LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE 1.06.2003-31.3.2006"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI METSÄKULTTUURIHANKE

2 Sisällysluettelo 1. Hankeen tavoitteet 2. Hankeen lähtökohdat 2.1. Luston kehittäminen 2.2. Metsäkulttuuritapahtumat 3. Hankkeen hallinto, talous ja tiedottaminen 3.1. Hankeaikataulu, rahoitus ja hankepartnerit 3.2. Hankeorganisaatio 3.3. Tiedotus 4. Toimenpiteet 4.1. Luston Metsäpäivien ja Jätkän kulttuuripäivien yhdistäminen uudeksi metsäkulttuuritapahtumaksi Tapahtuman strateginen suunnittelu Tapahtuman operatiivinen kehittäminen Markkinointi ja tiedotus 4.2. Luston markkinointiviestinnän ja palveluiden kehittäminen Luston nimen, graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalien uudistus Markkinointiviestinnän seminaari Luston toiminnan kehittämisseminaarit ja kehittämistyö Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Muita markkinointiviestinnän toimenpiteitä Opintomatkat ja henkilökunnan koulutus Hankinnat 5. Tulokset 5.1. Tulokset ja tulosten arviointia Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen Metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen Hankkeen talous ja hallinto sekä yleisarvio hankkeen kulusta 5.2. Ohjausryhmän arvio hankkeesta 2

3 Liitteet 1. Metsäkulttuurihankeen talous 2. Hanketiedote Luston tunnettuus ja kiinnostavuus sekä mielikuvat Lustosta ELMA 2003 messukävijöiden keskuudessa -opinnäytetyön tiivistelmä 4. Metsäkulttuuria kaikille -opinnäytetyön tiivistelmä 5. Metsäkulttuurihankkeen strateginen työ 6. Suomen Metsämuseosäätiön ja Luston Tuki Oy:n sopimus Mesäkulttuuripäivät-tapahtuman järjestämisestä 7. Metsä kulttuuripäivien 2006 budjetti (=budjettimalli) 8. Metsäkulttuuripäivien tavaramerkkirekisteröinti 9. Metsäkulttuuripäivien 2005 ohjelma; Free Hand 10. Metsäkulttuuripäivien 2005 kävijäkyselyn tulokset 11. Metsäkulttuuripäivät Metsäkulttuurtapahtuman 2005 ennakkomarkkinointimateriaalia: Luston Metsäpäivät esite, 2005-tapahtumaflaieri ja julistetuloste 13. Metsäkulttuuripäivät 2005 markkinointikirje ja tapahtumainfot 14. Metsäkulttuuripäivien 2005 ennakkojuliste 15. Savonlinnan Matkailu Oy:n markkinointikirje 16. Metsäkulttuuripäivät 2005 matkailuesitteissä 17. Metsäkulttuuripäivät 2005 Luston lehti-ilmoituksissa, esimerkki 18. MetKu 2005 markkinointimateriaalia: esite, juliste ja banderolli 19. MetKu 2005 liitteen etusivu 20. Tiivistelmä Luston graafisesta ohjeesta 21. Esimerkkejä uudesta graafisesta ilmeestä: saate, pääsylippu, käyntikortti, PP-pohja ja tienvarsitaulu 22. Luston uudet kotisivut 23. Markkinoinnin kehittämispäivä Luston kehittämistyö : kehittämisseminaarit Luston asiakkuuspyörän rakentaminen 26. Expera-ohjelma 27. Opintomatka Norjan metsämuseoon Opintomatka Pohjanmaalle Henkilökunnan valo- ja äänikoulutus 30. Luettelo hankkeen tuella hankituista tavaroista 31. Kuvaliite: Lusto ja MetKu 3

4 LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Metsäkulttuurihanke, hankenumero FIMOS Hankkeen toteutusaika: Hankeen tavoitteet Metsäkulttuurihankkeen tavoitteena oli yhdistää Luston Metsäpäivät ja Jätkän Kulttuuripäivät monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi valtakunnalliseksi ja osittain myös kansainväliseksi metsäkulttuurin kesätapahtumaksi. Uutta tapahtumaa järjestämään kaavailtiin metsä- ja matkailualan organisaatioista muodostettavaa yhdistystä, joka vastaisi tapahtumasta vuodesta 2005 alkaen. Ensimmäisen yhdistetyn tapahtuman kävijätavoite oli 6000 henkeä. Tapahtuman kehittämisen myötä tavoitteena oli saada Lustoon yksi uusi, ympärivuotinen puolipäivätoiminen vakinainen työpaikka. Hankkeen toisena tavoitteena on palveluita ja markkinointiviestintää kehittämällä lisätä Luston tunnettavuutta ja kääntää kävijämäärä kasvuun profiloitumalla vahvemmin metsäkulttuurikeskukseksi ja koko perheen matkailukohteeksi. Uudistuneen Luston kävijämäärän kasvutavoite vuodesta 2002 vuoteen 2005 oli 15 % vuodessa. 2. Hankeen lähtökohdat 2.1. Luston kehittäminen Metsäkulttuurihankeen käynnistämisen kimmokkeena oli eduskunnan päätös Luston lisärakennushankkeen hyväksymisestä. Laajennustöiden oli määrä alkaa elokuussa 2003 ja valmistua keväällä Uudet näyttelyt oli tarkoitus avata keväällä Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä nähtiin välttämättömäksi kehittää vastaavasti myös Luston palveluja ja toimintaa. Samalla myös Luston imago ja markkinointiviestintä kaipasivat uudistamista Metsäkulttuuritapahtumat Lustossa oli järjestetty kolmipäiväistä metsäkulttuuritapahtumaa vuodesta 1999 alkaen ja kokemukset olivat olleet myönteiset. Luston Metsäpäivillä 2003 oli noin 4500 kävijää ja näytteilleasettaja-, työnäytös- ym. väkeä oli mukana noin 160 henkeä. Tapahtuma oli kasvanut sen verran mittavaksi, että Luston omin voimin sen edelleen kehittäminen olisi ollut mahdotonta. Eri puolilla Suomea 13 kertaa vuosina järjestettyjen Jätkän Kulttuuripäivien tavoitteena oli ollut metsätyömiehen arvon ja itsetunnon kohottaminen. Aluksi tapahtuman taustalla oli vahvasti Työväen Sivistysliitto, sittemmin Puu- ja erityisalojen liitto, Metsähallitus ja Metsämiesten Säätiö. Enimmillään Jätkän Kulttuuripäivillä oli osallistujaa, mutta viimeisessä tapahtumassa enää runsaat 4000 kävijää. Koska Jätkän kulttuuripäivien kävijämäärä oli jo joitakin vuosia ollut laskeva ja sen järjestäminen eri paikkakunnilla oli melko hankalaa ja kallistakin, tapahtuman taustavoimien kanssa oli jo ennen hankkeen käynnistystä sovittu sen yhdistämisestä Luston Metsäpäivien kanssa. 4

5 Kahden tapahtuman yhdistäminen edellytti työpanosta ja muita resursseja, jota Lustolla ei yksin olisi ollut. Tapahtumien yhdistämiseksi tarvittiin perinpohjaista strategista suunnittelua, tapahtumaa järjestävän organisaation ja sen talouden ja yhteistyösuhteiden määrittelyä, tapahtuman ohjelmaprofiilin ja kenttätoimintojen kehittämistä sekä tapahtuman käynnistysvaiheen markkinointia ja tiedottamista. 3. Hankkeen hallinto, talous ja tiedottaminen 3.1. Hankeaikataulu, rahoitus ja hankepartnerit Metsäkulttuurihankeen rahoitushakemus jätettiin Etelä-Savon maakuntaliitolle Hankkeen budjettia karsittiin maakuntaliiton toivomuksesta ja uusi hankehakemus jätettiin Rahoituspäätös hankkeelle saatiin Hanke pääsi vauhtiin alkuvuodesta Hankkeen alkuperäinen päättymisajankohta oli , mutta sille myönnettiin hakemuksesta jatkoaikaa saakka. Metsäkulttuurihanketta hallinnoi Lusto. Hankkeessa olivat lisäksi mukana Metsämiesten Säätiö, Puuja erityisalojen liitto, Metsähallitus ja Punkaharjun kunta. Hankkeen budjetti ja rahoitusosuudet: Metsämiesten Säätiö euroa Puu- ja erityisalojen liitto euroa Metsähallitus 5000 euroa Punkaharjun kunta 7500 euroa Luston omarahoitusosuus (työpanoksena) EU:n tavoite-1 -ohjelman EAKR-rahoitusta euroa Valtion vastinparirahaa euroa Hankkeen kokonaisbudjetti euroa Tarkempi selvitys hankkeen rahoituksesta ja kustannuksista liitteessä Hankeorganisaatio Metsäkulttuurihankeen projektipäällikkönä toimi yhteyspäällikkö Eeva Koivula ja ohjausryhmän puheenjohtajana johtaja Timo Kukko, molemmat Lustosta. Ohjausryhmässä olivat lisäksi mukana: Talouspäällikkö Olli Peltola, Puu- ja erityisalojen liitto Asiamies Risto Hyvärinen, Metsämiesten Säätiö Työmarkkina-asiamies Paavo Soikkeli, Metsähallitus Soikkelin siirryttyä muihin tehtäviin johtaja Heikki Vahantaniemi, Metsähallitus Vt. kunnanjohtaja Terttu Karttunen, Punkaharjun kunta Karttusen sairausloman aikana vt. kunnanjohtaja Tuulikki Kosonen Kososen sijaisuuden jälkeen vt. kunnanjohtaja Unto Murto Maakuntasuunnittelija Pekka Laukkanen, Etelä-Savon maakuntaliitto 5

6 Projektisihteerinä toimi hankkeen alussa Vuokko Asikainen ( ). Sen jälkeen projektikoordinaattorin tehtäviä hoiti Anu Yli-Pyky ( ). Yli-Pykyn äitiysloman sijaisena toimi Aija Broms-Muhonen ( ). Ohjausryhmä kokoontui hankeen aikana kolme kertaa. Ensimmäinen kokous pidettiin Etelä-Savon maakuntaliitossa Mikkelissä , toinen Matka2005-messujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa ja kolmas Metsäkulttuuripäivillä Lustossa Punkaharjulla. Hankepartnereiden kanssa kokoonnuttiin lisäksi epävirallisesti Helsingissä, jolloin keskusteltiin erityisesti Metsäkulttuuritapahtuman kehittämisestä hankeen jälkeen. Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin Etelä-Savon Maakuntaliitossa Mikkelissä Kokousten välillä hankepartnereihin pidettiin yhteyttä sähköpostitse sekä puhelimitse ja pyydettiin kannanotot merkittäviin päätöksiin, kuten hankkeen jatkoaikahakemukseen Tiedotus Metsäkulttuurihankkeen käynnistyessä järjestettiin Lustossa tiedotustilaisuus.(liite 2). Hankkeesta on lisäksi tiedotettu aktiivisesti Luston Metsäpäivien 2004 sekä Metsäkulttuuripäivien 2005 materiaaleissa. Loppuraportin viimeistelyn jälkeen tiedotetaan hankeen tuloksista. 4. Toimenpiteet 4.1. Luston Metsäpäivien ja Jätkän Kulttuuripäivien yhdistäminen uudeksi metsäkulttuuritapahtumaksi Tapahtuman strateginen suunnittelu Jätkän kulttuuripäivien ja Luston Metsäpäivien yhdistäminen aloitettiin haastattelemalla sidosryhmien edustajia ja tutkimalla Luston Metsäpäivien aiempien vuosien palautteita. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijan Jarkko Knuutisen ELMA(Elävä maaseutu)-messuilla syksyllä 2003 opinnäytetyönä tekemä kysely Luston tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta sekä mielikuvasta antoi tietoa myös Luston Metsäpäivistä. (Liite 3). Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijan Lotta Snickerin Metsäkulttuuritapahtuman kehittämistä tarkastelleesta opinnäytetyöstä, johon sisältyi kysely Luston Metsäpäivillä 2003, saatiin hyvää pohjaa uuden tapahtuman kehittämiseen (Liite 4) Uuden tapahtuman organisaatiomuotoa selvitettiin tutkimalla muiden kulttuuritapahtumien organisointia ja toimivuutta. Hankesuunnitelman mukaisesti tavoitteena oli tapahtumayhdistys ja sen perustamista valmisteltiin pitkälle sääntöluonnoksiin saakka. Neuvottelukierroksella tapahtuman yhteistyökumppaneiden hankepartnereiden sekä muiden potentiaalisten jäsenten - kanssa kävi kuitenkin ilmi yhdistysmuotoon liittyvät ongelmat: yhdistyksen talouden järjestäminen vakalle pohjalle, jäsenmaksujen määräytymisperusteet hyvin erilaisille jäsenille sekä Luston rooli suhteessa muihin jäseniin. Strategista suunnittelua tehostettiin käyttämällä ulkopuolista asiantuntijaa. Arrectum Oy:n Hannu Ronkasen kanssa käytiin kahdessa puolen päivän istunnossa sekä sähköpostikirjeenvaihtona läpi uuden tapahtuman liikeideaa, tärkeimpiä asiakkaita, visiota, arvoja sekä muutoksen tarvetta SWOTanalyysin avulla (Liite 5). Lopuksi hahmoteltiin uuden tapahtuman hallinnon ja talouden organisointia. 6

7 Strategisen suunnittelun keskeiset tulokset: Liikeidea Puolueeton foorumi metsäsektorin sisäisille asiakkuuksille ja metsäsektorin muille sidosryhmille Metsäsektorin kohtaamispaikka iloisessa ja leppoisassa ilmapiirissä Merkittävimmäksi yksittäiseksi asiakasryhmäksi määriteltiin metsänomistajat. Heitä arvioidaan olevan joko suoraan tai perheensä kautta Suomessa noin miljoona henkeä. Metsänomistajuudesta lähtevien monimutkaisten asiakkuusverkostojen kautta tapahtumaan kytkeytyvät kaikki metsäalan yritykset, organisaatiot ja tahot sidosryhmineen. Visio vuoteen 2010 Koko metsäsektoria palveleva ja paikkansa vakiinnuttanut metsäkulttuurin ykköstapahtuma Vahva yhteistyöverkosto Riippumaton ja puolueeton Vuosittain kävijää 1 ympärivuotinen työpaikka Taloudellisesti kannattava Kansainvälistyvä Tapahtuman arvot Metsän kestävä käyttö Riippumattomuus ja puolueettomuus Luotettava asiantuntijuus Palveluhalukkuus Laatu Tavoitteellisuus Ajassa mukana Muutoksen tarve Hyödyt yhteistyökumppaneille Laajempi sitoutuminen tapahtuman kehittämiseen ja toteuttamiseen Sisältö Talous Organisointi Uusi metsätapahtuma päätettiin organisoida Suomen Metsämuseosäätiön ja sen omistaman Luston Tuki Oy:n keskinäisellä sopimuksella. Osakeyhtiömuotoon päädyttiin, koska tapahtuman katsottiin olevan luonteeltaan lähempänä liiketoimintaa kuin aatteellisen yhdistyksen perustoimintaa. Lisäksi todettiin, että tapahtumalla täytyy olla riittävän vakavarainen taustaorganisaatio, joka pystyy kantamaan sen taloudellisen vastuun. Uutta osakeyhtiötä ei lähdetty perustamaan, koska Suomen Metsämuseosäätiöllä oli ennestään museokauppa Luston Puotia ja muuta Luston arvonlisäverovelvollista toimintaa hoitava Luston Tuki Oy. Luston Tuki Oy:lle haettiin ja saatiin metsäkulttuuritapahtuman järjestämistä varten aputoiminimi Metkun Tuki, jonka toimialaksi on rekisteröity metsäkulttuuriin liittyvien tapahtumien järjestäminen. Luston Tuki Oy:n ja Suomen Metsämuseosäätiön keskinäisellä sopimuksella määritellään tapahtuman järjestämisen taloudellisista suhteista ja työnjaosta. Sopimuksen mukaan tapahtuman juridinen järjestäjä ja kolmansiin osapuoliin nähden sopijaosapuoli on Luston Tuki Oy, joka vastaa myös tapahtuman taloushallinnon järjestämisestä. Suomen Metsämuseosäätiö luovuttaa tapahtuman 7

8 käyttöön tilat, toimittaa resursseja tapahtumalle sekä vastaa tapahtuman kehittämisestä. Vastikkeena tapahtumalle luovuttamistaan resursseista säätiö saa tapahtuma-alueen pääsylipputulot. Liitteenä kevättalvella 2006 päivitetty sopimus. (Liite 6) Sopimuksen pohjana on periaate, jonka mukaan sekä Suomen Metsämuseosäätiö että Luston Tuki Oy käyttävät tapahtuman tuotot siitä kertyvien kulujen maksamiseen ja tapahtuman kehittämiseen. Osakeyhtiö maksaa arvonlisäverovelvollisia kuluja, koska se saa arvonlisäverollisia tuottoja. Säätiö saa tuloja, joilla peitetään tapahtumasta koituvia henkilöstökuluja. Sopimuksella myös minimoidaan säätiön ja osakeyhtiön keskinäinen laskutus. Tapahtuman hallinnon ja talouden organisoinnissa ja säätiön ja osakeyhtiön välisen sopimuksen laadinnassa asiantuntijana oli Luston tilintarkastaja Seppo Väisänen Pricewaterhouse Coopers Oy:stä. Liitteenä vuoden 2006 tapahtumabudjetti. (Liite 7) Uusi metsäkulttuuritapahtuma päätettiin järjestää viikkoa ennen juhannusta toisin kuin Luston Metsäpäivät, joka oli aina pidetty kesä-heinäkuun vaihteessa. Uutta ajankohtaa puolsivat sekä strategisessa suunnittelussa määritelty liikeidea että Luston Metsäpäivistä saatu palaute; kesäkuu on sekä metsäalan organisaatioiden että metsänomistajien kannalta parempi ajankohta. Lisäksi tapahtuman kasvun myötä lisääntyvät majoitustarpeet on helpompi täyttää kesäkuussa kuin heinäkuussa, jolloin Punkaharjulla ja lähialueilla majoituskapasiteetti on muutenkin lähes täyskäytössä. Uudelle metsäkulttuuritapahtumalle etsittiin nimeä sidosryhmien, Luston Metsäpäivien 2004 kävijöiden sekä Luston henkilöstön ja hallituksen voimin. Koska kyseessä oli kahden tapahtuman yhdistämisestä syntyvä uusi tapahtuma, kumpaakaan vanhaa nimeä ei haluttu sellaisenaan käyttöön. Nimen tuli myös kertoa ytimekkäästi, mistä tapahtumassa on kyse. Lopulta päädyttiin Metsäkulttuuripäivät -nimeen, josta otettiin käyttöön myös MetKu-lyhenne. Lyhenteen käytöstä neuvoteltiin METKO:n (Metsäkonenäyttely Jämsänkoskella) sekä Metku-nimisen Metsähallituksen Kuopion henkilökuntakerhon kanssa, eikä nimien samankaltaisuudesta todettu olevan haittaa. Metsäkulttuuripäivät/MetKu nimi ja logo rekisteröitiin (Liite 8) ja molemmilla nimillä varattiin myös domain Tapahtuman operatiivinen kehittäminen Luston Metsäpäiville 2004 etsittiin Jätkän kulttuuripäivien perinteistä ohjelmarungosta ja käytännöistä elementtejä ennakoimaan tapahtumien yhdistämistä. Nimekkääksi esiintyjäksi tapahtumaan saatiin Arto Paasilinna ja uutta oli myös erillinen lasten konsertti. Tapahtumassa testattiin myös markkinointiin liittyviä uusia konsepteja kuten uudenlaista käsiohjelmaa ja tehokkaampaa tienvarsimainontaa. Tiedotus- ja markkinointimateriaalia kehitettiin ja käännätettiin muille kielille ja levitettiin entistä tehokkaammin verkossa. Tapahtuman kehittämiseksi käytiin tiiviitä neuvotteluja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset Metsäkulttuuripäivät järjestettiin Teemana oli Jätkän kulttuuripäivien perinnettä kunnioittaen metsätyö. Ensimmäistä kertaa samassa tapahtumassa pidettiin kolmet SMtason metsätyökisat, jotka kuvastivat myös hyvin metsätyön muutosta: tukkilaisten, moottorisahauksen ja metsäkoneenkuljettajien. Jätkän kulttuuripäivien ohjelmakonseptista mukaan otettiin nimekäs konsertti Jorma Hynninen Retretin Kalliosalissa sekä VIP-tilaisuus sidosryhmille. Liitteenä koko MetKu05-ohjelma (Liite 9) Metsäkulttuuripäivillä 2005 hyödynnettiin ensimmäisen kerran Luston laajennusosan monitoimitilaa sekä uutta näyttelyhallia. Monitoimitilassa järjestettiin sekä isojen asiakasryhmien tarjoiluja että näytteilleasettajien ym. ruokailu ja näyttelyhallissa konsertti sekä vaeltajan messu. Laajennusosan rajaama uusi työnäytöskenttä palveli erinomaisesti metsäkoneenkuljettajien SM-kisaa. Uusia käytäntöjä olivat myös äänentoiston osittainen ulkoistaminen, etäparkki ja siihen liittyvät kuljetukset sekä WLAN-yhteyden rakentaminen esittelijöille. 8

9 Metsäkulttuuripäivät 2005 organisoitiin ja hallinnoitiin edellä kuvatun toimintamallin mukaisesti, mikä selkiytti sekä budjetointia että talouden seurantaa. Lisäksi Metsäkulttuuripäivien suunnittelua ja seurantaa varten on tapahtumasta perustettu Luston taloushallinnossa käytettävälle Nova-ohjelmalle projekti. Projektin pohjan ja toiminnan suunnitteli ja toteutti harjoitustyönä Metsäkulttuuripäivien 2005 MetKu-projektisihteeri Helka Kosonen. Metsäkulttuuripäivien taloudenpito saadaan sekä 2006 tapahtumasta alkaen näin kytketyksi suoraan taloushallinnon Nova-ohjelmaan. Savonlinnan aikuis- ja ammattiopiston opiskelijat Jenni Turtiainen ja Sini Makkonen keräsivät opinnäyteyönä Metsäkulttuuripäiviltä 2005 tietoa kävijöistä sekä palautetta tapahtumasta. Kävijäprofiilista kyselystä kertoo mm., että kävijöistä kaksi viidesosaa oli yli 60-vuotiaita ja 56 % omisti metsää. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten osuus oli Luston Metsäpäivien kävijäkuntaan verrattuna lisääntynyt. Punkaharjun ja Savonlinnan alueelta oli kotoisin 40 % kävijöistä. (Liite 10). Tulevia Metsäkulttuuripäiviä varten suunnittelutettiin hankeen tuella vielä uudet lippukopit, jotka ovat ensimmäistä kertaa käytössä Metsäkulttuuripäivillä Metsäkulttuuripäivien 2006 ohjelma ja tapahtumatietoa liitteessä Markkinointi ja tiedotus Metsäkulttuuripäivien markkinointiviestinnässä on kyse sekä tapahtumamarkkinoinnista, jolla markkinoidaan koko Lustoa, että itse tapahtuman markkinoinnista. Useimmat toimenpiteet palvelevat molempia tarkoituksia. Metsäkulttuuripäivien markkinointi nivoutuu siten tiiviisti yhteen Luston muun markkinoinnin kanssa. Metsäkulttuurihanke ja metsäkulttuuritapahtumien yhdistyminen uudeksi tapahtumaksi oli pienimuotoisesti esillä jo Matka04-messuilla sekä Metsäpäivillä Helsingissä maaliskuussa Näissä tapahtumissa haettiin ja sitoutettiin yhteistyökumppaneita uuden tapahtuman suunnitteluun. Luston Metsäpäiviltä 2004 alkaen päästiin jo markkinoimaan seuraavan vuoden kesänmetsäkulttuuritapahtumaa, jolle silloin vielä etsittiin nimeä. Uutta tapahtumaa mainostettiin teemalla Yhdessä ISO tapahtumapaidoilla sekä käsiohjelmassa ja muissa osallistujien infoissa. Vuoden 2005 tapahtumasta tehtiin myös jo loppukesäksi 2004 flaieri, jota jaettiin mm. elokuussa Farmari-näyttelyssä Mikkelissä ja Pääkaupunkiseudun metsäpäivässä Espoossa sekä syyskuussa Metko-metsäkonenäyttelyssä Jämsänkoskella ja Koko perheen metsäpäivässä Vantaalla. Em. tapahtumiin sekä muihin tilaisuuksiin, joissa Lusto oli mukana tulostettiin uudesta tapahtumasta kertovia julisteita (liite 12) Loppusyksystä 2004 alkaen oli jo käytössä uusi MetKu-nimi ja tunnus sekä uudistuneet esittely- ja myyntipaikkainfot. Niitä postitettiin ja jaettiin aktiivisesti sekä Lustossa että mm. Elävä Puu tapahtumassa Helsingissä helmikuussa 2005 ja Metsäpäivillä Lahdessa maaliskuussa 2005 (Liitteet 13 ja 14) Yhteistyötä erityisesti Savonlinnan Matkailupalvelun kanssa tiivistettiin laatimalla ohjelmapaketteja ja tekemällä suorapostituksia (liite 15). Matka05-messujen Savonlinnan Matkailupalvelun osastolla Lusto ja Metsäkulttuuripäivät olivat näyttävästi mukana. Metsäkulttuuripäivät näkyivät Luston vuoden 2005 markkinointiviestinnässä selkeästi omana kokonaisuutenaan Punkaharju-esitteessä, Loma-Suomi-esitteessä, useille kielille käännetyssä Look at Finland -esitteessä sekä lehti-ilmoittelussa. (Liitteet 16 ja 17) 9

10 Metsäkulttuuripäivien ennakkomarkkinointia varten tehtiin esite ja juliste sekä kaksi kuuden metrin korkuista MetKu-banderollia. Banderolleja käytettiin ensin messuilla ja sen jälkeen ne viestittivät tapahtumasta Luston ja Savonlinnan Matkailupalvelun ulkoseinillä. (Liite 18) Metsäkulttuuripäivien markkinointiviestinnässä kokeiltiin Itä- ja Länsi-Savon välissä jakeluun mennyttä MetKu-liitettä, joka toimi samalla myös tapahtuman käsiohjelmana. (Liite 19) Metsäkulttuuripäivien 2005 jälkimarkkinointia hoidettiin postittamalla osallistuneille kiitoskirje, jossa samalla markkinoitiin seuraavan vuoden tapahtumaa. Osoitteistoa hieman laajentaen lähetettiin joulukortti sekä tulevan kesän tapahtumainfo osallistumislomakkeineen. Seuraavien, vuoden 2006 Metsäkultuuripäivien markkinointia kehitettiin sopimalla jo syksyllä 2005 yhteistyötä ja provisioista lähialueen matkailutoimijoiden kanssa. T:mi Ekokamin MetKu:ssa 2005 kuvaamasta elävästä kuvasta tilattiin lyhyt kooste, jota esitettiin Lustossa vierailleille ryhmille sekä mm. ELMA05-messuilla Helsingissä, Matka06-messuilla Helsingissä. DVD pyörii myös Metsäkulttuuripäivien esittelysivuilla internetissä. ELMA-messuilla Lustolla oli oma osasto, jolla markkinoitiin Metsäkultturipäiviä 2006 ja kesän 2006 Metsän tyttäret -erikoisnäyttelyä. Kutsukirje tulla paikan päälle lähetettiin 50 yhteistyökumppanille ja heitä varten oli osastolle koostettu MetKu-paketti ; kauniilla kortilla varustettu paperipussi, jossa em. kynä, muistilehtiö sekä MetKu- lakritsipussi. Kirjeet, infot ja A3-julisteet tulostettiin Luston omalla väritulostimella. Keväästä 2006 alkaen käytössä oli lisäksi suurkuvatulostin, jolla tehtiin kokeeksi muutamia banderolleja myös ulkokäyttöön Luston markkinointiviestinnän ja palveluiden kehittäminen Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittämisen lähtökohtana olivat laajenevan toiminnan edellyttämä strateginen suunnittelu, palveluiden organisointi sekä Luston imagon uudistaminen Luston nimen, graafisen ilmeen ja markkinointimateriaalien uudistus Nimi ja graafinen ilme Luston yli kymmenen vuotta sitten käyttöön otettu nimi ja logo uudistettiin vanhalta pohjalta. Tiedotuksessa ja kaikessa markkinointiviestinnässä otettiin käyttöön nimi Lusto Suomen Metsämuseo. Perinpohjaisten keskustelujen ja tarkan harkinnan jälkeen metsätietokeskus määre jätettiin siis pois. Logossa ja muutenkin yhä useammissa yhteyksissä käytetään pelkkää Lusto-nimeä. Nimiuudistuksen tavoitteena oli selkeys ja iskevyys. Uuden logon suunnitteli graafikko Kaisu Klemetti, joka käsialaa myös Luston aiempi logo oli. Logon pohjalta Klemetti laati Lustolle graafisen ohjeiston, joka sisälsi kirjelomakkeen, lähetelomakkeen, kirjekuoret ja käyntikortit sekä fontit ja suositukset niiden käytöstä. Peruslogon lisäksi ohjeistossa on erilaisia variaatioita, mm. logot metsää etsimässä - ja Suomen Metsämuseo - määrein sekä esimerkkejä niiden käytöstä eri yhteyksissä. Klemetti suunnitteli myös Luston graafisen ilmeen kanssa yhteensopivan logon Metsäkulttuuripäiville. (Liite 20) Markkinointiviestinnän perusmateriaalit Nimen ja graafisen ilmeen uudistamisen myötä uudistettiin vaiheittain koko Luston markkinointiviestinnän materiaali. Suunnittelutyön teki Mainostoimisto Monentekijät. Graafiseen 10

11 ohjeistoon sisältyneiden materiaalien lisäksi suunniteltiin uudet pääsyliput, kutsukortin/lahjakortin kannet, yleisfolderi, perusbanderolli, PowerPoint-pohja, tienvarsitaulut sekä Luston kotisivut. Kokousmateriaalien suunnittelu jätettiin hankkeesta pois toteutettavaksi sitten, kun laajennushankkeen kakkosvaiheen myötä valmistuvat kokoustilat saadaan käyttöön. Esimerkkejä liitteessä 21. Em. uudistuksista laajin oli Luston kotisivujen uudistaminen. Vuonna 1998 käyttöön otetut entiset sivut olivat lukuisten muutosten jäljiltä varsin sekavat ja ilmeeltäänkin vanhentuneet, eivätkä vastanneet enää modernin museon imagoa ja palvelutasoa. Uusien sivujen myötä Luston palveluiden saavutettavuus paranee, imago kohenee ja markkinointiviestinnän muun materiaalin tarve vähenee. Varaus- ja palautelomakkeet vähentävät myös muuta työtä. Uusia sivuja on helppo päivittää itse. Suomen-, ruotsin-, englannin- ja saksankielisten sivujen lisäksi uutena ovat nyt myös venäjänkieliset sivut. Verkkopalvelu-uudistuksen käynnistämiseen saatiin tukea Opetusministeriöltä ja Metsäkulttuurihanke mahdollisti sivujen ulkoasun suunnittelun ja toteutuksen. Sivujen ulkoasun ja rakenteen suunnitteli mainostoimisto Monentekijät ja teknisestä toteutuksesta vastasi Codecenter. (Liite 22) Hankkeen kautta toteutettava markkinointiviestinnän uudistaminen on nivottiin yhteen Luston yleisiin markkinointi- ja viestintätoimenpiteisiin. Internetin painoarvon kasvaessa tarkisteltiin myös vuosiesitteiden muun painetun materiaalin tarvetta ja roolia uudelta pohjalta Markkinointiviestinnän seminaari Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittämistä vietiin eteenpäin syksyllä 2004 koko henkilökunnan ja hallituksen yhteisessä, kaksipäiväisessä seminaarissa. Markkinoinnin kehittämispäivän veti Marianne Mäkelä Image Matchista. Päivien aikana käytiin läpi markkinoinnin perusasioita, sillä markkinoinnin ja asiakkaiden näkökulma haluttiin ulottaa koskemaan koko henkilökuntaa ja talon kaikkia toimintoja. Erityisesti paneuduttiin mielikuvaan ja brandeihin Tilaisuudessa käsiteltiin myös Luston uuden nimen ja graafisen ohjeiston käyttöönotto. (Liite 23) Luston toiminnan kehittämisseminaarit ja kehittämistyö Luston palveluiden kehittämiseksi nähtiin välttämättömäksi pohtia perin pohjin sekä organisaatiota että toimintatapoja. Tässä kehittämistyössä asiantuntijana oli konsultti Reijo Mattila Reijo Mattila OY:stä. Hankkeen puitteissa kehittämistyöhön sisältyi kolme päivän mittaista seminaaria koko henkilökunnalle ( , ja ) sekä kaksi johtotiimin kehittämisseminaaria ( ja ). Tulevaisuusseminaarisarja käynnistettiin tarkastelemalla Voimavarat työssä kyselyn tuloksia ja määrittelemällä niiden pohjalta tärkeimpiä kehittämisalueita. Organsiaation ja palvelujen kehittämistä lähdettiin sen jälkeen purkamaan alkaen Luston perustehtävästä, visioista ja palveluideasta. Sen jälkeen määriteltiin Luston ydinprosessit ja niiden perustehtävät sekä kunkin työntekijän kotipesä. Johtaja yhdessä ydinprosessien vetäjien kanssa muodostaa johtotiimin. Edelleen määriteltiin prosessien ydintoiminnot, ydintehtävät ja ydinosaaminen ja niiden pohjalta vuoden 2006 tulossuunnitelma ydinprosesseittain. Johtotiimin ensimmäisessä seminaarissa työstettiin koko henkilökunnan keskuudessa tehdyn kehittämistarvekartoituksen pohjalta Luston hallitukselle ehdotus Luston toiminnan edelleen kehittämiseksi. Ehdotuksessa käsiteltiin Luston perustehtävää, resursseja, yhteistyösuhteita sekä organisointia. Toisessa seminaarissa ehdotusta tarkistettiin hallitukselta saadun palautteen mukaiseksi. 11

12 Tulevaisuusseminaarit olivat koko henkilökunnalle oppimisprosessi. Ne avasivat näkökulmia talon koko toimintaan ja toiminnan pullonkauloihin ja antoivat valmiuksia sekä strategisen että operatiivisen tason suunniteluun ja työskentelyyn. Seminaarien tuloksena Lustossa on otettu käyttöön uusi prosessiorganisaatio ja määritelty myös toimenkuvia uudelleen. Kehittämistyötä on jatkettu vielä hankkeen ulkopuolella kartoittamalla henkilöstön näkemyksiä työyhteisön toimivuudesta ja järjestämällä erillinen Ihmissuhde- ja vuorovaikutusseminaari. Seminaarien tulokset liitteessä Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Asiakkuudenhallinnan kehittäminen nähtiin alusta alkaen laajempana asiana kuin pelkästään asiakkuudenhallintaohjelman hankintana. Kehittämistyö aloitettiin käymällä läpi asiakkuuden käsitettä ja merkitystä. Sen jälkeen kartoitettiin Luston eri tehtävissä toimivien henkilöiden asiakkaita ja osoiterekisterejä. Nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat jaoteltiin siten selkeiksi asiakasryhmiksi ja mietittiin, miten ja millaista tietoa erilaisista asiakasryhmistä tarvitaan. Asiakkuuspyörän avulla määriteltiin, millaista kehittämistä asiakkuudenhallinta Lustossa vaatii. Tätä työtä tehtiin yhdessä Idearitsa Oy:n kanssa. (Liite 25) Luston hankalakäyttöinen noin 4500 osoitteen rekisteri päivitettiin sekä jaoteltiin uuden asiakkuudenhallinta-ajattelun mukaisesti. Asiakkuudenhallintaohjelman hankinnassa päädyttiin Maestro-yhtiöiden Expera-ohjelmaan. Se täyttää Luston asiakkuudenhallintaan liittyvät tarpeet ja tehostaa lisäksi sekä talon sisäistä viestintää että asianhallintaprosesseja, palaute mukaan lukien, niin talon sisällä kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma on tunnuksilla käytettävissä verkon kautta missä tahansa. Ohjelma hankittiin loppuvuodesta 2005 ja asennettiin kustannussyistä Luston omalle palvelimelle. Osoiterekisteri otettiin käyttöön keväällä 2006 ja sen avulla tehtiin laaja suorapostitus sekä avajaiskutsupostitus. Osoiterekisteri on nyt kaikkien Luston työntekijöiden helposti käytettävissä ja mahdollistaa yhteyshenkilöihin tai organisaatioihin liittyvän asiakashistorian tallentamisen ja hyödyntämisen. Muut ohjelman ominaisuudet otetaan käyttöön vaiheittain. (Liite 26) Muut markkinointitoimenpiteet Projektikoordinaattori osallistui em. tapahtumien lisäksi Kongressi 2005 tapahtumaan Helsingissä huhtikuussa 2005 ja Matkailuworkshoppiin Lappeenrannassa toukokuussa 2005, joissa hän sekä markkinoi Lustoa että tutustui muiden matkailupalveluiden tuottajien tarjontaan. Hankkeen ja Luston saamaa julkisuutta seurattiin Observer-palvelulla, jossa seurantaprofiiliin sisältyivät sanat Lusto (- Suomen Metsämuseo ja Metsätietokeskus), Metsätietokeskus, metsämuseo Punkaharjulla, Metsäkulttuurihanke sekä Suomen Metsämuseon ja Metsätietokeskuksen hanke. Seuranta kattoi tiedotusvälineet laajasti, mukaan lukien verkkolehdet. Seurannasta nähdään selvästi metsäkulttuuritapahtuman Lustolle tuoma julkisuusarvo Opintomatkat ja henkilökunnan koulutus MetKu-opintomatkat Luston Metsäpäivien 2004 järjestelyissä keskeisesti mukana olleet seitsemän Luston työntekijää tekivät opintomatkan Norjan metsämuseossa järjestettyyn suurtapahtumaan De Nordiske Jakt-och Fiskedager ( ). Jo kymmeniä vuosia järjestetystä tapahtumasta, jossa neljän päivän aikana käy jopa vierasta, on jo aiemmin saatu ajatuksia Luston Metsäpäivien järjestämiseen. Nyt kiinnitettiin erityistä huomiota tapahtumaorganisaatioon ja tapahtuman talouteen sekä palveluvarustukseen. 12

13 (Liite 27) Metsäkulttuuripäivien 2005 keskeinen seitsemän hengen toteuttajajoukko teki opintomatkan Pohjanmaalle. Matkan aikana tutustuttiin Kaustisten kansanmusiikkikeskukseen ja kansanmusiikkijuhlien toimintaperiaatteisiin, Metsä- ja luonto tapahtumaan Seinäjoella sekä Ruokamessuihin Ilmajoella. Erityisesti haettiin ideoita ja oppia tapahtumarakenteista, yhteislippuasioista sekä tapahtumien organisointiin ja markkinointiin liittyvistä asioista. (Liite 28) Muut opintomatkat Koko henkilöstön opintomatka kolmeen eri museoon tehtiin Kohteina olivat uusi maatalousmuseo Sarka Loimaalla, Mobilia Kangasalla sekä Gösta Serlachiuksen museo Mäntässä. Opintomatkalla tutustuttiin erityisesti opastus- ym. palveluihin sekä museoiden yhteystyöajatuksiin. Henkilöstön koulutus Projektikoordinaattori Anu Yli-PYky osallistui kulttuurin sponsorointiin keskittyvään Dialogikoulutuspäivään Helsingissä Henkilökunnan valmiuksia hoitaa Metsäkulttuuripäivien ja muiden tapahtumien sekä näyttelyiden valaistusta ja ääntä kehitettiin viiden päivän koulutuksella, jonka hoiti Valoparta Oy. Koulutuspäivien aikana käytiin läpi valon ja äänen perusasioita, kalustoa ja Lusossa jo olevien sekä mahdollisesti hankittavien uusien laitteiden käyttömahdollisuuksia. Koulutukseen osallistui yli puolet henkilökunnasta. (Liite 30) Hankinnat Projektille hankittiin projektikoordinaattorin tehtävien edellyttämät työvälineet: tietokone ohjelmistoineen, matkapuhelin sekä laskukone. Lisäksi hankittiin uuden graafisen ohjeiston edellyttämät fontit ja painoväriviuhkat. Muita merkittäviä hankintoja olivat metsäkulttuuri- ja muiden tapahtumien tekniikkaan ja äänentoistoon hankitut laitteet ja lippukopit sekä opasteet. Työasuiksi hankittiin tapahtumapaitoja ja hatut sekä messutapahtumiin paidat. Liitteenä luettelo merkittävimmistä hankinnoista (Liite 29) 5. Tulokset 5.1. Tulokset ja tulosten arviointia Luston palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen Palveluiden ja markkinoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Metsäkulttuurihankkeen avulla siihen saatiin resursseja, joita ilman kehittämistyöhön ei olisi ollut mahdollisuutta. Hankesuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä toteutui suurin osa: palveluiden ja markkinoinnin kehittämisen edellytyksenä oleva strategisen suunnittelun tehostuminen (profiilin selkeyttäminen), markkinointitutkimukset sekä Lustossa että muualla, nimiuudistus, graafinen ohjeisto ja ilme sekä siihen liittyvä markkinointimateriaalin uudistaminen, uudet internet-sivut ja niiden bannerimainonta, asiakkuudenhallinnan, palautteen ja sisäisen viestinnän työkalujen kehittäminen, tiiviimpi yhteistyö alueen matkailuorganisaatioiden kanssa (mm. yhteislippu Retretin kanssa), markkinointityö messuilla ym. tapahtumissa sekä suorapostituksin. 13

14 Jos syksyllä 2004 todettiin hankesuunnitelman olevan käytettävissä olevaan aikaan ja rahaan nähden liian laaja, joten suunnitelmasta karsittiin lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden sekä muiden kuin metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen. Kokouspalveluiden ja muiden palvelukonseptien kehittäminen hankeen puitteissa jäi puolitiehen osin uusien tilojen keskeneräisyyden vuoksi ja siksikin, että auditorion laitteiston uusiminen (hankkeen ulkopuolella) lykkääntyi kevääseen Hahmotelmia kokouspaketeista ja yhteislaskutuksesta Ravintola Luston kanssa tehtiin, mutta niiden keskeneräisyyden vuoksi kokouspalveluiden markkinointiin ei täysipainoisesti vielä päästy. Markkinointistrategian laatiminen ja sen mukainen suhdetoiminta sekä yritysyhteistyön kehittäminen jäivät alkuvaiheessa muiden töiden jalkoihin. Toisaalta vasta syksyllä 2005 ja kevättalvella 2006 jatkunut kehittämistyö antaa eväät myös markkinoinnin pitkäjännitteiselle strategiselle suunnittelulle. Asiakkuudenhallinnan laajuuden ja monisäikeisyyden vuoksi siihen meni selvästi arvioitua enemmän aikaa, minkä seurauksena asiakkuudenhallintaohjelma otettiin käyttöön vasta kevättalvella Sen vuoksi asiakasrekisteriä ja -hallintaa sekä ohjelmaan sisältyviä prosessienhallintaa ja sisäistä viestintää palvelevia osioita ei hankkeen aikana ehditty vielä hyödyntää täysimääräisesti. Jatkossa on tavoitteena seurata ja kehittää asiakkuuksia sekä kohdentaa erityisesti ryhmä- ja kokousmatkailun markkinointia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Experan tunnukset voidaan halutuin rajoituksin antaa myös yhteistyökumppaneille, jolloin yhteisten projektien hoitaminen verkossa helpottuu. Mediaseuranta osoittaa metsäkulttuuritapahtuman tuovan Lustolle erittäin merkittävää julkisuutta, joka varmasti vaikuttaa monella tavalla myönteisesti myös Luston imagoon. Tapahtumakuukauden osumien yhteenlaskettu levikki painetussa mediassa on muihin kuukausiin verrattuna yli kaksinkertainen: vuonna 2004 se oli ja vuonna Koko mediakentässä osumia oli vuonna 2004 yhteensä 385 kpl, mistä tapahtumakuukautena 66 kpl, ja vuonna 2005 yhteensä 392 kpl, tapahtumakuukauden aikana 73 kpl. Muut tapahtumat, näyttelyn avaukset sekä tiedotustilaisuudet näkyvät seurannassa selvästi matalampina piikkeinä. Osumien määrä myös nousi hieman ja osumien yhteenlasketun levikin laajuus vielä vähän enemmän, mikä kertoo esiintymisestä keskimäärin aiempaa suuremmissa lehdissä. Lisääntynyt julkisuus ja muutenkin hyvin onnistuneet metsäkulttuuritapahtumat eivät kuitenkaan nostaneet Luston kävijämäärää. Tavoitteena ollutta 15% kasvua vuodesta 2002 (34 423) vuoteen 2005 eli ei saavutettu, vaan kävijämäärä päinvastoin laski 6,5 % kävijään. Luston kävijämäärät ovat myös laskeneet selvästi vähemmän kuin erikoismuseoiden keskimäärin tai koko Itä-Suomen matkailijoiden ja vuodesta 2004 Luston suuntaus on ollut nouseva. Palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittäminen on pitkäjännitteistä työtä, jossa osa tuloksista näkyy vasta pidemmällä aikavälillä Metsäkulttuuritapahtuman kehittäminen Metsäkulttuurihanke yhdisti Luston Metsäpäivät ja Jätkän Kulttuuripäivät uudeksi tapahtumaksi, joka sai nimen Metsäkulttuuripäivät. Ensimmäiset Metsäkulttuuripäivät järjestettiin hankesuunnitelman mukaisesti kesällä Hankesuunnitelmassa selkeänä tavoitteena oli perustaa tapahtumaa varten yhdistys. Uusi tapahtuma päätettiin kuitenkin organisoida Suomen Metsämuseosäätiön ja sen omistaman Luston Tuki Oy:n avulla. Hanketyö antoi mahdollisuuden tapahtuman hallinnon ja talouden eri vaihtoehtojen perinpohjaiseen tarkasteluun asiantuntijoiden kanssa ja ratkaisu on kesän 2005 Metsäkulttuuripäivien perusteella toimiva; sopimus tapahtuman järjestämisestä selkiinnytti aiempaa toimintatapaa. Ainoastaan aputoiminimi Metkun Tuen käyttö hakee toistaiseksi muotoaan. 14

15 Metsäkulttuuripäiviä 2005 edelsi pitkäjännitteinen sisältöjen ja käytäntöjen suunnittelu ja testaus, tiedotus ja markkinointi, yhteistyön tiivistäminen alueen matkailuorganisaatioiden kanssa, sidosryhmien sitouttaminen sekä henkilöstön kehittäminen. Lopputuloksena oli palautteen ja henkilökunnan tuntuman mukaan onnistunut tapahtuma. Kävijäkyselyyn vastanneista 59% antoi tapahtumasta yleisarvosanan hyvä ja 33% arvosanan erittäin hyvä. Palautetta hyödynnetään seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelussa. Ensimmäisten Metsäkulttuuripäivien 6000 kävijän tavoitetta ei saavutettu; kävijöitä oli noin Tapahtuman siirto matkailun huippusesongilta kesäkuun puoleen väliin oli ja on jatkossakin iso haaste markkinoinnille. Organisaatiomallista riippumatta Metsäkulttuuripäivien merkittävin kehittämisalue on talous. Muiden tapahtumien tarkastelusta on opittu, että suurissakin tapahtumissa pääsylipputulot kattavat yhä pienemmän osan kustannuksista. Muita tuottoja on saatava lisää sekä yhteistyösopimuksilla että tapahtumaan liittyvillä tuotteilla ja palveluilla. Metsäkulttuurihankkeen hankepartnereista osa on sitoutunut tukemaan uutta tapahtumaa sen alkutaipaleella ainakin muutaman vuoden, mutta muita pitempiaikaisia yhteistyökumppaneita tapahtumalle ei ole saatu. Metsäkulttuuripäivät 2006 järjestetään Tapahtuman painoarvo sekä alueen matkailussa että metsäkentässä on hankeen myötä merkittävästi kasvanut ja kehittämisnäkymät hankeen jälkeenkin ovat hyvät. Tavoite ympärivuotisesta, puolipäivätoimisesta tapahtumavetäjästä on toteutunut. Luston Metsäpäivien ja Metsäkulttuuripäivien 2005 vetäjänä toiminut Luston yhteyspäällikkö Eeva Koivula siirtyi vuoden 2006 alusta hoitamaan puolipäiväistä tapahtumavetäjän pestiä. Hänen siirtyessä pois Lustosta vetäjätilanne on jossain määrin avoinna. Toistaiseksi ennen Koivulan seuraajan valintaa tapahtumavetäjän vastuu on palvelupäällikkö Helkamari Noltella Hankkeen talous ja hallinnointi sekä yleisarvio hankkeen kulusta Hankkeen taloudessa ei ollut suurempia ongelmia. Hankepartnereiden rahoitusosuuksia jouduttiin hieman muuttamaan, kun Metsähallituksen osuus jäi alun perin kaavailtua pienemmäksi. Suurin poikkeama hyväksytystä budjetista olivat kone- ja laitehankintojen kaavailtua suuremmat kustannukset, joita hankehakemuksessa ei ollut riittävästi osattu ennakoida. Osa toteutetuista toimenpiteistä tehtiin hankkeelle juurikaan kustannuksia aiheuttamatta ja viimeisiä hankkeen töitä tehtiin Luston omalla rahoituksella. Hankkeen aikataulun viivästyminen ja lopulta jatkoajan anominen johtuivat osittain projektikoordinaattorin vaihtumisesta kesken hankekauden. Hankesuunnitelman toimenpiteistä ennakoitua suuritöisemmiksi osoittautuneet asiakkuudenhallintaohjelman käyttöönotto ja nettiuudistus olivat vuodenvaihteessa vielä selvästi kesken, mutta niidenkin perustyö saatiin hankeen loppuun mennessä tehdyksi. Luston palveluiden ja markkinoinnin sekä osin myös metsäkulttuuritapahtuman kehittämisen lähtökohtana ollut laajennustyö jouduttiin jakamaan kahteen osaan, minkä seurauksena keväällä 2005 saatiin yleisötiloista avatuksi ravintola ja kokoustiloja sekä ns. monitoimitila ja konehalli tilapäiseen tapahtumakäyttöön; uuden hallin näyttelyjen avaaminen ja perusnäyttelyn uudistaminen siirtyivät vuosilla eteenpäin. Em. uudet tilat sekä piha-alueen jäsentyminen tarjosivat kuitenkin erityisesti metsäkulttuuritapahtumalle uusia mahdollisuuksia ja myös niiden tuoma julkisuus ja imagohyöty oli merkittävä. Laajennushankkeen ensimmäinen vaihe ja Metsäkulttuurihankkeen toimenpiteet osuivat siten hyvin yksiin. 15

16 Hankkeen aikana vauhtia ja pontta saanut kehittämistyö on monelta osin nyt sellaisessa vaiheessa, että se edellyttää tiukkaa otetta asioiden eteenpäin viemiseksi Ohjausryhmän arvio hankkeesta Ohjausryhmä arvioi hankeen tuloksia viimeisessä kokouksessaan. Hankepartnereiden edustajien mielestä hankkeella saavutettiin ne tavoitteet, joita varten heidän organisaationsa olivat hankkeessa mukana. Hankkeessa oli heidän mukaansa tehty oikeita asioita oikealla tavalla ja hanketyö neuvonpitoineen oli sujunut hyvin. Tärkeänä hankepartnerit pitivät kehittämistyön jatkamista siten, että hankkeessa tehty työ ei mene hukkaan. Rahoittajan näkökulmasta hanke sujui hyvin ja tuotti suunnitelman mukaisia konkreettisia tuloksia. Luston kehittämiselle Metsäkulttuurihanke on ollut erittäin merkittävä. Yhdessä laajennushankkeen kanssa se on tuottanut puitteita, materiaaleja ja toimintamalleja, joiden pohjalta on hyvä jatkaa kehittämistyötä. Punkaharjulla Eeva Koivula Projektipäällikkö 16

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 20.3.2009 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY (TOIKER-08) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Palotutkimusraati ry:n seitsemästoista toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/2017 1 Kokousaika kello 12:00 14.10 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys jatkaa vuonna 1982 perustetun Palotutkimuksen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset.

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset. 13.11.2014 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 24-25.10.2014 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta oli 31.10 9.11.2014 Kyselyn kohderyhmänä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Uudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä

Uudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä 21.8.2017 Tausta Projektin tavoitteena oli kartoittaa Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämiseen liittyvät riskit valituilla

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2017 1 Kokousaika 24.3.2017 kello 13:00-14.23 Kokouspaikka Tuma, Sammonkatu 12,50130 Mikkeli Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakuntauudistuksen ajankohtaista

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 TUOTTEISTAMISEN PERUSTEKIJÄT 1. Palvelun/tuotteen nimi 2. Asiakas (kenelle tarjotaan B2B/B2C) ja minkä haasteen palvelu/tuote ratkaisee + mahdollinen palvelulupaus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty 17.1.2017 lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa Tässä toimintaohjeessa kuvataan systemaattinen toimintatapa, jota käytetään

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä

HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä Rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi / Senaatti-kiinteistöt Tarkastaja Seppo Karhu / Kaakkois-Suomen poliisilaitos 12.9.2017

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu markkinointitoimikunta Nro 6 / 2009 29 Kokousaika 30.06.2009 klo 9.00 9.50 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä -

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B. Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Messukeskus looginen kohtaamispaikka

Messukeskus looginen kohtaamispaikka Messukeskus looginen kohtaamispaikka Kehityksen kiihtyvä vauhti, informaatiotulva ja ihmisten kasvava ajanpuute lisäävät tapahtumien merkitystä kohtaamispaikkana Kävijät tulevat tapahtumaan saadakseen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012 _ KOKOUSAIKA Torstai 15.3.2012 klo 10.00 12.30 _ KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi _ OSALLISTUJAT

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 1 Matkailu Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 300000 250000 200000 150000 Kotimaiset Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä 100000 50000 0 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

VALKEATIEN MATKAILUMARKKINOINNIN TUOTTEISTAMINEN

VALKEATIEN MATKAILUMARKKINOINNIN TUOTTEISTAMINEN 1 LOPPURAPORTTI VALKEATIEN MATKAILUMARKKINOINNIN TUOTTEISTAMINEN Kuva: Paavo Hamunen Kuusamo 27.9.2007 Sauli Juurikka projektipäällikkö 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa... 3 2. Projektin organisointi... 3

Lisätiedot