0 Tytöille toistamiseen MM-hopeaa. Tedy täytti ruutunsa. Liigassa valmennetaan eri lähtökohdista SPV:n hyvä ja Happeen hirveä alkukausi

Transkriptio

1 SALIBANDYLIITON A L I I N VIRALLINEN L I N JULKAISU U Tytöille toistamiseen MM-hopeaa Tedy täytti ruutunsa Liigassa valmennetaan eri lähtökohdista SPV:n hyvä ja Happeen hirveä alkukausi

2

3 K U VAT Ä Ä N E T P E L I T M U U K Ä N N Y H U B A :: MOBILE CHART 20 TOP >>>> W W W. S A L I B A N DY. N E T :: JAVA PELIT 3 1. S 2. T 3. T T 6. T T 9. S T 12. T 13. S 14. T 15. T 16. S 17. S 18. S 19. S 20. :: PYRKIMÄSSÄ LISTALLE :: TAUSTAKUVAT

4 TÄSSÄ NUMEROSSA MARRASKUU 2006 PÄÄKIRJOITUS 5 Menestyvä urheiluseuratoiminta on tekemisen ja osaamisen keskeytymätöntä parantamista MIESTEN SALIBANDYLIIGA 6 Täysipäiväinen ja täyspäinen valmentaja 7 Erikoistilanteena ajankäyttö 8 Liigalisenssi kehittää myös valmennusta 10 Koposelle SPV:n hyvä alku ei ollut yllätys 12 Liigan juniorilahjakkuudet: Poikia vai miehiä? 16 Salibandyparkettien partaveitsi 18 Hirveä Happee 19 Liiga palasi Urheilukanavalle KUUKAUDEN PELAAJAT 20 Karma on täällä taas 22 Ennätystehtailija Karoliina Kujala NAISTEN SALIBANDYLIIGA 25 Uusiutunut Tiikeripakka rakentaa nuorien varaan 28 Kuopus käskee Classicia 30 Porvoo koittaa voittaa MIESTEN 1. DIVISIOONA 32 Ismo Läntinen vie SBS Poria huipulle 36 Hatsinan uudet haasteet MAAJOUKKUEET 38 U19 MM-kisat: Tyttöjen taistelu riitti hopeaan 41 Finaalitaistelu huipensi viikon 44 EFT 2006, miehet: Suomi vahvin kotikentällä 46 EFT 2006, pojat: Pojille ennätystappio 47 Fortuna Cup: Naisille kolmostila Prahasta 48 Opiskelijoiden MM-kisat: Hopeaa Sveitsin reissulta ULKOMAAT 50 Insinööri testaa Tshekin liigan 53 Ylöjärven kenttäpulaan iso helpotus LAPSET JA NUORET 54 KilpaILO kuuluu lasten urheiluun 56 Lasten ja nuorten valmentajan vastuu on suuri 59 SSBL info 62 SaBaStore 65 SSBL ja Salibandyliiga 66 Maajoukkuepelaajat vastaavat 66 Maailmalta Yllättääkö Joulupukki koulusi tänä jouluna? Voita kouluusi salibandykaukalo tai mailasetti! Katso tarkemmat hakuohjeet sivulta S A L I B A N D Y

5 [ PÄÄKIRJOITUS ] SALIBANDYLIITON VIRALLINEN JULKAISU NUMERO 5/VIIKKO VUOSIKERTA ISSN X PAINOSMÄÄRÄ JULKAISIJA/TOIMITUS Suomen Salibandyliitto ry. Alakiventie Helsinki Puh. (09) Fax (09) PÄÄTOIMITTAJA Jari Kinnunen jari.kinnunen@salibandy.net TOIMITUSSIHTEERI Markku Huoponen markku.huoponen@salibandy.net ILMOITUSTRAFIIKKI Kaisa Savola kaisa.savola@salibandy.net ILMOITUSMYYNTI Jari Kinnunen Puh. (09) TILAUSHINNAT 2006 Vuosi 27 Kesto 24 Ulkomaille 30 ILMESTYMISAIKATAULU Nro Ilmestyy 1/06 Maaliskuu (viikko 11) 2/06 Toukokuu (viikko 20) 3/06 Kesäkuu (viikko 26) 4/06 Syyskuu (viikko 39) 5/06 Marraskuu (viikko 47) 6/06 Joulukuu (viikko 1/07) ILMOITUSKOOT 2/1 420 x 297 mm 1/1 210 x 297 mm 1/2 105 x 297 mm (pysty) 1/2 210 x 148,5 mm (vaaka) 1/3 71 x 297 mm (pysty) 1/4 105 x 148,5 mm Ilmoitusaikatauluja ja -hintoja voi tiedustella lehden toimituksesta. PAPERI Kansi 130 g/m 2 Sisäsivut 80 g/m 2 ARTIKKELIT Jutut ovat kirjoittajansa näkemys asiasta, mikä ei välttämättä edusta Salibandyliiton virallista kantaa. KANSIKUVA Peter Forsgård. Maajoukkueen ensikertalainen Tedy Salutskij onnistui Espoon LänsiAuto Areenalla pelatussa Euro Floorball Tourissa mainiosti karvaten väsymättä ja luomalla maalipaikkoja muille. Sen ohella hän saalisti maalin ja kaksi syöttöpistettä kolmessa ottelussa. ULKOASU Viestintänetti Oy, Jyväskylä REPRO A5 Repropalvelu Oy, Tampere PAINOPAIKKA Menestyvä urheiluseuratoiminta on tekemisen ja osaamisen keskeytymätöntä parantamista Salibandy on yksi suomalaisen urheilun menestystarinoista. Se on helppo sanoa ilman itsekehun vaaraa näin toisen lajin parista tulleena urheiluihmisenä. Salibandy on kahdessakymmenessä vuodessa kasvanut syntymästään suurten lajien joukkoon. Jotta menestyskulku jatkuisi, meidän tulee edelleenkin yhdessä voimakkaasti ponnistella elinvoimaisten salibandyseurojen hyväksi. Tulevaisuudessa tullaan rakentamaan liiton ohjelmaa seuraorganisaatioiden kehittämisen tukemiseksi. Yksin emme kuitenkaan onnistu, kehitysaskelien täytyy olla vuorovaikutuksellisia, joissa seurojen osaamisella ja innokkuudella on ratkaiseva roolinsa. Vain yhdessä voimme menestyä. Menestyksekkäässä seurassa kehittäminen on kytketty osaksi jokapäiväistä toimintaa. Sen ei aina tarvitse olla iso remontti tai paljon voimia vaativa koko seuran toiminnan kattava uhraus. Kehittäminen voi kohdistua tarkasti valittuun seuratoiminnan yksittäiseen osa-alueeseen, jossa halutaan olla parempia, tai joka on valittu seuran tärkeimmäksi ydinosaamiseksi, josta halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Se voi olla esimerkiksi seuran valmennusjärjestelmien kehittämistä, kouluttautumista, taloudenhoidon tarkentamista, joukkueenjohtamisen mallien luomista, strategisten tavoitteiden päivittämistä, hallitustyöskentelyn aktivoimista, toiminnan tarkoituksen terävöittämistä, seurajohtamisen näkemyksellistämistä, tai jotain muuta minkä oma seura kokee juuri tällä hetkellä merkitykselliseksi. Menestyvän urheiluseuran tunnistaa sen ihmisten innostuneesta otteesta, joka läpileikkaa koko seuraorganisaation. Menestyvä urheiluseura tietää mitä se tekee, sillä on yhdessä pohdittu tulevaisuuden tavoitetila, jota kohti se ponnistaa käytännön tasolla tapahtuvan toiminnan kautta. Se on osannut monistaa toimiviksi todennetut parhaat käytännöt laajasti omien seura-aktiiviensa käyttöön. Se purkaa suuret suunnitelmansa pieniksi teoiksi, jossa jokaisella ihmisellä on oma tärkeä roolinsa. Seuran jokainen ihminen löytää itsensä laaditusta toimintasuunnitelmasta ja tietää mitä häneltä odotetaan ja mihin häntä kannustetaan. Menestyvä urheiluseura ei jää odottamaan muiden aikaansaamaa muutosta, vaan rakentaa itse tulevaisuutensa pienten voittojen kautta! Menestymisen kaavaa on mahdollista toistaa, kun tiedostaa mistä menestyvän urheiluseuran johtaminen koostuu saa valjastettua ihmisten osaamisen ja sen kehittämisen arjen seuratyöhön muistaa, että yksin ei jaksa eikä osaa kaikkea = yhdessä voimme menestyä Ismo Haaponiemi SSBL:n seurapalvelujohtaja ismo.haaponiemi@salibandy.net S A L I B A N D Y 5

