1(9) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE

Transkriptio

1 1(9) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM) Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto (työllisyys- ja sosiaaliministerit) - Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto Työ- ja sosiaaliministereiden neuvostossa käytiin periaatekeskustelu sosiaalisten oikeuksien pilarista, jonka luonnostelman julkinen kuuleminen on käynnissä vuoden loppuun asti. Neuvosto keskusteli myös vuoden 2017 ohjausjakson avanneesta vuotuisesta kasvuselvityksestä ja siihen liittyvistä asiakirjoista, ml. euroalueen talouspoliittiset suositukset. Lisäksi käytiin laaja keskustelukierros työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin uudistamista koskevasta edistymisraportista. Myös esteettömyysdirektiivineuvotteluista otettiin esdistymisraportti tiedoksi. Neuvosto hyväksyi ehdotukset kolmikantaisten erillisvirastojen (Eurofound, EU-Osha ja Cedefop) uudistetuista perustamispäätöksistä. Lisäksi hyväksyttiin neuvoston päätelmät nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta, romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta sekä naisista ja köyhyydestä. Neuvoston kokouksen puheenjohtajana toimi työllisyys- ja sosiaaliministeri Ján Richter. 1. Esityslistan hyväksyttiin. Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. A-kohtien luettelo hyväksyttiin esitetyn mukaisesti. Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. A-kohtien luettelo hyväksyttiin esitetyn mukaisesti.

2 2(9) 4. a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0256 (COD) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0254 (COD) c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0257 (COD) = Yleisnäkemys 11530/16 SOC 477 EMPL 311 CODEC /16 SOC 478 EMPL 312 CODEC /16 SOC 479 EMPL 313 EDUC 260 CODEC 1113 Neuvoston yleisnäkemys hyväksyttiin yllä mainittujen kolmikantaisten virastojen uudistettuihin perustamispäätöksiin. Päätösten tekstit on yhdenmukaistettu mahdollisimman pitkälle EU:n instituutioiden sopiman yhteisen lähestymistavan mukaisesti. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) Tilanneselvitys 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC 279 Neuvosto otti tilanneselvityksen tiedoksi ja hyväksyi edistymisraportin. Puheenjohtaja kertoi lyhyesti direktiiviehdotusta käsittelevien neuvottelujen etenemisestä Slovakian puheenjohtajuuskauden aikana. Yksityiskohdat käsitellyistä teemoista on kuvattu edistymisraportissa. Kokouksessa käydyssä keskustelussa tuli jälleen esille jäsenmaiden väliset jakolinjat. Ehdotusta kannattavat valtuuskunnat näkivät sen yhtenä keinona työ- ja elinolojen tasa-arvon edistämisessä. Monet myönteisesti suhteutuneista valtuuskunnista korostivat tarvetta soveltaa samaa palkkaa lähettämisen ensimmäisestä päivästä lähtien. Ehdotukseen kielteisesti suhtautuvat näkivät sen haittaavaan palvelujen vapaata liikkuvuutta ja estävän kilpailua. Monet näistä valtuuskunnista korostivat kuitenkin kannattavansa tasa-arvoista palkkausta, mutta näkivät todellisen ongelman olevan ennemminkin olemassa olevien sääntöjen toimeenpanossa ja valvonnassa. Lähes kaikki puheenvuoron käyttäneet valtuuskunnat peräänkuuluttivat kuitenkin selkeitä, oikeusvarmuutta lisääviä sääntöjä. Myös Suomi totesi puheenvuorossaan, että direktiivin tulisi olla ymmärrettävä, jotta palvelujen tarjoajat, lähetetyt työntekijät, työsuojeluviranomaiset ja tuomioistuimet voisivat toimeenpanna sääntöjä. Suomi korosti myös sitä, että kompromissiratkaisulla ei saisi heikentää nykytilannetta. Suomi on tehnyt ehdotuksen parantaakseen tekstiä lainvalintasäännön osalta, mutta on valmis tarkastelemaan muita uusia ehdotuksia ja sitoutunut osallistumaan neuvotteluihin rakentavasti. Muut valtuuskunnat korostivat tasapainon löytämistä työntekijöiden suojelun ja kilpailukyvyn välillä. Kompromissin ei haluta haittaavan sisämarkkinoiden toimintaa. Sääntöjen ei haluttu rajoittavan

3 laillista lähettämistä ja eikä niistä johtuvien velvollisuuksien pitäisi olla suhteettomia tavoitteisiin nähden. 3(9) Komissio (komissaari Thyssen) totesi, että puheenjohtajauuskaudella on selvennetty asioita ja testattu näkökulmia. Yhteistä näkemystä ei vielä ole kuitenkaan kuin työehtosopimusten huomioon ottamisen laajentamisesta muillekin kuin rakennusalalle sekä vuokratyöntekijöistä. Komissio on mielestään antanut tasapainoisen ehdotuksen. Korvauksen määritelmän on oltava sama paikallisille ja lähetetyille työntekijöille. Korvauksen ja alihankintojen osalta ratkaisu on todennäköisesti kuitenkin poliittinen. Komissio toivoo, että teknisellä tasolla saataisiin neuvottelut päätökseen, kuten toimeenpanodirektiivistäkin päästiin kaksi vuotta aikaisemmin. 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2015/0278 (COD) Tilanneselvitys 14799/15 SOC 700 MI 770 ANTIDSCRIM 15 AUDIO 34 CODEC 1774 Puheenjohtaja esitteli edistymisraportin. Hän muistutti YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanosta direktiiviehdotuksen taustalla. Ehdotuksella pyritään helpottamaan laajalti toimintarajoitteisten ihmisten elämää; ehdotettu soveltamisala on laaja. Puheenjohtajamaa on tehnyt ehdotuksia direktiivin soveltamisalan ja määritelmien selkeyttämiseksi, lainsäädännöllisen päällekkäisyyden poistamiseksi, toimijoiden rahoituksellisen ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi. Ehdotukset lisäisivät direktiivin oikeusvarmuutta. Käytetyissä puheenvuoroissa jäsenvaltiot, FI mukaan lukien, kiittelivät puheenjohtajamaata sen tekemistä ponnisteluista sekä komissiota pyrkimyksestä vammaisten ihmisten oikeuksien ja elämän laadun parantamiseksi. Samalla ne korostivat ehdotuksen haasteellisuutta ja monimutkaisuutta ja pitivät tärkeänä, että direktiivin taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset, sen suhde muuhun EUlainsäädäntöön, esteettömyyskriteerien toimeenpantavuus sekä soveltamisala selvitetään asianmukaisesti. Eräs maa piti esteettömyyden säätämistä sektorilainsäädännössä horisontaalisääntelyn sijaan toivottavana. Komissio muistutti, että ehdotuksen taustalla on huoli YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanosta johtuvasta esteettömien tavaroiden ja palveluiden markkinoiden mahdollisesta eriytymisestä. Ratkaisuna on luoda esteettömien tuotteiden sisämarkkinat. Tämä hyödyttäisi sekä (erityisesti pk- )yrityksiä että kuluttajia. Komissio on valmis tarkastelemaan ehdotuksen soveltamisalaa, mutta korosti, että AVM-palveluiden ja liikenteen esteettömyys on keskeistä vammaisten ihmisten itsenäisen elämän kannalta. Komission mukaan horisontaalidirektiivin lisäarvona on esteettömyyttä koskeva koherenssi sekä oikeusvarmuus ja markkinoiden tehokkuus. 7. Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta Toimielinten välinen asia: 2008/0140 (CNS) Tilanneselvitys 11531/08 SOC 411 JAI 368 MI 246

4 4(9) Puheenjohtaja esitteli edistymisraportin. Direktiiviehdotuksella pyritään poistamaan syrjintä työelämän ulkopuolelta. Hän muistutti, että neuvotteluja on käyty vuodesta 2008 ja että ehdotusta tuetaan poliittisesti laajalti. Komissio totesi haluavansa poistaa syrjinnän EU:sta. Komission mukaan EU-oikeudessa on direktiiviehdotuksen kokoinen syrjintää koskeva aukko. Eräs jäsenvaltio kertoi ottaneensa direktiiviehdotukseen kielteisen kannan. Muut kuin lainsäädäntöasiat (kohdat 8 13: neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) 8. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari Periaatekeskustelu Aihe oli kokouksen poliittinen keskusteluteema. Keskustelu pyrittiin käymään puheenjohtajan esittämien kysymysten pohjalta. Puheenjohtaja muistutti, että komissio käynnisti teemaan liittyvän kuulemisen tiedonannollaan maaliskuussa Aloitteen taustalla on talouskriisi ja lisääntyvä eriarvoisuus, työelämän muutokset, globalisaatio ja väestön ikääntymisen haasteet. Nyt haetaan jäsenvaltioilta näkemyksiä pilarin kehittämiseen, erityisesti aiheesta maaliskuussa 2017 annettavaan uuteen tiedonantoon. Puheenjohtajan mukaan aiheesta jo käytyjen keskustelujen perusteella aloitetta ei haluta rajoittaa vain euro-maihin, halutaan turvata tasavertainen pääsy työhön, halutaan turvata asianmukaiset työpaikat sekä taata kestävä ja riittävä sosiaaliturva. Komissio kertoi, että aiheesta käydään parhaillaan kiivasta keskustelua ympäri EU:a. Sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean yhteinen näkemys aiheesta on tärkeä. Komissio korostaa pilarin kautta sosiaalija talouspolitiikan toisiaan tukevaa roolia ja sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestäviä investointeja. Pilarilla pyritään EU-tasolla tarkastelemaan ja sopimaan periaatteista, aloitteen toimeenpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Toimivaltoja ei pyritä muuttamaan. Uusia lainsäädäntöhankkeita aloitteeseen sisällytetään vähän eli vain, mikäli se on välttämätöntä, kun ihmisten suojelua pyritään parantamaan. Pilaria perustuu keskeisesti olemassa oleville järjestelyille, kuten avoimen koordinaation menetelmälle, ohjausjaksolle ja EU-rahastoille. Komissio esittelee yksityiskohtaisemmin pilariin liittyviä aikeitaan järjestämässään seminaarissa Käydyssä keskustelussa jäsenvaltiot esittivät hyvin monenlaisia näkemyksiä ja toiveita pilarin kehittämisestä. Useat maat korostivat toimivaltojen kunnioittamisen tärkeyttä hankkeessa. Pilari ei haluta keskittyvän lainsäädäntöön. Jäsenvaltioiden merkittäviä työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen eroja korostettiin. Aloitetta ei haluttu rajoittaa euro-alueeseen. Samalla sen haluttiin voimistavan politiikkasektorien tasapainoa, erityisesti ohjausjakson ja talous- ja rahaunionin puitteissa. Olemassa olevia prosesseja ja välineitä pidettiin perusteiltaan hyvinä. Talouskasvun tavoitteista ja vastuullisesta talouspolitiikasta ei oltu valmiita luopumaan. Itse hankkeelta monet jäsenvaltiot odottavat paljon, joskin esiin nostettiin huoli julistusten ja tekojen välisestä kuilusta. Monet pitivät aloitetta jäsentymättömänä ja liian laaja-alaisena. Työmarkkinajärjestöjen sitoutumista hankkeeseen pidettiin tärkeänä. Ylhäältä tapahtuvaa lähentymistä (upward convergency) pidettiin tärkeänä, erityisesti sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi että sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi. Monet korostivat työttömyyttä ja köyhyyttä EU:n keskeisinä haasteina. EU-rahastoja pidettiin niidenkin suhteen hyvänä välineenä ja myös ajatusta eurooppalaisesta työttömyysrahastosta väläyteltiin. Todettiin myös, että jäsenvaltioilla ei ole omia

5 5(9) rahoituslähteitä pilarin toimeenpanoa varten. Myös koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä syrjinnän ja tasaarvon torjunta nostettiin esiin keskeisinä keinoina sosiaalisiin haasteisiin vastattaessa. Myös FI korosti puheenvuorossaan, ettei pilarin tule muuttaa toimivaltoja. FI ei halua pilarilla luotavan tulonsiirtojärjestelmiä jäsenvaltioiden välille. FI piti tärkeänä, että EU arvioi säännönmukaisesti omien toimiensa vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin. FI muistutti, että keinot köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi ovat pitkälti jäsenvaltioiden vastuulla. Naisten työllisyyttä ja tasa-arvo FI erityisen tärkeänä talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen parantamiseksi. FI ei kannata pilarin rajoittamista euroalueeseen. Komissio kiitti jäsenvaltioita näkemyksistä, jotka ovat hyödyksi sen jatkovalmisteluissa. Se korosti, ettei pilarissa ole kyse jäsenvaltiot-eu-vastakkainasettelusta ja että vaikeaan työllisyys ja sosiaalisen tilanteen on perusteltua hakea ratkaisuja yhdessä. 9. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 Keskustelu a) Vuotuinen kasvuselvitys, varoitusmekanismia koskeva kertomus, luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi ja ehdotus suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta = Komissio esittelee b) Lausunto euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suositusehdotuksen työllisyys- ja sosiaalisista näkökohdista Hyväksyminen c) Työmarkkinaosapuolten osallistuminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon kansallisella tasolla Työllisyyskomitean puheenjohtaja esittelee Neuvosto keskusteli vuoden 2017 eurooppalaisen ohjausjakson käynnistäneistä materiaaleista ja hyväksyi lausunnon euroalueen suositusten työllisyys- ja sosiaalipoliittisista näkökohdista. Komission varapuheenjohtaja Dombrovskis esitteli ohjausjaksoa koskevaa pakettia, jossa on tunnistettu jäsenmaissa tapahtunut edistyminen sekä jäljellä olevat haasteet. Komissio korosti, että kaikkien politiikkavälineiden tulee auttaa kasvun ja työpaikkojen ja siten työllisyyden luomiseen. Komissaari Thyssen kertoi, että työllisyyskehitys on ollut positiivista ja on päästy vuoden 2008 tasolle. Elpyminen on kuitenkin haurasta eikä ole varaa itsetyytyväisyyteen. Tarvitaan enemmän investointeja inhimilliseen pääomaan ja sosiaaliturvaan. Pääsy laadukkaisiin palveluihin on tärkeää tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseksi. Neuvosto kuuli myös työllisyyskomitean puheenjohtajan selostuksen komitean järjestämästä arviointitilaisuudesta, jossa käsiteltiin työmarkkinajärjestöjen mukana oloa ohjausjaksoprosessissa. Tilaisuudessa tunnistettiin rakenteita, jotka mahdollistavat järjestöjen paremman osallistumisen ohjausjaksoon kansallisella tasolla. Käydyssä keskustelussa valtuuskunnat olivat pitkälti samaa mieltä ohjausjakson tavoitteista ja siinä tunnistetuista haasteista. Monet valtuuskunnat painottivat sosiaalista ulottuvuutta taloudellisen kehityksen rinnalla ja totesivat tarpeen osallistavalle kasvupolitiikalle. Erityisesti mainittiin nuorten, naisten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen. Useat valtuuskunnat

6 6(9) mainitsivat osaamisen kehittämisen tärkeänä toimenpiteenä ja muiden investointien osalla inhimillistä pääomaa pidettiin tärkeänä kohteena. Myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen mainittiin joissakin puheenvuoroissa. Monet valtuuskunnat myös korostivat työmarkkinajärjestöjen roolia. Suomi korosti keskittymistä talouden kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta tukeviin uudistuksiin. Suomi painotti myös jäsenmaiden sitoutumisen ja omistajuuden lisäämistä sekä uudistusten hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten arvioimista. Nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla nostettiin myös Suomen puheenvuorossa esille samoin kuin yhdenvertainen pääsy korkeatasoisiin palveluihin. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkityksen esille nostamista Suomi piti hyvin positiivisena. 10. Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta Hyväksyminen Neuvosto hyväksyi päätelmät nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta. Komissio piti päätelmiä hyvinä ja korosti tarvetta edelleen parantaa nuorten tilannetta. Komissio on sitoutunut esittämään uusia toimia nuorille, mistä on osoituksena mm annettu nuorisoaloitteiden paketti. Työllisyyskomitean puheenjohtaja Tom Bevers kertoi komitean keskusteluista, joissa on tullut esille mm. tarve parantaa rakenteellista yhteistyötä koulutus- ja työllisyyspalvelujen välillä. Lisäksi seurannan vahvistamista pitäisi jatkaa. Merkityksellinen seuranta edellyttää, että kaikki jäsenmaat toteuttavat riittävää seurantaa. 11. Ehdotus neuvoston päätelmiksi romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta Hyväksyminen Puheenjohtaja esitteli päätelmäluonnoksen toteamalla, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien osallisuuden tukeminen on puheenjohtajamaan keskeinen prioriteetti. Hän totesi, että EU:n 6 miljoonaa romania muodostavat Euroopan merkittävimmän etnisen vähemmistön. Näiden päätelmien merkittävimpänä edistysaskelena puheenjohtaja piti romaneihin II maailmansodan aikana kohdistuneen kansanmurhan tunnustamista. Komissio kiitteli neuvostoa päätelmien valmistelusta ja hyväksymisestä. Se huomautti, että vaikka romanien integroitumisessa on viime vuosina edistytty, on edistys hidasta. Päätelmät hyväksyttiin yksimielisesti. 12. Ehdotus neuvoston päätelmiksi naisista ja köyhyydestä Hyväksyminen Puheenjohtaja esitteli päätelmäluonnoksen toteamalla, että köyhyys on enemmän naisten kuin miesten haasteena. Hän korosti koulutuksen ja työllisyyden merkitystä köyhyyden torjunnan toimenpiteinä. Komissio muistutti, että naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet ja ovat myös aliedustettuja työmarkkinoilla. Toimivalta puuttua asioihin on jäsenvaltioilla. EU-tason välineitä puuttua asiaan ovat esimerkiksi ohjausjakso, EU-rahastot ja sosiaalisten oikeuksien pilari.

7 7(9) Päätelmät hyväksyttiin yksimielisesti. PL jätti niihin lausuman koskien indikaattorien kehittämistä. Muut asiat Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka 14. a) Nuorisoaloite = Komissio esittelee Komission annetun aloitteen tavoitteena on tarjota enemmän ja parempia mahdollisuuksia nuorille. Ehdotuksella perustetaan mm. nuorten solidaarisuusjoukot, jotka antavat mahdollisuuksia nuorille eri tavoin mm. työharjoittelun ja tutkintoon johtavan koulutuksen muodossa. Lisäksi nuorten työllistettävyyden parantamiseksi halutaan parantaa nuorisotakuun toimeenpanoa. Tarjousten laatua tulisi parantaa ja kauimpana työmarkkinoilta olevien saavuttamista. Myös osaamisohjelmaan sisältyviä aloitteita tehostetaan. b) Komissiolle esitetty pyyntö tiedonannosta, joka koskee sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa Saksan ja Ruotsin valtuuskuntien tiedotusasia DE esitteli SE:n kanssa luonnostelemaansa komissiolle lähetettävää kirjettä, jossa ilmaistaan huoli sukupuolten tasa-arvoasioiden poliittisen painoarvon vähenemisestä EU:ssa. Kirje peräänkuuluttaa komission viime vuonna antaman strategisen sitoutumisen hyväksymistä tiedonantona. 17 jäsenvaltion tasa-arvoministeri on allekirjoittanut kirjeen, heidän joukossaan perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Komissio totesi vuosien strategisen sitoutumisensa tarkoittavan voimakasta sitoutumista tasa-arvon edistämiseen. Sitoutuminen kattaa 5 keskeistä prioriteettialaa. Komissio panee merkille, että jäsenvaltiot peräänkuuluttavat tiedonannon hyväksymistä jo toisella ministerikirjeellä. Samalla se huomautti tekevänsä jo paljon strategisen sitoumuksen toimeenpanoksi. Mm. komissaari Jourova on lähestynyt jäsenvaltioiden tasa-arvoministereitä strategisen sitoumuksen toimeenpanon tiimoilta, ja komissiossa valmistellaan parhaillaan ensi keväänä annettavaa tasa-arvo-työ-perhe-pakettia. c) Tilannekatsaus: i) Koontiasetus EaSI, EGR, FEAD Koontiasetus on monivuotisen rahoituskehyksen puolivälitarkastelun osana annettu ehdotus eri rahastojen hallinnon yksinkertaistamisesta. Sosiaalityöryhmä käsittelee kolmea rahastoa (työllisyyden ja sosiaalisten innovaatioiden rahasto EaSI, globalisaatiorahasto EGR ja vähävaraisten avun rahasto FEAD) koskevia artikloita. Kokouksia on pidetty kaksi kertaa ja työ jatkuu Maltan puheenjohtajakaudella. ii) Uusi osaamisohjelma Euroopalle Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

8 8(9) Osaamisohjelmaa on käsitelty koulutus- ja nuorisoneuvostossa, jossa hyväksyttiin aiheesta päätelmät. Taitotakuu on nimetty uudelleen osaamisen parantamisen poluiksi (upskilling pathways). Käsittelyissä on korostunut, että tarvitaan parempia yhteyksiä koulutuksen ja työelämän välille. Komissio (Thyssen) kertoi, että kuluvalla viikolla on järjestetty ensimmäinen ammatillisen osaamisen viikko, johon on sisältynyt satoja tapahtumia ympäri Eurooppaa. Tavoitteena on edistää ammatillista koulutusta opiskelijoiden ensimmäisenä vaihtoehtona. Neuvosto sai tiedoksi tilannekatsauksen ehdotusten neuvottelutilanteesta. d) Puheenjohtajavaltio Slovakian järjestämien konferenssien tulokset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Puheenjohtaja kertoi kaudellaan järjestämistään erityistapahtumista. Tällaisia järjestettiin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, romaninuorison voimaannuttamisesta, ennalta ehkäisevästä työnkulttuurista, työtarkastamisesta työvoiman ikääntyessä, vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä sosiaalitaloudesta, e) Special Olympics talvimaailmankisat Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia AT kertoi maaliskuussa 2017 järjestettävänään olevista vammaisten talviurheilukilpailusta ja kutsui jäsenvaltioiden ministerit tapahtumaan. f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Maltan valtuuskunnan tiedotusasia Maltan sosiaaliministeri Farrugia kertoi, että puheenjohtajuuskauden pääteemana on työn kannattavuus ja köyhyysriskin minimointi, missä aktiivisilla työmarkkinatoimenpiteillä on tärkeä rooli. Tulevan puheenjohtajan tarkoituksena on antaa päätelmä työmarkkinoille pääsyn edistämisestä. Työtä jatketaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisessa ja esteettömyysasetuksen käsittelyssä. Syöpädirektiivistä aloitetaan neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Toinen tärkeä teema on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, missä korostetaan naisten osallistumista työmarkkinoille ja taloudellista riippumattomuutta. Lisäksi odotetaan aloitettavan keskustelut sosiaaliturvan koordinaatiosta ja sosiaalisten oikeuksien pilarista. Suomen edustajat Vsi Samuli Virtanen; Minna Kivimäki, Antero Kiviniemi, Riikka-Maria Turkia (EUE), Pasi Korhonen (STM), Liisa Heinonen (TEM), Johanna Hulkko (VNK) Asiakirjat

9 Liitteet 9(9) Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, sosiaalipolitiikka STM, TEM EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM