URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA"

Transkriptio

1 Sa m p o 7 URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Urheiluvalmennuksen kurssit 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.2. Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa 2.3. Valmennuksen toteuttaminen Valmennus filosofia Valmennuksen järjestäminen Yhteistyö 3. Valmennuksen arviointi 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 4.2. Yleiset sisällöt 5. Lajiosat Lajikohtaisesti: 5.1. Yleistä 5.2. Tavoitteet 5.3. Sisällöt 5.4. Lajin erityispiirteet 1. Johdanto Opetushallituksen laatimien nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on laadittu Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityistehtävän mukaisen urheiluvalmennuksen koulukohtainen opetussuunnitelma. Pohjana on käytetty Suomen Olympiakomitean nimeämän työryhmän esitystä urheiluvalmennuksesta urheilulukiossa. Toisen asteen urheilun erityisen tehtävän saaneiden oppilaitosten toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea. Opetussuunnitelmatyötä varten Olympiakomitea kutsui koolle erillisen urheiluvalmennuksen opetussuunnitelmatyöryhmän, jossa oli edustettuina sekä oppilaitoksia että valtakunnallisia lajiliittoja. Työryhmän päämääränä oli, että urheilulukiot kirjaisivat koulukohtaiseen opetussuunnitelmaansa osion urheiluvalmennuksesta sisältäen valtakunnallisesti yhteisesti hyväksyttyjä valmennuksellisia, kasvatuksellisia ja opetusta tukevia tavoitteita. Opiskelija laatii omalta osaltaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisensuunnitelman pohjalta (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, s. 8). Urheilulinjan opiskelijat suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja ts. urheiluvalmennusta (Opetusministerin päätös , Dnro 170/430/2003).

2 2. Urheiluvalmennuksen kurssit Urheiluvalmennuskurssit ovat Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja. Urheilulukiolaisille urheiluvalmennuskurssit ovat erityistehtävän mukaisia koulukohtaisia kursseja. Erityistehtävän mukaisten kurssien vähimmäismäärä on urheilulinjan opiskelijalla 12, jonka tulee sisältää valmennusoppi I - kurssin (VOP I). Enimmäismäärä Sammon keskuslukiossa on Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tavoitteena oleva laaja-alainen yleissivistys ja riittävien valmiuksien antaminen lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin ovat tärkeitä myös nuoren urheilijan uran kannalta: toteutuessaan ne varmistavat opiskelujen jatkumisen lukion jälkeen urheilijan valitsemalla jatko-opintoalalla sekä antavat edellytykset elämän hallintaan myös muutoin urheiluharrastuksen rinnalla. Tavoitteena on korostaa lukion arvoperustaista elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta liittäen näihin avaimiin Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset perusteet Reilu Peli (SLU 2004, liitteenä). Opiskelevaa urheilijaa pyritään kasvattamaan aikuiseen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa Lukion arvoperustaa syventävät opetussuunnitelman perusteissa (s. 12) esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat kannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Yhteiseksi nimittäjäksi aihekokonaisuuksissa urheiluvalmennuksen näkökulmasta nousee urheilijan oman vastuun, aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi tapahtua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Urheiluvalmennus kykenee toteuttamaan tätä aihekokonaisuutta luomalla harjoitustilanteet yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, käytännön ja ammatillisilla valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä

3 tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat jatkuvana avaimena kohti nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelija itse pyrkii toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin Joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyväksi käyttöön. Viestintä- ja mediaosaaminen Mediaosaaminen lukiossa on sekä taitojen että tietojen oppimista. Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Varsinkin edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea, urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suurempiinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa Valmennuksen toteuttaminen Valmennusfilosofia Urheilulukiossa tapahtuvan valmennuksen tavoitteena on ohjata nuoret urheilijat säännölliseen, päämäärätietoiseen ja vastuulliseen harjoitteluun. Tämän seurauksena heillä on mahdollisuus kehittyä urheilijoina ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset ja menestys. Lisäksi valmennuksen tulee edistää urheilijoiden kasvua itsenäisinä ihmisinä, tukea heidän koulutustaan ja kannustaa heitä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Onnistuneen valmennuksen tärkeitä elementtejä ovat lajitaitojen lisäksi innostuneisuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus nuoren urheilijan kasvun edistämisestä, pedagogiset taidot, toimintaympäristön hallinta, vuorovaikutustaidot ja valmentajan halu itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen. Jotta nuoren urheilijan valmentautuminen olisi systemaattista ja hallittua, koulu koordinoi valmennukseen osallistuvien henkilöiden tehtäviä. Sen yhteydessä sovitaan valmennusryhmittäin tai urheilijakohtaisesti, kuka johtaa valmentautumisen kokonaisuutta ja miten lajiliittojen omat valmennuksen linjaukset on huomioitu. Jokaisen urheiluoppilaitosvalmentajan tulee miettiä, millaiselle arvopohjalle rakentaa oman

4 valmennustoimintansa. Hyviä yleisiä periaatteita ovat esimerkiksi: toisen ihmisen ja elämän kunnioitus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuu kasvatuksesta, avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen (SLU, Reilu Peli). Uudenlaisen valmennuskulttuurin tunnusmerkkeinä tulisi olla toiminnan iloisuus, myönteisyys ja vastuullisuus, jotka tukevat päämäärätietoista, innostunutta ja yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattavaa valmentautumista Valmennuksen järjestäminen Valmennuksesta vastaavat ammattitaitoiset valmentajat. Valmennus järjestetään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa hyödyntäen asianmukaisia ja nykyaikaisia välineitä. Valmennusryhmien koot ovat tarkoituksenmukaiset valmennuksen kokonaisresurssi huomioiden ja ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lajien erityispiirteet sekä eroavaisuudet urheilijoiden yksilöllisessä kehityksessä. Urheiluvalmennus järjestetään koulun toimesta aamupäivisin kolmena aamuna viikossa, jolloin urheilijan on mahdollista harjoitella kaksi kertaa päivässä. Valmennusta tarjotaan jokaisessa jaksossa. Valmennus on suunnitelmallista ja ohjelmoitua Yhteistyö Urheiluvalmennus on osa urheilijan päivittäistä harjoittelua, joka toteutetaan yhteistyössä urheiluoppilaitoksen, henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa. Toimiva yhteistyö mahdollistaa valmennuksen kokonaisvastuusta sopimisen ja kouluvalmennuksen roolin määrittelemisen urheilijan kokonaisharjoittelussa. Laji- ja koulukohtaisesti tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. 3. Urheiluvalmennuksen arviointi Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Valmentajat antavat urheilijoille sekä suullista että kirjallista palautetta. Suoritusmerkintä kurssilta edellyttää jatkuvaa näyttöä ja aktiivista osallistumista valmennukseen sekä harjoituspäiväkirjan pitoa. Opiskelijan valmennussuoritukset kirjataan jaksoittain ja käsitellään erillisessä valmentajapalaverissa lajeittain. 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 1. opiskelija kehittyy urheilijana sekä suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia 2. opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoiseen harjoitteluun 3. opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät 4. opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, jota kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään 5. valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussakin

5 6. valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemalla laadukkaasti, hyvin ja iloisesti 7. urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, jolloin kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita Yleiset sisällöt 1. Kokonaisvaltainen kehittäminen - tavoitteena tasapainoinen nuori, joka omaa hyvät elämänhallintataidot sekä ymmärryksen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen - urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot - yhteistyön kautta urheilijoille pyritään tarjoamaan opintoja ja urheilua tukevia palveluita, kuten fysioterapia, hieronta, urheilulääkäri, psykologin palvelut ja ravitsemukseen liittyvät palvelut. Tukipalvelut painottavat toiminnassaan erityisosaamisalueensa koulutusta ja ongelmien ennaltaehkäisyä. 2. Valmennuksen laatu - valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat - valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle - urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun - toimiva yhteistyö lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa - jatkuva valmentajakoulutus on osa koulun valmennuksen kehittämistä 3. Urheilijana kasvaminen - valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän jälkeen - psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa. Se ilmenee i. jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä ii. valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin iii. realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä iv. psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa, valmennuksen psykologia syventävänä kurssina, urheilupsykologipalvelut helposti saatavilla - urheilijoiden osallistuminen valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, toteuttamismuotoina esimerkiksi vuosittaiset keskustelutilaisuudet tai seminaarit 4. Valmennuksen monipuolisuus - kouluvalmennuksen painopisteenä lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen - valmentajien monipuolisen osaamisen kehittäminen eri lajien valmentajien yhteistyön kautta

6 VALMENNUSOPPI I (VOP I) Yleistä Valmennusoppi I on koulun erityistehtävään liittyviä opintoja, joka kaikkien koulun urheiluvalmennuksessa olevien opiskelijoiden tulee suorittaa ja joka sisältyy erityistehtävän mukaiseen 12 kurssin minimikokonaisuuteen. Kurssin aikana opiskelija rakentaa portfolion omasta lajistaan, itsestään urheilijana sekä tutustuu jonkin muun kuin oman lajin harjoitteluun. Portfolion runkona ovat kurssin alussa jaettava oppimismoniste sekä opiskelijan kirjoittamat esseet annetuista aiheista. Urheilijan uraan liittyvien teemojen kautta valmennusoppi käsitteleekin laajasti nuoren urheilijan kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Eri aihepiirien alustukset tapahtuvat yleisellä tasolla, mutta urheilija lähestyy niitä aina itsensä ja oman lajinsa kautta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä urheilun eri alojen asiantuntijoiden sekä koulun lajivalmentajien kanssa. Kurssin suorittaminen ja arviointi Kurssi suoritetaan yhtenä kokonaisena kurssina. Se arvostellaan suoritusmerkinnällä (S=hyväksytty, H=hylätty). Arvostelu perustuu opiskelijan tekemän portfolion tasoon sekä tuntiaktiivisuuteen. Kurssia ei voi tenttiä eikä korvata millään muulla, kuin toisen erityistehtävän saaneen urheilulukion vastaavalla kurssilla. Mahdolliset poissaolot korvataan opettajan antamilla lisätehtävillä sekä opetusmonisteessa olevilla tehtävillä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja kilpailuohjelmaansa. Valmennustietouden syventämisen kautta opiskelija pystyy paremmin tiedostamaan omaan kehittymiseensä liittyviä tekijöitä. Hän omaksuu paremmat tiedot ja taidot itsenäiseen valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja sitoutuu paremmin määrätietoiseen harjoiteluun. Kurssisisällöt Valmennusoppi koostuu seuraavista aihekokonaisuuksista - koulun käytänteisiin tutustuminen - urheilussa tarvittavat ominaisuudet; yleisesti, omassa lajissa, urheilijakohtaisesti - urheilijan kehittymiseen vaikuttavat tekijät - taidon kehittäminen - kestävyyden kehittäminen - voiman kehittäminen - nopeuden kehittäminen - henkinen valmentautuminen - ravinnon merkitys urheilijan kehittymiseen - antidopingtyö - ravintopäiväkirjan täyttö - toisen lajin harjoitteluun tutustuminen

7 VALMENNUSOPPI II (VOP II) Valmennusoppi II kurssi on urheilulukiolaisille valinnainen valmennusopin kurssi. Se käydään suorittamalla oman lajiliiton I-tason valmentajakoulutus. Kurssin suorittaminen tapahtuu omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Kurssimerkinnän saa lajiliiton I-tason valmentajakoulutuksesta saatavan kurssitodistuksen näyttämällä.

8 Jalkapallo 5.1. Yleistä Harjoittelumme kulkee käsi kädessä seurajoukkueharjoittelun kanssa. Eri harjoituskausilla tehdään seurajoukkueiden painottamia asioita. Aamuharjoittelu jakautuu samoihin harjoitusjaksoihin kuin harjoituskausi joukkueissakin: peruskuntokausi ja ylimenokausi (esim. vammojen hoitoa, lepoa). PERUSKUNTOKAUSI I: Pitkäkestoisia ja matala sykkeisiä harjoitteita. Maitohappokynnyksen kohottamista. PERUSKUNTOKAUSI II: Sykkeet korkeampia ,harjoitteet lyhyempiä. Intervalleja ja nopeuskestävyys jo mukana. Viimeistelykausi: Nopeita lyhytkestoisia trillin omaisia harjoitteita. Sykkeet lähellä maksimeita hetkellisesti. Maitohapottomia suorituksia Tavoitteet Edesauttaa yksilöiden henkilökohtaisten taitoasioiden kehittämisessä. Henkisten ominaisuuksien vahvistaminen. Ryhmässä toimimisen kehittäminen. Sukupuolten hyväksyminen lajin sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaito ja henkilökohtainen taktinen valmennus harmoniassa harjoituskausien vaatimien jaksotusten kanssa niin, että opiskelulla on pääpainopiste. Urheilijan sosiaalisten taitojen kehittäminen. Kasvaminen joukkuepelaajana Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoitteet ovat taitopainotteisia. Lihashuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Lämpö otetaan pääsääntöisesti pallolla. Alkuverryttelyyn on yhdistetty askellus (Ajaxharjoitukset) liikkuvuuden parantamiseksi. Henkilökohtaisia potku ja laukaisu harjoituksia tehdään lähes jokaisella harjoituskerralla. Pallon käsittely ja hallinta muodostavat pääosan harjoituksista. Pien- ja teemapelejä pelataan paljon pelitaktisten asioiden kehittämiseksi. Erilaisten ominaisuuksien kuten kestävyyden, voiman, nopeuden, henkilökohtaisen taidon ja joukkuetaktisen osaamisen yhdistäminen. Painopisteinä henkilökohtaisten taitojen ja joukkuetaktisen osaamisen kehittäminen ja muiden osa-alueiden ylläpitäminen sekä henkisen valmennuksen korostaminen. Henkilökohtaiset taitoharjoitteet yksin tai pienryhmissä. Pien-, alue-, ja kokojoukkuepelit eri muodoissaan. Kimmo- ja nopeusharjoitteet pallon kanssa Lajin erityispiirteet Loukkaantumisriskit ovat suuret. Lihashuollon merkitys kasvaa. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

9 JUDO 5.1 Yleistä a)opetusjärjestely Sammon urheilulukion judo-opetus tapahtuu urheiluakatemian aamuvalmentajan johdolla. Iltaharjoittelusta vastaa Tampereen Judon seuravalmentajat. b)harjoituspaikat Harjoitukset tapahtuvat pääsääntöisesti Nääshallilla. c)yhteistyötahot Suomen Judoliitto ry. Tampereen Judo ry. Varalan Urheiluopisto. d)kansainvälinen toiminta Jokainen urheilulukiolainen kuuluu ikäluokkansa edustusjoukkueeseen, jonka jonka mukana judoka osallistuu 1-5 kansainväliseen leiriin ulkomailla. Menestyksestä riippuen judoka osallistuu vuosittain 1-10 ulkomaiseen kilpailuun. Judon kilpailukaudet Pääasialliset kilpailukaudet lukioikäisillä painottuvat syys-marraskuulle, sekä maalis-toukokuulle. Harjoittelun progressiivisuus Jokaiselle urheilulukioon tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma harjoittelusta: yksilön lähtötasojen mukaan. Ensinmäisen lukiovuonna harjoitusmäärän nosto. Tavoitteena totuttaa urheilija ammattimaiseen harjoitteluun, säästymällä silti loukkaantumisilta ja sairastumisilta. Kahteen päiväharjoitukseen totuttautuminen. Toisena lukiovuonna harjoitusmäärät vakiintuvat. Harjoittelun tehoon ja sen ohjelmointiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa edustusryhmissään, sekä vähintään SM-tason. Vanhimmat judokat hakevat Lahden urheilukouluun ja Tampereen seudun Urheiluakatemiaan. 5.2 Tavoitteet a) taidolliset tavoitteet judovalmennuksessa. * oma vahva ja laaja tekniikkavalikoima. * oman tekniikan analysointi- ja kehittämistaidot. * painonpudotus b) fyysiset tavoitteet judovalmennuksessa * fyysinen kunto riittävää ammattimaiseen harjoitteluun. * voimataso ja lihaskestävyys riittävää omassa painoluokassa. * liikkuvuus normaali, ilman ongelmakohtia. c) tiedolliset taidot judovalmennuksessa. * painonhallinta, ravinto, ADT * kokonaisohjelmointi * psyykkinen valmennus Kouluvalmennuksen rooli judovalmennuksessa Kouluvalmennuksen tärkein rooli on varmistaa mm. fyysisen valmennuksen perustason luominen, jonka judovalmennus täydentää lajikohtaiseksi. 5.3 Lajin erityispiirteet

10 Painoluokkalaji ja siihen liittyvä painonhallinta tai pudotus saattaa aiheuttaa ulkopuoliselle hämmennystä. Painoapudottva saattaa olla ärtynyt, tai välinpitämätön muita kohtaan. Vaikka laji on yksilölaji on judoa vaikea harjoitella yksin. Myös erikokoiset judokat voivat harjoitella keskenäään soveltamalla harjoitusta. Judoka kehittyy vain saamalla tarpeeksi tasokasta vastusta omaan tasoonsa nähden. Tämän vuoksi, etenkin vanhempien opiskelijoiden tulee viimeisinä opiskeluvuosina lisätä ulkomaanleirityksiään kehityksen jatkuvuuden vuoksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijan ja viimeisenvuoden opiskelijan tasoerot ovat tässä vaiheessa huomattavat. Kotisaliharjoittelussa tasoerot eivät saa nousta harjoittelun esteeksi. Eritasoisten harjoitellessa keskenään jokainen saa uuden näkökulaman harjoittelusta, joka vie jokaista eteenpäin eri tavalla.

11 JÄÄKIEKKO 5.1. Yleistä Jääkiekossa toimii kolme opetusryhmää (tytöt, Ilves ja Tappara), jotka toimivat pääosin itsenäisesti, mutta myös yhteisesti. Ryhmillä on omat ohjaajat, jotka vastaavat ryhmän kokonaistoiminnasta. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Pirkanmaan taitokeskus, Ilves ja Tappara, jotka osallistuvat harjoitusvälineiden hankintaan sekä ohjaajien valintaan sekä resurssointiin. Ryhmät harjoittelevat Hakametsän jäähalleissa sekä niiden ympäristössä. Koulun lajivalmennus tapahtuu viidessä jaksossa, jotka sovitaan vuosittain. Harjoituksia ei pidetä koeviikoilla. Pääosin harjoittelu on jäällä tapahtuvaa lajiharjoittelua, joka tapahtuu lajin kilpailukaudella. Harjoittelun kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon eri ikäkausijoukkueiden kilpailuohjelma (sarja- / maajoukkue) sekä yksilökohtaisia kehittämistarpeita Tavoitteet Harjoittelun tavoitteena on tarjota pelaajalle lajin kehittyvien vaatimusten mukainen osaaminen. Lajiharjoittelussa tavoitteena on henkilökohtaisen lajitaidon (lajitekniikka, pelitaidot) kehittäminen. Harjoittelu on luonteeltaan pääosin aerobista. Fyysisessä harjoittelussa huomioidaan yksilökohtaisia tavoitteita. Lajitaitojen ja fyysisen harjoittelun yhteydessä opiskelijalle opetetaan myös lajitaidon yhteyttä nykyaikaiseen peliin sekä fyysisen kehittymisen perusteita. Kouluvalmennus on kokonaisvalmennusta tukeva ja täydentävä osa. Kehittymisen seuranta tapahtuu sekä koulu- että kokonaisvalmennuksen puolella jatkuvan arvioinnin prosessina Sisällöt (mitä harjoitellaan) Vuosi- ja jaksokohtaisesti harjoitellaan samoja pääteemoja, mutta yksilökohtaisesti voidaan opetussisältöjä tarvittaessa eriyttää opiskelijan edistymisen tai tarpeiden mukaisesti. Ensimmäisen lukuvuoden alussa harjoittelussa painotetaan perusasioiden (lajitekniikka) ja jaksamisen (lihashuolto ja aerobinen kestävyys) opetusta. Jakso- ja viikkokohtaisesti huomioidaan opiskelijan ja ryhmän kilpailukauden vaatimukset. Harjoituksissa käytetään monipuolisesti lajin harjoitusmenetelmiä. Pääosin harjoittelu tapahtuu lajitekniikka-, kierto- ja maalivahtiharjoitteiden (maalinteko) avulla. Harjoittelussa pelaajan itseohjautuvuus ja vastuunottokykyä kehitetään antamalla opiskelijalle mahdollisuuksia toteuttaa harjoitus tai harjoituksen osa itsenäisesti. Vanhempien opiskelijoiden annetaan osallistua harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Harjoittelussa tulee läpikäydä lajitekniikan perusasiat (luistelutekniikat, syötöt + vastaanotot, laukaukset, kiekonkäsittely ja harhauttaminen), pelitaidot ( pelikäsityksen kehittäminen) sekä fyysisen harjoittelun perusteet (voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus ja taito) Lajin erityispiirteet Opiskelijan kokonaiskuorma on lukuvuoden aikana todella suuri, koska lajin kilpailukausi on kokonaisuudessaan lukuvuoden aikana ja joukkuepelin vaatimukset edellyttävät pelaajalta osallistumista myös iltaisin tapahtuviin joukkueharjoituksiin, jossa pelaajan harjoittelun pääpaino on. Harjoitusryhmiin kuuluu eri sarjoissa ja maajoukkueissa pelaavia opiskelijoita, joten jakso- ja viikkorytmit ovat osittain yksilökohtaisia. Jääkiekko on joukkuelaji, jossa jokaisella pelipaikalla on omat erityisvaatimukset. Edistyneimmät pelaajat ovat mahdollisesti jo 2. vuosikurssin keväästä alkaen työsuhteessa liigajoukkueeseen, joka edellyttää erityisjärjestelyjä opiskelussa ja kouluvalmennuksessa.

12 KORIPALLO 5.1. Yleistä Tyttöjen ja poikien harjoittelu toteutetaan yhdessä ryhmässä Tavoitteet Lukioaikaan sijoittuvat harjoitusvuodet ovat erityisen tärkeitä valmistauduttaessa huippu-urheilijan uraan. Urheilulukio tarjoaa eteenpäin tähtäävälle pelaajalle mahdollisuuden harjoitella useamman kerran päivässä. Kouluvalmennuksen tarkoituksena ei ole rakentaa joukkuetta vaan edistää jokaisen pelaajan yksilöllistä kehittymistä. Uusien tasojen tavoittelu edellyttää pelaajalta sitoutumista säännölliseen, jatkuvaan ja nousujohteiseen harjoitteluun sekä halua järjestää elämä koripallon mukaan Sisällöt (mitä harjoitellaan) Koripalloilijoiden harjoitussuunnitelma on jaettu lukion jaksojärjestelmän mukaan viiteen jaksoon. Jokaisessa jaksossa on oma painopistealue, jonka kehittämiseen harjoittelussa kulloinkin keskitytään. Pääasiassa yksi osa-alue käydään vuoden aikana ainoastaan kertaalleen läpi, mutta lajin perustekniikat muodostavat perustan kaikkien jaksojen harjoittelulle. Perusajatuksena on, että eri osa-alueiden kehittyminen tukee kokonaisuuden eli monipuolisen pelitavan kehittymistä. Koripalloilijoiden harjoittelussa pääpaino on henkilökohtaisten perus- ja pelitaitojen kehittämisessä. Ominaisuusharjoittelu toteutetaan lajiharjoituksen yhteydessä.

13 LENTOPALLO 5.1. Yleistä Ryhmä työskentelee yhteistoimintaryhmänä Pirkanmaan ammattiopiston (Pirko) kanssa. Lajiharjoitukset pidetään pojille ja tytöille erikseen paikkoina Varalan urheiluopisto, Sammon Keskuslukio ja Pirko:n salit. Voimaharjoitukset pidetään Varalassa (tytöt) ja Pirko:n Koivistontien kuntosalilla (pojat). Valmennusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelaajien seurojen kanssa valmentajien yhteistyönä. Lentopallon kansalliset sarjat pyörivät koulun lukuvuoden aikana, samoin kuin juniorien SM-sarjat. Maajoukkuetapahtumia on junioreilla niin syys- kuin kevätkaudellakin. Kesä on peruskunto- ja -taitoharjoittelun aikaa. Lukioajan harjoittelu jaksottuu siten, että ensimmäisenä ja toisena lukuvuotena painotetaan voimakkaasti taitojen opettelua ja kehittämistä, kolmantena ja neljäntenä keskitytään enemmän toistoharjoittelun kautta vakioimaan ja kohottamaan taitotasoa. Lukuvuoden sisällä harjoittelun teemat noudattavat edellisen lisäksi kilpailukauden määrittämiä linjoja. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuoden alusta maalis-huhtikuulle asti on lajiharjoittelussa lajinomainen painotus ja huhti-toukokuussa harjoitellaan monipuolisesti ja myös muita lajeja. Voimaharjoittelu pyörii yksilöllisiin tavoitteisiin tähdäten nousujohteisesti koko lukuvuoden läpi. Jonkin verran ryhmät harjoittelevat yhteisharjoituksia läpi lukuvuoden. Tyttöjen osalta harjoittelu ja pelaaminen nivoutuvat kiinteänä osana Suomen Lentopalloliiton Tyttöjen Valtakunnallisen Valmennuskeskustoimintaan Tavoitteet Henkilökohtaisen taidon parantaminen kaikilla osa-alueilla on selkeästi päätavoite koko lentopallon lajivalmennuksessa. Fysiikkaharjoittelun tavoitteet ovat ensin perusharjoitteiden suoritustekniikoiden oppiminen, sitten niiden varmistaminen ja automatisointi ja sen jälkeen tavoitellaan varsinaisesti ominaisuuksien parantamista. Tiedolliset tavoitteet liittyvät valmentautumisen kokonaisuuden ymmärtämiseen, sen soveltamiseen käytännössä sekä kykenemiseen itsenäiseen ja omatoimiseen harjoitteluun osana harjoitusohjelman kokonaisuutta. Määrällisesti kouluvalmennuksen osuus kokonaisvalmennuksesta on prosenttia koululukuvuoden aikana. Kouluvalmennuksen on tarkoitus olla seuravalmennusta tukevaa mutta keskittyen kuitenkin selkeästi urheilijan henkilökohtaisen kehittymisen maksimointiin Sisällöt (mitä harjoitellaan) Ensimmäisenä kouluvuotena keskitytään henkilökohtaisen taidon analysointiin ja kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Toisena vuotena lajiharjoittelussa jatkuu voimakas taitopainotus, fysiikassa pyritään taitojen varmistamiseen ja samalla ohjelmoidun voimaharjoittelun kautta myös ominaisuuksien kehittämiseen. Kolmantena vuotena lajiharjoittelussa pysyy taidon kehittäminen mukana mutta sitä pyritään myös vakioimaan toistoharjoittelun kautta. Fysiikkaharjoittelussa pääpaino siirtyy vähitellen ominaisuuksien kehittämiseen, mikäli taitotasot sen sallivat. Neljäs vuosi on kolmannen tapainen, yksilökohtaisia eroja kuitenkin aiheuttavat pelaajien saavuttamat taito- ja sarjatasot sekä niiden vaatimat erot ohjelmoinnissa. Ohjelmointiin vaikuttavat myös omajoukkuetoiminta, pelaajien roolit, peliaika-asiat ja seurajoukkueiden tarpeet. Jaksokohtaisesti erot opiskelun ensimmäisinä vuosina ovat pieniä koska pääpaino on urheilijan henkilökohtaisessa kehittymisessä. Lukuvuosi pyritään menemään läpi tasaisesti kehittyen ja sitä mukaa harjoittelua koventaen. Poikkeuksena kevätjakso, jolloin huhti-toukokuussa harjoittelua monipuolistetaan myös muita lajeja käsittäväksi. Viimeisinä lukiovuosina pelaajien seura- ja joukkuekohtaiset tilanteet vaikuttavat enemmän jaksojen ohjelmointiin.

14 Perusviikon ohjelmoinnissa pojilla tiistai on voimaharjoituspäivä ja sekä keskiviikko, että perjantai lajiharjoituspäiviä. Tytöillä tiistai on lajiharjoituspäivä, keskiviikko voimaharjoituspäivä ja perjantai yhdistetty laji- ja voimaharjoituspäivä. Harjoituksissa keskitytään tekniikoiden analysointiin - myös videon avulla ja sen jälkeen henkilökohtaisilla harjoitteilla niiden kehittämiseen. Harjoitukset ovat enimmäkseen yksilö- tai pariharjoitteita, ryhmädrillejä käytetään niitä vähemmän. Myös erilaiset pienpelit kuuluvat ohjelmaan. Omaa vastuuta pyritään kasvattamaan antamalla itsenäisiä harjoitustehtäviä enemmän lukion kestäessä. Tämä mahdollistaa myös valmentajakeskeisemmän valmennuksen nuorimmille, jotka sitä myös enemmän tarvitsevat. Urheilijoiden kokonaisohjelmoinnista vastaavat poikien osalta pääasiassa seuravalmentajat joten malliviikot muodostuvat kullekin pelaajalle siltä pohjalta. Tyttöjen kokonaisohjelmoinnista vastaavat Lentopalloliiton Valtakunnallisen Valmennuskeskuksen valmentajat. Kummankin sulkupuolen valmennuksessa pyritään niin yksilölliseen valmentamiseen kuin se yhden valmentajan toteuttamana on mahdollista. Tähän vaikuttaa paljon valmentajan kokemus ja ammattitaito. Lentopallon osa-alueista käydään läpi kaikki oleelliset. Taktiset asiat varsinkin pelitilanteissa pyritään toteuttamaan niin hyvin kuin se valmennusryhmän kokoonpanosta ja koosta riippuen on mahdollista Lajin erityispiirteet Lentopallo on laji, jossa korostuvat fyysisyys, suoritustekniikka ja varmuus sekä monipuolisuus. Vain monipuolisella tekniikkaharjoittelulla ja suurella toistojen määrällä voidaan saavuttaa huipputaso. Fyysisesti lajin erityispiirre on hyppyjen suuri määrä sekä usein toistuva pallon lyöminen. Tämä vaatii erityistä huomiota keskivartalon stabiloivien lihasten voimatasoon, jalkojen ja olkapäiden harjoittamista sekä keskittymistä huoltavaan harjoitteluun.

15 SALIBANDY Yleistä Ryhmässä käy pelaajia kaikista Tampereen alueen seuroista. Näitä seuroja ovat Classic, Ilves, Koovee ja Nokian KrP. Harjoittelupaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus, Ruotulassa. Aamuharjoittelu on oman seurajoukkueen harjoittelua tukevaa ja monipuolistavaa harjoittelua. Tenniskeskuksella on monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin harjoituksiin. Harjoituksissa voi tehdä punttiharjoituksen, käydä lenkillä tai parantaa lajitekniikkaansa. Tavoitteet Kasvattaa pelaajia kokonaisvaltaisemmiksi urheilijoiksi. Pelaajien oman vastuun lisääminen ja opettaminen harjoittelussa. Sukupuolten hyväksyminen lajien sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaitojen parantamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Pallolliset harjoitteet ovat pääasiallisesti taitopainotteista. Pallon käsittelyä tehdään paljon yksin ja pareittain. Harjoitteisiin kuuluu paljon syöttö-, laukaus- ja pallonkäsittelyharjoituksia. Pienpelejä pelataan lähes jokaisessa harjoituskerralla. Jokaisella harjoituskerralla tehdään huoltavia harjoituksia esimerkiksi aitakävelyitä ja koordinaatioharjoituksia. Joka viikko tehdään myös keskivartaloa vahvistavia lihaskuntoharjoituksia. Keväällä ja syksyllä tehdään myös enemmän peruskuntoharjoittelua juoksemalla. Koko vuoden ajan on mahdollisuus tehdä aamuharjoituksissa kuntosali- tai juoksuharjoitus. Jokainen harjoitus päätetään lihashuollolliseen osioon. Samalla opetellaan omaa kehoa. Lajin erityispiirteet Alaraajojen loukkaantumisriski on suuri. Varsinkin nilkka- ja polvivammoja on lajissa valitettavan paljon. Näiden ennaltaehkäisyyn ja huoltavaan harjoitteluun on kaikessa harjoittelussa keskittyvä erityisellä huolella. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

16 SUUNNISTUS 5.1. Yleistä Urheilulukioharjoitukset keskittyvät lähes täysin tukiharjoitteluun ja henkilökohtaiseen kehittymiseen erityisesti nopeuden, voiman ja taitavuuden alueilla. Suunnistustaidon harjoittelu tapahtuu iltaisin Tampereen seudun aluevalmennusryhmän mukana. Myös ne sampolaiset suunnistajat, jotka eivät kuulu aluevalmennusryhmään, suorittavat käytännön taitoharjoitukset aluevalmennusryhmän mukana. Suunnistustaidon oppimisen tehostamiseksi sampolaiset voivat osallistua muutamiin leiripäiviin ja leireihin niin koulu- kuin loma-aikoinakin. Kehittävät kestävyysharjoitukset tehdään iltaisin omissa tai seuran harjoituksissa oman valmentajan laatimien suunnitelmien mukaan. Tamperelaisten seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kesken on sovittu urheilulukion aamuharjoitusten toimimisesta pääosin tukiharjoitteluna. Juoksutekniikkaharjoitukset pidetään talvella Pirkkahallissa, koulun salissa tai ulkona koulun lähikentillä. Voima- ja kuntopiiriharjoitukset pidetään koulun liikuntasalissa tai Pirkkahallin kuntosalissa. Suunnistuksen kilpailukausi ulottuu huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Tärkeimmät kilpailukauden ajankohdat ovat touko- ja syyskuu, jolloin kilpaillaan lajin SM-kilpailut. SM-kilpailujen vaikutus huomioidaan aamuharjoittelussa Tavoitteet Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti urheilijan lajitaitoja sekä antaa valmiudet omakohtaisen suunnistusajattelun tunnistamiseen ja kehittämiseen. Taidollinen tavoite on pyrkiä löytämään henkilökohtainen suunnistustekniikka, joka toimii muuttuvassa lajiympäristössä. Fyysisesti tavoite on antaa valmiudet riittävään ja kehittävään harjoitteluun omatoimisesti kouluajan ulkopuolella. Tiedollisena tavoitteena on antaa kattava kuva suunnistusharjoittelun monipuolisuudesta sekä siitä, että suunnistuksessa on yhtä monta tapaa kehittyä kuin on suunnistajiakin. Kouluvalmennus suunnitellaan urheilijoiden seuraharjoitukset huomioiden. Kouluvalmennus tukee seuraharjoittelua tuomalla harjoitteluun monipuolisuutta. Kokonaisvalmennuksessa koulun aamuharjoitteiden on tarkoitus antaa urheilijalle laadukas päivän toinen harjoitus kolme kertaa viikossa. Käytännössä kouluharjoittelu antaa näin virikkeitä ja kannustusta kouluajan ulkopuoliseen harjoitteluun. Aamuvalmennuksessa keskitytään erityisesti nopeuden, voiman, juoksutekniikan ja kehonhallinnan kehittämiseen sekä suunnistustaidon ja hallinnan kehittämiseen. Peruslähtökohtina ovat erilaisten harjoitusmuotojen oppiminen, säännölliseen harjoitteluun sopeutuminen ja valmennustiedon lisääminen Sisällöt (mitä harjoitellaan) Suunnistusryhmä harjoittelee pääosin yhdessä kuitenkin henkilökohtaiset erot huomioiden. Harjoittelu on jaettu opiskelun jaksojaon mukaan myös viiteen jaksoon. Harjoittelu korostaa monipuolista harjoittelua vammautumisriskiä vähentäen. JAKSO 1 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Pelit Suunnistustaidon kehittäminen JAKSO 2 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu

17 Juoksutekniikkaharjoittelu Vesijuoksu Suunnistustaitoharjoittelu Pelit Urheilijakeskustelut JAKSO 3 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 4 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 5 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Suunnistustaidon kehittäminen 5.4 Lajin erityispiirteet Suunnistus on erittäin monimuotoinen laji, joka vaatii vahvaa fyysistä suorituskykyä ja samalla toimivaa suunnistusajattelua ja ajattelun ohjausta. Lajin suorituspaikat ja -ympäristöt ovat aina erilaisia. Maastojen vaihtelevuus asettaa urheilijalle vaatimuksia vahvasta sopeutumiskyvystä erilaisiin tilanteisiin, suunnistustekniikka on pystyttävä pitämään virheettömänä niin hitaassa kuin nopeassa maastossa. Erilaiset maastot asettavat erilaisia haasteita suunnistustekniikalle ja sitä pystyy kehittämään keräämällä laajaa kokemusta eri maastoista oman ajattelun pohjaksi. Suunnistusajattelun kehittäminen aloitetaan ensin tunnistamalla henkilökohtaisesti oman ajattelun elementit suunnistustilanteessa. Näiden elementtien tunnistamisen jälkeen omaa ajatteluaan pystyy kehittämään säännöllisesti myös maastojen ulkopuolella mm. karttoja analysoimalla. Fyysisesti maastossa juokseminen asettaa vahvat vaatimukset hyvälle peruskunnolle. Lisäksi suunnistajan kokonaisvaltainen kehonhallinta, ketteryys ja koordinaatio-ominaisuudet ovat oleellisia tekijöitä. Maastossa juokseminen vaatii vahvaa juoksuvoimaa ja hyvä suunnistaja osaa juosta mäkisessä ja myös tasaisessa maastossa. Maastossa juokseminen rasittaa tukielimiä normaalia juoksua vähemmän mutta vastaavasti pehmeämpi maapohja lisää harjoittelun kokonaisrasitusta, mikä pitää huomioida lihashuollossa. Kun fyysinen suoritustaso on vahva, on suunnistusajattelua ja -tekniikkaa helpompi toteuttaa. Harjoittelun oleellinen osa on löytää oikea suhde fyysisen ja taidollisen harjoittelun kesken.

18 TENNIS Yleistä Tenniksen lukiovalmennus järjestetään yhteistyössä Tampereen Tennisseuran kilpavalmennuksen ja Tats Akatemian kanssa. Harjoituspaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus Ruotulassa ja valmennuksesta vastaavat Tampereen Tennisseuran ammattivalmentajat. Lukiovalmennus sidotaan osaksi pelaajan kokonaisvaltaista valmennussuunnitelmaa, ja niin pitkälle kuin mahdollista, pelaajien henkilökohtainen valmentaja vastaa myös aamuharjoituksista. Harjoituksia on kolmena aamuna viikossa ja niiden sisältö määräytyy valmennussuunnitelman mukaan. Lukiovalmennuksen määrä on tyypillisesti noin 20-30% pelaajan viikkoharjoittelun määrästä. Tavoitteet 1. Hyödyntää lukioharjoittelun mahdollistama harjoitusmäärien lisääminen ja rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyiset olosuhteet harjoitteluun. 2. Ohjata ja tukea pelaajan kokonaisvaltaista kasvua huippu-urheilijaksi. 3. Pelaajien maksimaalinen kehitys tenniksessä. Sisällöt Harjoitusten sisällöt määräytyvät jaksoittain valmennussuunnitelman mukaisesti. Tyypillisesti päivän ensimmäisessä harjoituksessa keskitytään taito-, toisto- ja liikkumisharjoitteluun sekä tarvittaessa henkilökohtaiseen valmennukseen pelaajan tarpeiden mukaisesti. Jokainen aamuharjoitus alkaa huolellisella alkulämmittelyllä ja lyhyellä fyysisellä harjoitusosiolla. Fysiikkaharjoitusten sisältö on pääasiassa valmistavaa, huoltavaa ja liikkuvuutta kehittävää koordinaatioharjoittelua. Varsinainen pidempi fyysinen harjoitus tehdään yleensä iltapäivällä. Lajin erityispiirteet Tennis on kilpailluin yksilöpeli maailmassa. Laji vaatii korkeaa koordinaatio- ja taitotasoa, erinomaista pelikäsitystä, monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia sekä huomattavaa henkistä vahvuutta. Tennis vaatii siis äärimmäistä monipuolisuutta mikä edellyttää korkeita harjoitus- ja ottelumääriä aivan juniori-iästä alkaen. Tenniksen poikkeuksellisen pitkä kilpailukausi (11kk) asettaa suuria haasteita harjoittelun ja kilpailemisen ohjelmointiin.

19

20 UINTI 5.1. Yleistä Aamuharjoitus on kolmesti viikossa; lukiolla on käyttövuorot Kalevan uintikeskuksessa siten, että tiistaiaamuna on kuntosali- ja voimaharjoitusvuoro sekä uintivuorot keskiviikko- ja perjantaiaamuina. Samassa ryhmässä harjoittelevat myös Pirkanmaan Taitokeskuksessa opiskelevat uimarit. Ryhmä tekee tiiviisti yhteistyötä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Tiistaiaamujen kuivaharjoite toteutetaan kunkin oman harjoitussuunnitelman mukaisesti. Viikon untiharjoitteissa pääpaino on monipuolisessa kestävyys tai nopeusharjoittelussa niin, että saman päivän iltana mikä tahansa oma harjoite on toteutettavissa maksimiteholla. Henkilökohtaisten valmentajien kanssa käydään läpi jokainen viikko ja yksilöllisiä toiveita toteutetaan esim kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistauduttaessa Tavoitteet - teknisen osaamisen ja taidon jatkuva kehittäminen yksilön omien ominaisuuksien edellyttämään maksimaaliseen tulokseen - uimarin tulisi ymmärtää lukioharjoittelun suoma mahdollisuus lisätä ja monipuolistaa omaa harjoitteluaan ja muistaa, että lukioharjoitus ei ole korvaava harjoitus - yksilöurheilulajin vaatiman henkisen voimavaran vankistaminen ja paineen sietokyvyn kehittäminen kilpailutilanteessa 5.3. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoittelusisältö ja rytmitys palvelevat lajin arvokilpailurytmiä. Yksi kolmesta aamuharjoituksesta on voimaharjoitus tai kuntopiiriharjoitus ja kaksi muuta ovat uintiharjoituksia, joiden sisältö suhteutetaan kunkin jakson sisältöön jakson painoalueiden mukaisesti. Jaksot rakennetaan tavoitteena huippusuorituksen saavuttamiseksi pääkilpailussa Lajin erityispiirteet Uinti on yksilöurheilulaji, jonka eliittiin pääsemiseksi harjoittelu monipuolisesti suunnataan. Uinnissa on eri lajeja ja eri matkoja, joten lajin sisältä löytyy niin sprinttereitä, kuin pitkän matkan uimareitakin. Kaikki tarvitsevat perusominaisuuksia kuten kestävyys, nopeus ja tekniset taidot. Kaikkia näitä osaalueita löytyy aamuharjoituksista. Pääkilpailujen lähestyessä on hyvä harjoitella myös aamuisin kovaa, jotta kilpailuissa optimaaliset suoritukset alkuerissäkin onnistuvat. Tällöin ohjelmia eriytetään, yhdessä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa suunnitellen. Uinnissa harjoittelu ja kilpailusuoritus tapahtuvat muussa väliaineessa kuin ilmassa, mikä edellyttää ominaisuuksia käyttää vesielementtiä hyväkseen mahdollisimman nopeaan etenemiseen siinä. Tämä taito on hyvin yksilöllistä. Uintisuoritus tapahtuu vaakasuorassa asennossa, mikä sekin on lajille ominainen erityspiirre.

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajat: Antti Harju Yhteystiedot: Antti Harju 0405838749 antti.harju@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Mikko Eskola Valmennuksen koordinointi ja ohjelmointi

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA URHEILUVALMENNUS Salpauksen johtokunnan hyväksymä 4.6.2013 Voimassa toistaiseksi alkaen 4.6.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI 1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen

Lisätiedot

Vasaramäen koulun liikuntalinja. Liikuntalinja on suunnattu liikunnasta kiinnostuneille ja liikunnallisesti lahjakkaille oppilaille.

Vasaramäen koulun liikuntalinja. Liikuntalinja on suunnattu liikunnasta kiinnostuneille ja liikunnallisesti lahjakkaille oppilaille. Vasaramäen koulun liikuntalinja Liikuntalinja on suunnattu liikunnasta kiinnostuneille ja liikunnallisesti lahjakkaille oppilaille. Liikuntalinjan yleiset tavoitteet Tavoitteet Urheilijana kasvaminen /

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto. Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa

Tampereen seudun ammattiopisto. Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa Tampereen seudun ammattiopisto Amerikkalainen jalkapallo Tampereen urheiluakatemiassa 4.12.2016 Urheiluoppilaitokset Sammon keskuslukion urheilulinja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Erityisen koulutustehtävän

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

ACK Maalivahtivalmennuslinja

ACK Maalivahtivalmennuslinja ACK Maalivahtivalmennuslinja 10.10.2016 Joonas Salmimäki ACK Maalivahtivalmentaja PELISÄÄNNÖT 1. Asenne ja halu kehittyä hyväksi maalivahdiksi 2. Kunnioitus valmentajaa, muita pelaajia ja maalivahteja

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU

NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU NUORTEN SUUNNISTAJIEN HARJOITTELU - VAUHTIA & MIELIKUVITUSTA! - Imatra/Lappeenranta 18.-19.5.2007 Janne Salmi SUUNNISTUS ON (pitkähkö ja fyysisesti vaihteleva) KESTÄVYYSLAJI Harjoitusmäärien on oltava

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason II Salibandyvalmentajakoulutus SBV2

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason II Salibandyvalmentajakoulutus SBV2 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason II Salibandyvalmentajakoulutus SBV2 www.salibandy.net Valmennuskoulutuksen lähtökohtia ja tavoitteita www.salibandy.net Valmennuskoulutuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

ICC Europe Howzat Text Finnish Version

ICC Europe Howzat Text Finnish Version ICC Europe Howzat Text Finnish Version Welcome to Howzat Text... Tervetuloa Howzatiin! Englannin ja Walesin krikettiliitto ECB:n valmentajakoulutus ja Euroopan krikettiliitto ICC Europe haluavat tarjota

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Uusimaa akatemiaryhmävalmennus 2015-2016 Valmentajat: Antti Örn Yhteystiedot: 044-5155505 antti.orn@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Valmennuksen koordinointi

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 43-49 TC Pariisi / syyslomaviikko U18 Maajoukkueleiri PAJ / Cadet Camp Lund Vko 43 Ma 19.10 Ti 20.10 Ke 21.10 To 22.10 Pe 23.10 La 24.10 Su 25.10 Aamu

Lisätiedot

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA

VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS-JUNIORIT ry. VALMENNUSLINJA VPS VALMENNUSLINJAN SISÄLTÖ KOKONAISVALTAINEN JA YKSILÖKESKEINEN VALMENTAMINEN VPS:SSA PELAAJAKEHITYKSEN TAVOITTEET IKÄKAUSIKOHTAINEN HARJOITTELU JA PAINOPISTEALUEET VPS

Lisätiedot

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LÄHTÖKOHDAT Ikäluokka=joukkue vaatii myös eriyttämistä yksilötasolla, jokaiselle sopivia haasteita. Pelaajien taitotaso noussut vaatii myös pelaajien yksilöllisen

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI 19.-20.5.2009, Vierumäki Suomen Jääkiekkoliitto / Erkka Westerlund 1 MENESTYSMUUTTUJAT 1. OSAAMINEN 2. OLOSUHTEET 3. HARRASTAJIEN MÄÄRÄ Suomen Jääkiekkoliitto 2 PELAAJAN

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Suomi on maailman paras salibandymaa. Strateginen tavoite vuonna 2028

Suomi on maailman paras salibandymaa. Strateginen tavoite vuonna 2028 SALIBANDY MAAJOUKKUETIE Suomi on maailman paras salibandymaa Strateginen tavoite vuonna 2028 3 Name of presentation Place lorum ipsum Käytännönläheinen kuvaus, minkälaisia asioita kokonaisvaltainen kehittymisen

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot