Kasvu kahden lajin huipulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvu kahden lajin huipulle"

Transkriptio

1 Lukijan kynästä Teema: Naisfutis Kesäkuu Suomalainen nuori maajoukkuepelaaja, Miklun ikäinen, tekee yksikseen pallon kanssa harjoitteita erinomaisessa kunnossa olevan nurmikentän reunalla. Samaan aikaan kentällä ollut vieras joukkue on antanut luvan. Kentänhoitaja poistaa pelaajan alueelta, nurmi ei kestä kulutusta. Kotiin nöyränä, matkalla pohtii, että olisikohan Miklulle... Kasvu kahden lajin huipulle saattajana yli 30 valmentajaa Paikka: Puistolan nurmi, Helsinki Urheilija: Elisa Simonen, s Jalkapallo: PuiU / FC Puistola , MPS Salibandy: Tapanilan Erä naisten ja yli 50 nuorten maaottelua, 38 salibandymaaottelua Elokuu Ottelu Pukinmäen kentällä, pelaaja tekee nopean käännöksen, pohjeluu sijoiltaan ja paukahtaa poikki. Ambulanssilla sairaalaan, tuskainen uneton yö, aamulla luun päät ruuveilla yhteen. Joulukuussa paluu ensimmäisen kerran salibandykentälle, toukokuussa MM-pronssia Sveitsissä. Kesäkuussa 2003 ensimmäisen kerran nurmelle, lokakuussa tuplamitalit kaulaan. Syksyllä pohdintaa opiskelun lomassa, onko jalkapallo kaiken tämän arvoista? Jokaisella urheilijalla on oma tarinansa, tämä on kertomusta lahjakkaan tytön matkasta ja kasvusta kahden lajin mjpelaajaksi. Matkasta, jota 22 ikävuoteen mennessä ovat olleet viemässä eteenpäin yli 30 eri valmentajaa. Matkasta, jossa raha ei ole merkinnyt mitään. Matkasta, jossa on menestystä ja kolhuja ja jossa elämän realiteetti, mitä urheilun jälkeen, on lopulta vastassa. Millainen on yhden naisurheilijan kasvun kaari, miten se on edennyt vanhemman näkökulmasta katsottuna? 20 Leikkimaailmaa Jokainen huippu-urheilija on lahjakas liikunnallisesti. Siinä kolmen vanhana Elisasta selvästi näki, että jotain aivan erikoisia kykyjä hänellä on, kun vertailukohtana oli kaksi tavallisen lahjakasta vanhempaa sisarta. Lisäksi innostusta riitti, ei kai liikunnallisesti aktiivista lasta pystyisi mikään voima ankkuroimaan paikalleen. Ohjattu jalkapalloilu seurassa alkoi 8- vuotiaana. Pari vuotta vanhempi sporttinen naapurintyttö, Tuire Havia, houkutteli mukaan PuiU:n harjoituksiin. Kodin vaikutusta lajin valintaan ei ollut, perheessä ei oltu harrastettu jalkapalloa, mutta kilpaurheilusta oli paljon kokemuksia. Parilla puhelinsoitolla selvisi, missä harkkoja ylipäänsä on ja sitten pyöräily sinne, pallo tyttären tarakassa. Seuratoimintaan mukaan pääsy avaa saleja, kenttiä, tuo kavereita ja sosiaalista ulottuvuutta, mukavia tapahtumia, retkiä turnauksiin, otteluita sekä ns. valmennusta. Kuitenkin aina lajinomainen kehittyminen alkaa ennen ohjattuun toimintaan tulemista. Jokainen on varmasti potkinut palloa aiemminkin, myös tytöt. Tuleeko liikunnallisesti lahjakkaasta ja innokkaasta lapsesta huippu-urheilijaa, ei ole itsestään selvää. Se, että Elisalla on huippu-urheilijaksi tulemiseen vaadittavia henkisiä ominaisuuksia, halua, pitkäjännitteisyyttä ja voitontahtoa, valkeni lopullisesti koulujen välisessä maastojuoksukisassa kolmasluokkalaisena. Nousu mitaleille tuskan kokemista vaativassa lajissa oli näyttö, jonka jälkeen ei asiasta enää ollut pienintäkään epäilystä. Syksyllä kuudennen luokan alkaessa samainen kykyjenetsijä houkutteli Elisan salibandyn pariin Tapanilan Erään, yrittipä vielä myöhemmin myös jääkiekkoon, mutta se tuntui silloin liian isojen naisten lajilta. Salibandy oli vielä tuntemattomampi laji kuin tyttöjalkapallo, en ollut nähnyt koskaan edes mailaa tai palloa. Lajivalinnat ovat menneet täysin lapsen ehdoilla. Molempia oli tarjolla aivan kulman takana, se oli ratkaisevaa. Elisa aloitti molemmat lajit ylempien ikäluokkien joukkueissa, jalkapallossa vuotta ja salibandyssa kolme vuotta vanhempien kanssa. Syy oli sama, oman ikäluokan joukkueita ei vielä ollut. Alusta alkaen molemmissa lajeissa Elisa oli iästään huolimatta näkyvä pelaaja. Leikkimaailmaikä meni normaalissa joukkueen toiminnassa, muutamat harjoitukset viikossa ja turnauksia. Lisäksi kaiken aikaa intoa riitti omaehtoiseen liikunnalliseen puuhailuun vapaa-aikana ja välitunneilla. Niinkin varhain kuin Elisan ollessa vuoden ikäinen olin aivan varma, että mikäli ei tapahdu loukkaantumisia tai muuta vakavaa, niin hän tulee ilman muuta nousemaan jonkin lajin maajoukkueeseen. Tällaista arviota ei voida useinkaan tehdä, mutta monet siihen mennessä nähdyt ja koetut tapahtumat viestivät siitä. Asiasta ei koskaan puhuttu Elisan kanssa, enkä usko, että hänellä itsellään tällaiset asiat olivat mielessä. Tytöillä ei ole pienestä pitäen unelmia rahakentistä tai -kaukaloista ja maajoukkueista kuten pikkupojilla. Litmanen ja Selänne olivat idoleita. Naisidoleita ei ollut, eihän heistä siihen aikaan edes liiton omissa lehdissä kerrottu ainakaan huippu-urheilijoina. Mutta mökiltä löytyy vieläkin oranssi pallo, jossa on silloisen PuiU:n pelaajan Hanna Ekströmin nimmari, myöhemmin he kohtasivat muutaman kerran maajoukkueessa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa on viime aikoina käyty siitä, että onko tärkeää saada jo pieni lapsi huippua kohti ohjaavaan valmennukseen. Välillä tuntuu, että siitä on kiinni jokin suurempi intressi tai unelma, kuten Suomen menestyminen ja tulevaisuus, tai pienempi intressi, kuten isän, äidin tai valmentajan toive saada kokea itse menestystä lapsen kautta. Lähtökohdan pitäisi silti olla yksilö, lapsi itse ja hänen elämänsä. Tytöillä on varmasti liikuntahalua ja kilpailuviettiä ihan samalla tavalla kuin pojilla, ympäröivällä yhteisöllä on kuitenkin taipumusta olla kannustamatta sitä. Leikkimaailmaikäisenä järjestettiin tyttöhaaveja, joihin Elisa osallistui. Ehkä

2 joillekin sellaiset ovat suuri kannuste, mutta en usko, että muutenkin huipussaan oleva urheilun palo siitä kasvoi. Kykytoiminta lapsena saattaa olla hyödyllistä, kun se toteutetaan lähialueella. Se voisi olla kerho, johon pääsyyn oma innostus voisi olla jopa vahvempi kriteeri kuin lahjakkuus. Onko lapsi velkaa kenellekään? Kahden lajin tulo kuvioon toi tullessaan mukaan monia asioita erityisesti, kun molemmista tuli kilpaurheilua. Monet kysymykset askarruttivat. Tuovatko useat lajit mukanaan liikaa kuormitusta? Mitä se vaikuttaa kouluun ja opiskelumahdollisuuksiin? Mitä vaikuttaa, kun pelaa iältään monia vuosia vanhempien joukkueessa? Tällaisia kysymyksiä on joutunut puimaan vuosien varrella läpi. Monelle vaikea kysymys, pääseekö harjoituksiin, ei ollut ongelma, koska harjoituspaikat olivat nurkan takana. Monen lajin harrastaminen koetaan kaikissa puheissa positiiviseksi. Kuitenkin jossain vaiheessa tulee aina vastaan murehtijoita, jotka sanovat, että on tehtävä valintoja ja kavennettava harrastuspohjaa viimeistään siinä ja siinä iässä. Usein tulee mietittyä, että miksi? Ajatellaanko aidosti yksittäistä nuorta, sitä, että hän saa toteuttaa omaa haluaan ja mahdollisesti unelmiaan, vai onko mukana jotain muuta, kuten oman lajin ja joukkueen etu juuri sillä hetkellä. Kotona ei ole koskaan Elisalle sanottu, että lopeta se tai se laji, että tulisit paremmaksi toisessa. Hän on itse joutunut asian käsittelemään ja ratkaisemaan, nyt vanhempana joka vuosi kaksi kertaa, aina yhden lajin kauden päättyessä. Kysymys loppuun palamisen uhkasta oli vanhemman roolissa mietittävä konkreettisesti ja vakavasti varsin aikaisin. Kymmenen vuotta sitten pohdin syvään asiaa ja lopputulos oli hämmästyttävän yksinkertainen oivallus: lapsi ja urheilija ei ole velkaa kenellekään. Kai tämä on itsestäänselvyys, mutta miettimisen jälkeen se vasta avautui. Jos lapsi haluaa juuri tänään suurella innolla liikkua eikä näytä yhtään väsyneeltä ja läksyt on tehty, niin millä perusteella hänelle pitäisi sanoa, että et saa tehdä sitä nyt, vaan vasta viiden vuoden kuluttua. Toisaalta lapsi ei ole velvollinen urheilemaan yhtään sen kauempaa kuin itse haluaa, vaikka esimerkiksi vanhempien, seuran tai maan edun kannalta mahdollinen aikainen lopettaminen olisi ikävää. Vielä nyt ajattelen aivan samalla tavalla. Lahjattomatko vain treenaavat? Yläasteelle siirryttäessä 13 vuoden iässä takana olivat pelikaudet keskitasoisessa tyttöjoukkueessa, joka voitti hieman useammin kuin hävisi ja oli vuosittain tehnyt yhden matkan turnauksiin, joka toinen vuosi Suomeen ja pari kertaa ulkomaille (Dana ja Norway Cup). Kesällä oli ollut ensimmäisen matka piiriturnaukseen vuotta vanhempien joukkueessa. Sali-bandy oli ollut kuvioissa vuoden ja ensimmäinen kosketus kansainväliseen ilmapiiriin tässäkin lajissa oli keväällä saatu kovatasoisessa turnauksessa Ruotsissa. Urheilijan kuormittumisesta näkee paljon seuraamalla urheilijan olotilaa ja tunnelmia kotona. Saadakseni lisäksi jonkunlaista faktaa aloin pitää päiväkirjaa Elisan liikunnasta syksyllä yläasteen alettua eli 13 vuoden iässä. Seuranta jatkui lukion ensimmäiselle luokalle asti, ikää oli tällöin kertynyt mittariin 17 vuotta. Kyseessä ei ollut minkäänlainen harjoituspäiväkirja, jonka avulla olisi suunniteltu tai ohjattu tekemistä. Elisa on itse saanut tietää kirjanpidosta vasta viisi vuotta seurannan päättymisen jälkeen. Matkan varrella kertynyt tieto on kyllä ollut taustalla, kun silloin tällöin on kotona puhuttu lajien painotuksista ja muun muassa levon ja harjoituksen suhteesta. Vain muutaman kerran katsoin tarpeelliseksi antaa valmentajalle taustatietoa harjoittelun kokonaistilanteesta. Seurannassa liikuntakerrat luokiteltiin kolmeen päätyyppiin: ohjatut jalkapalloja salibandyharjoitukset sekä muu omaeh- 21

3 toinen liikunta. Omaehtoinen oli monenlaista sekä lajinomaista että muuta, kuten luistelua, kaukalopalloa, laskettelua, hiihtoa. Toisaalta kaikki omaehtoinen liikunta ei ole mukana, esimerkkinä koululiikunta puuttuu. Samoin harjoittelun oheistoimintoja, kuten TV:n ääressä tehdyt venyttelyt ja pallon pyörittely tuolin jalkojen ympäri omassa huoneessa, ei ole seurattu. Ohjatulle harjoittelulle oli tyypillistä, että sitä oli molemmissa lajeissa samaan aikaan eri joukkueissa, tilanteen mukaan esimerkiksi lukion, B-tyttöjen, naisten joukkueen ja maajoukkueen. Vuosijaksona oli suunnilleen kouluvuosi, syyskuu-elokuu. Ikä oli esimerkiksi seitsemäsluokkalaisena 13 vuotta, kunnes huhtikuun lopulla tuli 14 vuotta täyteen. Vuosittaista kokonaisaktiviteettia kuvaavia mittareita olivat: liikuntapäivien määrä vuodessa, liikuntakertojen määrä vuodessa ja tunnit. Yhteenveto on taulukossa. Aktiiviliikuntapäiviä oli vuodessa lähes 300, keskimäärin 5,5 päivänä viikossa läpi vuoden laskettuna. Vuoden aikana oli tietysti vaihtelua, esimerkiksi 14-vuotiaana muutama viikko jäi yhteen kertaan useimmiten sairastumisten takia ja toisaalta vuoden aikana 34 viikkona oli liikuntaa vähintään kuutena päivänä, näistä 18 viikkoa jokaisena päivänä. Koko tarkastelun ajan liikuntakertoja oli monena päivänä enemmän kuin yksi, aluksi joukkuetreenien lisäksi jotain muuta tai myöhemmin myös leireillä useita harjoituksia. Yläasteaikana yhteismäärä nousi hieman yli 400 harjoituskerran eli noin 22 liikuntapäiviä v päiviä vko kahdeksaan kertaan viikossa koko vuodelle tasan jaettuna. Tässä oli vaihtelua vuoden mittaan. Jo ensimmäisenä seurantavuotena yläasteelle juuri siirtyneenä 13- vuotiaana vuoden tuntikertymä oli 500 tuntumassa ja viikoittainen noin kymmenen tuntia. Eri lajien painotus Kokonaismäärän jakautuminen lajeittain on taulukossa. Aluksi jalkapallon ja salibandyn määrä oli yhtä suurta, mutta viimeisinä vuosina kesäkaudella oli vain jalkapalloa ja talvella suunnilleen puoliksi molempia. Noin % oli omaehtoista liikuntaa. Esimerkkikuvassa viikkotasoinen tuntien jakautuma 14-vuotiaana. Yli kolmekymmentä valmentajaa Kaikkien huippujen taustalla on suuri joukko vaikuttajia, se mediasta tuttu tiimi. keskim. kertoja v vko tunteja tunteja v vko 13 v (7. lk) 277 5, , ,5 14 v (8. lk) 293 5, , ,3 15 v (9. lk) 295 5, , ,4 16 v (lukio 1. lk) 274 5, , Liikuntakertoja / v Tunteja / v 7. lk 8. lk 9. lk lukio 7. lk 8. lk 9. lk lukio Jalkapallo Salibandy Muu YHTEENSÄ Elisan kehittymiseen on 22. ikävuoteen mennessä kädenjälkensä päässyt antamaan reilut 30 eri valmentajaa. Valmentajien lisäksi tärkeitä ovat olleet kaikki oman joukkueen ja vastustajien pelaajat ja taustahenkilöt, ilman heitä ei olisi otteluita. Yhden huipun kehittymisen taustalla on tarvittu useita satoja muita ihan tavallisia pelaajia, niitäkin jotka lopettivat kolmetoistavuotiaana. Lääkärit, fysioterapeutit, erotuomarit, järjestöjen ja seurojen väki, toimittajat, tukijat ovat kaikki olleet tärkeitä, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Suuri valmentajajoukko on ollut todellinen haaste kahden lajin pelaajalle. Eivät tietenkään kaikki ole olleet samanaikaisesti, mutta 7-10 kuitenkin yhdellä kertaa. Erityisesti pääsarjatasolla valmentajalla on aina oma joukkueensa, jonka menestymiseksi juuri sinä kautena hän erityisesti työskentelee. Joskus ääritapauksessa valmentaja on kuin yksilöurheilija, joka käyttää joukkuetta tunteettomasti vain pelinappulana oman meriittinsä kasvattamiseen. Tällaisen rohkea joukkue uskalsi pari vuotta sitten heittää kotiin salibandyn MM-kisoista. Valmentajille on tuttua, että joukkueessa on kaikenlaisia ihmisiä, joiden kanssa on tultava toimeen. Päinvastainen tilanne, suuri joukko valmentajia samanaikaisesti yhdellä pelaajalla, kahdessa pääsarjajoukkueessa ja kahden lajin maajoukkueissa, on luonnollisesti kehittänyt pelaajan kykyä ymmärtää valmentajien erilaisuutta. Toisaalta tyypillistä on ollut, että valmentajan ja pelaajan kanssakäyminen on ollut vain sopimuskauden mittainen, usein vuoden pari. Tällöin kahden lajin erikoistapauksen syvään oivaltamiseen ei ehdi päästä sisään, vaikka monella valmentajalla aitoa halua on ollut. Joukkuelajeissa usein korostetaan sitoutumista. Tämä on ollut keskeinen kipua aiheuttanut aihe. Sitoutumiselle asetetaan usein muodollisia vaatimuksia, on oltava harjoituksissa säännöllisesti ja vastaavia. Tai on haluttava panostaa ns. maajoukkuetasoisesti, mitä se sitten lieneekään. Monille valmentajille on ollut vaikeaa sellainen epätavallinen lähtökohta, että pelaaja itse voisi ratkaista, missä harjoituksissa milloinkin käy, jopa miten harjoittelee, miten lepää, miten ottaa koulun huomioon. Elisa on ollut jokaisessa joukkueessa ehkä lukuun ottamatta naisten jalkapallomaajoukkuetta tärkeä, siis hyödyllinen pelaaja, niinpä erivapauksia ovat valmentajatkin sietäneet ja pelaajatoverit ovat aina ottaneet ilolla mukaan. Kuitenkin vain salibandyn puolella on ollut täydellinen vapaus, sinne on voinut mennä sellaisena kuin on. Jalkapallon puolella on ollut taipumusta useimmiten epäsuoraan painostamiseen ja se on aiheuttanut turhaa painetta muutenkin melkoisessa kokonaiskuormassa olevalle pelaajalle. Monesti tämän painostuksen syynä on joko sinänsä hieno ajatus siitä, että pelaaja saattaisi tulla lajissa vielä paremmaksi tai joukkue toimisi paremmin. Miksei lähtökohta voisi kuitenkin olla pelkistetysti se, että pelaaja

4 tekee, mitä tekee ja valmentaja seurassa ja maajoukkueessa sen jälkeen katsoo, mihin se riittää? Tämä kelpaisi ainakin Elisalle. Matkan varrella on ollut monia tärkeitä valmentajia, voisi poimia muutamia: Minna Moilanen ja Riina Sipiläinen ensimmäisestä tyttöjoukkueesta ja Jutta Rautiainen ensimmäisenä maajoukkuevalmentajana. Kokonaisuutena kaikkein paras löytyy salibandyn puolelta, Markku Rantala, jolla on erinomainen valmennustaito ja joka on myös loistava kasvattaja. Myös Petri Siposen panos harjoittelun henkilökohtaisena koordinaattorina kriittisenä yo-kirjoitusten ja MM-kisojen vuotena kannattaa nostaa esiin. Ei raha-, vaan aikapula Uraan on mahtunut yli 120 maaottelua. Seurat ovat hoitaneet valmennuksen ja ottelumatkat. Maajoukkuereissut ovat ilmaisia ja naisten maajoukkueessa (jalkapallossa) olisi joskus saanut menetetyn palkan korvausta, mutta ei urheilun takia ole voinut olla palkkatyössä. Seuroilta on tullut verkkareita niin, että kaapit pursuavat. PuiU:lta tuli nuorena kerran stipendi ja Helsingin kaupungilta 5000 mk ensimmäisen salibandyn MM-kullan jälkeen. Henkilökohtaisia korvauksia millään nimikkeellä ei ole virrannut, pikemminkin virta on perheeltä toiseen suuntaan. Norjalainen huippuseura olisi halunnut vuonna 2001 Elisan joukkueeseensa. Kulukorvauksia olisi maksettu 100 /kk. Eläminen ja asuminen kalliissa maassa olisi pitänyt saada katettua jollain työllä. Auttaisiko raha? Konkreettisesti lukion jälkeen ei ole ollut ollenkaan kysymys rahan, vaan ajan puutteesta. Kun ei ole aikaa, niin ei pysty harjoittelemaan niin paljon, kuin muuten olisi halua. On opiskeltava täyspäiväisesti, kun ammattilaisuus ei siinnä silmissä. On lähdettävä aamulla seitsemän jälkeen ja kotiin neljän tai viiden aikaan. Opiskeluun liittyviä kotitöitä ja jonkin lajin pari kolme tuntia aikaa vievät harjoitukset illalla, ehkä myöhään. Samanlaisessa aikakierteessä ovat myös sivutoimiset valmentajat, huoltajat ja heidän perheensä. Elämän realiteetin takia urheiluun panostamisen määrää joutuvat joka vuosi myös lahjakkaat pelaajat vakavasti pohtimaan. Niin nytkin. Epilogi Vuosi Pyöräily kentälle tytärtä viemään jalkapallon pariin. Taustalla kokemukset urheilulajeista, joihin pojat ja tytöt, miehet ja naiset ovat osallistuneet sekä harrastajina että arvostettuina huippuurheilijoina vuosikymmeniä. Muutaman vuoden kuluttua piirijohtaja laukoo: naisille ei sovi huippujalkapallo. Lausuma pani pohtimaan, millaiseen ihmiskäsitykseen toimiminen jalkapallon parissa on poikia ja miehiä vuosikymmenet kasvattanut. Eikö mies- ja poikapalloilijoilla ole siskoja, tyttöjä, vaimoja, tyttöystäviä? Eihän sellaisen enää luulisi olevan nykyaikaa vai onko se sittenkin ihan yleistä ajattelua lajin piirissä? Vuosi Saksa voittaa naisten maailmanmestaruuden ja Ruotsille hopeaa. Suomen naiset häviävät EM-karsintaottelun Ruotsia vastaan niukasti 1-2. Ruotsissa naisten mestaruus ratkeaa yli 6000 paikalla olevan katsojan silmien alla, TV:sta suora lähetys, Meksikossa naisten MM-karsintaottelussa Japania vastaan katsojaa, Espanjassa naisten sarjaottelussa, edellisenä kesänä Kanadassa alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-finaalissa yli katsojaa. Vuosi Jalkapallon valmentajiksi ja muiksi toimijoiksi on kasvanut uusi sukupolvi, jonka oman uran aikana naiset ja tytöt ovat päässeet samalle arvostuksen tasolle, millä muissa lajeissa on oltu jo kauan. 7. luokka, 13 v. ( ) Jalkapallo 198 h, salibandy 226 h, muu 68 h, yhteensä 492 h. Jalkapallo: Harjoittelu vuotta vanhempien C-tyttöjen joukkueessa, harjoittelua 128 h + 70 h pelejä (46 pelipäivää). Marraskuussa taitomestaruus, helmikuussa ensimmäinen maajoukkueleiri (U16, alaikäisenä ei maajoukkueeseen), C-tyttöjen piirijoukkueessa heinäkuussa ja loppukesästä neljä ottelua naisten Ykkösessä. Salibandy: Toinen vuosi, harjoittelu B- tyttöjen joukkueessa 122 h ja A-tyttöjen kanssa 42 h sekä pelejä/turnauksia 63 h (28 pelipäivää). Joukkue ylivoimainen Suomessa, aktiivinen hakeutuminen kohtaamaan kovaa vastusta Ruotsista. Joululomalla turnaus Göteborgissa, toukokuussa Karlstadissa, heinäkuussa viikon salibandyleiri Juuassa. Sairaskertomus: vuoden vaihteessa pieniä akillesjännevaivoja, helmikuussa 5 pv flunssa, helmikuussa oikea reisi, maaliskuussa kuume 5 pv, huhtikuussa kantapäästä poistettiin patti leikkauksella, elokuussa vasen nilkka. Yleisvaikutelma: Vauhdikasta, iloista ja haastavaa aikaa. Koulu OK. 8. luokka, 14 v. ( ) Jalkapallo 258 h, salibandy 227 h, muu 62 h, yhteensä 547 h. Jalkapallo: Juniorijoukkueessa 154 h, joulukuusta lähtien PuiU:n NSM-joukkueessa 74 h, U16-maajoukkue 30 h, pelipäiviä 51. Piiriturnaus marraskuussa, U16- leirejä talvella, ensimmäiset maaottelut kesäkuussa Norjassa, mukana PM-joukkueessa Pietarsaaressa, mutta loukkaantuminen juuri ennen ensimmäistä ottelua. SMjoukkueen leiri Unkarissa. Huhtikuussa ensimmäinen SM-ottelu, kauden aikana 18 naisten ottelua, loppukaudella avauksessa. B-tyttöjen kanssa heinäkuussa Gothia Cup. Salibandy: B- ja A-tytöissä 50 h, naisten joukkueessa 70 h (Erä III), naisten maajoukkue 25 h, pelejä 53 päivänä, lokakuussa ensimmäinen salibandyn SM-ottelu, maaliskuussa mestaruus tiukkojen playoff-pelien jälkeen. Sb-maajoukkueen leirit marras-, helmi-, huhti- ja elokuussa. Ei maaotteluja alaikäisyyden takia. Keväällä turnauskiertue Tanskaan ja Ruotsiin. Kesäkuussa ripari, lokakuussa Nepalissa kaksi viikkoa. Sairaskertomus: Edellisen jakson elokuinen nilkkavamma edelleen vaivana, tammikuussa vasen takareisi, heinäkuussa vasen nilkka vääntyy PM-turnauksessa, vaivaa elokuussakin. Muuten koko kauden terve. Yleisvaikutelma: Paljon ohjelmaa, mutta innolla mukana. Koulu OK. 9. luokka, 15 v. ( ) Jalkapallo 312 h, salibandya 184 h, muuta 44 h, yhteensä 540 h. Jalkapallo: Naisten joukkueessa 157 h, maajoukkueet 70 h, pelit 85 h (38 pelipäivää). Ensimmäinen vuosi pelkästään naisten joukkueessa, huhtikuussa seurajoukkueen leiri Malmössa. Kolme U17-leiriä touko- ja kesäkuussa sekä PM-turnaus Luulajassa kesäkuun lopulla. Heinäkuussa U18-maaottelut Norjassa. Heinäkussa U20-leiri 2pv ja valinta U20-joukkueeseen, PM-turnaus Tanskassa elokuun alussa. Ensimmäinen naisten maaottelu elokuun lopussa Australia vastaan. Salibandy: B- ja A-tytöissä 25 h, naisten joukkueessa 54 h (Erä III), naisten 23

5 maajoukkue 45 h, pelejä 60 h (50 päivänä). Toinen SM-kausi, joulukuussa Eurocup Ruotsissa, keväällä toinen mestaruus, jälleen tiukat playoff-taistelut. Tammikuussa C-tyttöjen turnaus Uppsalassa. Tammikuussa mj-leiri 2 pv, ensimmäinen salibandymaaottelu helmikuussa, leirit huhtikuussa. MM-turnaus toukokuussa Ahvenanmaalla, jossa ykköskentällisessä hopeaa. Sairaskertomus: Syys-lokakuussa murtuma oikeassa ranteessa. Oikeassa etureidessä vaivaa tammikuussa ja uudelleen heinä- ja elokuussa. Muuten koko kauden terve. Yleisvaikutelma: Jalkapalloon totista ilmettä ja vakavuutta, ei enää seurassa juniorijoukkueessa. Ensimmäiset naisten maaottelut molemmissa lajeissa. Salibandyn Eurocup, playoffit sekä MM suurta nautintoa. Kovan näköisestä ohjelmasta huolimatta myös jalkapallossa positiivinen vire varsinkin maajoukkuetoiminnassa. Jalkapallosarja vaisua verrattuna salibandyyn. Koulusta poissaoloja keväällä, ilman suurta panostusta kohtuullinen todistus, hieman alaspäin, mutta OK. Ei kesätöitä. Urheilulukio, 1. luokka, 16 v. ( ) Jalkapalloa 277 h, salibandya 137 h, muuta 38 h, yhteensä 452 h. Jalkapallo: Märskyn aamutreenit 50 h, naisten joukkueessa 100 h, maajoukkueet 65 h, pelit 60 h (34 pelipäivää). Toinen vuosi naisten seurajoukkueessa. Syyskuussa kaksi MM-karsintaottelua, vaihdosta kentälle. Maaliskuussa naisten leiri 2 pv ja Algarve (yhdessä ottelussa avauksessa, kolmessa toisella jaksolla kentälle), huhtikuussa leiri Tanskassa, touko-kesäkuussa neljä EM-ottelua (kaksi penkillä ja kaksi loppuminuutit kentällä). Seuraavan syksyn maaotteluissa ei mukana. Marraskuussa kaksi U18-maajoukkueen EM-ottelua Tanskassa, ei jatkoon. U17-leiri kesäkuussa 2 pv ja PM-turnaus Tanskassa. Heinäkuussa U21- leiri ja U21-turnaus Hollannissa (kaksi ottelua penkillä ja kahdessa loppuminuutit). Salibandy: Naisten joukkueessa 73 h, naisten maajoukkue 19 h, pelejä 45 h (32 päivänä). Kolmas SM-kausi, joulukuussa Eurocup, sarjassa hopealle, huhtikuussa mj-leiri ja maaottelut. Arvokisojen välivuosi. Sairaskertomus: Vasen nilkka muljahti jälleen syyskuussa. Lokakuussa pohjekramppi, tammikuussa vaivaa etureidessä. 24 Nilkkavaivaa koko talven. Huhtikuussa viikon nuha ja korva. Heinäkuussa etureisi. Elokuun puolivälistä alkaen oikea nivus. Yleisvaikutelma: Siirtyminen lukioon toisaalta antoi uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta vaikeutti harjoittelua, miksi? Lukioon menon takia aiempi koulumatkaan käytetty päivittäinen viisi minuuttia kasvoi vähintään tunnin mittaiseksi. Aamuharjoituksiin piti lähteä aikaisin, vähän seitsemän jälkeen kehätien ruuhkaan, jolloin yö lyheni aamusta. Jalkapalloharjoitukset olivat aiempaa rasittavampia ja kovempia, viikolla myöhään illalla, lisäksi kokonaiskesto piteni, paikalla paljon ennen harkkojen alkua ym. ja harjoitukset olivat talvella kauempana (matka-aika). Myös koulunkäynnin vaatimukset lisääntyivät. Aikaisemmin pelaaja pystyi itse ratkaisemaan oman tekemisensä, nyt siirryttiin erityisesti jalkapallossa valmentajasidonnaiseen toimintaan, joka samalla vähensi ratkaisevasti pelaajan omaa mahdollisuutta kuunnella tuntemuksiaan ja toimia niiden mukaan. Urheilulukio, 2. vuosi, 17 v. ( ) Jalkapallo: Syyskuussa U19 EM-turnaus Ahvenanmaalla, puolivälieriin. Huhtikuussa vierasottelu Italiassa, kotiottelussa ei mukana loukkaantumisen johdosta. Naisten maajoukkue, Algarvessa kahdessa ottelussa avauksessa, kahdessa lopussa kentälle. Elokuussa kahdessa EM-ottelussa vaihdosta kentälle. jatkoon. Heinäkuun lopulla U21/78 PM-turnaus Islannissa, avauksessa. Salibandy: Neljäs SM-kausi, maailmanmestaruus Ruotsin MM-kisoissa ykköskentällisessä. Sairaskertomus: Marras-tammikuussa 6 viikkoa pieni jatkuva kuume. Tammikuu, oikea nilkka päältä kipeä, paheni Algarvessa maaliskuussa, liikuntakyvyttömäksi huhtikuun alussa. Syy löytyi kaksi viikkoa ennen salibandyn MM-turnausta, luut lukossa, fysioterapeutti Jukka Kangas käsitteli kuntoon, ensimmäiset juoksuaskeleet viiteen viikkoon päivää ennen ensimmäistä ottelua. Touko-kesäkuun vaihteessa etureisi. Syyskuussa vasen pohje ja oikea polvi. Urheilulukio, 3. vuosi, 18 v. ( ) Salibandy: Ei salibandya, paitsi joulukuussa Eurocup, arvokisojen välivuosi. Jalkapallo: Siirtyminen MPS:n joukkueeseen. Oman ikäluokan U19 EM-karsinta Israelissa, josta parhaana jatkoon. Huhtikuussa kakkosvaihe Saksassa, lohkossa toiseksi, mutta ennakkotiedoista poiketen lopputurnaus pelattiin kahdeksan sijasta vain neljällä joukkueella, joten tie tyssäsi. Naisten maajoukkue, Algarvessa kaikki ottelut avauksessa, kevään EM-karsinnoissa ensimmäisessä avauksessa, kahdessa vaihdosta kentälle. Syksyllä harjoitusottelussa vaihdosta kentälle, ei EM-karsintaotteluissa. U21/79 PM Saksassa, ensimmäisten ottelujen loput, viimeisissä aloituksessa. Sairas: keväällä sydämen rytmihäiriö sekä hengitysvaikeuksia (astma), nilkkavaiva ennen U21 turnausta. Urheilulukio, 4. vuosi, 19 v. Salibandy: Uudestaan salibandyyn. Toinen maailmanmestaruus Latviassa. Naisten maajoukkue, ei Algarvessa, syksyllä kolme MM-karsintaottelua avauksessa. U21/80 helmikuussa Ranskassa 90, PM-turnaus Norjassa täydet minuutit, kapteeni. Keväällä Askerin mukana leirillä Tanskassa ja La Mangassa. Talvikauden yli henkilökohtainen harjoittelun koordinaattori, Petri Siponen, kevensi. Ylioppilaskirjoitukset keväällä. Päivätyössä (8 h) kesäkuun alusta lähtien Keskon varastolla. Lukion jälkeen, 1. vuosi, 20 v. Naisten maajoukkue Algarve, kaksi avauksessa, kaksi vaihdosta, keväällä kahdessa avauksessa, yhdessä penkillä ja kesäkuun lopussa kovan kuumetaudin takia yhdestä pois. U21/81 heinäkuussa harjoitusottelu Islannissa, PM-turnaus Suomessa, täydet minuutit. Salibandya seurajoukkueessa, ei maajoukkuetoiminnassa. Päivätyössä (8 h) jouluun asti Keskon varastolla. Opiskelu tammikuusta alkaen, vaikeuksia urheilun takia. Pohjeluun murtuma elokuussa. Lukion jälkeen, 2. vuosi, 21 v. Pohje murtunut, toipumista, opiskelu vahvasti käyntiin. Salibandy: MM-pronssia Sveitsissä. Jalkapallo: Kesäkuussa nurmelle, U21- Nordic Norjassa. Tuplamestaruus. Esko Simonen

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

EeNet käyttöohje SHA pelaajille harjoituspäiväkirjan täyttö

EeNet käyttöohje SHA pelaajille harjoituspäiväkirjan täyttö EeNet käyttöohje SHA pelaajille harjoituspäiväkirjan täyttö 1. Kirjautuminen Seuran valmennuspäällikkö, joukkueen valmentaja tai joukkueenjohtaja luo pelaajalle tunnukset EeNettiin noin 1kk ennen ensimmäistä

Lisätiedot

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi

Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Jokaisella Suomalaisella jääkiekkoilijalla on mahdollisuus kilpailla aikuisena maailman parhaan jääkiekkoilijan tittelistä niin halutessaan Suomi Kiekko järjestelmä luo mahdollisuuden Suomi Kiekko - pelaajien

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

EeNet käyttöohje SHA pelaajille OSA 1

EeNet käyttöohje SHA pelaajille OSA 1 EeNet käyttöohje SHA pelaajille OSA 1 1. Kirjautuminen Seuran valmennuspäällikkö, joukkueen valmentaja tai joukkueenjohtaja luo pelaajalle tunnukset EeNettiin noin 1kk ennen ensimmäistä SHA tapahtumaa.

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

EeNet harjoituspäiväkirja ohje

EeNet harjoituspäiväkirja ohje EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta

Lisätiedot

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015 Koivukylän Palloseura ry B-juniorit Toimintasuunnitelma kaudella 2015 01.12.2014 Suunnitelma koskee aikaväliä 1.11.2014 31.10.2015. Toimihenkilöt ja yhteystiedot Joukkueenjohtaja: Vastuuvalmentaja: Valmentaja:

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä.

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä. KÄPYLÄN PALLO RY Tursontie 3, 00610 Helsinki www.kapylanpallo.fi TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2015 Seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia liikuntaharrastusta, erityisesti jalkapalloilua

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

Jokelan Kisa. B-pojat (97/98) Kausi 2014 1.11.2013 31.10.2014

Jokelan Kisa. B-pojat (97/98) Kausi 2014 1.11.2013 31.10.2014 Jokelan Kisa B-pojat (97/98) Kausi 2014 1.11.2013 31.10.2014 20.10.2013 Kausi 2014 AIHE: JoKi B- Pojat infotilaisuus AIKA: 24.10.2013, Kello 19.00 PAIKKA: Kisan Maja ( Ridasjärventie 137, 05400 JOKELA)

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista tyttöjen ikäluokkiin ja. Kysely jäsenistölle 20.3.2014

Ehdotus muutoksista tyttöjen ikäluokkiin ja. Kysely jäsenistölle 20.3.2014 Ehdotus muutoksista tyttöjen ikäluokkiin ja sarjajärjestelmiin Kysely jäsenistölle 20.3.2014 Kysely seuroille Kyselyssä esitellään ehdotus uudistuksista Salibandyliiton tyttöjen sarjatoimintaan kaudelle

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO

JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO JOUKKUETOIMINNAN VUOSIKELLO LOKAKUU Vanhempainilta 1. Toimintasuunnitelma joukkueelle Budjetti Taitokisailmoittautumiset Hallitalkoot SYYSKUU Talviliigan maksujen eräpäivä Vuoden palkittavat Seuran taitokisat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme

Kesäkausi, täältätullaan. Me kehitämme - Me menestymme Kesäkausi, täältätullaan Joukkuejako, alkuehdot Poikia 50 kpl Pelaajamäärä kasvanut talvikauden lopussa huomattavasti Röllin suositus pelaajamääräksi otteluun: 10 poikaa Talvikauden kokemus: ilmoittautuneet

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016

PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 PELIKAANIT F-JUNIORIT 2015 2016 HARJOITUSRUNKO o Maanantai: Kiekonhallinta kiekon käsittely, kiekon kuljettaminen ja harhauttaminen o Tiistai: Taitojäät - pääpaino luistelussa o Keskiviikko: Pääpaino pelaamisessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 1. TAUSTAA 3 2. LAJINLEVITYSVASTAAVAN TOIMENKUVA 4 3. ALUEEN TAVOITTEET KAUDELLA 2015-2016 5 3.1 Ringettekoulu 5 3.2 Aluesarja ja kilpasarjatoiminta

Lisätiedot

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa

Joukkueenjohtaja. Hoitaa varuste- ja muut hankinnat yhdessä ennalta sovitun varustevastaavan kanssa Joukkueenjohtaja Vanhempien ehdottama ja seuran hyväksymä Järjestää kauden aikana vähintään kaksi vanhempainiltaa: 1. Kauden alussa laaditaan budjetti yhdessä rahastonhoitajan kanssa, hyväksytetään se

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ Lentopalloa Torniossa, esiintyjinä aikuisjoukkueet, pääosissa junioripalloilijat, tuottajana Tornion Lentis-88, siinä on sitä perinteistä. 23. toimintakausi

Lisätiedot

Tuomo Salonen 8.10.2014. October 8, 2014 Runner's High Oy

Tuomo Salonen 8.10.2014. October 8, 2014 Runner's High Oy Tuomo Salonen 8.10.2014 October 8, 2014 Runner's High Oy 1 This is how I became me. October 8, 2014 Runner's High Oy 2 Esityksen sisältö Kuka olen? Vuodesta 1989 vuoteen 2014 Mitä urheilu on antanut? Vuosi

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Terveiset Panttereilta

Terveiset Panttereilta Terveiset Panttereilta Napapiirin Pantterit ry on rovaniemeläinen jääurheilun erikoisseura, jossa pelataan kaukalopalloa ja jääkiekkoa. Harrastajia seurassamme on iältään 3-vuotiaasta aina n.60-vuotiaaseen;

Lisätiedot

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen 1 Kenelle: LePan ikäluokille E11-F7 (01-05 syntyneet), tytöissä ja pojissa. Miksi: Harjoittelun

Lisätiedot

IF Sibbo-Vargarna r.f.

IF Sibbo-Vargarna r.f. IF Sibbo-Vargarna r.f. Valmennuksen tavoitteet eri ikäluokissa IKÄ TAVOITE SISÄLTÖ ± 7 4 v 4 5 v 5 PALLON HALLITSEMINEN: minä ja pallo pallokosketus pallon hallinta potkut PIENPELIT, TAITOPELIT: suunta

Lisätiedot

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Pientä 'suurta' jännitystä ilmassa saapuminen majoituspaikkaan liikuntahallille. Makuupaikkojen valinta ja

Lisätiedot

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään JP Laamanen / E-tytöt ONNEKSI OLKOON 1. Olette valinneet teknisesti HAASTAVAN lajin lapsellenne 2. Lapsenne ovat

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

Kontiolahden Urheilijat järjestää kesällä 2010:

Kontiolahden Urheilijat järjestää kesällä 2010: Kontiolahden Urheilijat järjestää kesällä 2010: Leirit: Pro-Sporttileiri Kulho 14.-16.7. Kolme vuorokautta mukavaa toimintaa liikunnan parissa. Hinta: 60 Sisältää: ruokailut, majoituksen, vakuutuksen ja

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

LePa P01 vanhempien palaveri

LePa P01 vanhempien palaveri LePa P01 vanhempien palaveri Toimintamalli syksystä 2012 eteenpäin / Merja Toimihenkilö valinnat talvikausi 2012-2013 / Merja Maksut & Varainkeruu 2013 / Merja Talvisarjat / Merja Muut asiat / Kaikki Tarvittavat

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Turun Ringette ry Läntinen Pitkäkatu 22 b 29 Seuran y-tunnus 14543583 20100 Turku www.turunringette.fi

Turun Ringette ry Läntinen Pitkäkatu 22 b 29 Seuran y-tunnus 14543583 20100 Turku www.turunringette.fi 1(5) Kausi: Joukkue: 1. Joukkueen toimihenkilöt Joukkueenjohtaja: Varajoukkueenjohtaja: Vastuuvalmentaja: Valmentaja: Valmentaja: Vastuuhuoltaja: Huoltaja: Rahastonhoitaja Suku- ja etunimi Valmentajakoulutus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Sanoista teoiksi EXCELLENCE Pyrkimys erinomaisuuteen Yhdessä tekeminen yhteisössä RESPECT Arvostus Ilo ja innostus 5v 15v 25v URHEILEVA IHMINEN Intohimo

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Sibbo Vargarnan (P02) Toimintasuunnitelma 2015

Sibbo Vargarnan (P02) Toimintasuunnitelma 2015 1.Valmentajat : Ari Isomäki isomaki.ari@gmail.com Tiistaisin ja joskus sunnuntaisin Magnus Sundman Magnus.Sundman@hotmail.fi(vastuuvalmentaja) Tiistai ja joskus sunnuntaisin(huhtikuuhun asti) Aki Räsänen

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Vanhempainilta 3.5.2016

Vanhempainilta 3.5.2016 Vanhempainilta 3.5.2016 Perustettu 2006 Palloliiton Grassroots-palkinto Vuoden 2014 harraste- ja kasvattajaseura FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto.

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto. D12 Ikäluokan haavit D12 Haavin tarkoitus Antaa lahjakkaille ja motivoituneille pelaajille mahdollisuuden päästä vertailemaan omia taitojaan muiden saman ikäisten ja tasoisten pelaajien kanssa Saada muutama

Lisätiedot

Vanhempainilta 20.4.2015

Vanhempainilta 20.4.2015 Vanhempainilta 20.4.2015 Perustettu 2006 FC Kangasalan kausimaksut ovat mahdollisimman alhaiset Talkootyö Toiminta kasvaa Etenkin nuoremmat ikäluokat isoja Yhteensä noin 500 pelaaja Visio 2017: Iloista

Lisätiedot

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09

KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 KAIKKI PELAA SÄÄNNÖT 09 Jalkapallon Leikkimaailma 11-vuotiaat ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat Jalkapallon Leikkimaailmassa jokaisella tytöllä ja pojalla on oikeus monipuoliseen ja turvalliseen harrastamiseen

Lisätiedot

VALTTI CUP. Valtin P03 järjestämä D12 -ikäluokan turnaus 14.5. 17.5.2015

VALTTI CUP. Valtin P03 järjestämä D12 -ikäluokan turnaus 14.5. 17.5.2015 VALTTI CUP 2015 Valtin P03 järjestämä D12 -ikäluokan turnaus 14.5. 17.5.2015 2 VALTTI CUP 2015 VALTTI CUP 2015 3 TERVETULOA VALTTI CUP 2015 -tapahtumaan Pojat 2003 on Valtin yksi suurimmista ikäkausijoukkueista,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen Suomen Palloliitto Pelaajakehitys 23.9.2011 2011 Miehet / pojat Mika Laurikainen Rakenne. Resurssit. Pelaajakehityksen rakenne Pelaajan urapolku SPL Valmennuslinja 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe a. U15 U17

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot