Kati Lehtonen. Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen. Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 225 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2009

3 TIIVISTELMÄ Kati Lehtonen: Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Lasten ja nuorten elämäntavan yksikkö LINET, Jyväskylä 2009 Liikunta- ja urheiluseuratoiminnan keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi on nostettu ohjaaja- ja valmentajakoulutus. Osaavat ja innostuneet ohjaajat ja valmentajat nähdään seuratoiminnan tukipilareina, jotka samalla vaikuttavat myönteisesti seuran imagoon ja liikkujien motivaatioon. Yhtenä kehitystoimenpiteenä on ollut 6-19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystuki, josta on myönnetty koulutustukea vuodesta 2006 alkaen. Kehitystuen koordinoijana on ollut Nuori Suomi ry ja rahoittajana opetusministeriö. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, kuinka ohjaajien ja valmentajien kouluttamiseen kohdennetut seuratoiminnan kehitystukihankkeet ovat onnistuneet tukea saaneissa seuroissa. Lisäksi on haluttu tietää, miten seuratoimijat määrittelevät osaavan ja innostuneen valmentajan ja kuinka heidän osaamista voitaisiin kehittää. Aineisto kerättiin kyselyjen (n=566) ja teemahaastattelujen (n=8) avulla keväällä Kyselyt kohdennettiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille, lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Teemahaastattelut tehtiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille. Kohderyhmänä olivat vuonna 2007 ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen seuratoiminnan kehitystukea saaneet seurat (n=146). Seuratuen avulla ohjaajia ja valmentajia oli koulutettu monin eri tavoin. Seuratoimijat kokivat, että tuen avulla toteutettu hanke oli muuttanut koulutustoimintaa systemaattisemmaksi ja siihen oli kiinnitetty enemmän

4 huomiota. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat koettiin seuratoiminnan avainhenkilöiksi. Lasten ja nuorten vanhemmat arvostivat koulutettuja ohjaajia ja valmentajia. Seuroille koulutetut ohjaajat ja valmentajat olivat tärkeitä markkinoinnin ja julkisuuskuvan vuoksi. Osaava ja innostunut ohjaaja ja valmentaja nähtiin kannustavana henkilönä, joka osaa luoda harjoituksiin hyvän ilmapiirin sekä tehokkaat ja sisällöllisesti hyvät harjoitukset. Työmotivaation kannalta tärkeä tekijäohjaajille ja valmentajille oli seuratoiminnassa ja ryhmissä vallitseva positiivinen ilmapiiri. Osaamisen tueksi he kaipasivat keskustelumahdollisuuksia muiden valmentajien ja ohjaajien kanssa, malleja lajitaitojen opettamiseen sekä keinoja lasten ja nuorten innostamiseen. Koulutukseen suunnattu kehitystuki koetaan seuroissa erittäin tarpeelliseksi ja se mahdollistaa hankkeiden toteutuksen. Seuroissa on sisäistetty koulutuksen merkitys ja siihen ollaan valmiita panostamaan myös itse. Koulutusten suunnittelussa on tulevaisuudessa huomioitava seuratoimijoiden niukkenevat aikaresurssit. Tarjonnan pitää olla sekä laji- että sosiaalisia taitoja painottavaa, lähiympäristössä tapahtuvaa ja kestoltaan lyhyttä. 4

5 Sisällys Saatteeksi Hankearvioinnin lähtökohdat Ohjaajat ja valmentajat Nuoren Suomen painopisteenä Nuori Suomi VOK -hankkeessa Kansallinen liikuntapolitiikka tienviitoittajana Käsitteitä ja tutkimuksia Ohjaaja vai valmentaja? Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen rakenne Seuratoiminnan muutos Sinettiseuroille suunnatut kyselyt Ohjaajat ja valmentajat Norjan ja Ruotsin seuratukihankkeissa Kyselyn tulokset Kyselyn toteutus Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten vanhemmat Seurajohto Ohjaajat ja valmentajat Ohjaajien ja valmentajien koulutustaso ja toiminnan motiivit

6 Ohjaajien ja valmentajien perehdyttäminen seuran toimintaan Seurajohdon sekä ohjaajien ja valmentajien näkemykset koulutuskuluista Ohjaajille ja valmentajille maksetut korvaukset Minkälainen on osaava ohjaaja tai valmentaja? Keinot ohjaajien ja valmentajien kannustamiseen ja osaamisen kehittämiseen Hyvän urheiluseuran tunnusmerkit Haastattelujen satoa Seurahaastattelujen toteutus Hankekuvaukset Kertaalleen keksittyä ruutia tarvitse keksiä uudelleen Kaikesta tuesta, isosta tai pienestä summasta on hyötyä Sen mentoroinnin kautta tuli sitä puhtia ja semmosta laatua Kyllähän se tärkeintä on, se itsevarmuus sille vetäjälle, se näkyy aika selvästi Kyllä tää semmonen työ on, että jos siellä kentällä ei tykkää seistä, niin kyllä se loppuu En ois lähteny, jos ei ois kysytty Koulutukseen satsaaminen on hallituksessa tehty päätös, että se on kiveen hakattu...70 Lopuksi...75 Lähteet

7 Liitteet...85 Haastattelurunko

8 8

9 Saatteeksi Liikunta- ja urheiluseuratoiminnan kehittäminen on keskeisellä sijalla suomalaisten liikuntajärjestöjen tavoitteenasettelussa. Myös liikuntapoliittiset linjaukset tähtäävät seuratoiminnan laaduntamiseen. Erääksi seuratoiminnan kehittäjäksi on viimevuosina nostettu ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen. Yleinen näkemys on se, että koulutetummat ohjaajat ja valmentajat suunnittelevat ja toteuttavat hyviä harjoituksia. Laadukas toiminta puolestaan houkuttelee seuraan uusia liikkujia ja lisää olemassa olevien liikuntamotivaatiota. Tässä raportissa tarkastellaan Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen tähtääviä seuratoiminnan kehitystukihankkeita. Kyseiset hankkeet ovat olleet yhtenä vaihtoehtona Nuoren Suomen koordinoimissa 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa. Tukirahaa on myönnetty seuroille vuodesta 1999 lähtien ja ohjaajien/valmentajien kehitystukihankkeet tulivat mukaan vuonna Hankkeiden rahoittajana on ollut opetusministeriö. Seuratukihankkeet ovat olleet osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa, johon ovat myös sisältyneet muun muassa liikunnallisen iltapäiväkerhotoiminnan kehittämishankkeet. Nuoren Suomen lisäksi keskeisinä toimijoina seuratukihankkeissa ovat olleet lajiliitot, aluejärjestöt ja muut liikuntajärjestöt. Koulutushankkeiden myötä on haluttu kehittää seuroissa toimivien ohjaajien ja valmentajien osaamista ja innostusta sekä lisätä ohjaajien ja valmentajien määrää. Koska mukaan on haluttu paljon uusia ohjaajia ja valmentajia, tukea on suunnattu perustason koulutuksiin. Lisäksi toinen keskeinen teema on ollut seurojen sisäisen koulutuksen tukeminen. 9

10 Raportin tavoitteena on tuoda esille seuratoimijoiden näkemyksiä ohjaajien ja valmentajien kouluttautumisen tärkeydestä sekä vastata kysymykseen millainen on osaava ohjaaja tai valmentaja? Lisäksi raportissa esitellään yksittäisiä hankkeita sekä niiden käytännön toteutusta. Aineisto on kerätty kyselyillä, jotka lähetettiin vuonna 2007 ohjaajien ja valmentajien seuratoiminnan kehittämistukea saaneille seuroille. Erilliset lomakkeet kohdennettiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille, lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Tämän lisäksi haastateltiin kahdeksassa eri seurassa seurajohtoa, ohjaajia ja valmentajia. Tämän tutkimusraportin sisältö etenee hankearvioinnin taustatekijöiden esittelystä käsitemäärittelyyn sekä urheiluseuratoiminnan nykytilan tarkasteluun. Tämän jälkeen käydään läpi sekä kysely- että haastatteluaineistojen tarkemmat analyysit. Raportin sisältö on kirjallisuusviitteiden ja teoreettisten näkökulmien osalta haluttu pitää tietoisesti suppeana. Valintaa ovat ohjanneet osittain käytettävissä olevat aikaresurssit. Merkittävämpänä tekijänä on ollut kuitenkin 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuen seurannan ja arvioinnin valittu toteutustapa, jonka keskiössä on ollut nopea tiedon siirto kehitystukihankkeiden organisoijille (Nuori Suomi, aluejärjestöt, lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt) sekä rahoittajalle (opetusministeriö). Raportin tarkoitus on tuottaa tietoa liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi. Yksittäisen hankevaihtoehdon tarkempana analyysinä käsillä oleva tutkimus on ensimmäinen. Samalla se on kuitenkin jatkoa 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten kehitystukihankkeiden perusseurannalle, jota on toteutettu vuodesta 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikössä (LINET). 10

11 1 Hankearvioinnin lähtökohdat 1.1 Ohjaajat ja valmentajat Nuoren Suomen painopisteenä Nuori Suomi ry:n koordinoimiin seuratoiminnan kehitystukihankkeisiin on myönnetty tukea viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa. Rahoittajana on ollut opetusministeriö. Tuen jakamisesta ovat vastanneet Nuoren Suomen lisäksi lajiliitot ja aluejärjestöt. Lähtökohtana kaikkina vuosina on ollut lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen eri hankevaihtoehtojen kautta. Keskeinen linjaus on painottanut lasten ja nuorten monipuolista liikuntaa, jonka myötä seuratoiminta avautuisi yhä useammille harrastajille. Vuosien varrella hankevaihtoehtojen määrä on lisääntynyt. Sinettiseurahankkeille on voinut hakea tukea vuodesta 2004 lähtien ja ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen vuodesta Tämä hankevaihtoehto osoittautuikin suosituimmaksi vuosien aikana. Osuus oli kolmannes (646 kpl) kaikista tukea saaneista hankkeista. Vuosien aikana hankkeissa eri tavoin koulutettuja ohjaajia tai valmentajia oli yhteensä yli (Lehtonen 2008, 12, 18.) Hankkeita tuettiin yhteensä noin eurolla (Kandelin & Hakamäki 2008, Heiskanen 2006). Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämiseen tähtäävien hankkeiden tavoitteena on omalta osaltaan kehittää seuratoiminnan laatua. Nuori Suomi on linjannut vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa sekä vuoteen 2012 ulottuvassa strategiassaan ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen keskeiseksi toiminta-alueekseen: 11

12 Valmentajien ja ohjaajien innostuksen ja osaamisen lisääminen on seuratoiminnan painopisteenä aloittavaa valmentajaa perehdytetään toimintaan erityisin toimenpitein. Sinettiseuroissa toimii vähintään 200 valmentajatutoria. (Nuori Suomi, Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009, 3 5.) Lasten ja nuorten ohjaajia ja valmentajia on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2007 ja heidän motivaationsa on parempaa rakennetaan tukijärjestelmä aloittaville ohjaajille ja valmentajille. Osallistutaan urheilun koulutuskokonaisuuden kehittämiseen. (Nuori Suomi vuoteen 2012, 6.) Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa ja pidemmälle ulottuvassa strategiassa on varsin konkreettisesti tuotu esille niin määrällisiä kuin laadullisiakin tavoitteita. Peruslähtökohta on ohjaajien ja valmentajien määrän sekä heidän motivaationsa lisääminen. Uusien ohjaajien perehdyttämisellä ja tukijärjestelmän rakentamisella halutaan edesauttaa ohjaajien mukaantuloa seuratoimintaan sekä myöhemmässä vaiheessa helpottaa varsinaista ohjaustoimintaa. Sinettiseurojen kautta viedään eteenpäin seuran sisäistä kouluttamista tutoroinnin avulla, ja muutoinkin seurojen sisäinen koulutus nostetaan keskeisemmälle sijalle. Nuoren Suomen laajempana tavoitteena on ottaa enemmän vastuuta koulutuksesta ja siihen liittyvistä tukitoimista. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat Junnukoutsi-verkkolehti, Suunnittelen treenejä -nettipalvelu sekä Tervetuloa ohjaajaksi -koulutukset. (Nuori Suomi, Toiminta ja taloussuunnitelma vuodelle 2009, 3.) 12

13 1.2 Nuori Suomi VOK -hankkeessa Edellä mainitussa Nuoren Suomen strategiassa mainittiin myös termi urheilun koulutuskokonaisuus, joka tarkoittaa Valmentajien ja Ohjaajien kehittämishanketta (VOK). Hanke toteutetaan vuosien aikana. Nuori Suomi on ollut siinä keskeisenä toimijana alusta lähtien. Mukana olevat muut järjestöt ovat Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Olympiakomitea, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Valmentajat. Hankkeen keskeinen tavoite on selkeyttää ja yhtenäistää ohjaaja- ja valmentajakoulutusrakennetta. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä viisiportainen koulutusjärjestelmä. Se jakautuu kahteen osaan: lajiliittojohtoiseen (tasot I III) ja ammatilliseen koulutukseen (tasot IV V). Tasojen I III koulutuksista vastaavat lajiliitot yhteistyössä muun muassa SLU -aluejärjestöjen ja urheiluopistojen kanssa. Tason IV koulutukset ovat näyttötutkintoihin perustuvia (Valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto) ja niiden pohjana ovat Opetushallituksen tutkintojen perusteet. Ylin koulutustaso (V) on Jyväskylän yliopiston alaisuudessa suoritettu korkeakoulututkinto. (Potinkara 2007.) VOK -hankkeen tarkemmat päätavoitteet ovat seuraavat: 1. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet on vakiintunut lajiliittojen ja muiden koulutustahojen koulutuksen rakentamista ja kehittämistä ohjaavaksi työkaluksi. 2. Lajit kehittävät omia koulutuskokonaisuuksiaan valtakunnallisen rakenteen sisällä. 3. Koulutuksen laadun varmistuksesta huolehditaan yhteisesti sovittavalla tavalla. 4. Yhteistyö ja vuorovaikutus koulutusverkoston kaikilla tasoilla on aktiivista ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin. 13

14 5. Osaavien valmentajien ja ohjaajien määrä seuroissa on lisääntynyt ja kynnys osallistua valmentaja- ja ohjaajakoulutukseen on madaltunut. 6. Koulutuksen saatavuus on varmistettu ammattitaitoisten kouluttajien määrää lisäämällä ja eri koulutustahojen rooleja selkeyttämällä. 7. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toimintatavat ovat uudistuneet, oppiminen on käytännönläheistä ja toimintaympäristöstä ohjautuvaa. (www.valmentajakoulutus.fi) Etenkin kohdat 5 ja 7 tulevat esille myös VOK-hankkeessa ja Nuoren Suomen strategisissa linjauksissa. VOK -hanke linkittyy omalta osaltaan Nuoren Suomen omiin ohjaaja- ja valmentajakoulutukselle asettamiin tavoitteisiin ja toiminnallisiin linjauksiin. Tässä raportissa tähtäin on pääasiassa I -tason ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa sekä niissä toimintamalleissa, joita seuratukien avulla on kehitetty. VOK-hanke on siten eräänlainen löyhä kytkös ja taustalla oleva laajempi ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on niin ikään laaduntaa seuratoimintaa koulutettujen ohjaajien ja valmentajien myötä. 1.3 Kansallinen liikuntapolitiikka tienviitoittajana Suomalaisten liikuntajärjestöjen tavoitteet ja toiminnalliset ratkaisut pohjautuvat kansalliseen liikuntapolitiikkaan. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisääminen asemoituu omalle paikalleen liikuntapolitiikan ilmentymänä. Opetusministeriön asettaman työryhmä julkaisi vuonna 2008 ehdotuksen kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: Seuratoiminnan uhkia ovat sitoutumisen vähentyminen ja vapaaehtoistyön keston lyhentyminen seuratoiminnan kehittämisen esteeksi on nousemassa pätevien ammattiosaajien puute seurojen ohjaajaresurssit ja käytettävissä 14

15 olevat liikuntatilat eivät nykyisellään riitä vastaamaan kysyntään. (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, 2008, 70.) Ammattimaistumisen vaatimus konkretisoituu tarkemmin Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista: Liikuntaan kohdistuvat kasvaneet odotukset edellyttävät aiempaa ammatillisempaa otetta liikunnan ja sen lähialojen toimijoilta. Osaamisen lisääminen ja laajentaminen liikunnan kaikilla toiminta-alueilla on kansalaisten liikunta-aktiivisuuden ehto. (Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 2008, 3.) Edellä mainituissa julkisen vallan linjauksissa todetaan hyvin yksiselitteisesti se, että seuratoimintaan on saatava lisää koulutettuja ihmisiä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä osaamisen lisääminen on liitetty tiiviisti kansalaisten yleiseen liikunta-aktiivisuuteen. Toisin sanoen osaavien ohjaajien ja valmentajien puute vähentää kansalaisten liikunta-aktiivisuutta. Seuratoiminnan kontekstissa tämä tarkoittaa seurassa liikkuvien ihmisten määrän ja heidän liikunta-aktiivisuutensa vähenemistä. Tässä ensimmäisessä luvussa on tarkasteltu ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden taustoja sekä yleisellä tasolla koulutuksen merkitystä seuratoiminnalle. Esittelyssä on edetty kehän sisältä sen laidoille eli yksittäisen hankevaihtoehdon tavoitteista kansallisen liikuntapolitiikan suuntaviivoihin. Hankkeet sekä niiden toteutukseen asetetut tavoitteet ja ehdot eivät ole siten irrallisia osia yksittäisen järjestön toiminnassa. Niiden taustalla on laajempi näkemys yleisestä hyvästä, jonka uskotaan näyttäytyvän seuratoiminnassa ammattimaisuuden, koulutuksen ja laadun yhteenliittymänä. 15

16 2 Käsitteitä ja tutkimuksia 2.1 Ohjaaja vai valmentaja? Tässä raportissa keskiössä ovat lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnassa mukana olevat ohjaajat ja valmentajat. Mikä ero näillä kahdella erilaisella seuratoimijalla sitten on? Kummankin tavoitteena on kehittää seurassa liikkuvien lasten ja nuorten liikuntataitoja ja innostaa heitä liikkumaan. Suomen Valmentajat ry:n julkaisemassa raportissa (2004) valmentajille ja ohjaajille määritellään sekä yhteisiä että erottavia tekijöitä. Yhteistä on, että molemmat auttavat yksilöä hän tarpeistaan lähtien. Lisäksi he auttavat yksilöä elämässään eteenpäin, motivoivat elinikäiseen liikkumiseen ja auttavat kantamaan vastuuta tekemisistään. Rajanvetoa tehtävien välillä on vaikeaa tehdä. Toiminnan tavoitteellisuuden aste on kuitenkin yksi sellainen mittari, jolla tämä raja voidaan asettaa. (Suomen Valmentajat 2004, 9.) Ohjaajan tehtävänä on herättää ja ylläpitää kiinnostusta eri lajeihin ja tuntea monipuolisen liikunnan merkitykset eri lajitaitojen oppimisen perusteena. Näiltä pohjilta toiminnan suunnittelu ja toteutus on paremmin hallinnassa ja sisällöllisesti voidaan saavuttaa ohjattavien kannalta oikeantasoista toimintaa. Lisäksi ohjaajan taitoihin kuuluu monipuolisten keinojen hallinta tavoitteellisen oppimisen, motivoinnin, kasvatuksen ja reilun pelin välineenä. (emt., 9.) Valmentaja puolestaan toimii selkeämmin tavoitteellisemman kilpaurheilun parissa. Hänen keskeinen tehtävänsä on auttaa urheilijaa saavuttamaan oma henkilökohtainen parhaansa. Valmentaja on sisällä valmennusprosessin eri vaiheissa ja valmennusvuosi etenee säännönmukaisesti ja 16

17 tavoitteellisesti. (emt., 9.) Kantola (1988, 220) kuvailee valmentajan roolia tarkkasanaisemmin. Hänen mukaansa valmentaja vastaa urheilusuorituksessa tarvittavien fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien sekä taitojen kehittämisestä valmennuksen eri osa-alueilla, joita ovat a) perusominaisuuksien harjoittaminen, b) taitojen opettaminen ja hiominen, c) asenteiden kasvattaminen. Lisäksi valmentaja on Kantolan mukaan henkilö, joka urheilijan itsensä ohella eniten vaikuttaa urheilijan ja joukkueen suoritusten paranemiseen tai taantumiseen. Edellä esitettyjen määritelmien kautta valmentajan roolista kehkeytyi kilpaurheilua painottavampi. Ohjaaja puolestaan on matalammin tavoittein etenevä toiminnan ohjailija. Kantolan määritelmä valmentajasta on kahdenkymmenen vuoden takaa ja se painottaa voimakkaasti taitojen opettamista sekä valmentajan roolia menestykseen tähtäävässä toiminnassa. Kantola tuo esille valmentajan roolin urheilijan kasvattamiseen ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa, mutta kokonaisuudessaan valmentajan olemus piirtyy asialinjalla pysytteleväksi auktoriteetiksi. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Mero, Nummela & Keskinen (1997, 338) toivat esille samanlaisia ajatuksia mutta olivat jaotelleet valmennuksen johtamisen mallit kokonaisvaltaiseen johtamiseen, autoritaariseen valmentamiseen ja näiden yhdistelmään. Kokonaisvaltaisessa mallissa valmentajan roolissa painottui auttaja, joka korostaa kokonaisuuksia ja suhtautuu urheilijaan välittömästi. Tunnelataukseltaan hän on positiivinen, luottaa urheilijaan ja kannustaa häntä. Autoritäärinen malli on melko vastakkainen, sillä siinä valmentaja on johtaja, joka painottaa fyysisiä asioita, suhde urheilijaan on etäinen, säännöt ovat tiukat ja kannustus tulee negatiivisuuden ja käskyttämisen kautta. Yhdistelmästä kirjoittajat eivät antaneet mallia, mutta arvattavasti se on edellä mainittujen piirteiden sekoitus. Nykysuuntaus lienee lähempänä kokonaisvaltaista valmentamista. Ohjaajan roolissa tämä inhimillinen ote on ollut kenties koko ajan mukana. Lasten ja nuorten parissa toimivilta ohjaajilta ja valmentajilta ei voida kuitenkaan odottaa pelkästään kivan kaverin ominaisuuksia. Sääntöjen 17

18 noudattaminen, kasvattaminen ja sosiaalisten taitojen opettaminen ovat yhä edelleen urheiluseuratoiminnan mukanaan tuomia hyviä asioita, joita valmentaja tai ohjaaja voi omalla toiminnallaan ja persoonallaan parhaimmillaan tukea (Telama 1988, 81; Telama 1991; Laakso & Telama 1995). 2.2 Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen rakenne Edellä mainitun viisiportaisen ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmän sisällöt etenevät loogisesti minimivaatimusten mukaan niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Lisäksi kursseja suorittavan ohjaajan tai valmentajan on edettävä johdonmukaisesti tasolta toiselle. I-tason koulutuksen minimitavoite on 50 tunnin kokonaisuus, joka on kohdistettu lasten ja nuorten ohjaajiin sekä valmentajiin. Kukin lajiliitto on rakentanut sen omiin tarpeisiinsa soveltuviksi. Sama pätee myös II-tason koulutukseen, jonka minimitavoite on 100 tunnin koulutuspaketti. III-tasolla koulutuksen laajuus on 150 tuntia. Sen sisältöinä ovat nuorten systemaattinen valmentautuminen ja aikuisten huippu-urheilu. III-taso on samalla lajien korkein koulutustaso. Jos tämän jälkeen haluaa kouluttautua tasojärjestelmän mukaisesti, on hakeuduttava Valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnolle. Niiden sisältö kohdistuu ennen kaikkea aikuisten huippu-urheiluun. Koulutusportaikolla nämä ovat toiseksi ylimmällä tasolla ja suoritetaan näyttötutkintoina. Siksi niille ei voida asettaa koulutukseen osallistumiseen liittyviä ennakkoehtoja. Yleensä tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisten valmistavien koulutusten yhteydessä. Näyttökokeet valvoo riippumaton taho, joka ei anna kyseistä koulutusta. Tutkintotoimikunta vahvistaa arvioidut näytöt. Sekä koulutusta antavien että näyttöjä vastaanottavien oppilaitosten on oltava Opetushallituksen auditoinnin hyväksytysti suorittaneita. (Suomen Valmentajat 2004, 8 9.) Ylimmän, eli V-tason valmentajakoulutuksen voi suorittaa opiskelemalla Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden maisterin (LitM) tai kandidaatin 18

19 (LitK) tutkinnon. Myös ammattikorkeakoulut voivat myöntää V-tason pätevyyden AMK-tutkinnon perusteella. (emt., 9.) Suomen Valmentajien raportista kävi ilmi, että lajiliittojen tasokoulutuksissa oli suuria eroja niin koulutusten kestoissa kuin osallistujamäärissäkin. Jälkimmäiseen vaikuttaa tietenkin kunkin lajin harrastajien määrä, mutta ensinnä mainittu ei kaikilta osin noudattanut suositettuja tuntikehyksiä ( h). Raportissa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 40 lajiliittoa. Näistä 37 järjesti kyselyn toteutushetkellä I-, II- tai III-tason koulutusta. Osallistujia näissä oli yhteensä noin Muuta valmennukseen tai ohjaukseen liittyvää koulutusta järjesti 31 lajiliittoa (3 300 osallistujaa). III-tason koulutusta järjestettiin monissa lajiliitoissa vain joka toinen tai kolmas vuosi. Tasokoulutusten lisäksi liitot järjestivät seminaareja, teemakoulutuksia ja arvokisamatkoja. Niissä kohderyhmä oli laaja, sillä mukana oli niin aloittelevia ohjaajia, huippuvalmentajia kuin opettajiakin. (emt., 11.) Kyselyyn vastanneiden lajiliittojen I-tason koulutus kesti keskimäärin 47 h. Pienin tuntimäärä oli 2 h ja suurin 152 h. Myös osallistujamäärissä oli suuri vaihtelu ( henkilöä). Keskiarvo oli 263 henkilöä. II-tasolla keskimääräinen kurssin kesto oli 113 h ja osallistujamäärä 38 henkilöä. Vaihteluväli oli tuntimäärissä ja osallistujamäärissä henkilöä. III-tasolla keskimääräinen koulutus kesti 201 h ja niissä oli 14 osallistujaa. Vaihteluväli koulutuksissa oli h ja 2 48 koulutettavaa. (emt., 11.) Koulutusten tuntimääräisten vaihtelujen lisäksi on havaittu, että myös sisällöllisissä teemoissa saattaa olla joidenkin osa-alueiden suhteen suuria eroja. Esimerkiksi kasvatuksellisten ja urheilun etiikkaa käsittelevien teemojen osalta lajiliittokoulutusten perustason materiaaleissa on huomattavia eroja (Pulkkinen, 2003). Näitä taustoja vasten tarkasteltuna esimerkiksi VOK-hankkeen tavoitteet ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhtenäistämisestä ovat oikeansuuntaisia. 19

20 2.3 Seuratoiminnan muutos Seuratoiminnan kehitystukihankkeisiin liittyen ei ole tehty aikaisemmin syventäviä selvityksiä yksittäisistä hankevaihtoehdoista. Urheiluseuratoimintaa on tarkasteltu eri näkökulmasta useilta tahoilta niin tieteellisten kuin suppeampienkin raporttien ja arviointien kautta. Seuratoiminnan muutosta kahdenkymmenen vuoden ajalta tutkinut Koski (1996, 5) toteaa, että ennen pitkää yhteiskunnan suuret muutokset piirtyvät tavalla tai toisella myös seuratoimintaan. Vaikka ruohonjuuritasolla voidaan tehdä asioita vuodesta toiseen entiseen malliin, tulee jossakin kohtaa vastaan se tosiasia, että myös kansalaisyhteiskunnan on vastattava muutoksen haasteeseen. Yhtenä keskeisenä muutoksena yhteiskunnassa on ollut markkinavoimien vankistuminen ja asiakkuusnäkökulman vahvistuminen. Tämä kehityssuunta on aiheuttanut julkisen ja kolmannen sektorin välille työnjaollisia keskusteluja ja nämä keskustelut koskettavat myös seuratoimintaa. Voidaan jopa todeta markkinalogiikan ylivallan olevan uhka kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteille ja idealle. (Koski 2009, 16.) Seuratoiminnassa mukana olevien ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen linkittyy osaltaan tehokkuuden vaatimukseen. Seuratoimintaa halutaan laaduntaa. Liikuntapoliittiset linjaukset yhdistävät koulutuksen, laadun ja liikunta-aktiivisuuden toisiinsa. Urheiluseurat mielletään yhä useammin palvelun tuottajiksi, ja niiden tarjoamia tuotteita ostavat asiakkaat. Seuratoimintaan ei siten liity entisessä määrin yhteisöllisyys vaan pikemminkin sen rapautuminen (Koski 2009, 16). Yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan uudelleen muovautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei seuratoimintaan olisi tulijoita tai siellä olisi vapaaehtoisia. Viimeisimmän Liikuntatutkimuksen mukaan 3 18-vuotiaista lapsista ja nuorista yli harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa. Lisäksi noin neljännesmiljoona olisi kiinnostunut seuratoiminnasta. (Kansallinen liikuntatutkimus; Lapset ja nuoret, , 20, 36.) Myös vapaa- 20

21 ehtoisten määrä on pysynyt kokolailla entisellään koko 2000-luvun. Tosin aiempaa useampi tekee monia seuratoimintaan liittyviä tehtäviä päällekkäin. Arviolta yli puoli miljoonaa suomalaista osallistuu tavalla tai toisella vapaaehtoisena urheiluseuratoimintaan. (Kansallinen liikuntatutkimus; Vapaaehtoistyö, , 6.) Lukujen valossa tilanne näyttää vähintäänkin mairittelevalta. Todellisuudessa kentältä tulevat viestit kertovat kuitenkin toisenlaista sanomaa: seuratoiminnassa vastuu jakautuu epätasaisesti, vanhempia on yhä vaikeampi sitouttaa talkootöihin, ohjaajien ja valmentajien kierto on seuroissa melko nopeaa ja väki väsyy. Työmäärä ja vaatimukset kasvavat, mutta aikaa ja halua seuratoimintaan on käytössä rajallisesti. Kosken (2009, 119) 20 vuoden seurantatutkimuksesta kävi ilmi, että seurojen asiantuntemus valmennus- ja liikunnan ohjausasioissa ei ollut juurikaan parantunut kyseisenä ajanjaksona. Sen sijaan selkeää kehitystä oli tapahtunut talousasioihin ja taloudenhoitoon liittyvissä asioissa sekä eettisissä toimintaperiaatteissa. Samoin valmennus- tai koulutusvaliokuntien määrä seuroissa oli vähentynyt (emt., 99). Valiokuntien määrällä ei sinällään voida olettaa olevan suoraviivaista yhteyttä siihen, kuinka ko. alueen toiminta seurassa hoidetaan. Seurojen sisäinen työnjako voidaan hoitaa vastuuhenkilöiden kautta eikä valiokuntia tarvita. Koulutuksen ja valmennuksen osalta havainnot asiantuntemuksen vähentymisestä kielivät kuitenkin siitä, että kyseisellä sektorilla olisi kehitettävää. Näkemystä tukee myös Riskun (2007) tekemä tutkimus helsinkiläisten urheiluseurojen kokemuksista kaupungin avustusjärjestelmästä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaiken kaikkiaan koulutuskulut olivat marginaalinen osa seurojen kokonaiskustannuksista huolimatta siitä, että valmennukseen satsaavissa seuroissa koulutuskulut olivat suuret. Keskiverrossa urheiluseurassa kouluttautuminen ei kuitenkaan ole merkittävä menoerä. 21

22 2.4 Sinettiseuroille suunnatut kyselyt Nuoren Suomen Sinettiseurat ovat tietyt kriteerit täyttäviä laatuseuroja. Näille seuroille on suunnattu kaksi sähköisesti toteutettua kyselyä (Hakamäki 2008; Pohjoisranta & Nuori Suomi 2005) koskien seuroissa toimivien ohjaajien ja valmentajien tiedon tarpeita sekä uusien ohjaajien näkemyksiä koulutustarpeista. Kohderyhmä oli osittain ohjaajien ja valmentajien (Itaso/aloittelevat) osalta samanlainen kuin tässä selvityksessä. Nuoren Suomen ja Pohjoisrannan toteuttamassa kyselyssä (n=726) Sinettiseurojen valmentajien keskimääräinen ikä oli vuotta (51 %). 60 % heistä oli miehiä ja 40 % naisia. Valmennus-/ohjausvuosia kolmanneksella takana 3 5 ja viidenneksellä joko 1 2 tai 6 10 vuotta. Noin puolet vastaajista toimi vuotiaiden lasten parissa ja ohjasivat keskimäärin 2 3 kertaa viikossa. Hieman yli 60 % vastaajista ohjasi tai valmensi lasta viikossa. Hakamäen kysely suunnattiin Sinettiseurojen uusille ohjaajille (n=176), joista hieman yli puolet oli naisia. Omaan ikäryhmään suhteutettuna heitä oli eniten alle 17-vuotiaista ohjaajista (39 % naisia 10 % miehiä). Naisten osuus väheni 31 ikävuoden jälkeen ja mitä enemmän ikävuosia karttui, sitä vähemmän naisia toimi ohjaajina. 60 % vastanneista oli ohjaamassa ensimmäistä vuottaan. Kolmannes oli ohjannut tai valmentanut aiemmin, mutta nykyinen ohjattava ryhmä oli uusi. 10 % vastaajista oli toiminut aikaisemmin eri lajin parissa. Yleisimmin vastaajat toimivat eri-ikäisten lasten parissa, pääosin kuitenkin 7 9 tai vuotiaiden. Kahdella kolmesta vastaajista ohjattavia oli joko 1 10 tai Hieman yli puolet vastaajista ohjasi yhtä ryhmää kerran viikossa. Pohjoisrannan ja Nuoren Suomen kyselyyn vastanneiden tärkein syy toimia ohjaajana tai valmentaja oli se, että on itse harrastanut lajia (44 %) tai omat lapset harrastavat (38 %). Noin puolet vastaajista ei saanut mitään korvausta työstään, vajaa kolmannes pelkät kulukorvaukset, viidennes sai korvausta ja 3 % teki ohjausta tai valmennusta päätyönään. Hakamäen ky- 22

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Me haluamme olla jatkuvassa liikkeessä. Luoda toimintaa, joka vastaa jäsentemme odotuksia. Vastaamalla tähän kyselyyn, annat meille kuvan siitä, missä me nyt

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI

Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI Suomalaisen jääkiekon strategia U18 MM-SEMINAARI 25.4.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

-seminaari Kisakallio

-seminaari Kisakallio -seminaari 11.-12.2.2012 Kisakallio SLU:n jäsenjärjestöjen 5 valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, Kokkola .

Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, Kokkola  . Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola E-mail. samu.martinmaki@kepli.fi Puh. 044 091 6073 Päivitetty 15.11.2016

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA

AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA 1 AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA Oppilashuolto ja vuorovaikutus seminaari 28.1.2016 Oulun yliopisto, Psykologian tutkimusyksikkö KM, KTM Tarja Leinonen tarja.leinonen@oulu.fi

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot