LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE 1.06.2003-31.3.2006"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE

2 Sisällysluettelo 1. Hankeen tavoitteet 2. Hankeen lähtökohdat 2.1. Luston kehittäminen 2.2. Metsäkulttuuritapahtumat 3. Hankkeen hallinto, talous ja tiedottaminen 3.1. Hankeaikataulu, rahoitus ja hankepartnerit 3.2. Hankeorganisaatio 3.3. Tiedotus 4. Toimenpiteet 4.1. Luston Metsäpäivien ja Jätkän kulttuuripäivien yhdistäminen uudeksi metsäkulttuuritapahtumaksi Tapahtuman strateginen suunnittelu Tapahtuman operatiivinen kehittäminen Markkinointi ja tiedotus 4.2. Luston markkinointiviestinnän ja palveluiden kehittäminen Luston nimen, graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalien uudistus Markkinointiviestinnän seminaari Luston toiminnan kehittämisseminaarit ja kehittämistyö Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Muita markkinointiviestinnän toimenpiteitä Opintomatkat ja henkilökunnan koulutus Hankinnat 5. Tulokset 5.1. Tulokset ja tulosten arviointia Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen Metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen Hankkeen talous ja hallinto sekä yleisarvio hankkeen kulusta 5.2. Ohjausryhmän arvio hankkeesta 2

3 Liitteet 1. Metsäkulttuurihankeen talous 2. Hanketiedote Luston tunnettuus ja kiinnostavuus sekä mielikuvat Lustosta ELMA 2003 messukävijöiden keskuudessa -opinnäytetyön tiivistelmä 4. Metsäkulttuuria kaikille -opinnäytetyön tiivistelmä 5. Metsäkulttuurihankkeen strateginen työ 6. Suomen Metsämuseosäätiön ja Luston Tuki Oy:n sopimus Mesäkulttuuripäivät-tapahtuman järjestämisestä 7. Metsä kulttuuripäivien 2006 budjetti (=budjettimalli) 8. Metsäkulttuuripäivien tavaramerkkirekisteröinti 9. Metsäkulttuuripäivien 2005 ohjelma; Free Hand 10. Metsäkulttuuripäivien 2005 kävijäkyselyn tulokset 11. Metsäkulttuuripäivät Metsäkulttuurtapahtuman 2005 ennakkomarkkinointimateriaalia: Luston Metsäpäivät esite, 2005-tapahtumaflaieri ja julistetuloste 13. Metsäkulttuuripäivät 2005 markkinointikirje ja tapahtumainfot 14. Metsäkulttuuripäivien 2005 ennakkojuliste 15. Savonlinnan Matkailu Oy:n markkinointikirje 16. Metsäkulttuuripäivät 2005 matkailuesitteissä 17. Metsäkulttuuripäivät 2005 Luston lehti-ilmoituksissa, esimerkki 18. MetKu 2005 markkinointimateriaalia: esite, juliste ja banderolli 19. MetKu 2005 liitteen etusivu 20. Tiivistelmä Luston graafisesta ohjeesta 21. Esimerkkejä uudesta graafisesta ilmeestä: saate, pääsylippu, käyntikortti, PP-pohja ja tienvarsitaulu 22. Luston uudet kotisivut 23. Markkinoinnin kehittämispäivä Luston kehittämistyö : kehittämisseminaarit Luston asiakkuuspyörän rakentaminen 26. Expera-ohjelma 27. Opintomatka Norjan metsämuseoon Opintomatka Pohjanmaalle Henkilökunnan valo- ja äänikoulutus 30. Luettelo hankkeen tuella hankituista tavaroista 31. Kuvaliite: Lusto ja MetKu 3

4 LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Metsäkulttuurihanke, hankenumero FIMOS Hankkeen toteutusaika: Hankeen tavoitteet Metsäkulttuurihankkeen tavoitteena oli yhdistää Luston Metsäpäivät ja Jätkän Kulttuuripäivät monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi valtakunnalliseksi ja osittain myös kansainväliseksi metsäkulttuurin kesätapahtumaksi. Uutta tapahtumaa järjestämään kaavailtiin metsä- ja matkailualan organisaatioista muodostettavaa yhdistystä, joka vastaisi tapahtumasta vuodesta 2005 alkaen. Ensimmäisen yhdistetyn tapahtuman kävijätavoite oli 6000 henkeä. Tapahtuman kehittämisen myötä tavoitteena oli saada Lustoon yksi uusi, ympärivuotinen puolipäivätoiminen vakinainen työpaikka. Hankkeen toisena tavoitteena on palveluita ja markkinointiviestintää kehittämällä lisätä Luston tunnettavuutta ja kääntää kävijämäärä kasvuun profiloitumalla vahvemmin metsäkulttuurikeskukseksi ja koko perheen matkailukohteeksi. Uudistuneen Luston kävijämäärän kasvutavoite vuodesta 2002 vuoteen 2005 oli 15 % vuodessa. 2. Hankeen lähtökohdat 2.1. Luston kehittäminen Metsäkulttuurihankeen käynnistämisen kimmokkeena oli eduskunnan päätös Luston lisärakennushankkeen hyväksymisestä. Laajennustöiden oli määrä alkaa elokuussa 2003 ja valmistua keväällä Uudet näyttelyt oli tarkoitus avata keväällä Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä nähtiin välttämättömäksi kehittää vastaavasti myös Luston palveluja ja toimintaa. Samalla myös Luston imago ja markkinointiviestintä kaipasivat uudistamista Metsäkulttuuritapahtumat Lustossa oli järjestetty kolmipäiväistä metsäkulttuuritapahtumaa vuodesta 1999 alkaen ja kokemukset olivat olleet myönteiset. Luston Metsäpäivillä 2003 oli noin 4500 kävijää ja näytteilleasettaja-, työnäytös- ym. väkeä oli mukana noin 160 henkeä. Tapahtuma oli kasvanut sen verran mittavaksi, että Luston omin voimin sen edelleen kehittäminen olisi ollut mahdotonta. Eri puolilla Suomea 13 kertaa vuosina järjestettyjen Jätkän Kulttuuripäivien tavoitteena oli ollut metsätyömiehen arvon ja itsetunnon kohottaminen. Aluksi tapahtuman taustalla oli vahvasti Työväen Sivistysliitto, sittemmin Puu- ja erityisalojen liitto, Metsähallitus ja Metsämiesten Säätiö. Enimmillään Jätkän Kulttuuripäivillä oli osallistujaa, mutta viimeisessä tapahtumassa enää runsaat 4000 kävijää. Koska Jätkän kulttuuripäivien kävijämäärä oli jo joitakin vuosia ollut laskeva ja sen järjestäminen eri paikkakunnilla oli melko hankalaa ja kallistakin, tapahtuman taustavoimien kanssa oli jo ennen hankkeen käynnistystä sovittu sen yhdistämisestä Luston Metsäpäivien kanssa. 4

5 Kahden tapahtuman yhdistäminen edellytti työpanosta ja muita resursseja, jota Lustolla ei yksin olisi ollut. Tapahtumien yhdistämiseksi tarvittiin perinpohjaista strategista suunnittelua, tapahtumaa järjestävän organisaation ja sen talouden ja yhteistyösuhteiden määrittelyä, tapahtuman ohjelmaprofiilin ja kenttätoimintojen kehittämistä sekä tapahtuman käynnistysvaiheen markkinointia ja tiedottamista. 3. Hankkeen hallinto, talous ja tiedottaminen 3.1. Hankeaikataulu, rahoitus ja hankepartnerit Metsäkulttuurihankeen rahoitushakemus jätettiin Etelä-Savon maakuntaliitolle Hankkeen budjettia karsittiin maakuntaliiton toivomuksesta ja uusi hankehakemus jätettiin Rahoituspäätös hankkeelle saatiin Hanke pääsi vauhtiin alkuvuodesta Hankkeen alkuperäinen päättymisajankohta oli , mutta sille myönnettiin hakemuksesta jatkoaikaa saakka. Metsäkulttuurihanketta hallinnoi Lusto. Hankkeessa olivat lisäksi mukana Metsämiesten Säätiö, Puuja erityisalojen liitto, Metsähallitus ja Punkaharjun kunta. Hankkeen budjetti ja rahoitusosuudet: Metsämiesten Säätiö euroa Puu- ja erityisalojen liitto euroa Metsähallitus 5000 euroa Punkaharjun kunta 7500 euroa Luston omarahoitusosuus (työpanoksena) EU:n tavoite-1 -ohjelman EAKR-rahoitusta euroa Valtion vastinparirahaa euroa Hankkeen kokonaisbudjetti euroa Tarkempi selvitys hankkeen rahoituksesta ja kustannuksista liitteessä Hankeorganisaatio Metsäkulttuurihankeen projektipäällikkönä toimi yhteyspäällikkö Eeva Koivula ja ohjausryhmän puheenjohtajana johtaja Timo Kukko, molemmat Lustosta. Ohjausryhmässä olivat lisäksi mukana: Talouspäällikkö Olli Peltola, Puu- ja erityisalojen liitto Asiamies Risto Hyvärinen, Metsämiesten Säätiö Työmarkkina-asiamies Paavo Soikkeli, Metsähallitus Soikkelin siirryttyä muihin tehtäviin johtaja Heikki Vahantaniemi, Metsähallitus Vt. kunnanjohtaja Terttu Karttunen, Punkaharjun kunta Karttusen sairausloman aikana vt. kunnanjohtaja Tuulikki Kosonen Kososen sijaisuuden jälkeen vt. kunnanjohtaja Unto Murto Maakuntasuunnittelija Pekka Laukkanen, Etelä-Savon maakuntaliitto 5

6 Projektisihteerinä toimi hankkeen alussa Vuokko Asikainen ( ). Sen jälkeen projektikoordinaattorin tehtäviä hoiti Anu Yli-Pyky ( ). Yli-Pykyn äitiysloman sijaisena toimi Aija Broms-Muhonen ( ). Ohjausryhmä kokoontui hankeen aikana kolme kertaa. Ensimmäinen kokous pidettiin Etelä-Savon maakuntaliitossa Mikkelissä , toinen Matka2005-messujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa ja kolmas Metsäkulttuuripäivillä Lustossa Punkaharjulla. Hankepartnereiden kanssa kokoonnuttiin lisäksi epävirallisesti Helsingissä, jolloin keskusteltiin erityisesti Metsäkulttuuritapahtuman kehittämisestä hankeen jälkeen. Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin Etelä-Savon Maakuntaliitossa Mikkelissä Kokousten välillä hankepartnereihin pidettiin yhteyttä sähköpostitse sekä puhelimitse ja pyydettiin kannanotot merkittäviin päätöksiin, kuten hankkeen jatkoaikahakemukseen Tiedotus Metsäkulttuurihankkeen käynnistyessä järjestettiin Lustossa tiedotustilaisuus.(liite 2). Hankkeesta on lisäksi tiedotettu aktiivisesti Luston Metsäpäivien 2004 sekä Metsäkulttuuripäivien 2005 materiaaleissa. Loppuraportin viimeistelyn jälkeen tiedotetaan hankeen tuloksista. 4. Toimenpiteet 4.1. Luston Metsäpäivien ja Jätkän Kulttuuripäivien yhdistäminen uudeksi metsäkulttuuritapahtumaksi Tapahtuman strateginen suunnittelu Jätkän kulttuuripäivien ja Luston Metsäpäivien yhdistäminen aloitettiin haastattelemalla sidosryhmien edustajia ja tutkimalla Luston Metsäpäivien aiempien vuosien palautteita. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijan Jarkko Knuutisen ELMA(Elävä maaseutu)-messuilla syksyllä 2003 opinnäytetyönä tekemä kysely Luston tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta sekä mielikuvasta antoi tietoa myös Luston Metsäpäivistä. (Liite 3). Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijan Lotta Snickerin Metsäkulttuuritapahtuman kehittämistä tarkastelleesta opinnäytetyöstä, johon sisältyi kysely Luston Metsäpäivillä 2003, saatiin hyvää pohjaa uuden tapahtuman kehittämiseen (Liite 4) Uuden tapahtuman organisaatiomuotoa selvitettiin tutkimalla muiden kulttuuritapahtumien organisointia ja toimivuutta. Hankesuunnitelman mukaisesti tavoitteena oli tapahtumayhdistys ja sen perustamista valmisteltiin pitkälle sääntöluonnoksiin saakka. Neuvottelukierroksella tapahtuman yhteistyökumppaneiden hankepartnereiden sekä muiden potentiaalisten jäsenten - kanssa kävi kuitenkin ilmi yhdistysmuotoon liittyvät ongelmat: yhdistyksen talouden järjestäminen vakalle pohjalle, jäsenmaksujen määräytymisperusteet hyvin erilaisille jäsenille sekä Luston rooli suhteessa muihin jäseniin. Strategista suunnittelua tehostettiin käyttämällä ulkopuolista asiantuntijaa. Arrectum Oy:n Hannu Ronkasen kanssa käytiin kahdessa puolen päivän istunnossa sekä sähköpostikirjeenvaihtona läpi uuden tapahtuman liikeideaa, tärkeimpiä asiakkaita, visiota, arvoja sekä muutoksen tarvetta SWOTanalyysin avulla (Liite 5). Lopuksi hahmoteltiin uuden tapahtuman hallinnon ja talouden organisointia. 6

7 Strategisen suunnittelun keskeiset tulokset: Liikeidea Puolueeton foorumi metsäsektorin sisäisille asiakkuuksille ja metsäsektorin muille sidosryhmille Metsäsektorin kohtaamispaikka iloisessa ja leppoisassa ilmapiirissä Merkittävimmäksi yksittäiseksi asiakasryhmäksi määriteltiin metsänomistajat. Heitä arvioidaan olevan joko suoraan tai perheensä kautta Suomessa noin miljoona henkeä. Metsänomistajuudesta lähtevien monimutkaisten asiakkuusverkostojen kautta tapahtumaan kytkeytyvät kaikki metsäalan yritykset, organisaatiot ja tahot sidosryhmineen. Visio vuoteen 2010 Koko metsäsektoria palveleva ja paikkansa vakiinnuttanut metsäkulttuurin ykköstapahtuma Vahva yhteistyöverkosto Riippumaton ja puolueeton Vuosittain kävijää 1 ympärivuotinen työpaikka Taloudellisesti kannattava Kansainvälistyvä Tapahtuman arvot Metsän kestävä käyttö Riippumattomuus ja puolueettomuus Luotettava asiantuntijuus Palveluhalukkuus Laatu Tavoitteellisuus Ajassa mukana Muutoksen tarve Hyödyt yhteistyökumppaneille Laajempi sitoutuminen tapahtuman kehittämiseen ja toteuttamiseen Sisältö Talous Organisointi Uusi metsätapahtuma päätettiin organisoida Suomen Metsämuseosäätiön ja sen omistaman Luston Tuki Oy:n keskinäisellä sopimuksella. Osakeyhtiömuotoon päädyttiin, koska tapahtuman katsottiin olevan luonteeltaan lähempänä liiketoimintaa kuin aatteellisen yhdistyksen perustoimintaa. Lisäksi todettiin, että tapahtumalla täytyy olla riittävän vakavarainen taustaorganisaatio, joka pystyy kantamaan sen taloudellisen vastuun. Uutta osakeyhtiötä ei lähdetty perustamaan, koska Suomen Metsämuseosäätiöllä oli ennestään museokauppa Luston Puotia ja muuta Luston arvonlisäverovelvollista toimintaa hoitava Luston Tuki Oy. Luston Tuki Oy:lle haettiin ja saatiin metsäkulttuuritapahtuman järjestämistä varten aputoiminimi Metkun Tuki, jonka toimialaksi on rekisteröity metsäkulttuuriin liittyvien tapahtumien järjestäminen. Luston Tuki Oy:n ja Suomen Metsämuseosäätiön keskinäisellä sopimuksella määritellään tapahtuman järjestämisen taloudellisista suhteista ja työnjaosta. Sopimuksen mukaan tapahtuman juridinen järjestäjä ja kolmansiin osapuoliin nähden sopijaosapuoli on Luston Tuki Oy, joka vastaa myös tapahtuman taloushallinnon järjestämisestä. Suomen Metsämuseosäätiö luovuttaa tapahtuman 7

8 käyttöön tilat, toimittaa resursseja tapahtumalle sekä vastaa tapahtuman kehittämisestä. Vastikkeena tapahtumalle luovuttamistaan resursseista säätiö saa tapahtuma-alueen pääsylipputulot. Liitteenä kevättalvella 2006 päivitetty sopimus. (Liite 6) Sopimuksen pohjana on periaate, jonka mukaan sekä Suomen Metsämuseosäätiö että Luston Tuki Oy käyttävät tapahtuman tuotot siitä kertyvien kulujen maksamiseen ja tapahtuman kehittämiseen. Osakeyhtiö maksaa arvonlisäverovelvollisia kuluja, koska se saa arvonlisäverollisia tuottoja. Säätiö saa tuloja, joilla peitetään tapahtumasta koituvia henkilöstökuluja. Sopimuksella myös minimoidaan säätiön ja osakeyhtiön keskinäinen laskutus. Tapahtuman hallinnon ja talouden organisoinnissa ja säätiön ja osakeyhtiön välisen sopimuksen laadinnassa asiantuntijana oli Luston tilintarkastaja Seppo Väisänen Pricewaterhouse Coopers Oy:stä. Liitteenä vuoden 2006 tapahtumabudjetti. (Liite 7) Uusi metsäkulttuuritapahtuma päätettiin järjestää viikkoa ennen juhannusta toisin kuin Luston Metsäpäivät, joka oli aina pidetty kesä-heinäkuun vaihteessa. Uutta ajankohtaa puolsivat sekä strategisessa suunnittelussa määritelty liikeidea että Luston Metsäpäivistä saatu palaute; kesäkuu on sekä metsäalan organisaatioiden että metsänomistajien kannalta parempi ajankohta. Lisäksi tapahtuman kasvun myötä lisääntyvät majoitustarpeet on helpompi täyttää kesäkuussa kuin heinäkuussa, jolloin Punkaharjulla ja lähialueilla majoituskapasiteetti on muutenkin lähes täyskäytössä. Uudelle metsäkulttuuritapahtumalle etsittiin nimeä sidosryhmien, Luston Metsäpäivien 2004 kävijöiden sekä Luston henkilöstön ja hallituksen voimin. Koska kyseessä oli kahden tapahtuman yhdistämisestä syntyvä uusi tapahtuma, kumpaakaan vanhaa nimeä ei haluttu sellaisenaan käyttöön. Nimen tuli myös kertoa ytimekkäästi, mistä tapahtumassa on kyse. Lopulta päädyttiin Metsäkulttuuripäivät -nimeen, josta otettiin käyttöön myös MetKu-lyhenne. Lyhenteen käytöstä neuvoteltiin METKO:n (Metsäkonenäyttely Jämsänkoskella) sekä Metku-nimisen Metsähallituksen Kuopion henkilökuntakerhon kanssa, eikä nimien samankaltaisuudesta todettu olevan haittaa. Metsäkulttuuripäivät/MetKu nimi ja logo rekisteröitiin (Liite 8) ja molemmilla nimillä varattiin myös domain Tapahtuman operatiivinen kehittäminen Luston Metsäpäiville 2004 etsittiin Jätkän kulttuuripäivien perinteistä ohjelmarungosta ja käytännöistä elementtejä ennakoimaan tapahtumien yhdistämistä. Nimekkääksi esiintyjäksi tapahtumaan saatiin Arto Paasilinna ja uutta oli myös erillinen lasten konsertti. Tapahtumassa testattiin myös markkinointiin liittyviä uusia konsepteja kuten uudenlaista käsiohjelmaa ja tehokkaampaa tienvarsimainontaa. Tiedotus- ja markkinointimateriaalia kehitettiin ja käännätettiin muille kielille ja levitettiin entistä tehokkaammin verkossa. Tapahtuman kehittämiseksi käytiin tiiviitä neuvotteluja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset Metsäkulttuuripäivät järjestettiin Teemana oli Jätkän kulttuuripäivien perinnettä kunnioittaen metsätyö. Ensimmäistä kertaa samassa tapahtumassa pidettiin kolmet SMtason metsätyökisat, jotka kuvastivat myös hyvin metsätyön muutosta: tukkilaisten, moottorisahauksen ja metsäkoneenkuljettajien. Jätkän kulttuuripäivien ohjelmakonseptista mukaan otettiin nimekäs konsertti Jorma Hynninen Retretin Kalliosalissa sekä VIP-tilaisuus sidosryhmille. Liitteenä koko MetKu05-ohjelma (Liite 9) Metsäkulttuuripäivillä 2005 hyödynnettiin ensimmäisen kerran Luston laajennusosan monitoimitilaa sekä uutta näyttelyhallia. Monitoimitilassa järjestettiin sekä isojen asiakasryhmien tarjoiluja että näytteilleasettajien ym. ruokailu ja näyttelyhallissa konsertti sekä vaeltajan messu. Laajennusosan rajaama uusi työnäytöskenttä palveli erinomaisesti metsäkoneenkuljettajien SM-kisaa. Uusia käytäntöjä olivat myös äänentoiston osittainen ulkoistaminen, etäparkki ja siihen liittyvät kuljetukset sekä WLAN-yhteyden rakentaminen esittelijöille. 8

9 Metsäkulttuuripäivät 2005 organisoitiin ja hallinnoitiin edellä kuvatun toimintamallin mukaisesti, mikä selkiytti sekä budjetointia että talouden seurantaa. Lisäksi Metsäkulttuuripäivien suunnittelua ja seurantaa varten on tapahtumasta perustettu Luston taloushallinnossa käytettävälle Nova-ohjelmalle projekti. Projektin pohjan ja toiminnan suunnitteli ja toteutti harjoitustyönä Metsäkulttuuripäivien 2005 MetKu-projektisihteeri Helka Kosonen. Metsäkulttuuripäivien taloudenpito saadaan sekä 2006 tapahtumasta alkaen näin kytketyksi suoraan taloushallinnon Nova-ohjelmaan. Savonlinnan aikuis- ja ammattiopiston opiskelijat Jenni Turtiainen ja Sini Makkonen keräsivät opinnäyteyönä Metsäkulttuuripäiviltä 2005 tietoa kävijöistä sekä palautetta tapahtumasta. Kävijäprofiilista kyselystä kertoo mm., että kävijöistä kaksi viidesosaa oli yli 60-vuotiaita ja 56 % omisti metsää. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten osuus oli Luston Metsäpäivien kävijäkuntaan verrattuna lisääntynyt. Punkaharjun ja Savonlinnan alueelta oli kotoisin 40 % kävijöistä. (Liite 10). Tulevia Metsäkulttuuripäiviä varten suunnittelutettiin hankeen tuella vielä uudet lippukopit, jotka ovat ensimmäistä kertaa käytössä Metsäkulttuuripäivillä Metsäkulttuuripäivien 2006 ohjelma ja tapahtumatietoa liitteessä Markkinointi ja tiedotus Metsäkulttuuripäivien markkinointiviestinnässä on kyse sekä tapahtumamarkkinoinnista, jolla markkinoidaan koko Lustoa, että itse tapahtuman markkinoinnista. Useimmat toimenpiteet palvelevat molempia tarkoituksia. Metsäkulttuuripäivien markkinointi nivoutuu siten tiiviisti yhteen Luston muun markkinoinnin kanssa. Metsäkulttuurihanke ja metsäkulttuuritapahtumien yhdistyminen uudeksi tapahtumaksi oli pienimuotoisesti esillä jo Matka04-messuilla sekä Metsäpäivillä Helsingissä maaliskuussa Näissä tapahtumissa haettiin ja sitoutettiin yhteistyökumppaneita uuden tapahtuman suunnitteluun. Luston Metsäpäiviltä 2004 alkaen päästiin jo markkinoimaan seuraavan vuoden kesänmetsäkulttuuritapahtumaa, jolle silloin vielä etsittiin nimeä. Uutta tapahtumaa mainostettiin teemalla Yhdessä ISO tapahtumapaidoilla sekä käsiohjelmassa ja muissa osallistujien infoissa. Vuoden 2005 tapahtumasta tehtiin myös jo loppukesäksi 2004 flaieri, jota jaettiin mm. elokuussa Farmari-näyttelyssä Mikkelissä ja Pääkaupunkiseudun metsäpäivässä Espoossa sekä syyskuussa Metko-metsäkonenäyttelyssä Jämsänkoskella ja Koko perheen metsäpäivässä Vantaalla. Em. tapahtumiin sekä muihin tilaisuuksiin, joissa Lusto oli mukana tulostettiin uudesta tapahtumasta kertovia julisteita (liite 12) Loppusyksystä 2004 alkaen oli jo käytössä uusi MetKu-nimi ja tunnus sekä uudistuneet esittely- ja myyntipaikkainfot. Niitä postitettiin ja jaettiin aktiivisesti sekä Lustossa että mm. Elävä Puu tapahtumassa Helsingissä helmikuussa 2005 ja Metsäpäivillä Lahdessa maaliskuussa 2005 (Liitteet 13 ja 14) Yhteistyötä erityisesti Savonlinnan Matkailupalvelun kanssa tiivistettiin laatimalla ohjelmapaketteja ja tekemällä suorapostituksia (liite 15). Matka05-messujen Savonlinnan Matkailupalvelun osastolla Lusto ja Metsäkulttuuripäivät olivat näyttävästi mukana. Metsäkulttuuripäivät näkyivät Luston vuoden 2005 markkinointiviestinnässä selkeästi omana kokonaisuutenaan Punkaharju-esitteessä, Loma-Suomi-esitteessä, useille kielille käännetyssä Look at Finland -esitteessä sekä lehti-ilmoittelussa. (Liitteet 16 ja 17) 9

10 Metsäkulttuuripäivien ennakkomarkkinointia varten tehtiin esite ja juliste sekä kaksi kuuden metrin korkuista MetKu-banderollia. Banderolleja käytettiin ensin messuilla ja sen jälkeen ne viestittivät tapahtumasta Luston ja Savonlinnan Matkailupalvelun ulkoseinillä. (Liite 18) Metsäkulttuuripäivien markkinointiviestinnässä kokeiltiin Itä- ja Länsi-Savon välissä jakeluun mennyttä MetKu-liitettä, joka toimi samalla myös tapahtuman käsiohjelmana. (Liite 19) Metsäkulttuuripäivien 2005 jälkimarkkinointia hoidettiin postittamalla osallistuneille kiitoskirje, jossa samalla markkinoitiin seuraavan vuoden tapahtumaa. Osoitteistoa hieman laajentaen lähetettiin joulukortti sekä tulevan kesän tapahtumainfo osallistumislomakkeineen. Seuraavien, vuoden 2006 Metsäkultuuripäivien markkinointia kehitettiin sopimalla jo syksyllä 2005 yhteistyötä ja provisioista lähialueen matkailutoimijoiden kanssa. T:mi Ekokamin MetKu:ssa 2005 kuvaamasta elävästä kuvasta tilattiin lyhyt kooste, jota esitettiin Lustossa vierailleille ryhmille sekä mm. ELMA05-messuilla Helsingissä, Matka06-messuilla Helsingissä. DVD pyörii myös Metsäkulttuuripäivien esittelysivuilla internetissä. ELMA-messuilla Lustolla oli oma osasto, jolla markkinoitiin Metsäkultturipäiviä 2006 ja kesän 2006 Metsän tyttäret -erikoisnäyttelyä. Kutsukirje tulla paikan päälle lähetettiin 50 yhteistyökumppanille ja heitä varten oli osastolle koostettu MetKu-paketti ; kauniilla kortilla varustettu paperipussi, jossa em. kynä, muistilehtiö sekä MetKu- lakritsipussi. Kirjeet, infot ja A3-julisteet tulostettiin Luston omalla väritulostimella. Keväästä 2006 alkaen käytössä oli lisäksi suurkuvatulostin, jolla tehtiin kokeeksi muutamia banderolleja myös ulkokäyttöön Luston markkinointiviestinnän ja palveluiden kehittäminen Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittämisen lähtökohtana olivat laajenevan toiminnan edellyttämä strateginen suunnittelu, palveluiden organisointi sekä Luston imagon uudistaminen Luston nimen, graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalien uudistus Nimi ja graafinen ilme Luston yli kymmenen vuotta sitten käyttöön otettu nimi ja logo uudistettiin vanhalta pohjalta. Tiedotuksessa ja kaikessa markkinointiviestinnässä otettiin käyttöön nimi Lusto Suomen Metsämuseo. Perinpohjaisten keskustelujen ja tarkan harkinnan jälkeen metsätietokeskus määre jätettiin siis pois. Logossa ja muutenkin yhä useammissa yhteyksissä käytetään pelkkää Lusto-nimeä. Nimiuudistuksen tavoitteena oli selkeys ja iskevyys. Uuden logon suunnitteli graafikko Kaisu Klemetti, joka käsialaa myös Luston aiempi logo oli. Logon pohjalta Klemetti laati Lustolle graafisen ohjeiston, joka sisälsi kirjelomakkeen, lähetelomakkeen, kirjekuoret ja käyntikortit sekä fontit ja suositukset niiden käytöstä. Peruslogon lisäksi ohjeistossa on erilaisia variaatioita, mm. logot metsää etsimässä - ja Suomen Metsämuseo - määrein sekä esimerkkejä niiden käytöstä eri yhteyksissä. Klemetti suunnitteli myös Luston graafisen ilmeen kanssa yhteensopivan logon Metsäkulttuuripäiville. (Liite 20) Markkinointiviestinnän perusmateriaalit Nimen ja graafisen ilmeen uudistamisen myötä uudistettiin vaiheittain koko Luston markkinointiviestinnän materiaali. Suunnittelutyön teki Mainostoimisto Monentekijät. Graafiseen 10

11 ohjeistoon sisältyneiden materiaalien lisäksi suunniteltiin uudet pääsyliput, kutsukortin/lahjakortin kannet, yleisfolderi, perusbanderolli, PowerPoint-pohja, tienvarsitaulut sekä Luston kotisivut. Kokousmateriaalien suunnittelu jätettiin hankkeesta pois toteutettavaksi sitten, kun laajennushankkeen kakkosvaiheen myötä valmistuvat kokoustilat saadaan käyttöön. Esimerkkejä liitteessä 21. Em. uudistuksista laajin oli Luston kotisivujen uudistaminen. Vuonna 1998 käyttöön otetut entiset sivut olivat lukuisten muutosten jäljiltä varsin sekavat ja ilmeeltäänkin vanhentuneet, eivätkä vastanneet enää modernin museon imagoa ja palvelutasoa. Uusien sivujen myötä Luston palveluiden saavutettavuus paranee, imago kohenee ja markkinointiviestinnän muun materiaalin tarve vähenee. Varaus- ja palautelomakkeet vähentävät myös muuta työtä. Uusia sivuja on helppo päivittää itse. Suomen-, ruotsin-, englannin- ja saksankielisten sivujen lisäksi uutena ovat nyt myös venäjänkieliset sivut. Verkkopalvelu-uudistuksen käynnistämiseen saatiin tukea Opetusministeriöltä ja Metsäkulttuurihanke mahdollisti sivujen ulkoasun suunnittelun ja toteutuksen. Sivujen ulkoasun ja rakenteen suunnitteli mainostoimisto Monentekijät ja teknisestä toteutuksesta vastasi Codecenter. (Liite 22) Hankkeen kautta toteutettava markkinointiviestinnän uudistaminen on nivottiin yhteen Luston yleisiin markkinointi- ja viestintätoimenpiteisiin. Internetin painoarvon kasvaessa tarkisteltiin myös vuosiesitteiden muun painetun materiaalin tarvetta ja roolia uudelta pohjalta Markkinointiviestinnän seminaari Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittämistä vietiin eteenpäin syksyllä 2004 koko henkilökunnan ja hallituksen yhteisessä, kaksipäiväisessä seminaarissa. Markkinoinnin kehittämispäivän veti Marianne Mäkelä Image Matchista. Päivien aikana käytiin läpi markkinoinnin perusasioita, sillä markkinoinnin ja asiakkaiden näkökulma haluttiin ulottaa koskemaan koko henkilökuntaa ja talon kaikkia toimintoja. Erityisesti paneuduttiin mielikuvaan ja brandeihin Tilaisuudessa käsiteltiin myös Luston uuden nimen ja graafisen ohjeiston käyttöönotto. (Liite 23) Luston toiminnan kehittämisseminaarit ja kehittämistyö Luston palveluiden kehittämiseksi nähtiin välttämättömäksi pohtia perin pohjin sekä organisaatiota että toimintatapoja. Tässä kehittämistyössä asiantuntijana oli konsultti Reijo Mattila Reijo Mattila OY:stä. Hankkeen puitteissa kehittämistyöhön sisältyi kolme päivän mittaista seminaaria koko henkilökunnalle ( , ja ) sekä kaksi johtotiimin kehittämisseminaaria ( ja ). Tulevaisuusseminaarisarja käynnistettiin tarkastelemalla Voimavarat työssä kyselyn tuloksia ja määrittelemällä niiden pohjalta tärkeimpiä kehittämisalueita. Organsiaation ja palvelujen kehittämistä lähdettiin sen jälkeen purkamaan alkaen Luston perustehtävästä, visioista ja palveluideasta. Sen jälkeen määriteltiin Luston ydinprosessit ja niiden perustehtävät sekä kunkin työntekijän kotipesä. Johtaja yhdessä ydinprosessien vetäjien kanssa muodostaa johtotiimin. Edelleen määriteltiin prosessien ydintoiminnot, ydintehtävät ja ydinosaaminen ja niiden pohjalta vuoden 2006 tulossuunnitelma ydinprosesseittain. Johtotiimin ensimmäisessä seminaarissa työstettiin koko henkilökunnan keskuudessa tehdyn kehittämistarvekartoituksen pohjalta Luston hallitukselle ehdotus Luston toiminnan edelleen kehittämiseksi. Ehdotuksessa käsiteltiin Luston perustehtävää, resursseja, yhteistyösuhteita sekä organisointia. Toisessa seminaarissa ehdotusta tarkistettiin hallitukselta saadun palautteen mukaiseksi. 11

12 Tulevaisuusseminaarit olivat koko henkilökunnalle oppimisprosessi. Ne avasivat näkökulmia talon koko toimintaan ja toiminnan pullonkauloihin ja antoivat valmiuksia sekä strategisen että operatiivisen tason suunniteluun ja työskentelyyn. Seminaarien tuloksena Lustossa on otettu käyttöön uusi prosessiorganisaatio ja määritelty myös toimenkuvia uudelleen. Kehittämistyötä on jatkettu vielä hankkeen ulkopuolella kartoittamalla henkilöstön näkemyksiä työyhteisön toimivuudesta ja järjestämällä erillinen Ihmissuhde- ja vuorovaikutusseminaari. Seminaarien tulokset liitteessä Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Asiakkuudenhallinnan kehittäminen nähtiin alusta alkaen laajempana asiana kuin pelkästään asiakkuudenhallintaohjelman hankintana. Kehittämistyö aloitettiin käymällä läpi asiakkuuden käsitettä ja merkitystä. Sen jälkeen kartoitettiin Luston eri tehtävissä toimivien henkilöiden asiakkaita ja osoiterekisterejä. Nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat jaoteltiin siten selkeiksi asiakasryhmiksi ja mietittiin, miten ja millaista tietoa erilaisista asiakasryhmistä tarvitaan. Asiakkuuspyörän avulla määriteltiin, millaista kehittämistä asiakkuudenhallinta Lustossa vaatii. Tätä työtä tehtiin yhdessä Idearitsa Oy:n kanssa. (Liite 25) Luston hankalakäyttöinen noin 4500 osoitteen rekisteri päivitettiin sekä jaoteltiin uuden asiakkuudenhallinta-ajattelun mukaisesti. Asiakkuudenhallintaohjelman hankinnassa päädyttiin Maestro-yhtiöiden Expera-ohjelmaan. Se täyttää Luston asiakkuudenhallintaan liittyvät tarpeet ja tehostaa lisäksi sekä talon sisäistä viestintää että asianhallintaprosesseja, palaute mukaan lukien, niin talon sisällä kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma on tunnuksilla käytettävissä verkon kautta missä tahansa. Ohjelma hankittiin loppuvuodesta 2005 ja asennettiin kustannussyistä Luston omalle palvelimelle. Osoiterekisteri otettiin käyttöön keväällä 2006 ja sen avulla tehtiin laaja suorapostitus sekä avajaiskutsupostitus. Osoiterekisteri on nyt kaikkien Luston työntekijöiden helposti käytettävissä ja mahdollistaa yhteyshenkilöihin tai organisaatioihin liittyvän asiakashistorian tallentamisen ja hyödyntämisen. Muut ohjelman ominaisuudet otetaan käyttöön vaiheittain. (Liite 26) Muut markkinointitoimenpiteet Projektikoordinaattori osallistui em. tapahtumien lisäksi Kongressi 2005 tapahtumaan Helsingissä huhtikuussa 2005 ja Matkailuworkshoppiin Lappeenrannassa toukokuussa 2005, joissa hän sekä markkinoi Lustoa että tutustui muiden matkailupalveluiden tuottajien tarjontaan. Hankkeen ja Luston saamaa julkisuutta seurattiin Observer-palvelulla, jossa seurantaprofiiliin sisältyivät sanat Lusto (- Suomen Metsämuseo ja Metsätietokeskus), Metsätietokeskus, metsämuseo Punkaharjulla, Metsäkulttuurihanke sekä Suomen Metsämuseon ja Metsätietokeskuksen hanke. Seuranta kattoi tiedotusvälineet laajasti, mukaan lukien verkkolehdet. Seurannasta nähdään selvästi metsäkulttuuritapahtuman Lustolle tuoma julkisuusarvo Opintomatkat ja henkilökunnan koulutus MetKu-opintomatkat Luston Metsäpäivien 2004 järjestelyissä keskeisesti mukana olleet seitsemän Luston työntekijää tekivät opintomatkan Norjan metsämuseossa järjestettyyn suurtapahtumaan De Nordiske Jakt-och Fiskedager ( ). Jo kymmeniä vuosia järjestetystä tapahtumasta, jossa neljän päivän aikana käy jopa vierasta, on jo aiemmin saatu ajatuksia Luston Metsäpäivien järjestämiseen. Nyt kiinnitettiin erityistä huomiota tapahtumaorganisaatioon ja tapahtuman talouteen sekä palveluvarustukseen. 12

13 (Liite 27) Metsäkulttuuripäivien 2005 keskeinen seitsemän hengen toteuttajajoukko teki opintomatkan Pohjanmaalle. Matkan aikana tutustuttiin Kaustisten kansanmusiikkikeskukseen ja kansanmusiikkijuhlien toimintaperiaatteisiin, Metsä- ja luonto tapahtumaan Seinäjoella sekä Ruokamessuihin Ilmajoella. Erityisesti haettiin ideoita ja oppia tapahtumarakenteista, yhteislippuasioista sekä tapahtumien organisointiin ja markkinointiin liittyvistä asioista. (Liite 28) Muut opintomatkat Koko henkilöstön opintomatka kolmeen eri museoon tehtiin Kohteina olivat uusi maatalousmuseo Sarka Loimaalla, Mobilia Kangasalla sekä Gösta Serlachiuksen museo Mäntässä. Opintomatkalla tutustuttiin erityisesti opastus- ym. palveluihin sekä museoiden yhteystyöajatuksiin. Henkilöstön koulutus Projektikoordinaattori Anu Yli-PYky osallistui kulttuurin sponsorointiin keskittyvään Dialogikoulutuspäivään Helsingissä Henkilökunnan valmiuksia hoitaa Metsäkulttuuripäivien ja muiden tapahtumien sekä näyttelyiden valaistusta ja ääntä kehitettiin viiden päivän koulutuksella, jonka hoiti Valoparta Oy. Koulutuspäivien aikana käytiin läpi valon ja äänen perusasioita, kalustoa ja Lusossa jo olevien sekä mahdollisesti hankittavien uusien laitteiden käyttömahdollisuuksia. Koulutukseen osallistui yli puolet henkilökunnasta. (Liite 30) Hankinnat Projektille hankittiin projektikoordinaattorin tehtävien edellyttämät työvälineet: tietokone ohjelmistoineen, matkapuhelin sekä laskukone. Lisäksi hankittiin uuden graafisen ohjeiston edellyttämät fontit ja painoväriviuhkat. Muita merkittäviä hankintoja olivat metsäkulttuuri- ja muiden tapahtumien tekniikkaan ja äänentoistoon hankitut laitteet ja lippukopit sekä opasteet. Työasuiksi hankittiin tapahtumapaitoja ja hatut sekä messutapahtumiin paidat. Liitteenä luettelo merkittävimmistä hankinnoista (Liite 29) 5. Tulokset 5.1. Tulokset ja tulosten arviointia Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen Palveluiden ja markkinoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Metsäkulttuurihankkeen avulla siihen saatiin resursseja, joita ilman kehittämistyöhön ei olisi ollut mahdollisuutta. Hankesuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä toteutui suurin osa: palveluiden ja markkinoinnin kehittämisen edellytyksenä oleva strategisen suunnittelun tehostuminen (profiilin selkeyttäminen), markkinointitutkimukset sekä Lustossa että muualla, nimiuudistus, graafinen ohjeisto ja ilme sekä siihen liittyvä markkinointimateriaalin uudistaminen, uudet internet-sivut ja niiden bannerimainonta, asiakkuudenhallinnan, palautteen ja sisäisen viestinnän työkalujen kehittäminen, tiiviimpi yhteistyö alueen matkailuorganisaatioiden kanssa (mm. yhteislippu Retretin kanssa), markkinointityö messuilla ym. tapahtumissa sekä suorapostituksin. 13

14 Jos syksyllä 2004 todettiin hankesuunnitelman olevan käytettävissä olevaan aikaan ja rahaan nähden liian laaja, joten suunnitelmasta karsittiin lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden sekä muiden kuin metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen. Kokouspalveluiden ja muiden palvelukonseptien kehittäminen hankeen puitteissa jäi puolitiehen osin uusien tilojen keskeneräisyyden vuoksi ja siksikin, että auditorion laitteiston uusiminen (hankkeen ulkopuolella) lykkääntyi kevääseen Hahmotelmia kokouspaketeista ja yhteislaskutuksesta Ravintola Luston kanssa tehtiin, mutta niiden keskeneräisyyden vuoksi kokouspalveluiden markkinointiin ei täysipainoisesti vielä päästy. Markkinointistrategian laatiminen ja sen mukainen suhdetoiminta sekä yritysyhteistyön kehittäminen jäivät alkuvaiheessa muiden töiden jalkoihin. Toisaalta vasta syksyllä 2005 ja kevättalvella 2006 jatkunut kehittämistyö antaa eväät myös markkinoinnin pitkäjännitteiselle strategiselle suunnittelulle. Asiakkuudenhallinnan laajuuden ja monisäikeisyyden vuoksi siihen meni selvästi arvioitua enemmän aikaa, minkä seurauksena asiakkuudenhallintaohjelma otettiin käyttöön vasta kevättalvella Sen vuoksi asiakasrekisteriä ja -hallintaa sekä ohjelmaan sisältyviä prosessienhallintaa ja sisäistä viestintää palvelevia osioita ei hankkeen aikana ehditty vielä hyödyntää täysimääräisesti. Jatkossa on tavoitteena seurata ja kehittää asiakkuuksia sekä kohdentaa erityisesti ryhmä- ja kokousmatkailun markkinointia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Experan tunnukset voidaan halutuin rajoituksin antaa myös yhteistyökumppaneille, jolloin yhteisten projektien hoitaminen verkossa helpottuu. Mediaseuranta osoittaa metsäkulttuuritapahtuman tuovan Lustolle erittäin merkittävää julkisuutta, joka varmasti vaikuttaa monella tavalla myönteisesti myös Luston imagoon. Tapahtumakuukauden osumien yhteenlaskettu levikki painetussa mediassa on muihin kuukausiin verrattuna yli kaksinkertainen: vuonna 2004 se oli ja vuonna Koko mediakentässä osumia oli vuonna 2004 yhteensä 385 kpl, mistä tapahtumakuukautena 66 kpl, ja vuonna 2005 yhteensä 392 kpl, tapahtumakuukauden aikana 73 kpl. Muut tapahtumat, näyttelyn avaukset sekä tiedotustilaisuudet näkyvät seurannassa selvästi matalampina piikkeinä. Osumien määrä myös nousi hieman ja osumien yhteenlasketun levikin laajuus vielä vähän enemmän, mikä kertoo esiintymisestä keskimäärin aiempaa suuremmissa lehdissä. Lisääntynyt julkisuus ja muutenkin hyvin onnistuneet metsäkulttuuritapahtumat eivät kuitenkaan nostaneet Luston kävijämäärää. Tavoitteena ollutta 15% kasvua vuodesta 2002 (34 423) vuoteen 2005 eli ei saavutettu, vaan kävijämäärä päinvastoin laski 6,5 % kävijään. Luston kävijämäärät ovat myös laskeneet selvästi vähemmän kuin erikoismuseoiden keskimäärin tai koko Itä-Suomen matkailijoiden ja vuodesta 2004 Luston suuntaus on ollut nouseva. Palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen on pitkäjännitteistä työtä, jossa osa tuloksista näkyy vasta pidemmällä aikavälillä Metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen Metsäkulttuurihanke yhdisti Luston Metsäpäivät ja Jätkän Kulttuuripäivät uudeksi tapahtumaksi, joka sai nimen Metsäkulttuuripäivät. Ensimmäiset Metsäkulttuuripäivät järjestettiin hankesuunnitelman mukaisesti kesällä Hankesuunnitelmassa selkeänä tavoitteena oli perustaa tapahtumaa varten yhdistys. Uusi tapahtuma päätettiin kuitenkin organisoida Suomen Metsämuseosäätiön ja sen omistaman Luston Tuki Oy:n avulla. Hanketyö antoi mahdollisuuden tapahtuman hallinnon ja talouden eri vaihtoehtojen perinpohjaiseen tarkasteluun asiantuntijoiden kanssa ja ratkaisu on kesän 2005 Metsäkulttuuripäivien perusteella toimiva; sopimus tapahtuman järjestämisestä selkiinnytti aiempaa toimintatapaa. Ainoastaan aputoiminimi Metkun Tuen käyttö hakee toistaiseksi muotoaan. 14

15 Metsäkulttuuripäiviä 2005 edelsi pitkäjännitteinen sisältöjen ja käytäntöjen suunnittelu ja testaus, tiedotus ja markkinointi, yhteistyön tiivistäminen alueen matkailuorganisaatioiden kanssa, sidosryhmien sitouttaminen sekä henkilöstön kehittäminen. Lopputuloksena oli palautteen ja henkilökunnan tuntuman mukaan onnistunut tapahtuma. Kävijäkyselyyn vastanneista 59% antoi tapahtumasta yleisarvosanan hyvä ja 33% arvosanan erittäin hyvä. Palautetta hyödynnetään seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelussa. Ensimmäisten Metsäkulttuuripäivien 6000 kävijän tavoitetta ei saavutettu; kävijöitä oli noin Tapahtuman siirto matkailun huippusesongilta kesäkuun puoleen väliin oli ja on jatkossakin iso haaste markkinoinnille. Organisaatiomallista riippumatta Metsäkulttuuripäivien merkittävin kehittämisalue on talous. Muiden tapahtumien tarkastelusta on opittu, että suurissakin tapahtumissa pääsylipputulot kattavat yhä pienemmän osan kustannuksista. Muita tuottoja on saatava lisää sekä yhteistyösopimuksilla että tapahtumaan liittyvillä tuotteilla ja palveluilla. Metsäkulttuurihankkeen hankepartnereista osa on sitoutunut tukemaan uutta tapahtumaa sen alkutaipaleella ainakin muutaman vuoden, mutta muita pitempiaikaisia yhteistyökumppaneita tapahtumalle ei ole saatu. Metsäkulttuuripäivät 2006 järjestetään Tapahtuman painoarvo sekä alueen matkailussa että metsäkentässä on hankeen myötä merkittävästi kasvanut ja kehittämisnäkymät hankeen jälkeenkin ovat hyvät. Tavoite ympärivuotisesta, puolipäivätoimisesta tapahtumavetäjästä on toteutunut. Luston Metsäpäivien ja Metsäkulttuuripäivien 2005 vetäjänä toiminut Luston yhteyspäällikkö Eeva Koivula siirtyi vuoden 2006 alusta hoitamaan puolipäiväistä tapahtumavetäjän pestiä. Hänen siirtyessä pois Lustosta vetäjätilanne on jossain määrin avoinna. Toistaiseksi ennen Koivulan seuraajan valintaa tapahtumavetäjän vastuu on palvelupäällikkö Helkamari Noltella Hankkeen talous ja hallinnointi sekä yleisarvio hankkeen kulusta Hankkeen taloudessa ei ollut suurempia ongelmia. Hankepartnereiden rahoitusosuuksia jouduttiin hieman muuttamaan, kun Metsähallituksen osuus jäi alun perin kaavailtua pienemmäksi. Suurin poikkeama hyväksytystä budjetista olivat kone- ja laitehankintojen kaavailtua suuremmat kustannukset, joita hankehakemuksessa ei ollut riittävästi osattu ennakoida. Osa toteutetuista toimenpiteistä tehtiin hankkeelle juurikaan kustannuksia aiheuttamatta ja viimeisiä hankkeen töitä tehtiin Luston omalla rahoituksella. Hankkeen aikataulun viivästyminen ja lopulta jatkoajan anominen johtuivat osittain projektikoordinaattorin vaihtumisesta kesken hankekauden. Hankesuunnitelman toimenpiteistä ennakoitua suuritöisemmiksi osoittautuneet asiakkuudenhallintaohjelman käyttöönotto ja nettiuudistus olivat vuodenvaihteessa vielä selvästi kesken, mutta niidenkin perustyö saatiin hankeen loppuun mennessä tehdyksi. Luston palveluiden ja markkinoinnin sekä osin myös metsäkulttuuritapahtuman kehittämisen lähtökohtana ollut laajennustyö jouduttiin jakamaan kahteen osaan, minkä seurauksena keväällä 2005 saatiin yleisötiloista avatuksi ravintola ja kokoustiloja sekä ns. monitoimitila ja konehalli tilapäiseen tapahtumakäyttöön; uuden hallin näyttelyjen avaaminen ja perusnäyttelyn uudistaminen siirtyivät vuosilla eteenpäin. Em. uudet tilat sekä piha-alueen jäsentyminen tarjosivat kuitenkin erityisesti metsäkulttuuritapahtumalle uusia mahdollisuuksia ja myös niiden tuoma julkisuus ja imagohyöty oli merkittävä. Laajennushankkeen ensimmäinen vaihe ja Metsäkulttuurihankkeen toimenpiteet osuivat siten hyvin yksiin. 15

16 Hankkeen aikana vauhtia ja pontta saanut kehittämistyö on monelta osin nyt sellaisessa vaiheessa, että se edellyttää tiukkaa otetta asioiden eteenpäin viemiseksi Ohjausryhmän arvio hankkeesta Ohjausryhmä arvioi hankeen tuloksia viimeisessä kokouksessaan. Hankepartnereiden edustajien mielestä hankkeella saavutettiin ne tavoitteet, joita varten heidän organisaationsa olivat hankkeessa mukana. Hankkeessa oli heidän mukaansa tehty oikeita asioita oikealla tavalla ja hanketyö neuvonpitoineen oli sujunut hyvin. Tärkeänä hankepartnerit pitivät kehittämistyön jatkamista siten, että hankkeessa tehty työ ei mene hukkaan. Rahoittajan näkökulmasta hanke sujui hyvin ja tuotti suunnitelman mukaisia konkreettisia tuloksia. Luston kehittämiselle Metsäkulttuurihanke on ollut erittäin merkittävä. Yhdessä laajennushankkeen kanssa se on tuottanut puitteita, materiaaleja ja toimintamalleja, joiden pohjalta on hyvä jatkaa kehittämistyötä. Punkaharjulla Eeva Koivula Projektipäällikkö 16

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012 _ KOKOUSAIKA Torstai 15.3.2012 klo 10.00 12.30 _ KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi _ OSALLISTUJAT

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Alumnitoiminnan toiminta- ja organisaatiomallit

Alumnitoiminnan toiminta- ja organisaatiomallit Alumnitoiminnan toiminta- ja organisaatiomallit Miten alumnitoiminta on organisoitunut korkeakouluissa Alumnikyselyssä nousi kolme erilaista tapaa tehdä alumnitoimintaa Korkeakoululähtöinen Keskitetty

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Messukeskus looginen kohtaamispaikka

Messukeskus looginen kohtaamispaikka Messukeskus looginen kohtaamispaikka Kehityksen kiihtyvä vauhti, informaatiotulva ja ihmisten kasvava ajanpuute lisäävät tapahtumien merkitystä kohtaamispaikkana Kävijät tulevat tapahtumaan saadakseen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia. Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9.

AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia. Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9. AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9.2014 Hankeidea Taustana viiden kunnan yhdistyminen vuoden 2013 alussa (Oulu,

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika, kello 9:00 12:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman Itella,pj, operaattori

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Tausta ja sitovuus Tämä viestintäsuunnitelma liittyy kuntaliitostilanteen muutosviestinnän hallintaan. Suunnitelma on voimassa siihen

Lisätiedot

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa 14.6.2012 Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen Rehtorin päätös (16.4.2009) kehottaa tutkijoita

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2016

Viestintäsuunnitelma 2016 Viestintäsuunnitelma 2016 Kaupunginhallitus 14.3.2016 www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki / Kaupunginhallitus 14.3.2016 Viestintäsuunnitelma 2016 Viestintää yhteisin periaattein Ylöjärven kaupungin viestintää

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot