Hoito- ja hoivapalvelujen myöntämisen kriteerit

Transkriptio

1 Hoito- ja hoivapalvelujen myöntämisen kriteerit Sosiaali- ja terveyslautakunta Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

2 Sisällys 1. KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN... 4 TUKIPALVELUT... 4 PÄIVÄTOIMINTA... 4 KOTIHOITO... 5 PALVELUTALOT OMAISHOIDONTUKI PERHEHOITO LYHYTAIKAISHOITO TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN LAITOSHOITO TERVEYSKESKUSSAIRAALA

3 Vanhuspalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisia kotipalveluja ja kansanterveyslain (66/1972) mukaista kotisairaanhoitoa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (sostma1507/2007) mukaista avo- ja laitoshoitoa. Omaishoidontuen myöntämistä säätelee Laki omaishoidontuesta (937/2005). Kaikki palvelut perustuvat viranomaisten tekemään päätökseen ja niissä noudatetaan asiakasmaksulakia ja asetusta sekä Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää asiakasmaksutaksaa. Palvelujen myöntämisen perusteet ja käytettävät mittarit ovat suuntaa antavia. Jokaisen asiakkaan palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelujen myöntämisessä käytetään yksilöllistä tarveharkintaa. Palveluja annetaan Liperin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Liperin kunnan ikäihmisille. Palvelutarpeen arviointi ja arvioinnissa käytettävät mittarit: Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä ja Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuen saajilla on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa viimeistään seitsemäntenä (7) arkipäivänä yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä tai ovat palvelujen piirissä, mutta palvelun tarve muuttuu. Kiireellisissä tapauksissa toimitaan välittömästi, kotihoidon palvelut voidaan aloittaa jo seuraavana päivänä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalveluja ja laitoshoitoa on järjestettävä myös kunnassa tilapäisesti oleskeleville. Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävien mittareiden antamat tulokset ovat suuntaa antavia. Mittareina käytetään RaVa-toimintakykymittaria (fyysisen toimintakyvyn arviointimittari), MMSE-muistitestiä ja kotihoidon palvelutarpeen arviointiin soveltuvaa asiakaskorttia. RaVa-indeksin arvo Avun tarve 1,29-1,49 Satunnainen hoidon tarve 1,50-1,99 Tuetun hoidon tarve 2,00-2,99 Valvotun hoidon tarve 3,00-3,49 Tehostetun hoidon tarve 3,50-4,03 Täysin autettava RaVa-toimintakykymittari on ikäihmisten (65-vuotiaat ja vanhemmat) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, 2

4 puhe, liikkuminen, rakon ja suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti sekä psyyke. MMSE (Mini-Mental State Examination)- mittari antaa karkean yleiskäsityksen asiakkaan kognitiivisen suoriutumisen mahdollisesta heikentymisestä. Se ei kuitenkaan ole riittävän herkkä varhaisvaiheessa olevien muistihäiriöiden toteamiseen eikä sillä saada kuvaa muistihäiriön laadusta. Testin kokonaispistemäärä on 30. Alle 24 pistettä merkitsee yleensä poikkeavaa älyllistä toimintakykyä. Kotihoidossa asiakaskortin avulla arvioidaan asiakkaan tuen tarvetta asiakkaan omatoimisuuden ja ulkoisen tuen tarpeen näkökulmasta. Asiakaskortin avulla arvioidaan kognitiivista, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyisyyttä, tuen tarvetta hygieniassa, ravitsemuksessa, kodinhoidossa, vaatehuollossa, kodin ulkopuolisissa toiminnoissa, perussairaanhoidollisissa toimenpiteissä sekä erikoissairaanhoidollisissa toimenpiteissä. Myönnettäviin ikääntyvien palveluihin kuuluvat - tukipalvelut - päivätoiminta - kotihoito - palvelutaloasuminen - omaishoidontuki - perhehoito - lyhytaikaishoito - tehostettu palveluasuminen - laitoshoito 3

5 1. KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN TUKIPALVELUT Kotipalvelun tukipalvelut ovat ennaltaehkäisevää palvelua vähäisen avun turvin kotona selviytyville henkilöille tai täydentävää palvelua säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaille. Kotipalvelun tukipalveluja tarvitsevalle henkilölle tehdään hoidon- ja palvelutarpeen kartoitus, jonka tarkoituksena on kuulla asiakasta, antaa tarvittavaa palveluohjausta, tiedottaa sosiaaliturvasta sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöönottoa. Tukipalvelun piirissä olevalle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Ateriapalvelu Ateriapalvelu voidaan myöntää, jos ruuan valmistaminen kotona ei onnistu ilman ulkopuolista apua eikä ruokailu kodin ulkopuolella ole mahdollista alentuneen toimintakyvyn tai sairauden vuoksi. Ateriat on mahdollista saada kotiin kuljetettuina. Turvapalvelut Turvapalveluja myönnetään asiakkaalle, jonka turvallinen kotona asuminen edellyttää esim. turvapuhelimen käyttöä, kulunvalvonnan järjestämistä tai muita kotona asumisen turvallisuutta edistäviä laitteita. PÄIVÄTOIMINTA Päivätoiminta on kokonaisvaltaista, määräaikaista ryhmämuotoista kuntouttavaa toimintaa kotona asuville ikääntyville. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa kotona selviytymisen edistämiseksi. Sen tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja elämänlaadun ylläpysyminen / kohentuminen. Lisäksi tavoitteena on kannustaa ikääntyviä omatoimisuuteen. Päivätoiminnan tarkoituksena on myös tukea omaishoitajien jaksamista. Ikääntyvien päivätoimintaa järjestetään Liperissä palvelukeskus Konttilanhovissa ja Ylämyllyn monitoimitalolla. Päivätoimintaan sisältyy mm. liikuntaa/voimistelua, pelejä, tehtäviä, musiikkia, laulua, keskustelua, asiantuntijaluentoja ja vierailuja. Toiminta on maksullista sisältäen päivätoiminnan, lounaan, kahvin ja kuljetuksen. Päivätoimintaan haetaan hakemuslomakkeella, jotka käsitellään asiakaskohtaisesti. Ikääntyvien päivätoimintaa järjestetään kolmena päivänä viikossa eri asiakasryhmille. Ryhmien kokoonpano päätetään kriteerien, tarveharkinnan ja käytössä olevien resurssien mukaan. Päivätoimintaryhmän maksimikoko on 8-10 asiakasta. 4

6 Perusteet päivätoimintaan hakeutumiselle: - asiakkaalla on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vajaus - asiakas tarvitsee kokonaisvaltaista kuntouttavaa toimintaa päivittäisten toimintojen ylläpysymiseksi ja parantumiseksi - elämäntilanteesta johtuvat muutokset, esim. yksinäiset ja masentuneet asiakkaat, joilla on syrjäytymisvaara - omaishoidettavien ja omaishoitajien tukeminen - asiakas pystyy toimimaan ryhmässä joko itsenäisesti tai ohjattuna - asiakas pystyy osallistumaan ryhmätoimintaan - asiakkaalla on riski joutua laitoshoitoon KOTIHOITO 1. Säännöllinen kotihoito (kotipalvelu/kotisairaanhoito) Palvelu perustuu palvelutarpeen jatkuvaan arviointiin ja yhdessä asiakkaan / hänen omaisen tai läheisen henkilön kanssa laadittuun ja yhdessä allekirjoitettuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan hoito ja hoiva järjestetään mahdollisuuksien mukaan hänen palvelutarvettaan edellyttävässä ympäristössä, joko hänen omassa kodissaan, pienryhmäkodissa tai palvelutalossa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on turvata asiakkaan tarpeista lähtevä palvelukokonaisuus siten, että asiakas voi asua omassa kodissaan/pienryhmäkodissa/palvelutalossa mahdollisimman kauan saaden yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja hoivaa, jonka lähtökohtana on asiakkaan kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus. Säännöllistä kotihoidon palvelua on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelua voidaan täydentää erilaisilla tukipalveluilla. Mikäli asiakas on poissa säännöllisen kotihoidon piiristä yli yhden (1) kuukauden, arvioidaan hänen palvelutarpeensa uudelleen (=uusi asiakas) Kotihoidon palvelua järjestetään sekä kunnan omana toimintana että palvelusetelillä. Tuetun kotona asumisen palveluseteli voidaan myöntää ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden hoiva- ja hoitopalvelujen ostamiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluseteliyrittäjiltä. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, joka kykenee itse käyttämään valinnanvapauttaan sekä arvioimaan ja valvomaan saamaansa palvelun määrää ja sisältöä tai hänellä on edustaja, joka hoitaa edellä mainitut tehtävät. Palveluseteliä ei voi käyttää tukipalvelujen ostamiseen, esim. siivoukseen ja asiointiapuun. 5

7 Palveluseteli on henkilökohtainen ja se on käytettävä merkittynä voimassaoloaikana. Palveluseteliarvon määrittämisessä ja asiakkaan omavastuuosuuden määrittämisessä noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa asiakasmaksutaksaa. Palvelusetelillä hankitusta palvelusta ei suoriteta arvonlisäveroa. Asiakas ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen palvelusetelillä hankitusta palvelusta. Jos asiakas haluaa ostaa omalla kustannuksellaan lisäpalveluja, on hän oikeutettu kotitalousvähennykseen. 2. Tilapäinen kotihoito (kotipalvelu/kotisairaanhoito) Palvelu perustuu palvelutarpeen lyhytkestoisuuteen ja asiakkaan sen hetkisen terveyden tai elämäntilanteen tukemiseen. Palvelun tulee olla ennalta sovittua ja asiakkaan tiedossa olevaa. Tilapäistä kotisairaanhoitoa voidaan myöntää niille, jotka eivät pysty alentuneen toimintakyvyn takia käyttämään terveyskeskuksen palveluja, esimerkiksi asiakkaat, jotka eivät pääse taksilla terveyskeskukseen. Säännöllisen kotihoidon palveluita myönnetään asiakkaalle: Oma koti - jotka ovat kirjoilla Liperin kunnassa tai joilla on voimassa oleva hoito- ja palvelusuunnitelma omasta kotikunnastaan kansanterveyslain / sosiaalihuoltolain edellyttämiin palveluihin. - joiden toimintakyky on alentunut sairauden, leikkauksen tai muun toimenpiteen vuoksi ja, jotka tarvitsevat kotiutumisvaiheessa tai sairauden pahenemisvaiheessa kotihoidon toimintoihin, joista eivät selviydy omatoimisesti tai omaisten ja läheisten avun turvin. - joilla on pitkäaikaissairaus ja joiden hoito vaatii erityistä ammattitaitoa, esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, vaikeat muistisairaudet tai aivohalvauksesta tai vammasta johtuva toimintakyvyn aleneminen. - jotka ovat saattohoitovaiheessa ja hoito kotiin voidaan järjestää olemassa olevilla resursseilla yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Saattohoitovaiheen toteuttaminen kotona edellyttää omaisen/läheisen sitoutumista läheisensä hoitoon. - joille voidaan turvata inhimillinen kotona selviytyminen. - joiden kotihoidon tuntimäärä jää alle 70 tuntiin kuukaudessa. Yli 70 tuntia palvelua saavien asiakkaiden tarkoituksenmukainen jatkohoito selvitetään yhteistyötahojen kanssa - jotka ovat sotainvalideja ja haitta-aste on vähintään 20 %, alkaen 15% (palvelu toteutetaan ostopalveluna) - joilla on todettu palvelun tarve ja joiden RaVa-indeksi on yli 1.5 tai korkeintaan 3,5. MMSE-testin ja tarvittavien muiden testien tulokset sekä palvelun tarve huomioiden kotihoidon asiakkuus voidaan aloittaa perustellusti RaVan jäädessä alle 1,5. - asiakas selviytyy itsenäisesti tai läheisten avulla kotona ohjauksen ja kotihoidon palvelujen turvin 6

8 Pienryhmäkoti - asiakas saattaa tarvita ajoittain yöhoidon palveluja - RaVa asiakas tarvitsee päivittäin, ohjausta, valvontaa ja kotihoidon palveluja. - asiakas saattaa tarvita yöhoidon palveluja - asiakas saattaa tarvita asumispalvelukokeilua - asiakkaalla saattaa olla kulunvalvonnan tarvetta - RaVa-indeksi on 2- PALVELUTALOT Palvelutalot on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jatkuvasti eriasteista apua ja kotihoidon palveluja suoriutuakseen jokapäiväisestä elämästä. Kela määrittää palvelutalot avohoidon yksiköiksi. Palvelutaloihin valinnan perusteet: - asiakkaalla on fyysisen toimintakyvyn vaje ja hänen toimintakykynsä on laskenut - psyko-sosiaaliset syyt - selviytyminen yöaikaan itsenäisesti, turvapuhelimen tai ajoittaisen yöhoidon palvelujen turvin - liikkuminen pääsääntöisesti ilman ulkopuolista apua, apuvälineitä voi olla käytössä - RaVa-indeksi 2- Palvelutalot: - Liperin palvelutalo Penttilänpiha, Liperi - Neliapilan palvelutalo, Viinijärvi Palvelukeskus Konttilanhovi asiakkaalla on toistuvaa ohjauksen, valvonnan ja kotihoidon palvelujen tarvetta useita kertoja vuorokaudessa - asiakas tarvitsee yöhoidon palveluja - asiakkaalla saattaa olla kulunvalvonnan tarvetta - RaVa-indeksi 2,5 - Yksityisten palvelujentuottajien palveluja suositellaan seuraaville asiakkaille: - siivouspalvelua tarvitsevat asiakkaat - asiointipalvelua tarvitsevat asiakkaat (esimerkiksi apteekki-, kauppa-, pankki- ja saattaja-/asiointipalvelu) 7

9 - asiakkaat, jotka tarvitsevat apua ainoastaan lääkkeiden annostelussa ja / tai lääkkeiden oton seurannassa - asiakkaat, joiden bruttotulot ylittävät 2 000,00 euroa/kk yhden hengen taloudessa ja 2 500,00 euroa/kk kahden hengen taloudessa - asiakkaat, joiden hoidon kustantaa vakuutusyhtiö - asiakkaat, joiden RaVa-indeksi on alle 1,5 Kotihoidon palveluja ei voida myöntää tai palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa: - asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja kieltäytyy palveluista esittämällä kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon - asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin, eikä noudata sitä - asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy kotikäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti. Tällaisissa tapauksissa neuvotellaan erityistyöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa menettelytavoista ja palveluiden jatkamisesta. - ompeleiden poistoa tai haavahoitoa tai verinäytteiden ottoa tarvitsevat liikuntakykyiset asiakkaat (ohjataan terveyskeskuksen vastaanotolle) - asiakkaat, joiden RaVa-indeksi on alle 1.5 (säännöllinen palvelu) 2. OMAISHOIDONTUKI Omaishoitoa säätelevällä lailla omaishoidontuesta (937/2005) tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla ja omaishoitajalle annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä toimeksiantosopimus (omaishoitosopimus), joka on voimassa toistaiseksi tai määräaikaisesti. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa suhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tukea voidaan maksaa hoitajalle porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Lain mukaan hoitopalkkion vähimmäismäärä alkaen on 384,67 /kk ja raskaan siirtymävaiheen aikana, kun hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, maksettava vähimmäispalkkio on 769,33 /kk. Hoitopalkkio voidaan sopia em. säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus ja huolenpidon tarve 8

10 on vähäistä tai siihen on jokin muu perusteltu syy. Vuoden 2015 hoitopalkkioissa on 0,96 %:n korotus vuoteen 2014 verrattuna. Omaishoidontukea myönnetään kunnan harkinnan ja talousarvioon varattujen määrärahojen mukaisesti. Omaishoidontuen myöntämisperusteet tarkistetaan vuosittain. Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua keskeytyksen alkamispäivästä. Omaishoitosopimuksen irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi (2) kuukautta ja hoitajan taholta yksi (1) kuukausi. Omaishoitosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vuorokautta) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää pitempi lomajakso kerrallaan. Ansaitut vapaapäivät tulee pitää sen kalenterivuoden aikana, jolloin omaishoidontukea on maksettu. Joulukuussa ansaitut vapaapäivät voi pitää seuraavan vuoden tammikuussa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista hoidettavalle voi tulla maksettavaksi enintään 11,30 /vrk. Omaishoidon myöntäminen perustuu hoidettavan ja hoitajan kanssa tehtävään arvioon hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Hoidon ja huolenpidon sekä sosiaalipalvelujen tarve selvitetään kotikäynnillä. Arvioinnissa käytetään apuna aikuisilla asiakkailla toimintakykymittareita (RaVa, MMSE). Omaishoidon tuki porrastetaan alkaen hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut huomioiden neljään ryhmään seuraavasti: 9

11 Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmaksi osaksi autettavat asiakkaat; maksettava omaishoidon tuki on 384,67 /kk. (RaVa indeksi (yli 65-v) on pääsääntöisesti ). Toiseen ryhmään kuuluvat täysin autettavat asiakkaat; maksettava omaishoidon tuki on 551,30 /kk. (RaVa- indeksi (yli 65-v) on pääsääntöisesti 3 3,49) Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne asiakkaat, joiden hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 769,33 /kk. Neljännen maksuluokan tukea voidaan maksaa erityistapauksissa, kun kotihoitojärjestelyillä vapautuu laitospaikka ja hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo. Hoitopalkkio on 1143,37 /kk. Toimeksiantosopimuksella järjestettävien omaishoidon tuen sijaishoidon hoitopalkkio aikuisten osalta vuonna 2015 on 84,45 /vrk. 3. PERHEHOITO Perhehoito on tarkoitettu lyhyt- tai pitkäaikaista hoivaa tarvitseville ikääntyville, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Heidän elämänlaatunsa on heikkoa johtuen esimerkiksi alku- tai keskivaiheen muistisairaudesta. Omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä voidaan myös järjestää perhehoidossa. Perhehoito tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. 4. LYHYTAIKAISHOITO Lyhytaikaishoidolla tuetaan asiakkaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja omaishoitajien jaksamista. Lyhytaikaishoitojakso pyritään järjestämään kolmen (3) kuukauden kuluessa palvelutarpeen ilmaantumisesta. Lyhytaikaishoito voi olla kertaluonteista, omaishoitajien vapaan korvaavaa hoitoa tai säännöllisesti toistuvaa intervallihoitoa (esim. kolme viikkoa kotona, yksi viikko hoidossa). Lyhytaikaishoitoa järjestetään tällä hetkellä vanhainkodilla, palvelukeskus Konttilanhovissa ja perhehoidossa. Perusteet lyhytaikaishoitoon hakeutumiselle: - hoitavan omaisen/läheisen tukeminen - omaishoitajan lakisääteinen vapaa tai muu vapaa, esim. sairastuminen - asiakkaan toimintakyvyn säilyttäminen/parantaminen 10

12 5. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tehostettu palveluasuminen on palveluasumisen ja laitoshoidon välimuoto, jossa hoitohenkilöstö on saatavilla ympäri vuorokauden. Asukkaat tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Heidän toimintakykynsä on selkeästi laskenut. Apuvälineiden lisäksi he tarvitsevat hoitajan apua liikkumiseen ja arjen askareissa selviytymiseen. Kognitiivisen toimintakyvyn lasku tuo mukanaan huomattavan ohjauksen ja valvonnan tarpeen. Tehostetun palveluasumisen piiriin asukkaat siirtyvät, kun kotona selviytyminen ei enää ole mahdollista. Tehostettuun palveluasumiseen haetaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Tehostettuun palveluasumiseen asukas ohjautuu pääsääntöisesti SAS-työryhmän (SAS= selvitä, arvioi, sijoita) kautta. Tehostettuun palveluasumiseen valinnan perusteet: - asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa, ei kuitenkaan lääketieteellistä hoitoa - liikkuminen itsenäisesti tai avustettuna apuvälineiden turvin - somaattisesti monisairaat, muistihäiriöistä kärsivät asiakkaat tai asiakkaat, joilla on sairaudesta johtuen vaikeita käytösoireita tai vaikeita pakkotoimintoja tai asiakas tarvitsee erikoishoitoa esim. saattohoidossa - asiakkaan yöaikaista turvallisuutta ei voida taata turvapuhelimen/yöaikaisten kotikäyntien turvin - RaVa-toimintakykymittari 3,0- valintatilanteessa - MMSE alle 18 (testi tehdään tarvittaessa) Tehostetun palveluasumisen yksiköt: - Sarastus, Liperi - Hopeinen kuu, Liperi Tehostettua palveluasumista ostetaan lisäksi yksityisiltä palvelun tuottajilta. 6. LAITOSHOITO Laitoshoitoon sijoittuvat ne ikäihmiset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa toimintakyvyn laskun sekä erilaisten pitkäaikaisten sairauksien vuoksi. Heidän liikkumiskykynsä on huono ja he tarvitsevat runsaasti apua sekä liikkumisessa että päivittäisissä toimissa. Laitoshoitoon sijoittuvat dementiaa sairastavat ovat usein pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavia. Laitoshoitoon sijoittuvat ikäihmiset tulevat pääosin tehostetun palveluasumisen yksiköistä ja terveyskeskussairaalasta. Lähtökohtana on, että kaikki kotona selviytymistä tukevat toimenpiteet ja palvelut on käytetty. 11

13 Laitoshoitoon valinnan perusteet: - asiakas tarvitsee paljon jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa, ei kuitenkaan sairaalatasoista eikä lääketieteellistä hoitoa - liikkuminen yhden tai kahden henkilön avustamana apuvälineiden turvin - asiakas ei ole sairauden tai toimintakyvyn laskun vuoksi enää hoidettavissa muissa yksiköissä - pitkäaikaispäätös on tehty tai suunniteltu tehtäväksi - RaVa-toimintakykymittari vähintään 3,5- valintatilanteessa - MMSE alle 14 (testi tehdään tarvittaessa) Laitoshoitopaikat: - Liperi osasto Iltarusko 7. TERVEYSKESKUSSAIRAALA - asiakas tarvitsee sairaalatasoista lääketieteellistä hoitoa 12