URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA

Transkriptio

1 Sa m p o 7 URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Urheiluvalmennuksen kurssit 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.2. Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa 2.3. Valmennuksen toteuttaminen Valmennus filosofia Valmennuksen järjestäminen Yhteistyö 3. Valmennuksen arviointi 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 4.2. Yleiset sisällöt 5. Lajiosat Lajikohtaisesti: 5.1. Yleistä 5.2. Tavoitteet 5.3. Sisällöt 5.4. Lajin erityispiirteet 1. Johdanto Opetushallituksen laatimien nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on laadittu Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityistehtävän mukaisen urheiluvalmennuksen koulukohtainen opetussuunnitelma. Pohjana on käytetty Suomen Olympiakomitean nimeämän työryhmän esitystä urheiluvalmennuksesta urheilulukiossa. Toisen asteen urheilun erityisen tehtävän saaneiden oppilaitosten toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea. Opetussuunnitelmatyötä varten Olympiakomitea kutsui koolle erillisen urheiluvalmennuksen opetussuunnitelmatyöryhmän, jossa oli edustettuina sekä oppilaitoksia että valtakunnallisia lajiliittoja. Työryhmän päämääränä oli, että urheilulukiot kirjaisivat koulukohtaiseen opetussuunnitelmaansa osion urheiluvalmennuksesta sisältäen valtakunnallisesti yhteisesti hyväksyttyjä valmennuksellisia, kasvatuksellisia ja opetusta tukevia tavoitteita. Opiskelija laatii omalta osaltaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisensuunnitelman pohjalta (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, s. 8). Urheilulinjan opiskelijat suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja ts. urheiluvalmennusta (Opetusministerin päätös , Dnro 170/430/2003).

2 2. Urheiluvalmennuksen kurssit Urheiluvalmennuskurssit ovat Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja. Urheilulukiolaisille urheiluvalmennuskurssit ovat erityistehtävän mukaisia koulukohtaisia kursseja. Erityistehtävän mukaisten kurssien vähimmäismäärä on urheilulinjan opiskelijalla 12, jonka tulee sisältää valmennusoppi I - kurssin (VOP I). Enimmäismäärä Sammon keskuslukiossa on Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tavoitteena oleva laaja-alainen yleissivistys ja riittävien valmiuksien antaminen lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin ovat tärkeitä myös nuoren urheilijan uran kannalta: toteutuessaan ne varmistavat opiskelujen jatkumisen lukion jälkeen urheilijan valitsemalla jatko-opintoalalla sekä antavat edellytykset elämän hallintaan myös muutoin urheiluharrastuksen rinnalla. Tavoitteena on korostaa lukion arvoperustaista elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta liittäen näihin avaimiin Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset perusteet Reilu Peli (SLU 2004, liitteenä). Opiskelevaa urheilijaa pyritään kasvattamaan aikuiseen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa Lukion arvoperustaa syventävät opetussuunnitelman perusteissa (s. 12) esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat kannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Yhteiseksi nimittäjäksi aihekokonaisuuksissa urheiluvalmennuksen näkökulmasta nousee urheilijan oman vastuun, aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi tapahtua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Urheiluvalmennus kykenee toteuttamaan tätä aihekokonaisuutta luomalla harjoitustilanteet yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, käytännön ja ammatillisilla valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä

3 tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat jatkuvana avaimena kohti nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelija itse pyrkii toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin Joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyväksi käyttöön. Viestintä- ja mediaosaaminen Mediaosaaminen lukiossa on sekä taitojen että tietojen oppimista. Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Varsinkin edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea, urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suurempiinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa Valmennuksen toteuttaminen Valmennusfilosofia Urheilulukiossa tapahtuvan valmennuksen tavoitteena on ohjata nuoret urheilijat säännölliseen, päämäärätietoiseen ja vastuulliseen harjoitteluun. Tämän seurauksena heillä on mahdollisuus kehittyä urheilijoina ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset ja menestys. Lisäksi valmennuksen tulee edistää urheilijoiden kasvua itsenäisinä ihmisinä, tukea heidän koulutustaan ja kannustaa heitä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Onnistuneen valmennuksen tärkeitä elementtejä ovat lajitaitojen lisäksi innostuneisuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus nuoren urheilijan kasvun edistämisestä, pedagogiset taidot, toimintaympäristön hallinta, vuorovaikutustaidot ja valmentajan halu itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen. Jotta nuoren urheilijan valmentautuminen olisi systemaattista ja hallittua, koulu koordinoi valmennukseen osallistuvien henkilöiden tehtäviä. Sen yhteydessä sovitaan valmennusryhmittäin tai urheilijakohtaisesti, kuka johtaa valmentautumisen kokonaisuutta ja miten lajiliittojen omat valmennuksen linjaukset on huomioitu. Jokaisen urheiluoppilaitosvalmentajan tulee miettiä, millaiselle arvopohjalle rakentaa oman

4 valmennustoimintansa. Hyviä yleisiä periaatteita ovat esimerkiksi: toisen ihmisen ja elämän kunnioitus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuu kasvatuksesta, avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen (SLU, Reilu Peli). Uudenlaisen valmennuskulttuurin tunnusmerkkeinä tulisi olla toiminnan iloisuus, myönteisyys ja vastuullisuus, jotka tukevat päämäärätietoista, innostunutta ja yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattavaa valmentautumista Valmennuksen järjestäminen Valmennuksesta vastaavat ammattitaitoiset valmentajat. Valmennus järjestetään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa hyödyntäen asianmukaisia ja nykyaikaisia välineitä. Valmennusryhmien koot ovat tarkoituksenmukaiset valmennuksen kokonaisresurssi huomioiden ja ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lajien erityispiirteet sekä eroavaisuudet urheilijoiden yksilöllisessä kehityksessä. Urheiluvalmennus järjestetään koulun toimesta aamupäivisin kolmena aamuna viikossa, jolloin urheilijan on mahdollista harjoitella kaksi kertaa päivässä. Valmennusta tarjotaan jokaisessa jaksossa. Valmennus on suunnitelmallista ja ohjelmoitua Yhteistyö Urheiluvalmennus on osa urheilijan päivittäistä harjoittelua, joka toteutetaan yhteistyössä urheiluoppilaitoksen, henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa. Toimiva yhteistyö mahdollistaa valmennuksen kokonaisvastuusta sopimisen ja kouluvalmennuksen roolin määrittelemisen urheilijan kokonaisharjoittelussa. Laji- ja koulukohtaisesti tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. 3. Urheiluvalmennuksen arviointi Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Valmentajat antavat urheilijoille sekä suullista että kirjallista palautetta. Suoritusmerkintä kurssilta edellyttää jatkuvaa näyttöä ja aktiivista osallistumista valmennukseen sekä harjoituspäiväkirjan pitoa. Opiskelijan valmennussuoritukset kirjataan jaksoittain ja käsitellään erillisessä valmentajapalaverissa lajeittain. 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 1. opiskelija kehittyy urheilijana sekä suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia 2. opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoiseen harjoitteluun 3. opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät 4. opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, jota kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään 5. valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussakin

5 6. valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemalla laadukkaasti, hyvin ja iloisesti 7. urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, jolloin kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita Yleiset sisällöt 1. Kokonaisvaltainen kehittäminen - tavoitteena tasapainoinen nuori, joka omaa hyvät elämänhallintataidot sekä ymmärryksen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen - urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot - yhteistyön kautta urheilijoille pyritään tarjoamaan opintoja ja urheilua tukevia palveluita, kuten fysioterapia, hieronta, urheilulääkäri, psykologin palvelut ja ravitsemukseen liittyvät palvelut. Tukipalvelut painottavat toiminnassaan erityisosaamisalueensa koulutusta ja ongelmien ennaltaehkäisyä. 2. Valmennuksen laatu - valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat - valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle - urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun - toimiva yhteistyö lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa - jatkuva valmentajakoulutus on osa koulun valmennuksen kehittämistä 3. Urheilijana kasvaminen - valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän jälkeen - psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa. Se ilmenee i. jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä ii. valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin iii. realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä iv. psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa, valmennuksen psykologia syventävänä kurssina, urheilupsykologipalvelut helposti saatavilla - urheilijoiden osallistuminen valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, toteuttamismuotoina esimerkiksi vuosittaiset keskustelutilaisuudet tai seminaarit 4. Valmennuksen monipuolisuus - kouluvalmennuksen painopisteenä lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen - valmentajien monipuolisen osaamisen kehittäminen eri lajien valmentajien yhteistyön kautta

6 VALMENNUSOPPI I (VOP I) Yleistä Valmennusoppi I on koulun erityistehtävään liittyviä opintoja, joka kaikkien koulun urheiluvalmennuksessa olevien opiskelijoiden tulee suorittaa ja joka sisältyy erityistehtävän mukaiseen 12 kurssin minimikokonaisuuteen. Kurssin aikana opiskelija rakentaa portfolion omasta lajistaan, itsestään urheilijana sekä tutustuu jonkin muun kuin oman lajin harjoitteluun. Portfolion runkona ovat kurssin alussa jaettava oppimismoniste sekä opiskelijan kirjoittamat esseet annetuista aiheista. Urheilijan uraan liittyvien teemojen kautta valmennusoppi käsitteleekin laajasti nuoren urheilijan kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Eri aihepiirien alustukset tapahtuvat yleisellä tasolla, mutta urheilija lähestyy niitä aina itsensä ja oman lajinsa kautta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä urheilun eri alojen asiantuntijoiden sekä koulun lajivalmentajien kanssa. Kurssin suorittaminen ja arviointi Kurssi suoritetaan yhtenä kokonaisena kurssina. Se arvostellaan suoritusmerkinnällä (S=hyväksytty, H=hylätty). Arvostelu perustuu opiskelijan tekemän portfolion tasoon sekä tuntiaktiivisuuteen. Kurssia ei voi tenttiä eikä korvata millään muulla, kuin toisen erityistehtävän saaneen urheilulukion vastaavalla kurssilla. Mahdolliset poissaolot korvataan opettajan antamilla lisätehtävillä sekä opetusmonisteessa olevilla tehtävillä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja kilpailuohjelmaansa. Valmennustietouden syventämisen kautta opiskelija pystyy paremmin tiedostamaan omaan kehittymiseensä liittyviä tekijöitä. Hän omaksuu paremmat tiedot ja taidot itsenäiseen valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja sitoutuu paremmin määrätietoiseen harjoiteluun. Kurssisisällöt Valmennusoppi koostuu seuraavista aihekokonaisuuksista - koulun käytänteisiin tutustuminen - urheilussa tarvittavat ominaisuudet; yleisesti, omassa lajissa, urheilijakohtaisesti - urheilijan kehittymiseen vaikuttavat tekijät - taidon kehittäminen - kestävyyden kehittäminen - voiman kehittäminen - nopeuden kehittäminen - henkinen valmentautuminen - ravinnon merkitys urheilijan kehittymiseen - antidopingtyö - ravintopäiväkirjan täyttö - toisen lajin harjoitteluun tutustuminen

7 VALMENNUSOPPI II (VOP II) Valmennusoppi II kurssi on urheilulukiolaisille valinnainen valmennusopin kurssi. Se käydään suorittamalla oman lajiliiton I-tason valmentajakoulutus. Kurssin suorittaminen tapahtuu omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Kurssimerkinnän saa lajiliiton I-tason valmentajakoulutuksesta saatavan kurssitodistuksen näyttämällä.

8 Jalkapallo 5.1. Yleistä Harjoittelumme kulkee käsi kädessä seurajoukkueharjoittelun kanssa. Eri harjoituskausilla tehdään seurajoukkueiden painottamia asioita. Aamuharjoittelu jakautuu samoihin harjoitusjaksoihin kuin harjoituskausi joukkueissakin: peruskuntokausi ja ylimenokausi (esim. vammojen hoitoa, lepoa). PERUSKUNTOKAUSI I: Pitkäkestoisia ja matala sykkeisiä harjoitteita. Maitohappokynnyksen kohottamista. PERUSKUNTOKAUSI II: Sykkeet korkeampia ,harjoitteet lyhyempiä. Intervalleja ja nopeuskestävyys jo mukana. Viimeistelykausi: Nopeita lyhytkestoisia trillin omaisia harjoitteita. Sykkeet lähellä maksimeita hetkellisesti. Maitohapottomia suorituksia Tavoitteet Edesauttaa yksilöiden henkilökohtaisten taitoasioiden kehittämisessä. Henkisten ominaisuuksien vahvistaminen. Ryhmässä toimimisen kehittäminen. Sukupuolten hyväksyminen lajin sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaito ja henkilökohtainen taktinen valmennus harmoniassa harjoituskausien vaatimien jaksotusten kanssa niin, että opiskelulla on pääpainopiste. Urheilijan sosiaalisten taitojen kehittäminen. Kasvaminen joukkuepelaajana Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoitteet ovat taitopainotteisia. Lihashuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Lämpö otetaan pääsääntöisesti pallolla. Alkuverryttelyyn on yhdistetty askellus (Ajaxharjoitukset) liikkuvuuden parantamiseksi. Henkilökohtaisia potku ja laukaisu harjoituksia tehdään lähes jokaisella harjoituskerralla. Pallon käsittely ja hallinta muodostavat pääosan harjoituksista. Pien- ja teemapelejä pelataan paljon pelitaktisten asioiden kehittämiseksi. Erilaisten ominaisuuksien kuten kestävyyden, voiman, nopeuden, henkilökohtaisen taidon ja joukkuetaktisen osaamisen yhdistäminen. Painopisteinä henkilökohtaisten taitojen ja joukkuetaktisen osaamisen kehittäminen ja muiden osa-alueiden ylläpitäminen sekä henkisen valmennuksen korostaminen. Henkilökohtaiset taitoharjoitteet yksin tai pienryhmissä. Pien-, alue-, ja kokojoukkuepelit eri muodoissaan. Kimmo- ja nopeusharjoitteet pallon kanssa Lajin erityispiirteet Loukkaantumisriskit ovat suuret. Lihashuollon merkitys kasvaa. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

9 JUDO 5.1 Yleistä a)opetusjärjestely Sammon urheilulukion judo-opetus tapahtuu urheiluakatemian aamuvalmentajan johdolla. Iltaharjoittelusta vastaa Tampereen Judon seuravalmentajat. b)harjoituspaikat Harjoitukset tapahtuvat pääsääntöisesti Nääshallilla. c)yhteistyötahot Suomen Judoliitto ry. Tampereen Judo ry. Varalan Urheiluopisto. d)kansainvälinen toiminta Jokainen urheilulukiolainen kuuluu ikäluokkansa edustusjoukkueeseen, jonka jonka mukana judoka osallistuu 1-5 kansainväliseen leiriin ulkomailla. Menestyksestä riippuen judoka osallistuu vuosittain 1-10 ulkomaiseen kilpailuun. Judon kilpailukaudet Pääasialliset kilpailukaudet lukioikäisillä painottuvat syys-marraskuulle, sekä maalis-toukokuulle. Harjoittelun progressiivisuus Jokaiselle urheilulukioon tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma harjoittelusta: yksilön lähtötasojen mukaan. Ensinmäisen lukiovuonna harjoitusmäärän nosto. Tavoitteena totuttaa urheilija ammattimaiseen harjoitteluun, säästymällä silti loukkaantumisilta ja sairastumisilta. Kahteen päiväharjoitukseen totuttautuminen. Toisena lukiovuonna harjoitusmäärät vakiintuvat. Harjoittelun tehoon ja sen ohjelmointiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa edustusryhmissään, sekä vähintään SM-tason. Vanhimmat judokat hakevat Lahden urheilukouluun ja Tampereen seudun Urheiluakatemiaan. 5.2 Tavoitteet a) taidolliset tavoitteet judovalmennuksessa. * oma vahva ja laaja tekniikkavalikoima. * oman tekniikan analysointi- ja kehittämistaidot. * painonpudotus b) fyysiset tavoitteet judovalmennuksessa * fyysinen kunto riittävää ammattimaiseen harjoitteluun. * voimataso ja lihaskestävyys riittävää omassa painoluokassa. * liikkuvuus normaali, ilman ongelmakohtia. c) tiedolliset taidot judovalmennuksessa. * painonhallinta, ravinto, ADT * kokonaisohjelmointi * psyykkinen valmennus Kouluvalmennuksen rooli judovalmennuksessa Kouluvalmennuksen tärkein rooli on varmistaa mm. fyysisen valmennuksen perustason luominen, jonka judovalmennus täydentää lajikohtaiseksi. 5.3 Lajin erityispiirteet

10 Painoluokkalaji ja siihen liittyvä painonhallinta tai pudotus saattaa aiheuttaa ulkopuoliselle hämmennystä. Painoapudottva saattaa olla ärtynyt, tai välinpitämätön muita kohtaan. Vaikka laji on yksilölaji on judoa vaikea harjoitella yksin. Myös erikokoiset judokat voivat harjoitella keskenäään soveltamalla harjoitusta. Judoka kehittyy vain saamalla tarpeeksi tasokasta vastusta omaan tasoonsa nähden. Tämän vuoksi, etenkin vanhempien opiskelijoiden tulee viimeisinä opiskeluvuosina lisätä ulkomaanleirityksiään kehityksen jatkuvuuden vuoksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijan ja viimeisenvuoden opiskelijan tasoerot ovat tässä vaiheessa huomattavat. Kotisaliharjoittelussa tasoerot eivät saa nousta harjoittelun esteeksi. Eritasoisten harjoitellessa keskenään jokainen saa uuden näkökulaman harjoittelusta, joka vie jokaista eteenpäin eri tavalla.

11 JÄÄKIEKKO 5.1. Yleistä Jääkiekossa toimii kolme opetusryhmää (tytöt, Ilves ja Tappara), jotka toimivat pääosin itsenäisesti, mutta myös yhteisesti. Ryhmillä on omat ohjaajat, jotka vastaavat ryhmän kokonaistoiminnasta. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Pirkanmaan taitokeskus, Ilves ja Tappara, jotka osallistuvat harjoitusvälineiden hankintaan sekä ohjaajien valintaan sekä resurssointiin. Ryhmät harjoittelevat Hakametsän jäähalleissa sekä niiden ympäristössä. Koulun lajivalmennus tapahtuu viidessä jaksossa, jotka sovitaan vuosittain. Harjoituksia ei pidetä koeviikoilla. Pääosin harjoittelu on jäällä tapahtuvaa lajiharjoittelua, joka tapahtuu lajin kilpailukaudella. Harjoittelun kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon eri ikäkausijoukkueiden kilpailuohjelma (sarja- / maajoukkue) sekä yksilökohtaisia kehittämistarpeita Tavoitteet Harjoittelun tavoitteena on tarjota pelaajalle lajin kehittyvien vaatimusten mukainen osaaminen. Lajiharjoittelussa tavoitteena on henkilökohtaisen lajitaidon (lajitekniikka, pelitaidot) kehittäminen. Harjoittelu on luonteeltaan pääosin aerobista. Fyysisessä harjoittelussa huomioidaan yksilökohtaisia tavoitteita. Lajitaitojen ja fyysisen harjoittelun yhteydessä opiskelijalle opetetaan myös lajitaidon yhteyttä nykyaikaiseen peliin sekä fyysisen kehittymisen perusteita. Kouluvalmennus on kokonaisvalmennusta tukeva ja täydentävä osa. Kehittymisen seuranta tapahtuu sekä koulu- että kokonaisvalmennuksen puolella jatkuvan arvioinnin prosessina Sisällöt (mitä harjoitellaan) Vuosi- ja jaksokohtaisesti harjoitellaan samoja pääteemoja, mutta yksilökohtaisesti voidaan opetussisältöjä tarvittaessa eriyttää opiskelijan edistymisen tai tarpeiden mukaisesti. Ensimmäisen lukuvuoden alussa harjoittelussa painotetaan perusasioiden (lajitekniikka) ja jaksamisen (lihashuolto ja aerobinen kestävyys) opetusta. Jakso- ja viikkokohtaisesti huomioidaan opiskelijan ja ryhmän kilpailukauden vaatimukset. Harjoituksissa käytetään monipuolisesti lajin harjoitusmenetelmiä. Pääosin harjoittelu tapahtuu lajitekniikka-, kierto- ja maalivahtiharjoitteiden (maalinteko) avulla. Harjoittelussa pelaajan itseohjautuvuus ja vastuunottokykyä kehitetään antamalla opiskelijalle mahdollisuuksia toteuttaa harjoitus tai harjoituksen osa itsenäisesti. Vanhempien opiskelijoiden annetaan osallistua harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Harjoittelussa tulee läpikäydä lajitekniikan perusasiat (luistelutekniikat, syötöt + vastaanotot, laukaukset, kiekonkäsittely ja harhauttaminen), pelitaidot ( pelikäsityksen kehittäminen) sekä fyysisen harjoittelun perusteet (voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus ja taito) Lajin erityispiirteet Opiskelijan kokonaiskuorma on lukuvuoden aikana todella suuri, koska lajin kilpailukausi on kokonaisuudessaan lukuvuoden aikana ja joukkuepelin vaatimukset edellyttävät pelaajalta osallistumista myös iltaisin tapahtuviin joukkueharjoituksiin, jossa pelaajan harjoittelun pääpaino on. Harjoitusryhmiin kuuluu eri sarjoissa ja maajoukkueissa pelaavia opiskelijoita, joten jakso- ja viikkorytmit ovat osittain yksilökohtaisia. Jääkiekko on joukkuelaji, jossa jokaisella pelipaikalla on omat erityisvaatimukset. Edistyneimmät pelaajat ovat mahdollisesti jo 2. vuosikurssin keväästä alkaen työsuhteessa liigajoukkueeseen, joka edellyttää erityisjärjestelyjä opiskelussa ja kouluvalmennuksessa.

12 KORIPALLO 5.1. Yleistä Tyttöjen ja poikien harjoittelu toteutetaan yhdessä ryhmässä Tavoitteet Lukioaikaan sijoittuvat harjoitusvuodet ovat erityisen tärkeitä valmistauduttaessa huippu-urheilijan uraan. Urheilulukio tarjoaa eteenpäin tähtäävälle pelaajalle mahdollisuuden harjoitella useamman kerran päivässä. Kouluvalmennuksen tarkoituksena ei ole rakentaa joukkuetta vaan edistää jokaisen pelaajan yksilöllistä kehittymistä. Uusien tasojen tavoittelu edellyttää pelaajalta sitoutumista säännölliseen, jatkuvaan ja nousujohteiseen harjoitteluun sekä halua järjestää elämä koripallon mukaan Sisällöt (mitä harjoitellaan) Koripalloilijoiden harjoitussuunnitelma on jaettu lukion jaksojärjestelmän mukaan viiteen jaksoon. Jokaisessa jaksossa on oma painopistealue, jonka kehittämiseen harjoittelussa kulloinkin keskitytään. Pääasiassa yksi osa-alue käydään vuoden aikana ainoastaan kertaalleen läpi, mutta lajin perustekniikat muodostavat perustan kaikkien jaksojen harjoittelulle. Perusajatuksena on, että eri osa-alueiden kehittyminen tukee kokonaisuuden eli monipuolisen pelitavan kehittymistä. Koripalloilijoiden harjoittelussa pääpaino on henkilökohtaisten perus- ja pelitaitojen kehittämisessä. Ominaisuusharjoittelu toteutetaan lajiharjoituksen yhteydessä.

13 LENTOPALLO 5.1. Yleistä Ryhmä työskentelee yhteistoimintaryhmänä Pirkanmaan ammattiopiston (Pirko) kanssa. Lajiharjoitukset pidetään pojille ja tytöille erikseen paikkoina Varalan urheiluopisto, Sammon Keskuslukio ja Pirko:n salit. Voimaharjoitukset pidetään Varalassa (tytöt) ja Pirko:n Koivistontien kuntosalilla (pojat). Valmennusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelaajien seurojen kanssa valmentajien yhteistyönä. Lentopallon kansalliset sarjat pyörivät koulun lukuvuoden aikana, samoin kuin juniorien SM-sarjat. Maajoukkuetapahtumia on junioreilla niin syys- kuin kevätkaudellakin. Kesä on peruskunto- ja -taitoharjoittelun aikaa. Lukioajan harjoittelu jaksottuu siten, että ensimmäisenä ja toisena lukuvuotena painotetaan voimakkaasti taitojen opettelua ja kehittämistä, kolmantena ja neljäntenä keskitytään enemmän toistoharjoittelun kautta vakioimaan ja kohottamaan taitotasoa. Lukuvuoden sisällä harjoittelun teemat noudattavat edellisen lisäksi kilpailukauden määrittämiä linjoja. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuoden alusta maalis-huhtikuulle asti on lajiharjoittelussa lajinomainen painotus ja huhti-toukokuussa harjoitellaan monipuolisesti ja myös muita lajeja. Voimaharjoittelu pyörii yksilöllisiin tavoitteisiin tähdäten nousujohteisesti koko lukuvuoden läpi. Jonkin verran ryhmät harjoittelevat yhteisharjoituksia läpi lukuvuoden. Tyttöjen osalta harjoittelu ja pelaaminen nivoutuvat kiinteänä osana Suomen Lentopalloliiton Tyttöjen Valtakunnallisen Valmennuskeskustoimintaan Tavoitteet Henkilökohtaisen taidon parantaminen kaikilla osa-alueilla on selkeästi päätavoite koko lentopallon lajivalmennuksessa. Fysiikkaharjoittelun tavoitteet ovat ensin perusharjoitteiden suoritustekniikoiden oppiminen, sitten niiden varmistaminen ja automatisointi ja sen jälkeen tavoitellaan varsinaisesti ominaisuuksien parantamista. Tiedolliset tavoitteet liittyvät valmentautumisen kokonaisuuden ymmärtämiseen, sen soveltamiseen käytännössä sekä kykenemiseen itsenäiseen ja omatoimiseen harjoitteluun osana harjoitusohjelman kokonaisuutta. Määrällisesti kouluvalmennuksen osuus kokonaisvalmennuksesta on prosenttia koululukuvuoden aikana. Kouluvalmennuksen on tarkoitus olla seuravalmennusta tukevaa mutta keskittyen kuitenkin selkeästi urheilijan henkilökohtaisen kehittymisen maksimointiin Sisällöt (mitä harjoitellaan) Ensimmäisenä kouluvuotena keskitytään henkilökohtaisen taidon analysointiin ja kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Toisena vuotena lajiharjoittelussa jatkuu voimakas taitopainotus, fysiikassa pyritään taitojen varmistamiseen ja samalla ohjelmoidun voimaharjoittelun kautta myös ominaisuuksien kehittämiseen. Kolmantena vuotena lajiharjoittelussa pysyy taidon kehittäminen mukana mutta sitä pyritään myös vakioimaan toistoharjoittelun kautta. Fysiikkaharjoittelussa pääpaino siirtyy vähitellen ominaisuuksien kehittämiseen, mikäli taitotasot sen sallivat. Neljäs vuosi on kolmannen tapainen, yksilökohtaisia eroja kuitenkin aiheuttavat pelaajien saavuttamat taito- ja sarjatasot sekä niiden vaatimat erot ohjelmoinnissa. Ohjelmointiin vaikuttavat myös omajoukkuetoiminta, pelaajien roolit, peliaika-asiat ja seurajoukkueiden tarpeet. Jaksokohtaisesti erot opiskelun ensimmäisinä vuosina ovat pieniä koska pääpaino on urheilijan henkilökohtaisessa kehittymisessä. Lukuvuosi pyritään menemään läpi tasaisesti kehittyen ja sitä mukaa harjoittelua koventaen. Poikkeuksena kevätjakso, jolloin huhti-toukokuussa harjoittelua monipuolistetaan myös muita lajeja käsittäväksi. Viimeisinä lukiovuosina pelaajien seura- ja joukkuekohtaiset tilanteet vaikuttavat enemmän jaksojen ohjelmointiin.

14 Perusviikon ohjelmoinnissa pojilla tiistai on voimaharjoituspäivä ja sekä keskiviikko, että perjantai lajiharjoituspäiviä. Tytöillä tiistai on lajiharjoituspäivä, keskiviikko voimaharjoituspäivä ja perjantai yhdistetty laji- ja voimaharjoituspäivä. Harjoituksissa keskitytään tekniikoiden analysointiin - myös videon avulla ja sen jälkeen henkilökohtaisilla harjoitteilla niiden kehittämiseen. Harjoitukset ovat enimmäkseen yksilö- tai pariharjoitteita, ryhmädrillejä käytetään niitä vähemmän. Myös erilaiset pienpelit kuuluvat ohjelmaan. Omaa vastuuta pyritään kasvattamaan antamalla itsenäisiä harjoitustehtäviä enemmän lukion kestäessä. Tämä mahdollistaa myös valmentajakeskeisemmän valmennuksen nuorimmille, jotka sitä myös enemmän tarvitsevat. Urheilijoiden kokonaisohjelmoinnista vastaavat poikien osalta pääasiassa seuravalmentajat joten malliviikot muodostuvat kullekin pelaajalle siltä pohjalta. Tyttöjen kokonaisohjelmoinnista vastaavat Lentopalloliiton Valtakunnallisen Valmennuskeskuksen valmentajat. Kummankin sulkupuolen valmennuksessa pyritään niin yksilölliseen valmentamiseen kuin se yhden valmentajan toteuttamana on mahdollista. Tähän vaikuttaa paljon valmentajan kokemus ja ammattitaito. Lentopallon osa-alueista käydään läpi kaikki oleelliset. Taktiset asiat varsinkin pelitilanteissa pyritään toteuttamaan niin hyvin kuin se valmennusryhmän kokoonpanosta ja koosta riippuen on mahdollista Lajin erityispiirteet Lentopallo on laji, jossa korostuvat fyysisyys, suoritustekniikka ja varmuus sekä monipuolisuus. Vain monipuolisella tekniikkaharjoittelulla ja suurella toistojen määrällä voidaan saavuttaa huipputaso. Fyysisesti lajin erityispiirre on hyppyjen suuri määrä sekä usein toistuva pallon lyöminen. Tämä vaatii erityistä huomiota keskivartalon stabiloivien lihasten voimatasoon, jalkojen ja olkapäiden harjoittamista sekä keskittymistä huoltavaan harjoitteluun.

15 SALIBANDY Yleistä Ryhmässä käy pelaajia kaikista Tampereen alueen seuroista. Näitä seuroja ovat Classic, Ilves, Koovee ja Nokian KrP. Harjoittelupaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus, Ruotulassa. Aamuharjoittelu on oman seurajoukkueen harjoittelua tukevaa ja monipuolistavaa harjoittelua. Tenniskeskuksella on monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin harjoituksiin. Harjoituksissa voi tehdä punttiharjoituksen, käydä lenkillä tai parantaa lajitekniikkaansa. Tavoitteet Kasvattaa pelaajia kokonaisvaltaisemmiksi urheilijoiksi. Pelaajien oman vastuun lisääminen ja opettaminen harjoittelussa. Sukupuolten hyväksyminen lajien sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaitojen parantamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Pallolliset harjoitteet ovat pääasiallisesti taitopainotteista. Pallon käsittelyä tehdään paljon yksin ja pareittain. Harjoitteisiin kuuluu paljon syöttö-, laukaus- ja pallonkäsittelyharjoituksia. Pienpelejä pelataan lähes jokaisessa harjoituskerralla. Jokaisella harjoituskerralla tehdään huoltavia harjoituksia esimerkiksi aitakävelyitä ja koordinaatioharjoituksia. Joka viikko tehdään myös keskivartaloa vahvistavia lihaskuntoharjoituksia. Keväällä ja syksyllä tehdään myös enemmän peruskuntoharjoittelua juoksemalla. Koko vuoden ajan on mahdollisuus tehdä aamuharjoituksissa kuntosali- tai juoksuharjoitus. Jokainen harjoitus päätetään lihashuollolliseen osioon. Samalla opetellaan omaa kehoa. Lajin erityispiirteet Alaraajojen loukkaantumisriski on suuri. Varsinkin nilkka- ja polvivammoja on lajissa valitettavan paljon. Näiden ennaltaehkäisyyn ja huoltavaan harjoitteluun on kaikessa harjoittelussa keskittyvä erityisellä huolella. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

16 SUUNNISTUS 5.1. Yleistä Urheilulukioharjoitukset keskittyvät lähes täysin tukiharjoitteluun ja henkilökohtaiseen kehittymiseen erityisesti nopeuden, voiman ja taitavuuden alueilla. Suunnistustaidon harjoittelu tapahtuu iltaisin Tampereen seudun aluevalmennusryhmän mukana. Myös ne sampolaiset suunnistajat, jotka eivät kuulu aluevalmennusryhmään, suorittavat käytännön taitoharjoitukset aluevalmennusryhmän mukana. Suunnistustaidon oppimisen tehostamiseksi sampolaiset voivat osallistua muutamiin leiripäiviin ja leireihin niin koulu- kuin loma-aikoinakin. Kehittävät kestävyysharjoitukset tehdään iltaisin omissa tai seuran harjoituksissa oman valmentajan laatimien suunnitelmien mukaan. Tamperelaisten seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kesken on sovittu urheilulukion aamuharjoitusten toimimisesta pääosin tukiharjoitteluna. Juoksutekniikkaharjoitukset pidetään talvella Pirkkahallissa, koulun salissa tai ulkona koulun lähikentillä. Voima- ja kuntopiiriharjoitukset pidetään koulun liikuntasalissa tai Pirkkahallin kuntosalissa. Suunnistuksen kilpailukausi ulottuu huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Tärkeimmät kilpailukauden ajankohdat ovat touko- ja syyskuu, jolloin kilpaillaan lajin SM-kilpailut. SM-kilpailujen vaikutus huomioidaan aamuharjoittelussa Tavoitteet Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti urheilijan lajitaitoja sekä antaa valmiudet omakohtaisen suunnistusajattelun tunnistamiseen ja kehittämiseen. Taidollinen tavoite on pyrkiä löytämään henkilökohtainen suunnistustekniikka, joka toimii muuttuvassa lajiympäristössä. Fyysisesti tavoite on antaa valmiudet riittävään ja kehittävään harjoitteluun omatoimisesti kouluajan ulkopuolella. Tiedollisena tavoitteena on antaa kattava kuva suunnistusharjoittelun monipuolisuudesta sekä siitä, että suunnistuksessa on yhtä monta tapaa kehittyä kuin on suunnistajiakin. Kouluvalmennus suunnitellaan urheilijoiden seuraharjoitukset huomioiden. Kouluvalmennus tukee seuraharjoittelua tuomalla harjoitteluun monipuolisuutta. Kokonaisvalmennuksessa koulun aamuharjoitteiden on tarkoitus antaa urheilijalle laadukas päivän toinen harjoitus kolme kertaa viikossa. Käytännössä kouluharjoittelu antaa näin virikkeitä ja kannustusta kouluajan ulkopuoliseen harjoitteluun. Aamuvalmennuksessa keskitytään erityisesti nopeuden, voiman, juoksutekniikan ja kehonhallinnan kehittämiseen sekä suunnistustaidon ja hallinnan kehittämiseen. Peruslähtökohtina ovat erilaisten harjoitusmuotojen oppiminen, säännölliseen harjoitteluun sopeutuminen ja valmennustiedon lisääminen Sisällöt (mitä harjoitellaan) Suunnistusryhmä harjoittelee pääosin yhdessä kuitenkin henkilökohtaiset erot huomioiden. Harjoittelu on jaettu opiskelun jaksojaon mukaan myös viiteen jaksoon. Harjoittelu korostaa monipuolista harjoittelua vammautumisriskiä vähentäen. JAKSO 1 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Pelit Suunnistustaidon kehittäminen JAKSO 2 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu

17 Juoksutekniikkaharjoittelu Vesijuoksu Suunnistustaitoharjoittelu Pelit Urheilijakeskustelut JAKSO 3 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 4 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 5 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Suunnistustaidon kehittäminen 5.4 Lajin erityispiirteet Suunnistus on erittäin monimuotoinen laji, joka vaatii vahvaa fyysistä suorituskykyä ja samalla toimivaa suunnistusajattelua ja ajattelun ohjausta. Lajin suorituspaikat ja -ympäristöt ovat aina erilaisia. Maastojen vaihtelevuus asettaa urheilijalle vaatimuksia vahvasta sopeutumiskyvystä erilaisiin tilanteisiin, suunnistustekniikka on pystyttävä pitämään virheettömänä niin hitaassa kuin nopeassa maastossa. Erilaiset maastot asettavat erilaisia haasteita suunnistustekniikalle ja sitä pystyy kehittämään keräämällä laajaa kokemusta eri maastoista oman ajattelun pohjaksi. Suunnistusajattelun kehittäminen aloitetaan ensin tunnistamalla henkilökohtaisesti oman ajattelun elementit suunnistustilanteessa. Näiden elementtien tunnistamisen jälkeen omaa ajatteluaan pystyy kehittämään säännöllisesti myös maastojen ulkopuolella mm. karttoja analysoimalla. Fyysisesti maastossa juokseminen asettaa vahvat vaatimukset hyvälle peruskunnolle. Lisäksi suunnistajan kokonaisvaltainen kehonhallinta, ketteryys ja koordinaatio-ominaisuudet ovat oleellisia tekijöitä. Maastossa juokseminen vaatii vahvaa juoksuvoimaa ja hyvä suunnistaja osaa juosta mäkisessä ja myös tasaisessa maastossa. Maastossa juokseminen rasittaa tukielimiä normaalia juoksua vähemmän mutta vastaavasti pehmeämpi maapohja lisää harjoittelun kokonaisrasitusta, mikä pitää huomioida lihashuollossa. Kun fyysinen suoritustaso on vahva, on suunnistusajattelua ja -tekniikkaa helpompi toteuttaa. Harjoittelun oleellinen osa on löytää oikea suhde fyysisen ja taidollisen harjoittelun kesken.

18 TENNIS Yleistä Tenniksen lukiovalmennus järjestetään yhteistyössä Tampereen Tennisseuran kilpavalmennuksen ja Tats Akatemian kanssa. Harjoituspaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus Ruotulassa ja valmennuksesta vastaavat Tampereen Tennisseuran ammattivalmentajat. Lukiovalmennus sidotaan osaksi pelaajan kokonaisvaltaista valmennussuunnitelmaa, ja niin pitkälle kuin mahdollista, pelaajien henkilökohtainen valmentaja vastaa myös aamuharjoituksista. Harjoituksia on kolmena aamuna viikossa ja niiden sisältö määräytyy valmennussuunnitelman mukaan. Lukiovalmennuksen määrä on tyypillisesti noin 20-30% pelaajan viikkoharjoittelun määrästä. Tavoitteet 1. Hyödyntää lukioharjoittelun mahdollistama harjoitusmäärien lisääminen ja rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyiset olosuhteet harjoitteluun. 2. Ohjata ja tukea pelaajan kokonaisvaltaista kasvua huippu-urheilijaksi. 3. Pelaajien maksimaalinen kehitys tenniksessä. Sisällöt Harjoitusten sisällöt määräytyvät jaksoittain valmennussuunnitelman mukaisesti. Tyypillisesti päivän ensimmäisessä harjoituksessa keskitytään taito-, toisto- ja liikkumisharjoitteluun sekä tarvittaessa henkilökohtaiseen valmennukseen pelaajan tarpeiden mukaisesti. Jokainen aamuharjoitus alkaa huolellisella alkulämmittelyllä ja lyhyellä fyysisellä harjoitusosiolla. Fysiikkaharjoitusten sisältö on pääasiassa valmistavaa, huoltavaa ja liikkuvuutta kehittävää koordinaatioharjoittelua. Varsinainen pidempi fyysinen harjoitus tehdään yleensä iltapäivällä. Lajin erityispiirteet Tennis on kilpailluin yksilöpeli maailmassa. Laji vaatii korkeaa koordinaatio- ja taitotasoa, erinomaista pelikäsitystä, monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia sekä huomattavaa henkistä vahvuutta. Tennis vaatii siis äärimmäistä monipuolisuutta mikä edellyttää korkeita harjoitus- ja ottelumääriä aivan juniori-iästä alkaen. Tenniksen poikkeuksellisen pitkä kilpailukausi (11kk) asettaa suuria haasteita harjoittelun ja kilpailemisen ohjelmointiin.

19

20 UINTI 5.1. Yleistä Aamuharjoitus on kolmesti viikossa; lukiolla on käyttövuorot Kalevan uintikeskuksessa siten, että tiistaiaamuna on kuntosali- ja voimaharjoitusvuoro sekä uintivuorot keskiviikko- ja perjantaiaamuina. Samassa ryhmässä harjoittelevat myös Pirkanmaan Taitokeskuksessa opiskelevat uimarit. Ryhmä tekee tiiviisti yhteistyötä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Tiistaiaamujen kuivaharjoite toteutetaan kunkin oman harjoitussuunnitelman mukaisesti. Viikon untiharjoitteissa pääpaino on monipuolisessa kestävyys tai nopeusharjoittelussa niin, että saman päivän iltana mikä tahansa oma harjoite on toteutettavissa maksimiteholla. Henkilökohtaisten valmentajien kanssa käydään läpi jokainen viikko ja yksilöllisiä toiveita toteutetaan esim kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistauduttaessa Tavoitteet - teknisen osaamisen ja taidon jatkuva kehittäminen yksilön omien ominaisuuksien edellyttämään maksimaaliseen tulokseen - uimarin tulisi ymmärtää lukioharjoittelun suoma mahdollisuus lisätä ja monipuolistaa omaa harjoitteluaan ja muistaa, että lukioharjoitus ei ole korvaava harjoitus - yksilöurheilulajin vaatiman henkisen voimavaran vankistaminen ja paineen sietokyvyn kehittäminen kilpailutilanteessa 5.3. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoittelusisältö ja rytmitys palvelevat lajin arvokilpailurytmiä. Yksi kolmesta aamuharjoituksesta on voimaharjoitus tai kuntopiiriharjoitus ja kaksi muuta ovat uintiharjoituksia, joiden sisältö suhteutetaan kunkin jakson sisältöön jakson painoalueiden mukaisesti. Jaksot rakennetaan tavoitteena huippusuorituksen saavuttamiseksi pääkilpailussa Lajin erityispiirteet Uinti on yksilöurheilulaji, jonka eliittiin pääsemiseksi harjoittelu monipuolisesti suunnataan. Uinnissa on eri lajeja ja eri matkoja, joten lajin sisältä löytyy niin sprinttereitä, kuin pitkän matkan uimareitakin. Kaikki tarvitsevat perusominaisuuksia kuten kestävyys, nopeus ja tekniset taidot. Kaikkia näitä osaalueita löytyy aamuharjoituksista. Pääkilpailujen lähestyessä on hyvä harjoitella myös aamuisin kovaa, jotta kilpailuissa optimaaliset suoritukset alkuerissäkin onnistuvat. Tällöin ohjelmia eriytetään, yhdessä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa suunnitellen. Uinnissa harjoittelu ja kilpailusuoritus tapahtuvat muussa väliaineessa kuin ilmassa, mikä edellyttää ominaisuuksia käyttää vesielementtiä hyväkseen mahdollisimman nopeaan etenemiseen siinä. Tämä taito on hyvin yksilöllistä. Uintisuoritus tapahtuu vaakasuorassa asennossa, mikä sekin on lajille ominainen erityspiirre.