Kempa. Seurakäsikirja. Versio

Transkriptio

1 Kempa Seurakäsikirja 2013 Versio

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Seura yhdistyksenä Hallitus Hallituksen kokoonpano Hallituksen tehtävä Kokoustoiminta Asiakirjahallinto Taloushallinto Jalkapalloseura Toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet Toiminnan arvot Jalkapalloseuran pääperiaatteet Kasvatukselliset pääperiaatteet Liikunnalliset pääperiaatteet Muut pääperiaatteet Pelaajakeskeinen ajattelu lähtökohtana Jalkapalloseuran tavoitteet Lapsen oikeuden urheilussa Jalkapalloseuran organisaatio ja tehtävät Seuran organisaatio ja toimihenkilöt Seuran hallinnon tehtävät Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Valmennuskoordinaattorin tehtävät Valmennustyöryhmä (VTR) Valmennustyöryhmän tehtävät VTR:n toiminta Valmennustoiminta Valmennustoiminnan perusarvot Valmentamisen perusarvot Valmennuksen tavoitteet Seuran kilpailulliset tavoitteet Yksilöiden huomioiminen valmennuksessa Tasoryhmäharjoittelu... 13

3 5.4.2 Maalivahtiharjoittelu Pelaaja urakehitys Seurajoukkueiden muodostaminen Joukkuerakenne ikäluokittain v. ja nuoremmat vuotiaat vuotiaat vuotiaat B- ikäluokka Valmennustoiminnan periaatteita Valmentaja koulutus Ulkoinen koulutus: Valmentajien toiminta osana sisäistä valmentaja koulutusta Joukkueiden toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Jojon toimia ohjaavat periaatteet ja ohjeet Joukkueenjohtajan tehtävät Jojon talouteen liittyvät tehtävät Vanhempien kanssa käytävään yhteistyöhön liittyvät tehtävät Tiedotukseen liittyvät tehtävät Otteluihin ja harjoituksiin liittyvät tehtävät Huoltaja Huoltajan tehtävät Huoltaja joukkueelle Huoltaja pelaajalle Joukkueiden kauden aikainen toiminta Joukkueen velvollisuudet Joukkueiden talkootoiminta Pukeutumisohjeisto Varusteohjeet Tavat kentällä ja kentän ulkopuolella Joukkueen vuosikello Vanhemmat Mitä seura vanhemmilta odottaa... 20

4 9 Menettely ristiriitatilanteissa Menettelytapa Pelaajan rangaistusmenettely Tiedostustoiminta Periaate Viestintä Tiedostusvastuut Ulkoinen tiedottaminen... 22

5 1 Johdanto Seurakäsikirja on tarkoitettu jokaiselle toimintaamme osallistuvalle valmentajalle, toimihenkilölle ja pelaajalle vanhempineen. Seurakäsikirjassa kerrotaan seuran tavasta toimia sekä kuvataan joukkueiden toimintaa, toimihenkilöiden tehtäviä ja kerrotaan vanhempien roolista. Tämän seurakäsikirjan mallina on kiitollisena käytetty Ilves ry:n jalkapallojaoston dokumenttia Ilves Toimintamalli Tuota dokumenttia on käytetty pohjana ja tarvittaessa sovitettu meidän seuran tarpeisiin 2 Seura yhdistyksenä Keminmaan Pallo ry on perustettu vuonna Keminmaan Pallo ry kuuluu jäsenenä Suomen Palloliitto ry:een (SPLPS). Seuran tarkoituksena on edistää jäsentensä liikunta- ja urheiluharrastusta, erityisesti jalkapalloilua, tavoitteena ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen Seura toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla jäsenilleen: kilpailutoimintaa, kunto- ja muuta terveysliikuntaa harjoitus-, koulutus- ja valmennustoimintaa sosiaalisesti kehittävää kasvatustoimintaa tiedotus- ja valistustoimintaa, sekä mahdollisuuden hankkia seuran välityksellä urheiluvälineitä ja -asusteita. 2.1 Hallitus Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 6 jäsentä (2012 viisi jäsentä). Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla, mikäli kaikille on toimitettu kirjallinen tai suullinen kutsu vähintään 3 päivää ennen kokousta.

6 2.1.1 Hallituksen kokoonpano Hallituksen kokoonpano on: Tehtävä Kausi Puheenjohtaja Hannu Raasakka Varapuheenjohtaja Seurasihteeri Ville Paakkari Liisa Väisänen Jäsenet Juha Rönkä Markku Kaarlenkaski Jani Hämäläinen Ilkka Rainto Toiminnantarkastaja Petri Palokangas Hallituksen tehtävä Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. Vahvistaa tehtävän jako keskuudessaan sekä valita tarvittavat jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä. Vahvistavat tarvittavat ohjesäännöt jaostoille, työryhmille ja toimihenkilöille. Vastata seuran taloudesta. Pitää jäsenluetteloa. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. Valita ja erottaa seuran täysipäiväisiksi palkatut toimihenkilöt ja sopia heidän eduistaan Kokoustoiminta Hallitus päättää keskuudessaan miten usein johtokunta kokoontuu sekä seuraavista kokoustoimintaan liittyvistä asioista: kokouksen valmistelu kokouskutsun laatiminen ja lähettäminen esityslistan laatiminen ja lähettäminen kokouspaikkajärjestelyt kokoustekniikan hallitseminen pöytäkirjan laatiminen, pöytäkirjan allekirjoitusten hankkiminen päätösten toimeenpaneminen valtakirjojen kirjoittaminen, vuosikokousjärjestelyt ja sihteerinä toimiminen sekä mahdolliset seminaarijärjestelyt

7 2.1.4 Asiakirjahallinto Seura on velvollinen pitämään asianmukaista asiakirjahallintoa: toimintakertomuksen laatiminen yhdessä johtokunnan ja toimistonhenkilökunnan kanssa toimintasuunnitelman laatiminen, kirjeenvaihdosta huolehtiminen, yhteistyösopimuksista huolehtiminen anomuksien laatimiset seuratietolomakkeiden täyttö Taloushallinto Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus. Seurassa sovitaan taloushallintaan liittyvien toimintojen toteuttamisesta, kuten: seuran maksuliikenne, tiliotteiden tulostus ja tositeaineiston järjestäminen kirjanpitoa varten yhteys tilintarkastajiin ja tarkastuksessa mukanaolo, budjettien laadinta (hallinto) ja yhdistelmä koko seuran budjetista, hallinnon ja jaostojen talousseuranta, tarvittaessa kuukausittainen jaostojen taloustilanteen raportointi joukkueiden tilien avaukset/lopetukset, talousohjeiden päivitykset Jäsentoiminta ja tiedottaminen Joukkueiden taloushallinto hoidetaan seurasihteerin kautta, joukkueille ei tilinkäyttöoikeuksia Seura huolehtii jäsenistään: jäsenpalvelusta huolehtiminen, rekisterien ylläpito, jäsenkirjeen laatiminen ja lähettäminen, seuran nettisivujen päivityksissä neuvominen/tekeminen, seuran päättäjäis- ja juhlajärjestelyihin osallistuminen 3 Jalkapalloseura 3.1 Toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet Keminmaan Pallo ry on pääasiallisesti jalkapalloiluun salibandy erikoistunut seura, muina lajeina on futsal ja Seuran tehtävä on tuottaa laadukasta jalkapallovalmennusta ja jalkapalloiluun liittyvää toimintaa jäsenilleen sekä olla edistämässä ja kehittämässä jalkapalloilun olosuhteita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki seuran toiminnasta syntyvät varat ja tuotot menevät kokonaisuudessaan urheilutoiminnan tuottamiseen, tukemiseen, edistämiseen ja kehittämiseen. KeminmaanPallo ry:n jalkapallotoiminnan tavoitteena on tuottaa jalkapalloharrastuksen välityksellä onnistumisia ja elämyksiä pelaajille, heidän perheenjäsenilleen sekä joukkueiden toimihenkilöille.

8 Keminmaan Pallo ry (KemPa) tulevaisuuden toiminta pelifilosofian osalta perustuu seuraaviin painopisteisiin: 1 Pelataan joukkueena 2 Tehokas tunti, aktiivinen harjoitusaika 3 Kaikki pelaa 4 Kunnioitus 5 Yksilön kehittäminen Tavoitteet painottuvat eri ikäryhmissä eri tavoin. Niiden painotus muuttuu lapsen kasvaessa ja samanikäisillä pelaajillakin voi olla erilaisia painotuksia. Painopisteiden osalta KemPa luo menetelmät joiden perusteella jokainen pelaaja tietää ja taitaa KemPa:n peli-identiteetin ja mallin miten toimia kentällä niin harjoituksissa kuin itse peleissäkin Menestys tarkoittaa paitsi seuran joukkueiden menestystä, myös yksittäisten pelaajien menestystä piirija maajoukkuetasolla sekä lopulta myös kansainvälisillä kentillä. Hyvästä harrastuksesta voi syntyä pelaajalle jopa kansainvälinen ura. Näin toiminnan yksi keskeinen tavoite on myös kasvattaa pelaajia huipulle. 3.2 Toiminnan arvot Seura on kirjannut arvoikseen: Kunnioitus Avoimuus Korkea työn laatu/ammattimaisuus Yhteistyö Tasavertaisuus Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta 1. Häirintää ei hyväksytä Seuratoiminnassa tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua 2. Häirintään puututaan Seurajohto huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny 3. Häirinnällä tarkoitetaan Häirintänä ja epäasiallisena kohteluna pidetään vakavanlaatuista kielteistä käyttäytymistä, joka on jatkuvaa tai toistuvaa. Kielteinen käyttäytyminen voi ilmetä mm. sanattomina viesteinä (esim. ilmeet, eleet), yhteisöstä eristämisenä (esim. ei puhuta tai kielletään muitakin puhumasta ko. henkilön kanssa, ei tervehditä, ei kuunnella, rajoitetaan mielipiteen ilmaisua tai keskeytetään toisen puhe jatkuvasti, eristetään työskentelemään muista erillään), toiminnan jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja vaikeuttamisena esim. jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, työtä mitätöidään tai arvioidaan väärin perustein, maineen tai aseman kyseenalaistamisena (esim. levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, haukutaan, nöyryytetään tai pilkataan),henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisena (esim. huutaminen, suulliset ja kirjalliset uhkaukset, käsiksi käyminen, suora väkivalta tai sukupuolinen häirintä ja ahdistelu)

9 4. Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneen tulisi ottaa tapahtunut puheeksi ja kertoa kokemuksestaan joko välittömästi tai mahdollisimman pian henkilölle, joka hänen kokemanaan käyttäytyi epäasiallisesti. Parhaimmillaan tilanne voisi selvitä jo heidän kesken. Seurajohdon tilanteeseen puuttuminen edellyttää, että häirinnän kohteeksi joutunut ilmoittaa asiasta puheenjohtajalle 6. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittäminen Mahdollisen häirinnän selvittäminen ja arviointi tehdään kuvattujen tilanteiden ja keskusteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella puheenjohtaja tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun. Keskustelut käydään ja muut mahdolliset selvitykset tehdään luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita 3.3 Jalkapalloseuran pääperiaatteet Kasvatukselliset pääperiaatteet Ohjata terveisiin elämäntapoihin Positiivisen ja yritteliään ilmapiirin luominen Onnistumisten ja elämysten takaaminen Nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen Toisten arvostamisen ja huomioon ottamisen kehittäminen Liikunnalliset pääperiaatteet Monipuolisten liikunnallisten perusvalmiuksien kehittäminen Jalkapallon lajitaitojen ja tekniikoiden opettaminen Teknisistä taidoista pelitaitoihin ja urheilijasta jalkapalloilijaksi Osallistuminen liiton/alueen sarjatoimintaan Kilpa ja harrasteurheilun yhteensovittaminen Seura tarjoaa pelaajille hyvän ympäristön kehittyä jalkapalloilijana ja ihmisenä seuran tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa Seuran valmennus perustuu systemaattisuuteen ja suunnitelmallisuuteen Tavoitteellinen toiminta ja pelaajien kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä, koska se on aikaa ja voimavaroja vievää Muut pääperiaatteet Uusien vetäjien tuottaminen junioripelaajille ja uusien seuratoimijoiden kasvattaminen Seuratoiminnan jatkuvuuden takaaminen järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti ja hyvin organisoidusti Tukea urheilun, koulunkäynnin ja opiskelun yhteensovittamista Toiminnan tulee olla kaikilla seuran toiminnan tasolla hyvin dokumentoitua ja mahdollisimman avointa Keskeisin periaate on pelaajakeskeinen ajattelu. Pelaajakeskeisen ajattelun avulla pyritään mahdollistamaan nuoren viihtyminen mahdollisimman pitkään jalkapallon parissa sillä tasolla, jolla hän haluaa ja kykenee pelaamaan

10 3.4 Pelaajakeskeinen ajattelu lähtökohtana Suunnitelma pelaajien ja yksilöiden kehittämiseen. Samantasoisten pelaajien pelaaminen ja harjoittelu samoissa joukkueissa on pelaajan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Seuran tavoitteena on tarjota lahjakkaille pelaajille mahdollisuus harjoitella ja/tai pelata tasoisessaan joukkueessa tai ryhmässä. Lahjakkaiden ja potentiaalisten pelaajien henkilökohtaisen kehittymisen tukeminen siten, että se mahdollistaa yksilötasolla jalkapalloon panostamisen sekä tavoitteiden asettamisen kilpa ja huippu-urheilu tasolle Seura toteuttaa pelaajien kehittämistä ottaen huomion seuraavia näkökulmia: Suhtautuminen jalkapalloon, kouluun ja elämään on erilaista Erilaiset harrastukset Erilaiset koti- ja ympäristöolot Halu ja mahdollisuus harjoitella ja pelata eri määrä On oltava mahdollisuus toimia eri tasoilla. Monipuolisuus Innostuminen Kyllästyminen 3.5 Jalkapalloseuran tavoitteet Tarjota pelaajille laadukasta urheiluseuratoimintaa. Antaa nuorille paljon vastuuta ja palautetta omasta toiminnastaan Tarjota hyvät lähtökohdat terveelliselle ja liikunnalliselle elämäntavoille ja auttaa kehittämään perustan elinikäiselle harrastukselle Seuran toiminta on tavoitteellista ja hauskaa, sillä autamme pelaajia nauttimaan hyvästä harjoittelusta ja toiminnasta. Autamme pelaajiamme kehittymään huippujalkapalloilijaksi ja edustamaan seuraa eri organisaatioissa, kuten mm piirijoukkueet, aluejoukkueet jne. 3.6 Lapsen oikeuden urheilussa Nuori Suomi on määritellyt urheiluun seuraavat lapsen oikeudet, ja niitä KemPa kunnioittaa jalkapallon pelaamisen tarjoamassa kasvatusympäristössä ikäluokkavaiheen periaatteen mukaisesti: Oikeus iloon sekä oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua tasavertaisena muiden kanssa Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen Oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, urheilumenestyksestä riippumatta

11 4 Jalkapalloseuran organisaatio ja tehtävät 4.1 Seuran organisaatio ja toimihenkilöt KemPa organisaatio koostuu hallituksesta sekä valmennuskoordinaattorista, joukkueenjohtajista, valmentajista ja huoltajista 4.2 Seuran hallinnon tehtävät Tehtäviin kuuluu kaikki aktiviteetit liittyen yhdistys- ja seuratason toiminnan organisointiin. Hallinto luo omalta osaltaan puitteet toteuttaa seuran tarkoitusta. Puheenjohtajan tehtävät Toimintasuunnitelma ja talousarvio Toimintakertomus Seuran talous Varainhankinnan edistäminen, seuran markkinointi Yhteydenpito yhteistyö kumppaneihin Seuran edunvalvoja Hallituksen antamat tehtävät Kk-raportointi Kilpailu- ja nuorisotoiminnan valvominen Kehittää seuratoimintaa, seuratoiminnan opas ja sen mukaisen toiminnan valvonta Ohjaa, auttaa ja valvoo Seurakellon ylläpito Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Vuosikellon osalta KemPa ottaa 2013 vuoden alusta käyttöön mallin jossa suunnitelmallisuus laitetaan vuosikelloon Valmennuskoordinaattorin tehtävät Junioritoiminnan suunnittelu yhdessä valmentajien kanssa Järjestää seuran sisäinen koulutus Valmennuksen linjaus (lähtökohtana KemPa pelikirja) Valmentajien tuki (valmennus ohjelmat, pelaajat ) Valmennukseen liittyvä yhteydenpito Palloliittoon, seuroihin, yhteistyö Tiedon hankkiminen, välittäminen Pelaajien kehitysohjelmat 4.3 Valmennustyöryhmä (VTR) Valmennustyöryhmän tehtävät Seuran valmennuskoordinaattori, yhdessä valmentajien kanssa vastaa seurassa jalkapallon teknisestä ja taktisesta sisällöstä sekä siitä miten sitä toteutetaan seura- ja joukkuetasolla. VTR vastaa valmennustoiminnan laadullisen ja määrällisen toiminnan jatkuvasta kehittämisestä sekä ohjaa ja valvoo joukkueissa tapahtuvaa valmennusta.

12 4.3.2 VTR:n toiminta KemPan valmentajat kuuluvat kuuteen ryhmään. Nämä ovat: 1 Miesten edustus xxxx xxxx 2 99/00- ikäluokka: Ilkka Rainto ikäluokka: Jani Hämäläinen 4 02-ikäluokka: Juha Rönkä 5 04-ikäluokka: JP- Suopajärvi, Ville Manniala 6 05-ikäluokka: Veera Palokangas 7 Tytöt: Ville Paakkari, Ilkka Rainto Maalivahtivalmennus toimii omana yksilöosanaan. Maalivahtivalmennuksen koordinaattorina, sekä -valmennuspäällikkönä toimii seuran valmennuskoordinaattori. Yksittäisten joukkueiden valmennus organisoidaan valmennustiimi- ajattelun mukaan. Jokaisessa valmennustiimissä on yksi päävalmentaja, ja kaksi valmentajaa. Lisäksi valmennustiimiin voivat kuulua eri määrä apuvalmentajia, maalivahtivalmentajia, huoltajavalmentajia, sekä erilaisia tekniikkavalmentajia. Valmentajien keskinäistä vuorovaikutus ja yhteistyö varmistetaan ikäluokkaryhmien kautta sekä valmentajien kausitapaamisilla. Harjoittelun suunnittelua ohjataan pelikirjan kautta. Siinä on määritelty harjoittelun painopistealueet tiettyjen ikävaiheiden mukaisesti, sekä esitetty keskeiset esimerkkiharjoitteet. Valmennuksen suunnittelua ohjaa vahvasti jatkossa myös seuran yhteinen valmennuskalenteri sekä valmennus/harjoittelupäiväkirja. Kalenterin tavoitteena on yhtenäistää valmennuksen jaksotuksia ja sitä kautta helpottaa joukkueiden yhteistyötä. Kaikki yhdessä tehty valmennusmateriaali kootaan sähköiseen muotoon seuran kotisivuille salasanojen taakse. Läheisten ikäluokkien yhteistyötä tuetaan, jotta jokaisella pelaajalle saadaan optimaalinen kehittymisympäristö. 5 Valmennustoiminta 5.1 Valmennustoiminnan perusarvot Rehellisyys Kehittyminen edellyttää rehellistä arviointia Uskalla sanoa mielipiteesi, uskalla vastaanottaa arvioita Arvioi edessä, älä takana Avoimuus Toiminnan sisäinen tiedonkulku on avointa ja kehitykseen tähtäävää Uskalla laittaa itsesi peliin = jaa tietoa -> saat tietoa Luotettavuus Asiallisesti sovittu on helppo pitää. Ole luottamuksen arvoinen Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus luovat luotettavuutta Henkilökohtaisuus Persoonallisuus ilmenee tapoina valmentaa, opettaa ja oppia Ole oma persoonasi. Seurakäsikirja antaa raamit työlle, jota omalla ammattitaidollasi teet

13 5.2 Valmentamisen perusarvot Yksilöllisyys Harjoittelun ja pelaamisen ydin on pelaajien kehittämisessä yksilöinä Yhtenäisyys Seuralla on oma pelillinen linja ja yhtenäiset toimintamallit. Jokainen on oma persoonansa yhtenäisissä puitteissa Valmentajien yhteistyö on kehittymisen takaamiseksi ensi arvoisen tärkeää Korkea laatu Valmennustapahtumat toteutetaan aina parhaalla mahdollisella tavalla Toiminta on aina laadukkaasti organisoitua ja tiedotettua Korkea vaatimustaso Edellytämme oikeita asioita jatkuvasti Pyrimme jatkuvaan kehitykseen Jokaiselta pelaajalta edellytetään henkilökohtaista huippusuoritusta Annamme tänään eilistä paremman mahdollisuuden kehittyä 5.3 Valmennuksen tavoitteet Tavoitteiden asettelussa näkökulma on ensisijaisesti yksilökohtaisessa pelaajakasvatuksessa Seuran kilpailulliset tavoitteet Edustusjoukkue nousee III-divisioonaan 2013 Harrastetoiminta Tarjoaa yksilön taitoja kehittävän ja hienon harrastuksen laajalle joukolle joukkueurheilusta kiinnostuneita pelaajia Lisenssipelaajien määrä nousee 150 pelaajaa Toimenpiteet: 5.4 Yksilöiden huomioiminen valmennuksessa Pelaajakohtaisen urakehityssuunnitelman luominen (vanhemmat ikäluokat): Pelaajakohtainen kehityskeskustelu ja tavoitteiden kartoitus Pelaajan sijoittaminen taitoja vastaavaan seurajoukkueeseen Pelaajille taataan riittävä määrä pallollisia harjoituksia Tasoryhmäharjoittelu Tasoryhmäharjoittelulla ja ajattelulla pyritään saamaan kaikille pelaajille oman tasoinen toimintaympäristö. Kiinnitetään pelaajien syntymävuoden sijasta huomiota sen hetkiseen taitotasoon ja potentiaaliin niin, että jokaiselle tarjotaan omantasoinen ja itseä kehittävä harjoitteluympäristö Maalivahtiharjoittelu Valmennuskoordinaattori suunnittelee ja koordinoi seuran maalivahtivalmennuksen. Valmennuskoordinaattorin apuna toimii 2-3 nimettyä maalivahtivalmennukseen valmentajaa. Maalivahtien yksilöharjoittelun suunnittelussa huomioidaan myös maalivahdin fyysisen harjoittelun tarve. Laaditaan henkilökohtainen harjoitussuunnitelma yhteistyössä maalivahdin joukkueenvalmentajan kanssa.

14 5.4.3 Pelaaja urakehitys Jokaista pelaajaa tuetaan luomalla tehtäväkeskeinen, omaa kehittymistä ja yrittämistä korostava toimintaympäristö ja ilmapiiri. Kehitystä mitataan jokaisen pelaajan oman edistymisen mukaan ja häntä ohjataan jatkuvan seurannan kautta siihen toimintaympäristöön joka tukee kunkin pelaajan urakehityspolkua. Seura tarjoaa jokaiselle pelaajalle urakehityspolun ja tukee häntä sen kulkemisessa yksilön tarpeiden mukaisesti. Monipuolisimmillaan pelaaja kiertää vuoden sisällä, vuodesta toiseen, useiden joukkueiden välillä osallistuen Piirijoukkue, Aluejoukkue jne. toimintaan, Kaikki eri variaatiot näiden pelaaja urakehityspolkujen välillä ovat mahdollisia. Koko pelaajauran korostetaan yksilön viihtymistä edistävää tehtäväsuuntautuneisuutta ja mahdollistetaan omaa kehittymistä ja yrittämistä korostava toimintaympäristö ja hyvä motivoitunut ilmapiiri Seurajoukkueiden muodostaminen E, F ja G ikäluokissa ensisijaisesti iän mukaisesti, kuitenkin niin, että jatkuvan ympärivuotisen seurannan pohjalta yksittäisiä pelaajia ohjataan aina taitotasonsa mukaiseen ympäristöön varmistaen joukkueen sisällä mahdollisimman pienet erot taitotasoissa. D Edustus ensisijaisesti taitotason ja motivaation mukaan jatkuva ympärivuotinen seuranta mahdollistaa kokoonpanojen muutokset läpi vuoden 5.5 Joukkuerakenne ikäluokittain v. ja nuoremmat Joukkueet muodostetaan ikäkausittain. Harjoitusryhmiä voidaan muodostaa joustavasti joukkueen sisällä. Harjoittelukerrat 2+1 kertaa viikossa Kullakin ryhmällä oma vastuullinen vetäjä, apuvetäjät voivat olla mukana myös muiden ryhmien toiminnassa. Laaditaan kirjallinen valmennussuunnitelma, joka toimitetaan seuralle. Taataan Kaikki Pelaa pelin takuu kauden aikana Osallistutaan valittuihin lähiturnauksiin/piirisarjaan vuotiaat Ikäryhmillä on omat joukkueensa. Harjoittelukerrat 2-3 kertaa viikossa Joukkueella oma vastuullinen vetäjä Laaditaan kirjallinen valmennussuunnitelma, joka toimitetaan seuralle. Taataan puolen pelin takuu kauden aikana (Kaikki Pelaa). Osallistutaan piirisarjaan, jonka osallistumismaksun maksaa seura Joukkueet vastaavat peli/turnauskohtaisista kuluista. Turnauksia/harjoituspelejä myös talvikaudella. Suoritetestaukset aloitetaan 10v.-ikäryhmästä alkaen vuotiaat Kukin ikäryhmä muodostaa oma joukkueensa. Harjoittelukerrat 3-4 kertaa viikossa siten Joukkueella oma vastuullinen valmentaja Laaditaan kirjallinen valmennussuunnitelma, joka toimitetaan seuralle.

15 Taataan laadukas peliaika kauden aikana kaikille, harjoittelumotivaation / peliesitysten mukaan Säännöllinen suoritetestaus kauden aikana. Osallistutaan piirisarjaan, jonka osallistumismaksun maksaa seura Joukkueet vastaavat peli/turnauskohtaisista kuluista. Osallistutaan valittuihin valtakunnallisiin ja/tai kansainvälisiin turnauksiin Turnauksia/harjoituspelejä tasaisesti läpi kauden vuotiaat toimintaa jatketaan kuten ed. ikäluokissa B- ikäluokka kilpajoukkueita, joissa pelaajaa, pelaavat tasonsa mukaisesti SPL sarjoissa, pelaajat sijoittuvat joukkueisiin taidon ja motivaation perusteella 5.6 Valmennustoiminnan periaatteita Valmentaja ottelutilanteessa: On positiivinen ja luottavainen Ei kritisoi tuomareita, vaan antaa palautteen tuomarille ottelun jälkeen Ei arvostele vastustajaa Antaa vaihtopelaajille peliaikaa 5.7 Valmentaja koulutus Ulkoinen koulutus: Kaikilla vastuu valmentajilla D-taso, tavoite 2014 C-ikäluokasta ylöspäin vähintään C-taso, tavoite Valmentajien toiminta osana sisäistä valmentaja koulutusta. Kaikki mahdollinen tietotaito koostetaan yhteen paikkaan joka on kaikkien valmentajien käytössä. Päivitetään koulutuksien kautta valmentajien osaamistaso ja tietämys tarvittavalle tasolle. Luodaan keskusteluyhteys, jonka avulla pystytään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla KemPa:n pelikirjan mukaisesti 6 Joukkueiden toimihenkilöt ja tehtävät Toimihenkilöt tekevät työtään joukkueen eteen vapaaehtoisina ja täten on kohtuullista edellyttää että toimintaympäristö on positiivinen ja tekeminen on mukavaa.

16 6.1 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtajan työssä korostuu kiinteä yhteistyö joukkueen muiden toimihenkilöiden, valmentajien sekä seurajohdon kanssa. Joukkueenjohtaja toimii yhdyshenkilönä seuran ja joukkueen välillä. Joukkueenjohtaja tekee yhteistyössä vastuuvalmentajan kanssa kauden toimintasuunnitelman seuran mallin ja ohjeiden mukaisesti. Joukkueenjohtaja osallistuu vastuuvalmentajan kanssa toimintasuunnitelman toteuttamiseen joukkueessa ja tukee seuran toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnallaan joukkueen valmennusta. Toimintasuunnitelman muokkaaminen on joukkueenjohtajan ja vastuuvalmentajan yhteistyötä Jojon toimia ohjaavat periaatteet ja ohjeet Oikeudenmukaisuuden periaate Tasapuolisuuden periaate Avoimuuden periaate Luottamuksellisuuden periaate Tunne vastuusi pelaajista Ota selvää säännöistä ja välitä tietosi edelleen pelisääntöjen tunteminen kuuluu sinun toimenkuvaasi. Muista, että sinua koskevat samat käyttäytymissäännöt kuin valmentajiakin. Omalla käytökselläsi annat pelaajille esimerkkiä sekä vaikutat siihen kuvaan, joka seuran pelaajista ja toiminnasta syntyy Auta valmentajaa huolehtimaan siitä, että kaikki joukkueen pelaajat käyttävät sääntöjen vaatimia ja sääntöjen mukaisia varusteita. Joukkueenjohtaja hoitaa joukkueen käytännön asiat tai tarvittaessa delegoi tehtäviä muille toimihenkilöille tai vanhemmille, joiden tehtävänä myös on omalta osaltaan vastata joukkueen toiminnasta. 6.2 Joukkueenjohtajan tehtävät Jojon talouteen liittyvät tehtävät Toimintasuunnitelman laatimiseen osallistuminen ja sen huomioiminen, että joukkueen keräämillä varoilla taataan laadukas toiminta. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan. Talkootöiden ohjeistaminen ja toteuttaminen seuran antamien ohjeiden mukaan. Seuraa joukkueen maksuliikennettä ja käytettävissä olevaa rahamäärää yhteistyössä rahastonhoitajan kanssa. Vastaa valmentajan kanssa toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana. Jos joukkueen toiminta uhkaa ylittää selvästi vanhempainkokouksen hyväksymän talousarvion, kutsuu joukkueenjohtaja vanhempainkokouksen koolle, joka arvioi toiminnasta aiheutuvaa uutta kustannustasoa. Joukkueenjohtajan on lähetettävä toimintasuunnitelma ja talousarvio annetun ohjeistuksen mukaisesti erikseen määrätylle seuran henkilölle. Vastaa rahastonhoitajan kanssa siitä, että kaikki vanhemmat suorittavat ajallaan seuran toimintamaksun Vanhempien kanssa käytävään yhteistyöhön liittyvät tehtävät Joukkueen vanhempien toiminnan organisointi ja yhteydenpito. Vanhempien toiminnan vetäjä. Vastaanottaa uudet juniorit ja heidän vanhempansa. Kutsuu koolle vanhempainkokoukset. Vastaa joukkueen varustehankinnoista seuran laatiman ohjeistuksen mukaisesti. Sopii valmentajan kanssa miten pelillisistä asioista tiedottaminen pelaajille ja vanhemmille hoidetaan.

17 Sopii vanhempien osallistumisesta joukkueen yhteisiin asioihin (pelisääntöjen toteuttaminen, turnaustyöt ym.) Tiedotukseen liittyvät tehtävät Sopii vanhempainkokouksessa selkeät tiedottamisen toimintamallit Joukkueen toiminnasta tiedottaminen vanhemmille Kahdensuuntainen tiedottaminen joukkueen ja seurajohdon välillä Osallistuminen seuran tiedottamiseen erillisen ohjeen mukaisesti Pitää yllä pelaajien yhteystietoluetteloa ja toimittaa muutokset seuralle Laatii sähköpostiin jakeluluettelon joukkueelle tiedottamista varten ja tiedotta vanhemmille heidän velvoitteensa ylläpitää toimivia yhteystietoja Otteluihin ja harjoituksiin liittyvät tehtävät Vierasotteluiden matkajärjestelyt ja aikataulutus yhteistyössä turnausyhdyshenkilön kanssa Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus-. leiri- ja harjoitusmatkoilla sekä järjestää kuljetukset, ateriat, välipalat ja majoitukset. Varmistaa kotiotteluiden ottelujärjestelyt, tuomarit ja vierasjoukkueille tiedottamisen. Hoitaa pöytäkirjat ja ottelutulosilmoitukset piiriin ja liiton sarjoissa pelaavien joukkueiden suhteen. Tekee tarvittavat turnaustiedotteet. Hoitaa leirivaraukset ym. erityisohjelman harjoitusleireille yhteistyössä joukkueen muun johtoryhmän kanssa. Tukee toiminnallaan valmentajien työrauhaa 6.3 Huoltaja Joukkueen huoltaja on tärkeä osa joukkuetta. Huoltaja toimii tiiviissä yhteistyössä valmennuksen, joukkueenjohdon, pelaajan ja vanhempien kanssa. Huoltajan toimenkuva määräytyy usein joukkuekohtaisesti joukkueen valmentajien ja tietysti huoltajien omien taitojen ja valmiuksien mukaan sekä joukkueen erilaisten resurssien mukaan Huoltaja joukkueelle 6.4 Huoltajan tehtävät Huoltaa joukkueen varusteet Selvittää erilaiset tarpeet ja sopii hankinnat joukkueenjohdon kanssa esim. ensiapuvälineet Vastaa omalta osaltaan joukkueen harjoitus- ja pelitapahtumien onnistumisesta Huolehtii harjoituspaikan kunnon ja tarvittaessa opastaa pelaajia huolehtimaan omasta vastuusta siisteyden suhteen Huolehtii pelitapahtuminen varusteet (juomapullot, pallot, ensiapu- ja huoltovarusteet) Vastaa omalta osaltaan joukkueen omien sääntöjen noudattamisesta, joista toteutus ja noudattamisvastuuta on myös muilla vanhemmilla Avustaa valmentajia tarvittaessa Huoltaja pelaajalle Vastaa pelaajien huollosta kaikissa tapahtumissa Seuraa pelaajien varusteiden sopivuutta ja turvallisuutta yhteistyössä valmentajien kanssa Opastaa pelaajia hygienia- ja terveysasioissa Tuntee hyvin pelaajat ja toimii tarvittaessa linkkinä pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä

18 7 Joukkueiden kauden aikainen toiminta Joukkueet valitsevat keskuudestaan joukkueenjohtajan edustamaan joukkuetta seuratoiminnan kokouksissa, kuten jojo-kokouksissa. Kokouksien tehtävänä on toimia vanhempien ja seuran välisenä vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä. Kokouksissa käsitellään mm seuraavia asioita: Kauden yleistä toimintasuunnitelmaa (vuosikello) Turnausasioita Seuran ja juniorijaoston asioita Kokoukset toimivat joukkueiden vanhempien taholta yhtenä vaikuttamisen ja palautteen antamisen välineenä Valmennusjohto selvittää kauden valmennukselliset painopisteet Kokouksissa sovitaan myös yleensä erilaisista pelisäännöistä 7.1 Joukkueen velvollisuudet Joukkueilla on velvollisuuksia seuraa kohtaan Velvollisuuksia ovat mm: Joukkue vastaa, että pelaajien toimintamaksut tulevat hoidetuiksi Joukkue hoitaa pelaajien vakuutusturvan/lisenssit Joukkue hankkii yhtenäisen asun ohjeiden mukaan pelaajille, sekä tarvittaessa valmentajille, joukkueenjohtajille ja huoltajille Joukkue huolehtii omista turnausmaksuistaan. Joukkue huolehtii kauden aikana omista erotuomarimaksuistaan Joukkue hankkii valmentajille heidän valmennustoiminnassaan tarvitsemansa välineet. Hankitut välineet ovat joukkueen omaisuutta, joka on valmentajan käytössä joukkueen kauden aikana. Valmentajien velvollisuus on palauttaa välineet takaisin joukkueelle kauden päätyttyä. Toimintaansa varten joukkueen vanhemmat keräävät rahaa yhdessä sopimiensa periaatteiden mukaisesti. Rahaa voi hankkia mm. joukkueasun mainoksilla, talkoilla ym. Loput joukkueen tarvitsemat varat on vanhempien luonnollisesti maksettava suoraan joukkueelle Jokaisella joukkueella tulee olla joukkueenjohtaja Joukkueenjohtajan tehtävä on valvoa että seuran ja jaostojen antamien ohjeiden mukaiset toimet tulee joukkueen toimesta tehtyä. 7.2 Joukkueiden talkootoiminta Talkoot organisoidaan joukkueenjohdon tai seuran toimihenkilöiden taholta. Osallistumalla joukkueen järjestämiin talkootöihin, voidaan vaikuttaa joukkueen budjetin määräytymiseen. Talkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista 7.3 Pukeutumisohjeisto On pelaajan, joukkueen ja seuran edun mukaista että pelaajat käyttävät jalkapalloon liittyviä asusteita yhtenäisen käytännön mukaan, koska se luo ulkopuolisille seuran toiminnasta paremman kuvan. Seura määrittelee ja ohjeistaa joukkueet vuosittain eri asukokonaisuuksien käyttämisestä joukkueissa. Joukkueet hankkivat asusteensa siltä seuran yhteistyötaholta, jonka kanssa varuste sopimus on vuosittain voimassa. Asusteet 2013: Painatukset 2013: Intersport Kemi Silkkipaino Äxä

19 7.4 Varusteohjeet KemPa:n peliasu, jonka merkki on Adidas Ykkösasu: vihreävalkoinen raitapaita, valkoiset housut ja vihreät sukat Muita seura-asuja ovat mm. College asu: Adidas 7.5 Tavat kentällä ja kentän ulkopuolella Jalkapallojoukkue muodostaa kiinteän ja lukumääräisesti ison ryhmän, jonka toiminta tulee hyvin huomioiduksi. Siitä syystä sen jokaisen jäsenen on hyvä tiedosta edustavansa seuraa liikkuessaan kentän ulkopuolella joukkueen eri tilaisuuksissa. Hyvään joukkueen edustamiseen kuuluu rehti ja iloinen henki. Tähän liittyy omalta osaltaan myös yhtenäinen pukeutuminen seuran ja joukkueen asuihin. Hyvät tavat antavat pelaajista, joukkueesta ja koko seurasta hyvän kuvan. Ei vain kentällä vaan myös pelien ulkopuolella, pelimatkoilla, kotona ja koulussa. Siisteyden ja järjestyksen perussäännöt ovat keskeisiä noudatettavia asioita. Rahankäytöstä turnauksissa on syytä sopia selvät pelisäännöt mm. turnauksiin mukaan otettavan rahamäärän suhteen. Pelikentällä omia kannustetaan. Vastapuolen hyviä suorituksia pitää kunnioittaa. Muiden pelaajien suoritusten häiritseminen eivät kuulu hyvään käyttäytymiseen jalkapallokentillä. Pukuhuoneiden siisteydestä vastaaminen on tärkeää. Joukkueissa jokaisella pelaajalla on vastuu huolehtia, että pukuhuoneet ja muut joukkueen käyttämät tilat ovat ainakin vastaavassa tilassa pelaajien lähtiessä kuin sinne tullessa. 7.6 Joukkueen vuosikello Joukkueiden toiminnan vuosikellona voidaan pitää seuraavaa jaoteltua tehtäväluetteloa: LOKAKUU Liitonsarjat päättyvät Piirin taitokilpailut Joukkueenjohtaja ja vastuuvalmentajat aloittavat toimintasuunnitelman työstämisen seuraavalle kaudelle Kauden päättäjäiset MARRASKUU-JOULUKUU Uuden kauden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valmennussuunnitelma JOULUKUU Seuraavan kauden turnaukset joukkueittain seuralle (ne mitkä tiedossa) Lisenssit seuraavalle kaudelle TAMMIKUU Edellisen kauden toimintakertomus ja tilinpäätös ja tilinpäätöskertomus

20 HELMIKUU Pelaajaluettelot ajan tasalle MAALISKUU-HUHTIKUU Sarjailmoittautumiset Sarjamaksut Joukkueen sisäiset pelisäännöt Pelaajien ja valmentajien pelisäännöt seuralle TOUKOKUU-KESÄKUU Piiri ja palloliitonsarjat alkavat HEINÄKUU Sarjatauko ELOKUU Sarjat jatkuvat SYYSKUU Piirisarjat päättyvät 8 Vanhemmat Vanhemmat ovat sekä seuratoiminnan että nuorten urheilun harrastamisen avaintekijöitä, sillä ilman vanhempien mukanaoloa, tukea ja kiinnostusta lasten harrastukset eivät ole mahdollista järjestää. Seuran yksi keskeisimpiä tavoitteita on, että vanhemmat tulevat riittävän hyvin informoiduksi toimintamme tavoitteista, toimintavoista ym. pelaajien kehittämiseen liittyvistä asioista. Tätä kommunikaatiota seura jakaa vanhempainpalaverien, joukkueenjohtajien, seuran vuosikokousten ja muiden tilaisuuksien kautta 8.1 Mitä seura vanhemmilta odottaa Vanhemmat suhtautuvat oikeanlaisesti lasten ja nuorten harrastuksiin silloin kun he jaksavat kannustaa nuoria hyvässä harrastuksessa, mutta liikoja paineita menestymisen suhteen ei ole hyvä luoda, sillä on mahdollista pelaajalla olevan eri tavoitteet kuin vanhemmilla KANNUSTA KUNNIOITA Valmennuksessa jokaiselle juniorille tarjotaan mahdollisuudet harjoitella ja kehittää itseään ja valmentajien tehtävä on pelaajien ohjaaminen joukkueen tapahtumissa. On hyvä tietää, että pelaajille usein on juuri harjoittelu ja pelaaminen tärkeämpää kuin voitto ja kunnia. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että pelaajat (nuoremmissa ikäluokissa) saapuvat sovitun ajoissa harjoituksiin ja otteluihin ym. tilaisuuksiin varusteet mukanaan. Seurassa keskeinen osa tiedottamisesta järjestetään sähköisesti. Otteluissa toivomme vanhempien sijoittuvan toiselle puolelle kenttää kuin missä vaihtopenkki sijaitsee. Vaihtopenkki ja pukukoppi kuuluvat vain pelaajille, valmentajille, huoltajille ja joukkueenjohtajille.