6 Suurin osa miesten Salibandyliigan valmentajista saa elantonsa siviilitöistä. Salibandyliigassa ollaan menossa oikeaan suuntaan, sillä liigassa on muutamia käskyttäjiä, joiden elanto tulee etupäässä valmentamisesta. Täysipäiväinen ja täyspäinen valmentaja TEKSTI TIMO MÄKYNEN KUVA PETER FORSGÅRD SSV:n Mika Ahonen sekä Oilersin ja maajoukkueen Petteri Nykky voidaan määritellä lähes päätoimisiksi salibandyvalmentajiksi. He pystyvät keskittymään salibandyyn täysillä. Nykyn aikaa kuluu jonkin verran myös golfin opettamiseen ja Ahonen käy SSV:n harjoitusten lisäksi Sotungin urheilulukiossa ohjaamassa salibandytunteja. Kaksikon lisäksi Petri Kettunen pystyy käyttämään runsaasti aikaa valmentamiseen, sillä hän on hoitovapaalla valmentaakseen Josbaa. Ahoselle on luotu lähes täydelliset puitteet valmentamiseen. Arkiaamuina vedän lukiolaisille salibandytreenit ja päivällä alan miettimään oman joukkueen treenejä. Illat menevät treeneissä ja peleissä, Ahonen luettelee. Muilta osin valmentamisessa edetään SSV:n kausisuunnitelman mukaisesti. Ahonen ei ole liigavalmentajista ainoa, joka hyödyntää ammattitaitoaan liikunnanohjaajan tehtävissä. Valmentajan on tärkeää saada pää välillä nollattua. Jos päätän pitää vapaapäivän, niin sitten se on vapaapäivä. Silloin ei salibandya mietitä, Ahonen painottaa. Ei parkkivaloille Liigavalmentajien keski-ikä on muiden lajien pääsarjoihin verrattuna matala. Oilersin Petteri Nykky on liigan ainoa yli 40- vuotias päävalmentaja. Ikäjakauma on tällainen lajin nuoruuden takia. Huipputason pelaajatkin ovat alkaneet treenata vasta viime vuosina, Ahonen kuittaa. Moni valmentaja Ahosen johdolla haluaisi harjoitella vieläkin enemmän. Lajin nykyisillä realiteeteilla se ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista. Valmentamiselle elämänsä pyhittäneiden Nykyn ja Ahosen joukkueet olivat vastakkain viime vuoden finaaleissa. Näyttäisi siltä, että valmentajan panostus on verrannollinen joukkueen menestykseen ainakin jollain tasolla. Valmentajan panostus on erittäin tärkeää, koska siitä kaikki joukkueessa lähtee. Jos valmentajalla on pelkät parkkivalot päällä, niin sitten muutkin ovat parkit päällä, Ahonen kertoo vertauskuvallisesti. Valmentajat miettivät valmennusasioita hyvin paljon omalla ajallaan. Reikäkuulat täyttävät pääkopan myös vapaa-ajalla. Erittäin usein tulee öisin mietittyä valmennusasioita. Aikaa kuluu valvoessa, (laji)videoiden parissa sekä paikan päällä pelejä katsoessa, Ahonen valottaa ajankäyttöään. Fläppi yöpöydällä? Joillekin valmentajille fläppitaulu on kuin raamattu. Joillain se on vienyt jopa raamatun paikan yöpöydällä. Paljon fläppiä käyttävä valmentaja saattaa piirtää pelaajille reitin pukusuojaankin. Valmiita pelaajia pursuavan Ahosen SSV:ssä fläpille piirtäminen on enemmän loppukauden hommia. Minähän en piirrä! Tänä vuonna olen piirtänyt toistaiseksi yhden kerran Suomen Cupin pelissä Turussa, Ahonen kertoo. Piirtämääni taktiikkaa pelattiin erän verran. Kaikki pelaavat nykyään taktiikalla, joten sitä vastaan on suunniteltava kaikenlaista, karvauksen takia valvova Ahonen pohtii. Valmentamaan ryhtyvät pelaajat sopisivat valmentajauran alussa yleensä parhaiten mieskuoro Huutajien leipiin, mutta ajan myötä peleissä mölyäminen rauhoittuu. Huippuvalmentajatutkinnon suorittanut Ahonen ei ole saanut lajitietämystään pelkällä 32:en liigapelin maalissa istumisella, vaan hyvällä valmentajalla on taustalla paljon omaa oppimista. Peräti kymmenellä liigavalmentajalla on kokemusta liigasta pelaajana. Yli sadan pelatun liigapelin kokemus on Gunnersin Kari Jussilalla, Pirkkalan Pirkkojen Arto Riihimäellä sekä nykyvalmentajista mittavimmat maajoukkueurat pelanneilla Josban Petri Kettusella ja AC Hakin Sebastian Freudenthalilla. Pelaajataustasta on ehdottomasti valmentajille hyötyä, Ahonen lopettaa. 6 S A L I B A N D Y

7 Miesten Salibandyliigassa on valmentajia, joilla työelämä vie ison osan arjesta. Esimerkiksi Happeen Juha Hirvonen ja NST:n Jarkko Rantala toimivat yrittäjinä ja Tapanilan Erän Petteri Bergman urheiluhalleja pyörittävän Arena Centerin toimitusjohtajana. Erikoistilanteena ajankäyttö TEKSTI TIMO MÄKYNEN KUVA PETER FORSGÅRD Jarkko Rantala on ajankäytön suunnittelun erikoismies. Hän johtaa kuljetusalan yritystä ja valmentaa liigajoukkue NST:tä. Lisäksi hänen perheensä päälukumäärä kasvoi tyttövauvan myötä viiteen, mutta silti hän löytää aikaa haastattelulle vielä samana päivänä. En erittele työ- ja vapaa-aikaa, sillä työaikani ei koskaan ala eikä koskaan lopu. Aamu alkaa lasten rytmien mukaan ja puhelin alkaa soida heti aamusta. Minulla on toimisto kotona, joten näen paljon perhettäni, Rantala kertoo. Rantala kertoo vaimon välillä epäilevän, tekeekö hän töitä ollenkaan, vai hoitaako hän vain NST:n asioita. Joskus taas teen treenien jälkeen töitä, koska salibandy määrittelee päivän aikataulutuksen. Pienessä yrityksessä en voi siirtää töitä kenellekään, Rantala selventää. Panostaminen kannattaa? Rantala on kova tekemään joukkueelleen videokoosteita edellisistä peleistä. Videoita on vaikea tehdä pienissä pätkissä, joten kiireen seurauksena on yleensä videokoosteiden harventunut ilmestymisväli. Hän myöntää koosteiden teon olevan välillä stressaavaa kiireen takia. Pelaajat sen sijaan tulevat hallille ikään kuin valmentajan kattamaan pöytään. Valmentajat usein kuittailevat tästä nollat taulussa meiningistä, mutta seuraako työelämässä ahkeroivan valmentajan mielestä valmentajan panostus joukkueen menestystä? Olen tietyllä tavalla jäävi vastaamaan siihen, mutta toivon, että seuraa. Liigassa on hyvin erilaisia joukkueita ja toimintatapoja, mutta valmentajan panostaessa todennäköisyys joukkueen pelimenestykseen on suurempi, Rantala pohtii. Salibandyliigaan tarvitaan lisää kokeneita valmentajia, mutta Rantala kaipaa kokemusta muuallekin. Ikää ja kokemusta tarvittaisiin myös pelikentille ja organisaatioiden johtamiseen. Liigavalmentajien alhainen keski-ikä ei välttämättä ole huono asia, koska harva tällä elää. Täytyy muistaa, että esimerkiksi 50-vuotiailla taloudelliset realiteetit määrittelevät ajankäyttöä, eikä monilla ole mahdollisuutta pelkästään valmentaa. Valmentamisella ei kuitenkaan moni tienaa elantoaan, Rantala pohtii. Pelaajataustan hyödyt Valmentajat käyttävät joukkueidensa asioiden miettimiseen paljon aikaa. Rantala myöntää heräilevänsä aikaisin aamulla pohtimaan joukkueensa pelaamista. Edellisillan pelin jälkeen hän saattaa havahtua aamukuudelta miettimään peliä ja alkaa pyöriä sängyssä kuin karuselli. Lähestyn neljääkymmentä ikävuotta, joten saa nähdä, alkaako tämä mennä vakavaksi, 38-vuotias Rantala nauraa. Muutamat valmentajat ovat Pasi Peltolan ja Tommy Koposen johdolla vahvasti mukana oman seuransa toiminnassa. Rantala erottuu joukosta olemalla yksi niistä neljästä liigavalmentajasta, joilla ei ole takana pelaajauraa liigasta. Hän on pelannut salibandya korkeimmillaan kakkosdivarissa. Pelaajatausta ei ole pakollinen, mutta siitä ei ole haittaakaan. Esimerkiksi jalkapallossa Jose Mourinho pärjää ihan hyvin, vaikka ei itse ollut kentällä mikään suuri tekijä. Frank Rijkaard taas oli loistava pelaaja ja menestyy silti valmentajana, Rantala vertaa. Kaikki on kiinni persoonasta ja siitä, miten asioita pystyy tuomaan esille. Samaa lajia ei mielestäni ole tarvinnut harrastaa, kunhan on harrastanut jotain joukkueurheilua, ikämiehissä jalkapalloa potkiva Rantala jatkaa. Liigakausi kestää pelien osalta syyskuusta huhtikuuhun, mutta valmentajaa tarvitaan avuksi jo keväällä joukkueen kasaa- misesta lähtien. Usein unohdetaan, että valmentaminen on koko vuoden projekti - siviilitöistä riippumatta. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 7

8 Liigalisenssi kehittää myös valmennusta Miesten Salibandyliigaan määritellään ensi kaudelle liigalisenssi. Se sisältää erilaisia kriteereitä, jotka liigajoukkueiden pitää täyttää liigassa pelatakseen. Liigalisenssin avulla pyritään kehittämään Salibandyliigaa entisestään. TEKSTI TIMO MÄKYNEN Liigalisenssi sisältää muun muassa taloudellisia sekä halleihin ja valmennukseen kohdistuvia vaateita, jotka liigajoukkueiden pitää tulevaisuudessa täyttää. Joukkueille on jo lähetetty tiedote ensi kaudella vaadituista asioista, mutta liigalisenssi täydentyy koko ajan. Idea liigalisenssistä lähti alun perin valmentajilta. Seurojen lisäksi sen kehittä- KOMMENTTI Valmentajaa arvostetaan Valmentaja on joukkueessa joukkueenjohtajan tai managerin ohella se, joka käyttää eniten aikaa lajin parissa. Joissain joukkueissa kakkosvalmentaja saattaa käyttää pelin kehittämiseen jopa enemmän aikaa kuin päävalmentaja. Siinä sivussa aikaa kuluu esimerkiksi fläpillä vastakkain pelaamiseen. Päävalmentaja kerää lähes aina kunnian joukkueen menestyksestä, toisaalta myös loka kaatuu hänen niskaansa. Päävalmentajat haluavat painottaa tiimityöskentelyn merkitystä valmennuksessa. Liigassakin on joukkueita, joista on ulospäin vaikea havaita, kuka päävalmentajana toimii. Se ei aina ole se henkilö, jolla on vaihtoaitiossa punaisin pää. Valmentaja on omimmillaan silloin, kun hän saa vaihtoaitiossa olla oma itsensä, ei esimerkiksi televisiopelin määräämä mikrofoni paidan kauluksessa. Suomessa salibandy elättää ainakin jollain tapaa muutamia valmentajia, mutta ei juuri yhtään pelaajaa. Se kertoo jotain valmentajien arvostuksesta. Arvostuksesta kertoo myös valmentajan merkitys liigajoukkueen budjetissa, sillä monessa joukkueessa valmentaja on huomattavan suuri kuluerä. On eri asia, pidetäänkö valmentajaa pelkkänä kulueränä. Samaan aikaan vaatimukset valmentajille kasvavat, mistä osoituksena valmentajilta aletaan vaatia jo kouluttautumista. Nykyisten liigapelaajien tietojen ja kokemusten siirtyminen nuoremmille on lajin kannalta erittäin arvokasta. Tarvitaan vahvaa halua ja annos luovaa hulluutta, jotta ihminen työja perhe-elämän lomassa valitsee valmentamisen. Toivottavasti näitä hulluja kasvaa nykypelaajissa lisää. misessä on ollut mukana ammatti-ihmisiä liiton puolelta. Liigalisenssi tulee varmasti täydentymään ja kehittymään vuosittain, jotta sisältö palvelisi liigaa parhaiten, Salibandyliiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Jari Oksanen kertoo. Huippuvalmentajatutkinto pakolliseksi Valmentajien osalta suurin liigalisenssin tuoma muutos on se, että jatkossa liigassa ei saa valmentaa ilman HVT:tä eli Huippuvalmentajatutkintoa. Suosituksena on ammattivalmentajatutkinto (AmVT), mutta HVT riittää. Ensi kaudella liigassa voi valmentaa ilman koulutusta, mutta vuoden 2008 syksystä lähtien ei, Oksanen painottaa. Jotain koulutuksen tärkeydestä kertoo Päävalmentajat puntarissa HVT = Salibandyn huippuvalmentajatutkinto, 3-tason koulutus AmVT = Valmentajan Erikoistumistutkinto, 4-tason koulutus Liigavalmentajien keski-ikä: 33,79 vuotta AC HaKi, Vantaa, Sebastian Freudenthal 35 vuotta, luokanopettaja Valmentajakoulutus: - Liigapelit (runkosarja ja play off): 190 ( =221), 48 (19+19=38) Maaottelut: 19 Espoon Oilers, Petteri Nykky 41 vuotta, valmentaja Valmentajakoulutus: AmVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 98 (46+33=79), 4 (2+0=2) Maaottelut: - FT Trackers, Hämeenlinna, Karo Kuussaari 34 vuotta, rakennusmies Valmentajakoulutus: - Liigapelit (runkosarja ja play off): =4, 3 (0+0=0) Maaottelut: - Happee, Jyväskylä, Juha Hirvonen 36 vuotta, vakuutusyrittäjä Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit: - Maaottelut: - HIFK, Helsinki, Joonas Naava 26 vuotta, opiskelija Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 89 (35+18=53), 9 (2+1=3) Maaottelut: 2 (U19) Josba, Joensuu, Petri Kettunen 36 vuotta, SSBL:n aluevastaava (hoitovapaa) Valmentajakoulutus: AmVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 173 (76+97=173), 37 (10+18=28) Maaottelut: 31 NST-Lappeenranta, Jarkko Rantala 38 vuotta, yrittäjä Valmentajakoulutus: HVT Liigaura: - se, että muun muassa Oilersin viime kauden mestarivalmentaja Akseli Ahtiainen suorittaa tutkintoa parhaillaan ja myös kokenut Kai Ahlstedt on saatu koulun penkille. Kaikilla nykyisillä liigavalmentajilla ei HVT:a vielä ole. Kurssi järjestetään kerran vuodessa ja nykyiset liigavalmentajat pääsevät kurssille suoraan. HVT kannattaa käydä nyt, sillä parin vuoden päästä tällaista etua ei ole, vaan liigavalmentaja joutuu käymään läpi myös muut koulutusasteet, Oksanen selventää. Kysäistäänpä kouluttautumisesta mielipidettä yhdeltä valmentajalta suoraan. Valmentajan koulutus on arvokas asia. Sitä pitäisi ehdottomasti vaatia, NST:n Jarkko Rantala vastaa. Nykyiseltä HVT-kurssilta vain 2-3 valmentajaa saisi Oksasen mukaan puhtaat paperit esimerkiksi fyysisestä valmennuksesta. Liigaa ei varmasti valmenneta pelkkien koulutuksien avulla ja fyysiseen valmennukseen on yleensä omat valmentajansa. Kursseilta voi kuitenkin aina oppia jotain lisää. Toivoisin, että valmentajat käyttäisivät muitakin koulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi heille järjestettyihin ilmaisiin tapahtumiin kannattaisi tarttua, Oksanen kannustaa. OLS, Oulu, Kaapo Rossi 27 vuotta, liikuntakeskustyöntekijä Valmentajakoulutus: SB 2. taso Liigapelit (runkosarja ja play off): - Maaottelut: - Pirkat, Pirkkala, Arto Riihimäki 32 vuotta, postinlajittelija (hoitovapaa) Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 208 (91+56=147), 48 (7+6=13) Maaottelut: - SC Classic, Tampere, Pasi Peltola 36 vuotta, toiminnanjohtaja Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit: 42 (14+26), 3 (1+1=2) Maaottelut: 2 SPV, Seinäjoki, Tommy Koponen 34 vuotta, liikunnanopettaja Valmentajakoulutus: SB 2. taso Liigapelit (runkosarja ja play off): 66 (14+13=27), 3 (1+0=1) Maaottelut: - SSV, Helsinki, Mika Ahonen 33 vuotta, valmentaja/liikunnanopettaja Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 32 (0+0=0), 2 (0+0=0), maalivahti Maaottelut: - Tampereen Gunners, Kari Jussila 38 vuotta, vt. kasinopeliesimies Valmentajakoulutus: HVT + AmVT Liigapelit (runkosarja ja play off): 210 (84+63=147) ja 37 (4+7=11) Maaottelut: 2 Tapanilan Erä, Helsinki, Petteri Bergman 27 vuotta, toimitusjohtaja Valmentajakoulutus: HVT Liigapelit: - Maaottelut: - 8 S A L I B A N D Y

9 Mukana luomassa uusia salibandytähtiä! Äänestä TUPLA -pelaajaa osoitteessa ja voita upeita palkintoja! PELAAJA PÖRSSI Pelaaja Joukkue M S P O pvm 1. Sami Mattila Classic Jussi Korhonen Trackers Joni Niiranen Erä Santtu Manner SSV Petri Turunen OLS Tero Tiitu Oilers Mikko Helanen SPV Tero Karppanen Gunners Aki Seppälä NST Matti Vasara Pirkkala Pasi Halonen HIFK Jukka Kantola AC HaKi Juhani Tuomainen Josba Jarno Hirvonen Happee

10 Koposelle SPV:n hyvä alku ei ollut yllätys Seinäjoen Peliveljien päävalmentajana ensimmäistä kauttaan toimivalle Tommy Koposelle seinäjokelaisten hyvä alkukausi miesten Salibandyliigassa ei ole ollut yllätys. Ennen sarjakautta SPV listattiin jopa putoajaksi. Suurin osa veikkasi seuran sijoittuvan sijoille TEKSTI JARI HAKALA KUVAT PETER FORSGÅRD JA SPV K oponen joukkoineen on kuitenkin eri mieltä. Tavoitteeksi on asetettu runkosarjassa paikka kuuden joukkoon ja siitä SPV:n leirissä pidetään kiinni. Joukkue teki koko kesän ajan töitä kovalla asenteella. Pelaajat olivat harjoituskaudella hyvin kasassa ja jo kesällä nälkäinen ryhmä. Sitä tarvitaan, sillä totuus on, että varsinkin kesäajan kova harjoittelu kysyy motivaatiota, korostaa Koponen. Toisin oli vuosi sitten. SPV teki kovia hankintoja ja joukkue rankattiin mitaleille sen toisella liigakaudella. Pelit eivät lähteneet käyntiin ja sarjapaikan varmistaminen otti koville. Ensimmäinen liigakausi oli hyvä ja osittain siksi meillä mielestäni hämärtyi vuosi sitten perustyön tekeminen. Kun joukkue nostettiin mitalisuosikiksi, minulla kävi mielessä paha aavistus, että kuinka tässä käy, jatkaa Koponen. Koponen voisi nyt sanoa olleensa oikeassa, mutta ei herrasmiehenä sitä tee. Hän ei osoittele sormillaan ketään: ei pelaajia, ei valmentajaa eikä itseään. Kaikki oli kiinni kokonaisuudesta. Roolit löytyivät vasta loppukaudesta, kiteyttää Koponen. Työläin kevät Koponen on SPV:n perustajajäsen ja vastannut joukkueensa hankinnoista vuosittain. Alkaneella kaudella Koponen haluaa osoittaa, että juttu ei ole tähdistä kiinni. Viime kevät oli urani työläin. Minun piti käyttää paljon energiaa vakuutteluun joukkueelle, että miksi teemme näin. Koposella oli pelaajaneuvotteluissa Kolmas kausi liigassa näyttäisi vievän SPV:tä kohti kärkisijoja. 10 S A L I B A N D Y

11 onneakin. Maalitykki Jarno Hirvosen piti jatkaa SPV:ssä, mutta miehen työkuviot muuttuivat. Meidän onni oli, että siinä vaiheessa Mikko Helasella ei ollut vielä sopimusta, huokaisee Koponen. Koponen teki täsmähankintoja. Miehellä oli kirkkaana mielessä mitä hän haluaa millekin pelipaikalle tulevalta vahvistukselta. Pasi Kotilaisen otteiden Koponen tietää paranevan kauden vanhetessa. Kotilainen ei ole vielä saanut aivan parasta irti. Hän on meille kuitenkin hyvä vahvistus kapeaan pakkikalustoon rightin pelaajana ja miehellä on paljon lajin tietotaitoa. Koponen teki rohkean vedon ottamalla puolustukseen kaukalopalloa tähän saakka pelanneen Pasi Rautavan. Alkukausi on kuitenkin osoittanut ratkaisun olleen oikea. Rautava on esimerkki siitä, että menestyäkseen ei tarvitse olla isoa nimilappua selässä. Rautava on nöyrä urheilija ja hoitanut ruutunsa mallikkaasti. Lapin mies, joka ei turhia narise. Oulusta tullut maalivahti Jarno Ihme pelaa myös yhtä uransa parasta kautta. Koponen odotti maalivahtiosaston olevan tasainen, mutta alkukaudesta Ihme on lunastanut selkeän ykkösveskarin paikan. Ihme on asennemiehiä ja sellainen pelimies saa aina minun arvostukseni. Jarnon merkitys meidän hyvässä alkukaudessa on ollut iso. Uusi pelisysteemi Koponen toi valmentajaksi siirtyessään myös uuden pelisysteemin. Joukkue harjoitteli sitä rauhassa ja Koponen päätti, Kapteeni Petri Widgren Tällaisia seuroja ei ole monta SPV:n kapteenina ensimmäistä kauttaan toimiva Petri Widgren pelaa liigassa jo viidettä kauttaan. Kaksi ensimmäistä vuotta Tampereen Classicissa ei tuonut vielä kovin paljon peliaikaa. SPV:ssä kolmatta kauttaan pelaava Widgren sai uutta potkua uralleen. Tampereen vuodet olivat myös hyviä vuosia. Vaikka peliaikaa ei tullut, niin sieltä tuli oikeanlainen kipinä ja ärsyke panostaa lajiin. SPV:ssä Widgren on tuntenut olonsa kotoisaksi heti ensimmäisistä treeneistä lähtien. Ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja markkinointia opiskeleva hyökkääjä suoritti myös viiden kuukauden työharjoittelun seurassa. Mies on tyytyväinen, sillä harjoittelija sai paljon vastuuta. että sitä testataan vasta sitten, kun on jotain testattavaa. SPV aloitti harjoitusottelut viimeisenä liigajoukkueista. Syyskuussa seinäjokelaiset pelasivat kahden ja puolen viikon aikana seitsemän ottelua. Voitimme ensimmäisen harjoituspelin, mutta pelillisesti se oli huono. Pelasimme kuten viime kaudella. Se oli ensimmäinen kerta kun itse säikähdin ja joukkueelle oikea herätys. Koposen mielestä SPV ei edellisellä kaudella liikkunut tarpeeksi ja peli oli varovaista. Nyt päävalmentaja korosti joukkueelleen, että harjoituspeleissä saa tehdä virheitä, kunhan vain pelataan, kuten on sovittu. Minun mielestäni pelin ei tarvitse olla liian systemaattista, jos se on tarpeeksi tehokasta ja liikkuvaa. Oilers voitti SM-kultaa ja se antoi itselleni uskonvahvistusta. Oilers pelaa aika pitkälle sitä salibandya, mitä minä haluan joukkueeni pelaavan. Merkit ilmassa Koponen näkee joukkueessaan paljon saman voittajajoukkueen merkkejä, jolla ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia kamppailla noususta 1.divisioonaan. SPV:ssä asiat ovat hoituneet. Yhteydenottoja on tullut muualtakin, mutta vaikea tästä seurasta olisi lähteä pois. Tällaisia ei ole monta. Vastuuta Widgren on saanut myös kapteenin roolissa. Hän näkee joukkueen olevan tasapainoisesti roolitettu ja pelaajat ovat sen myös omaksuneet. Mielestäni yksi ero aiempiin vuosiin on oikea nälkä tekemiseen joukkueen puolesta. Pelaajat tietävät sen, että jokaisen ei tarvitse tehdä viittä maalia pelien voittamiseen. Kapteeni korostaa sitoutumisen ja asenteen merkitystä. Se on ollut yksi tekijä meidän hyvässä alkukaudessa. Kaikin puolin tekeminen on ollut sitä mitä menestyvä joukkue vaatii. Tommy Koponen oli selkeä valinta SPV:n valmentajaksi lopetettuaan pääsarjapelinsä. Silloin 1.divisioonaan noustessamme löimme romukoppaan ne ajatukset, että joukkueessa pitää olla huippuja ja pelin kaunista. SPV:n yksi tavaramerkki on ollut hyvä joukkuehenki. Joukkue viihtyy hyvin yhdessä ja päävalmentaja kiittelee nöyrää, mutta silti päättäväistä asennetta. Tänä vuonna on taas näkynyt selvästi se, että jokaisen on helpompi olla mukana joukkueessa omana itsenään. Koposen mukaan SPV:n peli ei ole vielä niissä kuosissa mitä sen keväällä tulee olla. SPV-luotsi on jakanut kauden jaksoihin ja katsoo tuloksen niiden jälkeen. Kokeilut tehdään nyt ja niistä poimitaan kevääksi se tieto mikä toimii parhaiten. Joukkuepeli Koponen toteaa SPV:n ottaneen viime kaudesta opikseen monesta asiasta. Tärkeintä on muistaa työnteon merkitys. Toinen iso asia missä SPV on parantanut selvästi viime kauteen verrattaessa, on aktiivinen viisikkopuolustus. Ensimmäisellä liigakaudellamme joukkue menestyi vielä yksilöinäkin. Laji on mennyt kuitenkin nopeasti eteenpäin hyvään aktiiviseen suuntaan, jossa joukkuepelin merkitys korostuu. Koponen näkee joukkueensa olevan vahvoilla, kun peli pysyy aktiivisena. Pallolliseen peliin päävalmentaja haluaa panostaa lisää jatkossa harjoitusten kautta. Maalineduspelaaminen varsinkin hyökkäyspäässä on parantunut paljon viime kaudesta. Pelaajat menevät tekopaikoille ja tässä joukkueessa on rohkeus pelata virheiden uhallakin. Riskejä on otettava, muistuttaa Koponen. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 11

12 Poikia vai miehiä? TEKSTI VILLE LIIKANEN KUVAT PETER FORSGÅRD JA OLS Sen sijaan Salibandy-lehti nostaa nyt esiin korkeintaan 18-vuotiaita uusia kykyjä, jotka ovat vasta murtautumassa isoon liigarooliin seuroissaan. Huomionarvoista on se, että tämän hetken kuumimmat uudet nimet ovat lähes kaikki puolustajia. On aika taas päivittää tietoutta juniorilahjakkuuksista liigassa. Juniori-ikäisiä ovat vielä 86-syntyneet ja sitä nuoremmat pelaajat. Suurelle yleisölle jo tuttuja kasvoja, kuten Samu Rännäliä (Oilers), Matti Koskelaa (Classic), Miro Herliniä ja Tommi Aroa (HIFK), on turha enää esitellä. Jani Kukkolasta (SSV) nyt puhumattakaan. Petri Jalanko, 17, Oilers Ehkä Suomen lahjakkain 89-syntynyt hyökkääjä pelaa tällä hetkellä Espoossa. Oilersin Petri Jalanko on vielä b- junnuikäinen, mutta on murtautunut jo jopa Oilersin ykkösketjuun, mikä jo sinänsä on melkoinen saavutus. Vielä kun neljään ensimmäiseen liigapeliin syntyi tehot 3+3, voidaan puhua superlupauksesta Kyseessä on sähäkkä maalintekijätyyppi, jonka kädet käyvät kuin se vanha kunnon Singer-ompelukone. Pienikokoinen Jalanko pyyhältää äijienkin peleissä ennakkoluulottomasti. Hän on pelimies. Uskaltaa mennä kulmatilanteisiin eikä pelkää laittaa itseään likoon. Liikkuu kentällä ja näkee peliä hyvin, arvioi Petteri Nykky uutta valmennettavaansa. Lisäksi rightin puolen Jalangolla on terävä laukaus. Ja mikä tärkeintä, kovat kudit onnistuvat tehokkaasti suoraan syötöstä. Kyseessä on kuitenkin mielialapelaaja. Tämän allekirjoittaa myös nuori hyökkääjälupaus itse. Parannettavaa löytyy henkiseltä puolelta. Jos matsi ei ala hyvin ja tulee vastoinkäymisiä, niin joskus on vaikeuksia päästä peliin mukaan, Jalanko harmittelee. 17-vuotiaan Jalangon koko elämä pyörii tällä hetkellä reikäpallon tahtiin. Mäkelänrinteen urheilulukiossa pidetään aamuharjoitukset 3 kertaa viikossa. Siihen päälle tulee miesten, A:n ja jopa tarvittaessa B-junioreiden harjoituksia ja otteluita. Onneksi nukkuessa ei kai sentään tarvitse mailaa puristaa. Jalanko ei valita, sillä hän tähtää salibandyssa korkealle. Ehdottomasti Oilersissa on tavoite pelata, koska voidaan puhua yhdestä maailman parhaasta joukkueesta. Siellä jos voisi vuosien saatossa nousta ihan siihen kärkipelaajien joukkoon. Sen eteen tehdään nyt töitä, päättää Jalanko. Jalangon piti vasta hieman haistella liigailmapiiriä, mutta mainiot otteet poikinevat liiga-aikaa isommassakin roolissa. Ei kuitenkaan odoteta liikaa liian nuorelta, liian aikaisin. Huikeaa tulevaisuutta hänelle povaan, kunhan annetaan hänen rauhassa kypsyä, jarruttelee Nykky odotuksia ja vertaa tilannetta Markus Bollströmin kehittymiseen Oilersissa. 12 S A L I B A N D Y

13 Juhana Särkelä, 18, Erä Tapanilan Erän juniorimylly jauhaa laadukasta jälkeä vuodesta toiseen. Tällä kaudella parrasvaloihin on nousemassa puolustaja Juhana Särkelä, joka on pakin tontilta onnistunut jo laukomaan muutaman maalinkin. On väläytellyt hyviä otteita liigassa ja vetänyt ykköspakkiparissakin. Äärettömän taitavasta ja potentiaalisesta kaverista on kyse, sanoo Erän luotsi Petteri Bergman. Särkelä pelaa nyt 18-vuotiaana toista kauttaan edustusjoukkueessa. Hän on peliä rakentava puolustaja, joka todella pitää pallolla kikkailusta. Olen aina ihaillut taitopeliä. Pidän esimerkiksi brassifutiksesta ja venäläisestä lätkästä, kuvailee Särkelä ihanteitaan. Hän on kätensä ammentanut tuolta Ruskeasuon Arena Centerin tiloista. On hallilla viettänyt lukuisia tunteja. Kovin monella pelaajalla ei ne kädet käy niin nopeasti kuin hänellä, kehuu Bergman. Valmentaja kuitenkin nostaa esiin kolikon kääntöpuolen. Juhana tykkää tehdä näyttäviä pyörähdyksiä ja pitää palloa. Tämä ei kuitenkaan ole mitään taitoluistelua, että kun vedät kolmois-slutsin, niin saat tuomaripisteet siitä. Kyse on siitä, että pystyt nopeasti pelaamaan palloa eteenpäin ja tekemään fiksuja liikkeitä. Näyttävä pelityyli miellyttää Mosahallin katsojia, mutta tehokkuutta ja suoraviivaisuutta tarvitaan liigassa lisää. Särkelän heikkoudet tulevat esiin tilannenopeudessa ja osin fysiikassa, vaikka hän ei mikään lilliputti olekaan. Tällä kaudella olisi tavoitteena päästä kahteen pelaavaan kenttään. Tulevaisuudessa olisi hieno kokemus päästä ulkomaille pelaamaan, jos siihen tulisi mahdollisuus. Unelmana olisi myös joskus päästä miesten maajoukkueeseen, visioi Särkelä. Markus Otronen, 18, Josba 18-vuotias puolustaja Markus Otronen on kypsymässä isoon rooliin Joensuussa. Oman seuran kasvatti aloitti periaatteessa jo kolmannen kautensa Josban liigajoukkueessa. Alkukaudella Otronen on luutinut kakkospakkiparissa. Lisäksi mies raataa paljon etenkin alivoimalla. Vastuuta on tullut siis mukavasti, mutta mies itse ei ole täysin tyytyväinen otteisiinsa. Odotin, että olisin pelannut paremmin. En ehkä ihan omalla tasollani ole ollut, mutta jospa se tästä lähtisi paremmin pyörimään, Otronen toteaa. Otronen on hyvän fysiikan omaava yleispuolustaja. Hänellä on Josbassa hieman varmistavampi rooli, mutta tarvittaessa myös hyökkäysten tukeminen onnistuu moitteetta. Tai ainakin lähes. Nuorille pelaajille tyypillisesti Otroseltakin puuttuu välillä päättäväisyyttä. Tiettyä rohkeutta pelaamiseen toivoisin ja vielä hanakammin hän voisi hakea ratkaisuja. Laukaus on hyvä, mutta pitäisi uskaltaa käyttää sitä, vaatii valmentaja Petri Kettunen suojatiltaan. Otronen myöntää itsekin, että liipaisinsormi on toisinaan turhaan jumissa. Kokematon pelaaja saattaa välillä sortua myös hätäisiin ratkaisuihin kentällä. Malttia saisi olla enemmän pallon kanssa. Kylmäpäisyys vielä vähän puuttuu, sanoo puolustaja. Ikäisekseen Otronen on kuitenkin varsin kypsä ja tasapainoinen pelaaja. Tulevaisuudessa hän haluaisi olla oman seuransa kantavia voimia. Josban puolustuskaluston tukipylvääksi on Otrosen ohella nousemassa hyvää vauhtia 89-syntynyt Tommi Puustinen, joka pelaa loistavaa alkukautta. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 13

14

15 Jyrki Holopainen, 18, OLS OLS:n sysimustassa syystalvessa tuikkii yksi valopilkku, Jyrki Holopainen. Täksi kaudeksi hyökkääjästä puolustajaksi tiputettu nuorukainen ei ole ollut uudesta pelipaikastaan hämillään, vaan on ottanut isännän roolin oululaisten takalinjoilta. Tällä kaudella hän on ollut meidän paras puolustaja, ellei jopa paras pelaaja, todistaa OLS:n valmentaja Kaapo Rossi. On ollut tosi mukava pelata pakkia ja aika iso rooli on ollut. Eikä enää ole junnuteltu kauheasti, myhäilee 18-vuotias Holopainen. Katseet kääntyivät Holopaiseen, kun Oulussa kaivattiin pallollisia puolustajia. Hän on poikkeuksellisen taitava ja arvaamaton pelimies, jonka pelinrakentelusta Seuraa myös heitä (korkeintaan 18-vuotiaat) Niko Nordström, maalivahti, 18, HIFK Janne Salonen, puolustaja, 16, Trackers Asser Jääskeläinen, puolustaja, 17, Classic Tommi Puustinen, puolustaja, 17, Josba Rene Andersson, puolustaja, 18, Gunners Tommi Ahola, hyökkääjä, 17, Pirkat Petteri Rapo, hyökkääjä, 18, Erä Riku Reunamäki, hyökkääjä, 18, Gunners OLS hengittää, vaikka muu joukkue onkin ollut henkitoreissaan. Holopainen ei ole järin raamikas, joten moni varmasti epäilee miehen puolustuskykyä. Koon puutteen hän korvaa kuitenkin nopeudellaan ja tilanneälyllään. Tosi vikkeläliikkeinen kaveri. Jyrki painaa varmaan 50 kiloa, mutta kyllä pelaa kovaa eikä ole hävinnyt silläkään saralla, kehuu Rossi. Ensimmäiseen kuuteen peliin tehot 3+3 merkkauttanut puolustaja ei tehoista huolimatta ole vielä mikään siniviivan pelote. Laukauksessa on kehitettävää. Kuitenkin oululaisten ylivoimaviisikossa Holopainen on vakiokasvo, mutta enemmänkin MITEN KIITÄT OMAA SEURAVÄKEÄSI? Ainutlaatuinen ratkaisu seuraväen kiittämiseen? Pro Nuori Suomi tarjoaa ainutlaatuisen kiittämisen tavan suomalaisen urheiluväen käyttöön. Pro Nuori Suomi on luotu urheiluseurojen käyttöön konkreettiseksi kiitokseksi kaikille seurassa toimiville vapaaehtoistyöntekijöille. Upea taideteos ja pinssi kiittämisen välineinä Pro Nuori Suomi koostuu vuosittain vaihtuvasta taideteoksesta, jonka kehyksenä on diplomi. Saadessaan taideteoksen kiitettävän rintaan kiinnitetään myös Pro Nuori Suomi -pinssi. Vuosittain syntyy uusi taideteos Taideteoksen suunnittelijaksi valitaan vuosittain taiteilija, jonka luoma taideteos toimii kiitoksen välineenä. Seura voi valita millä taideteoksella se haluaa palkita omia ihmisiään. Pro Nuori Suomi -taiteilijoiksi on tähän mennessä valittu taiteilijat Kuutti Lavonen (-97), Antti Tanttu (-98), Vappu Johansson (-99), Hannu Taina (-00), Kaj Stenvall (-01), Alvar Gullichsen (-02), Kristiina Louhi (-03), Jukka-Pekka Anttila (-04) ja Kaarina Kaila (-05) ja Aino Havukainen & Sami Toivonen (-06). Huippuedulliset hinnat Yhden Pro Nuori Suomi -paketin (taideteos + pinssi) hinta on ainoastaan 5 euroa ja lähetyskulut. Tilaukset: SLU / myyntipalvelu, puh. (09) tai pelinrakentajana. Tämän hetkisessä OLS-lamassa nuorelle puolustajalle saattaa langeta liian suuret paineet. Pystyykö Holopainen kantamaan joukkuettaan tukalassa tilanteessa? 1Kevyt2Kestävä 3Turvallinen4Helppo Myynti ja markkinointi: SSBL Salibandy Oy, Alakiventie 2, Helsinki puh , fax , mikko.aikko@salibandy.net FastBoard SALIBANDYKAUKALO S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 15

16 Salibandyparkettien partaveitsi Veli-Matti Koivunen on 35-vuotias liigatulokas, joka jakaa mielipiteet jyrkästi kahtia. Miehen verbaaliakrobatia ja rempseä pelityyli saa jotkut näkemään punaista, kun taas toiset nauravat miehen tempauksille vedet silmissä. TEKSTI VILLE LIIKANEN KUVAT MARKKU HUOPONEN JA PETER FORSGÅRD Se on sitten K18 kamaa, kun siitä juttua teet. Jotenkin tähän tyyliin totesi eräs Pirkkojen pelaaja, kun ilmoitin juttuaihiostani. Veli-Matti Koivunen on ollut jo vuosikausia Tampereen seudun seuratuimpia salibandypersoonia. Mies ei aivan sinne kirkkaimpaan kärkikaartiin ole kentällä kuulunut, mutta särmikkään puolustajan edes- 16 S A L I B A N D Y

17 ottamuksia ollut ilo seurata kentällä ja sen ulkopuolella. Vaikka Pirkkalan Pirkkojen liigataival on startannut yskähdellen, on joukkue saanut runsaasti palstatilaa. Siihen suurin yksittäinen syy on nimenomaan Koivunen. Peliennakoissa ja raporteissa on kyselty Vellun avausmaalin perään. Onko julkisuudesta muodostunut jo rasite? Ei. Se on vaan huvittanut. Kun on tähän ikään päässyt, niin on hyvä, että vähän kirjoitetaan, vastaa Koivunen. Vaikka maalisarake näyttää (6. 11.) nollaa, ei hänen tarvitse hävetä otteitaan. Tuttuun tapaan numero 13 on rakennellut Pirkkapeliä, pyörittänyt ylivoimaa ja raatanut alivoimaa. Mies on itse kuitenkin kriittisempi. En ole hirveän tyytyväinen ollut, vaan parannettavaa on huikeasti. Minun pitäisi noita nuoria poikia avittaa kovaan lentoon ja yrittää olla esimerkkinä, ruoskii Koivunen itseään. Samaan hengenvetoon hän vakuuttaa, ettei Pirkkala ole tekemässä liigaan ranskalaista visiittiä. Puheripuli ei hellitä Sarjaportaan nousu ei ole vaimentanut Koivusen moottoriturpaa. 167-senttisellä Vellulla on aina asiaa. Taskukokoinen hahmo höpisee kentällä joukkuetovereille, vastustajille, tuomareille, katsojille, sekä itselleen. Laji kuin laji, niin aina on peleissä suu ollut auki. Kyllä liigassakin kerkeää showta pitämään. Samalla pallollahan siellä pelataan, hän tokaisee. Kentän ulkopuolella puheripuli kuitenkin hellittää, ainakin kotioloissa. Vellun hyvä ystävä, maajoukkuemaalivahti Pekka Nieminen, väittääkin hänen purkavan perhe-elämän patoutumia kaukalossa. Tämä naurattaa Koivusta: Noinhan se varmaan menee. Ei täällä kotona viitsi alkaa huutelemaan tai mamma vetää näköön, toteaa yhden lapsen isä. Interaktiivinen pelitapa on luonut Koivuselle monilla paikkakunnilla viha-rakkaus suhteita katsomon kanssa. Hän nostaa ihanneyleisökseen hämeenlinnalaiset, jotka jo divariajoilla niin pitivät miehestä. Siellä on oikein mukavaa porukkaa. Muutama heppu varmasti tietää. Mukavia miehiä, kertoilee Vellu ironisesti. Värikäs ura Harvoin on missään lajissa törmännyt 35- vuotiaaseen liigadebytanttiin. Divarissa lukuisia kausia viettänyt Koivunen huomaa sarjatasojen välillä yhden räikeän eron. Suurin ero on maalivahtipelissä. Divarissahan oli sellaisia porukoita, ettei tiennyt oliko siellä huoltaja maalissa. Liigassa Vellusta sanottua Sami Mattila, Classic: Lupsakka kaveri, aina pilke silmäkulmassa. Vesa-Matti Virtanen, Classic: Pelikenttien persoona. Ei jätä ketään kylmäksi. Miehestä voi kerto miljoona tarinaa. Pekka Nieminen, Oilers: Tulisieluinen höpö höpö suu. Sen kanssa liikkuessa on ihan arkipäivää, että koko ajan sattuu ja tapahtuu. Juha Sirkka, ex-liigatuomari: Show-mies ja joukkueen sytyttäjä. Kaikkensa vihaa häviötä ja tekee joukkueensa eteen. Huumorimies, jonka tekemisistä saisi monta kirjaakin. Vellu Koivunen viihdyttää tai kiihdyttää yleisöä myös puheillaan. joka joukkueella on ainakin yksi maalivahti, joka saa niitä koppeja. Kuta kuinkin 15 vuotta sitten lajiin perehtynyt Vellu tunnettiin aiemmin elämäntyyliltään, sanotaanko nyt vaikka, taiteilijatyyppinä. Tämä oli kenties myös syynä siihen, etteivät liigavalmentajat Classicissa ja Gunnersissa kelpuuttaneet häntä joukkueisiinsa. Jossain ne kyvyt piti silti todistaa. Koivusen juniorista saakka tuntenut ex-liigatuomari Juha Sirkka muistelee, kuinka kaverukset pelasivat nimekkäämpiään vastaan hieman toisenlaisissa olosuhteissa. Aikoinaan Tampereella oli tällainen Maalipubi. Siellä oli pieni sählykenttä ja oma höntsysarja pystyssä. Omalla joukkueellamme höylättiin koko sarja, vaikka siellä oli siihen aikaan kovia nimimiehiä vastassa. Riihimäen Japin ja Peltolan Passon (nykyiset Pirkka- ja Classic-valmentajat) joukkuekin lyötiin varmaan 15 maalin raolla, kertoo Sirkka. Ensikosketus virallisiin salibandyotteluihin henkii sekin rai rai tunnelmaa. Vellun ensimmäinen ottelu oli 3-divaritasolla Oulussa, jonne matkattiin junalla iloisessa nousukiidossa. Kun pääsin sinne sitten pelaamaan, niin ensimmäisellä kosketuksella Tigerilla pallo takaylämunkkiin ja siitä sitten tuuletuksena shortsit kinttuun. Se turnaus oli sitten siinä. Siitä se lähti, tarinoi Koivunen karhealla äänellään. Aikansa kutakin. Nykyään hämmästyttävästi ulkonäöltään ja verbaalisilta taidoiltaan Pasi Rautiaista muistuttava Koivunen on rauhallinen perheenisä, jota lähipiiri selvästi kunnioittaa. Viime vuosina on kovasti rauhoittunut. Reilu kaveri, johon on aina voinut luottaa asiassa kuin asiassa, kuvailee Sirkka nyky-vellua. Keski-ikään saakka Koivunen edustaa lajissaan uhanalaista pelaajatyyppiä. Salibandyssa kun ei ole kovin tavallista pelata huipulla lähempänä neljääkymppiä. Mielestäni se on sääli, että vanhat lopettaa. Sitten siellä juoksee sellaisia 16- vuotiaita rääväsuita. Onhan tämä miesten peli, sanoo Koivunen. Hänellä on käynyt sikäli hyvä tuuri, että loukkaantumiset eivät ole pahemmin vaivanneet. Mutta kauanko setä jaksaa vielä heilua? Vellu antaa raipemaisen vastauksen: Otetaan vuosi kerrallaan. Kyllä nelikymppisenä vielä voi pelata. Tämä pitää ukon kunnossa ja kaidalla tiellä. Salibandyparkettien partaveitsi jatkaa showtaan kentällä, oltiin siitä sitten mitä mieltä tahansa. Joka tapauksessa liiga tarvitsee Veli-Matti Koivusen kaltaisia persoonia, jotka nostavat salibandyviihteen ihan uusiin ulottuvuuksiin. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 17

18 Play off-paikka jo karannut? Hirveä Happee Jyväskyläläisjoukkue kyntää liigan pohjamudissa nimekkäistä hankinnoista huolimatta. TEKSTI TOMI SALOMAA KUVA KESKISUOMALAINEN/MATTI SALMI Siitä on vain puolitoista vuotta, kun komeaan hirvikravattiin sonnustautunut Happee-valmentaja Seppo Pulkkinen tepasteli ylpeänä Hartwall Areenassa. Happee pelasi historiansa kautta, joka huipentui finaalisarjaan SSV:tä vastaan. Hopeakevään jälkeen Happee on pelannut 41 Salibandyliigan ottelua ja voittanut niistä ainoastaan viisi ennen (ennen pelattua SPV-ottelua). Hirven sukellus on ollut nopea, ja se on vienyt jyväskyläläiset syvälle. Viime talven heikko esitys ei ollut hopeajoukkueen lähes täydellisen hajoamisen jälkeen varsinainen yllätys, mutta tälle kaudelle odotukset olivat vahvistuneen ryhmän myötä korkealla. Suunta ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan jyväskyläläisjoukkue on ollut tämänkin liigasyksyn ylivoimaisesti pahin pettymys. Pudotuspelipaikka piti napata tuolla materiaalilla leikiten, mutta näyttääkin, että playoff-ottelut pelataan viime kevään tapaan ilman keskisuomalaisia. Jos jokaisen asian tekee 80 prosentin teholla, niin tulos on pannukakku, kapteeni Petri Manninen tiivistää. Henkisesti solmussa Pekka-Paavali Sintonen. Petri Manninen. Jarno Hirvonen. Lasse Riitesuo. Mikko Kohonen. Siinä ovat ne avainpelaajat, joiden piti kääntää Happeen kurssi. Kaikki ovat maajoukkuetason pelaajia ja Sintosta lukuun ottamatta Jyväskylän omia poikia eivät siis mitään rahastajia, vaan Happee-sydämen omaavia pelimiehiä. Sintonen ja Manninen saapuivat Jyväskylään Ruotsista. Hirvoselle riitti kaksi huipputehokasta kautta Seinäjoella. Riitesuo palasi omalta Seinäjoen-visiitiltään jo kesken viime kauden. Mikko Kohonen ei ole koskaan mihinkään lähtenytkään, mutta hänen viime liigakautensa meni pilalla vaikean reisivamman vuoksi. Valmennusvastuun ottaneella Juha Hirvosella piti olla käsissään palaset, joilla Happee palaa liigan eliittiin. Hirvonen ei ole kuitenkaan saanut miehistöään suorittamaan lähellekään sillä tasolla, mihin sillä pitäisi olla edellytykset. En ole koskaan nähnyt näitä kavereita henkisesti niin rikkinäisinä, Riitesuo ihmettelee. Hirvonen on ajanut sisään nykysalibandyn mukaista aktiivista liikettä ja kovaa karvausta, mutta pelitapa ei ole toiminut. Myöskään kolmen kentällisen peluuttaminen on selvästi ollut vierasta runsaaseen peliaikaan tottuneelle tähtikatraalle. Yhteistä säveltä ei ole löytynyt pelaajien kesken. Eikä myöskään pelaajien ja valmentajien kesken, Manninen pyörittelee. Viime kaudella SPV:stä kenkää saanut Hirvonen on yrittänyt herätellä ryhmäänsä muun muassa pallottomilla rangaistustreeneillä ja viltityksillä. Kokeneista tähdistä Riitesuo, Kohonen ja Petri Kauko ovat saaneet ajoittain järsiä tuppea, mikä ei varmaankin ole taiteilijoita ilahduttanut tai edes motivoinut. Erä-konttauksessa (0-10) täkin alle joutunut Kauko osoitti mieltään ja hänet laitettiin pukukoppiin kesken ottelun. Nollapelit kertovat, että ollaan pahasti henkisesti solmussa, Riitesuo näkee. Tule apuun, Seppo? Jyväskylästä kantautuneiden tietojen mukaan Hirvonen ei nauti kokeneiden pelaajien luottamusta. Joukkue on jakautunut kahteen leiriin, joista toisen muodostavat divarijoukkue O2:sta saapuneet Hirvosen suojatit ja toisen kokeneemmat Happee-ratsut. Happeen kurssin on pakko kääntyä ja nopeasti. Mikäli Hirvonen ei saa runkopelaajia suorittamaan tasollaan ja joukkuetta voittojen tielle, hän saa lähtöpassit myös tällä kaudella. Kuka sitten hyppäisi Hirvosen saappaisiin? Etsimättäkin on helppo löytää kaksi vaihtoehtoa: Seppo Pulkkinen ja Vesa Joutsimäki. Tällä hetkellä Pulkkinen ei ole mukana seuravalmennuksessa, vaan hän keskittyy ainoastaan naisten maajoukkueeseen. Joutsimäki taas on monivuotinen kakkosvalmentaja, joka tuntee pelaajat, ja jolla on myös lajiteoria hyppysissään. Toivottavasti sitä punaista nappia ei olla painamassa. Meidän pitää vaan treenata paljon kovempaa ja kovemmalla asenteella, kippari Manninen lääkitsee. 18 S A L I B A N D Y

19 Salibandyliiga palaa Urheilukanavalle Miesten Salibandyliiga palaa säännölliseen TV-näkyvyyteen. Luvassa on yksi peli viikossa ja mikä parasta, sopimus ulottuu kevääseen 2009 saakka. Kumppanina on jo aiemmilta kausilta tuttu Urheilukanava vahvistettuna Ylen tuella. TEKSTI MARKKU HUOPONEN Kun miesten Salibandyliiga pyörähti käyntiin syyskuun lopulla, ei MTV3:n, sen enempää kuin muidenkaan kanavien ohjelmatiedoista löytynyt merkintöjä liigaotteluiden lähetysajankohdista. Asia luonnollisesti askarrutti lajiväkeä. Jatkuuko yhteistyö MTV3-kanavan kanssa, vai näkyykö liigapelejä ylipäätään televisiossa. Vahvistus saatiin marraskuun alussa kun hiljaisuudessa valmisteltu laaja sopimus Urheilukanavan, Yleisradion ja Veikkauksen välillä julkistettiin. Se takaa näkyvyyden myös miesten Salibandyliigalle aina kevääseen 2009 saakka. Luvassa 20+5 ottelua kaudessa Pitkän sopimuksen mukaisesti digitaalinen Urheilukanava lähettää suorana 20 miesten Salibandyliigan runkosarjaottelua kaudessa. Se tarkoittaa paluuta viikoittaiseen TV-lähetykseen. TVottelun pelipäivä on tällä kertaa sunnuntai-ilta klo 18 alkaen. Uutta on se, että Yle TV-urheilu tulee lähetyksillään mukaan pudotuspelivaiheessa joko suorina tai ainakin koostelähetyksinä. Myös Urheilukanavalla on mahdollisuus näyttää play off - pelejä jälkikäteen. Vastaavasti Yle voi hyödyntää Urheilukanavan materiaalia lähetyksissään. Päätökset TV-otteluista tekee kanava. Urheilukanavan ottelut selostaa uusi mies salibandyväelle, Anssi Ritari. Tämän vuoden puolella tulee kolme peliä päivien ollessa , ja Ensimmäinen TV-peli on HIFK-Josba. Maksuttomuus tärkeä kriteeri Yleisradio, Urheilutelevisio ja Veikkaus tekivät Salibandyliigan ohella samansuuntaiset sopimukset myös kori- ja lentopallon, jalkapallon Veikkausliigan, jääkiekon Mestiksen ja Superpesiksen kanssa. Kaiken TV-lähetystoiminnan on tarkoitus siirtyä digiaikaan alkaen. Urheilu, kuten muukin TV-sisältö jakaantuu maksullisten ja maksuttomien kanavien välillä. Salibandy saatiin pidettyä kaiken kansan nähtävillä, mistä Salibandyliigan toimitusjohtaja Jari Kinnunen on erityisen tyytyväinen. Tärkeintä tässä sopimuksessa on, että pystyimme turvaamaan salibandyn maksuttomalla puolella, mikä on ollut yksi periaatteemme. Voimme tarjota niin lajiaktiiveille kuin suurelle yleisölle salibandyviihdettä ilman että siitä aiheutuu lisäkuluja. Toisekseen salibandy saa uudehkona lajina kaipaamaansa säännöllistä näkyvyyttä, mikä tuo varmasti lajille myös lisää harrastajia. Kolmantena tärkeänä seikkana näen sopimuksen pitkäjänteisyyden. Nyt on kova kolmikko (Yle, UTV ja Veikkaus) kasassa, joka tarjoaa hyvän pohjan lajimarkkinoinnille ja tuotteen kehittämiselle, mm. parantuneita mahdollisuuksia saada yhteistyökumppaneita niin liigaseuroille kuin liigalle. S A L I B A N D Y L I I G A

20 Eihän kentällä kannata sinkoilla sinne tänne KARMA on täällä TEKSTI TOMI SALOMAA KUVA PETER FORSGÅRD Tero Karppasen viime kauden pilannut polvivamma on unohdettu ja tänä syksynä kaukalossa on mellastanut aiempaa monipuolisempi hyökkääjä. Mutta onko Karmalla kentällä koskaan kiire? Entä milloin ja missä pelataan kauden tärkeimmät pelit? 20 S A L I B A N D Y