Metalli 49:n kuntavaaliehdokkaat Varsinais-Suomessa, sivut 6-7.

Transkriptio

1 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 1 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti3/ Metalli 49:n kuntavaaliehdokkaat Varsinais-Suomessa, sivut 6-7. Kuntavaalit Ennakkoäänestys Äänestä! Auvo Salama In Memoriam, s. 12. Luottamusmiesvalinnat lähestyvät! s. 9. Sandvikilla kansanedustajavieraita, s. 9. Kuntauudistuksen avainsana on yksityistäminen, s. 3. Pasi Heikkilä: Ulkomaisen työvoiman käyttö kasvaa telakalla, s. 5. Johannes Yrttiaho: Hallitus leikkaa nuorilta koulutusrahat, s. 5. Metalli 49:n kuntavaaliehdokkaita Turussa: Pasi Heikkilä 302 Martti Katajainen314 Susanna Oksala 353 Johannes Yrttiaho 386 Trafotekille perustettiin työhuonekunta, s. 4. Sivu 3

2 2 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääkirjoitus 3/2012 Äänestämään toverit! Metallityöväen liiton liittokokous pidettiin toukokuun lopulla. Ammattiosastomme kokousedustajat kävivät perinteiseen tapaan pitämässä puheita ja tekemässä esityksiä. Muutamista esityksistä käytiin äänestyksiä, jotka hävittiin lähes poikkeuksetta. Meidän osastomme ja myös koko Vaikuttajien ryhmä pysyi kuitenkin esityksiensä takana loppuun asti, toisin kuin Yhteistyön vaaliliittolaiset, jotka äänestivät jopa omia esityksiään vastaan. Tällainen käyttäytyminen demarileirissä ei ole mitään uutta, he äänestävät niin kuin peukalonnäyttäjä haluaa. Tämänkertainen liittokokous oli erikoinen, sillä liittosihteerin valitsi Yhteistyön vaaliliittolaiset. Vaikuttajien ryhmäkokous valitsi sihteeriksi Turja Lehtosen, mutta tämä ei demareille käynyt. Sihteeriksi tuli lopulta erilaisten vaiheiden kautta Matti Mäkelä. Turja Lehtosesta tuli Metallin Vaikuttajien (Vasemmistoryhmän) vetäjä. Kokous valitsi myös liiton hallintoon edustajia. Metalli 49:stä valittiin liittohallitukseen (ent. liittotoimikunta) varsinaiseksi jäseneksi Jari Aalto, ensimmäiseksi varaksi Katja Vakkamaan ja kolmanneksi varaksi Jorma Rand. Liittovaltuustoon valittiin Antero Palomäki ja toiseksi varaksi Sirpa Rajalampi, joten tässäkin päätöksentekoelimessä osastomme on vahvasti edustettuna. EI kuntaliitoksille Tämän vuoden toiseksi viimeiset vaalit ovat alkamassa, kunnallisvaalit. Uusien valtuustojen valtuutetut joutuvat päättämään mahdollisista kuntaliitoksista, ovat ne siten vapaaehtoisia tai pakkoliitoksia. Kuntaliitoksissa käy lähes aina niin, että reuna-alueilla asuvien palvelut kärsivät. Vasemmiston tavoitteena on säilyttää peruspalvelut mahdollisimman lähellä asukkaita ja kuntien omana työnä, ei ulkoistettuna jollekin kansainväliselle hoivapalveluyritykselle. Käykää hyvät toverit äänestämässä ja äänestäkää Metalli 49 ehdokkaita, meitä löytyy lähes jokaisesta Turun seudun kunnasta. Näin estämme kokoomusta saamasta lisää kannatusta. Ja kannattaa muistaa, että vaikka nyt ei käydäkään eduskuntavaaleja, on näilläkin vaaleilla merkitystä myös maan hallituksen työskentelyyn. Luottamusmiehiä tarvitaan entistä enemmän Syksyn viimeiset vaalit, luottamusmiesvaalit, käydään työpaikoilla. Nykyiset luottamusmiehet: Jos jostain syystä olette luopumassa, niin varmistakaa itsellenne jatkaja! Luottamusmiehiä tarvitaan työpaikoilla nyt entistä enemmän, kun pitää sopia asioista työnantajan kanssa paikallisesti. Hyvää syksyä toivottaa, Antero Palomäki puheenjohtaja Turun Metallityöväen Ammattiosasto ry 49 Naanatalissa 69 Metson osinkoja ja kuntavaaleja Viimeksi kuluneiden viikkojen tapahtumat ovat olleet ikävää kuultavaa ja luettavaa. Metso ja kumppanit ovat ilmoittaneet vähentävänsä väkeään runsaalla kädellä. Metson röyhkeys oli vielä päästä aivan ylimaallisiin mittoihin ylimääräisten osinkojen muodossa. Viimeisenä niittinä oli Kokoomuksen ehdotus sairausloman alkuun sijoitettavasta Aulaisäntä Ari Airo 70 vuotta Metalli 49 onnittelee! Lue haastattelu siv. 8 Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 38. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C Turku Puhelin Telefax (02) Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2012 Toimitusneuvosto: Susanna Aalto Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Nousiaisissa 80 karenssipäivästä! Tämä on todella hienoa toimintaa työväenpuolueelta! Osingot Metso sentään joutui perumaan laajan kritiikin saattelemana. Toivottavasti sama kohtalo on myös irtisanomisilmoituksilla. Meillä on taas vaikuttamisen aika ja paikka. Kuntavaalit ovat monelle jäsenellemme yksi tärkeimmistä vaikuttamismahdollisuuksista. Siksi on ilo huomata, että osastomme jäseniä on runsaasti ehdolla Turun ja lähikuntien valtuustoihin ja sitä kautta kunnan päättäviin elimiin. Kunnissa päätöksenteko tapahtuu vielä lähellä kuntalaista. Tämän vaalikauden yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi muodostunevat varmaankin kuntaliitokset, joko pakolla tehdyt tai sitten vapaaehtoiset. Siksi on tärkeää, kuka sinua edustaa kotikuntasi valtuustossa ja hallituksessa. Tämän lehden sivuilta varmasti löydät osastomme kotikuntasi ehdokkaista itsellesi sopivan ehdokkaan, joka jakaa kanssasi saman arvomaailman. Toivotan hyvää vaalimenestystä ammattiosaston ehdokkaille. Kuntavaalien jälkeen jäämme odottelemaan syksyn luottamusmiesvalintoja. Lopuksi haluan toivottaa lämpimät onnittelut vuotta täyttäneelle Aulaisännälle, Ari Airolle. Hyvää alkanutta syksyä kaikille, Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Ay-väen Hernesoppatarjoilu! torstaina klo Kauppatorilla Metalli 49 ja SAK:n paikallisjärjestö Koko perheen joulujuhla ja Kirjalan 40-vuotissynttärit lauantaina klo Ali-Kirjalassa. Ali-Kirjalantie 284, Kirjala/Parainen Ohjelmassa lapsille mm. askartelua ja kasvomaalausta. Joulupukki vierailee! Taikuri JONI SUVANTO esiintyy klo 12 Jouluinen tarjoilu.

3 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 3 Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat Kuntauudistuksen avainsana on yksityistäminen Hallituksen mukaan nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella ei kyetä turvaamaan yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja koko maassa. Kuntauudistuksen todellinen tausta on kuitenkin toinen, arvioi Vasemmistoliiton raisiolainen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Kuntien taloudessa suurin muuttuja on ollut valtionosuuksien kehitys. Vielä 1980-luvulla kuntien verotulot ja valtionosuudet kohosivat kohtuullisesti. Käänne tapahtui 1990-luvun alussa. Ahon ja Lipposen hallitusten aikana heikennettiin kuntien taloutta valtionosuusleikkauksin vuositasolla yhteensä 4,4 miljardilla eurolla. Tämä hallitus on jo päättänyt kehyskaudelle 3,6 miljardin leikkauksista. Kataisen hallituksen ohjelmassa asia on todettu positiivisesti: kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään. Hallitus raivaa tilaa ostopalveluille Kuntien taloudellinen kuristaminen on uusliberalistista kuntapolitiikkaa, julkisten palvelujen tuottamiskyvyn alasajoa ja tilan raivaamista yksityistämiselle. Tästäkin hallitusohjelma toteaa selkeästi: Edistetään palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa ja edistetään hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymistä kuntien palvelumarkkinoita tukeviksi. Hallitus siis pyrkii ohjelmallisesti lisäämään kuntien veromiljardeilla pyörivää yksityistä palvelutuotantoa ja ostopalvelujen määrää. Yksityistäminen lisännyt kuntien menoja Kuntia syytetään siitä, että niiden menot kasvavat liikaa. Menot ovat toki kasvaneet, mutta kasvun selittää menojen rakennemuutos. Vuodesta 1997 vuoteen 2011 ostojen osuus menoista kaksinkertaistui. Kuntien palveluja on yksityistetty rajuun tahtiin ja yksityisten palvelujen hinnat ovat nousseet. Yksityistäminen ts. julkisen palvelutuotannon raju supistaminen on kuntauudistuksen ideologinen avainsana. Kuntalain kokonaisuudistuksessa kunnille rajataan uusien kilpailusäännösten mukainen entistä ahtaampi pilttuu tuottaa palvelujaan. Valtionosuusjärjestelmä remontoidaan sellaiseksi, että luodaan pakkoja kuntaliitoksiin sekä palvelujen karsintaan ja keskittämiseen. SoTe-uudistus murtaa sairaanhoitopiirien aseman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisella puolestaan murretaan vahvojen sairaanhoitopiirien asema. HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden lähetti uudistuksista kansanedustajille muistion, jonka hän päättää seuraavaan arvioon: Selvästi huonompi vaihtoehto on hajottaa nykyisten 20 sairaalakuntayhtymän sairaalat peruskunnalle tai sote-alueelle. Siitä seuraisi väestöpohjien pienentyminen, joka olisi vastoin kaikkea kansainvälistä kehitystä ja myös omassa maassamme laadittuja asiantuntija-arvioita. Tuloksena olisi nykyistä tehottomampi, kalliimpi, vaikeammin koordinoitavissa oleva ja myös hoidon laadun suhteen riskialttiimpi malli. Rohkenen myös epäillä erikoissairaanhoidon johtamisen ja managementin osaamista peruskunnissa. Suurin menettäjä tässä muutoksessa olisi potilas. Alueellinen eriarvoisuus varmasti lisääntyisi ja mahdollisuus hoitaa keskitetysti ei-toivottuja, mutta silti aika ajoin ilmaantuvia suuronnettomuuksia ja katastrofeja, heikentyisi. Menettäjä olisi myös akateeminen lääketieteellinen tutkimus ja yliopistolaitos, mikä taas heijastuisi tulevaisuudessa sairaanhoidon laatuun. Näin siis HUS:n Linden. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa on siis suurelta osaltaan kysymys sairaanhoitopiirien aseman murtamisesta ja erikoissairaanhoidon rahoista. Uusia pelimerkkejä kärkkyvät kokoomuksen johtamat suuret keskuskaupungit ja niiden takana suuret yksityiset palveluntuottajat. Kyseessä on kymmenien miljardien siirto isoille kansainvälisille yrityksille. Raisiossa 112 Toimin Raision itsenäisyyden, perheiden ja vanhusten palveluiden puolesta. Kokoomus runnoo pakkoliitoksia vaalien jälkeen. Raisiossa on syytä paljastaa kaksilla rattailla ajajat ja vetää äänestyslippuun hätänumero 112, kehottaa Raision kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja Raision kaupunginvaltuutettu Vasemmistoliitto Jyrki Yrttiaho hälyttää: Varhaiseläkkeet uhattuna Hallitus esittää, että varhennettu vanhuuseläke eläkemuo- saavalla olisi oikeus takuueläk- varhennettua vanhuuseläkettä tona lopetettaisiin työeläkejärjestelmästä ja että työeläkelahemmin, aikaisintaan 63 vuokeeseen vuotta nykyistä myöeista poistettaisiin myös säännös työttömyyspäivärahaa li- Hallituksen esitys jatkaa den iässä. säpäiväoikeuden perusteella osa-aikaeläkkeen saattohoitoa ja amputaatiota. Oikeus saavan pitkäaikaistyöttömän oikeudesta jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättö- nykyisen 60 vuoden iän sijas- osa-aikaeläkkeeseen alkaisi mälle vanhuuseläkkeelle 62 ta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Osa-aikaeläkettä koskevaa vuoden iässä. Esityksen mukaan kansaneläkkeen voisi saada varhentaisiin vuonna 1954 ja sen jäl- ikärajaheikennystä sovelletnettuna vanhuuseläkkeenä keen syntyneisiin työntekijöihin ja yrittäjiin. nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana. Viimeksi osa-aikaeläkkeen Takuueläkkeestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi malla heikennettiin oleellises- ikärajaa nostettiin Sa- siten, että vanhuuseläkettä tai ti eläkekarttumasäännöksiä. Työmarkkinajärjestöjen eliitti, työeläkeyhtiöiden herrakaarti sopi aikanaan tammikuussa 2009 porvarihallituksen kanssa osa-aikaeläkkeen ikärajan korottamisesta 58 vuodesta 60 vuoteen. Samalla sovittiin myös, että osa-aikaeläkkeen ajalta eläkettä karttuisi enää vain osa-aikatyön palkasta. Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettiin. Nyt ikärajan korottaminen 61-ikävuoteen on vain jatkoa tämän eläkemuodon vaiheittaisessa lakkautusprosessissa. Kuuden puolueen hallitus on toteuttamassa oikeiston ja EK:n pitkäkestoisen pyrkimyksen lakkauttaa kaikki varhaiseläkkeet. Osa-aikaeläke on ollut työuran loppuvaiheen tapa jakaa työtä uudelleen ja edistää työssä jaksamista. Se on suomalaisen ay-liikkeen kamppailun tulos. Osa-aikaeläkettä on pidetty jopa kansainvälisesti edullisena, suomalaisena mallina edistää ikääntyneiden työssä jaksamista. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen teki viime työnään v sosiaalitupoa solmittaessa käsittämättömän eläke- Kuuden puolueen hallitus on toteuttamassa oikeiston ja EK:n pitkäkestoisen pyrkimyksen lakkauttaa kaikki varhaiseläkkeet. ja ikäpoliittisen täyskäännöksen ja hyväksyi osa-aikaeläkkeen rajun heikentämisen. Vielä kansallisen ikäohjelman vaikuttajaseminaarissa 8. helmikuuta 2000 SAK:n puheenjohtaja Ihalainen vaati, että helpotetaan ikääntyneiden työoloja mm. työaikajärjestelyillä. Osa-aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovittaminen on hyvä tapa luoda pehmeämpi senioreiden työmarkkinamalli edes osittain työssä pysymiseksi, sanoi Ihalainen. Ja jatkoi: Työkykyä ylläpitävän toiminnan laajentaminen ja niveltäminen henkilöstön ja työyhteisön muuhun kehittämiseen on keino pitää ikäihmisiä pidempään työelämässä. Osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto kaventaa tuntuvasti eläkkeeseen oikeutettujen piiriä ja työnantajien halua ryhtyä osaaikatyö- ja eläkejärjestelyihin. Miksi ryhtyä järjestelyyn parin vuoden takia? Muutosten on määrä tulla voimaan jo 1. tammikuuta Ne on säädetty lakiesityksessä koskemaan vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneitä. Eipä voisi ikävämmin yllättää työpaikkansa puolesta pelkääviä ikääntyneitä, työkykyään menettäneitä työntekijöitä. Hallitus ja työmarkkinajohtajat tarjoavat heille nyt aivan muuta kuin mistä he puhuvat: ei suinkaan pidempään työuraa ja joustavuutta, vaan ennen aikaista siirtymistä työstä työttömyyteen tai käymään epätoivoista paperisotaa vakuutusyhtiöiden kanssa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemiseksi. Tässäkö se nyt on se senioreiden työmarkkinamalli? On valitettavaa, että hallituksessa istuvat työväenpuolueet ja Suomen työkansan rakentamat ja vaalimat etujärjestöt, ammattiyhdistysliike, on alistettu vetämää eliitin oikeistolaisen politiikan vankkureita. Nyt tarvitaan painetta. Nyt tarvitaan opposition ja ay-kentän järjestöjen yhteistä ja yhtenäistä painetta heikennysten torjumiseksi, ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisen henkireiän, osa-aikaeläkkeen puolustamista.

4 4 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Työtaisteluvapaus on perusoikeus Metalli 49:n aktiiveille tuttu ay-lakimies Kalevi Hölttä väitteli 24. elokuuta oikeustieteen tohtoriksi. Hölttä tarkastelee väitöskirjassaan työtaisteluvapautta, joka on olennainen osa demokraattista oikeusvaltiota. Työtaisteluvapaus perusoikeutena on osa jokaiselle kuuluvaa perustuslain 7 :n mukaista henkilökohtaista vapautta, jota yksilöt voivat käyttää yhdessä. Lakko-oikeus turvataan myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lakkoja ei voida kieltää taloudellisin perustein. Sen sijaan terveydenhoidon kaltaisten vähimmäispalvelujen turvaamiseksi voidaan säätää lailla väliaikaisia työvelvollisuuksia. - Yleensä tällaisissa tapauksissa edellytetään kriisilainsäädännön mukaisia poikkeusoloja. Esimerkiksi vuoden 2007 terveydenhuollon työtaistelua rajoitettiin kyseenalaisin perustein, Kalevi Hölttä sanoo. Poliittiset työtaistelut periaatteessa sallittuja Työehtosopimukset merkitsevät vapaaehtoista luopumista sellaisista työtaisteluista, jotka kohdistuvat voimassa olevaan sopimukseen. Sen sijaan muut, etenkin poliittiset työtaistelut ovat periaatteessa aina sallittuja. Ne kuuluvat yleisen työtaisteluvapauden piiriin. Höltän päätelmänä on, että työtaistelu voi olla osa poliittista vaikuttamista voimakkaana mielenosoituksena. Verrattuna työnantajien painostuskeinoihin lakko ja muu työntekijöiden käyttämät keinot ovat teholtaan vähäisiä. Työtaistelun määritelmää selkeytettävä Tutkimuksen mukaan nykyinen linja työtaistelun määrittelyssä on epäjohdonmukainen. Käsite on jätetty määrittelemättä täsmällisesti, mikä mahdollistaa hyvityssakon tuomitsemisen minkä tahansa painostuksen vuoksi. Esimerkiksi ostosaarto ei ole työtaistelutoimenpide, vaan kuluttajien painostuskeino. - Työtaistelua ei voida määritellä sen tavoitteen mukaan, vaan siinä käytettyjen menetelmien mukaan. Vain työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen välittömästi kohdistuva estäminen tai häirintä voi olla työtaistelua, Hölttä muistuttaa. Oikeus- ja hallintokäytännössä puutteita Tuomioistuinten ja hallintovirkamiesten ratkaisut eivät aina vastaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita. Höltän tutkimuksessa esitetään lukuisia esimerkkejä perusoikeuksien rajoittamisesta ilman laillisia perusteita. Kritiikki kohdistuu mm. työtuomioistuimeen. Hölttä esittää työtaisteluvapauden ottamista eurooppalaiseen tapaan nimenomaisena mainintana perustuslakiin ja valitusoikeuden säätämistä työtuomioistuimen tuomioihin.(m49) Ay-lakimies Kalevi Hölttä väitteli tohtoriksi väitöskirjallaan Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus. Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus poliittisista perusoikeuksista ja työtaisteluvapaudesta perusoikeutena. Trafotekille perustettiin työhuonekunta Työpaikan edunvalvonta leveämmille harteille Kaarinan Auranlaaksossa pääkonttoriaan pitävä Trafotek Oy on erikoistunut tehomuuntajien ja kuristimien suunnitteluun ja valmistukseen. Yhtiön työntekijät astuivat viime vuoden syyskuussa uuden askeleen järjestäytymisessä ja perustivat työhuonekunnan. Trafotekin pääluottamusmiehen Veijo Laukkasen kaudella työntekijäpuoli on tiivistänyt rivejään. - On vahvistunut henki, ettei kaikkeen ylhäältä määrättyyn tarvitse tyytyä, vaan yhdessä asioihin voidaan vaikuttaa, kertoo Laukkanen. Hän pitää työhuonekuntaa tärkeänä myös siksi, että luottamusmiehen tukena on nyt tiiviimpi aktiivisten ja asioita seuraavien työntekijöiden rintama. - Työhuonekunta pitää myös huolen siitä, ettei luottamusmiehen ote herpaannu, Laukkanen sanoo. Luottamusmiehen keskeinen tehtävä on valvoa, että TES:ta ja lakeja työpaikalla noudatetaan. - Luottamusmiehen pitää työllään ansaita sekä työntekijöiden luottamus että työnantajan kunnioitus. Pelkkä luottamusmiesvaalin tulos ei vielä merkitse mitään käytännössä, Laukkanen muistuttaa. Luottamusmiesten olisi oltava paremmin selvillä siitä, mitä mahdollisuuksia ja oikeuksia heillä työpaikalla on. Se lisäisi rohkeutta vaatia neuvotteluissa enemmän ja saavuttaa parempia sopimuksia, pääluottamusmies Veijo Laukkanen sanoo. Yhteistoiminnan kehittäminen tärkeää Työntekijäpuoli pitää tärkeänä parempia tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia yrityksen toiminnasta. Yhtiön taloudellisen tilanteen ja globaalin toimintaympäristön tunteminen olisi myös edunvalvonnan näkökulmasta tarpeen. - Kantani on, että työntekijöiden tulisi päästä kaikkiin niihin pöytiin, joissa meitä koskevia päätöksiä tehdään, sanoo Laukkanen ja jatkaa, että molempien osapuolien tulisi aktiivisesti hyödyntää yhteistoiminnan tarjoamat mahdollisuudet. Omistajaksi pääomasijoitusyhtiö Trafotekin toimittaa kokonaisratkaisut mm. tehoelektroniikan, teollisuusautomaation, uusiutuvan energiantuotannon ja telakkateollisuuden aloilla toimiville asiakkaille. Yhtiöllä on tehdas Kaarinan lisäksi Kiinassa ja pari vuotta sitten yhtiö avasi tuotantolaitoksen myös Viroon. Trafotekin osake-enemmistö on nykyään pääomasijoitusyhtiö Intera Partnersin hallussa. Kaarinan laitosten työntekijämäärä on pysytellyt tasaisesti noin kahdessa sadassa, varovaista kasvua on ollut. Yleinen trendi Veijo Laukkasen mukaan on, että sähköteknisten tuotteiden kysyntä kasvaa, kun öljyn hinta kohoaa ja maailma pyrkii irti öljyriippuvuudesta. - Maailmanlaajuinen talouskriisi hillitsee investointeja. En tiedä, johtuuko kriisistä, mutta tunnelma on odottava, sanoo Veijo Laukkanen. Luottamusmiehet yhteistyöhön Laukkanen kuuluu myös Metalli 49:n toimikuntaan. Hän toivoo, että ammattiosaston luottamusmiestapaamisista voitaisiin edetä kiinteämpään verkostoitumiseen eri metallityöpaikkojen luottamusmiesten kesken. - Entistä tiiviimpi kokemusten vaihto olisi tarpeen, vaikkapa syksyn paikallisen sopimuskierroksen tiimoilta, Laukkanen sanoo. Osasto voisi hänen mielestään toimia tässä apuna. - Meidän pitäisi keskittyä enemmän siihen, mitä kaikkia mahdollisuuksia luottamusmiehellä on. Se toisi rohkeutta neuvotteluihin ja sitä kautta parempia sopimuksia, Laukkanen sanoo. - Sen sanon uusille luottamusmiehille vielä neuvoksi, että työnantajapuolen titteleitä ei kannata pelätä, hän päättää. (M49)

5 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 5 Räikeitä työehtojen rikkomuksia Työvoimapula johtanut ulkomaisen työvoiman kasvuun STX:n Turun telakan työllisyystilanne on luottamusmies Pasi Heikkilän mukaan varsin erikoinen: - Jos insinöörejä olisi uskominen, teräsosastojen työntekijät olisi pitänyt lomauttaa jo pari kuukautta sitten. Tilanne telakalla on kuitenkin nyt onneksi päinvastainen. - Töihin tarvitaan kaikki työkykyiset ja runsaasti ulkomaista työvoimaa, Heikkilä sanoo. Viking Linen loppukiri vie osansa työvoimasta ja suurin paine kohdistuu teräspuolella offshore-projektiin. - Yleisesti työntekijät ovat kummastellet sitä, mikä on telakan oman insinööriportaan kyky arvioida eri projektien työllistävää vaikutusta, Heikkilä kertoo. Muistissa ovat vielä parin vuoden takaiset irtisanomiset. Myös lomautusten vaikutukset tuntuvat edelleen. Huippukuorma tuo työehtorikkomuksia Heikkilä toivoo, että työntekijöiden palkat maksetaan edelleen ajallaan. Näin ei välttämättä tapahdu: - Huippukuormassa alkaa aina esiintyä räikeitä työehtojen rikkomuksia, jopa suo- ranaista ihmiskauppaa, kovan luokan rikollisuutta. On tapauksia, joissa rehelliseksi todettu alihankintayritys teettää ulkomaisilla työntekijöillään ylipitkiä työpäiviä ilman mitään korvauksia, sanoo Heikkilä. - Jos tällaisissa yrityksissä työntekijä menee esittämään lääkärin allekirjoittamaa sairaslomatodistusta, niin tietää se välittömästi lähtöpasseja. Uhkauspuhelut perheelle kotimaahan eivät nekään ole tavattomia, Heikkilä sanoo. Offshoreongelmia STX:n Norjasta saama offshore-projekti on tuonut telakalle tarvittavaa työtä, mutta myös isoja ongelmia. - Suoraan sanoen olemme pahemmassa pulassa kuin koskaan yhdenkään laivaprojektin kanssa. Aikatauluongel- mat johtuvat jatkuvista työaineiston muutoksista, joiden vuoksi ainevahvuudet muuttuvat. Välillä on enemmän purettu kuin saatu valmista aikaan, Pasi Heikkilä sanoo. Työntekijöiden piikkiin ei kuitenkaan voi nykymenoa laittaa. Syyt jatkuviin ongelmiin ovat Heikkilän mukaan selkeästi norjalaisten toimittamassa suunnitteluaineistossa. Venäjällä mahdollisuuksia Heikkilä muistuttaa, että Venäjän kauppasuhteet ovat aina olleet tärkeitä Suomen telakoille. - Jos Venäjä tarvitsee tulevaisuudessa esimerkiksi arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen laivojen sarjan, niin Suomen telakat voisivat tehdä vaikkapa vain prototyyppilaivat esimerkkeinä ja venäläiset rakentaa sitten loput omilla telakoillaan kotimaista tuotantoaan tukien, kuten Putinin politiikkaan on kuulunut. - Suomen telakoille nämä armopalat riittäisivät kuitenkin aivan mainiosti, sillä Venäjällä uusien laivojen tarve jo tällä hetkellä on Turussa Telakalla on tavattu räikeitä työehtojen rikkomuksia, jopa suoranaista ihmiskauppaa, kovan luokan rikollisuutta. On tapauksia, joissa rehelliseksi todettu alihankintayritys käyttää ulkomaista työvoimaa teettämällä työntekijöillään ylipitkiä työpäiviä ilman mitään korvauksia, sanoo STX:n Turun telakan luottamusmies Pasi Heikkilä. aluksen luokkaa. Päälle tulevat vielä pienemmät erikoisalukset, Pasi Heikkilä tietää. - Laivaprojekteja ja työllisyyttä silmällä pitäen suhteet Venäjän suuntaan on säilytettävä parempina kuin Natoon, telakan luottamusmies muistuttaa lopuksi. (M49) Nuorisotyöttömyys kaksinkertaistunut Varsinais-Suomessa Lupaus nuorisotakuusta tyhjä hallitus vie kunnilta koulutusrahat USA:sta vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä seuranneen neljän vuoden aikana alle 25-vuotiaiden työttömyys on kaksinkertaistunut Varsinais-Suomessa ja Turussa. Vielä ollaan onneksi kaukana Espanjan ja Kreikan menetetystä sukupolvesta, kymmenien prosenttien nuorisotyöttömyydestä, mutta syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa ja kasvu uhkaa kiihtyä, jos mitään ei tehdä. Turussa 386 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu on osoittautumassa melkoiseksi bluffiksi, jos hallitus leikkaa kunnilta monin verroin enemmän koulutusrahoja, kuin osoittaa nuorisotakuuseen uusia, huomauttaa Metalli 49 nuorisojaoston vetäjä, kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho. Maan hallitus on suurieleisesti kolistellut kattiloita ns. nuorten yhteiskuntatakuun (2013 alkaen nuorisotakuu) toteuttamisesta. Hallitusohjelmassa luvataan, että nuorisotakuu toteutettaisiin siten, että kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille voitaisiin tarjota kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Yksi tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 90 %:lla vuotiaista nuorista olisi perusasteen jälkeinen tutkinto. Kaikille peruskoulun päättäneille taattaisiin jatkomahdollisuus toisen asteen koulutuksessa. Tässä on kyse nuorisotakuuseen kuuluvasta ns. koulutustakuusta. Erittäin hyviä tavoitteita, mutta mikä on todellisuus? Hallitus on osoittamassa nuorisotakuuseen lisärahaa 61 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan hallitus kuitenkin leikkaa ammatillisesta peruskoulutuksesta 49 miljoonaa, lukiokoulutuksesta 37 miljoonaa, ammatillisesta lisäkoulutuksesta 15 miljoonaa ja oppisopimuskoulutuksesta 31 miljoonaa, ammattikorkeilta 51 miljoonaa, oppilaitosten perustamishankkeista 20,3 miljoonaa ja vapaasta sivistystyöstäkin vielä 11,5 miljoonaa. Suurista puheista huolimatta lopputulos on vahvasti miinusmerkkinen, vasen käsi antaa hippuja ja oikea ottaa kahmalokaupalla! Hallitus leikkaa kuntien rahoitusta muutenkin kuin koulutuksen osalta, joten kunnissa on mahdotonta osoittaa nuorisotakuun toteuttamiseen omaakaan rahoitusta. Kun tarkastellaan Turun ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta, nähdään käytännön tasolla, ettei valtion leikatessa nuorisotakuun toteuttamiseen ole mitään mahdollisuuksia. Ensi vuodelle Turku leikkaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja supistaa lukioiden resursseja. Oppisopimuspaikkoja leikataan ensi vuonna peräti 230. Mitä tämä tällainen nuorisotakuu on? Näyttää vahvasti siltä, että nuorisotakuu tulee tarkoittamaan työpajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa ynnä muita tuttuja työvoimahallinnon toimenpiteitä, pahimmillaan turhauttavaa pakkotyötä surkealla korvauksella. Lisäksi näyttää siltä, että nuorisotakuun nimissä tullaan antamaan ensikertalaisille peruskoulun päättäneille hakijoille yhteishaussa paremmat lähtöpisteet kuin enemmän tukea tarvitseville tukikoulutuksissa omaa alaansa etsineille nuorille. Tämä tarkoittaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten entistä varmempaa syrjäytymistä. Nuorten yhteiskuntatakuu on samanlainen bluffi kuin vanhuspalvelulaki: isoja puheita palveluiden parantamisesta, mutta lopputuloksena heikommat palvelut. Hallituksessa istuvat molemmat vasemmistopuolueet, mutta tulokset ovat jatkuvasti kokoomuksen ja työnantajien tavoitteiden mukaisia. Tällainen peli pitäisi viheltää poikki. Jos nuorten syrjäytyminen halutaan todella estää ja politiikan suunta muuttaa, tarvitaan myös radikaalin ammattiyhdistysliikkeen painostusvoimaa. Erityisesti kuntapolitiikassa on lähivuosina taisteltava koulutuspalveluiden ja kunnollisen työllistämispolitiikan puolesta. Vaaleissa on äänestettävä valtaan voimia, jotka haastavat valtaapitävät ja muuttavat suunnan. Johannes Yrttiaho kaupunginvaltuutettu (vas) nuorisojaoston vetäjä Metalli 49 Turku

6 6 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49

7 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 7

8 8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49