Kati Lehtonen. Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen. Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 225 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2009

3 TIIVISTELMÄ Kati Lehtonen: Ohjaajat ja valmentajat lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Lasten ja nuorten elämäntavan yksikkö LINET, Jyväskylä 2009 Liikunta- ja urheiluseuratoiminnan keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi on nostettu ohjaaja- ja valmentajakoulutus. Osaavat ja innostuneet ohjaajat ja valmentajat nähdään seuratoiminnan tukipilareina, jotka samalla vaikuttavat myönteisesti seuran imagoon ja liikkujien motivaatioon. Yhtenä kehitystoimenpiteenä on ollut 6-19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystuki, josta on myönnetty koulutustukea vuodesta 2006 alkaen. Kehitystuen koordinoijana on ollut Nuori Suomi ry ja rahoittajana opetusministeriö. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, kuinka ohjaajien ja valmentajien kouluttamiseen kohdennetut seuratoiminnan kehitystukihankkeet ovat onnistuneet tukea saaneissa seuroissa. Lisäksi on haluttu tietää, miten seuratoimijat määrittelevät osaavan ja innostuneen valmentajan ja kuinka heidän osaamista voitaisiin kehittää. Aineisto kerättiin kyselyjen (n=566) ja teemahaastattelujen (n=8) avulla keväällä Kyselyt kohdennettiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille, lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Teemahaastattelut tehtiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille. Kohderyhmänä olivat vuonna 2007 ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen seuratoiminnan kehitystukea saaneet seurat (n=146). Seuratuen avulla ohjaajia ja valmentajia oli koulutettu monin eri tavoin. Seuratoimijat kokivat, että tuen avulla toteutettu hanke oli muuttanut koulutustoimintaa systemaattisemmaksi ja siihen oli kiinnitetty enemmän

4 huomiota. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat koettiin seuratoiminnan avainhenkilöiksi. Lasten ja nuorten vanhemmat arvostivat koulutettuja ohjaajia ja valmentajia. Seuroille koulutetut ohjaajat ja valmentajat olivat tärkeitä markkinoinnin ja julkisuuskuvan vuoksi. Osaava ja innostunut ohjaaja ja valmentaja nähtiin kannustavana henkilönä, joka osaa luoda harjoituksiin hyvän ilmapiirin sekä tehokkaat ja sisällöllisesti hyvät harjoitukset. Työmotivaation kannalta tärkeä tekijäohjaajille ja valmentajille oli seuratoiminnassa ja ryhmissä vallitseva positiivinen ilmapiiri. Osaamisen tueksi he kaipasivat keskustelumahdollisuuksia muiden valmentajien ja ohjaajien kanssa, malleja lajitaitojen opettamiseen sekä keinoja lasten ja nuorten innostamiseen. Koulutukseen suunnattu kehitystuki koetaan seuroissa erittäin tarpeelliseksi ja se mahdollistaa hankkeiden toteutuksen. Seuroissa on sisäistetty koulutuksen merkitys ja siihen ollaan valmiita panostamaan myös itse. Koulutusten suunnittelussa on tulevaisuudessa huomioitava seuratoimijoiden niukkenevat aikaresurssit. Tarjonnan pitää olla sekä laji- että sosiaalisia taitoja painottavaa, lähiympäristössä tapahtuvaa ja kestoltaan lyhyttä. 4

5 Sisällys Saatteeksi Hankearvioinnin lähtökohdat Ohjaajat ja valmentajat Nuoren Suomen painopisteenä Nuori Suomi VOK -hankkeessa Kansallinen liikuntapolitiikka tienviitoittajana Käsitteitä ja tutkimuksia Ohjaaja vai valmentaja? Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen rakenne Seuratoiminnan muutos Sinettiseuroille suunnatut kyselyt Ohjaajat ja valmentajat Norjan ja Ruotsin seuratukihankkeissa Kyselyn tulokset Kyselyn toteutus Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten vanhemmat Seurajohto Ohjaajat ja valmentajat Ohjaajien ja valmentajien koulutustaso ja toiminnan motiivit

6 Ohjaajien ja valmentajien perehdyttäminen seuran toimintaan Seurajohdon sekä ohjaajien ja valmentajien näkemykset koulutuskuluista Ohjaajille ja valmentajille maksetut korvaukset Minkälainen on osaava ohjaaja tai valmentaja? Keinot ohjaajien ja valmentajien kannustamiseen ja osaamisen kehittämiseen Hyvän urheiluseuran tunnusmerkit Haastattelujen satoa Seurahaastattelujen toteutus Hankekuvaukset Kertaalleen keksittyä ruutia tarvitse keksiä uudelleen Kaikesta tuesta, isosta tai pienestä summasta on hyötyä Sen mentoroinnin kautta tuli sitä puhtia ja semmosta laatua Kyllähän se tärkeintä on, se itsevarmuus sille vetäjälle, se näkyy aika selvästi Kyllä tää semmonen työ on, että jos siellä kentällä ei tykkää seistä, niin kyllä se loppuu En ois lähteny, jos ei ois kysytty Koulutukseen satsaaminen on hallituksessa tehty päätös, että se on kiveen hakattu...70 Lopuksi...75 Lähteet

7 Liitteet...85 Haastattelurunko

8 8

9 Saatteeksi Liikunta- ja urheiluseuratoiminnan kehittäminen on keskeisellä sijalla suomalaisten liikuntajärjestöjen tavoitteenasettelussa. Myös liikuntapoliittiset linjaukset tähtäävät seuratoiminnan laaduntamiseen. Erääksi seuratoiminnan kehittäjäksi on viimevuosina nostettu ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen. Yleinen näkemys on se, että koulutetummat ohjaajat ja valmentajat suunnittelevat ja toteuttavat hyviä harjoituksia. Laadukas toiminta puolestaan houkuttelee seuraan uusia liikkujia ja lisää olemassa olevien liikuntamotivaatiota. Tässä raportissa tarkastellaan Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen tähtääviä seuratoiminnan kehitystukihankkeita. Kyseiset hankkeet ovat olleet yhtenä vaihtoehtona Nuoren Suomen koordinoimissa 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehitystukihankkeissa. Tukirahaa on myönnetty seuroille vuodesta 1999 lähtien ja ohjaajien/valmentajien kehitystukihankkeet tulivat mukaan vuonna Hankkeiden rahoittajana on ollut opetusministeriö. Seuratukihankkeet ovat olleet osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa, johon ovat myös sisältyneet muun muassa liikunnallisen iltapäiväkerhotoiminnan kehittämishankkeet. Nuoren Suomen lisäksi keskeisinä toimijoina seuratukihankkeissa ovat olleet lajiliitot, aluejärjestöt ja muut liikuntajärjestöt. Koulutushankkeiden myötä on haluttu kehittää seuroissa toimivien ohjaajien ja valmentajien osaamista ja innostusta sekä lisätä ohjaajien ja valmentajien määrää. Koska mukaan on haluttu paljon uusia ohjaajia ja valmentajia, tukea on suunnattu perustason koulutuksiin. Lisäksi toinen keskeinen teema on ollut seurojen sisäisen koulutuksen tukeminen. 9

10 Raportin tavoitteena on tuoda esille seuratoimijoiden näkemyksiä ohjaajien ja valmentajien kouluttautumisen tärkeydestä sekä vastata kysymykseen millainen on osaava ohjaaja tai valmentaja? Lisäksi raportissa esitellään yksittäisiä hankkeita sekä niiden käytännön toteutusta. Aineisto on kerätty kyselyillä, jotka lähetettiin vuonna 2007 ohjaajien ja valmentajien seuratoiminnan kehittämistukea saaneille seuroille. Erilliset lomakkeet kohdennettiin seurajohdolle, ohjaajille ja valmentajille, lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Tämän lisäksi haastateltiin kahdeksassa eri seurassa seurajohtoa, ohjaajia ja valmentajia. Tämän tutkimusraportin sisältö etenee hankearvioinnin taustatekijöiden esittelystä käsitemäärittelyyn sekä urheiluseuratoiminnan nykytilan tarkasteluun. Tämän jälkeen käydään läpi sekä kysely- että haastatteluaineistojen tarkemmat analyysit. Raportin sisältö on kirjallisuusviitteiden ja teoreettisten näkökulmien osalta haluttu pitää tietoisesti suppeana. Valintaa ovat ohjanneet osittain käytettävissä olevat aikaresurssit. Merkittävämpänä tekijänä on ollut kuitenkin 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuen seurannan ja arvioinnin valittu toteutustapa, jonka keskiössä on ollut nopea tiedon siirto kehitystukihankkeiden organisoijille (Nuori Suomi, aluejärjestöt, lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt) sekä rahoittajalle (opetusministeriö). Raportin tarkoitus on tuottaa tietoa liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi. Yksittäisen hankevaihtoehdon tarkempana analyysinä käsillä oleva tutkimus on ensimmäinen. Samalla se on kuitenkin jatkoa 6 19-vuotiaiden lasten ja nuorten kehitystukihankkeiden perusseurannalle, jota on toteutettu vuodesta 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikössä (LINET). 10

11 1 Hankearvioinnin lähtökohdat 1.1 Ohjaajat ja valmentajat Nuoren Suomen painopisteenä Nuori Suomi ry:n koordinoimiin seuratoiminnan kehitystukihankkeisiin on myönnetty tukea viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa. Rahoittajana on ollut opetusministeriö. Tuen jakamisesta ovat vastanneet Nuoren Suomen lisäksi lajiliitot ja aluejärjestöt. Lähtökohtana kaikkina vuosina on ollut lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen eri hankevaihtoehtojen kautta. Keskeinen linjaus on painottanut lasten ja nuorten monipuolista liikuntaa, jonka myötä seuratoiminta avautuisi yhä useammille harrastajille. Vuosien varrella hankevaihtoehtojen määrä on lisääntynyt. Sinettiseurahankkeille on voinut hakea tukea vuodesta 2004 lähtien ja ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen vuodesta Tämä hankevaihtoehto osoittautuikin suosituimmaksi vuosien aikana. Osuus oli kolmannes (646 kpl) kaikista tukea saaneista hankkeista. Vuosien aikana hankkeissa eri tavoin koulutettuja ohjaajia tai valmentajia oli yhteensä yli (Lehtonen 2008, 12, 18.) Hankkeita tuettiin yhteensä noin eurolla (Kandelin & Hakamäki 2008, Heiskanen 2006). Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämiseen tähtäävien hankkeiden tavoitteena on omalta osaltaan kehittää seuratoiminnan laatua. Nuori Suomi on linjannut vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa sekä vuoteen 2012 ulottuvassa strategiassaan ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen keskeiseksi toiminta-alueekseen: 11

12 Valmentajien ja ohjaajien innostuksen ja osaamisen lisääminen on seuratoiminnan painopisteenä aloittavaa valmentajaa perehdytetään toimintaan erityisin toimenpitein. Sinettiseuroissa toimii vähintään 200 valmentajatutoria. (Nuori Suomi, Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009, 3 5.) Lasten ja nuorten ohjaajia ja valmentajia on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2007 ja heidän motivaationsa on parempaa rakennetaan tukijärjestelmä aloittaville ohjaajille ja valmentajille. Osallistutaan urheilun koulutuskokonaisuuden kehittämiseen. (Nuori Suomi vuoteen 2012, 6.) Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa ja pidemmälle ulottuvassa strategiassa on varsin konkreettisesti tuotu esille niin määrällisiä kuin laadullisiakin tavoitteita. Peruslähtökohta on ohjaajien ja valmentajien määrän sekä heidän motivaationsa lisääminen. Uusien ohjaajien perehdyttämisellä ja tukijärjestelmän rakentamisella halutaan edesauttaa ohjaajien mukaantuloa seuratoimintaan sekä myöhemmässä vaiheessa helpottaa varsinaista ohjaustoimintaa. Sinettiseurojen kautta viedään eteenpäin seuran sisäistä kouluttamista tutoroinnin avulla, ja muutoinkin seurojen sisäinen koulutus nostetaan keskeisemmälle sijalle. Nuoren Suomen laajempana tavoitteena on ottaa enemmän vastuuta koulutuksesta ja siihen liittyvistä tukitoimista. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat Junnukoutsi-verkkolehti, Suunnittelen treenejä -nettipalvelu sekä Tervetuloa ohjaajaksi -koulutukset. (Nuori Suomi, Toiminta ja taloussuunnitelma vuodelle 2009, 3.) 12

13 1.2 Nuori Suomi VOK -hankkeessa Edellä mainitussa Nuoren Suomen strategiassa mainittiin myös termi urheilun koulutuskokonaisuus, joka tarkoittaa Valmentajien ja Ohjaajien kehittämishanketta (VOK). Hanke toteutetaan vuosien aikana. Nuori Suomi on ollut siinä keskeisenä toimijana alusta lähtien. Mukana olevat muut järjestöt ovat Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Olympiakomitea, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Valmentajat. Hankkeen keskeinen tavoite on selkeyttää ja yhtenäistää ohjaaja- ja valmentajakoulutusrakennetta. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä viisiportainen koulutusjärjestelmä. Se jakautuu kahteen osaan: lajiliittojohtoiseen (tasot I III) ja ammatilliseen koulutukseen (tasot IV V). Tasojen I III koulutuksista vastaavat lajiliitot yhteistyössä muun muassa SLU -aluejärjestöjen ja urheiluopistojen kanssa. Tason IV koulutukset ovat näyttötutkintoihin perustuvia (Valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto) ja niiden pohjana ovat Opetushallituksen tutkintojen perusteet. Ylin koulutustaso (V) on Jyväskylän yliopiston alaisuudessa suoritettu korkeakoulututkinto. (Potinkara 2007.) VOK -hankkeen tarkemmat päätavoitteet ovat seuraavat: 1. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet on vakiintunut lajiliittojen ja muiden koulutustahojen koulutuksen rakentamista ja kehittämistä ohjaavaksi työkaluksi. 2. Lajit kehittävät omia koulutuskokonaisuuksiaan valtakunnallisen rakenteen sisällä. 3. Koulutuksen laadun varmistuksesta huolehditaan yhteisesti sovittavalla tavalla. 4. Yhteistyö ja vuorovaikutus koulutusverkoston kaikilla tasoilla on aktiivista ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin. 13

14 5. Osaavien valmentajien ja ohjaajien määrä seuroissa on lisääntynyt ja kynnys osallistua valmentaja- ja ohjaajakoulutukseen on madaltunut. 6. Koulutuksen saatavuus on varmistettu ammattitaitoisten kouluttajien määrää lisäämällä ja eri koulutustahojen rooleja selkeyttämällä. 7. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toimintatavat ovat uudistuneet, oppiminen on käytännönläheistä ja toimintaympäristöstä ohjautuvaa. (www.valmentajakoulutus.fi) Etenkin kohdat 5 ja 7 tulevat esille myös VOK-hankkeessa ja Nuoren Suomen strategisissa linjauksissa. VOK -hanke linkittyy omalta osaltaan Nuoren Suomen omiin ohjaaja- ja valmentajakoulutukselle asettamiin tavoitteisiin ja toiminnallisiin linjauksiin. Tässä raportissa tähtäin on pääasiassa I -tason ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa sekä niissä toimintamalleissa, joita seuratukien avulla on kehitetty. VOK-hanke on siten eräänlainen löyhä kytkös ja taustalla oleva laajempi ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on niin ikään laaduntaa seuratoimintaa koulutettujen ohjaajien ja valmentajien myötä. 1.3 Kansallinen liikuntapolitiikka tienviitoittajana Suomalaisten liikuntajärjestöjen tavoitteet ja toiminnalliset ratkaisut pohjautuvat kansalliseen liikuntapolitiikkaan. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisääminen asemoituu omalle paikalleen liikuntapolitiikan ilmentymänä. Opetusministeriön asettaman työryhmä julkaisi vuonna 2008 ehdotuksen kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: Seuratoiminnan uhkia ovat sitoutumisen vähentyminen ja vapaaehtoistyön keston lyhentyminen seuratoiminnan kehittämisen esteeksi on nousemassa pätevien ammattiosaajien puute seurojen ohjaajaresurssit ja käytettävissä 14

15 olevat liikuntatilat eivät nykyisellään riitä vastaamaan kysyntään. (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, 2008, 70.) Ammattimaistumisen vaatimus konkretisoituu tarkemmin Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista: Liikuntaan kohdistuvat kasvaneet odotukset edellyttävät aiempaa ammatillisempaa otetta liikunnan ja sen lähialojen toimijoilta. Osaamisen lisääminen ja laajentaminen liikunnan kaikilla toiminta-alueilla on kansalaisten liikunta-aktiivisuuden ehto. (Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 2008, 3.) Edellä mainituissa julkisen vallan linjauksissa todetaan hyvin yksiselitteisesti se, että seuratoimintaan on saatava lisää koulutettuja ihmisiä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä osaamisen lisääminen on liitetty tiiviisti kansalaisten yleiseen liikunta-aktiivisuuteen. Toisin sanoen osaavien ohjaajien ja valmentajien puute vähentää kansalaisten liikunta-aktiivisuutta. Seuratoiminnan kontekstissa tämä tarkoittaa seurassa liikkuvien ihmisten määrän ja heidän liikunta-aktiivisuutensa vähenemistä. Tässä ensimmäisessä luvussa on tarkasteltu ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden taustoja sekä yleisellä tasolla koulutuksen merkitystä seuratoiminnalle. Esittelyssä on edetty kehän sisältä sen laidoille eli yksittäisen hankevaihtoehdon tavoitteista kansallisen liikuntapolitiikan suuntaviivoihin. Hankkeet sekä niiden toteutukseen asetetut tavoitteet ja ehdot eivät ole siten irrallisia osia yksittäisen järjestön toiminnassa. Niiden taustalla on laajempi näkemys yleisestä hyvästä, jonka uskotaan näyttäytyvän seuratoiminnassa ammattimaisuuden, koulutuksen ja laadun yhteenliittymänä. 15

16 2 Käsitteitä ja tutkimuksia 2.1 Ohjaaja vai valmentaja? Tässä raportissa keskiössä ovat lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnassa mukana olevat ohjaajat ja valmentajat. Mikä ero näillä kahdella erilaisella seuratoimijalla sitten on? Kummankin tavoitteena on kehittää seurassa liikkuvien lasten ja nuorten liikuntataitoja ja innostaa heitä liikkumaan. Suomen Valmentajat ry:n julkaisemassa raportissa (2004) valmentajille ja ohjaajille määritellään sekä yhteisiä että erottavia tekijöitä. Yhteistä on, että molemmat auttavat yksilöä hän tarpeistaan lähtien. Lisäksi he auttavat yksilöä elämässään eteenpäin, motivoivat elinikäiseen liikkumiseen ja auttavat kantamaan vastuuta tekemisistään. Rajanvetoa tehtävien välillä on vaikeaa tehdä. Toiminnan tavoitteellisuuden aste on kuitenkin yksi sellainen mittari, jolla tämä raja voidaan asettaa. (Suomen Valmentajat 2004, 9.) Ohjaajan tehtävänä on herättää ja ylläpitää kiinnostusta eri lajeihin ja tuntea monipuolisen liikunnan merkitykset eri lajitaitojen oppimisen perusteena. Näiltä pohjilta toiminnan suunnittelu ja toteutus on paremmin hallinnassa ja sisällöllisesti voidaan saavuttaa ohjattavien kannalta oikeantasoista toimintaa. Lisäksi ohjaajan taitoihin kuuluu monipuolisten keinojen hallinta tavoitteellisen oppimisen, motivoinnin, kasvatuksen ja reilun pelin välineenä. (emt., 9.) Valmentaja puolestaan toimii selkeämmin tavoitteellisemman kilpaurheilun parissa. Hänen keskeinen tehtävänsä on auttaa urheilijaa saavuttamaan oma henkilökohtainen parhaansa. Valmentaja on sisällä valmennusprosessin eri vaiheissa ja valmennusvuosi etenee säännönmukaisesti ja 16

17 tavoitteellisesti. (emt., 9.) Kantola (1988, 220) kuvailee valmentajan roolia tarkkasanaisemmin. Hänen mukaansa valmentaja vastaa urheilusuorituksessa tarvittavien fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien sekä taitojen kehittämisestä valmennuksen eri osa-alueilla, joita ovat a) perusominaisuuksien harjoittaminen, b) taitojen opettaminen ja hiominen, c) asenteiden kasvattaminen. Lisäksi valmentaja on Kantolan mukaan henkilö, joka urheilijan itsensä ohella eniten vaikuttaa urheilijan ja joukkueen suoritusten paranemiseen tai taantumiseen. Edellä esitettyjen määritelmien kautta valmentajan roolista kehkeytyi kilpaurheilua painottavampi. Ohjaaja puolestaan on matalammin tavoittein etenevä toiminnan ohjailija. Kantolan määritelmä valmentajasta on kahdenkymmenen vuoden takaa ja se painottaa voimakkaasti taitojen opettamista sekä valmentajan roolia menestykseen tähtäävässä toiminnassa. Kantola tuo esille valmentajan roolin urheilijan kasvattamiseen ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa, mutta kokonaisuudessaan valmentajan olemus piirtyy asialinjalla pysytteleväksi auktoriteetiksi. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Mero, Nummela & Keskinen (1997, 338) toivat esille samanlaisia ajatuksia mutta olivat jaotelleet valmennuksen johtamisen mallit kokonaisvaltaiseen johtamiseen, autoritaariseen valmentamiseen ja näiden yhdistelmään. Kokonaisvaltaisessa mallissa valmentajan roolissa painottui auttaja, joka korostaa kokonaisuuksia ja suhtautuu urheilijaan välittömästi. Tunnelataukseltaan hän on positiivinen, luottaa urheilijaan ja kannustaa häntä. Autoritäärinen malli on melko vastakkainen, sillä siinä valmentaja on johtaja, joka painottaa fyysisiä asioita, suhde urheilijaan on etäinen, säännöt ovat tiukat ja kannustus tulee negatiivisuuden ja käskyttämisen kautta. Yhdistelmästä kirjoittajat eivät antaneet mallia, mutta arvattavasti se on edellä mainittujen piirteiden sekoitus. Nykysuuntaus lienee lähempänä kokonaisvaltaista valmentamista. Ohjaajan roolissa tämä inhimillinen ote on ollut kenties koko ajan mukana. Lasten ja nuorten parissa toimivilta ohjaajilta ja valmentajilta ei voida kuitenkaan odottaa pelkästään kivan kaverin ominaisuuksia. Sääntöjen 17

18 noudattaminen, kasvattaminen ja sosiaalisten taitojen opettaminen ovat yhä edelleen urheiluseuratoiminnan mukanaan tuomia hyviä asioita, joita valmentaja tai ohjaaja voi omalla toiminnallaan ja persoonallaan parhaimmillaan tukea (Telama 1988, 81; Telama 1991; Laakso & Telama 1995). 2.2 Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen rakenne Edellä mainitun viisiportaisen ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmän sisällöt etenevät loogisesti minimivaatimusten mukaan niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Lisäksi kursseja suorittavan ohjaajan tai valmentajan on edettävä johdonmukaisesti tasolta toiselle. I-tason koulutuksen minimitavoite on 50 tunnin kokonaisuus, joka on kohdistettu lasten ja nuorten ohjaajiin sekä valmentajiin. Kukin lajiliitto on rakentanut sen omiin tarpeisiinsa soveltuviksi. Sama pätee myös II-tason koulutukseen, jonka minimitavoite on 100 tunnin koulutuspaketti. III-tasolla koulutuksen laajuus on 150 tuntia. Sen sisältöinä ovat nuorten systemaattinen valmentautuminen ja aikuisten huippu-urheilu. III-taso on samalla lajien korkein koulutustaso. Jos tämän jälkeen haluaa kouluttautua tasojärjestelmän mukaisesti, on hakeuduttava Valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnolle. Niiden sisältö kohdistuu ennen kaikkea aikuisten huippu-urheiluun. Koulutusportaikolla nämä ovat toiseksi ylimmällä tasolla ja suoritetaan näyttötutkintoina. Siksi niille ei voida asettaa koulutukseen osallistumiseen liittyviä ennakkoehtoja. Yleensä tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisten valmistavien koulutusten yhteydessä. Näyttökokeet valvoo riippumaton taho, joka ei anna kyseistä koulutusta. Tutkintotoimikunta vahvistaa arvioidut näytöt. Sekä koulutusta antavien että näyttöjä vastaanottavien oppilaitosten on oltava Opetushallituksen auditoinnin hyväksytysti suorittaneita. (Suomen Valmentajat 2004, 8 9.) Ylimmän, eli V-tason valmentajakoulutuksen voi suorittaa opiskelemalla Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden maisterin (LitM) tai kandidaatin 18

19 (LitK) tutkinnon. Myös ammattikorkeakoulut voivat myöntää V-tason pätevyyden AMK-tutkinnon perusteella. (emt., 9.) Suomen Valmentajien raportista kävi ilmi, että lajiliittojen tasokoulutuksissa oli suuria eroja niin koulutusten kestoissa kuin osallistujamäärissäkin. Jälkimmäiseen vaikuttaa tietenkin kunkin lajin harrastajien määrä, mutta ensinnä mainittu ei kaikilta osin noudattanut suositettuja tuntikehyksiä ( h). Raportissa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 40 lajiliittoa. Näistä 37 järjesti kyselyn toteutushetkellä I-, II- tai III-tason koulutusta. Osallistujia näissä oli yhteensä noin Muuta valmennukseen tai ohjaukseen liittyvää koulutusta järjesti 31 lajiliittoa (3 300 osallistujaa). III-tason koulutusta järjestettiin monissa lajiliitoissa vain joka toinen tai kolmas vuosi. Tasokoulutusten lisäksi liitot järjestivät seminaareja, teemakoulutuksia ja arvokisamatkoja. Niissä kohderyhmä oli laaja, sillä mukana oli niin aloittelevia ohjaajia, huippuvalmentajia kuin opettajiakin. (emt., 11.) Kyselyyn vastanneiden lajiliittojen I-tason koulutus kesti keskimäärin 47 h. Pienin tuntimäärä oli 2 h ja suurin 152 h. Myös osallistujamäärissä oli suuri vaihtelu ( henkilöä). Keskiarvo oli 263 henkilöä. II-tasolla keskimääräinen kurssin kesto oli 113 h ja osallistujamäärä 38 henkilöä. Vaihteluväli oli tuntimäärissä ja osallistujamäärissä henkilöä. III-tasolla keskimääräinen koulutus kesti 201 h ja niissä oli 14 osallistujaa. Vaihteluväli koulutuksissa oli h ja 2 48 koulutettavaa. (emt., 11.) Koulutusten tuntimääräisten vaihtelujen lisäksi on havaittu, että myös sisällöllisissä teemoissa saattaa olla joidenkin osa-alueiden suhteen suuria eroja. Esimerkiksi kasvatuksellisten ja urheilun etiikkaa käsittelevien teemojen osalta lajiliittokoulutusten perustason materiaaleissa on huomattavia eroja (Pulkkinen, 2003). Näitä taustoja vasten tarkasteltuna esimerkiksi VOK-hankkeen tavoitteet ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhtenäistämisestä ovat oikeansuuntaisia. 19

20 2.3 Seuratoiminnan muutos Seuratoiminnan kehitystukihankkeisiin liittyen ei ole tehty aikaisemmin syventäviä selvityksiä yksittäisistä hankevaihtoehdoista. Urheiluseuratoimintaa on tarkasteltu eri näkökulmasta useilta tahoilta niin tieteellisten kuin suppeampienkin raporttien ja arviointien kautta. Seuratoiminnan muutosta kahdenkymmenen vuoden ajalta tutkinut Koski (1996, 5) toteaa, että ennen pitkää yhteiskunnan suuret muutokset piirtyvät tavalla tai toisella myös seuratoimintaan. Vaikka ruohonjuuritasolla voidaan tehdä asioita vuodesta toiseen entiseen malliin, tulee jossakin kohtaa vastaan se tosiasia, että myös kansalaisyhteiskunnan on vastattava muutoksen haasteeseen. Yhtenä keskeisenä muutoksena yhteiskunnassa on ollut markkinavoimien vankistuminen ja asiakkuusnäkökulman vahvistuminen. Tämä kehityssuunta on aiheuttanut julkisen ja kolmannen sektorin välille työnjaollisia keskusteluja ja nämä keskustelut koskettavat myös seuratoimintaa. Voidaan jopa todeta markkinalogiikan ylivallan olevan uhka kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteille ja idealle. (Koski 2009, 16.) Seuratoiminnassa mukana olevien ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen linkittyy osaltaan tehokkuuden vaatimukseen. Seuratoimintaa halutaan laaduntaa. Liikuntapoliittiset linjaukset yhdistävät koulutuksen, laadun ja liikunta-aktiivisuuden toisiinsa. Urheiluseurat mielletään yhä useammin palvelun tuottajiksi, ja niiden tarjoamia tuotteita ostavat asiakkaat. Seuratoimintaan ei siten liity entisessä määrin yhteisöllisyys vaan pikemminkin sen rapautuminen (Koski 2009, 16). Yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan uudelleen muovautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei seuratoimintaan olisi tulijoita tai siellä olisi vapaaehtoisia. Viimeisimmän Liikuntatutkimuksen mukaan 3 18-vuotiaista lapsista ja nuorista yli harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa. Lisäksi noin neljännesmiljoona olisi kiinnostunut seuratoiminnasta. (Kansallinen liikuntatutkimus; Lapset ja nuoret, , 20, 36.) Myös vapaa- 20

21 ehtoisten määrä on pysynyt kokolailla entisellään koko 2000-luvun. Tosin aiempaa useampi tekee monia seuratoimintaan liittyviä tehtäviä päällekkäin. Arviolta yli puoli miljoonaa suomalaista osallistuu tavalla tai toisella vapaaehtoisena urheiluseuratoimintaan. (Kansallinen liikuntatutkimus; Vapaaehtoistyö, , 6.) Lukujen valossa tilanne näyttää vähintäänkin mairittelevalta. Todellisuudessa kentältä tulevat viestit kertovat kuitenkin toisenlaista sanomaa: seuratoiminnassa vastuu jakautuu epätasaisesti, vanhempia on yhä vaikeampi sitouttaa talkootöihin, ohjaajien ja valmentajien kierto on seuroissa melko nopeaa ja väki väsyy. Työmäärä ja vaatimukset kasvavat, mutta aikaa ja halua seuratoimintaan on käytössä rajallisesti. Kosken (2009, 119) 20 vuoden seurantatutkimuksesta kävi ilmi, että seurojen asiantuntemus valmennus- ja liikunnan ohjausasioissa ei ollut juurikaan parantunut kyseisenä ajanjaksona. Sen sijaan selkeää kehitystä oli tapahtunut talousasioihin ja taloudenhoitoon liittyvissä asioissa sekä eettisissä toimintaperiaatteissa. Samoin valmennus- tai koulutusvaliokuntien määrä seuroissa oli vähentynyt (emt., 99). Valiokuntien määrällä ei sinällään voida olettaa olevan suoraviivaista yhteyttä siihen, kuinka ko. alueen toiminta seurassa hoidetaan. Seurojen sisäinen työnjako voidaan hoitaa vastuuhenkilöiden kautta eikä valiokuntia tarvita. Koulutuksen ja valmennuksen osalta havainnot asiantuntemuksen vähentymisestä kielivät kuitenkin siitä, että kyseisellä sektorilla olisi kehitettävää. Näkemystä tukee myös Riskun (2007) tekemä tutkimus helsinkiläisten urheiluseurojen kokemuksista kaupungin avustusjärjestelmästä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaiken kaikkiaan koulutuskulut olivat marginaalinen osa seurojen kokonaiskustannuksista huolimatta siitä, että valmennukseen satsaavissa seuroissa koulutuskulut olivat suuret. Keskiverrossa urheiluseurassa kouluttautuminen ei kuitenkaan ole merkittävä menoerä. 21

22 2.4 Sinettiseuroille suunnatut kyselyt Nuoren Suomen Sinettiseurat ovat tietyt kriteerit täyttäviä laatuseuroja. Näille seuroille on suunnattu kaksi sähköisesti toteutettua kyselyä (Hakamäki 2008; Pohjoisranta & Nuori Suomi 2005) koskien seuroissa toimivien ohjaajien ja valmentajien tiedon tarpeita sekä uusien ohjaajien näkemyksiä koulutustarpeista. Kohderyhmä oli osittain ohjaajien ja valmentajien (Itaso/aloittelevat) osalta samanlainen kuin tässä selvityksessä. Nuoren Suomen ja Pohjoisrannan toteuttamassa kyselyssä (n=726) Sinettiseurojen valmentajien keskimääräinen ikä oli vuotta (51 %). 60 % heistä oli miehiä ja 40 % naisia. Valmennus-/ohjausvuosia kolmanneksella takana 3 5 ja viidenneksellä joko 1 2 tai 6 10 vuotta. Noin puolet vastaajista toimi vuotiaiden lasten parissa ja ohjasivat keskimäärin 2 3 kertaa viikossa. Hieman yli 60 % vastaajista ohjasi tai valmensi lasta viikossa. Hakamäen kysely suunnattiin Sinettiseurojen uusille ohjaajille (n=176), joista hieman yli puolet oli naisia. Omaan ikäryhmään suhteutettuna heitä oli eniten alle 17-vuotiaista ohjaajista (39 % naisia 10 % miehiä). Naisten osuus väheni 31 ikävuoden jälkeen ja mitä enemmän ikävuosia karttui, sitä vähemmän naisia toimi ohjaajina. 60 % vastanneista oli ohjaamassa ensimmäistä vuottaan. Kolmannes oli ohjannut tai valmentanut aiemmin, mutta nykyinen ohjattava ryhmä oli uusi. 10 % vastaajista oli toiminut aikaisemmin eri lajin parissa. Yleisimmin vastaajat toimivat eri-ikäisten lasten parissa, pääosin kuitenkin 7 9 tai vuotiaiden. Kahdella kolmesta vastaajista ohjattavia oli joko 1 10 tai Hieman yli puolet vastaajista ohjasi yhtä ryhmää kerran viikossa. Pohjoisrannan ja Nuoren Suomen kyselyyn vastanneiden tärkein syy toimia ohjaajana tai valmentaja oli se, että on itse harrastanut lajia (44 %) tai omat lapset harrastavat (38 %). Noin puolet vastaajista ei saanut mitään korvausta työstään, vajaa kolmannes pelkät kulukorvaukset, viidennes sai korvausta ja 3 % teki ohjausta tai valmennusta päätyönään. Hakamäen ky- 22

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1 Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Ohjaajan ja valmentajan polku suunnistuksessa Suunnistusliitto tarjoaa ohjaajakoulutuksia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Norppaposti 8.8.2008

Norppaposti 8.8.2008 8.8.2008 Norppaohjaajakortin ja nimikkeen voimassaoloaika muuttuu Kaikesta Norppapostiin liittyvästä lisätietoja: nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen (09) 3481 3190 tai 040-764 1157 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Lisätiedot

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI 1 Missio / näky / toiminnan perustarkoitus Mikä on toiminnan tarkoitus? Missio on olemassaolon syy ja perustelu. Missio on varsin pysyvä tila Missio vastaa:

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015 Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma Osaamisohjelmaa johtaa KIHU yhteistyössä HUY kanssa valmennusosaaminen osallistuva asiantuntijatoiminta tutkimus- kehittämis-

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015

Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015 Kasva urheilijaksi aamukahvit INFOT 4.2.2015 Sinettiseurojen aluekierros kevät 2015 Aiheet: - Sinettiseurojen uudistetut kriteerit - Urheilulliset elämäntavat vanhempainilta - Kasva urheilijaksi Taitovalmiustestin

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä voi lähteä liikkeelle: Yleinen toteamus: Ei ole vetäjiä / valmentajia. 1. Seurojen johtokuntien päätöksellä luotava vahva

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot