Pääkirjoitus >> 2 Valmennuspäällikön terveiset >> 4 Katsaus historiaan >> 7 Joukkue-esittelyt >> 17

Transkriptio

1 Pääkirjoitus >> 2 Valmennuspäällikön terveiset >> 4 Katsaus historiaan >> 7 Joukkue-esittelyt >> 17

2 2 3 Pääkirjoitus Jo 40 vuotta urheiluseuran toimintaa vapaaehtoisvoimin Espoon Tikka on toiminut Iivisniemessä 40 vuoden ajan tarjoten alueen lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa paikallisessa urheiluseurassa. Jalkapallo on joukkueurheilua, jossa pelaajat saavat pelitekniikan ja -taidon lisäksi tutustua sekä toisiinsa että aivan uusiin kavereihin, harjoittaa ryhmänä toimimista ja kehittää taitojaan toisten huomioon ottamisessa. Yhdessä koetut onnistumiset ja joukkueen hyvä yhteishenki antavat tukea elämää varten. Tikassa on tällä hetkellä 15 joukkuetta ja painopiste on tietysti nuorissa ikäluokissa. Tikan miesten joukkue on edustanut upeasti ja tuonut mainetta seuralleen. Ikämiesten joukkueessa pelaajien ikähaitari on noin 50 vuotta eli sieltä kyllä löytää jokainen ikäistään seuraa. Melko uusi tulokas on Team Tikka, naisten joukkue. Se innosti ensin äidit mukaansa ja tempaisi nopeasti mukaansa alueen muitakin naisia. Espoon Tikan edustaja on aktiivisesti mukana Palloliiton Uudenmaan piirin projektityössä. Projektien kohteena on erityisesti tyttöjen jalkapalloharrastuksen kehittäminen. Tikan tyttöjoukkueet ovatkin olleet voittoisia muun muassa Unkarin ja Ruotsin kansainvälisissä turnauksissa. Vanhemmille joukkueen mukana toimiminen on helppo tapa osallistua lastensa harrastuksiin ja tehdä omalla osallaan nuorisoja kasvatustyötä. Lapsetkin nauttivat, kun vanhemmat ovat mukana puhaltamassa yhteen hiileen. Yhdessä tekemällä opimme ja opetamme lapsillemme oikeita arvoja. Vanhempien osallistuminen on tärkeä osa joukkueen toimintaa. Vanhempien keskuudesta valitaan joukkueenjohtajat, valmentajat ja huoltajat. Myös koko seuran organisaatio toimii vanhempien työpanoksella. Valmentajien koulutus on tapahtunut Palloliiton järjestämillä kursseilla. Espoon kaupunki huolehtii osaltaan meidänkin seuramme taloudellisesta perustuesta. Jokaisen joukkueen ja tietysti koko seurankin on sen lisäksi huolehdittava omia tekemisiään varten varainkeruusta. Vuosien kuluessa on kukin joukkue kerännyt toimintavaroja kiertämällä myymässä keksejä, karkkeja, sukkia, paistolastoja ja jopa ilotulitusraketteja on myyty. Onpa myös kerätty roskia Porkkalantien varsilta, kannettu kaappeja ja koottu kottikärryjä.turnauksiin järjestetyt Tikkabuffetit makkaragrilleineen ja arpajaisineen ovat myös hyviä yhteisiä tapahtumia. Naapuriseurat ovat tulleet hyviksi ja läheisiksi tutuiksi, kun vuorollaan vierailemme toistemme turnauksissa. Myös Etelä- Suomen maantiede on monella joukkueella jo hyvin hallussa, kun turnausmatka tai sarjapeli vie joukkueen milloin länteen, milloin itään. Joukkueen mukana vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan ja toistensa lapsia. Koko asuinalueelle on eduksi se, että vanhemmat tuntevat sekä toisensa että toistensa lapset. Myös lasten ja nuorten turvallisuudentunteelle on tärkeää, että ympärillä liikkuu paljon tuttuja. Joukkueen mukana lapset Turnausmatkoilla syntyy monia tarpeita. puolestaan oppivat toimimaan ryhmässä, ottamaan muut huomioon, tekemään itse, kuuntelemaan ja painamaan mieleensä. Joukkueiden määrä vaihtelee vuosittain, kun vanhemmasta päästä kasvetaan ulos ja nuorimmat ikäluokat perustavat uusia joukkueita. Kaikkien juniori-ikäluokkien mukana kulkee Tikan perusajatus: toiminnan lähtökohtana on liikkuva lapsi eri ikävaiheissaan ja lapsille ominainen yhdessä tekemisen hauskuus. Espoon Tikan tunnistat aina helposti. Kirkas oranssi tunnusväri kannustaa tikkalaisia piristämällä kaatosateessa ja loistamalla iloisesti auringonpaisteessa. Eläköön Tikka! Markku Väänänen Puheenjohtaja Espoon Tikka ry

3 4 5 Valmennuspäälliköltä Tikkaa kehittämässä Valmennuspäällikön vakanssia ei Tikassa ole aiemmin hoidettu näin selkeällä profiililla. Aiempina vuosina näitä tehtäviä on monien muiden tehtäviensä lisäksi hoitanut jalkapallojaoksen puheenjohtaja. Tehtävien ja niiden laatutavoitteiden kasvaessa lisääntyy hoidettavien asioiden määrä. Vuoden 2008 keväällä päätettiin johtokunnassamme jakaa nämä roolit. Ensitöikseni valmennuspäällikkönä sain mahdollisuuden hakeutua EURO 2009 naisten EM-kisoihin liitettyyn tyttöjalkapallon seurakehityshankkeeseen. Palloliitto käynnisti vuoden 2008 aikana 24 tyttöjalkapallon seurakehityshanketta, joista Tikka oli yksi. Tikka-linjassamme on hankkeesta, sen suunnittelusta, tavoitteista ja tuloksista lisää tietoa. Loppupäätelmänä voin sanoa, että hankkeessa mukana oleminen on kehittänyt tyttöfutista Tikassa. Samalla tyttöfutiksen kehittyessä on tämä noste varmasti antanut lisää virtaa myös poikien futisharrastamiseen. Olen vakuuttunut siitä, että Tikassa laadukkaan toiminnan nyt ja tulevaisuudessa mahdollistaa vain tyttöjen ja poikien yhdenvertainen laadukas ja tasapuolinen toiminta. Toiminnan laatu mahdollistaa upean harrastamisen kehittymisen kilpaharrastamiseen ja unelmien täyttymiseen. Miltä kuulostaisi, jos Kaitaan ja Iivisniemen koulujen kentät olisivat tekonurmialustoja ja Kaitaan kentän kattaisi talvisin kuplahalli! Mitä mahdollisuuksia kivaan ja laadukkaaseen harrastamiseen tämä toisi Tikassa? Voisivatko Iivisniemi- Kaitaan alueen päiväkodit, ala- ja yläkoulut sekä lukio hyötyä tästä? Alueellisena kehitysaskeleena nämä olosuhdeparannukset toisivat varmasti lisäarvoa kaikkeen ja enempäänkin. Ongelmia alueemme kehittymiselle on valitettavan selvästi havaittavissa suhtautumisessamme siihen, miten täällä vaikutamme. Kenttiemme ja alueemme kalusteiden rikkominen ja roskaaminen ei edesauta yhtään mitään. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa nopeusrajoituksista ja liikennesäännöistä piittaamattomat autoilijat, mopoilijat ja motoristit tuhoavat ennemmin tai myöhemmin jonkun pikku futaajan unelman, jopa elämän. Tämä leväperäisyys muita alueemme ihmisiä ja alueemme arvostusta kohtaan on häiritsevän välinpitämätöntä. Hei, vain sinä itse voit muuttaa asennettasi, tee se jo tänään! Kivojen ja hyvien asioiden aikaansaaminen alueellamme on varmasti ihan kaikille eduksi! Matti Kivioja Valmennuspäällikkö Espoon Tikka Matin tikkavuodet 1997 tai jotain poika Eetu Tikkaan P89 joukkueeseen, Matti apuvalmentajaksi ja jossain siirtymävaiheessa myös hetken vetovastuussa tai jotain tytär Essi Tikassa T91 joukkueessa vuoden tai pari, rooli kannustavana vanhempana T94 joukkue perustetaan ja tytär Enni joukkueeseen. Lähes alusta saakka valmennusvastuu alkaen Tikan johtokunnassa Tikan varapuheenjohtajana alkaen Tikan valmennuspäällikkönä Euro 2009 tyttöfutiskehityshankkeen seurahankkeen vetäjä Tikassa Euro 2009 seurapromoottori Tikassa Tikan kotisivujen päivitys- ja uudistamishanke SPL Uusimaa: Koulutusja seurakehitystyöryhmän jäsen SPL Uusimaa: Futsal-kehitystyöryhmän jäsen. Valmentajakoulutus: E-taso 1997, D-taso 2006, C-taso 2007, B-taso Matin suosikkimotot Tikan pelaajille Jos olet niin kiireinen, ettet ehdi huomioida ympärilläsi olevia, eikä sinulta riitä aikaa auttaaksesi heitä onnistumaan, olet aivan liian kiireinen. Et koskaan tule muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain, mitä teet päivittäin. Taito määrää sen, mitä kykenee tekemään. Motivaatio ratkaisee, mitä tekee. Asenteesta riippuu, kuinka hyvin sen pystyy tekemään. Ellet kykene muuttamaan kohtaloasi, muuta asennettasi. Tule mukaan pelaamaan V

4 6 Espoon Tikan historiaa osa 1 7 Tikanpojan kuoriutuminen ja kasvu YMMÄRRÄMME AUTOASI määräaikaishuollot vikadiagnosointi moottorin korjaukset jakopään hihnojen vaihdot lisävarusteasennukset ilmastointihuollot öljynvaihdot myös isoihin pakettiautoihin AUTOASI KORJAAMO MOTOMER OY HANNUKSENPELTO 2 B (SISÄPIHA), ESPOO, PUH. (09) , LIIKE AVOINNA: ark 8-18, la sop. mukaan Iivisniemessä rakennettiin 1960-luvun lopulla. Kuten tavallista uusilla asunto-alueilla, ihmiset kokivat tärkeiden palveluiden puuttumisen. Uudisasukkaat eivät myöskään tunteneet toisiaan. Kuitenkin Iivisniemen ja meren väliselle luonnonniitylle silloiset iivisniemeläiset kokoontuivat lentopalloilemaan ja seurustelemaan kesäiltaisin kuin ainakin muuttolinnut soitimelle. Tästä virisi myös ajatus oman urheiluseuran perustamisesta yhdyssiteeksi ihmisten välille. Ajateltiin, että ihmisten toisiinsa tutustuttamisen kautta saadaan uuden asuntoalueen epäkohtia korjattua. Seura perustettiin syksyllä 1969 urheilunystävien koollekutsumassa palaverissa, joka pidettiin Asunto Oy Itäkummun kellaritiloissa. Alustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa palloiluseura palvelemaan Iivisniemen ja lähialueiden asukkaiden liikunnan tarpeita. Seuran perustamiseen liittyvistä asioista ei palaveriin osallistujilla ollut juuri tietoa, joten nimettiin henkilöt ottamaan asioista selkoa samoin kuin jokaisen tehtäväksi annettiin miettiä uudelle seuralle nimeä. Ennen virallista perustamiskokousta pidettiin vielä yksi alustava kokous, jossa seuran nimeä harkittiin. Yhtenä valintaperusteena nimelle oli tietty väljyys, niin että sen alle voisi kokoontua eri lajien harrastajia laajemmaltakin alueelta. Ajateltiin, että liikelaitokset voisivat tukea taloudellisesti seuran toimintaa nimen samankaltaisuuden perusteella. Kaikki pitivät selviönä, että seura liittyy Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL:iin. Kyllä Tikka tarvitaan! Perustamiskokous pidettiin Iivisniemen koulun luokkahuoneessa. Valmistelut oli tehty huolella ja päätösten piti olla nuijan kopautusta vaille, mutta kokoukseen oli saapunut naapurialueen urheiluseuran puheenjohtaja, joka esitti kokoukselle monisanaisesti harkittavaksi, tarvittiinko alueelle uutta seuraa, koska Matinkylän ja Sammalvuon alueella oli jo palloilua harrastava urheiluseura. Pitkien keskustelujen jälkeen kokous yksimielisesti päätti, että Iivisniemessä tarvitaan juuri Tikka-niminen aito lähiökeskeinen urheiluseura. Kuten ennakkoon osattiin odottaa, nuoren seuran vaikeimpana tehtävänä oli varojen hankinta toimintaa varten. Innostus oli kuitenkin korkealla ja talkooväkeä löytyi helposti lehtien jakeluun, kynttilöiden myyntiin ovelta ovella, jätepaperin keruuseen ja moneen muuhun lähtöön. Mieleenpainuvimpina hetkiä toiminnan alussa olivat joulun seutuun ajoittuneet tapahtumat. Traditioksi

