osata toimia oikein erityyppisten 17. reaktioiden Luova toiminta, kanssa. ideointi 17. Luova toiminta, Luovassa ideointi ongelmanratkaisussa yhdistetään tietoja ja asioita niin, että tulos on tekijälleen uusi. Se edellyttää luovia ajattelutapoja ja asenteita sekä erityisiä kykyjä ja taitoja. Luova ongelmanratkaisu yhdistetään on prosessi, tietoja johon ja asioita kuuluu niin, ongelman että tulos tai parannusmah- on tekijälleen Luovassa ongelmanratkaisussa uusi. Se edellyttää dollisuuden luovia huomaaminen, ajattelutapoja siihen ja asenteita liittyvien tosiasioiden, sekä erityisiä näkemysten kykyjä ja taitoja. tavoitteiden Luova ongelmanratkaisu tunnistaminen, on prosessi, sekä lähestymistapojen johon kuuluu ongelman ja ideoiden tai tuottaminen, parannusmahdollisuuden ideoiden arvioiminen, huomaaminen, valitseminen siihen liittyvien ja toteuttaminen. tosiasioiden, näkemysten ja tavoitteiden tunnistaminen, sekä lähestymistapojen Luovan ongelmanratkaisuprosessin ja ideoiden tuottaminen, välttämätön ideoiden ehto on arvioiminen, kaikkien ryhmän valitseminen jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen ja toteuttaminen. Luovan ongelmanratkaisuprosessin haasteina, sekä ongelmanratkaisuun välttämätön sitoutuminen. ehto on kaikkien ryhmän jäsenten positiivinen asenne, asioiden ja ideoiden tasavertainen käsittely ja ongelmien näkeminen haasteina, sekä ongelmanratkaisuun sitoutuminen. Luovuus ei ole ruudin tai pyörän uudelleen ja uudelleen keksimistä, se on näiden tunnettujen Luovuus ei ole ruudin toimintojen tai pyörän avulla uudelleen tehty uusi ja ennennäkemätön uudelleen keksimistä, ratkaisu. se on näiden tunnettujen toimintojen avulla tehty uusi ennennäkemätön ratkaisu. Globalisaatio Globalisaatio jakaa roolit jakaa uudelleen. roolit uudelleen. (www.finnsight2015.fi (www.finnsight2015.fi marraskuu marraskuu 2007) 2007) Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä Maailmanlaajuisesti on tunnistettavissa kaksi toimintaympäristön keskeistä muutostrendiä. muutostrendiä. Ensinnäkin lisääntyvä liikkuvuus; tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja Ensinnäkin arvojen virta lisääntyvä yli rajojen liikkuvuus; lisääntyy. tavaroiden, rahan, pääomien, ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja arvojen virta yli rajojen lisääntyy. Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät taloudessa, tuotannossa, yhteiskuntakehityksessä, viestinnässä ja ihmisten välisessä toiminnassa. 18

20 Toiseksi maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät Tuottavuuden taloudessa, lisääminen tuotannossa, on Suomen yhteiskuntakehityksessä, kilpailukyvyn kannalta viestinnässä keskeistä. Tässä ja palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintätekno- ihmisten välisessä toiminnassa. logian sovelluksilla on olennainen merkitys. Globaalin tiedon hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Globaalien riskien Tuottavuuden lisääminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tässä palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian hallinta on noussut sovelluksilla entistä on merkityksellisemmäksi. olennainen merkitys. Erityisesti Globaalin talouden, tiedon ympäristöön, hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista energiaan, infrastruktuuriin vahvistetaan ja tutkimus- terveyteen ja liittyvien innovaatiotoiminnassa. riskien ennakointiin Globaalien ja hallintaan riskien hallinta on liittyvää noussut osaamista entistä merkityksellisemmäksi. tarvitaan kasvavasti. Energia- Erityisesti ja ympäristökysymykset talouden, ympäristöön, ovat kriittisiä infrastruktuuriin maailmanlaajuisesti. ja terveyteen On keskeisen liittyvien tärkeää riskien panostaa ennakointiin uusien energiantuotantomuo- ja hallintaan energiaan, liittyvää osaamista tojen kehittämiseen tarvitaan ja kasvavasti. käyttöön sekä Energia- kestävään ja ympäristökysymykset ympäristön hallintaan ja ovat ympäristöteknologisiin On innovaatioihin. keskeisen tärkeää Innovaatioprosessien panostaa uusien toimivuus energiantuotantomuotojen ja hallinta on kriittinen kriittisiä maailmanlaajuisesti. kehittämiseen tekijä, ja jonka käyttöön vahvistamiseen sekä kestävään on panostettava ympäristön hallintaan ja ympäristöteknologisiin innovaatioihin. Innovaatioprosessien toimivuus ja hallinta on kriittinen tekijä, jonka vahvistamiseen on panostettava Varautuminen Varautuminen tulevaisuuteen tulevaisuuteen ei perustu ei perustu ennusteisiin, mutta mutta tuntemalla vaikuttavia tekijöitä toimialalta omalta toimialalta sekä globaalisti, sekä globaalisti, yrityksessä voidaan tehdä erilaisia toimin- tekijöitä omalta toimintavaihtoehtoja tavaihtoehtoja sekä pohtia niiden vaikutuksia nykytoimintaan. Näin Näin voidaan voidaan varautua varautua erilaisten suunnitelmien toimeenpanoon kun ja kun jos jotain ja jos tapahtuu. jotain tapahtuu. Pelkkä varautumi- Pelkkä varautuminenkin lisää tiedon tiedon määrää määrää ja tätä ja kautta tätä kautta voimme voimme nähdä uusia nähdä ansaintamalleja. uusia ansaintamalleja. 19

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot