Kun yö värittää. Pedagoginen opas. Värinauttien moniaistinen taidenäyttely. Mona Paalanen ja Anni Pöyhönen

Transkriptio

1 Kun yö värittää Värinauttien moniaistinen taidenäyttely Pedagoginen opas Mona Paalanen ja Anni Pöyhönen

2 Tervetuloa tutustumaan Kun yö värittää -lastentaidenäyttelyyn! Tämän oppaan tavoitteena on auttaa näyttelyyn tutustumisessa näyttelytilassa ja näyttelyvierailun jälkeen. Opas sisältää tietoa näyttelystä ja sen tekijöistä sekä avaa Värinauttien ja Utin maailmaa kaikille siitä kiinnostuneille. Kun yö värittää -taidenäyttely perustuu taidenäyttelyn tekijöiden yhdessä luomaan samannimiseen satuun, jossa Värinauttisisarukset Annu ja Unna Autti heräävät keskellä yötä kotoaan ja huomaavat värien kadonneen. Tästä alkaa seikkailu läpi pimeän talon, jota varjot, möröt ja yö värittävät. Taidenäyttelyssä nämä samat teemat ovat läsnä ja näyttelyn teokset saavat inspiraationsa tarinasta. Toivotamme hyvää vierailua Värinauttien maailmassa! Anni ja Mona sekä Värinautit Helsingissä tammikuussa 2016 kunyovarittaa.blogspot.fi Piirros Anni Pöyhönen 2

3 Sisällysluettelo 1. NÄYTTELYSSÄ: TEOKSET NÄYTTELYN JÄLKEEN: TEEMAT JA TEHTÄVÄT AJATUKSIA NÄYTTELYN TAKANA TEKIJÖIDEN TERVEISET UTTI: VÄRINAUTTIEN MAAILMA Kuva Jonne Renvall 3

4 1. Näyttelyssä: Teokset Tässä osiossa kerromme tarkemmin näyttelyn teoksista ja annamme vinkkejä jokaisen teoksen tarkasteluun näyttelytilassa. Sisääntulon viereisestä iltasatunurkasta löytyy Kun yö värittää -satu näyttöpäätteeltä ja kirjana. Tässä oppaassa jokaisen teoksen yhteydessä on myös kerrottu sen yhteys satuun. Muistakaa, että kaikkeen saa koskea! PIMEÄN PEITTO JA ILTASATUNURKKAUS Tiedätkö sen hetken, kun heräät kesken makeiden unien pimeässä huoneessa, et ole kunnolla hereillä etkä enää unessakaan. Kaikki on hämärää ja pimeä tekee ympärillesi peiton, joka saa kaiken näyttämään kummalta. Muistat kyllä päivän värit, mutta et näe niitä. Pimeän peitto on Paalasen ja Pöyhösen yhdessä suunnittelema ja Värinauttiperinteiden mukainen. Pimeän peiton kankaat on haalittu keräyksellä ja värjätty peittoon sopivaksi. Paalanen toteutti peiton käsityönä ja se on käytettävissä myös tilanjakajana. Iltasatunurkkauksessa kävijän on mahdollista tutustua Kun yö värittää -satuun ja istua selailemaan sitä Värinauttien tuoliin. Anna pimeän peiton johdattaa sinut tutustumaan, miltä pimeä näyttää Värinauttien öisessä talossa. 4

5 MÖRKÖSEINÄ Pimeässä talossa Annusta ja Unnasta tuntuu siltä, että möröt seuraavat heitä. On kuin talo täyttyisi varjoista ja erilaisista möröistä. Möröt saavat erilaisia muotoja. Annu näkee ison ja kylmän mörön ja Unna näkee yksinäisyyden, joka muistuttaa hämähäkkiä. Mörköseinän 2015 mörköä ovat kaikki toisistaan erilaisia ja muistuttavat yksi huutavasta pomosta ja toinen siitepölyallergiasta. Pöyhönen on piirtänyt mörköjä pienestä pitäen. Tämän seinän möröt hän piirsi vuosien 2012 ja 2013 aikana aina kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Alkuperäiset 2007 mörköä olivat esillä Rullan seinällä vuonna Tähän näyttelyyn mörköjä on tehty kahdeksan lisää. Löydätkö ne? Seiso muutaman metrin päässä seinästä ja tarkastele mörköjä. Valitse itsellesi yksi kaikista omimmalta tuntuva mörkö, joka on vielä värittämättä ja väritä se. Näin teet yhdestä möröstä omasi ja kesytät sen. Minkä nimen mörkö saa? Laita mustaan vihkoon mörön numeron kohdalle mörön nimi ja oma nimesi. Piirros Anni Pöyhönen 5

6 YÖN AIKA -TEOS Pimeässä talossa mikään ei näytä Annusta ja Unnasta tutulta kun yö värittää taloa ja ikkunasta näkyvää pihapiiriä. Tämä näyttelyn uusin teos syntyi Paalasen ja Pöyhösen yhteistyönä. Sen noin 80 vanerikorttia käsittelevät yön kolmea eri aikaa hämärää, pimeää ja sysimustaa Pöyhösen ottamien maisemakuvien ja Paalasen luomien sanojen ja mietteiden avulla. Paalanen ja Pöyhönen ovat työstäneet teosta miettien, mitä tapahtuu kun ilta hämärtyy yöksi? Kävijällä on mahdollisuus jatkaa tutkimusta asettamalla kortteja neliöihin. Koska jokaisen kävijän kokemus yöstä on erilainen, teos elää koko ajan ja vanerikortit vaihtavat paikkaansa yön ajassa. Valitse laatikosta kuva tai kirjoitusta. Mitä yön aikaa kortti käsittelee? Onko kyse hämärästä, pimeästä vai sysimustasta? Laita kortti siihen neliöön, mihin se mielestäsi kuuluu. Jos neliö on täynnä, vaihda korttisi johonkin neliössä jo valmiiksi olevaan korttiin. 6

7 AUKKOTARINA JA KELLOT Pimeässä aikakin tuntuu kuluvan eri tavalla kuin päivällä. Annu ja Unna kuuntelevat öisessä talossa tutun seinäkellon tikitystä, joka tuntuu aivan kuin laahaavan. Sanataidetta teoksissaan hyödyntävä Paalanen on suunnitellut teoksen, joka käsittelee öistä aikaa ja ajan kulumista vuorovaikutuksellisen aukkotarinan keinoin. Teoksessa kävijä osallistuu tarinan kirjoittamiseen valitsemalla itse, mitkä sanat tarinan aukkoihin tulevat. Paalasen suunnitteleman teoksen ulkoasua elävöittää Värinauttien ystäviltä näyttelyä varten saadut kellot ja Pöyhösen typografia. Valitse aukkotarinan sanat annetuista vaihtoehdoista. Voit valita sanat sattumanvaraisesti, jolloin tarinasta tulee useimmiten hullunkurinen. Toisaalta voit myös valita sanat joko niin, että ne sopivat hyvin tai niin että ne eivät sovi lainkaan. Leikittele sanoilla vapaasti. 7

8 VÄRIVARKAAT Annu ja Unna pysähtyvät miettimään, minne värit ovat voineet kadota. Yksi epäilyistä on, että heillä on saattanut käydä Värivarkaita. Miten muutenkaan värit olisivat kadonneet. Seinällä oleva kuvitus on yksi Pöyhösen tekemistä Kun yö värittää -sadun kuvista. Siinä Värivarkaat kantavat ulos värejä yksi kerrallaan. Miten muuten värit voisivat kadota? Keksikää lisää luovia tapoja värien häviämiseen. Vain mielikuvitus on rajana. MINNE KAIKKI VÄRIT KATOSIVAT? -LAATIKKO Minne kaikki värit katosivat? on kysymys, joka ei jätä Annua ja Unnaa rauhaan, sillä värit ovat erittäin tärkeitä Värinauteille. Annu pitää erityisesti vihreän sävyistä ja Unnaa kiinnostaa vaaleanpunainen. Pimeässä talossa kaikki näyttää harmaalta, mutta kai muitakin värejä on olemassa. On pysähdyttävä hetkeksi miettimään, mitä muita värejä on olemassa. Sanataiteen kentällä työskentelevä Paalanen tarjoaa teoksellaan mahdollisuuden tutkia sanojen syntymistä leikin kautta. Minne Värit katosivat -laatikon kirjaimista on mahdollista muodostaa ainakin kolmentoista eri väriä, mutta myös muita sanoja. Kirjoita laatikosta löytyvillä kirjaimilla värien nimiä. Etsi lempivärisi kirjaimet. Kuinka monta väriä pystyt kirjoittamaan? Entä keksitkö muita sanoja? 8

9 VARJOVERHO Varjot kulkevat mukana öisessä talossa, kun Annu ja Unna kulkevat sen läpi etsien kadonneita värejä. Varjot tuntuvat seuraavan Värinautteja, saavan outoja muotoja ja liikkuvan täysin sattumanvaraisesti. Kun yö värittää -taidenäyttelyn kävijöillä on mahdollista tehdä omia varjoja ja varjoteatteriesityksiä. Miten varjo syntyy? Mitä tapahtuu jos seisot lähellä kangasta? Entä jos astut kauemmaksi? Miten syntyy päätön mörkö? Kuva Jonne Renvall KELLARI Annu ja Unna etsivät värejä ympäri kotiaan. He kurkkaavat kellariin mutta eivät löydä värejä sieltäkään. Tarinassa kellarista löytyy hillopurkkeja ja säilykkeitä, mutta näyttelyn kellarista avautuu maisema toiseen maailmaan. Avaa kellarin ovi ja kurkkaa sisään taskulampun avulla. Tiedätkö mitä kellarissa on? Näetkö perille asti? 9

10 SATEET JA SANASATEEN VARJO Kun yö värittää -sadussa Annu ja Unna jäävät myös kuuntelemaan sadetta. On kuin öinen sade yrittäisi kertoa Värinauteille jotakin. Se on värikästä ja sisältää sinertäviä sävyjä.sadepilvet muistuttavat pitsiä ja varjoja, jotka ovat käännähtäneet nurin päin.sadetta voi kokea muuallakin kuin ulkona. Välillä voi nimittäin sataa myös sanoja. Sateenvarjot syntyivät pääosin lahjoituksina saaduista lankakerien lopuista ja rikkimenneistä sateenvarjoista, joilla kukaan ei tehnyt enää mitään. Sanasateenvarjo on Paalasen sanataideteos, jossa erilaiset sadesanat tulevat käsinkosketeltaviksi. Astu sanasateenvarjon alle ja tunnustele sen alla satavia sanoja. Tuiskuttele tarinoita, lorottele lauseita tai anna virkkeiden virrata. Keksi itse sadesanoja tai lauseita. Kuva Francisco Socal SADEVIDEO OKSAVIDEO OKSADEVIDEO Sateenropina ja ikkunaan hakkaavat puun oksat kuulostavat yhdessä siltä kuin joku koputtaisi Värinauttien ikkunaan päästäkseen sisään. Sadevideo kuuluu näyttelyn uusimpiin teoksiin ja se tuo sateen uusien aistien kosketeltavaksi näyttelytilassa. Videon kuvat ovat Pöyhösen kamerasta, sanat puolestaan syntyivät Paalasen kynästä. Tarkastele videota eri etäisyyksiltä. Keskitä huomiosi välillä sanoihin, välillä pelkästään kuviin. Millä tavoin video muuttaa muotoaan? 10

11 KUISKIVA PETROOLIMÄNTY Petroolimänty (lat. Pinus sylvetris caerulea) Petroolimänty (lat. Pinus sylvetris caerulea). Kuuluu havupuiden sukuhaaraan, risteytynyt männystä ja lehtipuusta. Jokseenkin harvinainen. Havaittu myös omaperäinen variaatio: uttilainen perinnepuu kuiskiva petroolimänty. Yksittäisiä esiintymiä Utin seudulla. Ensimmäiset havainnot Tertius Nuttilaisen muistiinpanoissa (1860-luvulla). Petroolimännyn runko on normaalioloissa suora ja haaraton, neulaskimput kehittyneet isokokoisiksi vaaleanpunaisiksi lehdiksi. Lehtiä ilmenee sekä matta- että kirkaspintaisina. Petroolimänty on hetkessä eläjä ja se seuraa vuodenaikoja. Talvella se tiputtaa vaaleanpunaiset lehdet ja kasvattaa tilalle kauniita valkoisia kukkia. Lähde: Suuri Uttilainen Tietoisuudenkirja 1876 Kuiskiva Petroolimänty on Paalasen ja Pöyhösen yhteistyössä synnyttämä teos ja se on rakennettu kierrätysmateriaalista. Petroolimänty esiintyi ensimmäisen kerran Paalasen kirjoittamassa sadussa Värinauttien pihalla ja on sen jälkeen ollut mukana Värinauttien elämästä kertovissa teksteissä ja kuvissa. Petroolimännyn lehtien havina syntyy vanhojen kirjojen lehdistä, mutta Värinauttien pihalla se kuiskii tietenkin niin mitä? Paina korvasi kuiskivan petroolimännyn kylkeen ja kuule sen kuiskailevan. Huomaatko, että uttilaiset pöllöt viihtyvät myös puun oksilla? 11

12 UNITELTTA Annun ja Unnan olohuoneessa on uniteltta, jossa unet ovat usein paljon värikkäämpiä kuin sängyssä nukkuessa. Teltta on kruunattu, koska värinauttiperinteen mukaan tarpeeksi pitkään suvussa kulkeneet ja värikkäästi palvelleet esineet saavat kuninkaallisen statuksen. Paalasen ompelema ja suunnittelema uniteltta on muuten Paalasen ja Pöyhösen yhteistyössä synnyttämä teos. Sen kertomat unet kerrottiin ja kuvitettiin yhteistyössä. Uniteltan kankaat saatiin lahjoituksina ja osa ulkoteltan kankaista värjättiin sinisen ja violetin sävyillä. Avaa uniteltan ovi ja kömmi sisälle kuuntelemaan ja katselemaan Annun ja Unnan unia taskulampun avulla. Miksi seinällä on kala ja kumman unessa timantit tippuvat taivaalta? Erotatko Värinautit äänen perusteella? Kuva Francisco Socal 12

13 LIPASTO Värien etsiminen ohjaa Värinautit lopulta sadussa pimeälle ullakolle, jonka takaseinän lipaston laatikosta värit lopulta löytyvät. Siellä ne ovat, jokainen punainen, kaikki vihreät, usea keltainen, muutama ruskea Niin kuin sadussakin, myös näyttelyssä lipaston laatikot kätkevät sisäänsä värejä. Näyttelyn lipaston laatikoista löytyy värien lisäksi myös unia. Värien ja unia tutkiminen on vaikuttanut laatikoiden syntyprosessiin ja sisältöön. Laatikot ovat syntyneet miettimällä värin olemusta ja Millaisia unia ihmiset näkevät -listan pohjalta:...hukkua, uida, leijua, naamioitua, eksyä, kilpailla, satuttaa itsensä, kohdata villieläin, pelätä, uskaltaa, ihmetellä... Pöyhösen tekemä lipasto on sittemmin innostanut muitakin laatikoiden tekoon. Näyttelyn laatikoista kaksikymmentä on Pöyhösen ja kuusi muiden käsialaa. Arvaatko mitkä? Kurkkaa, avaa ja katsele millaisia värejä ja unia löydät lipaston laatikoista. Taskulampun avulla saat osan laatikoista loistamaan ja näet laatikon perälle asti. Millaisia unia laatikoista löytyy? Ovatko kaikki unet painajaisia? 13

14 2. Näyttelyn jälkeen: Teemat ja tehtävät Olemme koonneet näyttelyn teemoihin liittyen erilaisia tehtäviä, jotka sopivat toteutettaviksi päiväkodissa ja koulussa ryhmän kanssa, ja miksei myös muissa tilanteissa lasten kanssa. Tehtävät ovat suuntaa-antavia ja tarkoitus on, että tehtävänantaja soveltaa tehtävää omalle ryhmälleen sopivaksi. Koska oma lähtökohtamme näyttelyyn on ollut kuva-, käsityö ja sanataiteessa on suurin osa tehtävistä selvästi äidinkielen tai kuvataiteen tehtäviä. Suurinta osaa tehtävistä voi kuitenkin laajentaa käsittelemään laajempia kokonaisuuksia. UNET uni, painajainen, unimaisema Unikuvia Mieti jokin uni, jonka olet nähnyt ja piirrä se mahdollisimman tarkasti jokaista yksityiskohtaa myöten. Vaihda parin kanssa papereita. Nyt parisi saa kirjoittaa piirroksesi pohjalta mitä unessa tapahtuu. Verratkaa untasi ja parisi tarinaa. Mikä muuttui? Millainen on unen aika? unimaisema. Unessa kaikki on mahdollista ja unessa nähdyt maisemat voivat olla hyvinkin kummallisia. Jokainen oppilas kirjoittaa kolme asiaa ja kaikki sanat laitetaan opettajan hattuun. Millainen unimaisema syntyy kun jokainen vetää hatusta sanat ja piirtää maiseman niiden mukaan. Unipäiväkirja Pitäkää unipäiväkirjaa viikon ajan. Unipäiväkirjaa voi päivittää kirjoituksin tai piirrustuksin ja sen pohjalta voidaan työstää kuvataiteen työ tai äidinkielen ainekirjoitus. U-käännös Käännä näkemäsi painajainen hyväksi uneksi. Kirjoita muistiin joku painajainen, jonka olet nähnyt. Jos et muista mitään näkemääsi painajaista, voit myös keksiä pahan unen. Ota sitten eri värinen kynä ja alleviivaa kaikki ne sanat tai asiat, jotka tekevät unesta pahan. Mieti jokaisen alleviivatun kohdalle joku hyvä, mukava tai iloinen asia. Kirjoita uni uudestaan, nyt käyttämällä uusia, hyviä sanoja. Unikaveri Suunnitelkaa A4-paperille oma unikaveri. Tehkää kaava ja leikatkaa unikaverin etu- ja takakappale huopakankaasta. Ommelkaa unikaverille kasvonpiirteet ja muut yksityiskohdat langalla. (Yksityiskohtia voi tehdä myös napeista, nyöreistä, kankaista jne.) Ommelkaa kappaleet yhteen etupistoin tai pykäpistoin. Muistakaa jättää aukko, jos haluatte täyttää unikaverin pumpulilla. Unikaverin voi toteuttaa myös pienempänä ja tehdä siitä vaikka avaimenperän. Ylemmillä luokilla unikaverin voi myös tehdä ompelukoneella. 14

15 YÖ yön ajat, äänet ja tilat, varjot Tutkikaa! Tutkikaa pimeää. Sammuttakaa valot, miten silmät tottuu pimeään? Mitä näkee ensin? Kauanko siinä menee? Tutkikaa aikaa. Arvatkaa hiljaisuudessa, koska minuutti on mennyt? Onko minuutti pitkä aika? Tutkikaa ääniä silmät kiinni. Kuunnelkaa kelloa, narinaa ja kolinaa, kun joku lähtee liikkeelle. Pitäkää silmät kiinni, kuinka pitkälle kuulette? Kuuletteko toistenne hengityksen, naapuriluokan äänet, kadun äänet? Tutkikaa varjoja. Varjoja saa esille taskulampun, piirtoheittimen tai varjokankaan avulla. Varjotyöskentelyä Tehkää käsillä erilaisia varjoja seinälle. Jokainen valitsee oman suosikkinsa ja pari auttaa piirtämällä varjon rajat mustalle paperille lyijykynällä. Sitten jokainen jatkaa oman varjonsa työstämistä värikkäillä vahaliiduilla. Millainen öinen otus varjokuvasta syntyy? Yörunoutta Tehkää runo ajatuksenvirtana. Opettaja sanoo ääneen lauseen alun tai yhden sanan, jonka jokainen täydentää sen mukaan, mitä kuulemastaan tulee ensimmäisenä mieleen. Opettaja voi keksiä itse unirunon säkeiden aloitukset. Se voisi mennä esimerkiksi näin: Yöllä... Hyppäsin... Ympärilläni... Toinen... Lopuksi... Sateenäänimaisema Menkää lattialle istumaan esimerkiksi kolmeen ryhmään. Valitkaa jokaiselle ryhmälle oma sateenääni. Esimerkiksi isot vesipisarat (lätkii käsillä lattiaa), tihkusade (naputtaa sormenpäillä lattia), tuuli (ulisee ja viheltää), keksikää omia jne. Aloittakaa aina hiljaisuudesta ja muodostakaa äänimaisema. Kannusta ryhmiä muuntelemaan tekemänsä äänen voimakkuutta. Lopettakaa äänimaisema opettajan merkistä. Kierrättäkää ääniä niin, että jokainen ryhmä saa tehdä jokaista ääntä. Mitä muita ääniä yössä kuuluu? 15

16 MÖRÖT mielikuvitusystäviä, mielikuvitushirviöitä Mörköluonnoksia Lyijykynäharjoitus. Piirtäkää kolmelle A4-paperille jokaiselle 4x4 ympyrää. Ympyrän mallin saatte harpilla tai pyöreän esineen pohjalla. Opettaja ottaa aikaa. Ensimmäisen paperin mörköihin on piirrustusaikaa 10 minuuttia. Toisen paperin mörköihin viisi ja kolmannen kolme minuuttia. Tee erilaisia. Ei ole aikaa miettiä. Nyt on vaan piirrettävä. Miten luonnokset muuttuivat? Poimi kolme suosikkiasi ja tee ne uudelleen jalostettuna neljännelle paperille tussilla. Rullanmöröt Leikatkaa kaksi kontaktimuovin palaa. Piirtäkää paperille mörön silmät ja liimatkaa ne kontaktimuoviin. Valitkaa sitten mitä tahansa materiaaleja (lankoja, paperisilppua) ja asetelkaa materiaalit kontaktimuovin päälle. Kun mörkö on täytetty, liimatkaa toinen kontaktimuovi kiinni. Mörön voi rei ittää, jos sen haluaa esimerkiksi roikkumaan jonnekin. Mörön henkilökuva Luonnostelkaa mörkö ensin esim. mandalan tai miellekartan avulla. Luonnokseen voi sisällyttää mm. seuraavia: ulkonäkö, luonteenpiirteet, erityispiirre, paras ystävä ja vihollinen, lempipaikka. Kun mörkö on luonnosteltu, tehkää siitä henkilökuva. Henkilökuvan voi toteuttaa tarinana tai esim. täyttämällä möröstä kaverikirjan sivun. VÄRIT sinisen ja violetin sävyt, musta, hämärän värit Tutkikaa Tutkikaa värejä pimeässä. Mitä väreille tapahtuu hämärässä tilassa? Erottuuko pimeästä värejä? Värimaisema Maalatkaa kokonaan sininen / violetti / harmaa kuva. Jos saat käyttää vain yhtä kynää, miten saat kuvan asiat erottumaan toisistaan? Värien nimet uusiksi Keksikää väreille uusia nimiä. Kirjoittakaa nimet paperille ja värittäkää sillä värillä. Väritarinoita Kirjoittakaa väreistä tarinoita. Voit antaa oppilaille apukysymyksiä tai otsikoita. Miltä punainen maistuu? Miltä maailma näyttää ilman keltaista? Elämäni vihreänä, Sinisen kun tapasin, Villi violetti 16

17 PELOT/TUNTEET omien pelkojen kohtaaminen, rohkeus Tunneruno Jokainen oppilas saa kuusi pientä paperin palasta. Jokaiseen paperinpalaan pitää kirjoittaa yksi tunne. Kolmeen positiivinen ja kolmeen negatiivinen tunne. Ennen kirjoittamista kannattaa yhdessä keskustella siitä, mikä on tunne. Kun tunteet on kirjoitettu, paperit palautetaan opettajalle. Opettaja sekoittaa kaikki paperit ja jakaa sitten jokaiselle oppilaalle kuusi lappua. Näissä lapuissa on kuusi tunnetta (se ei haittaa, vaikka lapuissa olisi myös samoja tunteita). Oppilas kirjoittaa runon, jossa esiintyy kaikki nämä tunteet. Runot luetaan ääneen ja keskustellaan siitä, miltä tuntui kirjoittaa runo apusanojen avulla. Keskustellaan myös hyvien ja huonojen tunteiden jaottelusta. Tunnearpajaiset Opettaja varaa niin monta erilaista tunnetta kuin on oppilaitakin. Jokainen oppilas saa opettajalta tunteen, joka tulee piirtää paperille käyttämättä kuvassa ihmistä tai kasvoja. Millainen kuva tunteesta syntyy? Pystyvätkö muut arvaamaan, mistä tunteesta on kyse? Tunnetta voidaan arvuutella myös muulla tavoin. Muut saavat kysellä jos tämä tunne olisi niin mikä se olisi? esim. auto, huonekalu, artisti, ruoka, väri... Pelosta pois Valitse jokin pelko ja kirjoita se haluamallasi tavalla A4-kokoiselle paperille. Tee sitten pelosta jotain muuta. Mieti voitko muuttaa kirjaimia jollain tavalla, lisätä jotain tai poistaa jotain. Jos O- kirjaimesta tuleekin aurinko ja I-kirjain muuttuu puunrungoksi? Saatko käännettyä pelon iloiseksi asiaksi? Löytyykö pelosta aineksia vaikka hauskan sanan kirjoittamiseen tai kuvittamiseen? 17

18 3. Ajatuksia näyttelyn takana Kuva Panu Koskinen Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella toisiinsa tutustuneet Paalanen ja Pöyhönen ovat työskennelleet Värinautteina kesästä 2010 lähtien. Värinautti-hahmot luotiin alunperin Hämeenlinnan Lastentaidefestivaali Hippaloille, joita Värinautit juonsivat kesällä 2011 ja Värinauteille on ollut sittemmin tilausta myös Hippaloiden ulkopuolella. Paalanen ja Pöyhönen ovat työskennelleet Värinauttien vaatteissa museopedagogeina, näyttelyoppaina, bloggaajina, työpajaohjaajina sekä taidekasvattajina. Värinautit julkaisevat ja työstävät myös itsenäisiä ja omaehtoisia projekteja, joissa yhdistyvät sanataide, kuvataide, ilmaisutaito sekä käsityöt. Värinauttityöskentelyssä onkin alusta lähtien yhdistynyt kummankin tekijän osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Paalasen tarinat, sanataide, suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot sekä hienot käsityöt. Pöyhösen tussikäsi, ammatti teatteri-ilmaisun ohjaajana sekä kuvataiteen ja käsityötieteen opinnot. Ajatus ikiomasta taidenäyttelystä syntyi Hippaloilla kesällä Haaveena oli alusta asti lasten ehdoilla toteutettu taidenäyttely, jossa kaikkeen saisi koskea. Monan kirjoittama tarina sai Annin kuvituksen ja herää nyt eloon näyttelyn teoksissa. Paalanen ja Pöyhönen ovat kirjoittaneet ja kuvittaneet monta tarinaa Värinauteista ja Utista. Kun yö värittää -näyttely kertoo yhden tarinan Annun ja Unnan elämästä. 18

19 4. Tekijöiden terveiset Taidenäyttelymme yksi kulmakivistä on osallisuus ja vuorovaikutus. Halusimme, että teokset eivät ole vain katseltavia vaan myös kosketeltavia ja koettavia. Projektin alussa listasimme asioita, joita mielestämme lasten tulisi saada tehdä heille suunnatuissa taidenäyttelyissä. Näistä asioista muodostui meille päämäärä jo teosten suunnitteluvaiheessa. Olkoon ne myös lupauksena kävijälle näyttelyssä, jossa nämä asiat ovat sallittuja: Kurkkaa, avaa, kurota, katsele, piiloudu, kosketa, kuuntele, lue, väritä. Toivomme, että kävijä osallistuu itse taidekokemuksensa tekoon hyödyntäen eri aistejaan, ja uskomme taidenäyttelyn saavuttavan tämän juuri yllä mainittujen päämäärien avulla. Lisäksi jokaisen teoksen kohdalla pyrimme ottamaan huomioon, miten kokemus vahvistuu hyödyntäen eri aisteja kunkin teoksen tarkastelussa. Teoksia suunnitellessa ja pystyttäessä olemme ottaneet huomioon lapsen kokemusmaailman ja turvallisuuden. Teokset on tehty niin, että ne kestävät kosketusta ja ovat turvallisia tutustua. Lisäksi olemme halunneet tuoda ne lapsen etäisyydelle ja korkeudelle, jotta teokset eivät jäisi kaukaisiksi vaan lapsi saisi itse omatoimisesti koskettaa, katsoa ja ihmetellä. Materiaalin kierrättäminen ja ekologisuus ovat myös yksi näyttelymme tärkeistä tavoitteista. Halusimme toteuttaa näyttelyn mahdollisimman pitkälle luontoa kuormittamatta. Tämä näkyy näyttelyn eri teoksissa. Lipaston laatikot ja yön ajan vanerit ovat taloyhtiön hissiremontista saatuja, teltassa on mummolan lakanoita, lipaston laatikoiden sisältö on kirpputoreilta, kelloseinän kellot lahjoituksia ja sateenvarjot löydettyjä ja rikkinäisiä. Kierrätysmateriaalin käyttäminen on ohjannut myös teosten tekemistä ja suunnittelua. Toisen roska voi olla toisen taidetta. Tässä on kasa tavaroita, mitä näistä materiaaleista syntyy. Teos on vielä piilossa ja odottaa löydetyksi tulemista. Yllämainittujen asioiden lisäksi olemme halunneet, että näyttely on vuorovaikutuksellinen ei vain kävijän ja teosten välillä vaan myös meidän tekijöiden kesken. Olemmekin näyttelyn suunnittelusta teosten pystytykseen asti työstäneet näyttelyä dialogissa toistemme kanssa. Tämä on tarkoittanut keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, toisen huomioon ottamista, omien ajatusten esille tuomista ja kuuntelua, yhteisiä luonnoksia ja linjauksia sekä vierekkäin liisteröintiä. Ja ennen kaikkea dialogisuus on tarkoittanut heittäytymistä. On antauduttava prosessin vietäväksi ja hyväksyttävä, että lopputulos ei ole minun eikä sinun vaan meidän. Tästä on syntynyt monta uutta oivallusta ja työskentelytapa, jossa kumpikin tekijä saa olla sellainen kuin on ja kummankin osaaminen pääsee esiin. Taidenäyttelyprojekti on ollut meille ensimmäisestä luonnoksestaan kävijöiden tarkkailuun asti voimauttava, vapauttava ja haastava kokemus, joka on ollut seikkailu alusta lähtien. Toivomme, että näyttelymme tuo iloa ja inspiraatiota myös kävijöilleen. 19

20 5. Utti: Värinauttien maailma Värinautit Annu ja Unna Autti asuvat Utissa. Joka on sekä paikka Suomen kartalla että mielentila, paikka, jossa kaikki on mahdollista. Värinauttitarinoiden ohella Paalanen ja Pöyhönen ovat rakentaneet uttilaista maailmaa ja luoneet sen henkilöhahmoja, joista on tullut heille yhtä tärkeitä kuin Värinauteista. Osa näistä tarinoista on julkaistu Värinauttiprojektien yhteydessä Värinauttien blogeissa, jossa kaikkien on mahdollista tutustua Uttiin ja sen asukkaisiin. Utin asukaskortit Värinauttien muotokuvia-blogissa on asukaskorttitiedot yhdeksästä Utin asukkaasta. Näihin asukaskortteihin voi tutustua etukäteen ja tehdä niistä ohjeiden mukaan kuva- ja sanamuotokuvia. Talot tarinoivat Lisätietoa asukkaista saa myös Värinauttien blogista ja vuonna 2014 toteutetusta Talot tarinoivatprojektista, joka herätti Utin talot tarinoimaan asukkaistaan. Asukkaisiin voi myös tutustua samalla kun käy läpi Uttia Utin kartan ja talotarinoiden avulla. Värinauttien blogeista löytyy useita värityskuvia ja tarinoita, jotka ovat kaikkien käytössä. Piirros Anni Pöyhönen 20