5 8 9 muodostui bussimatkat pikkujoulun viettoon Upinniemeen tai Martinlaaksoon, missä vietettiin runsain joukoin juhlaa pikkubisneksenkin merkeissä. Tikan erinomaiset joulupukit tunnettiin Iivisniemessä ja lähiympäristössä, ja niitä osattiin kysellä jo hyvissä ajoin ennen aattoa. Taloudelliset huolet voitiin unohtaa, kun Espoon kaupunki antoi Iivisniemen jääkentän hoidon talkoovoimin seuralle. Hoitopalkkiot varmistivat seuran talouden muutamiksi vuosiksi. Paljon menestystä vuonna 1971 Urheilutoiminta oli alussa erinomaisen innostunutta. Siitä kertoo seuran osallistuminen miesten kilpasarjoihin jalkapallo-, koripallo- ja lentopallojoukkueilla sekä useilla nuorten jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueilla. Huippunsa seuran kilpailutoiminta saavutti vuonna 1971, jolloin kilpasarjoihin osallistui kuusi jalkapallojoukkuetta, neljä jääkiekkojoukkuetta ja yksi lentopallojoukkue. Samana vuonna E-junioreiden jalkapallojoukkue saavutti Espoon Cup -mestaruuden. Tikan juniorijalkapalloilijoista ja -jääkiekkoilijoista on vuosittain ollut edustajia Espoon nappulaliigan edustusjoukkueessa, joka on yltänyt Suomen mestaruusmitaleille saakka samoin kuin palloilijakasvattejamme on ollut pääkaupunkiseudun joukkueissa voittamassa Suomen mestaruudenkin. Jalkapallo ja lentopallo päärooleihin Päälajeiksi muodostuivat kuitenkin jalkapallo, jota potkittiin sekä kesällä että talvella miesten ja nuorten joukkueiden voimin sekä lentopallo, jonka kilpailutoiminta oli Tikan vireiden naisten harteilla. Kilpailutoiminnan ohella Espoon Tikan toimintaohjelmaan on sisältynyt kuntoliikunta ja sen merkityksen korostaminen yhtenä ihmisten hyvinvoinnin osatekijänä. Kuntoilun merkeissä ovat runsain joukoin varsinkin naiset ja tytöt jumpanneet sekä pelanneet lentopalloa ja pesäpalloa, kun taas miehet ovat innostuneet jalka- ja lentopallosta. Vuosittaisina kuntoilutapahtumina on järjestetty kerran vuodessa hiihto-, maastojuoksu- ja yleisurheilukilpailut nuorille sekä taloyhtiöiden välinen lentopallosarja varttuneemmille. Kuopuksena toimintamuotojen joukossa on jooga, joka otettiin ohjelmaan mukaan vuonna 1980 ja harrastajia on riittänyt kiitettävästi. Urheilu- ja kilpailutoiminnan hoitamiseksi tarvitaan ohjaajia, valmentajia, tuomareita ja joukkueiden johtajia. Tämän tarpeen järjestämiseksi seuran ohjelmaan on sisältynyt koulutustoiminta ja kaikki halukkaat on pyritty kurssittamaan kyseisiin tehtäviin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Urheiluun liittyvän toiminnan sivussa yritettiin hoitaa yleisempiäkin asioita ihmisten viihtyvyyden lisäämiseksi. Yhteistyö Iivisniemi-seuran kanssa oli alusta alkaen saumatonta. Viimeisin yhteistyön tulos on syyslystit, jotka on parina viime vuonna pidetty Iivisniemessä. Espoon Tikan vireän toiminnan jatkuminen nyt jo lähes 15 vuotta osoittaa sen, että juuri tätä asumalähiökeskeistä urheiluseuraa on tarvittu ja tarvitaan edelleenkin. Olojen vakiintumisen myötä seuran toiminta on selkiytynyt ja asettunut uomiinsa. Vanhat tikat vain ovat tehneet rungolla tilaa uusille koputtelijoille, ja toiminta jatkuu uusiutuvin voimin, kuten elämässä yleensäkin. Reijo Eerola Martti Kajaste Espoon Tikan 15v-juhlajulkaisu 1984

6 10 11 Espoon Tikan historiaa osa 2 Nuori Tikka aikuistuu vuodesta 1984 alkaen Ei ollut Tikan aikuistuminen yhtään sen helpompaa kuin muidenkaan poikasten. Vanhojen seurakonkareiden alkaessa vetäytyä toiminnasta oli pakko löytyä uusia vastuunottajia. Oli aikoja ja vaiheita, jolloin piti päättää, jatketaanko seuran toimintaa vai ei. Kuitenkin lasten ja nuorten etu voitti, seura jäi henkiin. Toiminta supistui välillä melkoisesti, ja eri lajeja jäi pois ohjelmasta. Uusiakin lajeja avoimesti kokeiltiin, kuten salibandyä ja sulkapalloa, mutta niiden elinkaari jäi lyhyeksi. Jalkapallo alkoi ottaa selkeää valtaasemaa. Silti kaikin keinoin pyrittiin alueen aikuisille luomaan mahdollisuus harrastaa edelleen lentopalloa niin kesäisin kuin talvisinkin. Naisten jumppa tietysti monilukuisen osallistujajoukkonsa ja aktiivisen vetäjän johdolla oli ja eli yli vaikeiden aikojen. Samalla kun seuran toiminta asettui uomiinsa, alkoi jalkapallon harrastajien määrän hidas kasvu. Vaikka vaikutusalueemme uudisrakentaminen ei vielä ollut laajasti päässyt vauhtiin, tuotti aktiivisempi markkinointi uusia harrastajia toimintaan mukaan. Palloliiton kehittyvään koulutusjärjestelmään osallistuminen antoi valmentajille uusia eväitä myös valmennettaviensa määrätietoisempaan opastamiseen. Tikkalaiset panostavat hyvän turnaustunnelman luomiseen. Vanhemmat ikäryhmät olivat jo joitain vuosia osallistuneet säännöllisesti Helsinki- Cupiin, mutta 1986 päätti F75/76 ikäryhmä osallistua seuran historian ensimmäiseen ulkomaiseen turnaukseen. Matka tehtiin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan vappuna 1986 Belgiaan. Vältettiin mahdollinen Suomeen tullut radioaktiivinen laskeuma, mutta kärsittiin lento- ja kenttähenkilöstön lakoista molemmissa päissä. Matka kuitenkin joukkueelta onnistui hyvin ja sää suosi.

7 12 13 Jalkapallollinen kulttuurishokki oli tietenkin siirtyä lumiselta ja märältä Kaitaan hiekkakentältä Belgian tasaisille nurmikentille. Mutta silti Suomen systeemi juniorijalkapallon suhteen oli tuolloin kehittyneempi olosuhteista huolimatta. Suomessa tuonikäiset pelasivat ottelunsa pienellä kentällä pienellä pallolla pyrkien takaamaan kaikille useita kosketuksia palloon. Belgiassa taas pelattiin isolla kentällä ja aikuisten pallolla. Pirtsakoita naisjumppaajiamme Iivisniemen koululla. Häikäisevää tyttöfutista Stadi Cupissa. Seuran ensimmäinen turnausvoitto Samainen joukkue kokeneena ulkomaanmatkaajana otti samana syksynä myös seuran ensimmäisen turnausvoittonsa Matinkylän Mahdin turnauksesta. Palloliiton samana vuonna tekemä ikärajamuutos tasavuotiseksi hajotti monta hyvää joukkuetta. Tikassakin joukkueet muuttuivat, pelaajat saivat uusia joukkuetovereita ja toiminta jatkui. Vaikka seuran toimintaideana on tarjota kaikille mahdollisuus toimia ja kehittyä liikunnallisesti, oppia pelitaitoja, yhteispeliä ja toisen huomioimista, täytyi silti tuolloin panostaa myös jonkinlaiseen menestykseen, sillä sen avulla seura mahdollisti harjoituspaikkojen ja -aikojen saannin Laaksolahden kuplasta, myöhemmin hallista. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella tuosta menestyksestä vastasi pääasiassa -76 syntyneiden poikien joukkue, joka ei enää ollut pelkästään Iivisniemen alueen pojista koostunut, vaan siihen oli mukaan hakeutunut erittäin urheilullisia nuoria niin EPS:stä kuin myös Hongasta. Joukkue pärjäsi mainiosti jopa SM-tasolla ja oli piiritasolla erittäin menestyvä. Joukkueen pelaajista kehittyi myöhemmin useita kansallisia ja kansainväliä huippuurheilijoita mm. kumparelaskuun, salibandyyn, jääkiekkoon ja fitness-urheiluun. Tytöille oma jalkapallojoukkue Ensimmäinen tyttöjen jalkapallojoukkue näki Tikassa päivänvalon myös kahdeksankymmentäluvun lopulla. Joukkue ei kuitenkaan silloin osallistunut sarjatoimintaan (olikohan sellaista silloin alasarjoissa vielä olemassakaan), vaan harjoitteli keskenään ja pelasi poikajoukkueita vastaan. Pitkäikäiseksi ei siitä joukkueesta vielä ollut, mutta ensimmäinen askel, joka antoi suuntaa myöhemmälle toiminnalle. Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä Tikka pelastui pienestä taloudellisesta ahdingosta julkaisemalla onnistuneesti juuri ennen lama-aikaa kausijulkaisun, joka avitti seuran toimintaa vuosiksi eteenpäin. FC Espoota perustamassa Samoihin aikoihin espoolainen jalkapalloväki yritti ryhdistäytyä ja koota voimansa yhteen saavuttaakseen suurelle kaupungille kuuluvan aseman kansallisessa jalkapallossa. Tikka oli yhtenä seitsemästä espoolaisesta jalkapalloseurasta mukana perustamassa FC Espoota. Alusta alkaen sovittiin, että edustusjalkapallo ei rasita kasvattajaseurojen junioreiden taloutta, vaan se antaa myös pienten seurojen lahjakkaille pelaajille mahdollisuuden päästä urallaan eteenpäin tutussa ympäristössä. Tavoite oli tietysti kannattamisen arvoinen, mutta miten kävi? Pelkkiin toiveisiin perustuvan budjetin, pelaajasopimusten velvoitteiden ja ilman tarkkaa taloudenpitoa kävi kuten liikeelämässäkin tuolla systeemillä käy, tappiota tuli. Tikka erosi ensimmäisenä seurana FC Espoosta. Nykyäänkin FC Espoo vielä pelaa, mutta perustajaseuroista vain yksi on enää mukana. Toinen yhteistyöyritys kohdistui oman jalkapallohallin rakentamiseen Kauklahteen, Myntinsyrjään. Se onnistui paremmin, toimii edelleen ja Tikka on siinä mukana omalla noin 10 prosentin osuudellaan. Tämä on antanut joukkueille huomattavasti paremmat talviharjoittelumahdollisuudet kuin muuten olisi saatu menestykseen perustuvan jaon myötä Laaksolahden kuplasta/hallista. Tietysti myös joukkueiden kustannukset kasvoivat luvun alkupuolella Tikassa alkoi tyttöjalkapallon buumi. Sen käynnisti -82/83 tyttöjoukkue aktiivisella ja ulospäin näkyvällä toiminnalla, jossa jalkapallotaitojen omaksumisella oli erittäin suuri painoarvo. Tämäkin joukkue vahvistui yhdistymällä EPS:n vastaavan joukkueen kanssa ja menestyi erittäin hyvin kotimaisissa sarjoissa ja jatkoi vanhempien poikajoukkueiden linjaa etsimällä kansainvälisiä turnauksia. Kohokohta joukkueen toiminnassa oli varmasti matka Yhdysvaltoihin vuonna Samaa aktiivisuutta noudatti myös seuraava tyttöjoukkue -84/85. Taitotason nostolla 90-luvulle Henkilökohtaisen taitotason nosto oli koko 90-luvun Tikan johtava teema. Silloin järjestettiin taitokilpailuja runsaasti ja niitä varten joukkueet harjoittelivat määrätietoisesti. Tämä korostui varsinkin tuossa tyttöjoukkueessa, jossa eräänäkin vuonna kolme tyttöä suoritti piirin taitomerkin (kulta, hopea ja pronssi) ja saavutti taitokilpailuissa useita mitalisijoituksia, piirin taitomestaruus mukaan luettuna. Samainen joukkue voitti Unkarissa -97 kansainvälisen turnauksen ja valittiin koko turnauksen parhaaksi joukkueeksi. Näiden menestysten siivittämänä ja/tai vetäjien aktiivisuudesta johtuen on Tikkaan syntynyt vuosien varrella useita tyttöjoukkueita, joiden pelaajista on noustu jopa liigapelaajiksi asti. Äiditkin ryhtyvät pelaamaan 1995 Tikassa tehtiin historiaa, perustettiin mammajengi. Osallistumisoikeus oli Tikassa pelaavien junioreiden äideillä. Samana syksynä järjestettiin oikea mammaturnauskin Iivisniemen kentällä, ja se toistui useana vuonna peräkkäin. Tikan joukkue pelasi nimellä Tikattaret.

8 14 15 Tällä erittäin aktiivisella ajanjaksolla Tikan valmentajakerho kokoontui säännöllisesti saamaan uutta oppia kokeneilta ulkopuolisilta luennoitsijoilta, keskusteli keskenään yhtenäisestä toimintatavasta ja loi Tikka-linjan. Tikka-linja kirjoitettuine sisältöineen sai kiitosta usealta ulkopuoliselta taholta, sillä pienen seuran tuollainen aikaansaannos oli merkittävä. Sen päivitys tietysti jätettiin seuraavan kymmenluvun aktiivien harteille. Ikämiehet jaksavat aina vaan Yhteistyö koulujen kanssa sai uutta virtaa Tikka-Cupin ja opettajille annetun jalkapallokoulutuksen muodossa. Myös Tikan jalkapallokoulu käynnistyi ja sen vetäjinä olivat alussa maaotteluissa- Tulostaulu kiinnostaa Tikan 40-vuotisjuhlaturnauksessa. kin esiintyneet Tauriaisen veljekset. Paljon tapahtui Tikassa tämän jakson aikana junioripuolella, mutta ikämiehet ne jaksoivat ja jaksavat aina vaan pelata kuntonsa eteen. Samoin miesten joukkue uusiutui -90 luvun loppupuolella melkoisesti, kun se sai vahvistuksia Tikan paluumuuttajista ja heidän silloisista pelikavereistaan. Siitä kertoo selvästi nousu 4. divisioonaan ja Uusimaa Cupin hopeasija sekä menestyminen Suomen Cupissa. Tuo paluumuutto on Tikalle erittäin tärkeää ja kuvastaa Tikka-hengen kestävyyttä. Joukkuekeskeiseen suuntaan Kun Tikka silloin aikoinaan perustettiin , sen suuri tarkoitus oli alueen asukkaiden toisiinsa tutustuttaminen. Siinä Tikka varmasti on onnistunut ja aina säväyttää, kun jollain kentällä näkee oranssipaitojen pelaavan. Sitä on aina pakko mennä katsomaan. Nykyään asuinalue on jo suurempi, eikä asuinaluesidonnaisuus enää niin kiihkeätä. Näin ollen Tikankin toiminta on muuttunut keskusohjatusta enemmän joukkuekeskeiseen suuntaan. Sen vuoksi on tärkeätä olla jotain yhteistä ja siksi yleisurheilukilpailujen säilyminen edelleen kaikkia palvelevana ja massoja kokoavana syksyisenä tapahtumana on arvostettava asia. Pertti Liljeblom (Tämän jatkokertomuksen aineiston Espoon Tikka ry:n kasvusta teini-iästä aikuisuuteen olen kerännyt vanhoista kausi- ja joukkuejulkaisuista ja Teppo Grönforsin kirjoittamasta aineistosta Iivisniemi Kaitaa-seuran julkaisuun Espoossa Pertti Liljeblom) Espoon Tikka ry Yhdistysrekisteritunnus Y-tunnus Johtokunta 2009 Tehtävä Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Talouspäällikkö Kirstunvartija Jalkapallojaoksen pj. Valmennuspäällikkö IT-manager/Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen 50 % 50 % Nimi Markku Väänänen Yrjö Huotarinen Lea Luhtala Mirja Ryttäri Teppo Grönfors Andrew Cannon Matti Kivioja Jaakko Häkli Merja Kukkonen Leena Louhisola Tiina Söderholm Harri Lydman Johanna Paasikangas-Tella Perttu Aimola Aallonkohina 6 h Espoo Puheenjohtajia Kajaste Martti Eerola Reijo Salminen Mikko Puhakka Erkki Ekström Erkki 1979 Heiskanen Timo Palmu Seppo Liljeblom Marketta Pöllä Hannu Liljeblom Pertti Erjovuo Erkki 1992 Kraft Christian Rintala Juha Nurmi Liisa Grönfors Teppo Väänänen Markku 2003 Alennuskuponki Tällä kupongilla 50 % alennus, kun ostat kerralla 100 edestä leluja. Tarjous koskee kaikkia tuotteita ja on voimassa vain noutopuodista tehdyistä ostoksista. Katso aukioloajat netistä. Voimassa saakka. 1 kuponki / talous. 50 % 50 %

9 16 17 IIVISNIEMI Iivisniemenkatu 3, ESPOO puh Palvelemme: ma-pe 7-21, la 9-18 su TAKANA: vas. Vili Kuosari, Patrik Vuorela, Karl Fager, Jere Salokoski, Veli-Matti Huotarinen, Tuomas Timperi, Jonathan Nikander, Nooa Ronkonen EDESSÄ: Ossi Karali (kapteeni), Osku Kuosari, Oscar Parviainen (maalivahti), Olli Iisakka, Tatu Kanerva, Jami Serow KUVASTA PUUTTUU: Joel Luhtanen Espoon Tikka P95 Kari Kanerva Yrjö Huotarinen Perustamisvuosi: Kesä 2001 Joukkue on järjestänyt kuusi omaa turnausta ja joka kesä on pelattu peliä sekä saatu palkintoja. Joukkue kesäksi!

10 18 19 TAKANA: vas. Elias Palander, Petteri Häkli, Sebastian Engroos, Henrik Jokinen, Väinö Pietilä, Teo Wilska EDESSÄ: vas. Joel Huopalainen, Fredrik Hackman, Lauri Rapeli, Julius Nieminen, Valtteri Kaisla KUVASTA PUUTTUVAT: Eemil Haverinen, Niklas Honkanen, Oskar Keurulainen Espoon Tikka P96 Jammo Ronkonen Valmentaja: Harri Kaisla Jaakko Häkli Perustamisvuosi: 2002 Suurin saavutus on hyvä yhteis- henki, joka on ollut vahvasti mukana alusta alkaen niin pelaajien kuin vanhempien keskuudessa. Joukkue on julkaissut jo viisi kertaa oman joukkuejulkaisunsa, joka on jaettu perheille kauden lopussa ja julkaistu joukkueen nettisivuilla. Piirisarjan ensimmäinen sija omassa sarjassa syksyllä Hyvä minä, hyvä me, hyvä Tikka! TAKANA: vas. Christian Paatela (valmentaja), Topias Tarma, Thomas Holmberg, Petteri Nieminen, Veikko Helse, Joona Huopalainen, Miro Paatela, Jukka-Pekka Nurmi (valmentaja) KESKELLÄ: vas. Jesse Pulli, Alvar Escartin, Matias Rautiainen, Henri Savander, Nikolas Matinpalo, Ville Rainio EDESSÄ: vas. Nikita Tikhomirov, Karri Pajarinen, Max Saarinen, Mikko Nurmi, Jussi Lilja, Rasmus Väänänen, Joona Särkijärvi Espoon Tikka P98 Valmentaja I: Jukka-Pekka Nurmi Valmentaja II / joukkueenjohtaja: Christian Paatela Perustamisvuosi: 2004 Espoonlahti Cup 3. sija 2008 ja Tikka 40 v -juhlaturnaus 3. sija 2009, Espoon Tikan 40-vuotisjuhlaturnauksen järjestäminen Tosissaan, mutta varovasti.

11 20 21 TAKANA: vas. Miro Siltala, Priscilla Viitanen, Teemu Elo, Ilmari Hämäläinen, Sakari Setälä, Atte Rusanen KESKELLÄ: vas. Juha Vettenniemi (valmentaja), Joonatan Pekkarinen, Rosa-Kitty Paanamäki, Saku Paanamäki, Mikael Rikkinen, Roope Laurila, Heikki Rusanen (valmentaja) EDESSÄ: vas. Jaakko Vettenniemi, Casper Castren, Riiko Miettinen, Jyri Huopalainen Lue lisää osoitteesta Espoon Tikka P00 Potkua myyntiin? LÄHETÄ VIDEOKIRJE Juha Vettenniemi Valmentajat: Ari Hämäläinen, Heikki Rusanen Jani Elo Rahastonhoitaja: Nina Castren Perustamisvuosi: 2006 Suuria meriittejä ei vielä ole kertynyt. Innolla on pelattu sarjapelejä ja osallistuttu turnauksiin, kruununa ensimmäinen Helsinki Cup kesällä Voitetaan tai hävitään, aina reilu peli pelataan!

12 22 23 TAKANA: vas. Ellinoora Lajolinna, Niko Nordlund, Tino Oksala, Alina Heino, Touko Teittinen KESKELLÄ: vas. Joonas Korhonen, Lea Pekkarinen, Jori Outinen, Matias Reijonen, Samuel Lukin EDESSÄ: vas. Aleksi Oksanen, Marlo Müller, Lauri Pohjanhovi, Meri Teittinen, Ella Vaittinen sekä Otto Paakko ja Maskotti Musti Virtamäki KUVASTA PUUTTUU: Luca Wichering Espoon Tikka P(T)02 Mira Paakko Valmentaja: Kimmo Outinen Satu Oksala Perustamisvuosi: 2008 Osallistuminen Karuselli-turnaukseen ja Espoo Cupiin. Merkittävin saavutus loistavan yhteishengen saavuttaminen. Kaikki pelaa! Tikka tykittää, puuma puskee. TAKANA: vas. Max Saunisto, Vilho Tella, Kaius Bister, Niko Heimberg, Dimi Tammenpää, Fanni Kujansuu EDESSÄ: vas. Caius Castrén, Ossi Bister (valmentaja), Niklas Saarinen, Jani Kettunen, Ellen Nordlund, Elias Rögård KUVASTA PUUTTUVAT: Oliver Leino, Kira Bergius, Tommi Lipponen Espoon Tikka P(T)03 Noora Miinalainen Valmentaja: Ossi Bister Johanna Paasikangas-Tella Perustamisvuosi: 2008 Merkittävimpiä saavutuksia on ollut, että joukkue on alkanut toimia hienosti yhdessä. Pelaajilla ja vanhemmilla on hyvä yhteishenki. Peleissäkin on jo muutama voitto tullut. Liikkuminen on iloinen asia.

13 24 25 Reppuja ja laukkuja alk.19,- 19,- (39,90) 19,- (49,-) 19,- (39,90) TAKANA: vas. Teele Holm, Noora Kantola, Enni Kivioja, Tinja Kanerva, Krista Lehikoinen, Matti Kivioja (valmentaja) KESKELLÄ: vas. Jenna Kukkonen, Marika Poikolainen, Henna Sipinen, Sofia Nissinen, Alexandra Barton EDESSÄ: vas. Laura Poikolainen, Linda Lydman, Satu Koskinen, Meri Ikäheimo Hyödynnä Espoon Tikan seura-alennus Urheilun ja vapaa-ajan hovihankkijasi sporttiostoksilla käydessäsi Yrittäjä. Lue lisää: Nettisivut. Nyt. Espoon Tikka T94 Matti Kivioja Harri Lydman Talous ja hallinto: Merja Koskinen Perustamisvuosi: : Futsal C15 piirisarja 3. sija. 2009: StadiCup C15 B-finaali, ArosCupen B15/16 B-finaalin voitto. Joukkueen pelaajien koulutus, valmennus: 2008: E-taso, Pelinohjaaja. Näe se mitä katsot. Ymmärrä mitä näet. Opi siitä mitä ymmärrät. Toimi sen perusteella mitä opit!

14 26 27 TAKANA: vas. Ida Siren, Katriina Hänninen, Julia Rautiainen EDESSÄ: vas. Pauliina Mannonen, Sini Pallari, Miriam M Rabet KUVASTA PUUTTUVAT: Anna Jauhiainen, Aili Järvinen Espoon Tikka T96 Marko Mäkisyrjä Valmentaja: Pekka Jauhiainen Irina Siren Perustamisvuosi: 2008 Aktiivisia pelaajia tuoreessa tyttöjoukkueessa on mukana noin 10. Pirteään joukkueeseen mahtuu kokemuksia hankkimaan uusia, aikaisemmin jalkapalloa harrastaneita pelaajia. Pirteästi! TAKANA: vas. Noora Lindqvist, Camilla Hytönen, Pauliina Kukkonen, Kaisa Korhonen, Iida-Mari Kallio, Aino Korhonen, Jari Kukkonen EDESSÄ: vas. Kaisa Yli-Rohdainen, Viivi Virkkunen, Anni Forsman, Jessica Lindström, Iida Tala, Annika Hänninen KUVASTA PUUTTUU: Iida Ahonen Espoon Tikka T98 Jari Kukkonen Annamari Rinne Perustamisvuosi: 2005 Monta mukavaa, yhteishenkeä nostattavaa turnausta ja ottelua. Paviaanin raivolla!

15 Paitsio!!! - Ei ollut! - Olihan! - Ei ollut! - Olihan! - Ei ollut! - Olihan! Neuvotellaan. TAKANA: vas. Heikki Hyyppä, Christian Österberg, Jarmo Leppäniemi, Kimmo Linnala (valmentaja) EDESSÄ: vas. Jouko Kupsanen, Miikka Eloranta, Jan-Henrik Myllyluoma, Nico Orkamo KUVASTA PUUTTUVAT: Iiro Linnala, Sebastian Nordström, Tuomas Utriainen, Jussi Malkamäki, Petteri Kosonen, Jussi Nikkola, Juho Kuusela, Jason Nikkinen, Simo Hakala, Jukke Kaaronen Espoon Tikka M88 Kimmo Linnala Valmentaja: Juho Kuusela Tiina Söderholm Perustamisvuosi: 1994 Joukkue harjoitellut ja pelannut yhdessä jo 15 vuotta! Kasvatetaan ihmisiä ja kasvetaan ihmisinä sekä potkitaan palloa siinä sivussa. Fabianinkatu 29 B, Helsinki Tel Fax

16 30 31 TAKANA: vas. Juha-Matti Burman, Teemu Hotanen, Otto Kullberg, Stenka Heino, Albert Uljala, Tommi Seppälä, Erik Matilainen EDESSÄ: vas. Mikael Serjala, Erkka Aimola, Perttu Aimola, Pasi Pursiainen, Christian Kilpi, Jukka Maila KUVASTA PUUTTUVAT: Matti Alanko, Rasmus Kiihamäki, Toni Kontkanen, Miikka Muhonen, Marko Rantanen, Pasi Saukkonen, Matti Silvennoinen, Pasi Ursin, Sami Viljakainen Espoon Tikka Miehet Timo Muhonen Perttu Aimola Perustamisvuosi: ensimmäisiä joukkueita Tikassa Merkittävimpiä hetkiä joukkueessa ovat olleet nousut aina Kuutosesta Neloseen sekä tietysti viime kausi, kun miesten joukkue karsi noususta Kolmoseen. Merkittävää on, että joukkueeseen on myöhemmällä iällä palannut seuran omia kasvatteja, jotka ovat käyneet B- ja A-junnuissa pelaamassa mm. FC Espoossa ja FC Hongassa. Kovempaa!

17 vuotisjulkaisu tikkalaisista näin vuonna 1994: TAKANA: vas. Merja Koskinen, Heidi Holm, Terhi Nyberg, Mirja Ryttäri, Sara Henriksson, Kaj Mylläri, Minna Sipinen, Tarja Malmivirta, Auli Mäkitalo, Merja Kukkonen EDESSÄ: vas. Sari Mylläri, Leena Louhisola, Eija Salmela, Juuli Korkiala, Kristiina Haverinen, Lea Luhtala KUVASTA PUUTTUVAT: Helinä Aaltonen, Terhi Palander, Mari Huopainen, Sanna Lindström Espoon Tikka Naiset Kaj Mylläri Merja Kukkonen Perustamisvuosi: Syksy 2006 Tunnettu myös nimellä: Team Tikka Kesä 2007 ensimmäiset pelit nurmella Virkkala Cupissa, kesä 2008 lohkovoittajia Unelma Cup:ssa kahdella joukkueella, kesä/syksy 2009 rohkeasti mukana SPL sarja N4. Pelaaminen on kivaa kaikille. Espoon Tikka Ikämiehet Nimet: Paljon pitkän linjan herrasmiesjalkapalloilijoita. Perustamisvuosi: Ollut aina. Vuosien varrella joukkue on osallistunut useaan harrasteja kilpasarjaan. Nyt pelaillaan kunnon ylläpitämisen ja pelaamisen hauskuuden innoittamina! Aina ei voi epäonnistua. Eero Sirola TIKKALAISEN TUNNUSMERKIT Pelimies on aina iloinen ja reipas ja osaa käyttäytyä sekä hoitaa huolellisesti asiansa. 1. Tervehdin tuttuja. 2. Tuon tarvittavat varusteet harjoituksiin ja peleihin. 3. Saavun ajoissa harjoituksiin ja peleihin. 4. Muistan ilmoittaa poissaoloistani. 5. Pidän huolta yhteisestä jalkapallokentästä ja sen varusteista. 6. Noudatan ohjeita. 7. Autan vapaaehtoisesti. 8. Kannustan joukkuetovereitani. 9. Odotan omaan vuoroani. 10. Jos on syytä, pyydän anteeksi. 11. Muistan hyvät pöytätavat. 12. Muistan kiittää. PELIMIEHEN TUNNUSMERKIT 1. Yrittää taitojensa mukaan joka tilanteessa loppuun asti. 2. Pelaa reilusti, ei kosta eikä turvaudu sääntöjen vastaisiin otteisiin. 3. Kannustaa joukkuetovereita. 4. Ei masennu epäonnistumisista vaan yrittää uudelleen. 5. Saapuu ajoissa harjoituksiin ja peleihin. 6. Noudattaa ohjeita. 7. Kunnioittaa hyvää vastustajaansa, eikä selittele tappiota vaan yrittää parantaa pelisuorituksiaan.

18 34 35 Nappula Futis -kerhotoiminta alkaa Iivisniemen koululla syyskuun lopulla Jos haluat lentää kuin kotka, älä seurustele kalkkunoiden kanssa! Talvella Tikka järjestää Iivisniemen koululla Tikan Nappula Futis -kerhotoimintaa. Aluksi painopiste on tutustumisessa ja ryhmässä toimimisessa. Mukana on tasapaino- ja liikkumisharjoituksia sekä tarkkaavaisuus- ja keskittymisharjoituksia. Pallo on lähes jokaisessa ohjatussa toiminnassa mukana. Kerho toimii syyskuun lopusta koulun joululoman alkuun Iivisniemen ala-asteen liikuntasalissa tytöille ja pojille. Kausi on tarkoitus käynnistää Jaksossa on 10 kerhokertaa kerran viikossa perjantai-iltapäivisin kello marraskuun loppuun. Kerhoaika: Perjantai klo Kerhon vetäjät: Matti Kivioja (vastaava vetäjä) ja Tikka C15 tytöt (E-taso, pelinohjaaja) Maksut: 40 euroa 10 kertaa Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pilkku.fi EsittEEt AsiAkAslEhdEt NEttisivut videokirjeet NEttividEot

19 36