LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa."

Transkriptio

1 LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa. Mika Lehtinen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LIIKUNTA JA KASVATUS Vapaaehtoisuus Aktiivinen toiminta Vuorovaikutussuhde Toiminnan tavoitteellisuus Kasvatustilanteiden hyödyntäminen LASTEN LIIKUNNAN KASVATUSTAVOITTEET Yksilöllisen kehityksen tavoitteet Sosiaalisen kehittymisen tavoite Eettinen kasvatus Uskontokasvatus Muita liikuntakasvatuksen alueita LIIKUNNAN TARJOAMIEN KASVATUSMAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Lapsen innon säilyttämisen tärkeys Operaatio Pelisäännöt kasvatustavoitteita tukemassa Oppimisen teoriat kasvatuksen tukena Mallioppiminen Palautteen merkitys Piilovaikutuksen ymmärtäminen Lapsen taito- ja tahtotason mukaiset odotukset LASTEN VALMENTAJANA TOIMIMINEN Esimerkkinä oleminen Innostuneisuus Huumorintajuisuus Säännöistä kiinnipitäminen Vastuullisuus Suunnitelmallisuus Yhteydenpito vanhempiin... 23

3 Tiedonhalu Sydämen halu VANHEMPIEN OSA HARRASTUKSESSA Vanhempien merkittävä rooli Tuen merkitys lapselle Vanhempien tietoisuus omasta taustastaan ja roolista Monipuolisuuden mahdollistaminen Vastuun tiedostaminen PELAAJIEN, VALMENTAJIEN JA VANHEMPIEN HAASTATTELUT Haastattelumenetelmät Ryhmähaastattelu Teemahaastattelu Grounded theory -menetelmä analysoinnin apuna Haastattelutilanteiden kuvaus Hyvän juniorivalmentajan ominaisuudet Vanhempien tehtävä lapsen salibandyharrastuksessa Mikä on parasta lapsen salibandyn pelaamisessa? Salibandyn ja junioriurheilun negatiiviset piirteet Salibandyn ja junioriurheilun pelisäännöt Tulevaisuuden toiveet ja odotukset salibandyn suhteen POHDINTA LIITE 1 LIITE 2 Vanhempien kasvatusvastuu, onko sitä? Liite liittyy sosionomi opintoihini keväällä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Järvenpään yksikkö

4 4 TIIVISTELMÄ Lehtinen, Mika Liikunta kasvatuksen tukena. Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa. Järvenpää sivua, 2 liitettä (1. Korpus, Diakoniaopisto 1999; 2. Vanhempien kasvatusvastuu, onko sitä? Diakonia-ammattikorkeakoulu kevät 2001.) Tutkimuksessa käsitellään lasten liikunnan kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan lasten valmentajien ja vanhempien toimintaedellytyksiä toimia terveitä kasvatusarvoja korostavan liikunnan toimijoina. Aineisto koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, jotka on tehty pelaajille, valmentajille ja vanhemmille Keravan Kisa-Veikkojen salibandyorganisaatiossa. Pelaajia haastatteluun osallistui neljä, iältään vuotiaita, valmentajia viisi, iältään vuotiaita ja vanhempia haastattelussa oli kolme henkilöä. Tutkimuslaji oli teemahaastattelu ja Grounded theory -menetelmää on käytetty aineistojen analysointivälineenä. Tutkimus suoritettiin kevättalvella ja keväällä Tutkimuksen teoriaosa koottiin ennen ja jälkeen haastatteluja. Aineistojen pohjalta käsiteltiin kuutta teemaa. Nämä olivat hyvän juniorivalmentajan ominaisuudet, vanhempien tehtävä lasten salibandyharrastuksessa, lapsen salibandyn pelaamisen parhaat ja kielteiset piirteet, salibandyn ja junioriurheilun pelisäännöt sekä tulevaisuuden toiveet ja odotukset salibandyn suhteen. Mielipiteet ja näkemykset eri ryhmien välillä näyttivät olevan erilaisia, mutta yleisesti valmentajan ominaisuuksiksi saatiin kannustava, tukeva, kasvattava ja taitoja opettava. Vanhempien tehtäväksi koettiin pääasiassa aineellinen tuki. Juniorisalibandyn parhaina piirteinä koettiin erityisesti ilo ja mielekäs harrastus. Kielteisinä ilmiöinä nähtiin toiminnan puutteet, kiusaaminen sekä liikunnan liiallinen vakavuus. Pelisäännöissä korostettiin sosiaalisia taitoja, tasapuolisuutta ja leikinomaisuutta. Yleisesti toivottiin liikuntaharrastuksen jatkuvan ja siitä jäävän hyviä muistoja ja ystäviä. Tutkimus osoittaa pelaajilla, valmentajilla ja vanhemmilla olevan lasta tukevia näkemyksiä. Aineistojen lähempi tarkastelu nosti esiin kuitenkin ristiriitaisuuksia eri ryhmien välillä sekä eri teemojen kesken. Korostettiin liikuntaan liittyviä pehmeitä arvoja, mutta tuotiin esille myös liikuntaan ja siinä mukana oleviin toimijoihin kohdistuvia vaativia ja kilpailullisia vaateita. Tutkimustulosten perusteella olisi tärkeää, että lasten liikuntaa voitaisiin yhdessä kehittää hyödyntäen leikinomaisuuden ja lapsikeskeisyyden teemoja. Myös kokonaisvaltainen lapsen kasvattaminen olisi tärkeää lasten liikunnassa. Liitteessä kaksi tarkastellaan vanhempien kasvatusvastuuta. Näyttää siltä, että vanhemmuus on kriisissä, kun ei haluta tai osata ottaa vastuuta kasvatuksesta. Asiasanat: Liikuntakasvatus, liikunta, lapset, valmennus Säilytyspaikka: Diak Järvenpään yksikkö

5 5 Diaconia Polytechnic Järvenpää Training Unit ABSTRACT Lehtinen, Mika Järvenpää pages, 2 appendices EXERCISE IN UPBRINGING OF CHILDREN. Children's, Coaches' and Parents' Ideas and Expectations in Junior-Floorball. In this study the upbringing possibilities of children's exercise are dealt with. The theoretical part describes the children's, coaches' and parents' prerequisites for participating in sports with healthy upbinging values. The material consist of three group-interviews of players, coaches and parents of Keravan Kisa-Veikot. There were four players at the age of 12-13, five coaches at the age of and three parents in the theme interview. The material was analyzed by using the Grounded Theory-method. The research was made in the early spring and spring of The theoretical part was collected before and after the interviews. Six themes were dealt with the basis of the material. They were the qualities of a good junior-coach, the tasks of parents in the floorball-hobby, the best and the negative qualities of playing the floorball, the rules of the game and junior-sports and the hopes and expectations for the future. The opinions of the different groups seemed to be different though the qualities of a coach were commonly seen as encouraging, supporting, upbringing and skill-teaching. The task of parents was seen to be the material support. The best qualities of juniorfloorball were joy and meaningfulness. Negative things were lack of action, bullying and excessive seriousness of sports. Social skills, impartiality and playfulness were underlined in the rules. It was commonly hoped that taking exercise would go on and leave good memories and friends. The research shows that the players, coaches and parents have thoughts that support children. The closer look at the material pointed out some conflicts between different groups and themes. The soft values of sports were emphasized but at the same time the demanding and competitive side of sports and people were pointed out. According to the results of the study it would be important to develop the children`s sports in cooperation. The themes would be playfulness and child-oriented approach. The holistic upbringing of the child would be important in children`s sports. Appendix 2 will show that seniority is in crisis, because parents do not want to be responsible for upbringing their children or cannot be responsible for upbringing their children. Keywords: Physical Education, Exercise, Sports, Children, Coaching, Training This final thesis is deposited in the library of Diaconia Polytechnic / Järvenpää Training unit

6 6 1. JOHDANTO Lopputyöni aihevalintaan on vaikuttanut suuresti oma liikunta- ja urheilutausta. Tälläkin hetkellä harrastan aktiivisesti kilpaurheilua. Olen myös toiminut lasten liikunnan parissa ohjaajana ja valmentajana. Yksi merkittävä sysäys aihevalintaani oli syksyn 1997 järjestöharjoittelu, jonka suoritin Suomen Jääkiekkoliitossa. Tuolloin sain mahdollisuuden tutustua jääkiekon parissa mietittyihin, lapsen etuja korostaviin ajatuksiin, jotka herättivät osaltaan kipinän tutkia liikuntaa kasvattajana ja erilaisten elämänarvojen omaksumisen välineenä. Tutkimuksen ongelma on, millaista lasten ohjauksen ja valmennuksen pitäisi olla. Tuon työni teoriaosan kautta esille ne mahdollisuudet, joita liikunta tarjoaa kasvatusvälineenä. Työssäni keskityn kasvatustavoitteisiin, jotka liittyvät arvoihin ja elämän hallinnan omaksumiseen. Telaman (1995: 46) liikuntakasvatuksen määritelmä ohjailee työtäni. Telaman mukaan urheilun kasvatustavoitteet viittaavat kaikkeen muuhun lapsen käyttäytymisen ja kehityksen ohjailuun, mikä ei liity itse urheilusuoritusten tai suorituskykyisyyden parantamiseen. Työni teoriaosassa olen tarkastellut valmentajien ja vanhempien roolia lapsikeskeisessä liikunnassa.

7 7 Tärkeän osan työssäni muodostaa viime kevättalvella ja keväänä tekemäni pelaajien, valmentajien ja vanhempien ryhmä- ja teemahaastattelut Keravan Kisa-Veikkojen salibandyorganisaatiossa. Tarkoitus oli selvittää edellämainittujen ryhmien käsityksiä lasten liikunnan toimijoista ja toiminnan ehdoista. Haastatteluaineistot analysoin käyttäen hyväkseni Grounded Theory menetelmää. Haastatteluaineistot antoivatkin kuvan lasten liikunnan parissa olevista varsin ristiriitaisistakin arvoista. Toisaalta osataan antaa painoarvoa liikunnan leikinomaiselle puolelle, toisaalta liikunta nähdään varsin kilpailullisin ja vaativin määrein. Uskon työlläni olevan merkitystä urheiluseuroille, valmentajille ja vanhemmille, jotta osattaisiin korostaa vastuullisen toiminnan merkitystä, sekä rohkaista lasten liikunnassa olevia toimijoita miettimään toiminnan arvoja lapsen etua ajaviksi. Olen pohtinut työssäni paljon kasvattajan ominaisuuksia ja uskon niistä olevan hyötyä myös itselleni työskennellessäni diakonian ja sosiaalialan kentällä. Haaveenani on jonain päivänä tehdä työtä lasten parissa, joten uskon työni antavan virikkeitä tulevaisuuttanikin ajatellen. Tilaus lasten kasvatuksen tukemiseksi on huutava tämän päivän Suomessa ja liikunta voi olla yksi apukeino tähän. Käsitteet Humanistinen kasvatuskäsitys toimii työni lähtökohtana. Sen mukaan kasvatus on kasvattajan ja kasvatettavan välistä vuorovaikutusta, jonka päämääränä on tukea kasvatettavan persoonallista kehitystä. (Leino & Leino 1995:14.) Suppeana kasvattajan määritelmänä työssäni on ajatus ihmisestä, joka tarkoituksellisesti pyrkii edistämään toisen ihmisen kehitystä. (Nieminen 1989, ks. Huttunen 1992: 32). Kasvatuksen päävastuu on luonnollisesti lasten vanhemmilla, mutta liikunnan parissa toimiessa kasvattajan rooli on myös valmentajilla, seuralla ja itse liikunnalla, unohtamatta kuitenkaan edellä mainittua vuorovaikutussuhdetta, jolloin lapsen rooli on myös kasvattajan rooli yhtälailla kuin oppijan.

8 8 Liikunnalla tarkoitetaan yksilön omalla lihastyöllä aikaansaatujen ja tahdonalaisesti säädettyjen liikkeiden ja liikkumisen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen. (Jääskeläinen, Korpilauri & Tikkanen 1985: 266). Liikuntaharrastuksella tarkoitetaan vapaa-ajan liikuntaa, jossa pyrkimyksenä on tavoitteellisuus ja jatkuvuus. (Jääskeläinen ym. 1985: 266). Jääskeläinen ym. (1985: 266) ovat määritelleet liikuntakasvatuksen olevan "kasvatusta liikuntaan ja liikunnan avulla yleisten kasvatustavoitteiden suunnassa." 2. LIIKUNTA JA KASVATUS Lasten liikuntaan ja urheiluun liittyy kiinteästi kasvatuksellinen näkökulma. Toiminta yhdessä muiden lasten kanssa luo tilanteita, joissa on kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Juuri tästä syystä urheiluseurat ovat pitäneet asemaansa merkittävänä. Viime vuosina on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, ettei lasten urheilu olekaan arvoiltaan kovin puhdasta. Pelikentillä ja hiihtoladuilla kunniaa saavat vain parhaat. Huonommat istuvat vilttiketjussa ja häntäpään hiihtäjät jäävät ilman mitaleja. Edellä mainitusta huolimatta lasten liikunta voi toimia hyvänä kasvattajana. Seuraavassa tarkastelenkin liikunnan ominaispiirteitä, jotka mahdollistavat liikunnan käyttämisen kasvatuksen välineenä (Liukkonen 1990: 47).

9 9 2.1.Vapaaehtoisuus Yleensä lapsi osallistuu liikuntaharrastukseen vapaaehtoisesti, jolloin hänen motivaationsa on korkea. Tämä edesauttaa myös varsinaisen liikuntalajin ulkopuolisten taitojen omaksumista. (Liukkonen 1990: 47; Heinänen, Hyvärinen, Mäki & Suhonen 1997: 6.) 2.2. Aktiivinen toiminta Kasvatuksellisia asioita voidaan oppia aktiivisen, käytännön läheisen toiminnan kautta. Sitähän liikunta lapselle juuri tarjoaa. (Liukkonen 1990:47; Heinänen ym. 1997: 7.) Usein vielä toiminnan kautta oppiminen tapahtuu ikään kuin huomaamatta, antaen lapselle uusia oivalluksia ja arvoja (Heinänen ym. 1997: 7). Ajatellaan vaikkapa erilaisten sääntöjen merkitystä elämässä. Yhteiskunnassa on tietyt yleisesti määritellyt säännöt. Jos näitä sääntöjä rikkoo, saa yksilö niistä yleensä rangaistuksen. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää miksi jotakin saa tehdä ja jotakin taas ei. Niinpä erilaiset pelien ja leikkien säännöt voivat paremmin opettaa lapselle sääntöjen sisäistämistä ja merkitystä elämässä Vuorovaikutussuhde Ohjaajilla ja valmentajilla on vahva vuorovaikutussuhde lapsiin. Sen ansiosta heillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa myös lasten käyttäytymiseen. Lisäksi lasten keskinäinen vuorovaikutus on kasvattava tapahtuma. (Heinänen ym. 1997: 6-7; Liukkonen 1990: 47.) Tämä on mielestäni voimavara myös vanhemmille, koska jokainen vanhempi joutuu huomaamaan, ettei lapsi usko ja tottele häntä kaikissa asioissa. Kavereiden ja mahdollisesti valmentajienkin sanalla on usein huomattavasti suurempi painoarvo lapsen elämässä. Onhan kyse kuitenkin hyväksynnän ja kaveruuden hakemisesta.

10 Toiminnan tavoitteellisuus Liikunnan harrastamiseen liittyy lähes aina joitain tavoitteita. Opitaan taitoja, mahdollisesti halutaan pärjätä jossain tietyssä kisassa jne. Lapset asettavat myös omia tavoitteita ihan luonnostaan ilman ulkopuolisten painostusta. Ei tarvitse muistella kuin omaa lapsuuttaan, niin muistaa ne jokakesäiset pallonpomputukset jaloilla. Tavoitteeni oli aina yrittää parantaa omaa ennätystä ja olihan meillä pojilla myös kova keskinäinen vertailutilanne. Terveelliselle pohjalle asetetut tavoitteet liikunnassa antavat lapselle kuvan tavoitteellisen toiminnan merkityksestä muussakin elämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä. (Liukkonen 1990:48). Aikuisen rooli on tärkeä tavoitteita asettaessa. Lähtökohtana on tietysti lapsen itsensä asettamat tavoitteet. Aikuisen on neuvottava lasta tavoitteen saavuttamisessa ja huolehdittava tavoitteiden realistisuudesta (Liukkonen 1990: 48) Kasvatustilanteiden hyödyntäminen Hyvä valmentaja osaa hyödyntää tilanteet, joita liikuntaharrastus tuottaa kasvatuksen näkökulmasta. Tällaisia tilanteita tulee eteen jatkuvasti. Ajatellaan esimerkiksi aikatauluista kiinnipitämistä, kavereita ympärillä ja omasta hygieniasta huolehtimista. (Liukkonen 1990: 48.) Liikunnan kautta opitaan järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta (Heinänen ym. 1997: 8). Vakituiset ja säännölliset harjoitusajat opettavat lasta rytmittämään päiväjärjestystään koulunkäyntiin sopivaksi. Liikuntaharrastus voi myös antaa lapselle tärkeän kuvan siitä, kuinka tarvittaviin tuloksiin päästään suunnitelmallisuuden kautta (Heinänen ym. 1997: 8). Mielestäni tämän päivän lapset saavat liian helposti tahtonsa läpi. Näyttää siltä, ettei heidän tarvitse tehdä mitään omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ajatellaan, että

11 11 vanhemmat huolehtivat kaikesta. Niinpä mielekäs, ja usein vieläpä niin sanotusti trendikäs, liikuntaharrastus, esimerkiksi lumilautailu, voi olla merkittävässä roolissa lapsen kasvattajana. 3. LASTEN LIIKUNNAN KASVATUSTAVOITTEET Liikuntaharrastus tarjoaa seuraavanlaisen lähestymistavan liikunnan ohjaukseen ja opetukseen: 1) kasvatuksellinen, 2) kokemuksellinen ja elämyksiin pohjautuva sekä 3) biologinen lähestymistapa (Hakala 1995: 5). Luonnollisesti painopiste on biologisessa lähestymistavassa, sillä erilaisten fyysisten taitojen oppiminen on päätavoite ainakin ajallisesti mitattuna. Toiminta sinällään jo antaa kokemuksia ja elämyksiä. On selvää, että uudet toimintaympäristöt ja -mallit antavat erilaisen elämyksen kuin totutut mallit. Muistan vieläkin kuinka lapsena erään kerran jalkapalloharjoituksissa pelattiin jalkapalloa keskellä metsää. Toimintaympäristö oli muuttunut aivan toiseksi ja pelin luonne oli myös erilainen. Piti olla tarkkaavainen ettei juossut päin puita tai kompastunut kantoihin. Kuitenkin jalkapallon pelaaminen oli hauskaa ja kaikilla oli hymy herkemmässä kuin itse jalkapallokentällä pelattaessa. Liikunnan kautta on mahdollista toteuttaa kokonaisvaltainen, sekä henkinen että fyysinen kasvatus. Liikunnan vaikutus lapsen biologiseen kasvuun on kiistaton. Liikunta kehittää lapsen motorista ja fyysistä kehitystä, sekä sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Motoriikalla tarkoitetaan yksilön liikkeisiin liittyviä toimintoja, kuten kävely, tasapainon hallinta ja rytmikyky (Nurmi & Rekiaro & Rekiaro 1994: 380; Hakala 1995: 16). Fyysiseen kehitykseen kuuluu motoriikan lisäksi peruskestävyyden, voimakestävyyden ja lihaksiston voiman kehittyminen (Jääskeläinen ym. 1985: 29). Liikunnan avulla on mahdollista kehittää myös lapsen kognitiivisia, ajatteluun perustuvia, taitoja. Liikunta synnyttää tilanteita, joissa tarvitaan nopeaa päättelykykyä ja perusteiden ja sääntöjen hallintaa (Jääskeläinen ym. 85: 34.) Liikuntaharrastuksen avulla lapsille voidaan opettaa tärkeitä asioita ihmisen kehosta, terveydellisistä seikoista jne. (Jääskeläinen ym. 85: 35). Näin lapsi saatetaan myös käyttämään ajattelukykyään fyysisten toimintojen ohella. Mielestäni urheiluseuroissa voitaisiin entistä enemmän

12 12 kiinnittää huomiota juuri tiedollisen informaation jakamiseen, sillä liian usein harjoitellaan vain tietyn liikuntamuodon tai lajin erityistaitoja. Olen jakanut liikuntakasvatuksen tavoitteet Telaman (1995:46) mukaisesti kahteen päätehtävään: 1) yksilön kehittyminen yksilönä eli individualisaatio sekä 2) yksilön kehittyminen yhteisön jäsenenä eli sosialisaatio. Käsittelen lisäksi muita liikuntakasvatuksen alueita erillisenä alalukuna. 3.1.Yksilöllisen kehityksen tavoitteet Minäkäsityksen ja oman identiteetin kehittyminen on keskeisin tavoite yksilön kehityksessä. Minäkäsityksellä tarkoitetaan sitä, millaisena yksilö näkee itsensä. Se kuinka yksilö näkee oman ruumiinsa, persoonallisuutensa, ulkonäkönsä, henkisen ja fyysisen suoriutumiskykynsä jne. on minäkäsityksen kuvaileva puoli. Tosin on muistettava se yksinkertainen totuus, että harvemmin yksilön käsitykset itsestään ovat täysin realistisia. (Telama 95: 47.) Minäkäsityksen arvostavaa puolta kuvaa taasen se, kuinka tyytyväinen yksilö on ominaisuuksiinsa. Keskeisiä termejä ovat itseluottamus ja itsearvostus. Sitä millainen yksilö haluaisi olla kuvastaa minäkuva eli ideaaliminä. (Telama 95: 47.) Liikuntaharrastuksen merkitys lapsen minäkäsityksen kehittymiselle piilee siinä, että harrastus tarjoaa mahdollisuuden lapselle tehdä vertailuja itsestään muihin. Etenkin lapsilla oman fyysisen suorituskyvyn ymmärtäminen on tärkeä osa minäkäsitystä. Lisäksi urheiluharrastus pitää sisällään paljon sosiaalisen vertailun tilanteita.(telama 1995: 47.) Ajatellaan vaikkapa koripallojoukkuetta, jossa lapsi tekee havaintoja omasta fyysisyydestään. Lajihan on ihanteellinen pitkille pelaajille. Tämän tiedostettuaan lapsi osaa havainnoida ja vertailla omaa pituuttaan muihin pelikavereihin. Jos kyseessä on pienikokoinen pelaaja ei pituuden tarvitse olla este harrastukselle. Lapsi voi huomata

13 13 itsessään muita piirteitä, jotka edesauttavat häntä harrastuksessa. Tällainen voi olla esimerkiksi iloinen ja sosiaalinen luonne. Lasten liikuntaharrastus antaa hyvät mahdollisuudet lapsen itsetunnon kehittymiseen. Urheiluhan sisältää sekä epäonnistumisen että onnistumisen hetkiä ja kokemuksia, jotka ovat kasvattavia monellakin tapaa. Luonnollisesti lasten liikunnan tulisi sisältää enemmän onnistumisen kokemuksia hyväksytyssä ilmapiirissä. Aikuisen rooli on merkittävä, jotta lapsen itsetunto voisi kehittyä. Valmentajien ja myös vanhempien tulee osoittaa lapselle, että hän on hyväksytty ja tärkeä. Myös ikätovereiden hyväksyntä antaa lapselle tunteen siitä, että juuri minä olen tärkeä. Hyväksytty ja toista kunnioittava ilmapiiri antaakin lapselle paremmat kehittymisen mahdollisuudet hyvään suuntaan (Autio, Louhiala & Nenonen 1995: 35-36). Kuitenkaan ei voida varmuudella väittää, että liikuntaharrastuksen vaikutukset minäkäsitykseen olisivat positiivisia. Tutkimustulokset urheilun vaikutuksesta minäkäsitykseen ovat ristiriitaisia, sillä jotkut tutkimustulokset pitävät urheilun vaikutusta positiivisena ja toiset puolestaan toteavat, että urheilulla ei ole mitään vaikutusta. (Telama 95: 48.) Eräänä tutkimusten puutteena on ollut se, että on tutkittu pitkälti vain urheilun positiivisia vaikutuksia minäkäsitykseen. Tämä on sinänsä ihmeteltävää, sillä lasten urheiluun liittyy paljon negatiivisiakin piirteitä, jotka saattavat murentaa lapsen itseluottamusta. Esimerkkinä voi mainita liiallisen kilpailullisuuden. (Telama 95: 48.) Mielestäni lasten liikuntaharrastus voi osaltaan olla tukemassa lapsen identiteetin kypsymistä ja vahvistamista, mikä on nuoruusiän yksi ratkaisevimpia kehitystehtäviä (Telama 95: 49). Identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää myös, että lapsi oppii tuntemaan ja kokemaan oman kehonsa. Lisäksi kyky kehon kontrollointiin on lapsen kehitykselle tärkeää. (Vilhu 1992: 20.) Liikuntaharrastus antaakin lapselle mahdollisuuden kokea ja testata omaa kehollisuuttaan. Erilaiset harjoitteet antavat kuvan kehon kyvystä kehittyä. Myös lapsen ymmärrys omista rajoista tulee hyvin esille liikunnan kautta.

14 Sosiaalisen kehittymisen tavoite Telaman (1995: 49) mukaan yksilön sosiaalinen kehitys liittyy kiinteästi yhteen yksilön kehitykseen yksilönä. Minäkäsityksen ja itsearvostuksen kehittymiselle on tarpeellista muiden ihmisten arvostus ja tunnustus. Yhtälailla hyvä itseluottamus ja itsetunto ovat perustana sosiaaliselle käyttäytymiselle. (Telama 1995: 49.) Lapsen sosiaaliseen kasvuun liikunnan parissa tulee kiinnittää huomiota. On väärin olettaa, että sosiaalinen kasvu tapahtuu automaattisesti kunhan vain kaksikymmentä poikaa tai tyttöä on kokoontunut yhteen. Sosiaaliseen kasvuun kuuluu mm. seuraavia asioita: 1) toimintaan osallistumisen merkityksen sisäistäminen ja ymmärtäminen, 2) toisen hyväksyminen, 3) yhteistyö (Autio ym. 95: 34). Lapsen tulee oppia myös hyvän käytöksen, velvollisuuksista huolehtimisen, toisen huomioonottamisen, reilun pelin ja erilaisten asenteiden ja arvojen merkitys elämässä (Autio ym. 95: 34). Itse ajattelen, että lapsen voi olla vaikea sisäistää edellä mainittuja liikunnan sosiaalistavia piirteitä. Lapsen suusta kyllä saattaa kuulla hienoja määritelmiä, mutta niitä kuunnellessa kyllä ymmärtää, että ne ovat aikuisten, ei itse lapsen ajatuksia. Toisaalta ei lapsen tarvitse sen enempää ymmärtääkään hienoja määritelmiä liikunnan merkityksestä. Heille tärkeintä pitää olla liikunnan mielekkyys ja iloisuus. Aikuisten tehtävä sitä vastoin on sisäistää erilaiset kasvatustavoitteet siten, että ne myös näkyvät toiminnassa Eettinen kasvatus Sosiaalisen kasvatuksen tavoitteisiin liittyy kiinteästi eettinen kasvatus. Tavoitteena on lapsen kasvattaminen yhteiselämään toisten kanssa ja ennen kaikkea kasvatusta toisten yksilöiden perusoikeuksien kunnioittamiseen (Jääskeläinen ym. 1985: 44). Tärkeätä on ratkoa kysymyksiä myös oikeasta ja väärästä (Autio ym. 1995: 37; Jääskeläinen ym. 1985: 44). Tavoitteena voidaan pitää suvaitsevaisuuden omaksumista, jolla tarkoitetaan hyväksymistä, sallimista, vapaamielisyyttä, ja vapauden kunnioittamista (Venkula 1998: 95).

15 15 Lapsille olisi tärkeä painottaa toisen yksilön vapauden, uskonnollisen, poliittisen, filosofisen sekä eettisen taustan kunnioittamista (Venkula 1998: 96). Oppiessaan suvaitsevaksi lapsen maailmankuva rikastuu samalla, kun hänellä on ennakkoluuloista vapaa mieli tutustua ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa (Venkula 1998: 98) Uskontokasvatus Suvaitsevaisuuden ymmärtäminen liittyy myös uskontokasvatukseen, jolla on rajattomat mahdollisuudet lasten liikuntaharrastuksissa. Nykyään Suomessa lasten arkipäivään kuuluu entistä enemmän monikulttuurisuuden kohtaaminen. Niinpä samassa jalkapallojoukkueessa voi pelata esimerkiksi muslimilapsi. Tällöin valmentajalla on mitä parhain mahdollisuus antaa asiallista tietoa islaminuskosta muille joukkueen pelaajille. Näin vältytään myös asenteilta ja arvoilta, jotka ovat helposti vääristyneitä. Lisäksi osaltaan helpotetaan muslimilapsen asettumista vieraaseen kulttuuriin Muita liikuntakasvatuksen alueita Esteettisen kasvatuksen tavoitteena ovat kauneuden kokeminen, mielikuvituksen rikastuttaminen ja ilmaisun kehittäminen. Lapsen kokemukset ja elämykset ovat esteettisen kasvatuksen perusteena.(autio ym. 95: 36.) Jo se, että lapsi on valinnut jonkin urheilulajin ja toimii itsenäisesti sen parissa antaa lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun. Lapsi joutuu miettimään erilaisia liikeratoja tai pelillisiä ratkaisuja. Ohjaajien ja valmentajien tulee antaa lapselle mahdollisuus omien ajatustensa ilmaisemiseen. Kauneudentajukin on monipuolinen ja avara käsite. Esimerkiksi salibandyjoukkue voi ilmaista kauneuden tajuaan suunnittelemalla onnistuneen vapaalyönnin. Tuloksena on maali, josta pelaajat käyttävät termiä "nätti maali".

16 16 Myös valmentaja Alpo Suhonen puhuu kirjassa Valmentaja ja filosofi siitä, kuinka urheilussa yksilö voi ilmaista itseään. "Olen yrittänyt avata taiteen lähestymistapaa urheiluun, jotta ymmärrettäisiin paremmin urheilun rikkaus. Myös urheilu kertoo ihmisen elämästä. Urheilussa on samoja elementtejä kuin teatterissa, tanssissa ja musiikissa. Esimerkiksi jääkiekkoilija esittää pelatessaan omaa elämäänsä samalla tavalla kuin taiteilija tauluissaan, säveltäjä musiikissaan, ja kirjoittaja kirjoissaan. Ajattelen, että jos urheilua lähestyttäisiin tästä suunnasta, niin hyvin voimakkaat energiat avautuisivat ja ihmisenä olemisen erilaiset ulottuvuudet tulisivat urheilussa paremmin esille." (Lyytikäinen 1999: 20.) Suhosen ajatukset sopivat myös lasten liikuntaan. Lapsen liikunnan harrastaminen kertoo jotain lapsesta itsestään. Hänellä on tarve tuoda taitojaan esille. Samalla hän asettaa itselleen tavoitteita ja haluaa tulla hyväksi siinä mitä harrastaa ja mikä on hänelle tärkeä osa elämää. Lapsi itse ei välttämättä ymmärrä näin syvällisiä pohdintoja liikunnan ja urheilun arvoista, mutta valmentajien, urheiluseurojen ja vanhempien olisi syytä jo näihin paneutua. Liikuntakasvatuksen luontevana tavoitteena on liikuntaharrastuksen jatkuminen lapsen aikuistuessa. Yksittäinen urheilulaji voi jäädä, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, etteivät liikunta ja terveet elämäntavat unohtuisi lapsen elämästä hänen aikuistuessaan. Liikunnan vaikutukset ovat yleisesti ottaen terveyttä edistäviä. Liikuntaharrastuksen yhteydessä terveyskasvatuksella on oma painopiste. Valmentajan esimerkki on tärkein ja vaikuttavin. Valmentajan tulee käyttäytyä lasten parissa terveellisiä elämäntapoja edistävällä tavalla. Lähtökohtana voi pitää toteamusta, että "liikkuvalla lapsella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömyyteen ollessaan mukana organisoidussa urheilutoiminnassa." (Nykänen 1998: 23). Se mitä aikuiset ihmiset tekevät kotona tai vapaa-ajallaan on jo eri asia (Nykänen 1998: 23).

17 17 4. LIIKUNNAN TARJOAMIEN KASVATUSMAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Lapsen halu ja toive liikunnan harrastamiseen on ehto, jotta liikunnan kasvatustavoitteet voivat parhaiten toteutua. Lapsen asettaminen liikunnassa etusijalle on tärkeintä mitä aikuiset, eri seurat ja lajiliitot voivat tehdä lasten liikunnan eteen. Muistamalla toteamus "urheilu on lasta varten" (Hiltunen, Jääskeläinen & Karvinen 1991:11), ollaan tiellä, joka palvelee parhaiten lasta itseään. Myös liikuntaharrastuksen yhteiskunnalliset vaikutukset pitkällä aikavälillä lienevät parhaimmat, kun tiedostetaan kenen ehdoilla ja ketä varten toimitaan Lapsen innon säilyttämisen tärkeys Lapsella on tarve liikuntaan. Koululiikunta osaltaan tätä tarvetta jo tyydyttää. Mutta ei tarvitse kuin seurata lasten leikkejä vapaa-ajalla, niin huomaa kuinka paljon he liikkuvat ja mikä energia varasto lapsilla on. Jääskeläinen ym. (1985: 131) ovatkin todenneet lapsella olevan mitä parhaimmat edellytykset aina kahteentoista ikävuoteen asti oppia monipuolisia liikuntataitoja. Mielestäni lasten liikunnan parissa tehtävä työ kohtaakin erilaisia paineita. Eräs on se, kuinka säilyttää lasten halu liikuntaan. Puhutaan siis motivaation ylläpitämisestä. Pakonomaisuus, liiallinen kilpailullisuus, lasten keskinäinen vertailu sekä huumorin ja naurun puute tekevät liikunnasta kilpaurheilua. Kilpaurheilu pitäisi olla mielestäni yksilön oma valinta, ei vanhempien tai valmentajien. Niinpä väitänkin, että lapsella ei ole riittävää ratkaisukykyä eikä tietoa siitä, mitä merkitsee elämäntapa, joka pyörii ainoastaan urheilun ehdoilla ja ympärillä Operaatio Pelisäännöt kasvatustavoitteita tukemassa Lapsen liikunnan harrastamisessa on tärkeää, että lapsi voi harrastaa sitä omin ehdoin ja säännöin. Yksi merkittävä apukeino on Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt projekti.

18 18 Projektin ideana on, että lapset, ohjaajat/valmentajat ja vanhemmat luovat yhdessä lasten toiminnan ehdot ja säännöt. Pääteemoina ovat tasavertaisuus ja leikinomaisuus.(operaatio Pelisäännöt 1998: 5.) Operaatio Pelisääntöihin kuuluu yhteinen keskustelutilaisuus ohjaajien ja vanhempien kesken, jossa mietitään sääntöjä terveelle ja lapsen etuja korostavalle liikuntatoiminnalle. Tätä ennen ohjaajat ovat keskustelleet lasten kanssa oman pelisääntökeskustelun. Lasten ja vanhempien pelisäännöt on tarkoitettu vain omaa liikuntaryhmää koskeviksi. Kummankin keskusteluhetken sovitut pelisäännöt kirjataan ylös paperille. Kukin osapuoli saa oman kopion sovituista säännöistä ja lisäksi yksi kappale lähetetään Nuoreen Suomeen. (Operaatio pelisäännöt 1998: 5; Nykänen 1998: 27.) Pelisääntökeskustelut on tarkoitus pitää aina uuden harjoitus, kilpailu- ja pelikauden alkajaisiksi tai tarvittaessa aikaisemminkin. Ryhmien vastuuhenkilöiden tehtävänä on seurata pelisääntöjen toteutumista lasten ja vanhempien keskuudessa (Operaatio pelisäännöt 1998: 5). Uskon, että projektin kautta on helpompi keskustella kasvatustavoitteista ja kuinka niihin päästään. Kun on koolla riittävän paljon aikuisia, joille on tärkeintä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, niin tulokset voivat olla hyviä. Projektilla on vaaransakin, jos kaudella ei pysähdytä miettimään sääntöjen toimimista käytännössä. Tärkeää on tarkkailla sääntöjen noudattamista, esimerkiksi sopimusta siitä, että kaikki pääsevät pelaamaan yhtä paljon. Jos pelikausi ei olekaan mennyt ihan nappiin, vaan tappioita on tullut ennakoitua enemmän on valmentajalle tullut kiusaus peluuttaa vain parhaita, jolloin on unohdettu tasavertaisuuden ajatus Oppimisen teoriat kasvatuksen tukena Yksikään lasten urheilun kasvatustavoite ei toteudu, jos keskitytään ainoastaan lajiharjoitteisiin. Valmentajilla olisikin hyvä olla jonkinlainen teoria pohja mm.

19 19 sosiaalisesta oppimisesta ja kognitiivisen oppimisen teorioista. Nämä teoriat auttavat ymmärtämään kasvatustavoitteiden toteutumista urheilussa. (Telama 95: 51.) Kognitiivisen oppimisen keskeisenä henkilönä on oppija ja hänen aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Oppijan odotukset, tavoitteet ja motivaatio ovat ratkaisevia opittavan asian suhteen. Yksilöiden välisten erojen merkityksen ymmärtäminen ja hyväksyminen on myös tärkeää. (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 59.) Ohjaaja toimii neuvojana, joka ohjaa oppijaa havaitsemaan, mitä pitää oppia, miten informaatiota tulisi prosessoida, ja miten kussakin tilanteessa käyttää oppimistaitoja ja strategioita (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 60). Sosiaalinen oppiminen tapahtuu pitkälti havainnoimalla ja jäljittelemällä ympäristöä. Oppiminen näkyy sekä toimintoina, että myös sisäisinä toimintavalmiuksina tai tietona roolikäyttäytymisen sisällöstä ja ryhmän normeista. (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 39.) Lasten liikuntaan ja urheiluun liittyvien kasvatustavoitteiden onnistumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat mm: 1) mallit, idolit sekä samastuminen. 2) palaute, sekä tärkeiden henkilöiden taholta tuleva vahvistaminen. 3) ohjauksen ja opetuksen piilovaikutukset. 4) lapsiin kohdistuvat odotukset ja paineet sekä myös tavoitteiden ja vaatimustason asettaminen. (Telama 1995: 51-52) Mallioppiminen Mallioppiminen sisältää matkivan jäljittelyn sekä samastumisen malliin. Useat huippuurheilijat ovat suuria idoleita lapsille. (Telama 95: 52.) Lähes jokainen pikkupoika haluaa tulla yhtä hyväksi jalkapalloilijaksi kuin Jari Litmanen tai seuraavaksi Formula ykkösten maailmanmestariksi kuten Mika Häkkinen. Idolit voivatkin vaikuttaa lasten arvojen, käyttäytymismuotojen ja asenteiden omaksumiseen positiivisella tavalla (Telama 95: 52).

20 20 Tosin huippu-urheilijoiden käyttämiseen erilaisissa julkisuuskampanjoissa liittyy aina omat riskinsä. Esimerkiksi lähes kymmenen vuoden takainen Valion tuotteiden mainostaja Ben Johnson kärähti dopingista. Niinpä hyvä tarkoitus sai kovan kolahduksen. Toisaalta huippu-urheilijoiden pysyminen huipulla voi olla vain muutaman vuoden tai yksittäisen kisan pituinen. ( Lehti 1997.) Palautteen merkitys Palautteen antaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Ohjeita antava palaute sekä motivoiva palaute ovat kaksi yleisimmin jaoteltua palautteenantomuotoa. Lasten urheilun parissa tapahtuvassa kasvatustyössä on erikoisen tärkeätä huomioida, että parhaiten opitaan sitä mitä vahvistetaan tai mihin palautteessa kiinnitetään huomiota. (Telama 95: 52.) Palautteenannossa tulee ottaa huomioon yksilöllisen palautteen anto, sekä antaa lapsille enemmän positiivista palautetta kuin negatiivista. (Telama 95: 52) Positiivinen ilmapiiri tekee myös oppimisesta helpompaa. On myös tutkittu kokeellisesti kannustuksen ja palkitsemisen yhteyksiä suoritukseen. Parhaiten kehittyi se ryhmä, joka sai jatkuvasti kannustusta. (Heinonen & Pulkkinen 1992, ks. Nykänen 1996: 68.) Jatkuvan positiivisen palautteen antamiseen liittyy omat riskinsä. Lapsilla on näet taipumus miellyttää auktoriteetteja ja jos palaute on vain positiivista tulee lapsille tarve suoritustensa kautta hakea valmentajan huomio. Näin itse oppiminen unohtuu. (Telama 95: 52.) Palautteenannossa tulee olla rehellinen. Lapsi kyllä itsekin tietää milloin hän on onnistunut ja milloin epäonnistunut.(nykänen 96: 62.) Valmentajan tulisi kuitenkin rohkaista lasta arvioimaan omia suorituksia, jolla on merkitystä myös lapsen itseluottamuksen ja minäkäsityksen kannalta (Telama 95: 52).Valmentajan olisi kuitenkin aina osoitettava lapselle, että hän on arvokas ja hyvä. Jos on aihetta antaa moitetta, olisi hyväksi jos se osattaisiin antaa jonkin positiivisen palautteen yhteydessä. (Nykänen 96: 62.) Näin kielteinen palaute ei kuulostaa lapsen mielessä tuomiolta.

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA 1 LIITE 1, VALMENTAJILLE LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013 5.9.2013 Tuija Nikkanen Pelaajakysely yhteenveto kevät 2013 Seurakysely pelaajille ikäluokat B-00 Vastaajia 42 pelaajaa Vastaaja määrät: Pelaajakysely yhteenveto kevät

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot