1.1 Johdon katsaus Puolustusministerin katsaus Kansliapäällikön katsaus...2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...1 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...2"

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 FI.PLM /2520/2006

2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2006 sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Puolustusministerin katsaus Kansliapäällikön katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullinen toiminta Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 31

3 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Puolustusministerin katsaus Vuosi 2006 oli puolustusministeriölle aktiivisen kansainvälisen yhteistyön vuosi. Suomi toimi vuoden jälkimmäisen puoliskon Euroopan Unionin puheenjohtajamaana. Puolustushallinnon painopistealueita puheenjohtajuuskaudella oli neljä: kriisinhallintaoperaatiot, voimavaratyö, siviili-sotilasyhteistyön edistäminen kriisinhallintaoperaatioissa ja EU:n suhteet kolmansiin osapuoliin kriisinhallinnassa. Puheenjohtajuusagendan lisäksi Suomi tuki aktiivisesti Euroopan puolustusvirastoa sen työssä. Merkittäviä puolustusviraston tuloksia olivat puolustushankintojen käytännesäännöt, joiden avulla pyritään vapauttamaan puolustusvälinemarkkinoita sekä puolustusviraston pitkän tähtäyksen visio asiakirja, jolla kuvataan tulevaisuuden voimavaratarpeita sekä niiden edellyttämiä toimenpiteitä. Suomi osallistui vuoden 2006 aikana kahteen EU-operaatioon. Bosnia-Hertsegovinan tilanne on selvästi vakiintunut, mistä osa-ansio kuuluu maassa oleville EU:n kriisinhallintajoukoille. EU tuki Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä presidentinvaalien järjestämistä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa. Suomi osallistui tähän lyhytaikaiseen onnistuneeseen operaatioon lääkintäyksikön voimin. Voimavaratyössä painopiste on ollut unionin taisteluosastojen luomisessa. Suomi osallistuu Alankomaiden kanssa Saksan johtamaan taisteluosastoon, jonka päivystysvuoro on alkanut Osaston kokoaminen, kouluttaminen ja harjoituttaminen ovat tapahtuneet suunnitelmien mukaisesti. Puolustusministeriö toteutti asevientipolitiikkaa hallitusohjelman ja hallituksen strategiaasiakirjan mukaisesti. Asevientipäätöksissä otettiin huomioon pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös asevientikysymyksissä. Puolustusministeriö tuki ulkoasiainministeriön EU-puheenjohtajuutta vientivalvontayhteistyössä. Suomi myötävaikutti myös siihen, että kasvavaa huomiota on kiinnitetty siviili-sotilas - yhteistyön tiivistämiseen EU:n johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tämä kehittämistyö jatkuu tulevien puheenjohtajamaiden toimesta. Vietimme vuonna 2006 suomalaisen rauhanturvatoiminnan 50-vuotisjuhlavuotta monin eri tavoin. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät YK-johtoiseen operaatioonsa Suezille joulukuussa Sen jälkeen olemme tehneet lukuisissa operaatioissa eri puolilla maailmaa lähes sotilaan voimin. Suomi on omalla toiminnallaan luonut vakautta ja turvallisuutta moniin kriiseihin ja konflikteihin. Vuonna 2006 suomalaisia joukkoja palveli Bosnia- Hertsegovinan ja Kongon EU-operaatioiden lisäksi Nato-operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa sekä YK-operaatiossa Libanonissa. Yhteensä olimme mukana 12 operaatiossa. Kotimaassa olemme jatkaneet vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon täytäntöönpanoa. Varuskuntarakennetta on uudistettu selonteossa sovitun mukaisesti. Olemme onnistuneet vastaamaan hyvin meille asetettuun tavoitteeseen sopeuttaa puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä turvallisuusympäristössämme tapahtuneisiin muutoksiin. Henkilöstöön vaikuttavissa puolustusvoimien rakennetta ja toimintamalleja koskevissa muutoksissa olemme noudattaneet hyvän työnantajan menettelytapoja. Selonteon pohjalta jatkettiin myös puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Merkittävimpiä kertomusvuoden aikana tehtyjä yksittäisiä puolustusmateriaalin hankintasopimuksia olivat kolmen miinatorjunta-aluksen hankinta merivoimille, Hämeenmaa luokan miinalaivojen modernisointia koskeva hankinta, raskaan raketinheitinjärjestelmän hankinta osana maavoimien iskukyvyn kehittämistä sekä kahden kuljetuskoneen hankinta ilmavoimille korvaamaan nykyistä kuljetuskonekalustoa. Näillä toimenpiteillä olemme ylläpitäneet ja kehittäneet kykyämme huolehtia päätehtävästämme, suomalaisen yhteiskunnan sotilaallisesta turvallisuudesta vastaamisesta.

4 Pidän erityisen tärkeänä sitä, että marraskuussa 2006 saatiin valmiiksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys. Tämä liittyy yhteen päätehtäväämme, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen. Puolustushallinnon kannalta on olennaista, että pyrimme tehostamaan entisestään valmiuksiamme tukea muuta yhteiskuntaa esimerkiksi antamalla pyynnöstä virka-apua muille viranomaisille. Vuosi 2006 on ollut myös lainsäädäntötoiminnan kannalta vilkas vuosi. Huhtikuussa 2006 tuli voimaan uusi laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Vuoden 2006 aikana saatiin eduskunnan käsittelyyn myös hallituksen esitykset asevelvollisuuslain ja puolustusvoimista annetun lain kokonaisuudistuksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Ne kaikki ovat osa vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon täytäntöönpanoa Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2006 tulostavoiteasiakirjassa ministeriön toiminnalle asetetuissa keskeisissä tavoitteissa saavutettiin merkittävää edistymistä. Puolustusministeriö keskittyi kansainvälisessä puolustuspolitiikassa ja kansainvälisessä materiaaliyhteistyössä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden toimeenpanoon. Puheenjohtajuuskaudelle asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan erinomaisesti. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen liittyvä ohjaus, toiminnan säätely ja päätökset saatiin vuoden 2006 aikana toteutettua pääosin suunnitelmien mukaisesti. Puolustuskyvyn kehittämiseksi vuoden 2006 aikana annettiin puolustusvoimille pitkän aikavälin suunnittelua tukevaa ohjausta. Hallinnonalan strategista suunnittelua jatkettiin laatimalla vuoden 2006 aikana alakohtaiset osastrategiat. Tällä pyritään edistämään pitkän aikavälin sekä keskipitkän- ja lyhyen aikavälin suunnittelun välistä yhteyttä ja tavoitteiden asettamisen johdonmukaisuutta sekä pitkäjänteisyyttä. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta toteutettiin ulkoasianministeriön, puolustusministeriön sekä pääesikunnan välisellä kiinteällä yhteistyöllä sekä viemällä sotilaallisen kriisinhallinnan toimintalinjaukset oikea-aikaisesti poliittiseen päätöksentekoon. EU:n puolustusmateriaalialan ja -teollisuuden kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät markkina- ja sääntelyhankkeet olivat keskeisellä sijalla materiaalialan toiminnassa. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan taloussuunnittelussa. Tehdyistä rationalisointitoimenpiteistä huolimatta näillä ei saavutettu kaikilta osin riittävää vaikutusta, jonka avulla resurssien riittävyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin olisi kyetty varmistamaan. Uusia kustannuspaineita aiheutui vuoden 2006 aikana mm. polttoaine- ja energiahintojen kasvusta sekä puolustusvoimien rakenne- ja muiden muutosten aiheuttamista investointitarpeista. Puolustushallinnossa jatkettiin tilaajan ja tuottajan eriyttämiseen pohjautuvan toimintamallin hyödyntämistä tuki- ja yleishallintopalvelujen tuottamisessa. Puolustusvoimien palvelutuotantoa koottiin ja keskitettiin hallinnonalan sisäisiin palvelukeskuksiin. Samalla käynnistettiin uuden taloushallinnon palvelukeskushankkeen (TASE III) toteutusvaihe, jonka tavoitteena on parantaa puolustusministeriön hallinnonalalla toimivan palkka- ja taloushallinnon palvelukeskuksen edellytyksiä toimia osana valtakunnallista palvelukeskusverkostoa. 2

5 Kumppanoituminen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa eteni toteutukseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehuollossa sekä vaatetushuollossa. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta laadittu kokonaisarvio saatettiin eduskunnan käsittelyyn ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisestä laadittiin kokonaistarkastelu. Säädösvalmistelussa saatettiin eduskunnan käsittelyyn neljä laajaa lakiesitystä. Tavoitteena on ollut saattaa ajan tasalle hallinnonalan keskeinen laintasoinen sääntely. Vuoden 2006 aikana kasvaneesta työmäärästä ja haasteista selvittiin käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin nähden hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle, josta kukin omalla paikallaan toteutti ansiokkaasti tehtävänsä kokonaisuuden hyväksi. 1.2 Vaikuttavuus 3 Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vaikuttavuustavoitteet on asetettu hallinnonalalle ja näin ollen puolustusministeriölle ei ole asetettu omia vaikuttavuustavoitteita. Puolustusministeriön toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten puolustusministeriö on tukenut hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista Toiminnan vaikuttavuus Puolustusministeriö on toiminnallaan tukenut puolustusministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Puolustuskyvyn kehittämiseksi puolustusministeriö on laatinut alakohtaiset osastrategiat (9 kpl) ja niiden avulla on luotu aikaisempaa edellytykset paremmalle ohjaukselle ja seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laatimiselle. Puolustusministeriö tuki toiminnallaan puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia, joilla pyritään osaltaan varmistamaan edellytykset puolustuskyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytettiin materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa ja niihin liittyvässä ministeriön ohjauksessa kiinnitettiin huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU maiden kanssa. Lisäksi puolustusministeriö on toteuttanut tarkistettua YETT-strategiaa tarjoamalla muun yhteiskunnan käyttöön voimavarakartoituksessa selvitetyt resurssit sekä tekemällä aloitteen hallinnonalojen välisten voimavarojen kartoitustyöstä käynnistämällä toimenpiteet työn tekemiseksi sekä käynnistämällä tarkistustyön valtakunnallisten kohteiden suojaamisesta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisin ja kansainvälisin keinoin. Puolustusministeriön päätöksissä ja hankeohjauksessa kiinnitettiin huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen sekä riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen. Teollisen yhteistyön vaatimuksella on luotu puolustusteollisuudelle edellytykset osallistua ulkomailta hankittavien järjestelmien hankintaan osatoimittajana tai vastuullisena toimittajana yli 10 milj. euron hankinnoissa.

6 Puolustusvoimat ja puolustusmateriaaliteollisuus ovat yhteistyössä ja puolustusministeriön tukemana valmistelleet keskeisiä osaamisalueita tukevien osaamiskeskusten luomista. Näiden eri teknologioiden osaamiskeskusten avulla parannetaan teollisuuden puolustusvoimatuntemusta ja osaamista sekä samalla muodostetaan edellytykset kotimaisen teollisuuden verkottumiselle. Huoltovarmuuden turvaamiseen on pyritty myös tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä. Puolustushallinto on osallistunut aktiivisesti Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan sekä puolustusmateriaaliyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen Euroopan unionissa. Euroopan puolustusviraston voimavaralähtöinen työ on omiaan tuottamaan eurooppalaisia, yhteensopivia tai yhteisiä voimavaroja sotilaallisen kriisinhallinnan ja kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Erityisesti tämä koskee varautumista EDA:ssa eurooppalaisittain todettuihin voimavarapuutteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus Hallinnonalan keskeisen lainsäädännön kokonaisuudistukset ja kokonaan uusi sääntely vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on valmisteltu ja annettu eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusjärjestelmän kehittämistä ja puolustushallinnon rakenneuudistusta selontekojen mukaisesti siten, että tuottavuus paranee. Puolustusministeriön päätökset vuoden 2004 selonteon linjauksista puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä tukitoimintojen hallitulle rationalisoinnille tilaaja-tuottajamallin pohjalta saatiin pääosin tehtyä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisessa ja rakennemuutoksen toimeenpanossa on toteutettu hallitusohjelman linjauksia valtion toimintojen alueellistamisesta. Puolustusministeriössä laadittu vuoteen 2011 ulottuva tuottavuusohjelma päivitettiin. Ohjelman lähtökohtana on puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen selonteossa asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi. Keinoina käytetään johtamis- ja hallintojärjestelmän rationalisointia, koulutusorganisaation keventämistä lakkauttamalla joukko-osastoja sekä varikko- ja varastointiorganisaation keskittämistä henkilötyövuosimäärän vähentämiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto Puolustusministeriön osastot ja toimintayksiköt ovat toimintavuoden aikana järjestäneet seminaareja, antaneet asiantuntijalausuntoja ja kannanottoja, sekä pitäneet esitelmätilaisuuksia ja kirjoittaneet artikkeleita sekä antaneet haastatteluita mediaan. Merkittävänä mediatilaisuutena mainittakoon heinäkuussa 2006 julkaistun Puolustusministeriön hallinnonalan strategia Turvallisesti tulevaisuuteen, joka saavutti varsin laajan median huomion. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Puolustusministeriö toteutti Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2004 tarkistamalla valtioneuvoston periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Lisäksi puolustusministeriö järjesti yhdessä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa valtioneuvoston lintuinfluenssa- ja influenssa pandemia -harjoitukset sekä tuki ministeriöiden valmiuspäällikkökokousta sen laatiessa selvityksen hallinnonaloilla tehdyistä Ahtisaaren tutkimusryhmän raportin vaatimista Aasian luonnonkatastrofin esille nostamista varautumistarpeista ja niihin liittyvistä kehittämistoimista. 4

7 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Valtakunnan itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen omalta osaltaan. Puolustusministeriö järjesti yhdessä valmiuspäällikkökokouksen kanssa erityistilanteiden seurannan ja niiden vaatimien toimenpiteiden yhteensovittamisen vuoden aikana tapahtuneissa erityistilanteissa. Lisäksi EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen annettiin ohjeet virka-avun järjestelyistä puolustusvoimissa sekä toteutettiin voimankäyttöön ja tilannekuvaan liittyvät päivystysjärjestelyt puolustusministeriössä ja Valtioneuvoston kansliassa. Puolustusministeriö antoi toimintaan yhdeksän henkilötyökuukautta vastaavan henkilöstöresurssien määrän Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden 2006 talousarviossa momentille (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa euroa maanpuolustusjärjestöille. Momentin selvitysosan mukaan määrärahaa käytetään puolustusvalmiutta tukevaan puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa-ehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toimintaan. Valtaosa avustuksesta ( euroa) myönnettiin Maanpuolustuskoulutus ry:lle käytettäväksi yhdistyksen toimihenkilöiden palkkaukseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssitoimintaan sekä piiri- ja paikallistason omaehtoiseen toimintaan. Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseja toteutettiin yhteensä 1 343, mikä on noin 5% enemmän, kuin edellisenä vuonna. Kurssimäärän kehitys vuosina Kurssien jakauma kpl Johtamis- ja kouluttajakoulutus 16 % (15 %) Varautumiskoulutus 11 % (13 %) Muu koulutus 4 % (3 %) Sotilaaallinen koulutus 51 % (50 %) Turvallisuuskoulutus 18 % (19 %) Kurssien jakautuminen eri koulutusaloille noudatti edellisvuoden jakaumaa. Osallistujamäärän kehitys vuosina Kurssilaisten jakauma kpl Nuor et 7 % (10 %) M uut 13 % (9 %) Resups 18 % (18 %) Naiset 18 % (23 %) Resau 28 % (27 %) Resmieh 16 % (13 %)

8 Osallistujien kokonaismäärä oli kasvanut 3,2 % edellisvuodesta. Kurssilaisista oli reserviläisiä 62 %, naisia 18 %, alle 20-vuotiaita nuoria 7% ja muita henkilöitä 13 %. Muihin henkilöihin sisältyvät yli 20-vuotiaat asepalveluksen suorittamattomat miehet ja yli 60 vuotiaat miehet. Oppilastyytyväisyys pysyi erittäin korkealla tasolla. Kurssilaisilta saadun palautteen keskiarvo oli 4.38 asteikolla Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Toimintamenomäärärahan käytön kehitys Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 12,92 milj. euroa jossa on kasvua edellisvuoteen 2,9 %. Kuluerien jakaumassa edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut merkittäviä muutoksia investointeja lukuun ottamatta. Investointeihin käytetyn määrärahan väheneminen johtui käyttöomaisuuteen kirjattavan omaisuuden rajan nostamisesta euroon, jolloin pääosa ministeriön hankinnoista alitti em. rajan, ja on kirjattu kulutileille. Tämä näkyy myös aineet, tarvikkeet ja tavarat kulujen osuuden kasvuna. Kuluerien osuus toimintamäärärahan käytöstä vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut % Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Vuosi Toimintamäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina (1 000 ) Vuosi Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut

9 Palvelujen ostot ovat kasvaneet edellisvuodesta 0,218 milj. euroa, joka aiheutuu pääosin puolustusministeriön lähiverkon uudistamisen aiheuttamista menoista sekä painatuspalvelujen ja ravitsemispalvelujen menojen kasvusta. Vuokramenojen väheneminen aiheutuu lähes kokonaan ministeriön toimitiloista maksettavan pääomavuokran pienenemisestä (0,08 milj. euroa). Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 0,24 milj. euroa Suomen EU-puheenjohtajuuden aiheuttamiin menoihin, joka oli 34,8 % Suomen EU- puheenjohtajuudesta puolustusministeriölle aiheutuneista kokonaismenoista 0,69 milj. euroa (ml. momentilta EU-puheenjohtajuus rahoitetut menot). Toimintamenomäärärahan käyttö toimintayksiköittäin noudattaa muiden kuin puolustuspoliittisen osaston ja erillisten toimintayksiköiden osalta vuoden 2005 käyttöä. Henkilöstövoimavarojen lisäys sisäisen tietohallinnon ja tekniikan toimivuuden varmistamiseksi näkyy erillisten toimintayksiköiden määrärahan käytön lisäyksenä. Puolustuspoliittisen osaston määrärahan käytön lisäys johtuu pääosin Suomen EU-puheenjohtajuudesta aiheutuvasta osaston matkakulujen (16,8 %) ja palvelujen ostojen (59,9 %) kasvusta. 7 Toimintamäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina Resurssipoliittinen osasto 2,32 2,31 1,9 5 Hallintopoliittinen osasto 2,02 2,03 2, Puolustuspoliittinen osasto 1,8 1 1,6 2 1, Erilliset toimintayksiköt 5,77 6,55 6, Puolustusministeriön ylin johto 0,21 0,20 0,35 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 milj.euroa Työpanos ja kustannukset tulosalueittain Työpanos (henkilötyövuodet) vuosina Tulosalue Muutos Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta EU- ja kansainväliset asiat Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu Ministeriön strategiset hallintotehtävät Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta Ministeriön sisäiset tuki-ja tilivirastotehtävät 20,5 12,2 5,8 36,2 3,9 5,2 1,3 49,0 20,0 16,8 6,0 29,3 5,1 4,1 1,9 53,4-0,5 4,6 0,2-6,9 1,2-1,1 0,6 4,4 Yhteensä 134,1 136,6 1,9 Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta välttämättömän lisähenkilöstön palkkaus näkyy tulosalueen EU- ja kansainväliset asiat työpanoksen nousuna 4,6 htv:lla vuodesta Muita merkittäviä muutoksia ovat Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu tulosalueen työpanoksen väheneminen 6,9 htv:lla ja Ministeriön sisäiset tukitehtävät työpanoksen lisäys 4,4 htv:lla vuodesta Jälkimmäinen johtuu henkilöstövoimavarojen lisäyksestä sisäisen

10 Tietohallinto ja tekniikka sektoreille ja Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelun osalta muutos aiheutuu pitkään avoinna olleista viroista, siirtymisestä osa -aikasen työn tekemiseen ja pitkistä poissaoloista. 8 Tulosalueiden kustannukset (1 000 ) Tulosalue Muutos Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 1 971, , , , , ,6 240,4 EU- ja kansainväliset asiat + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 1 276,4 724, , , , , ,7 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 765,5 344, ,6 717,9 411, ,7 20,1 Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 3 145, , , , , ,8-501,9 Ministeriön strategiset hallintotehtävät + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 254,4 231,4 485,8 321,3 350,0 671,3 185,5 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 405,7 308,6 714,3 351,9 281,4 633, Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 180,4 77,1 257,5 206,1 130,4 336,5 79,0 Ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät (kustannukset vyörytetty em. tulosalueille) 5 049, ,0 660,1 Yhteensä , ,3 951,8 Muutokset tulosalueiden kustannuksissa johtuvat pääosin Suomen EU-puheenjohtajuuden aiheuttamista kustannusten kasvusta sekä henkilöstömenojen muutoksista, jotka aiheutuvat edellä mainituista syistä Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat 25,5 tuhatta euroa. Tuotot kertyvät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/90) tarkoitetusta, maastavientilupahakemukseen annetusta puolustusministeriön päätöksestä perityistä maksusta. Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina (euroa) Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 638,06 570,50 443, , , ,00

11 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2006 puolustusministeriölle asetetut tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulosalue: Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta Tulostavoite: Ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä ja puolustushallinnon rakenneuudistusta selontekojen mukaisesti siten, että kehittämiselle ja resurssien uudelleenkohdentamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Selonteon toimeenpano jatkui ministeriön ohjauskirjeen mukaisesti. Esitetyt tavoitteet ja velvoitteet sekä määrärahojen mitoitusta ja uudelleenkohdentamista koskevat puolustusvoimien esitykset ja puolustusministeriön johdon linjaukset on huomioitu vuoden 2006 aikana laadituissa hallinnonalan talouden- ja toiminnanohjauksen asiakirjoissa (TAE 2007, TTS , vuosien kehysehdotus, tulossopimukset). Puolustusministeriön päätökset puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä toimintojen sijoittamiseksi on saatu pääosin tehtyä ja puolustusvoimissa on käynnistynyt päätösten toimeenpano. Puolustusministeriö ohjasi puolustusjärjestelmän kehittämistä valmistelemalla alakohtaisia osastrategioita, joilla pyritään jalkauttamaan Puolustusministeriön strategia 2025 ja syventämän eri toimialojen strategista suunnittelua ja kehittämislinjauksia. Uudelleenjärjestelyyn liittyvä ministeriön päätöksenteko on toteutunut suunnitellun mukaisesti ja toimeenpano puolustusvoimissa on edennyt hallitusti. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja siihen asetettuja tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Järjestelyillä tavoitellut uudelleenkohdennettavat resurssit kertyvät arvioitua hitaammin ja samalla on ilmennyt uusia menopaineita. Tulostavoite: Kehitetään hallinnonalan toimintaa siten, että tuottavuus paranee. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimenpidesuunnitelmat on päivitetty ja niiden toteuttamiseen on sitouduttu pitkäjänteisesti. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä henkilötyövuosimäärän vähentäminen on suunniteltu ja toteutunee asetetun tavoiteaikataulun mukaisesti. Puolustushallinnossa jatkettiin tilaajan ja tuottajan eriyttämiseen pohjautuvan toimintamallin hyödyntämistä tuki- ja yleishallintopalvelujen tuottamisessa. Puolustusvoimien palvelutuotantoa koottiin ja keskitettiin hallinnonalan sisäisiin palvelukeskuksiin. Kumppanoituminen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa eteni toteutukseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehuollossa sekä vaatetushuollossa. Selvitykset ja valmistelut kumppanuuden laajentamisesta materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoimintaan etenivät ja valmistuvat vuonna Hallinnonalalla käynnissä oleva rakennemuutos sekä tukitoimintasektorin uudelleenjärjestelyt ovat keskeinen osa puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Niiden toimeenpanoon liittyvät puolustusministeriön päätökset saatiin pääosin tehtyä ja ne luovat hyvän pohjan tuottavuuden kehittymiselle ja hallinnonalan henkilöstön määrän hallitulle supistamiselle asetetussa määräajassa. Tuottavuuden paranemista tulostavoitteen edellyttämällä tavalla ja tähän liittyvän ministeriön ohjauksen riittävyyttä tulee arvioida hallinnonalan tuottavuusohjelman seurannan yhteydessä.

12 Tulostavoite: Edistetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa (mittari: vähintään 75 % kannattaisi puolustautumista vaikka tulos näyttäisi epävarmalta). Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS), teki laajan mielipidetutkimuksen, missä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä. Marraskuussa 2006 julkistetun tutkimuksen mukaan 77 % kansalaisista on sitä mieltä, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta ( vuonna %) Vuoden 2006 aikana MTS järjesti kaksi journalistiseminaaria, Rovaniemellä ja Helsingissä, lisäksi tutustumismatkan Porin Prikaatiin, missä tutustuttiin mm. Suomen EUBG koulutukseen. MTS:n 30-vuotisjuhla- seminaari Propagandasta informaatiosodankäyntiin järjestettiin Lisäksi yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa pidettiin seminaari: Asevelvollisuus miesten juttu vai yhteinen asia?. Maanpuolustustahtoa, joka sinällään terminä ei ole selkeästi määritelty, on tutkittu jo vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 2006 tulos on lähes identtinen vuoden 2005 tuloksen kanssa, joten siltä osin voidaan tuloksen todeta olevan hyvä. MTS:n toiminnassa huomioitiin toiminnan 30- vuotinen juhlavuosi. Seminaareissa oli hyvin osanottajia ja teemat kiinnostivat laajasti. Tulostavoite: Kohdennetaan tutkimus- ja arviointitoimintaa siten, että se tukee kiinteästi strategista päätöksentekoa ja hallinnonalan kokonaiskehittämistä sekä edistää tutkimusyhteistyön toimintaedellytyksiä. Tutkimus- ja arviointitoimintaa on kohdennettu vuoden 2004 selonteosta syntyviin tutkimustarpeisiin sekä tulevan selonteon valmistelua tukeviin tutkimus- ja arviointihankkeisiin. Hankkeet käynnistyivät vuonna 2006, mutta valmistuvat pääosin vuonna Lisäksi toiminnassa on painottunut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hahmottaminen arvioinnin keinoin. Kuluneena vuonna tutkimus- ja arviointitoiminta keskittyi tutkimukseen puolustusmateriaaliteollisuuden kehitysnäkymistä ja puolustusmateriaalipolitiikan vaikuttavuudesta, asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin kansantalouden näkökulmasta sekä selvitykseen Suomi rauhanturvaajana Tutkimusyhteistyön toimintaedellytyksiä on parannettu osallistumalla mm. EU:n seitsemännen puiteohjelman turvallisuustutkimukseen liittyvään työhön. Tutkimus-, ja arviointitoiminnan osalta on saavutettu tulos, jonka syntymiseen on vaikuttanut vahvasti käytössä olevien resurssien vaje vuonna Resursseista huolimatta on tuotettu onnistuneita hankkeita, jotka tukevat päätöksentekoa ja kehittämistä. Tulostavoite: Yhteensovitetaan puolustushallinnon tietohallinto erityisesti turvallisuusviranomaisten hankkeisiin. Vuoden 2006 aikana päivitettiin hallinnonalan tietohallintostrategia ja osallistuttiin yhteistyöryhmissä turvallisuusviranomaisten yhteisen SecNet -hankkeen valmisteluun. Turvallisuusviranomaisten hankkeiden tavoitteet on liitetty hallinnonalan tietohallintostrategiaan. Tietohallintostrategian periaatteita on ryhdytty toteuttamaan hallinnonalan sisäisissä hankkeissa ja hallinnonalojen yhteistyöryhmissä. Puolustushallinnon tietohallinnon yhteensovittaminen on linjattu ja toimeenpano on suunniteltu tietohallintostrategiassa. Tietohallinnon yhteensovittaminen turvallisuusviranomaisten hankkeisiin saavutettiin turvallisuusviranomaisten hankkeiden etenemisen laajuudessa. Saavutetut tulokset ovat hyviä suhteessa käytettyihin resursseihin ja ovat jo vaikuttaneet hallinnonalan sisäisiin hankkeisiin. Tavoitteen saavuttaminen jatkossa vaatii laajaa yhteisymmärrystä sekä hallinnonalalla että koko valtionhallinnossa ja erityisesti valtiovarainministeriössä sekä turvallisuusviranomaisten keskuudessa. 10

13 11 Tulosalue: EU- ja kansainväliset asiat Tulostavoite: Osallistutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden toimeenpanoon ja sille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Puolustusministeriö oli aktiivisesti yhteydessä Suomea edeltäviin ja seuraaviin puheenjohtajavaltioihin, muihin jäsenmaihin ja EU-instituutioihin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alaan liittyvien kysymysten edistämiseksi. Kansallisesti puolustusministeriö toimi läheisessä yhteistyössä etenkin valtioneuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön ja pääesikunnan kanssa valtionhallinnossa yhteisesti määriteltyjen EU-puheenjohtajakauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenjohtajakauden aikana puolustusministeriö osallistui kaikkiaan kymmenen merkittävän tapahtuman järjestelyihin niin Brysselissä kuin Suomessakin. Suurin ministeriön järjestämä tapahtuma oli Levin epävirallinen puolustusministerikokous lokakuussa Puolustusministeriö kantoi myös päävastuun kolmesta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alaan kuuluvasta asiantuntijaseminaarista, joissa käsiteltiin siviili-sotilas -yhteistyötä EUoperaatioissa, EU:n taisteluosastoja ja strategisen kuljetuskyvyn haasteita. Materiaalipolitiikan osalta Suomi saavutti puheenjohtajuuskaudellaan lähes kaikki asettamansa tavoitteet. Suomi pyrki puheenjohtajana aktiivisesti kompromissiin puolustusviraston budjettikysymyksessä. Neuvostossa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen kolmen vuoden budjettikehyksestä. Ulkoasiainministeriötä tuettiin EU-työryhmätyöskentelyssä (COARM) puheenjohtajakaudelle asetettujen suunnitelmien mukaisesti. Työryhmäkokousten lisäksi osallistuttiin epävirallisten (Helsinki, Praha ja Bryssel) COARM -seminaarien etukäteisvalmisteluihin ja käytännön järjestelyihin. Puolustusministeriön puheenjohtajuustiimi osallistui aktiivisesti puheenjohtajakauteen liittyvään tiedotukseen ja siten Suomen painopisteiden ja saavutusten esiin tuomiseen (Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsitellyt esite, neljä uutiskirjettä ja useita lehtiartikkeleita). Kaiken kaikkiaan puolustusministeriö kasvatti rooliaan ETPP-kysymysten sisällöntuotannossa ja edistämisessä Suomessa. Suomen EU-puheenjohtajakaudelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Ongelmia oli lähinnä EDA:n budjettikehyksen hyväksynnässä, jossa Suomi puheenjohtajana teki parhaansa ratkaisuun pääsemiseksi. Tulosalue: Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta Tulostavoite: Saatetaan ajan tasalle keskeinen sotilaallisen maanpuolustuksen normisto. Puolustusministeriön keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet olivat sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (voimaan ) valmisteleminen, asevelvollisuuslain ja puolustusvoimista annetun lain kokonaisuudistukset sekä uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, joita koskevat hallituksen esitykset saatiin valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäviksi vuoden 2006 aikana. Huhtikuussa vahvistettiin laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta, jolla toteutettiin puolustusvoimien terveydenhuollon kokonaisuudistus. Puolustusvoimat luopui itse tuotettavasta tavanomaisesta erikoissairaanhoidosta koko maassa ja hankkii tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut tilaaja- tuottaja mallin mukaisesti yleisen terveydenhuollon organisaatioilta. Lisäksi puolustusministeriö asetti maaliskuussa 2006 työryhmän, jonka tehtävänä on erillislain säätäminen puolustusmateriaalihankinnoista sekä Euroopan käytännesääntöjen suhteen ja soveltamismahdollisuuden selvittäminen kansalliseen lainsäädäntöön. Työryhmässä on edustus kauppa- ja teollisuusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja sisäasiainministeriöstä. Työryhmän määräaikaa on jatkettu saakka.

14 12 Säädöskokoelmassa julkaistuja PLM:n alan säädöksiä vuosina muutos % Tietolähde % säädöskokoelma Kertomusvuonna saatettiin ajan tasalle hallinnonalan keskeisen laintasoisen sääntely. Valmistelutyö, joka sitoi merkittävän osan säädösvalmisteluyksikön henkilöstöstä, toteutettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tulosalue: Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu Tulostavoite: Ylläpidetään kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytyksiä, integroidutaan eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja varmistetaan materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus. Vuonna 2006 valmisteltu uusi materiaalipoliittinen strategia asettaa vaatimukset materiaalin yhteistoimintakyvylle sekä painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä materiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi strategia korostaa kotimaisen teollisuuden merkitystä huoltovarmuuden turvaamisessa ja edellytysten luomista kotimaisen teollisuuden tulevaisuudelle. Puolustusministeriö teetti konsulttityönä selvityksen kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten turvaamisesta. Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden 2007 alussa ja sitä hyödynnetään puolustusministerin vuonna 2006 asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia vuoden 2007 aikana erillinen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden tulevaisuutta turvaava strategia. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytyksiä pyrittiin turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tällaisia ovat olleet mm. Hämeenmaa -luokan modernisointi ja F-18 torjuntahävittäjien ylläpitopäivitykset. Puolustusministerille esiteltiin hyväksyttäväksi yhteensä 27 eri hankintaa, joista 17 kohdistui kokonaan tai osaksi kotimaassa toimiville yrityksille. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden asemaan on kiinnitetty lisäksi huomiota mm. edellyttämällä teollista yhteistyötä ulkomaille suuntautuvien, yli 10 milj. euron puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä ja parantamalla teollisuuden tietoisuutta tulevista materiaalihankkeista. Teollisuuden vientiponnisteluja tuettiin mm. järjestämällä yhteistyössä Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n (PIA) kanssa teollisuusseminaarit Malesiassa, Singaporessa, Arabiemiirikuntien liitossa ja Kuwaitissa. Puolustusministeri osallistui Malesian ja Singaporen seminaareihin ja kansliapäällikkö Arabiemiirikuntien liiton ja Kuwaitin seminaareihin Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa poistettiin puolustusvoimille asetettu tulostavoite, jonka mukaan vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista tuli kohdistaa kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Muutoksen taustalla oli alan eurooppalainen kehitys, joka ei enää mahdollista tällaista linjausta. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaan puolustusvoimien tulee kuitenkin seurata kotimaisten materiaalihankintojen osuutta ja raportoida siitä vuosittain vakiintuneen käytännön mukaisesti. Puolustusministeriö arvioi, että sen omat toimenpiteet em. tulostavoitteen toteuttamiseksi olivat riittäviä. Kyse on puolustushallinnon materiaalipolitiikan kannalta keskeisestä tulostavoitteesta, jonka toteuttamista jatketaan tulevina vuosina.

15 Tulostavoite: Laaditaan puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta kokonaisarvio. Kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta laadittiin kokonaisarvio, joka käsiteltiin eduskunnassa, ja kokonaisarviosta tehdyt johtopäätökset otettiin osaksi puolustushallinnon toiminnan ja talouden suunnittelua. Kokonaisarvion mukaisesti laadittiin myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä koskeva kokonaistarkastelu. Rakennuslaitoksen kehittämistä jatketaan edelleen vuoden 2007 aikana. Tulostavoite saavutettiin suhteellisen hyvin. Kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuutta pohtineen parlamentaarisen neuvottelukunnan kokonaisarviossa yksimielisesti todetut rahoitusta koskevat määrärahatarkistukset toteutuivat kuitenkin vain osittain, joten tähän liittyviä täydentäviä määrärahatarkistuksia on tarkoitus esittää tulevien vuosien kehys- ja talousarviovalmistelujen yhteydessä. Tulosalue: Ministeriön strategiset hallintotehtävät Tulostavoite: Puolustustarvikkeiden vientivalvontaan liittyen mm. kehitetään edelleen vientivalvontalainsäädäntöä, lupaviranomaistoimintoja ja maastavientityöryhmän toimintaa sekä osallistutaan kansainväliseen vientivalvontayhteistyöhön. Lisäksi mm. tuetaan ulkoasiainministeriötä EU-puheenjohtajakaudella COARM-työ-ryhmän toiminnassa. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Maastavientiluvat hoidettiin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi lupaviranomaistoimintoja kehitettiin ottaen huomioon käytettävissä olevat henkilöstöresurssit. Ulkoasiainministeriötä tuettiin EU- työryhmätyöskentelyssä (COARM) puheenjohtajakaudelle asetettujen suunnitelmien mukaisesti. Työryhmäkokousten lisäksi osallistuttiin epävirallisten (Helsinki, Praha ja Bryssel) COARM -seminaarien etukäteisvalmisteluihin ja käytännön järjestelyihin. 13 Vientivalvontapäätökset vuosina käsitellyt maastavientilupa-asiat (kpl) myönnetyt luvat (kpl) EU-työryhmätyöskentelyn lisäksi kansainväliseen vientivalvontayhteistyöhön osallistuttiin Wassenaar -järjestelyssä. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti runsaasti ylityötä (n. 144 h) vuonna Tulosalue: Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta Tulostavoite: Osallistutaan sotilaallisen kriisinhallinnan suunnitteluun ja toimeenpanoon niin, että puolustushallinnon keskeisimmät tavoitteet saavutetaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta on toteutettu toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarviovalmistelun avulla, ulkoasianministeriön, puolustusministeriön sekä pääesikunnan välisellä kiinteällä yhteistyöllä sekä hyväksyttämällä sotilaallisen kriisinhallinnan toimintalinjaukset oikea-aikaisesti poliittisessa päätöksenteossa. Puolustusvoimat on tuottanut vuoden 2006 loppuun mennessä Saksalais-Hollantilais- Suomalaisen EU:n taisteluosaston suomalaiset osat annettujen vaatimusten mukaisesti ja asettanut ne päivystysvalmiuteen alkaen. Vuonna 2006 on laadittu suunnitelmat ja aloitettu valmistelut seuraavan EUBG:n tuotannon aloittamiseksi niin, että suomalaiset osat ovat tuotetut vuoden 2008 alkuun mennessä.

16 Vuoden 2006 lopussa Suomi oli mukana yhteensä yhdessätoista sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa noin 850 rauhanturvaajalla. Merkittävin uuteen operaatioon osallistuminen oli UNIFIL-operaatio Libanonissa. Siihen Suomi lähetti n. 210 rauhanturvaajaa lokakuussa Bosnia-Hertsegovinassa toimivaan EU:n Althea-operaatioon osallistumista supistettiin noin 170 rauhanturvaajasta 100 henkeen. Kongon demokraattisen tasavallan vaaliprosessia tukeneeseen neljän kuukauden määräaikaiseen EUFOR RD Congo operaatioon Suomi lähetti kaksi lääkintäryhmää. Menestyksellisesti toimeenpantu operaatio päättyi marraskuun lopussa. Naton alaisuudessa toimivista operaatioista Suomi osallistui Kosovon KFOR-operaatioon n. 400 ja Afganistanin ISAF-operaatioon n. 100 rauhanturvaajalla. ISAFissa toiminnan painopiste siirrettiin Pohjois-Afganistaniin PRT-ryhmiin (Provincial Reconstruction Team). Lisäksi Suomi jatkoi osallistumista YK-operaatioihin Lähi-idässä (UNTSO), Kashmirissa (UNMOGIP), Liberiassa (UN- MIL), Etiopia-Eritreassa (UNMEE) ja Sudanissa (UNMIS ja EU/AMIS). Suomi järjesti NORD- CAPS-järjestelyn puitteissa kaksi sotilastarkkailijakurssia osana Pohjoismaiden puolustusministerien yhdessä sopimaa Nordic Initiative -hanketta. Vuodelle 2006 suunnitellut tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. UNIFIL- ja EUFOR RD Congo -operaatioihin osallistumisen takia vuodelle 2006 asetetut tavoitteet ylitettiin lisärahoituksen turvin. Tulosalue: Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Tulostavoite: Tarkistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta annettava valtioneuvoston periaatepäätös ja siihen liittyvä strategia vastaamaan VNS 2004:n linjauksia arvioituja 2010-luvun haasteita, VALHA-2005 harjoituksen kokemuksia sekä muita TPAK:n linjaamia perusteita. Toteutettu, periaatepäätös annettiin Tehtävänannossa annettu vaatimustaso ylitettiin tarkistamalla myös periaatepäätöksen rakenne sekä huomioimalla tarkistamisessa myös Aasian luonnonkatastrofin ja EU:n asettamat kehittämistarpeet. Tulostavoite: Pannaan toimeen VALHA-2005 harjoituksen kokemusten edellyttämät kehittämistoimet Kehittämistoimet on toteutettu tai käynnistetty hallinnonalojen varautumisessa, joista ministeriöt ovat raportoineet valmiuspäällikkökokoukselle. Tavoite on ylitetty, koska vastaavalla tavalla on huomioitu Aasian luonnonkatastrofin eri hallinnonalojen varautumistoiminnalle aiheuttamat kehittämistoimet, joista on raportoitu valmiuspäällikkökokoukselle sekä toimenpiteiden toteutumisesta myös eduskunnalle. 14 Tulosalue: Ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät Tukipalvelut Puheenjohtajuuskauden valmisteluihin ja puheenjohtajuuskauteen liittyen puolustusministeri teki useita ulkomaan virkamatkoja sekä lyhyitä työvierailuja. Tukipalvelusektori tuotti puolustusministerin ja tämän seurueen matkajärjestelyt 18 vierailulle eri puolille maailmaa sekä käytännönjärjestelyt viiteen Suomeen suuntautuneeseen kansainväliseen ministerivierailuun. Puolustusministerille kertyi yhteensä yli 50 ulkomaan matkavuorokautta. Lisäksi tukipalvelusektori osallistui yhdessä puolustuspoliittisen osaston kanssa epävirallisen EU- puolustusministerikokouksen järjestelyihin Levillä. Levin ministerikokoukseen osallistui 17 Euroopan puolustusministeriä. Kokous oli suurin Suomessa koskaan järjestetty puolustusministerikokous. Puolustusministeriön ylimmän johdon sekä tukipalvelusektorin sihteeripalvelut pystyttiin toteuttamaan sujuvasti Suomen EU- puheenjohtajuuskauden aiheuttamista lisätöistä huolimatta. Virastomestaripalvelut toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Postin jakelua kehitettiin mm. keskittämällä postin saapumiseen liittyvät järjestelyt pääesikuntaan. Samalla puolustusministeriön postiturvallisuutta parannettiin oleellisesti.

17 15 Henkilöstö- ja taloushallinto Palvelukeskushankkeeseen liittyen tehtiin ministeriön henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien kustannus-hyötyanalyysi Valtiokonttorin käyttämän kustannus-hyötylaskelman avulla. Selvityksessä arvioidut tehostamishyödyt perustuvat tavoitetilaodotuksiin. Tavoitetila on arvioitu saavutettavan henkilöstöhallinnon osalta vuonna 2010 ja taloushallinnon osalta vuonna Analyysien johtopäätöksenä todettiin, että henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosessien tehtävistä 0-95 % osaprosessista riippuen voitaisiin siirtää palvelukeskukseen. Henkilöstöhallinnon osalta Tahti hanke eteni koko valtionhallinnossa ja puolustusministeriössä. Tahtijärjestelmään alettiin siirtää tietoja loppukesästä. Tietojen siirron osalta järjestelmä toimii, mutta raportteja ei järjestelmän avulla ole vielä pystytty tuottamaan. Ongelma on koko valtionhallintoa koskeva ja Valtiokonttorin selvitettävänä. Atk-työasemien sähköinen työpöytä, joka hyödyntää ministeriön käyttämää Prima- palkanlaskentajärjestelmän tietoja, saatiin valmiiksi. Sen tekninen käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Sähköisen työpöydän avulla ministeriön jokainen virkamies voi seurata itseään koskevia perustietoja (työura, koulutus, asevelvollisuus, kunniamerkit) sekä saada ajantasaisen tiedon omasta vuosilomatilanteestaan. Uusi palkkausjärjestelmä oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden v puolivälissä tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Koko henkilöstölle järjestettiin järjestelmään liittyvä koulutus ja lisäksi esimiehille järjestettiin oma, kehityskeskusteluihin liittyvä valmennus. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto on sujunut ilman suuria ongelmia. Tiedonhallinta ja tietotekniikka Tiedonhallintasektorin toimintaa kehitettiin Puolustusministeriön kirjaamo-arkistoa koskeva selvitys selvitystyön sekä vuonna 2005 tehdyn asiakaskyselyn pohjalta. Toimintaa kehitettiin niin, että asiakaspalvelu ja asiakirjahallinto toimii myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kirjaamon töiden ristiin osaamista lisättiin, laadittiin tiedonhallintasektorin sisäinen ohjeistus eri toiminnoille ja perustettiin manuaalinen kirjaamisjärjestelmä sähköisen järjestelmän varajärjestelmäksi. Asiakastyytyväisyyttä pyrittiin parantamaan mm. esittelemällä henkilöstölle sektorin toimintaa lisäämällä asianhallinta koulutusta ja päivittämällä asiahallinnan ohjeita sekä luetteloimalla arkistoon toimitetut kansalliset ja kansainväliset sopimukset. Lisäksi kirjaamon työskentelytilat ajanmukaistettiin ja Suomen Postista saapuvien kirjeiden ja pakettien läpivalaisu siirrettiin pääesikuntaan. Hankerekisterissä olevat hankkeet ja diaariin avatut asiat vuosina muutos % Tietolähde HARE:ssa olevat hankkeet HARE Avatut viralliset asiat ,9 Diaari Tietotekniikan osalta vuosi 2006 oli murrosvaihe siirtymisessä oman tuotannon osalta ostopalveluiden käyttöön. Lisäksi yhteistyöhankkeena toteutettiin ns. VKP -hanke jonka keskeisenä tavoitteena oli puolustusministeriön teknologia-alustan ja ylläpitopalveluiden siirtäminen VNTHY:n haltuun. Tämän lisäksi käynnistettiin yhteistyötä VNTHY:n ja KTM:n kanssa tietoturvan, ATK-tuen ja Domino-teknologian koordinointipalvelun osalta.

18 16 Vuoden 2006 aikana toteutettiin seuraavat infrastruktuuri- ja kehittämishankkeet: 1. Lähiverkkokaapeloinnin uusiminen valokuidulla 2. Kriittisten tuotantopalvelimien virtualisointi ja levyresurssien konsolidointi 3. Windows 2003 Active Directory ympäristön alustava käyttöönotto 4. Työasemien vakiointi ja sovellusten paketointi 5. Office 2003 ja Windows XP toimistojärjestelmän käyttöönotto 6. Työasemien uusiminen ja vaihto 7. Älypuhelinten käyttöpalvelu Tiedotustoiminta Kertomusvuonna puolustushallinnolle valmistui viestintästrategia. Strategiaa on ryhdytty käyttämään hallinnonalan viestintäkoordinaation välineenä sekä projektikohtaisten viestintäsuunnitelmien laadintapohjana. Kolmikielinen viestintästrategia löytyy ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden verkkosivuilta. Puolustusministeriön tiedotusyksikkö on toteuttanut puheenjohtajuuskauden viestintää tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kansliassa toimivan EU-puheenjohtajuussihteeristön kanssa. Tiedotusyksikön panos Kittilän epävirallisen puolustusministerikokouksen yhteydessä oli merkittävä. Ulkopuolisen toimijan (Observer Finland) laatiman media-analyysin mukaan tiedotusvälineiden raportointi kokouksesta oli positiivista. Puolustusministeriössä on otettu käyttöön yhteistyössä pääesikunnan kanssa toteutettu mediaseurantajärjestelmä. Järjestelmän kattavuutta ja luotettavuutta on pyritty parantamaan systemaattisesti. Järjestelmä on virkamiesten käytössä intranetin kautta. Puolustusministeriön tiedotusyksikkö on ryhtynyt tuottamaan kuukausittain ilmestyvää mediaseurantaraporttia sekä tapahtumakohtaisia seurantaraportteja, jotka molemmat ovat luettavissa intranetin kautta. Ministeriön verkkosivujen sivulatauksia oli vuonna 2006 vuositasolla yli miljoona. Verkkosivujen tekninen alusta on uudistunut toukokuussa 2006, jonka seurauksena käyttäjätilastoinnin seurantaa on muutettu, joten sivulatauksien lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin kanssa. Puolustusministeriön www-sivujen sivunpyynnöt Vuosi Internetsivujen sivulataukset Puolustusministeriö tuottamien erilaisten uutisaiheiden lukumäärä vuodessa on pysynyt edellisten vuosien tasolla eli keskimäärin noin 4 kpl viikoissa. Puolustusministeriön julkaisemat tiedotteet, uutiset, puheet ja lehtikirjoitukset vuosina Vuosi Julkaistut Julkaistut Julkaistut Julkaistut Julkaistuja uutisia/vuosi tiedotteet uutiset puheet lehtikirjoitukset

19 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2006 asetetut henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite: Varmistetaan työkyvyn kehittämisprosessin toimivuus ja osaamisen hallinta. Erityistä huomiota kiinnitetään esimiestaitojen kehittämiseen ja koko henkilöstön ammatillisuuden vahvistamiseen. Työkyvyn kehittämisessä aloitettiin kuntoutustoiminta yhteistyössä työterveyshuollon ja Kelan kanssa. Kuntoutukseen osallistui viisi henkilöä. Systemaattinen esimieskoulutus aloitettiin ja vuoden aikana oli kaksi koulutustilaisuutta, joissa paneuduttiin kehityskeskusteluprosessin kautta esimiesten valmentamiseen. Lisäksi kolme henkilöä aloitti Haus:in Just- esimieskoulutusprojektin. Muun henkilöstön koulutuksessa painopiste oli EU- puheenjohtajuusvalmennuksessa. Yksittäisten henkilöiden substanssiosaamisen kehittämistä tuettiin normaalin käytännön mukaisesti. Tavoite ei toteutunut täysimääräisesti, koska kaksi keskeistä vastuuhenkilöä oli virkavapaalla, toinen lähes koko vuoden ja toinen puoli vuotta eikä sijaisuuksia saatu täytettyä täysimääräisinä. Tulostavoite: Henkilöstön työkyvyn turvaamiseksi Tyky-toimintaprosessi otetaan täysimääräisesti käyttöön ja laaditaan osaamisen kehittämisohjelma. Tyky toimintaprosessi on otettu osittain käyttöön (mm. edellä mainittu kuntoutustoiminta), mutta osaamisen kehittämisohjelman käynnistäminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Toteutumattomuuteen on syynä edellä mainittu kahden vastuuhenkilön virkavapaus. Tulostavoite: Työtyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden ministeriöiden keskimääräinen taso. Edellisen vuoden kaltaista työtyytyväisyyskyselyä (VMBaro) ei tehty kertomusvuonna johtuen osittain mainittujen kahden henkilön poissaolosta ja osittain siitä, että loppuvuodesta tehtiin henkilöstölle kysely ministeriön kehittämisen suuntalinjoista. Tämän kyselyn pohjalta on käynnistetty erillinen projekti. Viimemainittuun kyselyyn ei kuulunut varsinaisen työtyytyväisyysindeksin laskeminen. Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut Puolustusministeriön henkilöstömäärä vuoden 2006 viimeisenä päivänä oli 138 henkilöä, josta miehiä oli 51 % ja naisia 49 %. Lisäksi ministeriössä oli vuoden aikana korkeakoulu- ja sihteeriharjoittelijoita yhteensä 15 henkilöä. Henkilöstöstä 16 oli määräaikaisia (11,6 %) ja 10 oli viransijaisia (7,3 %), joilla ei ole ministeriössä taustalla vakinaista virkaa. Määräaikaisten ja viransijaisten määrään vaikutti osaltaan Suomen EU-puheenjohtajuus. Henkilöstöstä osaaikaeläkkeellä oli 3 henkilöä (2,2 %). Henkilöstön kokonaismäärä pysyi lähes samana eli vuoden vaihteen tilanteessa lukumäärä oli lisääntynyt 1 henkilöllä eli 0,7 %:lla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

20 18 Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut vuosina Henkilöstön lukumäärä Muutosprosentti edellisvuoteen % 3,9 3,8 0,7 Miesten määrä Naisten määrä Henkilötyövuodet Henkilöstön keski-ikä v. 45,3 45,1 44,9 45 vuotta täyttäneiden osuus % 52,3 48,9 49,6 Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisten henkilöiden %-osuus 94,7 96,2 97,8 Henkilöstökulut sivukuluineen (1 000 euroa) 6 629, , ,6 Sivukulujen osuus maksetuista palkoista ja palkkioista (%) 24,0 22,7 20,5 Henkilöstön keski-ikä ilman harjoittelijoita oli 44,9 vuotta, jossa on nuorennusta 0,2 vuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Miesten keski-ikä oli 47,2 (nousi 0,7 vuodella) ja naisten 42,5 vuotta (laski 1 vuodella). Puolustusministeriön henkilöstön ikärakenne vuosina Henkilöä Henkilötyövuodet toi- 0 < 30 v v v v v v v > 60 v mintayksiköittäin vuosina Henkilöä HA HO PO RO TI TPAK TR HA-hallintoyksikkö, HO-hallintopoliittinen osasto, PO-puolustuspoliittinen osasto, RO-resurssipoliittinen osasto, TI-tiedostus, TPAK-turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristö, TR-tarkastusyksikkö Työhyvinvointi Työterveyshuollossa jatkettiin pääpiirteissään edellisen vuoden tapaan, jolloin toimintaan tuli mukaan vapaaehtoiset terveydenseurantatarkastukset vuotiaille viiden ja yli 50 - vuotiaille kolmen vuoden välein. Lisäksi 5 henkilöä osallistui työterveyshuollon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Ministeriössä otettiin käyttöön liikuntaseteli. Virkistyspalveluihin (mm. uimahallimaksut, jalkapallo- ja salibandy, teatteriliput jne.) käytettiin 265 euroa/htv. Lisäksi tehtiin koko talon kattava henkilöstökysely ministeriön kehittämisen suuntalinjoista. Tässä ky-

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 SISÄLLYSLUETTELO... JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN.1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON ORGANISAATIO...4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...6 Toiminnan vaikuttavuus...6 Toiminnallinen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus. 1.1.1 Puolustusministerin katsaus

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus. 1.1.1 Puolustusministerin katsaus 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Pääministeri Matti Vanhasen huhtikuussa 2007 aloittaneen toisen hallituksen ohjelmassa oli tavanomaista enemmän viittauksia turvallisuus-

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009

Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus...3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...3 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...6

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2009-2012 Toiminnalliset tulostavoitteet

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA FI.PLM.2012-119 1178/20.05.00/ 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus 3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa.

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2005-2008,

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1 (5) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot