LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa."

Transkriptio

1 LIIKUNTA KASVATUKSEN TUKENA Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa. Mika Lehtinen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LIIKUNTA JA KASVATUS Vapaaehtoisuus Aktiivinen toiminta Vuorovaikutussuhde Toiminnan tavoitteellisuus Kasvatustilanteiden hyödyntäminen LASTEN LIIKUNNAN KASVATUSTAVOITTEET Yksilöllisen kehityksen tavoitteet Sosiaalisen kehittymisen tavoite Eettinen kasvatus Uskontokasvatus Muita liikuntakasvatuksen alueita LIIKUNNAN TARJOAMIEN KASVATUSMAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Lapsen innon säilyttämisen tärkeys Operaatio Pelisäännöt kasvatustavoitteita tukemassa Oppimisen teoriat kasvatuksen tukena Mallioppiminen Palautteen merkitys Piilovaikutuksen ymmärtäminen Lapsen taito- ja tahtotason mukaiset odotukset LASTEN VALMENTAJANA TOIMIMINEN Esimerkkinä oleminen Innostuneisuus Huumorintajuisuus Säännöistä kiinnipitäminen Vastuullisuus Suunnitelmallisuus Yhteydenpito vanhempiin... 23

3 Tiedonhalu Sydämen halu VANHEMPIEN OSA HARRASTUKSESSA Vanhempien merkittävä rooli Tuen merkitys lapselle Vanhempien tietoisuus omasta taustastaan ja roolista Monipuolisuuden mahdollistaminen Vastuun tiedostaminen PELAAJIEN, VALMENTAJIEN JA VANHEMPIEN HAASTATTELUT Haastattelumenetelmät Ryhmähaastattelu Teemahaastattelu Grounded theory -menetelmä analysoinnin apuna Haastattelutilanteiden kuvaus Hyvän juniorivalmentajan ominaisuudet Vanhempien tehtävä lapsen salibandyharrastuksessa Mikä on parasta lapsen salibandyn pelaamisessa? Salibandyn ja junioriurheilun negatiiviset piirteet Salibandyn ja junioriurheilun pelisäännöt Tulevaisuuden toiveet ja odotukset salibandyn suhteen POHDINTA LIITE 1 LIITE 2 Vanhempien kasvatusvastuu, onko sitä? Liite liittyy sosionomi opintoihini keväällä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Järvenpään yksikkö

4 4 TIIVISTELMÄ Lehtinen, Mika Liikunta kasvatuksen tukena. Lasten, valmentajien ja vanhempien käsityksiä ja odotuksia lasten salibandyharrastuksessa. Järvenpää sivua, 2 liitettä (1. Korpus, Diakoniaopisto 1999; 2. Vanhempien kasvatusvastuu, onko sitä? Diakonia-ammattikorkeakoulu kevät 2001.) Tutkimuksessa käsitellään lasten liikunnan kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan lasten valmentajien ja vanhempien toimintaedellytyksiä toimia terveitä kasvatusarvoja korostavan liikunnan toimijoina. Aineisto koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, jotka on tehty pelaajille, valmentajille ja vanhemmille Keravan Kisa-Veikkojen salibandyorganisaatiossa. Pelaajia haastatteluun osallistui neljä, iältään vuotiaita, valmentajia viisi, iältään vuotiaita ja vanhempia haastattelussa oli kolme henkilöä. Tutkimuslaji oli teemahaastattelu ja Grounded theory -menetelmää on käytetty aineistojen analysointivälineenä. Tutkimus suoritettiin kevättalvella ja keväällä Tutkimuksen teoriaosa koottiin ennen ja jälkeen haastatteluja. Aineistojen pohjalta käsiteltiin kuutta teemaa. Nämä olivat hyvän juniorivalmentajan ominaisuudet, vanhempien tehtävä lasten salibandyharrastuksessa, lapsen salibandyn pelaamisen parhaat ja kielteiset piirteet, salibandyn ja junioriurheilun pelisäännöt sekä tulevaisuuden toiveet ja odotukset salibandyn suhteen. Mielipiteet ja näkemykset eri ryhmien välillä näyttivät olevan erilaisia, mutta yleisesti valmentajan ominaisuuksiksi saatiin kannustava, tukeva, kasvattava ja taitoja opettava. Vanhempien tehtäväksi koettiin pääasiassa aineellinen tuki. Juniorisalibandyn parhaina piirteinä koettiin erityisesti ilo ja mielekäs harrastus. Kielteisinä ilmiöinä nähtiin toiminnan puutteet, kiusaaminen sekä liikunnan liiallinen vakavuus. Pelisäännöissä korostettiin sosiaalisia taitoja, tasapuolisuutta ja leikinomaisuutta. Yleisesti toivottiin liikuntaharrastuksen jatkuvan ja siitä jäävän hyviä muistoja ja ystäviä. Tutkimus osoittaa pelaajilla, valmentajilla ja vanhemmilla olevan lasta tukevia näkemyksiä. Aineistojen lähempi tarkastelu nosti esiin kuitenkin ristiriitaisuuksia eri ryhmien välillä sekä eri teemojen kesken. Korostettiin liikuntaan liittyviä pehmeitä arvoja, mutta tuotiin esille myös liikuntaan ja siinä mukana oleviin toimijoihin kohdistuvia vaativia ja kilpailullisia vaateita. Tutkimustulosten perusteella olisi tärkeää, että lasten liikuntaa voitaisiin yhdessä kehittää hyödyntäen leikinomaisuuden ja lapsikeskeisyyden teemoja. Myös kokonaisvaltainen lapsen kasvattaminen olisi tärkeää lasten liikunnassa. Liitteessä kaksi tarkastellaan vanhempien kasvatusvastuuta. Näyttää siltä, että vanhemmuus on kriisissä, kun ei haluta tai osata ottaa vastuuta kasvatuksesta. Asiasanat: Liikuntakasvatus, liikunta, lapset, valmennus Säilytyspaikka: Diak Järvenpään yksikkö

5 5 Diaconia Polytechnic Järvenpää Training Unit ABSTRACT Lehtinen, Mika Järvenpää pages, 2 appendices EXERCISE IN UPBRINGING OF CHILDREN. Children's, Coaches' and Parents' Ideas and Expectations in Junior-Floorball. In this study the upbringing possibilities of children's exercise are dealt with. The theoretical part describes the children's, coaches' and parents' prerequisites for participating in sports with healthy upbinging values. The material consist of three group-interviews of players, coaches and parents of Keravan Kisa-Veikot. There were four players at the age of 12-13, five coaches at the age of and three parents in the theme interview. The material was analyzed by using the Grounded Theory-method. The research was made in the early spring and spring of The theoretical part was collected before and after the interviews. Six themes were dealt with the basis of the material. They were the qualities of a good junior-coach, the tasks of parents in the floorball-hobby, the best and the negative qualities of playing the floorball, the rules of the game and junior-sports and the hopes and expectations for the future. The opinions of the different groups seemed to be different though the qualities of a coach were commonly seen as encouraging, supporting, upbringing and skill-teaching. The task of parents was seen to be the material support. The best qualities of juniorfloorball were joy and meaningfulness. Negative things were lack of action, bullying and excessive seriousness of sports. Social skills, impartiality and playfulness were underlined in the rules. It was commonly hoped that taking exercise would go on and leave good memories and friends. The research shows that the players, coaches and parents have thoughts that support children. The closer look at the material pointed out some conflicts between different groups and themes. The soft values of sports were emphasized but at the same time the demanding and competitive side of sports and people were pointed out. According to the results of the study it would be important to develop the children`s sports in cooperation. The themes would be playfulness and child-oriented approach. The holistic upbringing of the child would be important in children`s sports. Appendix 2 will show that seniority is in crisis, because parents do not want to be responsible for upbringing their children or cannot be responsible for upbringing their children. Keywords: Physical Education, Exercise, Sports, Children, Coaching, Training This final thesis is deposited in the library of Diaconia Polytechnic / Järvenpää Training unit

6 6 1. JOHDANTO Lopputyöni aihevalintaan on vaikuttanut suuresti oma liikunta- ja urheilutausta. Tälläkin hetkellä harrastan aktiivisesti kilpaurheilua. Olen myös toiminut lasten liikunnan parissa ohjaajana ja valmentajana. Yksi merkittävä sysäys aihevalintaani oli syksyn 1997 järjestöharjoittelu, jonka suoritin Suomen Jääkiekkoliitossa. Tuolloin sain mahdollisuuden tutustua jääkiekon parissa mietittyihin, lapsen etuja korostaviin ajatuksiin, jotka herättivät osaltaan kipinän tutkia liikuntaa kasvattajana ja erilaisten elämänarvojen omaksumisen välineenä. Tutkimuksen ongelma on, millaista lasten ohjauksen ja valmennuksen pitäisi olla. Tuon työni teoriaosan kautta esille ne mahdollisuudet, joita liikunta tarjoaa kasvatusvälineenä. Työssäni keskityn kasvatustavoitteisiin, jotka liittyvät arvoihin ja elämän hallinnan omaksumiseen. Telaman (1995: 46) liikuntakasvatuksen määritelmä ohjailee työtäni. Telaman mukaan urheilun kasvatustavoitteet viittaavat kaikkeen muuhun lapsen käyttäytymisen ja kehityksen ohjailuun, mikä ei liity itse urheilusuoritusten tai suorituskykyisyyden parantamiseen. Työni teoriaosassa olen tarkastellut valmentajien ja vanhempien roolia lapsikeskeisessä liikunnassa.

7 7 Tärkeän osan työssäni muodostaa viime kevättalvella ja keväänä tekemäni pelaajien, valmentajien ja vanhempien ryhmä- ja teemahaastattelut Keravan Kisa-Veikkojen salibandyorganisaatiossa. Tarkoitus oli selvittää edellämainittujen ryhmien käsityksiä lasten liikunnan toimijoista ja toiminnan ehdoista. Haastatteluaineistot analysoin käyttäen hyväkseni Grounded Theory menetelmää. Haastatteluaineistot antoivatkin kuvan lasten liikunnan parissa olevista varsin ristiriitaisistakin arvoista. Toisaalta osataan antaa painoarvoa liikunnan leikinomaiselle puolelle, toisaalta liikunta nähdään varsin kilpailullisin ja vaativin määrein. Uskon työlläni olevan merkitystä urheiluseuroille, valmentajille ja vanhemmille, jotta osattaisiin korostaa vastuullisen toiminnan merkitystä, sekä rohkaista lasten liikunnassa olevia toimijoita miettimään toiminnan arvoja lapsen etua ajaviksi. Olen pohtinut työssäni paljon kasvattajan ominaisuuksia ja uskon niistä olevan hyötyä myös itselleni työskennellessäni diakonian ja sosiaalialan kentällä. Haaveenani on jonain päivänä tehdä työtä lasten parissa, joten uskon työni antavan virikkeitä tulevaisuuttanikin ajatellen. Tilaus lasten kasvatuksen tukemiseksi on huutava tämän päivän Suomessa ja liikunta voi olla yksi apukeino tähän. Käsitteet Humanistinen kasvatuskäsitys toimii työni lähtökohtana. Sen mukaan kasvatus on kasvattajan ja kasvatettavan välistä vuorovaikutusta, jonka päämääränä on tukea kasvatettavan persoonallista kehitystä. (Leino & Leino 1995:14.) Suppeana kasvattajan määritelmänä työssäni on ajatus ihmisestä, joka tarkoituksellisesti pyrkii edistämään toisen ihmisen kehitystä. (Nieminen 1989, ks. Huttunen 1992: 32). Kasvatuksen päävastuu on luonnollisesti lasten vanhemmilla, mutta liikunnan parissa toimiessa kasvattajan rooli on myös valmentajilla, seuralla ja itse liikunnalla, unohtamatta kuitenkaan edellä mainittua vuorovaikutussuhdetta, jolloin lapsen rooli on myös kasvattajan rooli yhtälailla kuin oppijan.

8 8 Liikunnalla tarkoitetaan yksilön omalla lihastyöllä aikaansaatujen ja tahdonalaisesti säädettyjen liikkeiden ja liikkumisen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen. (Jääskeläinen, Korpilauri & Tikkanen 1985: 266). Liikuntaharrastuksella tarkoitetaan vapaa-ajan liikuntaa, jossa pyrkimyksenä on tavoitteellisuus ja jatkuvuus. (Jääskeläinen ym. 1985: 266). Jääskeläinen ym. (1985: 266) ovat määritelleet liikuntakasvatuksen olevan "kasvatusta liikuntaan ja liikunnan avulla yleisten kasvatustavoitteiden suunnassa." 2. LIIKUNTA JA KASVATUS Lasten liikuntaan ja urheiluun liittyy kiinteästi kasvatuksellinen näkökulma. Toiminta yhdessä muiden lasten kanssa luo tilanteita, joissa on kasvatuksellisia mahdollisuuksia. Juuri tästä syystä urheiluseurat ovat pitäneet asemaansa merkittävänä. Viime vuosina on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, ettei lasten urheilu olekaan arvoiltaan kovin puhdasta. Pelikentillä ja hiihtoladuilla kunniaa saavat vain parhaat. Huonommat istuvat vilttiketjussa ja häntäpään hiihtäjät jäävät ilman mitaleja. Edellä mainitusta huolimatta lasten liikunta voi toimia hyvänä kasvattajana. Seuraavassa tarkastelenkin liikunnan ominaispiirteitä, jotka mahdollistavat liikunnan käyttämisen kasvatuksen välineenä (Liukkonen 1990: 47).

9 9 2.1.Vapaaehtoisuus Yleensä lapsi osallistuu liikuntaharrastukseen vapaaehtoisesti, jolloin hänen motivaationsa on korkea. Tämä edesauttaa myös varsinaisen liikuntalajin ulkopuolisten taitojen omaksumista. (Liukkonen 1990: 47; Heinänen, Hyvärinen, Mäki & Suhonen 1997: 6.) 2.2. Aktiivinen toiminta Kasvatuksellisia asioita voidaan oppia aktiivisen, käytännön läheisen toiminnan kautta. Sitähän liikunta lapselle juuri tarjoaa. (Liukkonen 1990:47; Heinänen ym. 1997: 7.) Usein vielä toiminnan kautta oppiminen tapahtuu ikään kuin huomaamatta, antaen lapselle uusia oivalluksia ja arvoja (Heinänen ym. 1997: 7). Ajatellaan vaikkapa erilaisten sääntöjen merkitystä elämässä. Yhteiskunnassa on tietyt yleisesti määritellyt säännöt. Jos näitä sääntöjä rikkoo, saa yksilö niistä yleensä rangaistuksen. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää miksi jotakin saa tehdä ja jotakin taas ei. Niinpä erilaiset pelien ja leikkien säännöt voivat paremmin opettaa lapselle sääntöjen sisäistämistä ja merkitystä elämässä Vuorovaikutussuhde Ohjaajilla ja valmentajilla on vahva vuorovaikutussuhde lapsiin. Sen ansiosta heillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa myös lasten käyttäytymiseen. Lisäksi lasten keskinäinen vuorovaikutus on kasvattava tapahtuma. (Heinänen ym. 1997: 6-7; Liukkonen 1990: 47.) Tämä on mielestäni voimavara myös vanhemmille, koska jokainen vanhempi joutuu huomaamaan, ettei lapsi usko ja tottele häntä kaikissa asioissa. Kavereiden ja mahdollisesti valmentajienkin sanalla on usein huomattavasti suurempi painoarvo lapsen elämässä. Onhan kyse kuitenkin hyväksynnän ja kaveruuden hakemisesta.

10 Toiminnan tavoitteellisuus Liikunnan harrastamiseen liittyy lähes aina joitain tavoitteita. Opitaan taitoja, mahdollisesti halutaan pärjätä jossain tietyssä kisassa jne. Lapset asettavat myös omia tavoitteita ihan luonnostaan ilman ulkopuolisten painostusta. Ei tarvitse muistella kuin omaa lapsuuttaan, niin muistaa ne jokakesäiset pallonpomputukset jaloilla. Tavoitteeni oli aina yrittää parantaa omaa ennätystä ja olihan meillä pojilla myös kova keskinäinen vertailutilanne. Terveelliselle pohjalle asetetut tavoitteet liikunnassa antavat lapselle kuvan tavoitteellisen toiminnan merkityksestä muussakin elämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä. (Liukkonen 1990:48). Aikuisen rooli on tärkeä tavoitteita asettaessa. Lähtökohtana on tietysti lapsen itsensä asettamat tavoitteet. Aikuisen on neuvottava lasta tavoitteen saavuttamisessa ja huolehdittava tavoitteiden realistisuudesta (Liukkonen 1990: 48) Kasvatustilanteiden hyödyntäminen Hyvä valmentaja osaa hyödyntää tilanteet, joita liikuntaharrastus tuottaa kasvatuksen näkökulmasta. Tällaisia tilanteita tulee eteen jatkuvasti. Ajatellaan esimerkiksi aikatauluista kiinnipitämistä, kavereita ympärillä ja omasta hygieniasta huolehtimista. (Liukkonen 1990: 48.) Liikunnan kautta opitaan järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta (Heinänen ym. 1997: 8). Vakituiset ja säännölliset harjoitusajat opettavat lasta rytmittämään päiväjärjestystään koulunkäyntiin sopivaksi. Liikuntaharrastus voi myös antaa lapselle tärkeän kuvan siitä, kuinka tarvittaviin tuloksiin päästään suunnitelmallisuuden kautta (Heinänen ym. 1997: 8). Mielestäni tämän päivän lapset saavat liian helposti tahtonsa läpi. Näyttää siltä, ettei heidän tarvitse tehdä mitään omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ajatellaan, että

11 11 vanhemmat huolehtivat kaikesta. Niinpä mielekäs, ja usein vieläpä niin sanotusti trendikäs, liikuntaharrastus, esimerkiksi lumilautailu, voi olla merkittävässä roolissa lapsen kasvattajana. 3. LASTEN LIIKUNNAN KASVATUSTAVOITTEET Liikuntaharrastus tarjoaa seuraavanlaisen lähestymistavan liikunnan ohjaukseen ja opetukseen: 1) kasvatuksellinen, 2) kokemuksellinen ja elämyksiin pohjautuva sekä 3) biologinen lähestymistapa (Hakala 1995: 5). Luonnollisesti painopiste on biologisessa lähestymistavassa, sillä erilaisten fyysisten taitojen oppiminen on päätavoite ainakin ajallisesti mitattuna. Toiminta sinällään jo antaa kokemuksia ja elämyksiä. On selvää, että uudet toimintaympäristöt ja -mallit antavat erilaisen elämyksen kuin totutut mallit. Muistan vieläkin kuinka lapsena erään kerran jalkapalloharjoituksissa pelattiin jalkapalloa keskellä metsää. Toimintaympäristö oli muuttunut aivan toiseksi ja pelin luonne oli myös erilainen. Piti olla tarkkaavainen ettei juossut päin puita tai kompastunut kantoihin. Kuitenkin jalkapallon pelaaminen oli hauskaa ja kaikilla oli hymy herkemmässä kuin itse jalkapallokentällä pelattaessa. Liikunnan kautta on mahdollista toteuttaa kokonaisvaltainen, sekä henkinen että fyysinen kasvatus. Liikunnan vaikutus lapsen biologiseen kasvuun on kiistaton. Liikunta kehittää lapsen motorista ja fyysistä kehitystä, sekä sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Motoriikalla tarkoitetaan yksilön liikkeisiin liittyviä toimintoja, kuten kävely, tasapainon hallinta ja rytmikyky (Nurmi & Rekiaro & Rekiaro 1994: 380; Hakala 1995: 16). Fyysiseen kehitykseen kuuluu motoriikan lisäksi peruskestävyyden, voimakestävyyden ja lihaksiston voiman kehittyminen (Jääskeläinen ym. 1985: 29). Liikunnan avulla on mahdollista kehittää myös lapsen kognitiivisia, ajatteluun perustuvia, taitoja. Liikunta synnyttää tilanteita, joissa tarvitaan nopeaa päättelykykyä ja perusteiden ja sääntöjen hallintaa (Jääskeläinen ym. 85: 34.) Liikuntaharrastuksen avulla lapsille voidaan opettaa tärkeitä asioita ihmisen kehosta, terveydellisistä seikoista jne. (Jääskeläinen ym. 85: 35). Näin lapsi saatetaan myös käyttämään ajattelukykyään fyysisten toimintojen ohella. Mielestäni urheiluseuroissa voitaisiin entistä enemmän

12 12 kiinnittää huomiota juuri tiedollisen informaation jakamiseen, sillä liian usein harjoitellaan vain tietyn liikuntamuodon tai lajin erityistaitoja. Olen jakanut liikuntakasvatuksen tavoitteet Telaman (1995:46) mukaisesti kahteen päätehtävään: 1) yksilön kehittyminen yksilönä eli individualisaatio sekä 2) yksilön kehittyminen yhteisön jäsenenä eli sosialisaatio. Käsittelen lisäksi muita liikuntakasvatuksen alueita erillisenä alalukuna. 3.1.Yksilöllisen kehityksen tavoitteet Minäkäsityksen ja oman identiteetin kehittyminen on keskeisin tavoite yksilön kehityksessä. Minäkäsityksellä tarkoitetaan sitä, millaisena yksilö näkee itsensä. Se kuinka yksilö näkee oman ruumiinsa, persoonallisuutensa, ulkonäkönsä, henkisen ja fyysisen suoriutumiskykynsä jne. on minäkäsityksen kuvaileva puoli. Tosin on muistettava se yksinkertainen totuus, että harvemmin yksilön käsitykset itsestään ovat täysin realistisia. (Telama 95: 47.) Minäkäsityksen arvostavaa puolta kuvaa taasen se, kuinka tyytyväinen yksilö on ominaisuuksiinsa. Keskeisiä termejä ovat itseluottamus ja itsearvostus. Sitä millainen yksilö haluaisi olla kuvastaa minäkuva eli ideaaliminä. (Telama 95: 47.) Liikuntaharrastuksen merkitys lapsen minäkäsityksen kehittymiselle piilee siinä, että harrastus tarjoaa mahdollisuuden lapselle tehdä vertailuja itsestään muihin. Etenkin lapsilla oman fyysisen suorituskyvyn ymmärtäminen on tärkeä osa minäkäsitystä. Lisäksi urheiluharrastus pitää sisällään paljon sosiaalisen vertailun tilanteita.(telama 1995: 47.) Ajatellaan vaikkapa koripallojoukkuetta, jossa lapsi tekee havaintoja omasta fyysisyydestään. Lajihan on ihanteellinen pitkille pelaajille. Tämän tiedostettuaan lapsi osaa havainnoida ja vertailla omaa pituuttaan muihin pelikavereihin. Jos kyseessä on pienikokoinen pelaaja ei pituuden tarvitse olla este harrastukselle. Lapsi voi huomata

13 13 itsessään muita piirteitä, jotka edesauttavat häntä harrastuksessa. Tällainen voi olla esimerkiksi iloinen ja sosiaalinen luonne. Lasten liikuntaharrastus antaa hyvät mahdollisuudet lapsen itsetunnon kehittymiseen. Urheiluhan sisältää sekä epäonnistumisen että onnistumisen hetkiä ja kokemuksia, jotka ovat kasvattavia monellakin tapaa. Luonnollisesti lasten liikunnan tulisi sisältää enemmän onnistumisen kokemuksia hyväksytyssä ilmapiirissä. Aikuisen rooli on merkittävä, jotta lapsen itsetunto voisi kehittyä. Valmentajien ja myös vanhempien tulee osoittaa lapselle, että hän on hyväksytty ja tärkeä. Myös ikätovereiden hyväksyntä antaa lapselle tunteen siitä, että juuri minä olen tärkeä. Hyväksytty ja toista kunnioittava ilmapiiri antaakin lapselle paremmat kehittymisen mahdollisuudet hyvään suuntaan (Autio, Louhiala & Nenonen 1995: 35-36). Kuitenkaan ei voida varmuudella väittää, että liikuntaharrastuksen vaikutukset minäkäsitykseen olisivat positiivisia. Tutkimustulokset urheilun vaikutuksesta minäkäsitykseen ovat ristiriitaisia, sillä jotkut tutkimustulokset pitävät urheilun vaikutusta positiivisena ja toiset puolestaan toteavat, että urheilulla ei ole mitään vaikutusta. (Telama 95: 48.) Eräänä tutkimusten puutteena on ollut se, että on tutkittu pitkälti vain urheilun positiivisia vaikutuksia minäkäsitykseen. Tämä on sinänsä ihmeteltävää, sillä lasten urheiluun liittyy paljon negatiivisiakin piirteitä, jotka saattavat murentaa lapsen itseluottamusta. Esimerkkinä voi mainita liiallisen kilpailullisuuden. (Telama 95: 48.) Mielestäni lasten liikuntaharrastus voi osaltaan olla tukemassa lapsen identiteetin kypsymistä ja vahvistamista, mikä on nuoruusiän yksi ratkaisevimpia kehitystehtäviä (Telama 95: 49). Identiteetin kehittymisen kannalta on tärkeää myös, että lapsi oppii tuntemaan ja kokemaan oman kehonsa. Lisäksi kyky kehon kontrollointiin on lapsen kehitykselle tärkeää. (Vilhu 1992: 20.) Liikuntaharrastus antaakin lapselle mahdollisuuden kokea ja testata omaa kehollisuuttaan. Erilaiset harjoitteet antavat kuvan kehon kyvystä kehittyä. Myös lapsen ymmärrys omista rajoista tulee hyvin esille liikunnan kautta.

14 Sosiaalisen kehittymisen tavoite Telaman (1995: 49) mukaan yksilön sosiaalinen kehitys liittyy kiinteästi yhteen yksilön kehitykseen yksilönä. Minäkäsityksen ja itsearvostuksen kehittymiselle on tarpeellista muiden ihmisten arvostus ja tunnustus. Yhtälailla hyvä itseluottamus ja itsetunto ovat perustana sosiaaliselle käyttäytymiselle. (Telama 1995: 49.) Lapsen sosiaaliseen kasvuun liikunnan parissa tulee kiinnittää huomiota. On väärin olettaa, että sosiaalinen kasvu tapahtuu automaattisesti kunhan vain kaksikymmentä poikaa tai tyttöä on kokoontunut yhteen. Sosiaaliseen kasvuun kuuluu mm. seuraavia asioita: 1) toimintaan osallistumisen merkityksen sisäistäminen ja ymmärtäminen, 2) toisen hyväksyminen, 3) yhteistyö (Autio ym. 95: 34). Lapsen tulee oppia myös hyvän käytöksen, velvollisuuksista huolehtimisen, toisen huomioonottamisen, reilun pelin ja erilaisten asenteiden ja arvojen merkitys elämässä (Autio ym. 95: 34). Itse ajattelen, että lapsen voi olla vaikea sisäistää edellä mainittuja liikunnan sosiaalistavia piirteitä. Lapsen suusta kyllä saattaa kuulla hienoja määritelmiä, mutta niitä kuunnellessa kyllä ymmärtää, että ne ovat aikuisten, ei itse lapsen ajatuksia. Toisaalta ei lapsen tarvitse sen enempää ymmärtääkään hienoja määritelmiä liikunnan merkityksestä. Heille tärkeintä pitää olla liikunnan mielekkyys ja iloisuus. Aikuisten tehtävä sitä vastoin on sisäistää erilaiset kasvatustavoitteet siten, että ne myös näkyvät toiminnassa Eettinen kasvatus Sosiaalisen kasvatuksen tavoitteisiin liittyy kiinteästi eettinen kasvatus. Tavoitteena on lapsen kasvattaminen yhteiselämään toisten kanssa ja ennen kaikkea kasvatusta toisten yksilöiden perusoikeuksien kunnioittamiseen (Jääskeläinen ym. 1985: 44). Tärkeätä on ratkoa kysymyksiä myös oikeasta ja väärästä (Autio ym. 1995: 37; Jääskeläinen ym. 1985: 44). Tavoitteena voidaan pitää suvaitsevaisuuden omaksumista, jolla tarkoitetaan hyväksymistä, sallimista, vapaamielisyyttä, ja vapauden kunnioittamista (Venkula 1998: 95).

15 15 Lapsille olisi tärkeä painottaa toisen yksilön vapauden, uskonnollisen, poliittisen, filosofisen sekä eettisen taustan kunnioittamista (Venkula 1998: 96). Oppiessaan suvaitsevaksi lapsen maailmankuva rikastuu samalla, kun hänellä on ennakkoluuloista vapaa mieli tutustua ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa (Venkula 1998: 98) Uskontokasvatus Suvaitsevaisuuden ymmärtäminen liittyy myös uskontokasvatukseen, jolla on rajattomat mahdollisuudet lasten liikuntaharrastuksissa. Nykyään Suomessa lasten arkipäivään kuuluu entistä enemmän monikulttuurisuuden kohtaaminen. Niinpä samassa jalkapallojoukkueessa voi pelata esimerkiksi muslimilapsi. Tällöin valmentajalla on mitä parhain mahdollisuus antaa asiallista tietoa islaminuskosta muille joukkueen pelaajille. Näin vältytään myös asenteilta ja arvoilta, jotka ovat helposti vääristyneitä. Lisäksi osaltaan helpotetaan muslimilapsen asettumista vieraaseen kulttuuriin Muita liikuntakasvatuksen alueita Esteettisen kasvatuksen tavoitteena ovat kauneuden kokeminen, mielikuvituksen rikastuttaminen ja ilmaisun kehittäminen. Lapsen kokemukset ja elämykset ovat esteettisen kasvatuksen perusteena.(autio ym. 95: 36.) Jo se, että lapsi on valinnut jonkin urheilulajin ja toimii itsenäisesti sen parissa antaa lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun. Lapsi joutuu miettimään erilaisia liikeratoja tai pelillisiä ratkaisuja. Ohjaajien ja valmentajien tulee antaa lapselle mahdollisuus omien ajatustensa ilmaisemiseen. Kauneudentajukin on monipuolinen ja avara käsite. Esimerkiksi salibandyjoukkue voi ilmaista kauneuden tajuaan suunnittelemalla onnistuneen vapaalyönnin. Tuloksena on maali, josta pelaajat käyttävät termiä "nätti maali".

16 16 Myös valmentaja Alpo Suhonen puhuu kirjassa Valmentaja ja filosofi siitä, kuinka urheilussa yksilö voi ilmaista itseään. "Olen yrittänyt avata taiteen lähestymistapaa urheiluun, jotta ymmärrettäisiin paremmin urheilun rikkaus. Myös urheilu kertoo ihmisen elämästä. Urheilussa on samoja elementtejä kuin teatterissa, tanssissa ja musiikissa. Esimerkiksi jääkiekkoilija esittää pelatessaan omaa elämäänsä samalla tavalla kuin taiteilija tauluissaan, säveltäjä musiikissaan, ja kirjoittaja kirjoissaan. Ajattelen, että jos urheilua lähestyttäisiin tästä suunnasta, niin hyvin voimakkaat energiat avautuisivat ja ihmisenä olemisen erilaiset ulottuvuudet tulisivat urheilussa paremmin esille." (Lyytikäinen 1999: 20.) Suhosen ajatukset sopivat myös lasten liikuntaan. Lapsen liikunnan harrastaminen kertoo jotain lapsesta itsestään. Hänellä on tarve tuoda taitojaan esille. Samalla hän asettaa itselleen tavoitteita ja haluaa tulla hyväksi siinä mitä harrastaa ja mikä on hänelle tärkeä osa elämää. Lapsi itse ei välttämättä ymmärrä näin syvällisiä pohdintoja liikunnan ja urheilun arvoista, mutta valmentajien, urheiluseurojen ja vanhempien olisi syytä jo näihin paneutua. Liikuntakasvatuksen luontevana tavoitteena on liikuntaharrastuksen jatkuminen lapsen aikuistuessa. Yksittäinen urheilulaji voi jäädä, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, etteivät liikunta ja terveet elämäntavat unohtuisi lapsen elämästä hänen aikuistuessaan. Liikunnan vaikutukset ovat yleisesti ottaen terveyttä edistäviä. Liikuntaharrastuksen yhteydessä terveyskasvatuksella on oma painopiste. Valmentajan esimerkki on tärkein ja vaikuttavin. Valmentajan tulee käyttäytyä lasten parissa terveellisiä elämäntapoja edistävällä tavalla. Lähtökohtana voi pitää toteamusta, että "liikkuvalla lapsella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömyyteen ollessaan mukana organisoidussa urheilutoiminnassa." (Nykänen 1998: 23). Se mitä aikuiset ihmiset tekevät kotona tai vapaa-ajallaan on jo eri asia (Nykänen 1998: 23).

17 17 4. LIIKUNNAN TARJOAMIEN KASVATUSMAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMINEN Lapsen halu ja toive liikunnan harrastamiseen on ehto, jotta liikunnan kasvatustavoitteet voivat parhaiten toteutua. Lapsen asettaminen liikunnassa etusijalle on tärkeintä mitä aikuiset, eri seurat ja lajiliitot voivat tehdä lasten liikunnan eteen. Muistamalla toteamus "urheilu on lasta varten" (Hiltunen, Jääskeläinen & Karvinen 1991:11), ollaan tiellä, joka palvelee parhaiten lasta itseään. Myös liikuntaharrastuksen yhteiskunnalliset vaikutukset pitkällä aikavälillä lienevät parhaimmat, kun tiedostetaan kenen ehdoilla ja ketä varten toimitaan Lapsen innon säilyttämisen tärkeys Lapsella on tarve liikuntaan. Koululiikunta osaltaan tätä tarvetta jo tyydyttää. Mutta ei tarvitse kuin seurata lasten leikkejä vapaa-ajalla, niin huomaa kuinka paljon he liikkuvat ja mikä energia varasto lapsilla on. Jääskeläinen ym. (1985: 131) ovatkin todenneet lapsella olevan mitä parhaimmat edellytykset aina kahteentoista ikävuoteen asti oppia monipuolisia liikuntataitoja. Mielestäni lasten liikunnan parissa tehtävä työ kohtaakin erilaisia paineita. Eräs on se, kuinka säilyttää lasten halu liikuntaan. Puhutaan siis motivaation ylläpitämisestä. Pakonomaisuus, liiallinen kilpailullisuus, lasten keskinäinen vertailu sekä huumorin ja naurun puute tekevät liikunnasta kilpaurheilua. Kilpaurheilu pitäisi olla mielestäni yksilön oma valinta, ei vanhempien tai valmentajien. Niinpä väitänkin, että lapsella ei ole riittävää ratkaisukykyä eikä tietoa siitä, mitä merkitsee elämäntapa, joka pyörii ainoastaan urheilun ehdoilla ja ympärillä Operaatio Pelisäännöt kasvatustavoitteita tukemassa Lapsen liikunnan harrastamisessa on tärkeää, että lapsi voi harrastaa sitä omin ehdoin ja säännöin. Yksi merkittävä apukeino on Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt projekti.

18 18 Projektin ideana on, että lapset, ohjaajat/valmentajat ja vanhemmat luovat yhdessä lasten toiminnan ehdot ja säännöt. Pääteemoina ovat tasavertaisuus ja leikinomaisuus.(operaatio Pelisäännöt 1998: 5.) Operaatio Pelisääntöihin kuuluu yhteinen keskustelutilaisuus ohjaajien ja vanhempien kesken, jossa mietitään sääntöjä terveelle ja lapsen etuja korostavalle liikuntatoiminnalle. Tätä ennen ohjaajat ovat keskustelleet lasten kanssa oman pelisääntökeskustelun. Lasten ja vanhempien pelisäännöt on tarkoitettu vain omaa liikuntaryhmää koskeviksi. Kummankin keskusteluhetken sovitut pelisäännöt kirjataan ylös paperille. Kukin osapuoli saa oman kopion sovituista säännöistä ja lisäksi yksi kappale lähetetään Nuoreen Suomeen. (Operaatio pelisäännöt 1998: 5; Nykänen 1998: 27.) Pelisääntökeskustelut on tarkoitus pitää aina uuden harjoitus, kilpailu- ja pelikauden alkajaisiksi tai tarvittaessa aikaisemminkin. Ryhmien vastuuhenkilöiden tehtävänä on seurata pelisääntöjen toteutumista lasten ja vanhempien keskuudessa (Operaatio pelisäännöt 1998: 5). Uskon, että projektin kautta on helpompi keskustella kasvatustavoitteista ja kuinka niihin päästään. Kun on koolla riittävän paljon aikuisia, joille on tärkeintä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, niin tulokset voivat olla hyviä. Projektilla on vaaransakin, jos kaudella ei pysähdytä miettimään sääntöjen toimimista käytännössä. Tärkeää on tarkkailla sääntöjen noudattamista, esimerkiksi sopimusta siitä, että kaikki pääsevät pelaamaan yhtä paljon. Jos pelikausi ei olekaan mennyt ihan nappiin, vaan tappioita on tullut ennakoitua enemmän on valmentajalle tullut kiusaus peluuttaa vain parhaita, jolloin on unohdettu tasavertaisuuden ajatus Oppimisen teoriat kasvatuksen tukena Yksikään lasten urheilun kasvatustavoite ei toteudu, jos keskitytään ainoastaan lajiharjoitteisiin. Valmentajilla olisikin hyvä olla jonkinlainen teoria pohja mm.

19 19 sosiaalisesta oppimisesta ja kognitiivisen oppimisen teorioista. Nämä teoriat auttavat ymmärtämään kasvatustavoitteiden toteutumista urheilussa. (Telama 95: 51.) Kognitiivisen oppimisen keskeisenä henkilönä on oppija ja hänen aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Oppijan odotukset, tavoitteet ja motivaatio ovat ratkaisevia opittavan asian suhteen. Yksilöiden välisten erojen merkityksen ymmärtäminen ja hyväksyminen on myös tärkeää. (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 59.) Ohjaaja toimii neuvojana, joka ohjaa oppijaa havaitsemaan, mitä pitää oppia, miten informaatiota tulisi prosessoida, ja miten kussakin tilanteessa käyttää oppimistaitoja ja strategioita (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 60). Sosiaalinen oppiminen tapahtuu pitkälti havainnoimalla ja jäljittelemällä ympäristöä. Oppiminen näkyy sekä toimintoina, että myös sisäisinä toimintavalmiuksina tai tietona roolikäyttäytymisen sisällöstä ja ryhmän normeista. (Kuusinen & Korkiakangas 1992: 39.) Lasten liikuntaan ja urheiluun liittyvien kasvatustavoitteiden onnistumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat mm: 1) mallit, idolit sekä samastuminen. 2) palaute, sekä tärkeiden henkilöiden taholta tuleva vahvistaminen. 3) ohjauksen ja opetuksen piilovaikutukset. 4) lapsiin kohdistuvat odotukset ja paineet sekä myös tavoitteiden ja vaatimustason asettaminen. (Telama 1995: 51-52) Mallioppiminen Mallioppiminen sisältää matkivan jäljittelyn sekä samastumisen malliin. Useat huippuurheilijat ovat suuria idoleita lapsille. (Telama 95: 52.) Lähes jokainen pikkupoika haluaa tulla yhtä hyväksi jalkapalloilijaksi kuin Jari Litmanen tai seuraavaksi Formula ykkösten maailmanmestariksi kuten Mika Häkkinen. Idolit voivatkin vaikuttaa lasten arvojen, käyttäytymismuotojen ja asenteiden omaksumiseen positiivisella tavalla (Telama 95: 52).

20 20 Tosin huippu-urheilijoiden käyttämiseen erilaisissa julkisuuskampanjoissa liittyy aina omat riskinsä. Esimerkiksi lähes kymmenen vuoden takainen Valion tuotteiden mainostaja Ben Johnson kärähti dopingista. Niinpä hyvä tarkoitus sai kovan kolahduksen. Toisaalta huippu-urheilijoiden pysyminen huipulla voi olla vain muutaman vuoden tai yksittäisen kisan pituinen. ( Lehti 1997.) Palautteen merkitys Palautteen antaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Ohjeita antava palaute sekä motivoiva palaute ovat kaksi yleisimmin jaoteltua palautteenantomuotoa. Lasten urheilun parissa tapahtuvassa kasvatustyössä on erikoisen tärkeätä huomioida, että parhaiten opitaan sitä mitä vahvistetaan tai mihin palautteessa kiinnitetään huomiota. (Telama 95: 52.) Palautteenannossa tulee ottaa huomioon yksilöllisen palautteen anto, sekä antaa lapsille enemmän positiivista palautetta kuin negatiivista. (Telama 95: 52) Positiivinen ilmapiiri tekee myös oppimisesta helpompaa. On myös tutkittu kokeellisesti kannustuksen ja palkitsemisen yhteyksiä suoritukseen. Parhaiten kehittyi se ryhmä, joka sai jatkuvasti kannustusta. (Heinonen & Pulkkinen 1992, ks. Nykänen 1996: 68.) Jatkuvan positiivisen palautteen antamiseen liittyy omat riskinsä. Lapsilla on näet taipumus miellyttää auktoriteetteja ja jos palaute on vain positiivista tulee lapsille tarve suoritustensa kautta hakea valmentajan huomio. Näin itse oppiminen unohtuu. (Telama 95: 52.) Palautteenannossa tulee olla rehellinen. Lapsi kyllä itsekin tietää milloin hän on onnistunut ja milloin epäonnistunut.(nykänen 96: 62.) Valmentajan tulisi kuitenkin rohkaista lasta arvioimaan omia suorituksia, jolla on merkitystä myös lapsen itseluottamuksen ja minäkäsityksen kannalta (Telama 95: 52).Valmentajan olisi kuitenkin aina osoitettava lapselle, että hän on arvokas ja hyvä. Jos on aihetta antaa moitetta, olisi hyväksi jos se osattaisiin antaa jonkin positiivisen palautteen yhteydessä. (Nykänen 96: 62.) Näin kielteinen palaute ei kuulostaa lapsen mielessä tuomiolta.

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Pelaajat Muut toimijat Muut toimijat Kyse on

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ICC Europe Howzat Text Finnish Version

ICC Europe Howzat Text Finnish Version ICC Europe Howzat Text Finnish Version Welcome to Howzat Text... Tervetuloa Howzatiin! Englannin ja Walesin krikettiliitto ECB:n valmentajakoulutus ja Euroopan krikettiliitto ICC Europe haluavat tarjota

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund. TYÖPAJAPÄIVÄT Erkka Westerlund erkka.westerlund@lepoaika.fi HUIPPU-URHEILUSTA (TYÖ)ELÄMÄÄN URHEILUN SISÄLTÄ KUMPUAVAT ARVOT: 1. PYRKIMYS ERINOMAISUUTEEN PYRKIMYS ITSENSÄ JATKUVAAN KEHITTÄMISEEN 2. ILO,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Puhtaasti paras Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Visio Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Mitä on Reilu Peli? Mitä on Reilu Peli Reilu peli on urheilun

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat Joukkueenjohtaja ja vanhemmat JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN! 67 1 JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT TUNNE JOUKKUEESI (vanhemmat) VANHEMPIEN AKTIVOIMINEN VANHEMMAT JOUKKUEEN TUKENA JA

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot