3 Luova Tampere -ohjelma

Transkriptio

1 Tiedotuslehti 1 l ohjelma lähti liikkeelle vauhdilla 5 Luovien alojen keskusta viritetään Särkänniemen naapuriin 7 laatua ikäihmisten päivätoimintaan Mahdollisuuksia... menestysta. Mestareita.

2 Päivi Eskelinen Matti Mujunen Secgo software oy:n toimitusjohtaja -ohjausryhmän puheenjohtaja Kohtaamispaikka luovasti rohkeille Kuusivuotinen on Tampereen kaupungin rahoittama elinkeinopoliittinen ohjelma, joka luovuuden edellytyksiä eri keinoin kohottamalla pyrkii synnyttämään uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja sekä lisäämään Tampereen houkuttelevuutta työ-, opiskelu- ja asuinpaikkana, myös kansainvälisestä näkökulmasta. Ohjelma on laajuudeltaan ja rahoituspanostukseltaan kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä hanke, jolle Tampereen teollinen historia, vahva kulttuuriperinne ja asema ICT-osaamiskeskuksena luovat vahvat lähtökohdat. Ohjelman aloitusvaihe on takana ja toinen toimintavuosi hyvässä vauhdissa. Ohjelman teema-alueiden rakenne ja ohjausmalli ovat muotoutuneet toimivan oloiseksi kokonaisuudeksi. Luova lähti satamasta suotuisissa tuulissa; ensimmäisen vuoden hankeaihioiden määrä ylitti kaikki odotukset. Ohjauksen haasteita ovatkin pienehköjen hankkeiden suuri määrä, satsausten tasapainotus teemaalueiden kesken ja jatkossa teema-alueiden yli tapahtuvan yhteistyön määrätietoinen ohjaus, tavoitteena yksittäisiä hankkeita suurempi ja kestävämpi vaikuttavuus. on yhteistyöfoorumi, missä uusi ja vanha, vapaus ja vakioidut käytännöt, kulttuuri ja liike-elämä voivat kohdata mahdollistaen luovan yhdistelyn kautta uusia toimintamalleja, entistä asiakaslähtöisempiä palveluita, uutta työtä, taloudellista ja henkistäkin kasvua. Niin kuin Luovassakin on jo ehditty kokea, näihin kohtaamisiin liittyy erilaisia jännitteitä, mutta hyvä niin ilman kitkaa ei ole innovaatioita! Uuden luomiseen liittyy aina riskinottoa, se vaatii rohkeutta rikkoa pysähdyksen turvallinen tila. rohkaisee kiinnostuneita tälle muutoksen tielle, vauhdittamiseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa tänäkin vuonna. Onnistuminen lähtee asenteista: onko luovuuden tuska ja autuus vain niin kutsuttujen luovien alojen erioikeus? Vai onko se jokaisen vajaakäytössä uinuva voimavara, joka on NYT aika valjastaa ei, vaan VAPAUTTAA yhteiseksi iloksemme ja hyödyksemme? Me tarjoamme mahdollisuuden Sinä päätät sisällön! -ohjelman tunnuslause kertoo, mistä Tampereen kaupungin uudessa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on kysymys: Kaupunki myöntää siemenrahaa sellaisille hanke-ehdotuksille, joilla vauhditetaan luovien alojen liiketoiminnan ja työpaikkojen synnyttämistä sekä lisätään seutukunnan tunnettuutta. Kaupunki antaa mahdollisuuksia, mutta sisällön ohjelmalle luovat toimijat itse. Liikkeelle on lähdetty vauhdikkaasti. -ohjelma julkistettiin ja hankehaku ohjelmaan avattiin syyskuussa Jo loppuvuoden aikana ohjelmaan tuli 115 hanke-ehdotusta, joista 23 hyväksyttiin mukaan. Kaikista ohjelman koreista kulttuuriteollisuus, palveluinnovaatiot ja luovat rakenteet saapui liiketaloudellisesti vahvoja hanke-ehdotuksia. Ehdotuksia on tullut paljon enemmän kuin osattiin odottaa. Ilahduttavaa on myös se, että juuri kulttuuriteollisuudessa näyttää olevan paljon liiketoimintapotentiaalia ja kasvumahdollisuuksia. Kulttuurin sisällöistä halutaan selvästikin tehdä liiketoimintaa, joten liiketoiminnan kasvurahoitukselle on tarvetta, -ohjelman vetäjä Lasse Paananen sanoo. Hänen mukaansa ohjelman avainajatus on ymmärretty hyvin. Kaupunki myöntää osarahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, ja hankkeen toimija ottaa riskin yrittäjänä ja etsii myös muita rahoittajia. Tähän asti tärkein rahoitusperuste on ollut hankkeen liiketoimintapotentiaali. Tänä vuonna ohjelman strategiaa terävöitetään, minkä seurauksena toimialat saatetaan valita entistä tarkemmin. Painotuksilla pyrimme luomaan synergiaa hankkeiden välille, jotta saisimme aikaan yhä suurempia positiivisia vaikutuksia, Paananen sanoo.

3 -ohjelma on jo alkumetreillään virittänyt uutta elämää ja myönteisiä vaikutuksia valitsemillaan teema-alueilla, iloitsee ohjelman vetäjä, kehityspäällikkö Lasse Paananen. -ohjelma LÄHTI LIIKKEELLE VAUHDILLA Annikaisa Knuutila Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain ohjelman budjetista. Tälle vuodelle siemenrahaa on varattu 1,2 miljoonaa euroa. Ohjelmaan on avoin haku, joten uusia ehdotuksia otetaan vastaan jatkuvasti. Hankkeiden rahoituksesta päätetään puolentoista kuukauden välein. Asiantuntevasti Kuka sitten päättää, mikä hanke hyväksytään mukaan? -ohjelman ohjausryhmä tekee päätösesitykset Tampereen kaupungin elinkeinotoimelle, jossa tehdään päätökset ohjelmaan hyväksyttävistä hankkeista. Päätöksen valmistelevat ohjelmatoimisto ja eri ohjelmakorien työryhmät. Hanke-ehdotuksen saavuttua ohjelmatoimisto arvioi ensiksi hankkeen soveltuvuuden ohjelmaan. Seuraavaksi ehdotus siirtyy johonkin ohjelmakorien neljästä työryhmästä. Työryhmässä asiantuntijat tarkastelevat hanketta erityisesti siitä näkökulmasta, onko Tampereella tarvetta ehdotetun asian kehittämiseen. Jos asiantuntijapalaute on myönteinen, hanke jatkaa ohjelman ohjausryhmään. Se tekee hankkeesta yksityiskohtaisen arvion ja sen pohjalta esityksen kaupungin elinkeinotoimelle. Hyvän hallintotavan mukaisesti Hankekäsittelyn kaikissa vaiheissa otetaan huomioon käsittelijöiden esteellisyys ja noudatetaan hyvää hallintotapaa. Jos hanke-ehdottaja haluaa, että joku työryhmän tai ohjausryhmän asiantuntijoista ei saa nähdä ehdotusta, ilmoitusta noudatetaan. Ei ole mahdollista, että hanke-ehdottajan kilpailija osallistuisi hankkeen käsittelyyn, Lasse Paananen painottaa. Ohjelman ohjaus- ja työryhmissä on mukana 75 tamperelaista asiantuntijaa. He tuntevat Tampereen tilanteen toimialoittain ja ovat virkamiesten vahva tuki päätöksenteossa. Tuskin olisimme saaneet mukaan näin asiantuntevia ja alallaan aktiivisia toimijoita, jos heiltä olisi suljettu oikeus osallistua ohjelmaan. Jos asiantuntijajäsen tekee hanke-ehdotuksen, se käsitellään normaaliin tapaan, mutta kyseinen asiantuntija ei osallistu missään vaiheessa oman hankkeensa käsittelyyn. Läpinäkyvästi, puolueettomasti Kaupungin sisäisen tarkastuksen lisäksi hyvän hallintotavan noudattamista ohjelmassa valvoo ulkopuolinen taho, helsinkiläinen Advansis Oy. Advansiksella on pitkä kokemus julkisen sektorin esimerkiksi Tekesin ja Sitran kehittämishankkeiden arvioinnista. Se käy läpi ohjelman yleistä toimintamallia ja hankevalintoja, tarkastelee ohjelman vaikuttavuutta ja antaa parannusehdotuksia. Suurennuslasin alla on siis toisaalta prosessi, toisaalta ohjelman tavoitteiden toteutuminen, Lasse Paananen sanoo. Kiinnostuitko? Tule mukaan! Jos sinulla on mielessäsi hyvä idea, tutustu ohjelman hakukriteereihin osoitteessa Ohjelmaan on jatkuva haku. Ota yhteyttä!

4 Esittelyssä kolme luova Tampere -ohjelman vauhdittamaa hanketta l Luovien alojen keskus l Kulttuurivartti l Open Tuesday Software Bank Luovien alojen keskusta viritetään Särkänniemen naapuriin Elokuvaa, tv- ja muuta audiovisuaalista tuotantoa, isoja ja pieniä teattereita, joilla olisi yhteinen lavastamo ja tarpeisto. Taiteilijoiden ja käsityöläisten ateljeita sekä myymälöitä, joihin Särkänniemestä on helppo poiketa. Ja varmasti jotakin erityisesti lapsille, kuvailee toimitusjohtaja Aku Syrjä Eppu Normaali Oy:stä perusteilla olevaa luovien toimialojen yrityskeskittymää. Parhaillaan tutkitaan, voisiko keskus syntyä entiseen Suomen Trikoon tehdaskiinteistöön Onkiniemeen. Kiinteistön omistaa nykyisin Tampereen kaupunki. Esiselvityksen tekevät Eppu Normaali Oy ja Insano Productions Oy. Sijoituspaikan lisäksi hankkeessa selvitetään keskuksen liiketoimintamalli ja perustajayritysten roolit. Luovien alojen yrityskeskittymälle on tarvetta. Teknologiayrityksille meillä on Hermian alue ja terveysalalla Finn- Medi. Myös luovien toimialojen yritykset tarvitsevat yhteisen toimintaympäristön sekä yrityskehityspalveluja, joilla niitä autetaan kasvu-uralle, -ohjelman vetäjä Lasse Paananen sanoo. Vanhasta tehtaasta uusia sisältöjä Keskuksen ideointia ja alkuvaiheen tilakartoitusta on tehty Luovan Tampereen Urbaanit kesannot -hankkeessa, joka kehittää uutta käyttöä vanhoille teollisuusrakennuksille ja jalostaa vajaakäytössä olevia alueita. Esillä on ollut 5 6 eri vaihtoehtoa sijaintipaikaksi, mutta useimmat niistä ovat selvästi liian kaukana Tampereen keskustasta. Sijainti on tärkeä, sillä se määrittää keskuksen liiketoimintaideaa. Suomen Trikoon lyhyt välimatka Särkänniemeen antaisi valtavasti mahdollisuuksia; siinä oltaisiin kiinni liki miljoonan ihmisen asiakasvirrassa, Aku Syrjä sanoo. Suomen Trikoon kiinteistössä työskentelee jo nyt joukko luovien alojen yrityksiä, lähinnä käsityöläisiä ja taiteilijoita, mutta suurin osa tiloista on varastona. Kiinteistö on vanha ja vaatii peruskorjausta. Sitä ei kuitenkaan saneerattaisi yhdellä kertaa, eikä kaikkia tiloja uudistettaisi yhtä perusteellisesti. Ajatuksena on tarjota yrittäjille edustavia toimitiloja tai varustukseltaan yksinkertaista, matalan vuokratason työtilaa. Eri hintaisilla vuokrilla keskukseen houkuteltaisiin monenlaisia toimijoita, eivätkä kaikki luovien alojen tekijät edes kaipaa huipputiloja. Joitakin rosoisuus jopa kiehtoo. Neuvotteluja toimijoiden tilantarpeista ja alustavasta sijoittumisesta kiinteistöön on käyty, mutta keskuksen kokoonpanoa ei ole vielä sinetöity. Kaikki, jotka haluavat työskennellä yhteisössä ja yhteistyössä, voivat tulla edelleen mukaan. Elokuvastudion perustaminen tutkitaan Onkiniemen kiinteistön uutta käyttöä on mietitty viime vuosina. Asunnoiksi rakennettuna kiinteistö tuottaisi nopeasti hyvin, mutta luovien alojen keskuksella saadaan aikaan pitkäaikaisia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, Aku Syrjä huomauttaa. Nyt tutkitaan tosimielessä myös

5 Luovien alojen keskus voisi ilta-aikaan näyttää tältä. Suunnitelma ja luonnoskuva: TTY/Yhdyskuntasuunnittelu/ Samuli Alppi, Antti Moisala ja Kimmo Ylä-Anttila. Let s play! PC- ja konsolipelaamista kellon ympäri kolmen vuorokauden ajan on tarjolla huhtikuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävässä Assembly Winter tapahtumassa. Sen merkittävin ja kovatasoisin turnaus on BattleField 2142 Whoop Ass Challenge, johon on tulossa lähes 20 eurooppalaista huippujoukkuetta. Kaikkiaan tapahtumaan odotetaan noin tuhatta pelaajaa. Ammattilaiset ja amatöörit kilpailevat yli 20 lajissa muun muassa PC- ja videopeleissä sekä rytmiin ja laulamiseen perustuvissa seurapeleissä. Tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ovat muun muassa -ohjelma, pelialan keskus Neogames ja Mind Trek ry. Tabula rasa? Miten ja missä koulua käydään vuonna 2020?, kaupungin etäopetuskeskus ja eoppimisen klusteri järjestävät tamperelaisille koululaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille taidekilpailun aiheesta Tulevaisuuden koulu. Aiheen voi vaikka piirtää, maalata, riimitellä tai kertoa ajatuksinaan ja mielipiteinään. Miten lasten ja nuorten mielestä teknologiaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa? Korvaako kännykkä kynän ja paperin? Kilpailu ratkeaa toukokuun loppuun mennessä. Parhaat työt laitetaan esille kaupungin virastotalon alaaulaan. mahdollisuus rakentaa Onkiniemeen kansainväliset vaatimukset täyttävä elokuvastudio. Tarpeita on kartoitettu ja alustavia neuvotteluja on käyty muun muassa Nordisk Filmin kanssa. Filmiyhtiöllä ei ole toistaiseksi tuotantoa Suomessa. Aku Syrjän mukaan Tampereella on osaamista isoillekin tuotannoille sekä hyvät palvelut kaupungissa viikkoja, jopa kuukausia asuvalle elokuvaväelle. Lisäksi elokuvan tekeminen Suomessa olisi halvempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mainos- ja muuhun ohjelmatuotantoon sopivalla elokuvastudiolla vahvistettaisiin tamperelaista ohjelmatuotantoa. Nythän ongelmana on, että Tampereella on kyllä osaamista, mutta alan ammattilaiset siirtyvät työn perässä Helsinkiin. Kotimaiset kaupalliset tv-kanavat ovat uutisia lukuun ottamatta ulkoistaneet jo kaiken ohjelmatuotantonsa, joten alalla töitä kyllä riittää. Tarvitaan vain sopivat tilat, Syrjä sanoo. Luovaa yrittäjyyttä Yrityksen perustamisesta, osuuskunnista ja muista yritysmuodoista, kulttuurisponsoroinnista sekä taiteilijoiden kokemuksia yrittäjyydestä kuultiin -ohjelman helmikuussa järjestämässä Luova työ kannattaa! -seminaarissa. Aihe kokosi hotelli Pinjan Olympiasalin täyteen kuulijoita. Kulttuuriyrittäjyyden vahvana taustana Suomessa ovat muun muassa korkeatasoinen koulutus, vahva kulttuuriperinne ja toimivat kotimarkkinat. Markkinat ovat tosin pienet, mikroyrittäjiä on paljon, liiketoimintaosaaminen heikkoa eikä strategista suunnittelua ole tai sitä ei osata. Yrittäjyys myös koetaan liian suurena riskinä eikä toisaalta luovan toimialan mahdollisuuksia ymmärretä eri päättäjätasoilla, sanoi kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Petra Tarjanne. Strategisia voimavaroja pitäisi kohdistaa toimintaympäristön kehittämiseen tekijänoikeus- ja verotuskysymysten ratkaisemiseen, asiantuntijapalvelujen ja verkostojen kehittämiseen, kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen, osaamisen vahvistamiseen, asenteiden muokkaukseen ja toimialatiedon saantiin.

6 Marika Raitanen (edessä) vei Keinupuiston palvelukeskuksessa tanssin pyörteisiin Laila Kaartisen. Taustalla tanssituokion ohjaaja Hilkka Toivonen Ohjelmapalvelu Mielihyvästä. LAATUA ikäihmisten päivätoimintaan Annikaisa Knuutila Ensimmäinen -ohjelman konkreettinen tulos ovat ikäihmisten toimintatuokiot, kulttuurivartit, jotka aloitettiin neljässä tamperelaisessa palvelukodissa tammikuussa. Kehitämme vanhuksilta kerätyn palautteen ja toivomusten pohjalta ohjelmatuokioita ja työllistämme niiden vetäjiksi taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, Marika Raitanen tiivistää Kulttuurivartti-hankkeen idean. Hänen ja Jukka Heinämäen syksyllä 2006 perustama Suomen Kulttuurivartti Oy tarjoaa jo useita erilaisia ohjelmapaketteja. Tunnin kestävissä tilaisuuksissa lauletaan, tanssitaan tai tarinoidaan. Joskus ohjelmassa on kädentaitoja tai esityksiä ajankohtaisista aiheista. Yritys toimii myös yhdyslenkkinä vanhusten kulttuuripalveluja tarvitsevien ja palvelun toteuttajien välillä. Koossa on kattava esiintyvien taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden verkosto, josta välitetään eri tuokioihin esiintyjiä. Ammattimaisen toteutuksen lisäksi toiminnassa painotetaan ohjelmatuokioiden sisältöjen laadukkuutta. Vanhuksilla on oikeus vaatia ja saada sellaista palvelua kuin he haluavat. Tämä on arvokysymys; ikäihmisen elämänkokemusta kunnioitetaan ja luotetaan jokaisen haluun kehittää omaa oppimiskykyään. Toiminnassa pyritään myös vuorovaikutteisuuteen, mutta jokainen osallistuu tuokioihin tietenkin kykyjensä ja halunsa mukaan, Marika Raitanen kertoo. Ohjelmistopankista tehoa tuotekehitykseen Yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa syntyy monia ohjelmistoinnovaatioita, jotka syystä tai toisesta päätetäänkin hyllyttää. -ohjelman tuella perustettu Open Tuesday Ohjelmistopankki (OTSB) kokoaa näitä tarpeettomina lojuvia ohjelmistoja yhteen uusiokäyttöä varten. Yritykset voivat myös tuoda pankkiin ohjelmistoja potentiaalisten kehittäjien tutustuttavaksi. Ohjelmistokehittäjät voivat poimia avoimen lähdekoodin pankista omiin hankkeisiinsa sopivat ohjelmistokomponentit käyttöönsä ja kehitettäväksi ilmaiseksi. Hylätyksi tai lykätyksi päätyneen ohjelmiston kehittämiseen käytetyt aika ja raha eivät näin ole menneet täysin hukkaan, eikä uusissa tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa tarvitse lähteä liikkeelle nollasta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistopankin avulla yritykset pystyvät tekemään uusia ohjelmistoinnovaatioita kustannustehokkaasti ja nopeasti, mikä luo pienillekin yrityksille menestymisen mahdollisuuksia, tiivistää Open Tuesday Oy:n perustajiin kuuluva Mikko Puhakka. Open Tuesday on reilu vuosi sitten perustettu open source -yhteisö, joka on koonnut alan toimijoita yhteen. Verkottumistilaisuuksia on järjestetty Suomessa kuukausittain, ja tänä vuonna Open Tuesday piti myös ensimmäiset kansainväliset tapahtumansa Pekingissä, Johannesburgissa ja Zaragozassa Espanjassa. Open Tuesday Ohjelmistopankin erona internetistä jo löytyviin open source -ohjelmistokoodin keräys- ja jakelupaikkoihin on Puhakan mukaan selkeät pelisäännöt. Myös hieman konservatiivisemmin toimivien yritysten on helppo lähteä hyödyntämään avointa ohjelmistokoodia ratkaisuissaan, kun ehdot, joilla ohjelmistot ovat käytettävissä, tehdään tiedettäviksi ja tarjolla on taustaorganisaatiossa tukipalveluita. Open Tuesdayn yhteistyökumppaneita ohjelmistopankkihankkeessa ovat Suomen open source -keskus COSS, Nokia Research Center, Mediamaisteri Oy, Cone Advisors, Turre Legal ja Siili Oy. Mikko Puhakka uskoo, että jatkossa ohjelmistoja kehitetään yhä enemmän open source -maailmassa. Avoimet tavat toimia haastavat perinteisen tuotekehityksen. Ohjelmistoteollisuushan on ollut lähinnä länsimaiden varassa. Open source -malli mahdollistaa myös täysin erilaisten kulttuurien, kuten juuri Kiinan tai Etelä-Afrikan, pääsyn mukaan innovointiin. -ohjelman tuki vauhditti ohjelmistopankin syntyä. Tampereen seutu on hyvä paikka tarttua uusiin, haasteellisiin asioihin. Tampereella on jo COSS, ja alan toimijoiden välillä on muutenkin tiivistä yhteistyötä. Open Tuesday Ohjelmistopankin tavoitteena on kehittyä maailmanlaajuisesti tunnetuksi avoimen lähdekoodin ohjelmistopankiksi. Kun kuka tahansa missä tahansa saa kehitysidean, hän menee ensin katsomaan ohjelmistopankista, mitä aiheeseen liittyvää jo on tehty, ja lähtee tältä pohjalta kehittämään ohjelmistoaan. Ohjelmistopankki olisi parhaimmillaan tällainen.

7 Kysyntää palvelulle tuli Tampereen kaupungin siirryttyä uuteen tilaaja-tuottaja-toimintamalliin. Tänä keväänä kulttuurivartteja pidetään Taatalan, Kuuselan, Keinupuiston ja Kaukaharjun palvelukodeissa Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen tilaamina. Palvelukeskusten henkilöstöllä ei ole resursseja organisoida tällaista toimintaa. Aiemmin ohjelmaa ovat tuottaneet kaupungin kulttuuri- ja sosiaalitoimi. Palvelun keskittämisestä yhdelle tuottajalle on etua, sillä nyt ohjelmasisältöjä voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, Raitanen sanoo. Päivi Eskelinen Kaisa Väänänen-Vainio-Mattilalle merkitsee innostunutta ja innostavaa kaupunkia, joka arvostaa monimuotoisuutta. Monitieteisessä yhteisössä ajatus lentää Professori Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila on yksi -ohjelman Palveluinnovaatiot-ohjelmakorin asiantuntijoista. Hän johtaa työkseen Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) uutta Ihmiskeskeisen teknologian laitosta, jossa tutkitaan ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta eri tieteenalojen näkökulmasta. TTY:n painotus psykologiaan ja ihmiskeskeiseen suunnitteluun on Suomessa ainutlaatuinen ja harvinainen kansainvälisestikin... LAHIKUVASSA Onko oma työsi luovaa? Kyllä! Se on luovaa varsinkin silloin, kun ideoimme uusia projekteja, tutkimusaiheita ja -tapoja. Tai kun opiskelija tulee vastaanotolle diplomityöidean kanssa ja istumme miettimään aivoriihimäisesti uusien ja vanhojen tutkimustapojen ja ajatusten yhdistämistä. Ne hetket, jolloin porukalla päästään hyvään vauhtiin ja ajatukset lentävät, ovat oikein helmiä. Laitoksen henkilöstöstä kolmannes on muualta tulleita. Meidän diplomi-insinöörien lisäksi laitoksella työskentelee sosiologeja, psykologeja ja tietojenkäsittelytieteilijöitä. Arkisessa työssä monialaisuus on parhaimmillaan sitä, että taustoiltaan erilaisten ihmisten kesken syntyy hyvä yhteistyömeininki. Monialaisuus on myös haastavaa. Esimerkiksi kun pohdimme tutkimustehtävää, eri näkökulmien takia on aina yhteisesti sovittava, mitä tarkoitamme eri termeillä. Toisaalta tätä voi pitää ongelmanratkaisuna positiivisessa hengessä. Mikä on roolisi -ohjelman asiantuntijana? Arvioin ihmisnäkökulman toteutumista Palveluinnovaatiot-ohjelmakorin hankeideoissa. Hanke-ehdotuksesta on käytävä ilmi, kenelle suunniteltava teknologia, innovaatio tai palvelu on tarkoitettu. Olen ollut alalla viitisentoista vuotta, eli koko sen ajan kun käytettävyydestä on puhuttu Suomessa. On ollut hienoa nähdä, miten ihmiskeskeisyys on kasvattanut painoarvoaan teknologiassa. Aikaisemmin se saatettiin nähdä vain välttämättömänä pahana, mutta nykyisin yrityksissä ymmärretään, että tuotteen hyvä käytettävyys tuo myös kilpailuetua.

8 on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa on kolme rinnakkaista teema-aluetta: kulttuuriteollisuus palveluinnovaatiot luovat rakenteet Ohjelman tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa lisätä seutukunnan tunnettuutta synnyttää uudenlaisia yhteistyöverkostoja nostaa luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys kaikkien asiaksi. Ohjelmaan on jatkuva haku. Ota yhteyttä! -ohjelman tiedotuslehti 1 / 2007 Päätoimittaja Kehityspäällikkö Lasse Paananen Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy Paino XXXXX, huhtikuu ohjelma Tampereen kaupunki, Elinkeinokeskus PL 487, Aleksis Kiven katu C Tampere luovatampere@tampere.fi Kehityspäällikkö Lasse Paananen lasse.paananen@tampere.fi Koordinaattori Liina Penttilä liina.penttila@tampere.fi -ohjelma synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa. Tutustu! Kuukauden kulttuurintekijät osoitteessa Ehdota! Luovan Tampereen ja Radio 957:n Kuka on kuukauden luovis? -kampanjassa etsitään kuukauden luovaa tamperelaista eli luovista. Ilmianna oma ehdokkaasi ohjelman nettisivuilla.