Kasvu kahden lajin huipulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvu kahden lajin huipulle"

Transkriptio

1 Lukijan kynästä Teema: Naisfutis Kesäkuu Suomalainen nuori maajoukkuepelaaja, Miklun ikäinen, tekee yksikseen pallon kanssa harjoitteita erinomaisessa kunnossa olevan nurmikentän reunalla. Samaan aikaan kentällä ollut vieras joukkue on antanut luvan. Kentänhoitaja poistaa pelaajan alueelta, nurmi ei kestä kulutusta. Kotiin nöyränä, matkalla pohtii, että olisikohan Miklulle... Kasvu kahden lajin huipulle saattajana yli 30 valmentajaa Paikka: Puistolan nurmi, Helsinki Urheilija: Elisa Simonen, s Jalkapallo: PuiU / FC Puistola , MPS Salibandy: Tapanilan Erä naisten ja yli 50 nuorten maaottelua, 38 salibandymaaottelua Elokuu Ottelu Pukinmäen kentällä, pelaaja tekee nopean käännöksen, pohjeluu sijoiltaan ja paukahtaa poikki. Ambulanssilla sairaalaan, tuskainen uneton yö, aamulla luun päät ruuveilla yhteen. Joulukuussa paluu ensimmäisen kerran salibandykentälle, toukokuussa MM-pronssia Sveitsissä. Kesäkuussa 2003 ensimmäisen kerran nurmelle, lokakuussa tuplamitalit kaulaan. Syksyllä pohdintaa opiskelun lomassa, onko jalkapallo kaiken tämän arvoista? Jokaisella urheilijalla on oma tarinansa, tämä on kertomusta lahjakkaan tytön matkasta ja kasvusta kahden lajin mjpelaajaksi. Matkasta, jota 22 ikävuoteen mennessä ovat olleet viemässä eteenpäin yli 30 eri valmentajaa. Matkasta, jossa raha ei ole merkinnyt mitään. Matkasta, jossa on menestystä ja kolhuja ja jossa elämän realiteetti, mitä urheilun jälkeen, on lopulta vastassa. Millainen on yhden naisurheilijan kasvun kaari, miten se on edennyt vanhemman näkökulmasta katsottuna? 20 Leikkimaailmaa Jokainen huippu-urheilija on lahjakas liikunnallisesti. Siinä kolmen vanhana Elisasta selvästi näki, että jotain aivan erikoisia kykyjä hänellä on, kun vertailukohtana oli kaksi tavallisen lahjakasta vanhempaa sisarta. Lisäksi innostusta riitti, ei kai liikunnallisesti aktiivista lasta pystyisi mikään voima ankkuroimaan paikalleen. Ohjattu jalkapalloilu seurassa alkoi 8- vuotiaana. Pari vuotta vanhempi sporttinen naapurintyttö, Tuire Havia, houkutteli mukaan PuiU:n harjoituksiin. Kodin vaikutusta lajin valintaan ei ollut, perheessä ei oltu harrastettu jalkapalloa, mutta kilpaurheilusta oli paljon kokemuksia. Parilla puhelinsoitolla selvisi, missä harkkoja ylipäänsä on ja sitten pyöräily sinne, pallo tyttären tarakassa. Seuratoimintaan mukaan pääsy avaa saleja, kenttiä, tuo kavereita ja sosiaalista ulottuvuutta, mukavia tapahtumia, retkiä turnauksiin, otteluita sekä ns. valmennusta. Kuitenkin aina lajinomainen kehittyminen alkaa ennen ohjattuun toimintaan tulemista. Jokainen on varmasti potkinut palloa aiemminkin, myös tytöt. Tuleeko liikunnallisesti lahjakkaasta ja innokkaasta lapsesta huippu-urheilijaa, ei ole itsestään selvää. Se, että Elisalla on huippu-urheilijaksi tulemiseen vaadittavia henkisiä ominaisuuksia, halua, pitkäjännitteisyyttä ja voitontahtoa, valkeni lopullisesti koulujen välisessä maastojuoksukisassa kolmasluokkalaisena. Nousu mitaleille tuskan kokemista vaativassa lajissa oli näyttö, jonka jälkeen ei asiasta enää ollut pienintäkään epäilystä. Syksyllä kuudennen luokan alkaessa samainen kykyjenetsijä houkutteli Elisan salibandyn pariin Tapanilan Erään, yrittipä vielä myöhemmin myös jääkiekkoon, mutta se tuntui silloin liian isojen naisten lajilta. Salibandy oli vielä tuntemattomampi laji kuin tyttöjalkapallo, en ollut nähnyt koskaan edes mailaa tai palloa. Lajivalinnat ovat menneet täysin lapsen ehdoilla. Molempia oli tarjolla aivan kulman takana, se oli ratkaisevaa. Elisa aloitti molemmat lajit ylempien ikäluokkien joukkueissa, jalkapallossa vuotta ja salibandyssa kolme vuotta vanhempien kanssa. Syy oli sama, oman ikäluokan joukkueita ei vielä ollut. Alusta alkaen molemmissa lajeissa Elisa oli iästään huolimatta näkyvä pelaaja. Leikkimaailmaikä meni normaalissa joukkueen toiminnassa, muutamat harjoitukset viikossa ja turnauksia. Lisäksi kaiken aikaa intoa riitti omaehtoiseen liikunnalliseen puuhailuun vapaa-aikana ja välitunneilla. Niinkin varhain kuin Elisan ollessa vuoden ikäinen olin aivan varma, että mikäli ei tapahdu loukkaantumisia tai muuta vakavaa, niin hän tulee ilman muuta nousemaan jonkin lajin maajoukkueeseen. Tällaista arviota ei voida useinkaan tehdä, mutta monet siihen mennessä nähdyt ja koetut tapahtumat viestivät siitä. Asiasta ei koskaan puhuttu Elisan kanssa, enkä usko, että hänellä itsellään tällaiset asiat olivat mielessä. Tytöillä ei ole pienestä pitäen unelmia rahakentistä tai -kaukaloista ja maajoukkueista kuten pikkupojilla. Litmanen ja Selänne olivat idoleita. Naisidoleita ei ollut, eihän heistä siihen aikaan edes liiton omissa lehdissä kerrottu ainakaan huippu-urheilijoina. Mutta mökiltä löytyy vieläkin oranssi pallo, jossa on silloisen PuiU:n pelaajan Hanna Ekströmin nimmari, myöhemmin he kohtasivat muutaman kerran maajoukkueessa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa on viime aikoina käyty siitä, että onko tärkeää saada jo pieni lapsi huippua kohti ohjaavaan valmennukseen. Välillä tuntuu, että siitä on kiinni jokin suurempi intressi tai unelma, kuten Suomen menestyminen ja tulevaisuus, tai pienempi intressi, kuten isän, äidin tai valmentajan toive saada kokea itse menestystä lapsen kautta. Lähtökohdan pitäisi silti olla yksilö, lapsi itse ja hänen elämänsä. Tytöillä on varmasti liikuntahalua ja kilpailuviettiä ihan samalla tavalla kuin pojilla, ympäröivällä yhteisöllä on kuitenkin taipumusta olla kannustamatta sitä. Leikkimaailmaikäisenä järjestettiin tyttöhaaveja, joihin Elisa osallistui. Ehkä

