URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA"

Transkriptio

1 Sa m p o 7 URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUS SAMMON KESKUSLUKION OPETUSSUUNNITELMASSA SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Urheiluvalmennuksen kurssit 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 2.2. Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa 2.3. Valmennuksen toteuttaminen Valmennus filosofia Valmennuksen järjestäminen Yhteistyö 3. Valmennuksen arviointi 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 4.2. Yleiset sisällöt 5. Lajiosat Lajikohtaisesti: 5.1. Yleistä 5.2. Tavoitteet 5.3. Sisällöt 5.4. Lajin erityispiirteet 1. Johdanto Opetushallituksen laatimien nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on laadittu Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityistehtävän mukaisen urheiluvalmennuksen koulukohtainen opetussuunnitelma. Pohjana on käytetty Suomen Olympiakomitean nimeämän työryhmän esitystä urheiluvalmennuksesta urheilulukiossa. Toisen asteen urheilun erityisen tehtävän saaneiden oppilaitosten toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea. Opetussuunnitelmatyötä varten Olympiakomitea kutsui koolle erillisen urheiluvalmennuksen opetussuunnitelmatyöryhmän, jossa oli edustettuina sekä oppilaitoksia että valtakunnallisia lajiliittoja. Työryhmän päämääränä oli, että urheilulukiot kirjaisivat koulukohtaiseen opetussuunnitelmaansa osion urheiluvalmennuksesta sisältäen valtakunnallisesti yhteisesti hyväksyttyjä valmennuksellisia, kasvatuksellisia ja opetusta tukevia tavoitteita. Opiskelija laatii omalta osaltaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisensuunnitelman pohjalta (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, s. 8). Urheilulinjan opiskelijat suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja ts. urheiluvalmennusta (Opetusministerin päätös , Dnro 170/430/2003).

2 2. Urheiluvalmennuksen kurssit Urheiluvalmennuskurssit ovat Sammon keskuslukion opetusministeriöltä saaman erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja. Urheilulukiolaisille urheiluvalmennuskurssit ovat erityistehtävän mukaisia koulukohtaisia kursseja. Erityistehtävän mukaisten kurssien vähimmäismäärä on urheilulinjan opiskelijalla 12, jonka tulee sisältää valmennusoppi I - kurssin (VOP I). Enimmäismäärä Sammon keskuslukiossa on Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tavoitteena oleva laaja-alainen yleissivistys ja riittävien valmiuksien antaminen lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin ovat tärkeitä myös nuoren urheilijan uran kannalta: toteutuessaan ne varmistavat opiskelujen jatkumisen lukion jälkeen urheilijan valitsemalla jatko-opintoalalla sekä antavat edellytykset elämän hallintaan myös muutoin urheiluharrastuksen rinnalla. Tavoitteena on korostaa lukion arvoperustaista elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta liittäen näihin avaimiin Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset perusteet Reilu Peli (SLU 2004, liitteenä). Opiskelevaa urheilijaa pyritään kasvattamaan aikuiseen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa Lukion arvoperustaa syventävät opetussuunnitelman perusteissa (s. 12) esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat kannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Yhteiseksi nimittäjäksi aihekokonaisuuksissa urheiluvalmennuksen näkökulmasta nousee urheilijan oman vastuun, aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi tapahtua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Urheiluvalmennus kykenee toteuttamaan tätä aihekokonaisuutta luomalla harjoitustilanteet yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, käytännön ja ammatillisilla valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä

3 tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat jatkuvana avaimena kohti nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelija itse pyrkii toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin Joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyväksi käyttöön. Viestintä- ja mediaosaaminen Mediaosaaminen lukiossa on sekä taitojen että tietojen oppimista. Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Varsinkin edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea, urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suurempiinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa Valmennuksen toteuttaminen Valmennusfilosofia Urheilulukiossa tapahtuvan valmennuksen tavoitteena on ohjata nuoret urheilijat säännölliseen, päämäärätietoiseen ja vastuulliseen harjoitteluun. Tämän seurauksena heillä on mahdollisuus kehittyä urheilijoina ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset ja menestys. Lisäksi valmennuksen tulee edistää urheilijoiden kasvua itsenäisinä ihmisinä, tukea heidän koulutustaan ja kannustaa heitä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Onnistuneen valmennuksen tärkeitä elementtejä ovat lajitaitojen lisäksi innostuneisuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus nuoren urheilijan kasvun edistämisestä, pedagogiset taidot, toimintaympäristön hallinta, vuorovaikutustaidot ja valmentajan halu itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen. Jotta nuoren urheilijan valmentautuminen olisi systemaattista ja hallittua, koulu koordinoi valmennukseen osallistuvien henkilöiden tehtäviä. Sen yhteydessä sovitaan valmennusryhmittäin tai urheilijakohtaisesti, kuka johtaa valmentautumisen kokonaisuutta ja miten lajiliittojen omat valmennuksen linjaukset on huomioitu. Jokaisen urheiluoppilaitosvalmentajan tulee miettiä, millaiselle arvopohjalle rakentaa oman

4 valmennustoimintansa. Hyviä yleisiä periaatteita ovat esimerkiksi: toisen ihmisen ja elämän kunnioitus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuu kasvatuksesta, avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen (SLU, Reilu Peli). Uudenlaisen valmennuskulttuurin tunnusmerkkeinä tulisi olla toiminnan iloisuus, myönteisyys ja vastuullisuus, jotka tukevat päämäärätietoista, innostunutta ja yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattavaa valmentautumista Valmennuksen järjestäminen Valmennuksesta vastaavat ammattitaitoiset valmentajat. Valmennus järjestetään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa hyödyntäen asianmukaisia ja nykyaikaisia välineitä. Valmennusryhmien koot ovat tarkoituksenmukaiset valmennuksen kokonaisresurssi huomioiden ja ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lajien erityispiirteet sekä eroavaisuudet urheilijoiden yksilöllisessä kehityksessä. Urheiluvalmennus järjestetään koulun toimesta aamupäivisin kolmena aamuna viikossa, jolloin urheilijan on mahdollista harjoitella kaksi kertaa päivässä. Valmennusta tarjotaan jokaisessa jaksossa. Valmennus on suunnitelmallista ja ohjelmoitua Yhteistyö Urheiluvalmennus on osa urheilijan päivittäistä harjoittelua, joka toteutetaan yhteistyössä urheiluoppilaitoksen, henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa. Toimiva yhteistyö mahdollistaa valmennuksen kokonaisvastuusta sopimisen ja kouluvalmennuksen roolin määrittelemisen urheilijan kokonaisharjoittelussa. Laji- ja koulukohtaisesti tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. 3. Urheiluvalmennuksen arviointi Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Valmentajat antavat urheilijoille sekä suullista että kirjallista palautetta. Suoritusmerkintä kurssilta edellyttää jatkuvaa näyttöä ja aktiivista osallistumista valmennukseen sekä harjoituspäiväkirjan pitoa. Opiskelijan valmennussuoritukset kirjataan jaksoittain ja käsitellään erillisessä valmentajapalaverissa lajeittain. 4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt 4.1. Yleiset tavoitteet 1. opiskelija kehittyy urheilijana sekä suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia 2. opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoiseen harjoitteluun 3. opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät 4. opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, jota kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään 5. valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussakin

5 6. valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemalla laadukkaasti, hyvin ja iloisesti 7. urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, jolloin kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita Yleiset sisällöt 1. Kokonaisvaltainen kehittäminen - tavoitteena tasapainoinen nuori, joka omaa hyvät elämänhallintataidot sekä ymmärryksen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen - urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot - yhteistyön kautta urheilijoille pyritään tarjoamaan opintoja ja urheilua tukevia palveluita, kuten fysioterapia, hieronta, urheilulääkäri, psykologin palvelut ja ravitsemukseen liittyvät palvelut. Tukipalvelut painottavat toiminnassaan erityisosaamisalueensa koulutusta ja ongelmien ennaltaehkäisyä. 2. Valmennuksen laatu - valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat - valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle - urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun - toimiva yhteistyö lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa - jatkuva valmentajakoulutus on osa koulun valmennuksen kehittämistä 3. Urheilijana kasvaminen - valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän jälkeen - psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa. Se ilmenee i. jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä ii. valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin iii. realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä iv. psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa, valmennuksen psykologia syventävänä kurssina, urheilupsykologipalvelut helposti saatavilla - urheilijoiden osallistuminen valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, toteuttamismuotoina esimerkiksi vuosittaiset keskustelutilaisuudet tai seminaarit 4. Valmennuksen monipuolisuus - kouluvalmennuksen painopisteenä lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen - valmentajien monipuolisen osaamisen kehittäminen eri lajien valmentajien yhteistyön kautta

6 VALMENNUSOPPI I (VOP I) Yleistä Valmennusoppi I on koulun erityistehtävään liittyviä opintoja, joka kaikkien koulun urheiluvalmennuksessa olevien opiskelijoiden tulee suorittaa ja joka sisältyy erityistehtävän mukaiseen 12 kurssin minimikokonaisuuteen. Kurssin aikana opiskelija rakentaa portfolion omasta lajistaan, itsestään urheilijana sekä tutustuu jonkin muun kuin oman lajin harjoitteluun. Portfolion runkona ovat kurssin alussa jaettava oppimismoniste sekä opiskelijan kirjoittamat esseet annetuista aiheista. Urheilijan uraan liittyvien teemojen kautta valmennusoppi käsitteleekin laajasti nuoren urheilijan kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Eri aihepiirien alustukset tapahtuvat yleisellä tasolla, mutta urheilija lähestyy niitä aina itsensä ja oman lajinsa kautta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä urheilun eri alojen asiantuntijoiden sekä koulun lajivalmentajien kanssa. Kurssin suorittaminen ja arviointi Kurssi suoritetaan yhtenä kokonaisena kurssina. Se arvostellaan suoritusmerkinnällä (S=hyväksytty, H=hylätty). Arvostelu perustuu opiskelijan tekemän portfolion tasoon sekä tuntiaktiivisuuteen. Kurssia ei voi tenttiä eikä korvata millään muulla, kuin toisen erityistehtävän saaneen urheilulukion vastaavalla kurssilla. Mahdolliset poissaolot korvataan opettajan antamilla lisätehtävillä sekä opetusmonisteessa olevilla tehtävillä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää urheiluvalmennuksen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan harjoittelu- ja kilpailuohjelmaansa. Valmennustietouden syventämisen kautta opiskelija pystyy paremmin tiedostamaan omaan kehittymiseensä liittyviä tekijöitä. Hän omaksuu paremmat tiedot ja taidot itsenäiseen valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja sitoutuu paremmin määrätietoiseen harjoiteluun. Kurssisisällöt Valmennusoppi koostuu seuraavista aihekokonaisuuksista - koulun käytänteisiin tutustuminen - urheilussa tarvittavat ominaisuudet; yleisesti, omassa lajissa, urheilijakohtaisesti - urheilijan kehittymiseen vaikuttavat tekijät - taidon kehittäminen - kestävyyden kehittäminen - voiman kehittäminen - nopeuden kehittäminen - henkinen valmentautuminen - ravinnon merkitys urheilijan kehittymiseen - antidopingtyö - ravintopäiväkirjan täyttö - toisen lajin harjoitteluun tutustuminen

7 VALMENNUSOPPI II (VOP II) Valmennusoppi II kurssi on urheilulukiolaisille valinnainen valmennusopin kurssi. Se käydään suorittamalla oman lajiliiton I-tason valmentajakoulutus. Kurssin suorittaminen tapahtuu omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Kurssimerkinnän saa lajiliiton I-tason valmentajakoulutuksesta saatavan kurssitodistuksen näyttämällä.

8 Jalkapallo 5.1. Yleistä Harjoittelumme kulkee käsi kädessä seurajoukkueharjoittelun kanssa. Eri harjoituskausilla tehdään seurajoukkueiden painottamia asioita. Aamuharjoittelu jakautuu samoihin harjoitusjaksoihin kuin harjoituskausi joukkueissakin: peruskuntokausi ja ylimenokausi (esim. vammojen hoitoa, lepoa). PERUSKUNTOKAUSI I: Pitkäkestoisia ja matala sykkeisiä harjoitteita. Maitohappokynnyksen kohottamista. PERUSKUNTOKAUSI II: Sykkeet korkeampia ,harjoitteet lyhyempiä. Intervalleja ja nopeuskestävyys jo mukana. Viimeistelykausi: Nopeita lyhytkestoisia trillin omaisia harjoitteita. Sykkeet lähellä maksimeita hetkellisesti. Maitohapottomia suorituksia Tavoitteet Edesauttaa yksilöiden henkilökohtaisten taitoasioiden kehittämisessä. Henkisten ominaisuuksien vahvistaminen. Ryhmässä toimimisen kehittäminen. Sukupuolten hyväksyminen lajin sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaito ja henkilökohtainen taktinen valmennus harmoniassa harjoituskausien vaatimien jaksotusten kanssa niin, että opiskelulla on pääpainopiste. Urheilijan sosiaalisten taitojen kehittäminen. Kasvaminen joukkuepelaajana Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoitteet ovat taitopainotteisia. Lihashuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Lämpö otetaan pääsääntöisesti pallolla. Alkuverryttelyyn on yhdistetty askellus (Ajaxharjoitukset) liikkuvuuden parantamiseksi. Henkilökohtaisia potku ja laukaisu harjoituksia tehdään lähes jokaisella harjoituskerralla. Pallon käsittely ja hallinta muodostavat pääosan harjoituksista. Pien- ja teemapelejä pelataan paljon pelitaktisten asioiden kehittämiseksi. Erilaisten ominaisuuksien kuten kestävyyden, voiman, nopeuden, henkilökohtaisen taidon ja joukkuetaktisen osaamisen yhdistäminen. Painopisteinä henkilökohtaisten taitojen ja joukkuetaktisen osaamisen kehittäminen ja muiden osa-alueiden ylläpitäminen sekä henkisen valmennuksen korostaminen. Henkilökohtaiset taitoharjoitteet yksin tai pienryhmissä. Pien-, alue-, ja kokojoukkuepelit eri muodoissaan. Kimmo- ja nopeusharjoitteet pallon kanssa Lajin erityispiirteet Loukkaantumisriskit ovat suuret. Lihashuollon merkitys kasvaa. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

9 JUDO 5.1 Yleistä a)opetusjärjestely Sammon urheilulukion judo-opetus tapahtuu urheiluakatemian aamuvalmentajan johdolla. Iltaharjoittelusta vastaa Tampereen Judon seuravalmentajat. b)harjoituspaikat Harjoitukset tapahtuvat pääsääntöisesti Nääshallilla. c)yhteistyötahot Suomen Judoliitto ry. Tampereen Judo ry. Varalan Urheiluopisto. d)kansainvälinen toiminta Jokainen urheilulukiolainen kuuluu ikäluokkansa edustusjoukkueeseen, jonka jonka mukana judoka osallistuu 1-5 kansainväliseen leiriin ulkomailla. Menestyksestä riippuen judoka osallistuu vuosittain 1-10 ulkomaiseen kilpailuun. Judon kilpailukaudet Pääasialliset kilpailukaudet lukioikäisillä painottuvat syys-marraskuulle, sekä maalis-toukokuulle. Harjoittelun progressiivisuus Jokaiselle urheilulukioon tulevalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma harjoittelusta: yksilön lähtötasojen mukaan. Ensinmäisen lukiovuonna harjoitusmäärän nosto. Tavoitteena totuttaa urheilija ammattimaiseen harjoitteluun, säästymällä silti loukkaantumisilta ja sairastumisilta. Kahteen päiväharjoitukseen totuttautuminen. Toisena lukiovuonna harjoitusmäärät vakiintuvat. Harjoittelun tehoon ja sen ohjelmointiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa edustusryhmissään, sekä vähintään SM-tason. Vanhimmat judokat hakevat Lahden urheilukouluun ja Tampereen seudun Urheiluakatemiaan. 5.2 Tavoitteet a) taidolliset tavoitteet judovalmennuksessa. * oma vahva ja laaja tekniikkavalikoima. * oman tekniikan analysointi- ja kehittämistaidot. * painonpudotus b) fyysiset tavoitteet judovalmennuksessa * fyysinen kunto riittävää ammattimaiseen harjoitteluun. * voimataso ja lihaskestävyys riittävää omassa painoluokassa. * liikkuvuus normaali, ilman ongelmakohtia. c) tiedolliset taidot judovalmennuksessa. * painonhallinta, ravinto, ADT * kokonaisohjelmointi * psyykkinen valmennus Kouluvalmennuksen rooli judovalmennuksessa Kouluvalmennuksen tärkein rooli on varmistaa mm. fyysisen valmennuksen perustason luominen, jonka judovalmennus täydentää lajikohtaiseksi. 5.3 Lajin erityispiirteet

10 Painoluokkalaji ja siihen liittyvä painonhallinta tai pudotus saattaa aiheuttaa ulkopuoliselle hämmennystä. Painoapudottva saattaa olla ärtynyt, tai välinpitämätön muita kohtaan. Vaikka laji on yksilölaji on judoa vaikea harjoitella yksin. Myös erikokoiset judokat voivat harjoitella keskenäään soveltamalla harjoitusta. Judoka kehittyy vain saamalla tarpeeksi tasokasta vastusta omaan tasoonsa nähden. Tämän vuoksi, etenkin vanhempien opiskelijoiden tulee viimeisinä opiskeluvuosina lisätä ulkomaanleirityksiään kehityksen jatkuvuuden vuoksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijan ja viimeisenvuoden opiskelijan tasoerot ovat tässä vaiheessa huomattavat. Kotisaliharjoittelussa tasoerot eivät saa nousta harjoittelun esteeksi. Eritasoisten harjoitellessa keskenään jokainen saa uuden näkökulaman harjoittelusta, joka vie jokaista eteenpäin eri tavalla.

11 JÄÄKIEKKO 5.1. Yleistä Jääkiekossa toimii kolme opetusryhmää (tytöt, Ilves ja Tappara), jotka toimivat pääosin itsenäisesti, mutta myös yhteisesti. Ryhmillä on omat ohjaajat, jotka vastaavat ryhmän kokonaistoiminnasta. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Pirkanmaan taitokeskus, Ilves ja Tappara, jotka osallistuvat harjoitusvälineiden hankintaan sekä ohjaajien valintaan sekä resurssointiin. Ryhmät harjoittelevat Hakametsän jäähalleissa sekä niiden ympäristössä. Koulun lajivalmennus tapahtuu viidessä jaksossa, jotka sovitaan vuosittain. Harjoituksia ei pidetä koeviikoilla. Pääosin harjoittelu on jäällä tapahtuvaa lajiharjoittelua, joka tapahtuu lajin kilpailukaudella. Harjoittelun kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon eri ikäkausijoukkueiden kilpailuohjelma (sarja- / maajoukkue) sekä yksilökohtaisia kehittämistarpeita Tavoitteet Harjoittelun tavoitteena on tarjota pelaajalle lajin kehittyvien vaatimusten mukainen osaaminen. Lajiharjoittelussa tavoitteena on henkilökohtaisen lajitaidon (lajitekniikka, pelitaidot) kehittäminen. Harjoittelu on luonteeltaan pääosin aerobista. Fyysisessä harjoittelussa huomioidaan yksilökohtaisia tavoitteita. Lajitaitojen ja fyysisen harjoittelun yhteydessä opiskelijalle opetetaan myös lajitaidon yhteyttä nykyaikaiseen peliin sekä fyysisen kehittymisen perusteita. Kouluvalmennus on kokonaisvalmennusta tukeva ja täydentävä osa. Kehittymisen seuranta tapahtuu sekä koulu- että kokonaisvalmennuksen puolella jatkuvan arvioinnin prosessina Sisällöt (mitä harjoitellaan) Vuosi- ja jaksokohtaisesti harjoitellaan samoja pääteemoja, mutta yksilökohtaisesti voidaan opetussisältöjä tarvittaessa eriyttää opiskelijan edistymisen tai tarpeiden mukaisesti. Ensimmäisen lukuvuoden alussa harjoittelussa painotetaan perusasioiden (lajitekniikka) ja jaksamisen (lihashuolto ja aerobinen kestävyys) opetusta. Jakso- ja viikkokohtaisesti huomioidaan opiskelijan ja ryhmän kilpailukauden vaatimukset. Harjoituksissa käytetään monipuolisesti lajin harjoitusmenetelmiä. Pääosin harjoittelu tapahtuu lajitekniikka-, kierto- ja maalivahtiharjoitteiden (maalinteko) avulla. Harjoittelussa pelaajan itseohjautuvuus ja vastuunottokykyä kehitetään antamalla opiskelijalle mahdollisuuksia toteuttaa harjoitus tai harjoituksen osa itsenäisesti. Vanhempien opiskelijoiden annetaan osallistua harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Harjoittelussa tulee läpikäydä lajitekniikan perusasiat (luistelutekniikat, syötöt + vastaanotot, laukaukset, kiekonkäsittely ja harhauttaminen), pelitaidot ( pelikäsityksen kehittäminen) sekä fyysisen harjoittelun perusteet (voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus ja taito) Lajin erityispiirteet Opiskelijan kokonaiskuorma on lukuvuoden aikana todella suuri, koska lajin kilpailukausi on kokonaisuudessaan lukuvuoden aikana ja joukkuepelin vaatimukset edellyttävät pelaajalta osallistumista myös iltaisin tapahtuviin joukkueharjoituksiin, jossa pelaajan harjoittelun pääpaino on. Harjoitusryhmiin kuuluu eri sarjoissa ja maajoukkueissa pelaavia opiskelijoita, joten jakso- ja viikkorytmit ovat osittain yksilökohtaisia. Jääkiekko on joukkuelaji, jossa jokaisella pelipaikalla on omat erityisvaatimukset. Edistyneimmät pelaajat ovat mahdollisesti jo 2. vuosikurssin keväästä alkaen työsuhteessa liigajoukkueeseen, joka edellyttää erityisjärjestelyjä opiskelussa ja kouluvalmennuksessa.

12 KORIPALLO 5.1. Yleistä Tyttöjen ja poikien harjoittelu toteutetaan yhdessä ryhmässä Tavoitteet Lukioaikaan sijoittuvat harjoitusvuodet ovat erityisen tärkeitä valmistauduttaessa huippu-urheilijan uraan. Urheilulukio tarjoaa eteenpäin tähtäävälle pelaajalle mahdollisuuden harjoitella useamman kerran päivässä. Kouluvalmennuksen tarkoituksena ei ole rakentaa joukkuetta vaan edistää jokaisen pelaajan yksilöllistä kehittymistä. Uusien tasojen tavoittelu edellyttää pelaajalta sitoutumista säännölliseen, jatkuvaan ja nousujohteiseen harjoitteluun sekä halua järjestää elämä koripallon mukaan Sisällöt (mitä harjoitellaan) Koripalloilijoiden harjoitussuunnitelma on jaettu lukion jaksojärjestelmän mukaan viiteen jaksoon. Jokaisessa jaksossa on oma painopistealue, jonka kehittämiseen harjoittelussa kulloinkin keskitytään. Pääasiassa yksi osa-alue käydään vuoden aikana ainoastaan kertaalleen läpi, mutta lajin perustekniikat muodostavat perustan kaikkien jaksojen harjoittelulle. Perusajatuksena on, että eri osa-alueiden kehittyminen tukee kokonaisuuden eli monipuolisen pelitavan kehittymistä. Koripalloilijoiden harjoittelussa pääpaino on henkilökohtaisten perus- ja pelitaitojen kehittämisessä. Ominaisuusharjoittelu toteutetaan lajiharjoituksen yhteydessä.

13 LENTOPALLO 5.1. Yleistä Ryhmä työskentelee yhteistoimintaryhmänä Pirkanmaan ammattiopiston (Pirko) kanssa. Lajiharjoitukset pidetään pojille ja tytöille erikseen paikkoina Varalan urheiluopisto, Sammon Keskuslukio ja Pirko:n salit. Voimaharjoitukset pidetään Varalassa (tytöt) ja Pirko:n Koivistontien kuntosalilla (pojat). Valmennusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelaajien seurojen kanssa valmentajien yhteistyönä. Lentopallon kansalliset sarjat pyörivät koulun lukuvuoden aikana, samoin kuin juniorien SM-sarjat. Maajoukkuetapahtumia on junioreilla niin syys- kuin kevätkaudellakin. Kesä on peruskunto- ja -taitoharjoittelun aikaa. Lukioajan harjoittelu jaksottuu siten, että ensimmäisenä ja toisena lukuvuotena painotetaan voimakkaasti taitojen opettelua ja kehittämistä, kolmantena ja neljäntenä keskitytään enemmän toistoharjoittelun kautta vakioimaan ja kohottamaan taitotasoa. Lukuvuoden sisällä harjoittelun teemat noudattavat edellisen lisäksi kilpailukauden määrittämiä linjoja. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuoden alusta maalis-huhtikuulle asti on lajiharjoittelussa lajinomainen painotus ja huhti-toukokuussa harjoitellaan monipuolisesti ja myös muita lajeja. Voimaharjoittelu pyörii yksilöllisiin tavoitteisiin tähdäten nousujohteisesti koko lukuvuoden läpi. Jonkin verran ryhmät harjoittelevat yhteisharjoituksia läpi lukuvuoden. Tyttöjen osalta harjoittelu ja pelaaminen nivoutuvat kiinteänä osana Suomen Lentopalloliiton Tyttöjen Valtakunnallisen Valmennuskeskustoimintaan Tavoitteet Henkilökohtaisen taidon parantaminen kaikilla osa-alueilla on selkeästi päätavoite koko lentopallon lajivalmennuksessa. Fysiikkaharjoittelun tavoitteet ovat ensin perusharjoitteiden suoritustekniikoiden oppiminen, sitten niiden varmistaminen ja automatisointi ja sen jälkeen tavoitellaan varsinaisesti ominaisuuksien parantamista. Tiedolliset tavoitteet liittyvät valmentautumisen kokonaisuuden ymmärtämiseen, sen soveltamiseen käytännössä sekä kykenemiseen itsenäiseen ja omatoimiseen harjoitteluun osana harjoitusohjelman kokonaisuutta. Määrällisesti kouluvalmennuksen osuus kokonaisvalmennuksesta on prosenttia koululukuvuoden aikana. Kouluvalmennuksen on tarkoitus olla seuravalmennusta tukevaa mutta keskittyen kuitenkin selkeästi urheilijan henkilökohtaisen kehittymisen maksimointiin Sisällöt (mitä harjoitellaan) Ensimmäisenä kouluvuotena keskitytään henkilökohtaisen taidon analysointiin ja kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Toisena vuotena lajiharjoittelussa jatkuu voimakas taitopainotus, fysiikassa pyritään taitojen varmistamiseen ja samalla ohjelmoidun voimaharjoittelun kautta myös ominaisuuksien kehittämiseen. Kolmantena vuotena lajiharjoittelussa pysyy taidon kehittäminen mukana mutta sitä pyritään myös vakioimaan toistoharjoittelun kautta. Fysiikkaharjoittelussa pääpaino siirtyy vähitellen ominaisuuksien kehittämiseen, mikäli taitotasot sen sallivat. Neljäs vuosi on kolmannen tapainen, yksilökohtaisia eroja kuitenkin aiheuttavat pelaajien saavuttamat taito- ja sarjatasot sekä niiden vaatimat erot ohjelmoinnissa. Ohjelmointiin vaikuttavat myös omajoukkuetoiminta, pelaajien roolit, peliaika-asiat ja seurajoukkueiden tarpeet. Jaksokohtaisesti erot opiskelun ensimmäisinä vuosina ovat pieniä koska pääpaino on urheilijan henkilökohtaisessa kehittymisessä. Lukuvuosi pyritään menemään läpi tasaisesti kehittyen ja sitä mukaa harjoittelua koventaen. Poikkeuksena kevätjakso, jolloin huhti-toukokuussa harjoittelua monipuolistetaan myös muita lajeja käsittäväksi. Viimeisinä lukiovuosina pelaajien seura- ja joukkuekohtaiset tilanteet vaikuttavat enemmän jaksojen ohjelmointiin.

14 Perusviikon ohjelmoinnissa pojilla tiistai on voimaharjoituspäivä ja sekä keskiviikko, että perjantai lajiharjoituspäiviä. Tytöillä tiistai on lajiharjoituspäivä, keskiviikko voimaharjoituspäivä ja perjantai yhdistetty laji- ja voimaharjoituspäivä. Harjoituksissa keskitytään tekniikoiden analysointiin - myös videon avulla ja sen jälkeen henkilökohtaisilla harjoitteilla niiden kehittämiseen. Harjoitukset ovat enimmäkseen yksilö- tai pariharjoitteita, ryhmädrillejä käytetään niitä vähemmän. Myös erilaiset pienpelit kuuluvat ohjelmaan. Omaa vastuuta pyritään kasvattamaan antamalla itsenäisiä harjoitustehtäviä enemmän lukion kestäessä. Tämä mahdollistaa myös valmentajakeskeisemmän valmennuksen nuorimmille, jotka sitä myös enemmän tarvitsevat. Urheilijoiden kokonaisohjelmoinnista vastaavat poikien osalta pääasiassa seuravalmentajat joten malliviikot muodostuvat kullekin pelaajalle siltä pohjalta. Tyttöjen kokonaisohjelmoinnista vastaavat Lentopalloliiton Valtakunnallisen Valmennuskeskuksen valmentajat. Kummankin sulkupuolen valmennuksessa pyritään niin yksilölliseen valmentamiseen kuin se yhden valmentajan toteuttamana on mahdollista. Tähän vaikuttaa paljon valmentajan kokemus ja ammattitaito. Lentopallon osa-alueista käydään läpi kaikki oleelliset. Taktiset asiat varsinkin pelitilanteissa pyritään toteuttamaan niin hyvin kuin se valmennusryhmän kokoonpanosta ja koosta riippuen on mahdollista Lajin erityispiirteet Lentopallo on laji, jossa korostuvat fyysisyys, suoritustekniikka ja varmuus sekä monipuolisuus. Vain monipuolisella tekniikkaharjoittelulla ja suurella toistojen määrällä voidaan saavuttaa huipputaso. Fyysisesti lajin erityispiirre on hyppyjen suuri määrä sekä usein toistuva pallon lyöminen. Tämä vaatii erityistä huomiota keskivartalon stabiloivien lihasten voimatasoon, jalkojen ja olkapäiden harjoittamista sekä keskittymistä huoltavaan harjoitteluun.

15 SALIBANDY Yleistä Ryhmässä käy pelaajia kaikista Tampereen alueen seuroista. Näitä seuroja ovat Classic, Ilves, Koovee ja Nokian KrP. Harjoittelupaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus, Ruotulassa. Aamuharjoittelu on oman seurajoukkueen harjoittelua tukevaa ja monipuolistavaa harjoittelua. Tenniskeskuksella on monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin harjoituksiin. Harjoituksissa voi tehdä punttiharjoituksen, käydä lenkillä tai parantaa lajitekniikkaansa. Tavoitteet Kasvattaa pelaajia kokonaisvaltaisemmiksi urheilijoiksi. Pelaajien oman vastuun lisääminen ja opettaminen harjoittelussa. Sukupuolten hyväksyminen lajien sisällä ja kanssakäymisen parantaminen. Harjoittelun painopisteet ovat yksilötaitojen parantamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Pallolliset harjoitteet ovat pääasiallisesti taitopainotteista. Pallon käsittelyä tehdään paljon yksin ja pareittain. Harjoitteisiin kuuluu paljon syöttö-, laukaus- ja pallonkäsittelyharjoituksia. Pienpelejä pelataan lähes jokaisessa harjoituskerralla. Jokaisella harjoituskerralla tehdään huoltavia harjoituksia esimerkiksi aitakävelyitä ja koordinaatioharjoituksia. Joka viikko tehdään myös keskivartaloa vahvistavia lihaskuntoharjoituksia. Keväällä ja syksyllä tehdään myös enemmän peruskuntoharjoittelua juoksemalla. Koko vuoden ajan on mahdollisuus tehdä aamuharjoituksissa kuntosali- tai juoksuharjoitus. Jokainen harjoitus päätetään lihashuollolliseen osioon. Samalla opetellaan omaa kehoa. Lajin erityispiirteet Alaraajojen loukkaantumisriski on suuri. Varsinkin nilkka- ja polvivammoja on lajissa valitettavan paljon. Näiden ennaltaehkäisyyn ja huoltavaan harjoitteluun on kaikessa harjoittelussa keskittyvä erityisellä huolella. Joukkue koostuu useasta yksilöstä, joilla tulee olla erilaisia toisiaan vahvistavia ja tukevia ominaisuuksia. Sen lisäksi yksilössä on kehitettävä samanaikaisesti useita ominaisuuksia ylläpitäen jo hyvät ominaisuudet. Yksilöt ovat kahta eri sukupuolta ja näin ollen voiman ja fysiikan erot ovat suuria. Harjoitukset sovitetaan yhden valmentajan valvonnassa ja seurannassa.

16 SUUNNISTUS 5.1. Yleistä Urheilulukioharjoitukset keskittyvät lähes täysin tukiharjoitteluun ja henkilökohtaiseen kehittymiseen erityisesti nopeuden, voiman ja taitavuuden alueilla. Suunnistustaidon harjoittelu tapahtuu iltaisin Tampereen seudun aluevalmennusryhmän mukana. Myös ne sampolaiset suunnistajat, jotka eivät kuulu aluevalmennusryhmään, suorittavat käytännön taitoharjoitukset aluevalmennusryhmän mukana. Suunnistustaidon oppimisen tehostamiseksi sampolaiset voivat osallistua muutamiin leiripäiviin ja leireihin niin koulu- kuin loma-aikoinakin. Kehittävät kestävyysharjoitukset tehdään iltaisin omissa tai seuran harjoituksissa oman valmentajan laatimien suunnitelmien mukaan. Tamperelaisten seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kesken on sovittu urheilulukion aamuharjoitusten toimimisesta pääosin tukiharjoitteluna. Juoksutekniikkaharjoitukset pidetään talvella Pirkkahallissa, koulun salissa tai ulkona koulun lähikentillä. Voima- ja kuntopiiriharjoitukset pidetään koulun liikuntasalissa tai Pirkkahallin kuntosalissa. Suunnistuksen kilpailukausi ulottuu huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Tärkeimmät kilpailukauden ajankohdat ovat touko- ja syyskuu, jolloin kilpaillaan lajin SM-kilpailut. SM-kilpailujen vaikutus huomioidaan aamuharjoittelussa Tavoitteet Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti urheilijan lajitaitoja sekä antaa valmiudet omakohtaisen suunnistusajattelun tunnistamiseen ja kehittämiseen. Taidollinen tavoite on pyrkiä löytämään henkilökohtainen suunnistustekniikka, joka toimii muuttuvassa lajiympäristössä. Fyysisesti tavoite on antaa valmiudet riittävään ja kehittävään harjoitteluun omatoimisesti kouluajan ulkopuolella. Tiedollisena tavoitteena on antaa kattava kuva suunnistusharjoittelun monipuolisuudesta sekä siitä, että suunnistuksessa on yhtä monta tapaa kehittyä kuin on suunnistajiakin. Kouluvalmennus suunnitellaan urheilijoiden seuraharjoitukset huomioiden. Kouluvalmennus tukee seuraharjoittelua tuomalla harjoitteluun monipuolisuutta. Kokonaisvalmennuksessa koulun aamuharjoitteiden on tarkoitus antaa urheilijalle laadukas päivän toinen harjoitus kolme kertaa viikossa. Käytännössä kouluharjoittelu antaa näin virikkeitä ja kannustusta kouluajan ulkopuoliseen harjoitteluun. Aamuvalmennuksessa keskitytään erityisesti nopeuden, voiman, juoksutekniikan ja kehonhallinnan kehittämiseen sekä suunnistustaidon ja hallinnan kehittämiseen. Peruslähtökohtina ovat erilaisten harjoitusmuotojen oppiminen, säännölliseen harjoitteluun sopeutuminen ja valmennustiedon lisääminen Sisällöt (mitä harjoitellaan) Suunnistusryhmä harjoittelee pääosin yhdessä kuitenkin henkilökohtaiset erot huomioiden. Harjoittelu on jaettu opiskelun jaksojaon mukaan myös viiteen jaksoon. Harjoittelu korostaa monipuolista harjoittelua vammautumisriskiä vähentäen. JAKSO 1 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Pelit Suunnistustaidon kehittäminen JAKSO 2 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu

17 Juoksutekniikkaharjoittelu Vesijuoksu Suunnistustaitoharjoittelu Pelit Urheilijakeskustelut JAKSO 3 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 4 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Voimaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus JAKSO 5 Tukiharjoittelu Lihaskuntoharjoittelu Juoksutekniikkaharjoittelu Lihashuolto, liikkuvuus Suunnistustaidon kehittäminen 5.4 Lajin erityispiirteet Suunnistus on erittäin monimuotoinen laji, joka vaatii vahvaa fyysistä suorituskykyä ja samalla toimivaa suunnistusajattelua ja ajattelun ohjausta. Lajin suorituspaikat ja -ympäristöt ovat aina erilaisia. Maastojen vaihtelevuus asettaa urheilijalle vaatimuksia vahvasta sopeutumiskyvystä erilaisiin tilanteisiin, suunnistustekniikka on pystyttävä pitämään virheettömänä niin hitaassa kuin nopeassa maastossa. Erilaiset maastot asettavat erilaisia haasteita suunnistustekniikalle ja sitä pystyy kehittämään keräämällä laajaa kokemusta eri maastoista oman ajattelun pohjaksi. Suunnistusajattelun kehittäminen aloitetaan ensin tunnistamalla henkilökohtaisesti oman ajattelun elementit suunnistustilanteessa. Näiden elementtien tunnistamisen jälkeen omaa ajatteluaan pystyy kehittämään säännöllisesti myös maastojen ulkopuolella mm. karttoja analysoimalla. Fyysisesti maastossa juokseminen asettaa vahvat vaatimukset hyvälle peruskunnolle. Lisäksi suunnistajan kokonaisvaltainen kehonhallinta, ketteryys ja koordinaatio-ominaisuudet ovat oleellisia tekijöitä. Maastossa juokseminen vaatii vahvaa juoksuvoimaa ja hyvä suunnistaja osaa juosta mäkisessä ja myös tasaisessa maastossa. Maastossa juokseminen rasittaa tukielimiä normaalia juoksua vähemmän mutta vastaavasti pehmeämpi maapohja lisää harjoittelun kokonaisrasitusta, mikä pitää huomioida lihashuollossa. Kun fyysinen suoritustaso on vahva, on suunnistusajattelua ja -tekniikkaa helpompi toteuttaa. Harjoittelun oleellinen osa on löytää oikea suhde fyysisen ja taidollisen harjoittelun kesken.

18 TENNIS Yleistä Tenniksen lukiovalmennus järjestetään yhteistyössä Tampereen Tennisseuran kilpavalmennuksen ja Tats Akatemian kanssa. Harjoituspaikkana toimii Tampereen Tenniskeskus Ruotulassa ja valmennuksesta vastaavat Tampereen Tennisseuran ammattivalmentajat. Lukiovalmennus sidotaan osaksi pelaajan kokonaisvaltaista valmennussuunnitelmaa, ja niin pitkälle kuin mahdollista, pelaajien henkilökohtainen valmentaja vastaa myös aamuharjoituksista. Harjoituksia on kolmena aamuna viikossa ja niiden sisältö määräytyy valmennussuunnitelman mukaan. Lukiovalmennuksen määrä on tyypillisesti noin 20-30% pelaajan viikkoharjoittelun määrästä. Tavoitteet 1. Hyödyntää lukioharjoittelun mahdollistama harjoitusmäärien lisääminen ja rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyiset olosuhteet harjoitteluun. 2. Ohjata ja tukea pelaajan kokonaisvaltaista kasvua huippu-urheilijaksi. 3. Pelaajien maksimaalinen kehitys tenniksessä. Sisällöt Harjoitusten sisällöt määräytyvät jaksoittain valmennussuunnitelman mukaisesti. Tyypillisesti päivän ensimmäisessä harjoituksessa keskitytään taito-, toisto- ja liikkumisharjoitteluun sekä tarvittaessa henkilökohtaiseen valmennukseen pelaajan tarpeiden mukaisesti. Jokainen aamuharjoitus alkaa huolellisella alkulämmittelyllä ja lyhyellä fyysisellä harjoitusosiolla. Fysiikkaharjoitusten sisältö on pääasiassa valmistavaa, huoltavaa ja liikkuvuutta kehittävää koordinaatioharjoittelua. Varsinainen pidempi fyysinen harjoitus tehdään yleensä iltapäivällä. Lajin erityispiirteet Tennis on kilpailluin yksilöpeli maailmassa. Laji vaatii korkeaa koordinaatio- ja taitotasoa, erinomaista pelikäsitystä, monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia sekä huomattavaa henkistä vahvuutta. Tennis vaatii siis äärimmäistä monipuolisuutta mikä edellyttää korkeita harjoitus- ja ottelumääriä aivan juniori-iästä alkaen. Tenniksen poikkeuksellisen pitkä kilpailukausi (11kk) asettaa suuria haasteita harjoittelun ja kilpailemisen ohjelmointiin.

19

20 UINTI 5.1. Yleistä Aamuharjoitus on kolmesti viikossa; lukiolla on käyttövuorot Kalevan uintikeskuksessa siten, että tiistaiaamuna on kuntosali- ja voimaharjoitusvuoro sekä uintivuorot keskiviikko- ja perjantaiaamuina. Samassa ryhmässä harjoittelevat myös Pirkanmaan Taitokeskuksessa opiskelevat uimarit. Ryhmä tekee tiiviisti yhteistyötä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Tiistaiaamujen kuivaharjoite toteutetaan kunkin oman harjoitussuunnitelman mukaisesti. Viikon untiharjoitteissa pääpaino on monipuolisessa kestävyys tai nopeusharjoittelussa niin, että saman päivän iltana mikä tahansa oma harjoite on toteutettavissa maksimiteholla. Henkilökohtaisten valmentajien kanssa käydään läpi jokainen viikko ja yksilöllisiä toiveita toteutetaan esim kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistauduttaessa Tavoitteet - teknisen osaamisen ja taidon jatkuva kehittäminen yksilön omien ominaisuuksien edellyttämään maksimaaliseen tulokseen - uimarin tulisi ymmärtää lukioharjoittelun suoma mahdollisuus lisätä ja monipuolistaa omaa harjoitteluaan ja muistaa, että lukioharjoitus ei ole korvaava harjoitus - yksilöurheilulajin vaatiman henkisen voimavaran vankistaminen ja paineen sietokyvyn kehittäminen kilpailutilanteessa 5.3. Sisällöt (mitä harjoitellaan) Harjoittelusisältö ja rytmitys palvelevat lajin arvokilpailurytmiä. Yksi kolmesta aamuharjoituksesta on voimaharjoitus tai kuntopiiriharjoitus ja kaksi muuta ovat uintiharjoituksia, joiden sisältö suhteutetaan kunkin jakson sisältöön jakson painoalueiden mukaisesti. Jaksot rakennetaan tavoitteena huippusuorituksen saavuttamiseksi pääkilpailussa Lajin erityispiirteet Uinti on yksilöurheilulaji, jonka eliittiin pääsemiseksi harjoittelu monipuolisesti suunnataan. Uinnissa on eri lajeja ja eri matkoja, joten lajin sisältä löytyy niin sprinttereitä, kuin pitkän matkan uimareitakin. Kaikki tarvitsevat perusominaisuuksia kuten kestävyys, nopeus ja tekniset taidot. Kaikkia näitä osaalueita löytyy aamuharjoituksista. Pääkilpailujen lähestyessä on hyvä harjoitella myös aamuisin kovaa, jotta kilpailuissa optimaaliset suoritukset alkuerissäkin onnistuvat. Tällöin ohjelmia eriytetään, yhdessä uimareiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa suunnitellen. Uinnissa harjoittelu ja kilpailusuoritus tapahtuvat muussa väliaineessa kuin ilmassa, mikä edellyttää ominaisuuksia käyttää vesielementtiä hyväkseen mahdollisimman nopeaan etenemiseen siinä. Tämä taito on hyvin yksilöllistä. Uintisuoritus tapahtuu vaakasuorassa asennossa, mikä sekin on lajille ominainen erityspiirre.

PSYL:n URHEILULUKIO URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA VISIO 2. URHEILUVALMENNUKSEN LÄHTÖKOHDAT

PSYL:n URHEILULUKIO URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA VISIO 2. URHEILUVALMENNUKSEN LÄHTÖKOHDAT PSYL:n URHEILULUKIO URHEILUVALMENNUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA VISIO 2. URHEILUVALMENNUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.2 LUKIO-OPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMA URHEILUVALMENNUKSEN TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA URHEILUVALMENNUS Salpauksen johtokunnan hyväksymä 4.6.2013 Voimassa toistaiseksi alkaen 4.6.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden

Lisätiedot

lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja

lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja haukilahden lukio lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja Lukio-opiskelun ja urheiluvalmennuksen yhdistäminen Haukilahden lukiossa Urheilulinja muodostuu pääosin painopistelajeista (golf, jalkapallo,

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI 1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

nopeus. tio, oman tekniikan Kisapäivä Judoharjoitus hiominen. Paikka/aika Lah 8:00-9:30 Lepo Lah 8:00-9:30 Lepo Lähtö Tartoon Tarto Tarto

nopeus. tio, oman tekniikan Kisapäivä Judoharjoitus hiominen. Paikka/aika Lah 8:00-9:30 Lepo Lah 8:00-9:30 Lepo Lähtö Tartoon Tarto Tarto PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 46-53 U23 EM / Kaimu Keerak Vko 46 Ma 9.11 Ti 10.11 Ke 11.11 To 12.11 Pe 13.11 La 14.11 Su 15.11 Aamu Judo Judo Kaimu Keeraku Kaimu Keeraku Kaimu Keeraku

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto.

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto. URHEILUAKATEMIAT Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi 10 JWOC-mitalit 2003-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA SVEITSI 1 0 2003

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto... 11

Sisällys. 1. Johdanto... 11 Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Haukilahden lukion urheiluvalmennus

Haukilahden lukion urheiluvalmennus Haukilahden lukion urheiluvalmennus Urheilulinjalle haku Urheilijastatus Heikki Taskinen / 22.11.2015 Urheiluvalmennuksen koordinaattori Haukilahden lukio Suunnitelmallista ja joustavaa lukio-opiskelun

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

3. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT FORSSAN SALAMAN LAPSI- JA NUORISOVAIHEEN YLEISURHEILUSSA (= mitä on hyvä harjoittelu/valmennus?)

3. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT FORSSAN SALAMAN LAPSI- JA NUORISOVAIHEEN YLEISURHEILUSSA (= mitä on hyvä harjoittelu/valmennus?) 1. JOHDANTO Käsissäsi on Forssan Salaman nuorisovalmennuksen käsikirja. Sen tehtävänä on kuvata valmennuslinjausta, minkä mukaisesti ohjaus- ja valmennustoimintaa pyritään seurassamme toteuttamaan ja kehittämään.

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Uusimaa akatemiaryhmävalmennus 2015-2016 Valmentajat: Antti Örn Yhteystiedot: 044-5155505 antti.orn@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Valmennuksen koordinointi

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 2 Lähtötilanne Sukupolvenvaihdos käynnissä, 2-4 vuoden näkymä miesten osalta hyvä, naisissa kapeampi pohja. Uudet päävalmentajat luovat uutta kulttuuria, positiivista!

Lisätiedot

Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG)

Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Liite nro 29 75 11.12.2012 5.19.4 LIIKUNTA / GOLFVALMENNUS (LIG) Opetuksen tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on tukea ja kannustaa nuoren urheilijan uraa tukemalla hänen henkistä, fyysistä ja sosiaalista

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN 1 (6 ) URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN hakee lukiolain (629 / 1998) 4 : n mukaista koulutuksen järjestämistavan muutosta ja urheilun erityistä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 43-49 TC Pariisi / syyslomaviikko U18 Maajoukkueleiri PAJ / Cadet Camp Lund Vko 43 Ma 19.10 Ti 20.10 Ke 21.10 To 22.10 Pe 23.10 La 24.10 Su 25.10 Aamu

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot