Kaavapäällikkö Hapuoja avasi yleisötilaisuuden ja toivotti paikalla olleet tervetulleiksi.

Transkriptio

1 Tuusulan yleiskaava 2040 liikennetyöpajat MUISTIO Tähän muistoon on koottu Hyrylän ja Jokelan työpajoissa käyty keskustelu. Tilaisuuksista on kirjattu lyhyesti esiteltyä asiaa, yleisöpuheenvuorot, kysymykset ja niihin annetut vastaukset pääpiirteissään. Tilaisuudessa käytettyä esittelymateriaalia on saatavilla kaavan verkkosivuilta. Ensimmäinen yleisötilaisuus (16 kuntalaista) pidettiin Tuusulan kunnantalon valtuustosalissa klo 17 alkaen, toinen Jokela-talon Jokela-salissa (10 kuntalaista) klo 18 alkaen. Yleiskaavaa valmistelevista kaavoitustoimen työntekijöistä esittelytilaisuuksiin osallistuivat kaavapäällikkö Kaija Hapuoja, liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso ja kaavasuunnittelija Henna Lindström. Lisäksi Hyrylän tilaisuudesta muistiota oli laatimassa kaava-arkkitehti Asko Honkanen. 1. Tilaisuuden avaaminen Kaavapäällikkö Hapuoja avasi yleisötilaisuuden ja toivotti paikalla olleet tervetulleiksi. 2. Yleiskaavan tilanne Hapuoja jatkoi kertomalla yleiskaavan laatimisen vaiheesta. Yleiskaavan lähtökohtia on esitelty sekä kuntalaisille että luottamuselimille. Kaikille avoimet ympäristötyöpajat ja asumistyöpajat on pidetty jo aiemmin. Myöhemmin syksyllä pidetään elinkeinotyöpaja. Lisäksi kulttuurimaisema ja rakennuskanta inventoinnin päivitys ja maisemaselvitystyö on käynnissä. Maakuntakaavan rakennemalleista kunta on antanut lausuntonsa, minkä yhteydessä on jo tutkittu alustavasti mahdollisia rakennemalleja. 3. Liikenneverkko ja yleiskaava Laakso jatkoi alustusta käyden läpi laajalti liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteyttä. Esitys on yleiskaavan verkkosivuilla. Tämän lisäksi Helsingin seudun liikennejärjestämätyöhön (HLJ) kannattaa tutustua. HLJ-työssä on huomioitu Kehä IV, itäväylän jatke, Kulloontien parantaminen, Hämeentien kehittäminen (Koskenmäen kiertoliittymä, pohjavedensuojaus), läntinen ohikulku, poikittainen yhteys Järvenpäästä Nurmijärvelle ja Kellokosken ohikulku. Kevyen liikenteen osalta ei HLJ:ssä ole vielä hankelistaa. Sen sijaan valtionhallinnolla on oma hankeluettelonsa, jota toteuttaa rahoituksen järjestyessä. Hankeluettelossa on Tuusulan osalta tärkeäksi arvioitu Kellokosken eteläpuolelle, Pohjoisväylän varteen tarvittava kevyen liikenteen väylä. Alemmalla prioriteetilla (edellyttää kuntien rahoitusta) kevyen liikenteen väylien hankeluettelossa ovat mm. radanvarsitien kevyen liikenteen väylä Jokelan eteläpuolella, Rusutjärven koululta kaakkoon päin puuttuvan kevyen liikenteen väylän osuus, Nuppulinnantien ja Ridasjärventien kl-väylät, Vanhakylän koulutien yhteys koululle, Korsontien yhteys sekä Jokelantien ja Eriksnäsintien kl-väylät. Lisäksi Rusutjärventien ympäristössä on muutamia pienempiä hankkeita. 1

2 Kommentti: Poikittaisliikennettä pitäisi harrastaa, mikä tulee huomioida HLJ:ssä. Raideliikenteen osalta ei Tuusulalle lentokenttäradasta näytä olevan hyötyä, jos asemia ei tule. Vastaus: Lentokenttärataan liittyen on annettu lausunto, jossa korostettiin sen uudelleen linjaamisen ja paikallisliikenteen tärkeyttä. Kommentti: Järvenpää-Nurmijärvi väylän suunnittelu alkoi 1980 luvulla. Kuten totesit, se on tärkeä väylä, jotta saataisiin raskasta liikennettä pois Tuusulan alueelta. Toteutus tuntuu olevan vaikeaa, kun ei valtiolla ole rahaa mihinkään. Kevyen liikenteen väylät ovat meillä aika hyvässä jamassa. Koskenmäen ja Vaunukankaan liittymät pitää saada kuntoon - suunnitelmia on tehty pitkään, kun niiden pitäisi olla jo rakennettu! Vastaus: Liittymän parantamisen suunnittelu kestää oman aikansa. Kommentti: Teknisessä lautakunnassa olivat nämä asiat esillä. Ensi vuodelle on varattu ja seuraaville kahdelle vuodelle miljoona euroa kummallekin Koskenmäen liittymän parantamiseen. Kunta on vauhdikkaasti mukana, valtion puolelta takkuaa. Kommentti: Koskenmäen liittymästä on puhuttu väsyksiin asti. Kun puhutaan vuodesta 2040 liikenteen osalta, tulisi puhua mm. siitä, miten Rykmentinpuiston alueelta itäiselle ohikulkutielle pääseminen. Kaavaluonnoksessa kokoava liikenne on ajateltu kulkevan kyläkeskusten läpi. Jos halutaan rauhallisia asuinalueita, tulisi liikenne koota toisin ohikulkutielle. Lisäksi tulee huomata, että Riihikallion eteläpuolella oleva Tuusulanväylän ja ohitustien risteys ei riitä nykyiselläänkään tulisi rakentaa eritasoramppi. Vastaus: Rykmentinpuiston ja Sulan osayleiskaavojen ohella on tehty aluevaraussuunnitelma itäväylän parantamiseksi. Riihikallion liittymää on suunniteltu selvästi sujuvammaksi. Kommentti: Koskenmäen liittymän ohella pitäisi miettiä Lahelanorren toteutusta, erityisesti Lahelanorren liittymää Sahankulman suuntaan. Miksi yhteys keskustaan on kriittinen? Jokitiellä on ongelmia. Vastaus: Tieverkkoselvitystä tehtäessä Lahelanorren vaihtoehtoja käytiin läpi ja yhteys keskustaan pidettiin erittäin tarpeellisena. Kommentti: Eikö Sahankulman yhteys olisi kaikkein halvin kunnankin kannalta? Vastaus: Vaikea sanoa. Jokilaakson ylitykset ovat joka tapauksessa arvokkaita. Kommentti: Onko Lahelanorren liittymä Hämeentielle tulossa? Vastaus: Tiehallinto on aikoinaan jo todennut, ettei Hämeentielle saisi liittymää Lahelanorrelta. Kommentti: Onko Rykmentinpuiston alueen liikenne suunniteltu myös urheilukeskuksen suuntaan? Vastaus: On. Kommentti: Onko Tuusula ollut mukana HLJ 2011-suunnittelutyössä? Vastaus: HSL ohjannut työtä ja KUUMA-kunnat ovat mukana yksittäisinä kuntina. Tuusulasta Jukka-Matti Laakso on ollut mukana. Jokainen kunta saa sanoa mielipiteensä lopputuloksesta. Kommentti: Eikö Lentoradalla ole asemia Tuusulassa? Vastaus: Asemat ovat vain lentokentällä ja Keravalla. Ollut kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa rata voisi tulla pintaan ja olisi asema Sulassa, mutta liikenne olisi ainoastaan kaukoliikenteelle. Kunta on lausunut, että pitää tutkia paikallisliikenteen mahdollisuutta ja radan linjaamista maankäytön kannalta paremmin. Kommentti: Onko Keravalta Kouvolaan lähtevissä ratahankkeissa ollut eri suunnittelija? Vastaus: Eri selvittäjä, mutta selvitystyö alkamassa taas uudelleen. Kommentti: Onko vielä lentoratametro erillinen hanke? Vastaus: On, työ on kesken, kaavoittaja menee sinne mukaan. HLJ:n yhteydessä pitää miettiä, olisiko metro kannattava. On mietitty sellaista vaihtoehtoa, että metro jatkaisi Hyrylästä Keravallekin, mutta siltikin hyöty-kustannussuhde vain 0,4. 2

3 Kommentti: Eli turhaa investointia. Vastaus: Eli onko metro tulossa? Vastaus: Nyt vasta katsotaan, mitä hyötyä metrosta olisi. Helsingistäkin pitäisi saada lisäkäyttäjiä. Tutkitaan, mitä kustannuksista voidaan karsia ja paljonko käyttäjiä pitäisi saada, jotta hyötysuhde olisi esim. 0,8. Tuusula ainoa, jolta voisi tulla paljon lisää käyttäjiä. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia. Kommentti: Kuinka pitkä on etäisyys lentoasemalta Hyrylään? Vastaus: Noin 15 km. Kommentti: Realistisin ajatus, jos lentorata olisi myös paikallisliikenteelle. Jos puhutaan metrosta, voidaanko siinä ajaa paikallisjunilla. Jos ei, pidän sitä täysin tarpeettomana. Lentorata saattaa jopa toteutua yllättävän nopeasti, koska maakunnat sitä tahtovat. Tulee riittävä poliittinen paino maakunnista. Kommentti: Miksi maakunta tarvitsee niin nopeita liikenneyhteyksiä? Turhaa saastuttamista. Kommentti: Jos Lentorata saataisiin sellaiseksi, että voitaisiin ajaa paikallisjunilla, olisi se merkityksellinen, mutta sitten sen pitäisi yhdistyä Martinlaakson rataan. Kommentti: Pelkään, että ensin rakennetaan rata ja sitten vähennetään junavuoroja, kun rakennetaan uusi rata muualle. Miten realistinen lentorata on? Vastaus: Aika monia hankkeita on selvitetty nopeasti tätä HLJ:tä varten, lentorata on yksi sellainen. Olemme esiselvittelyvaiheessa ja mm. kustannuksia on mietitty hyvin karkeasti. Myöhemmin kun selvitykset menevät pidemmälle, tarkentuvat asiat. Mietitään yhteystarpeitakin. Kommentti: Jos Tuusulan pitäisi maksaa yksin yhteys Keravalle, se voitaisiin hoitaa busseilla yhtä taitavasti. HSL hakee maksumiehiä, kuntia maksamaan. Mitä varoja sitten jää sivistystoimeen, sosiaali- ja terveystoimeen. Pitäisi saada maksumiehet muualtakin, eikä vain kunnista. Vastaus: Pohdittava myös, mitkä mahdollisuudet kunnilla on tiivistää rakennetta. Täytyisi nostaa väestömääriä ja saada veronmaksajia lisää. Kommentti: Ei voida taata, että ne kaikki uudet asukkaat kulkevat junalla, vaikka juna olisi. Onko se oikein, että rata tulee ensin ja sitten vasta tulevat asukkaat. Kommentti: Kuinka usein jokelalaisen tarvitsee käydä Hyrylässä? Ei koskaan. Kommentti: Jokelassa bussiliikenteen osalta tarvitaan: Nukarilta Hämeentietä Helsinkiin. Jos koukkaavat Jokelan kautta, pitäisi luoda syöttöliikennelenkki Nukariin. Kommentti: Kehä 4, tarkoittaako se, että Kulomäentie yhdistetään Hämeentielle? Vastaus: Kyllä. Kommentti: Hyvinkää-Kellokoski väli oli linjattu jo ajat sitten. Yhteys pohjoiseen purkaisi paineita Vuosaaren satamasta. Olisi tarve jakaa liikennettä eri teille. Hämeentie pitäisi kolmi-nelikaistaistaa koko matkalle. Vastaus: Hyvinkääläiset ovat kiinnostuneita heidän itäisestä ohikulusta. Kellokosken taajamassa tie menee läpi, koulujen ohi ja taajama pitäisi ohittaa. Kommentti: Mutta jos tehdään ohikulkua, se tuo uutta liikennettä. Vaikka koulujen ohi ei menisikään, niin Kellokosken ohi menisi enemmän ajoneuvoja. Kommentti: Kellokosken ohikulku on toteutuskelpoinen idea. Nykyisellään on Kellokoskelta Jokelaan radanvarsitietä katkeamaton liikenne ruuhka-aikana. Kunhan Kirvesmiehentien S-market toteutuu, niin tulee sumppu, kun väki tulee Järvenpään suunnasta, etenkin liukkailla keleillä. Kommentti: Vielä Kellokosken ohikulkutiestä. Se avaisi Nukari-Jokela-Ridasjärventie yhteyden jokelalaisillekin. Hyviäkin puolia. Jokela kestäisi ottaa vähän lisää väkeä ilman että tarvitsee rakentaa uutta. Kommentti: Niin, ja Hyvinkäälläkin on kasvutavoitteita. Jokelantiellä liikenne kasvaisi kovasti. Kommentti: Pertuntiellä nopeudet hullusti: siellä, missä on asutusta, tiellä on nopeusrajoitus 50 km /h ja siellä, missä ei ole asutusta 40 km/h! 3

4 4. Muita näkökohtia maankäytön ja liikenteen suhteesta Kaavasuunnittelija Lindström esitteli lisää lähtökohtia huomioitavaksi maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta: Urban zone tutkimuksessa on tutkittu erilaisia vyöhykkeitä, mitkä pääasiallisesti jäsentävät alueet eri liikkumistapavyöhykkeisiin: jalankulkuvyöhyke, autovyöhyke ja joukkoliikennevyöhyke. Lisäksi on laadittu työryhmiä varten tiedossa olevien kaavahankkeiden arvioituja asukasmääriä kartalla lisättynä olevaan asukasmäärään. Tämä voidaan ottaa huomioon uusia väyliä ja vaiheistusta harkittaessa. Lisäksi kerrottiin pohjaoletuksena, että mikäli asukastiheys on 20 as / ha, oletetaan että joukkoliikenteen edellytykset toteutuvat. 5. Hyrylän työpajassa työryhmien tekemät huomiot ja analyysit Ryhmä 1 Lindström ohjeisti ryhmätyön, tarkoituksena oli hahmottaa olevia liikenneverkon parannustarpeita ja arvioida tulevia väyliä. Ryhmätyöskentelyn jälkeen käytiin lopputulokset läpi: 1. Tarvittavia uusia ajoneuvoväyliä ja parannushankkeita itäinen ohikulkutien jatkaminen ja leventäminen läntinen ohikulkutie Lahelanorsi Sahankulmalta Lahelanniityn pohjoispuolitse - Rykmentinpuiston ulosmenoväylä ohikulkutielle ja Fallbackantielle - Kulloontien parantaminen - Poikittainen yhteys Järvenpäästä Nurmijärvelle - Kehä IV Kaikki em. väylät saatava 2040 vuoteen mennessä. 2. Julkisen liikenteen suunnat ovat Helsinki, Kerava, Järvenpää. Kahta raideliikenneajatusta pidetään tarpeellisina: Lentokentältä Hyrylään ja eteenpäin Keravalle. 3. Tarvittavat uudet kevytliikenneväylät - Rusutjärven ympäri - Kaakkolasta Vanhakylän koululle asti - Kellokoskella Pohjoisväylän varteen Toiveena esitettiin, että Hyrylän keskustan kävelypainotteisuutta tulee nostaa. Lisäksi esitettiin huimempina ajatuksina, että Sarvikallion kohdalta voitaisiin rakentaa näyttävä, korkea ja kevyt silta järven yli ja Kirkkorannan kohdalle voitaisiin rakentaa tekosaari, jonka molemmin puolin kevyen liikenteen sillat. 4

5 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Kehä IV:n toteuttaminen on itsestään selvää. Itäinen ohikulku on tarpeen, kaistalukuun ei otettu kantaa. Lisäksi tarvitaan kiertoliittymiä Koskenmäelle, Vaunukankaalle ja Nummenväylän ja Hämeentien liittymään. Lahelanorrelta pitäisi olla Hämeentielle kiertoliittymä myös. Tämä tosin varmaankin vaikeuttaisi kevyen liikenteen kulkua. Läntinen ohikulku on myös ryhmän suunnitelmassa. Yhteystarve todettiin Nurmijärven ja Hyrylän ja Keravan välille, joskaan tästä ei oltu ryhmässä yksimielisiä. Junarata tulisi saada lentoasemalta Keravalle ja jotta tästä olisi hyötyä Tuusulalle, tarvitaan asemia. Kaksi asemaa olisi tarpeen, jotta saataisiin täysi hyöty, kun huomioidaan asukasmäärä. Linjausta ei kartalle tarkoin piirretty. Tämän lisäksi nykyisiä linja-autoliikenteen reittejä tulee parantaa. Kevyen liikenteen parannustarpeita löytyi Rusutjärven ympäristöstä. Ryhmä keskittyi pääasiassa eteläisimpään Tuusulaan. Kevyt liikenne Etelä-Tuusulan alueella kl-väylät ovat hyvällä mallilla. Jokitien yhteys tosin on heikko oleva katu tulisi muuttaa kevyen liikenteen väyläksi ja uusi ajoyhteys toteuttaa. Ruotsinkyläntielle tarvitaan alikulku, huomioiden koulujärjestelyt. Kehä IV on äärimmäisen tärkeä. Sen yhteyteen tarvitaan myös kevyen liikenteen väylät. Joukkoliikenne Ruotsinkylän kautta bussilinja 635 on aina äärimmäisen täynnä aamuisin. Tarvitaan lisää vuoroja. Kysymys: Onko tieto tästä tullut kuntaan? Vastaus: Tieto tulee kuntaan vain liikennöitsijöiden raportoidessa. Raideyhteys on äärimmäisen tärkeä. Kumipyörillä kulkee liian paljon väkeä. Olisi surullista, jos ei uutta asemaa tulisi Tuusulaan. Asema tarvittaisiin sinne, missä tehdään muitakin päivittäisasioita, eli samaan yhteyteen bussiterminaali ja rautatieasema, parkkitalo ja paljon palveluja. Tämä olisi optimaalinen ratkaisu. Jos pysäkki tulee Rykmentinpuistoon, eikä palveluita ole saavutettavissa, ei saisi parasta mahdollista hyötyä. 5 Ajoneuvoliikenne Ruotsinkylä on raskaan liikenteen läpiajopaikka. Raskas liikenne tulisi ohjata muuta kautta. Tiet eivät myöskään kestä rekkaliikenteen rasitusta. Ruotsinkyläntie tulisi kunnostaa Stenbackan kautta tulee rakentaa uusi katu (uusi Jokietien linjaus) Lahelanorsi tulisi tehdä ainakin eteläänpäin Sahankulmaan Kun Ruotsinkyläntien kautta tullaan moottoritien kupeeseen, tulisi olla suorempi yhteys. Vaunukankaan ja Koskenmäen liittymät tulisi parantaa Ruotsinkylässä Mangsin kohdalla liittymä on hankala. Tie tulisi oikaista Raalintien kohdalta kartanon kohdalle. Kiilan logistiikkakeskus tuo tullessaan valtavasti rekkaliikennettä. Jos Kehä IV ei valmistu samalla, syntyy liikennesuma. Kehä IV on myös siksi äärimmäisen tärkeä. Tuusulalaiset rakentavat

6 Kehä IV:n ja vantaalaiset ohjaavat liikenteen sinne. Kun alueen liikennettä tarkastellaan, tulisi tarkastella koko alueen liikenne huomioiden kaikki hankkeet, ei vain tulevan logistiikkakeskuksen liikennettä, kuten oli tehty Kiilan hanketta esiteltäessä. Ryhmä 4 Lähinnä maakuntakaavaa koskeva kannanotto - eli koskien suuria väyliä. Tuusulan kannalta oleellinen on Kehä IV. Se ratkaisee lähes kaikki keskustan liikenneongelmat. Sipoon ja Keravan logistiikkakeskuksen rakentumisen myötä liikenne pyrkii niistä Tuusulan kautta Tampereen suuntaan. Liikenne kulkee Hyrylän keskustaan Kulloontietä ja kolmen liikenneympyrän kautta kohti Tamperetta. Miten tämä voidaan ratkaista niin, etteivät rekat pyöri keskustassa? Siten, että rekat ohjataan Kehä IV:n kautta tai vaihtoehtoisesti Lahdentien ja Järvenpään pohjoispuolitse Nukarin reitille tai suoraan moottoritielle. Itäinen ohikulkutie ei ratkaise Hyrylän liikenneongelmia. Rykmentinpuiston tulevien asukkaiden autot tukkivat liikenteen Hyrylän eteläpuolella. Järvenpääläisten liikennettä Järvenpääntiellä tulee koettaa rajoittaa. Koskenmäen ympyrä on ongelmallinen. Liittymä pitää parantaa ja parantaa samalla Hämeentietä nelikaistaiseksi. Järvenpäästä voitaisiin tehdä yhdystie länteen Hämeentielle. Läntistä ohikulkutietä ei pidä lisätä maakuntakaavaan siten, että se ylittäisi Tuusulanjokilaakson. Hyrylän läntisen alueen liikenneongelmiin auttaa Katriinantien jatkaminen pohjoiseen sähkölinjan viertä. Tällöin Hämeentieltä saataisiin läntinen ohikulkutie, jota pitkin pääsisi Helsingin länsipuolelle. Keravan suunnalta tuleva liikennemäärä vaatii Kulloontien ja olevan ohikulkutien nelikaistaistamista. Ryhmä 5 Ei esittänyt omaa suunnitelmaa vaan kommentoi Tuomalan tilannetta: Raideväyliä ollaan par aikaa leventämässä. Sen lisäksi radanvarasitie tulisi saada kuntoon, samaan kohtaan missä se nytkin on. Muutoin asiat ovat reilassa ulkoilureittejä on. Kun saadaan olla rauhassa, siellä on hyvä. 6. Jokelan työpajassa työryhmien tekemät huomiot ja analyysit Ryhmä 6 6 Kellokosken ohikulkutien linjaus uusiksi: Haarajoen asemalta Nuppulinnan asemalle. Linjatien varrelle kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen väylät myös Vanhalle valtatielle ja Pohjoisväylälle Jokelantielle kevyen liikenteen väylä Järvenpäähän saakka, Eriksnäsin tie huono. Koskenmäen liittymä Lahelanorren liittymä Sahankulmaan, jatke Läntiselle ohikulkutielle Kehä IV Itäinen ohikulku

7 Lentorata Kytömaan radanvarsitie Pertuntielle ja Ridasjärventielle kevyen liikenteen väylät Tiensuuntiellä tiepohja huono, routii, peltotie Ongelmakohta: Kellokoskella Koulutien ja Vanhan valtatien risteys, Kirvesmiehentien tuleva S- market. Ryhmä7 Hämeentie 3- tai 4-kaistaiseksi. Jos 3-kaistainen, niin amerikanmalli, jossa hälytysajoneuvot ajavat keskikaistalla. Hämeentien liittymät: Koskenmäen lisäksi Pertuntien ja Ridasjärventien liittymiin kiertoliittymät, Nurmijärven puolelle. joukkoliikenne Hämeentietä Hyrylään Uusi Pasila Tuomalaan, josta radat myös Kouvolaan ja Pietariin Kevyen liikenteen väylät: Ridasjärventielle, Jokelan läntiselle työpaikka-alueelle, Pertuntielle, Vanhankylän koululle Kellokosken ohikulku suoraan Hyvinkäälle Kellokoskelta Jokelassa kiertoliittymät Lepolan alueelle Ridasjärventielle Radan alitus Jokelassa Peltokaareen ja Palojoen puistoon (Virtalantie) Purolan kohdalla radan ylitys, olemassa olevien seisakkeiden hyödyntäminen Kiitos osanottajille! Muistion laativat Asko Honkanen Henna Lindström kaava-arkkitehti kaavasuunnittelija p p