2 joillekin sellaiset ovat suuri kannuste, mutta en usko, että muutenkin huipussaan oleva urheilun palo siitä kasvoi. Kykytoiminta lapsena saattaa olla hyödyllistä, kun se toteutetaan lähialueella. Se voisi olla kerho, johon pääsyyn oma innostus voisi olla jopa vahvempi kriteeri kuin lahjakkuus. Onko lapsi velkaa kenellekään? Kahden lajin tulo kuvioon toi tullessaan mukaan monia asioita erityisesti, kun molemmista tuli kilpaurheilua. Monet kysymykset askarruttivat. Tuovatko useat lajit mukanaan liikaa kuormitusta? Mitä se vaikuttaa kouluun ja opiskelumahdollisuuksiin? Mitä vaikuttaa, kun pelaa iältään monia vuosia vanhempien joukkueessa? Tällaisia kysymyksiä on joutunut puimaan vuosien varrella läpi. Monelle vaikea kysymys, pääseekö harjoituksiin, ei ollut ongelma, koska harjoituspaikat olivat nurkan takana. Monen lajin harrastaminen koetaan kaikissa puheissa positiiviseksi. Kuitenkin jossain vaiheessa tulee aina vastaan murehtijoita, jotka sanovat, että on tehtävä valintoja ja kavennettava harrastuspohjaa viimeistään siinä ja siinä iässä. Usein tulee mietittyä, että miksi? Ajatellaanko aidosti yksittäistä nuorta, sitä, että hän saa toteuttaa omaa haluaan ja mahdollisesti unelmiaan, vai onko mukana jotain muuta, kuten oman lajin ja joukkueen etu juuri sillä hetkellä. Kotona ei ole koskaan Elisalle sanottu, että lopeta se tai se laji, että tulisit paremmaksi toisessa. Hän on itse joutunut asian käsittelemään ja ratkaisemaan, nyt vanhempana joka vuosi kaksi kertaa, aina yhden lajin kauden päättyessä. Kysymys loppuun palamisen uhkasta oli vanhemman roolissa mietittävä konkreettisesti ja vakavasti varsin aikaisin. Kymmenen vuotta sitten pohdin syvään asiaa ja lopputulos oli hämmästyttävän yksinkertainen oivallus: lapsi ja urheilija ei ole velkaa kenellekään. Kai tämä on itsestäänselvyys, mutta miettimisen jälkeen se vasta avautui. Jos lapsi haluaa juuri tänään suurella innolla liikkua eikä näytä yhtään väsyneeltä ja läksyt on tehty, niin millä perusteella hänelle pitäisi sanoa, että et saa tehdä sitä nyt, vaan vasta viiden vuoden kuluttua. Toisaalta lapsi ei ole velvollinen urheilemaan yhtään sen kauempaa kuin itse haluaa, vaikka esimerkiksi vanhempien, seuran tai maan edun kannalta mahdollinen aikainen lopettaminen olisi ikävää. Vielä nyt ajattelen aivan samalla tavalla. Lahjattomatko vain treenaavat? Yläasteelle siirryttäessä 13 vuoden iässä takana olivat pelikaudet keskitasoisessa tyttöjoukkueessa, joka voitti hieman useammin kuin hävisi ja oli vuosittain tehnyt yhden matkan turnauksiin, joka toinen vuosi Suomeen ja pari kertaa ulkomaille (Dana ja Norway Cup). Kesällä oli ollut ensimmäisen matka piiriturnaukseen vuotta vanhempien joukkueessa. Sali-bandy oli ollut kuvioissa vuoden ja ensimmäinen kosketus kansainväliseen ilmapiiriin tässäkin lajissa oli keväällä saatu kovatasoisessa turnauksessa Ruotsissa. Urheilijan kuormittumisesta näkee paljon seuraamalla urheilijan olotilaa ja tunnelmia kotona. Saadakseni lisäksi jonkunlaista faktaa aloin pitää päiväkirjaa Elisan liikunnasta syksyllä yläasteen alettua eli 13 vuoden iässä. Seuranta jatkui lukion ensimmäiselle luokalle asti, ikää oli tällöin kertynyt mittariin 17 vuotta. Kyseessä ei ollut minkäänlainen harjoituspäiväkirja, jonka avulla olisi suunniteltu tai ohjattu tekemistä. Elisa on itse saanut tietää kirjanpidosta vasta viisi vuotta seurannan päättymisen jälkeen. Matkan varrella kertynyt tieto on kyllä ollut taustalla, kun silloin tällöin on kotona puhuttu lajien painotuksista ja muun muassa levon ja harjoituksen suhteesta. Vain muutaman kerran katsoin tarpeelliseksi antaa valmentajalle taustatietoa harjoittelun kokonaistilanteesta. Seurannassa liikuntakerrat luokiteltiin kolmeen päätyyppiin: ohjatut jalkapalloja salibandyharjoitukset sekä muu omaeh- 21

3 toinen liikunta. Omaehtoinen oli monenlaista sekä lajinomaista että muuta, kuten luistelua, kaukalopalloa, laskettelua, hiihtoa. Toisaalta kaikki omaehtoinen liikunta ei ole mukana, esimerkkinä koululiikunta puuttuu. Samoin harjoittelun oheistoimintoja, kuten TV:n ääressä tehdyt venyttelyt ja pallon pyörittely tuolin jalkojen ympäri omassa huoneessa, ei ole seurattu. Ohjatulle harjoittelulle oli tyypillistä, että sitä oli molemmissa lajeissa samaan aikaan eri joukkueissa, tilanteen mukaan esimerkiksi lukion, B-tyttöjen, naisten joukkueen ja maajoukkueen. Vuosijaksona oli suunnilleen kouluvuosi, syyskuu-elokuu. Ikä oli esimerkiksi seitsemäsluokkalaisena 13 vuotta, kunnes huhtikuun lopulla tuli 14 vuotta täyteen. Vuosittaista kokonaisaktiviteettia kuvaavia mittareita olivat: liikuntapäivien määrä vuodessa, liikuntakertojen määrä vuodessa ja tunnit. Yhteenveto on taulukossa. Aktiiviliikuntapäiviä oli vuodessa lähes 300, keskimäärin 5,5 päivänä viikossa läpi vuoden laskettuna. Vuoden aikana oli tietysti vaihtelua, esimerkiksi 14-vuotiaana muutama viikko jäi yhteen kertaan useimmiten sairastumisten takia ja toisaalta vuoden aikana 34 viikkona oli liikuntaa vähintään kuutena päivänä, näistä 18 viikkoa jokaisena päivänä. Koko tarkastelun ajan liikuntakertoja oli monena päivänä enemmän kuin yksi, aluksi joukkuetreenien lisäksi jotain muuta tai myöhemmin myös leireillä useita harjoituksia. Yläasteaikana yhteismäärä nousi hieman yli 400 harjoituskerran eli noin 22 liikuntapäiviä v päiviä vko kahdeksaan kertaan viikossa koko vuodelle tasan jaettuna. Tässä oli vaihtelua vuoden mittaan. Jo ensimmäisenä seurantavuotena yläasteelle juuri siirtyneenä 13- vuotiaana vuoden tuntikertymä oli 500 tuntumassa ja viikoittainen noin kymmenen tuntia. Eri lajien painotus Kokonaismäärän jakautuminen lajeittain on taulukossa. Aluksi jalkapallon ja salibandyn määrä oli yhtä suurta, mutta viimeisinä vuosina kesäkaudella oli vain jalkapalloa ja talvella suunnilleen puoliksi molempia. Noin % oli omaehtoista liikuntaa. Esimerkkikuvassa viikkotasoinen tuntien jakautuma 14-vuotiaana. Yli kolmekymmentä valmentajaa Kaikkien huippujen taustalla on suuri joukko vaikuttajia, se mediasta tuttu tiimi. keskim. kertoja v vko tunteja tunteja v vko 13 v (7. lk) 277 5, , ,5 14 v (8. lk) 293 5, , ,3 15 v (9. lk) 295 5, , ,4 16 v (lukio 1. lk) 274 5, , Liikuntakertoja / v Tunteja / v 7. lk 8. lk 9. lk lukio 7. lk 8. lk 9. lk lukio Jalkapallo Salibandy Muu YHTEENSÄ Elisan kehittymiseen on 22. ikävuoteen mennessä kädenjälkensä päässyt antamaan reilut 30 eri valmentajaa. Valmentajien lisäksi tärkeitä ovat olleet kaikki oman joukkueen ja vastustajien pelaajat ja taustahenkilöt, ilman heitä ei olisi otteluita. Yhden huipun kehittymisen taustalla on tarvittu useita satoja muita ihan tavallisia pelaajia, niitäkin jotka lopettivat kolmetoistavuotiaana. Lääkärit, fysioterapeutit, erotuomarit, järjestöjen ja seurojen väki, toimittajat, tukijat ovat kaikki olleet tärkeitä, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Suuri valmentajajoukko on ollut todellinen haaste kahden lajin pelaajalle. Eivät tietenkään kaikki ole olleet samanaikaisesti, mutta 7-10 kuitenkin yhdellä kertaa. Erityisesti pääsarjatasolla valmentajalla on aina oma joukkueensa, jonka menestymiseksi juuri sinä kautena hän erityisesti työskentelee. Joskus ääritapauksessa valmentaja on kuin yksilöurheilija, joka käyttää joukkuetta tunteettomasti vain pelinappulana oman meriittinsä kasvattamiseen. Tällaisen rohkea joukkue uskalsi pari vuotta sitten heittää kotiin salibandyn MM-kisoista. Valmentajille on tuttua, että joukkueessa on kaikenlaisia ihmisiä, joiden kanssa on tultava toimeen. Päinvastainen tilanne, suuri joukko valmentajia samanaikaisesti yhdellä pelaajalla, kahdessa pääsarjajoukkueessa ja kahden lajin maajoukkueissa, on luonnollisesti kehittänyt pelaajan kykyä ymmärtää valmentajien erilaisuutta. Toisaalta tyypillistä on ollut, että valmentajan ja pelaajan kanssakäyminen on ollut vain sopimuskauden mittainen, usein vuoden pari. Tällöin kahden lajin erikoistapauksen syvään oivaltamiseen ei ehdi päästä sisään, vaikka monella valmentajalla aitoa halua on ollut. Joukkuelajeissa usein korostetaan sitoutumista. Tämä on ollut keskeinen kipua aiheuttanut aihe. Sitoutumiselle asetetaan usein muodollisia vaatimuksia, on oltava harjoituksissa säännöllisesti ja vastaavia. Tai on haluttava panostaa ns. maajoukkuetasoisesti, mitä se sitten lieneekään. Monille valmentajille on ollut vaikeaa sellainen epätavallinen lähtökohta, että pelaaja itse voisi ratkaista, missä harjoituksissa milloinkin käy, jopa miten harjoittelee, miten lepää, miten ottaa koulun huomioon. Elisa on ollut jokaisessa joukkueessa ehkä lukuun ottamatta naisten jalkapallomaajoukkuetta tärkeä, siis hyödyllinen pelaaja, niinpä erivapauksia ovat valmentajatkin sietäneet ja pelaajatoverit ovat aina ottaneet ilolla mukaan. Kuitenkin vain salibandyn puolella on ollut täydellinen vapaus, sinne on voinut mennä sellaisena kuin on. Jalkapallon puolella on ollut taipumusta useimmiten epäsuoraan painostamiseen ja se on aiheuttanut turhaa painetta muutenkin melkoisessa kokonaiskuormassa olevalle pelaajalle. Monesti tämän painostuksen syynä on joko sinänsä hieno ajatus siitä, että pelaaja saattaisi tulla lajissa vielä paremmaksi tai joukkue toimisi paremmin. Miksei lähtökohta voisi kuitenkin olla pelkistetysti se, että pelaaja

4 tekee, mitä tekee ja valmentaja seurassa ja maajoukkueessa sen jälkeen katsoo, mihin se riittää? Tämä kelpaisi ainakin Elisalle. Matkan varrella on ollut monia tärkeitä valmentajia, voisi poimia muutamia: Minna Moilanen ja Riina Sipiläinen ensimmäisestä tyttöjoukkueesta ja Jutta Rautiainen ensimmäisenä maajoukkuevalmentajana. Kokonaisuutena kaikkein paras löytyy salibandyn puolelta, Markku Rantala, jolla on erinomainen valmennustaito ja joka on myös loistava kasvattaja. Myös Petri Siposen panos harjoittelun henkilökohtaisena koordinaattorina kriittisenä yo-kirjoitusten ja MM-kisojen vuotena kannattaa nostaa esiin. Ei raha-, vaan aikapula Uraan on mahtunut yli 120 maaottelua. Seurat ovat hoitaneet valmennuksen ja ottelumatkat. Maajoukkuereissut ovat ilmaisia ja naisten maajoukkueessa (jalkapallossa) olisi joskus saanut menetetyn palkan korvausta, mutta ei urheilun takia ole voinut olla palkkatyössä. Seuroilta on tullut verkkareita niin, että kaapit pursuavat. PuiU:lta tuli nuorena kerran stipendi ja Helsingin kaupungilta 5000 mk ensimmäisen salibandyn MM-kullan jälkeen. Henkilökohtaisia korvauksia millään nimikkeellä ei ole virrannut, pikemminkin virta on perheeltä toiseen suuntaan. Norjalainen huippuseura olisi halunnut vuonna 2001 Elisan joukkueeseensa. Kulukorvauksia olisi maksettu 100 /kk. Eläminen ja asuminen kalliissa maassa olisi pitänyt saada katettua jollain työllä. Auttaisiko raha? Konkreettisesti lukion jälkeen ei ole ollut ollenkaan kysymys rahan, vaan ajan puutteesta. Kun ei ole aikaa, niin ei pysty harjoittelemaan niin paljon, kuin muuten olisi halua. On opiskeltava täyspäiväisesti, kun ammattilaisuus ei siinnä silmissä. On lähdettävä aamulla seitsemän jälkeen ja kotiin neljän tai viiden aikaan. Opiskeluun liittyviä kotitöitä ja jonkin lajin pari kolme tuntia aikaa vievät harjoitukset illalla, ehkä myöhään. Samanlaisessa aikakierteessä ovat myös sivutoimiset valmentajat, huoltajat ja heidän perheensä. Elämän realiteetin takia urheiluun panostamisen määrää joutuvat joka vuosi myös lahjakkaat pelaajat vakavasti pohtimaan. Niin nytkin. Epilogi Vuosi Pyöräily kentälle tytärtä viemään jalkapallon pariin. Taustalla kokemukset urheilulajeista, joihin pojat ja tytöt, miehet ja naiset ovat osallistuneet sekä harrastajina että arvostettuina huippuurheilijoina vuosikymmeniä. Muutaman vuoden kuluttua piirijohtaja laukoo: naisille ei sovi huippujalkapallo. Lausuma pani pohtimaan, millaiseen ihmiskäsitykseen toimiminen jalkapallon parissa on poikia ja miehiä vuosikymmenet kasvattanut. Eikö mies- ja poikapalloilijoilla ole siskoja, tyttöjä, vaimoja, tyttöystäviä? Eihän sellaisen enää luulisi olevan nykyaikaa vai onko se sittenkin ihan yleistä ajattelua lajin piirissä? Vuosi Saksa voittaa naisten maailmanmestaruuden ja Ruotsille hopeaa. Suomen naiset häviävät EM-karsintaottelun Ruotsia vastaan niukasti 1-2. Ruotsissa naisten mestaruus ratkeaa yli 6000 paikalla olevan katsojan silmien alla, TV:sta suora lähetys, Meksikossa naisten MM-karsintaottelussa Japania vastaan katsojaa, Espanjassa naisten sarjaottelussa, edellisenä kesänä Kanadassa alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-finaalissa yli katsojaa. Vuosi Jalkapallon valmentajiksi ja muiksi toimijoiksi on kasvanut uusi sukupolvi, jonka oman uran aikana naiset ja tytöt ovat päässeet samalle arvostuksen tasolle, millä muissa lajeissa on oltu jo kauan. 7. luokka, 13 v. ( ) Jalkapallo 198 h, salibandy 226 h, muu 68 h, yhteensä 492 h. Jalkapallo: Harjoittelu vuotta vanhempien C-tyttöjen joukkueessa, harjoittelua 128 h + 70 h pelejä (46 pelipäivää). Marraskuussa taitomestaruus, helmikuussa ensimmäinen maajoukkueleiri (U16, alaikäisenä ei maajoukkueeseen), C-tyttöjen piirijoukkueessa heinäkuussa ja loppukesästä neljä ottelua naisten Ykkösessä. Salibandy: Toinen vuosi, harjoittelu B- tyttöjen joukkueessa 122 h ja A-tyttöjen kanssa 42 h sekä pelejä/turnauksia 63 h (28 pelipäivää). Joukkue ylivoimainen Suomessa, aktiivinen hakeutuminen kohtaamaan kovaa vastusta Ruotsista. Joululomalla turnaus Göteborgissa, toukokuussa Karlstadissa, heinäkuussa viikon salibandyleiri Juuassa. Sairaskertomus: vuoden vaihteessa pieniä akillesjännevaivoja, helmikuussa 5 pv flunssa, helmikuussa oikea reisi, maaliskuussa kuume 5 pv, huhtikuussa kantapäästä poistettiin patti leikkauksella, elokuussa vasen nilkka. Yleisvaikutelma: Vauhdikasta, iloista ja haastavaa aikaa. Koulu OK. 8. luokka, 14 v. ( ) Jalkapallo 258 h, salibandy 227 h, muu 62 h, yhteensä 547 h. Jalkapallo: Juniorijoukkueessa 154 h, joulukuusta lähtien PuiU:n NSM-joukkueessa 74 h, U16-maajoukkue 30 h, pelipäiviä 51. Piiriturnaus marraskuussa, U16- leirejä talvella, ensimmäiset maaottelut kesäkuussa Norjassa, mukana PM-joukkueessa Pietarsaaressa, mutta loukkaantuminen juuri ennen ensimmäistä ottelua. SMjoukkueen leiri Unkarissa. Huhtikuussa ensimmäinen SM-ottelu, kauden aikana 18 naisten ottelua, loppukaudella avauksessa. B-tyttöjen kanssa heinäkuussa Gothia Cup. Salibandy: B- ja A-tytöissä 50 h, naisten joukkueessa 70 h (Erä III), naisten maajoukkue 25 h, pelejä 53 päivänä, lokakuussa ensimmäinen salibandyn SM-ottelu, maaliskuussa mestaruus tiukkojen playoff-pelien jälkeen. Sb-maajoukkueen leirit marras-, helmi-, huhti- ja elokuussa. Ei maaotteluja alaikäisyyden takia. Keväällä turnauskiertue Tanskaan ja Ruotsiin. Kesäkuussa ripari, lokakuussa Nepalissa kaksi viikkoa. Sairaskertomus: Edellisen jakson elokuinen nilkkavamma edelleen vaivana, tammikuussa vasen takareisi, heinäkuussa vasen nilkka vääntyy PM-turnauksessa, vaivaa elokuussakin. Muuten koko kauden terve. Yleisvaikutelma: Paljon ohjelmaa, mutta innolla mukana. Koulu OK. 9. luokka, 15 v. ( ) Jalkapallo 312 h, salibandya 184 h, muuta 44 h, yhteensä 540 h. Jalkapallo: Naisten joukkueessa 157 h, maajoukkueet 70 h, pelit 85 h (38 pelipäivää). Ensimmäinen vuosi pelkästään naisten joukkueessa, huhtikuussa seurajoukkueen leiri Malmössa. Kolme U17-leiriä touko- ja kesäkuussa sekä PM-turnaus Luulajassa kesäkuun lopulla. Heinäkuussa U18-maaottelut Norjassa. Heinäkussa U20-leiri 2pv ja valinta U20-joukkueeseen, PM-turnaus Tanskassa elokuun alussa. Ensimmäinen naisten maaottelu elokuun lopussa Australia vastaan. Salibandy: B- ja A-tytöissä 25 h, naisten joukkueessa 54 h (Erä III), naisten 23

5 maajoukkue 45 h, pelejä 60 h (50 päivänä). Toinen SM-kausi, joulukuussa Eurocup Ruotsissa, keväällä toinen mestaruus, jälleen tiukat playoff-taistelut. Tammikuussa C-tyttöjen turnaus Uppsalassa. Tammikuussa mj-leiri 2 pv, ensimmäinen salibandymaaottelu helmikuussa, leirit huhtikuussa. MM-turnaus toukokuussa Ahvenanmaalla, jossa ykköskentällisessä hopeaa. Sairaskertomus: Syys-lokakuussa murtuma oikeassa ranteessa. Oikeassa etureidessä vaivaa tammikuussa ja uudelleen heinä- ja elokuussa. Muuten koko kauden terve. Yleisvaikutelma: Jalkapalloon totista ilmettä ja vakavuutta, ei enää seurassa juniorijoukkueessa. Ensimmäiset naisten maaottelut molemmissa lajeissa. Salibandyn Eurocup, playoffit sekä MM suurta nautintoa. Kovan näköisestä ohjelmasta huolimatta myös jalkapallossa positiivinen vire varsinkin maajoukkuetoiminnassa. Jalkapallosarja vaisua verrattuna salibandyyn. Koulusta poissaoloja keväällä, ilman suurta panostusta kohtuullinen todistus, hieman alaspäin, mutta OK. Ei kesätöitä. Urheilulukio, 1. luokka, 16 v. ( ) Jalkapalloa 277 h, salibandya 137 h, muuta 38 h, yhteensä 452 h. Jalkapallo: Märskyn aamutreenit 50 h, naisten joukkueessa 100 h, maajoukkueet 65 h, pelit 60 h (34 pelipäivää). Toinen vuosi naisten seurajoukkueessa. Syyskuussa kaksi MM-karsintaottelua, vaihdosta kentälle. Maaliskuussa naisten leiri 2 pv ja Algarve (yhdessä ottelussa avauksessa, kolmessa toisella jaksolla kentälle), huhtikuussa leiri Tanskassa, touko-kesäkuussa neljä EM-ottelua (kaksi penkillä ja kaksi loppuminuutit kentällä). Seuraavan syksyn maaotteluissa ei mukana. Marraskuussa kaksi U18-maajoukkueen EM-ottelua Tanskassa, ei jatkoon. U17-leiri kesäkuussa 2 pv ja PM-turnaus Tanskassa. Heinäkuussa U21- leiri ja U21-turnaus Hollannissa (kaksi ottelua penkillä ja kahdessa loppuminuutit). Salibandy: Naisten joukkueessa 73 h, naisten maajoukkue 19 h, pelejä 45 h (32 päivänä). Kolmas SM-kausi, joulukuussa Eurocup, sarjassa hopealle, huhtikuussa mj-leiri ja maaottelut. Arvokisojen välivuosi. Sairaskertomus: Vasen nilkka muljahti jälleen syyskuussa. Lokakuussa pohjekramppi, tammikuussa vaivaa etureidessä. 24 Nilkkavaivaa koko talven. Huhtikuussa viikon nuha ja korva. Heinäkuussa etureisi. Elokuun puolivälistä alkaen oikea nivus. Yleisvaikutelma: Siirtyminen lukioon toisaalta antoi uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta vaikeutti harjoittelua, miksi? Lukioon menon takia aiempi koulumatkaan käytetty päivittäinen viisi minuuttia kasvoi vähintään tunnin mittaiseksi. Aamuharjoituksiin piti lähteä aikaisin, vähän seitsemän jälkeen kehätien ruuhkaan, jolloin yö lyheni aamusta. Jalkapalloharjoitukset olivat aiempaa rasittavampia ja kovempia, viikolla myöhään illalla, lisäksi kokonaiskesto piteni, paikalla paljon ennen harkkojen alkua ym. ja harjoitukset olivat talvella kauempana (matka-aika). Myös koulunkäynnin vaatimukset lisääntyivät. Aikaisemmin pelaaja pystyi itse ratkaisemaan oman tekemisensä, nyt siirryttiin erityisesti jalkapallossa valmentajasidonnaiseen toimintaan, joka samalla vähensi ratkaisevasti pelaajan omaa mahdollisuutta kuunnella tuntemuksiaan ja toimia niiden mukaan. Urheilulukio, 2. vuosi, 17 v. ( ) Jalkapallo: Syyskuussa U19 EM-turnaus Ahvenanmaalla, puolivälieriin. Huhtikuussa vierasottelu Italiassa, kotiottelussa ei mukana loukkaantumisen johdosta. Naisten maajoukkue, Algarvessa kahdessa ottelussa avauksessa, kahdessa lopussa kentälle. Elokuussa kahdessa EM-ottelussa vaihdosta kentälle. jatkoon. Heinäkuun lopulla U21/78 PM-turnaus Islannissa, avauksessa. Salibandy: Neljäs SM-kausi, maailmanmestaruus Ruotsin MM-kisoissa ykköskentällisessä. Sairaskertomus: Marras-tammikuussa 6 viikkoa pieni jatkuva kuume. Tammikuu, oikea nilkka päältä kipeä, paheni Algarvessa maaliskuussa, liikuntakyvyttömäksi huhtikuun alussa. Syy löytyi kaksi viikkoa ennen salibandyn MM-turnausta, luut lukossa, fysioterapeutti Jukka Kangas käsitteli kuntoon, ensimmäiset juoksuaskeleet viiteen viikkoon päivää ennen ensimmäistä ottelua. Touko-kesäkuun vaihteessa etureisi. Syyskuussa vasen pohje ja oikea polvi. Urheilulukio, 3. vuosi, 18 v. ( ) Salibandy: Ei salibandya, paitsi joulukuussa Eurocup, arvokisojen välivuosi. Jalkapallo: Siirtyminen MPS:n joukkueeseen. Oman ikäluokan U19 EM-karsinta Israelissa, josta parhaana jatkoon. Huhtikuussa kakkosvaihe Saksassa, lohkossa toiseksi, mutta ennakkotiedoista poiketen lopputurnaus pelattiin kahdeksan sijasta vain neljällä joukkueella, joten tie tyssäsi. Naisten maajoukkue, Algarvessa kaikki ottelut avauksessa, kevään EM-karsinnoissa ensimmäisessä avauksessa, kahdessa vaihdosta kentälle. Syksyllä harjoitusottelussa vaihdosta kentälle, ei EM-karsintaotteluissa. U21/79 PM Saksassa, ensimmäisten ottelujen loput, viimeisissä aloituksessa. Sairas: keväällä sydämen rytmihäiriö sekä hengitysvaikeuksia (astma), nilkkavaiva ennen U21 turnausta. Urheilulukio, 4. vuosi, 19 v. Salibandy: Uudestaan salibandyyn. Toinen maailmanmestaruus Latviassa. Naisten maajoukkue, ei Algarvessa, syksyllä kolme MM-karsintaottelua avauksessa. U21/80 helmikuussa Ranskassa 90, PM-turnaus Norjassa täydet minuutit, kapteeni. Keväällä Askerin mukana leirillä Tanskassa ja La Mangassa. Talvikauden yli henkilökohtainen harjoittelun koordinaattori, Petri Siponen, kevensi. Ylioppilaskirjoitukset keväällä. Päivätyössä (8 h) kesäkuun alusta lähtien Keskon varastolla. Lukion jälkeen, 1. vuosi, 20 v. Naisten maajoukkue Algarve, kaksi avauksessa, kaksi vaihdosta, keväällä kahdessa avauksessa, yhdessä penkillä ja kesäkuun lopussa kovan kuumetaudin takia yhdestä pois. U21/81 heinäkuussa harjoitusottelu Islannissa, PM-turnaus Suomessa, täydet minuutit. Salibandya seurajoukkueessa, ei maajoukkuetoiminnassa. Päivätyössä (8 h) jouluun asti Keskon varastolla. Opiskelu tammikuusta alkaen, vaikeuksia urheilun takia. Pohjeluun murtuma elokuussa. Lukion jälkeen, 2. vuosi, 21 v. Pohje murtunut, toipumista, opiskelu vahvasti käyntiin. Salibandy: MM-pronssia Sveitsissä. Jalkapallo: Kesäkuussa nurmelle, U21- Nordic Norjassa. Tuplamestaruus. Esko Simonen

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE

VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE 2016-2017 LINJAUS KAUDELLE 2016-2017 Jatketaan vuonna 2012 aloitettua työtä lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen kehittämisen parissa Toimintamme päivittyy SUNDAY LEAGUE

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä.

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä. KÄPYLÄN PALLO RY Tursontie 3, 00610 Helsinki www.kapylanpallo.fi TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2015 Seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia liikuntaharrastusta, erityisesti jalkapalloilua

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Seuran järjestämät tilaisuudet ja maksuperusteet

Seuran järjestämät tilaisuudet ja maksuperusteet Seuran järjestämät tilaisuudet ja maksuperusteet Tuomas Hörkkö 28.10.2012 Agenda 10.2.2013 Johtokunnan esittäytyminen, Aarto Nevala Kehittämishankkeen tuloksia, Kai Tainio Lohjan pallon hallintomalli -

Lisätiedot

Ilves esitteestä 2012 voit lukea junioriedustusjoukkuetoiminnasta:

Ilves esitteestä 2012 voit lukea junioriedustusjoukkuetoiminnasta: ILVEKSEN HUIPPUPELAAJAN POLKU ILVEKSEN TAITOKOULUJEN JA JUNIORIEDUSTUSJOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 2012 (2006 2004 syntyneet) HALUATKO SINÄ MUKAAN? Ilves käynnistää jälleen syksyllä 2012 F7 ikäluokassa (vuonna

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen 1 Kenelle: LePan ikäluokille E11-F7 (01-05 syntyneet), tytöissä ja pojissa. Miksi: Harjoittelun

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Menneentalvenlumia. Me kehitämme - Me menestymme

Menneentalvenlumia. Me kehitämme - Me menestymme Menneentalvenlumia Harjoittelumäärättalvikaudella Kuukausi Halli Sali Juoksu Taitokoulu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 5 kpl 8,0 h 5,0 h 6 kpl 8,5 h 2 kpl 3,0h 5 kpl 8,5 h 21 kpl 33,0 h

Lisätiedot

Ringettepelaajan tie huipulle!

Ringettepelaajan tie huipulle! Ringettepelaajan tie huipulle! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja perustoimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

Pelaajien yhteystiedot Seuran x joukkue x

Pelaajien yhteystiedot Seuran x joukkue x Pelaajien yhteystiedot Seuran x joukkue x Idea: Joukkueen pelaajien kaikki tiedot ylläpidetään yhdessä paikassa. Tiedosto sijaitsee esim. drop boxissa, johon pääsee käsiksi joukkueenjohtaja, taloudenhoita

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 1. TAUSTAA 3 2. LAJINLEVITYSVASTAAVAN TOIMENKUVA 4 3. ALUEEN TAVOITTEET KAUDELLA 2015-2016 5 3.1 Ringettekoulu 5 3.2 Aluesarja ja kilpasarjatoiminta

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LÄHTÖKOHDAT Ikäluokka=joukkue vaatii myös eriyttämistä yksilötasolla, jokaiselle sopivia haasteita. Pelaajien taitotaso noussut vaatii myös pelaajien yksilöllisen

Lisätiedot

Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila

Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila 2009-2016 Susirajan Mailan historian lyhyt oppimäärä. Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila Prologi Jo pidemmän aikaa B-tyttöikäisten pelaajien taustajoukoissa oli käyty keskusteluja mahdollisuudesta saada alueelle

Lisätiedot

Vanhempainkokous E-00 POJAT -> D2 juniorit

Vanhempainkokous E-00 POJAT -> D2 juniorit Vanhempainkokous 19.4.2012 E-00 POJAT -> D2 juniorit Käsiteltäviä asioita Kausi 2012-2013 Joukkueiden vastuuhenkilöt Toiminta tulevalla kaudella 2012-2013 D2-junioreiden Pelimaailma Operaatio pelisäännöt

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

D-tytöt Särkänniemi Cupissa

D-tytöt Särkänniemi Cupissa D-tytöt Särkänniemi Cupissa D-tytöt osallistuivat kolmen päivän Särkänniemi cupiin, pelit pelattiin Pirkkahallin nurmi kentillä! Ensimmäinen peli oli perjantai aamusella TPV:tä vastaan. Tytöt taistelivat

Lisätiedot

Vanhempainilta 3.5.2016

Vanhempainilta 3.5.2016 Vanhempainilta 3.5.2016 Perustettu 2006 Palloliiton Grassroots-palkinto Vuoden 2014 harraste- ja kasvattajaseura FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin

Lisätiedot

Sibbo Vargarnan (P02) Toimintasuunnitelma 2015

Sibbo Vargarnan (P02) Toimintasuunnitelma 2015 1.Valmentajat : Ari Isomäki isomaki.ari@gmail.com Tiistaisin ja joskus sunnuntaisin Magnus Sundman Magnus.Sundman@hotmail.fi(vastuuvalmentaja) Tiistai ja joskus sunnuntaisin(huhtikuuhun asti) Aki Räsänen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

HYUNDAI TURNAUS 2014 HYUNDAI TURNAUS 2014. Valtin P03 järjestämä E11 ikäluokan turnaus 17.5.-18.5.2014

HYUNDAI TURNAUS 2014 HYUNDAI TURNAUS 2014. Valtin P03 järjestämä E11 ikäluokan turnaus 17.5.-18.5.2014 HYUNDAI TURNAUS 2014 1 HYUNDAI TURNAUS 2014 Valtin P03 järjestämä E11 ikäluokan turnaus 17.5.-18.5.2014 2 HYUNDAI TURNAUS 2014 TURNAUSJÄRJESTÄJIEN TERVEISET Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtissa

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 SB-PRO NURMIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA... 1 KAUDELLE 2012-2013... 1 1. YLEISTÄ... 3 2. VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

IF Sibbo-Vargarna r.f.

IF Sibbo-Vargarna r.f. IF Sibbo-Vargarna r.f. Valmennuksen tavoitteet eri ikäluokissa IKÄ TAVOITE SISÄLTÖ ± 7 4 v 4 5 v 5 PALLON HALLITSEMINEN: minä ja pallo pallokosketus pallon hallinta potkut PIENPELIT, TAITOPELIT: suunta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta 3.-6. luokille päivitetty 27.3.2015 Kerhotoiminta: Tarjota Leppävaaran alueen koululaisille matalan kynnyksen harrastamismahdollisuus koulupäivän jälkeen. -> Yhteistyö

Lisätiedot

P04 VANHEMPAINILTA. Kausi 2015 Rahankäyttö Valmennus & Huolto Uudet harjoitusvuorot Tuleva toiminta

P04 VANHEMPAINILTA. Kausi 2015 Rahankäyttö Valmennus & Huolto Uudet harjoitusvuorot Tuleva toiminta P04 VANHEMPAINILTA Kausi 2015 Rahankäyttö Valmennus & Huolto Uudet harjoitusvuorot Tuleva toiminta 06.10.2015 FC Wild P04 kausi 2015 1.10.2014 30.9.2015 26 pelaajaa 6 147 Turnausta harjoituskertaa 2 Joukkuetta

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA?

PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA? PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA? tiistai 30. kesäkuuta 2015 Sisällysluettelo Saatteeksi... 1 Pelaajanpolku... 2 Tyrvisliiga... 2 Ikäkausijoukkueet... 4 F-9... 4 E-10 (pojat/tytöt)...

Lisätiedot

CHAMPIONS CUP

CHAMPIONS CUP CHAMPIONS CUP 2 16 6.2.2016 Champions Cup 2016 Turnaus pelataan kahdessa sarjassa, kilpa ja haaste, joissa molemmissa on kolme alkulohkoa. Kotijoukkue pelaa puffetin puoleisessa päädyssä ja vierasjoukkue

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER GT Teamit 2016-2017 RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER Grani Tenniksen valmennuskokonaisuus - Pelaajan polku GT Tennis- ja mailapelikoulu Esikouluikäisille ja 1-3 -luokkalaisille Ohjaajakoulutukset

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

KPV:n Joukkueenjohtajan kasikirja

KPV:n Joukkueenjohtajan kasikirja KPV:n Joukkueenjohtajan kasikirja 1. Yleista joukkueenjohtamisesta - Joukkueenjohtajan valitsee vanhempainkokous, jonka vahvistaa juniorijaosto. Joukkueenjohtajia voi olla myos useampia - Joukkueenjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 Jalkapallon Leikkimaailma 11-vuotiaat ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat Jalkapallon Leikkimaailmassa jokaisella tytöllä ja pojalla on oikeus monipuoliseen ja turvalliseen harrastamiseen

Lisätiedot

Turnaus Info

Turnaus Info Turnaus Info 2016-2017 Kuka voi osallistua? Kaikki seurat, jotka ovat heidän FIFA kuuluvien kansallisten yhdistysten, ovat tervetulleita osallistumaan Euroopan Nuorten Akatemian Football League. Maissa,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot