Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimuksen toteutuminen vuonna 2008

2 1 Sisällysluettelo 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Edistetään terveyttä ja työkykyä Lisätään työelämän vetovoimaa Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet Perheiden hyvinvointi Sukupuolten välinen tasa-arvo Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Suoritteiden määrät Palvelukyky ja laatu Mediakuva ja sidosryhmät Sisäinen valvonta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus Informaatioteknologian hyödyntäminen Kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT LIITTEET

3 2 1 Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2008 alkupuolella Suomen talouden uskottiin olevan terveellä pohjalla ja kilpailukykyä pidettiin hyvänä. Vuoden lopussa tunnelmat olivat täysin muuttuneet. Hallituksen elvytystoimista huolimatta noin työpaikan arvioidaan katoavan Suomesta vuosina 2009 ja Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa. On tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä. Työnantajat, työntekijät, julkinen valta sekä työterveyshuolto- ja työsuojeluorganisaatiot tarvitsevat tilanteeseen soveltuvia toimintamalleja. Ryhdyimmekin välittömästi räätälöimään tietopaketteja, palveluja ja koulutusta eri asiakasryhmiemme tarpeisiin: miten työpaikalla päästään yhteistoimin kriisistä ylös, millaista tukea tarvitaan laajojen lomautusten ja irtisanomisten aikana, miten selviytyä työssä kun suuri osa työyhteisöä katoaa ympäriltä, ja miten selviytyä työttömäksi joutumisesta. Työttömien työterveysneuvonta -hanke käynnistyi Kuopiossa. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että työterveyshuollon toiminnassa on kehitettävää. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin kirkastamiseksi ja työterveyshuoltopalveluja tilaavien työnantajien tehtävän helpottamiseksi laadimme kattavan oppaan siitä, millaista työterveyshuoltoa henkilöstölle kannattaa hankkia ja miten; opas ilmestyy vuoden 2009 alussa. Panostimme myös työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseen, erityisesti yrittäjien ja pienyritysten työterveyshuollon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysala on yksi painopistealoistamme, jolle pyrimme tarjoamaan monipuolista asiantuntijatukea muutosten hallitsemiseksi sekä henkilöstön osaamisen ja alan houkuttelevuuden kehittämiseksi, mm. työyhteisöjen ja työprosessien kehittämistä, työaikamalleja, ergonomisia työasentoja ja sairaalakiinteistöjen kuntoa. Annoimme myös oman panoksemme työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyön kehittämiseen. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi jatkoimme hyväksi havaitun mini-interventiotoiminnan levittämistä: koulutimme työterveyshuollon henkilöstöä kiinnittämään huomiota alkoholinkäyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa. Julkaisimme alkoholinkäyttöön liittyvää terveystietoa ja haastoimme työpaikat nostamaan alkoholiasiat pöydälle sekä viettämään tipatonta tammikuuta. Osallistuimme aktiivisesti terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamiseen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen (liite 1). Työtapaturmien määrä on kääntynyt nousuun, mutta Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla kehitys on päinvastainen. Foorumin toiminta osoittaa, että keinoja työtapaturmien estämiseksi on, kunhan tahto ja asenteet saadaan työpaikoilla kohdalleen. Työpaikkaväkivallan ja työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi osallistuimme eurooppalaisen PRIMA-EF -mallin kehittämiseen ja lanseeraamiseen. Globalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen muuttavat yhteiskuntaa ja niiden vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Vuonna 2008 nostimme näkyvästi esille nanoteknologian terveysvaikutukset sekä aivojen jaksamisen työssä. Myös johtamisen merkitys ja työyhteisön sosiaalisesta pääomasta huolehtiminen kiinnostivat suurta yleisöä, samoin kuin univajeen yhteydet sydän- ja verisuonitautien syntyyn. Sektoritutkimusjärjestelmän arvioinnit ja uudelleenjärjestelyt jatkuivat. Jussi Huttusen ja Jouko Mäki-Lohiluoman selvitysraportin perusteella peruspalveluministeri Paula Risikko totesi, että Työterveyslaitoksen toimenkuva on selkeä ja voimme jatkaa itsenäisenä laitoksena toteuttaen voimassaolevaa strategiaamme. Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Monet selonteon näkökulmat, kuten asiakkaan tarpeisiin tuotettavat innovaatiot sekä monitieteinen, korkeatasoinen ja yhteiskunnan kannalta relevantti toiminta sekä kansainvälistyminen ovat jo mukana omassa strategiassamme; juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet viimeisen kolmen vuoden ajan. Asemamme itsenäisenä julkisoikeudellisena yhteisönä, pyrkimyksemme tuottaa työelämässä sovellettavia ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa, sekä tutkimusta, koulutusta, palvelutoimintaa ja tiedonvälitystä yhdistävä innovaatiomallimme kiin-

4 3 nostivat julkisen hallinnon organisaatioita, jotka olivat itse hahmottelemassa strategisia linjauksiaan tai muokkaamassa rakenteitaan. Vuodesta 2006 voimassa ollut strategiamme on muokannut toimintaamme merkittävästi. Uusi toimintamallimme on pakottanut pohtimaan toimintamme vaikuttavuutta sekä suuntaamaan toimintaa asiakaslähtöisesti, etsimään verkostoja ja monitieteistä yhteistyötä. Tämä aluksi hankalalta tuntunut näkökulman muutos on osoittautunut hedelmälliseksi ja tuottavaksi. Toimintamallimme hyödyntämistä ja toimintamme vaikuttavuuden arviointia meidän on vielä kehitettävä systemaattisemmiksi. Meidän on myös kehityttävä entistä ketterämmiksi toimintaympäristön muutostilanteissa. Matriisiorganisaatioomme liittyvät päätösvalta- ja vastuukysymykset ovat mietityttäneet henkilöstöä, mutta matriisimaiseen toimintaan liittyvä yhteistyö ja vuorovaikutus sisältävät myös energisoivaa potentiaalia. Tieteellisiin innovaatioihin tähtäävien kärkitutkimusyksiköiden (psykososiaaliset tekijät ja työterveys, immunotoksikologia) sekä sosiaalisia innovaatioita painottavien teema-alueiden (laadukas sisäilma, elämänkulku ja työ) toiminta on ollut lupaavaa. Myös tiimiorganisaatiomme on päässyt hyvään vauhtiin. Organisaatiomme toimii valtakunnallisesti mutta on alueellisesti hajautettu; tämä on vahvuus, jota tulevaisuudessa pyrimme hyödyntämään yhä tehokkaammin. Sisäisen yhteistyön kehittäminen jatkuu, samoin on ulkoisten kumppanuuksien ja asiakassuhteiden laita. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni tuottavuusohjelman edellyttämällä tavalla. Panostimme erityisesti ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun: teimme koko organisaation laajuisen osaamiskartoituksen, jonka perusteella tunnistimme tulevien vuosien mahdolliset osaamisvajeet, ja ryhdyimme toimiin niiden paikkaamiseksi. Jatkoimme sukupolvenvaihdokseen liittyvää mentorointiohjelmaa, jossa kokeneet ja nuoremmat asiantuntijat vaihtavat kokemuksia. Poissaolojen kokonaismäärä pysyi ennallaan, mutta pitkät poissaolot lisääntyivät. Kehitimme TYÖTIEtoimintamallin, jonka tavoitteina ovat työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisy ja pitkiltä poissaoloilta työhönpaluun helpottaminen. Menetelmässä korostuvat puheeksi ottaminen ja aktiivinen seuranta. Ilmapiirikyselyn mukaan koko laitoksen laajuisessa yhteistyössä on vielä kehitettävää, mutta tiimien ilmapiiri on hyvä ja myös lähiesimiestyö saa hyvän arvion. Lukuisat sisäiset kehittämisprosessit veivät aikaa, mutta niiden vaikutukset - sujuvampi toiminta - alkavat näkyä vuoden 2009 aikana. Johtamisen tietojärjestelmä JOTI saatiin pitkän kehittämistyön jälkeen käyttöön vuodenvaihteessa; sen avulla esimieskuntamme pystyy aiempaa tehokkaammin ja ajantasaisemmin seuraamaan toiminnan tuloksia, taloutta ja tuottavuutta. Käytössä on nyt myös uusi T&K-prosessimalli. Palvelutoiminnan tuotelinjat ja tuoteperheet sekä uusi asiakasrekisteri selkeyttivät palvelujen tarjontaa asiakkaille sekä palvelutoiminnan johtamista. Budjetoidut tuotot ylitettiin, mutta myös käyttömenot ylitettiin. Käyttömenojen ylitys ja tilinpäätöksen miinusmerkkisyys johtuivat pääasiassa palkkausmenoista, kun ennakoitua suurempiin TES-korotuksiin ei saatu rahoitusta lisäbudjetista. Tutkimusrahoituksemme on kehittynyt hyvään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Suomen Akatemialta saamamme rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana kymmenkertaiseksi, mikä osoittaa tutkimuksemme pysyneen alansa kärjessä. Samanaikaisesti innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä tukevalta TEKESiltä saamamme rahoitus on kaksinkertaistunut. Olemme siis myös onnistuneet muuntamaan tutkimustietoa yrityksiä hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Kaiken kaikkiaan Työterveyslaitoksen vuosi 2008 sujui hyvin. Tehtävänämme on toimia edelläkävijänä, arvioida kriittisesti nykyistä ja luoda uutta. Näyttää siltä, että olemme löytäneet paikkamme työelämän kehityksen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Työterveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Näitä investointeja ei kannata tehdä summamutikassa ja äkkikäännöksin, vaan tutkittuun tietoon perustuen ja pitkäjänteisesti toimien.

5 4 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Toimintakertomuksen osassa I raportoidaan tulossopimuksessa määriteltyjen tulosten toteutuminen vuonna Raportointi noudattaa Valtiokonttorin tulosprismaa. Se sisältää tuloksellisuuden itsearvioinnin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Itsearvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5 (1. Heikko, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen). Toimintakertomuksen osa 2 kuvaa sisällöllisiä tuloksia vasten Työterveyslaitoksen strategiassa ja vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. 2.1 Vaikuttavuus Työterveyslaitoksen strategiset painoalueet on määritelty siten, että ne tukevat hallitusohjelman sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisia linjauksia työterveyden ja työsuojelun alueella. Työterveyslaitos toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamia tavoitteita toimialueensa ja voimavarojensa puitteissa. Tulossopimuksessa vaikuttavuustavoitteet on kuvattu indikaattorimuuttujien tavoitearvoina vuodelle 2011 siten, että lähtötasona on vuosi Indikaattoreiden seurantatietoa ei vielä käytännössä ole kuitenkaan saatavilla vuodelta Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 tulee antamaan väliaikatietoa useista indikaattoreista. Työterveyshuolto Suomessa seurantaraportti on valmistumassa. Tästä aineistosta käytettävissä on vuoden 2008 tilannetieto seuraavista seurantaindikaattoreista: Vaikuttavuustavoite STM:n yleisindikaattori/ TTL:n seuranta Tavoitteen lähtötaso 2008 Tavoitetila 2011 Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat Sosiaali- ja terveydenhuollon työ ja palvelurakenne kehittyy Kattavuus: palkansaajat yrittäjät (TTL:n seuranta) maatalousyrittäjät (Melan tth-rekisteri) rakennusala sosiaali- ja työterveysala (TTL:n seuranta) Laatu: Hyvien käytäntöjen määrä, Tth:n asiakkaiden antama arvosana palveluista Toimintakykyiset tth-yksiköt. TTH-henkilöstölle järjestetty täydennyskoulutus ja kunnille järjestetty koulutus/konsultaatio % Täydennyskoulutusta kysynnän mukaan. 50 tilaisuutta vuonna x 50 x x

6 5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Edistetään terveyttä ja työkykyä kehittänyt ja levittänyt työkuormituksen arviointimenetelmiä, tukenut työpaikkoja varhaisen tuen toimintamallien kehittämisessä sekä kehittänyt työterveys- ja turvallisuusjohtamisen työkaluja. Tulostavoite 2008: TTL käynnistää kolmivuotisen yhteiskehittelyhankeen, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö. TTL jatkaa Mini-intervention käytön juurruttamista. Toteuma 2008: Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristön yhteiskehittelyhankkeessa on käynnissä työpajatyöskentely- ja kriteerien määrittelyvaihe. Kriteerien määrittelyn lähtökohtana on kohdetyöpaikoilla terveyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, jossa otetaan huomioon työpaikan kulttuuri ja rakenteelliset asiat. Työterveyden edistämiseen soveltuvista työkaluista ja menetelmistä on järjestetty koulutusta kohdetyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstölle. Mini-intervention käytön vakiinnuttamiseksi on vahvistettu työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisemisen juurruttamiseksi toimintakäytäntöihin. Tähän koulutukseen työterveyshuolloille on sisällytetty vanhemmuuden näkökulma ja sitä on käsitelty pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitoksen omassa työryhmässä on laadittu kokonaiskuormituksen arvioinnin kehittämiseksi www-sivut työkuormituksen aineistoista. Itsearviointi: 5 selvittänyt työntekijöiden sosioekonomisien ryhmien välisiä terveyseroja osana Teroka - hanketta. Tulostavoite 2008: TTL on käynnistänyt TE- ROKA -toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä työikäisen väestön terveyserojen kaventamiseksi. Toteuma 2008: Työterveyslaitos osallistui Kansalliseen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman (TEROKA) toimeenpanosuunnitelman valmisteluun nimeämällä yhden puolipäiväisen asiantuntijasihteerin toimintaohjelman suunnittelua varten mm. kansanterveyden neuvottelukunnan jaostyöskentelyyn. Toimintaa rahoitettiin myös Työterveys ohjelmasta. Toimintaohjelman toimintalinjojen valmistelua varten nimettiin seitsemän etenemissuuntaa, joista TTL:n vastuulla oli Työikäisten terveyserojen kaventaminen. TTL vastaa TEROKA:n toimintaohjelmassa toimenpiteestä, jossa juurrutetaan terveyden edistäminen osaksi työpaikan toimintakulttuuria niillä ammatti- ja toimialoilla, joilla terveyttä kuormittavat haittatekijät ja haitalliset elintavat ovat yleisiä. Toimenpide jakaantuu neljään osioon: 1. Ammattiryhmittäinen terveyserojen kaventaminen, joka aloitettiin vuonna 2008 riskiammattiryhmien tunnistamisella rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoin 2. Ammattitautien ehkäisy ja toimialakohtainen työterveyshuollon kehittäminen 3. Depressio ja stressi -työterveyshuollon hyvät käytännöt ja koulutus Työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittäminen, Alueellisella yhteistyöllä kohti parempaa työterveyttä edistänyt ja tukenut tupakkalain työpaikkoja koskevien tupakointikieltojen toimeenpanoa, seurannut, arvioinut ja raportoinut STM:lle lain toimeenpanon tuloksellisuuden. Tulostavoite 2008: TTL järjestää tupakkalainsäädännön toimeenpanoa tukevaa koulutusta, seuraa ja arvioi lain toimeenpanoa, työntekijöiden altistumista tupakansavulle, raportoi asiat 2008 ja 2009 STM:lle ja valmistautuu v eduskunnalle annettavaan selontekoon. Toteuma 2008: Ravintoloita koskevan tupakkalain siirtymäajan keskivaiheessa TTL toteutti valtakunnallisen seurantakyselyn ja tupakansavun pitoisuusmittaukset ravintoloissa. Ravintola-alan, viranomaisten ja työterveyshuollon koulutustilaisuuksissa esiteltiin tupakkalain toteutumisen nykytilanne, erityisongelmatilanteet ja niiden ratkaisumallit. TTL:n selvitys on ainoa valtakunnallinen seuranta tupakkalain toteutumisesta ravintoloissa. Itsearviointi: 5

7 6 kehittänyt hallintakeinojen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn tapahtumaketjun eri vaiheissa; painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyshäriöt. TTL on osallistunut Masto-hankkeeseen. Tulostavoite 2008: TTL selvittää työterveyslääkäreiden, esimiesten ja työntekijöiden valmiutta ottaa käyttöön osasairauspäivärahaetuus ja kartoittaa vuonna 2007 voimaan tulleen järjestelmän esteitä ja mahdollisuuksia. Raportoidaan kokemuksia liikuntaelinsairauksissa osasairausvapaan toteutettavuudesta erilaisissa töissä sekä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistoiminnasta. TTL laatii suosituksia työolojen arviointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan, antaa koulutusta tth-henkilöstölle depression ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa. TTL kehittää mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvityksen. Toteuma 2008: TTL teki osasairauspäivärahaa käyttäneiden kyselyn keväällä 2008, analysointi ja raportti ovat valmistumassa. Työterveyslääkärien kysely tehtiin marras-joulukuussa Suunniteltiin ja aloitettiin esimiesten ja työntekijöiden haastattelututkimus. Liikuntaelinsairauksissa varhaisen osasairausvapaan toteutettavuustutkimuksen tuloksia analysoitiin, mutta raportointi siirrettiin vuodelle 2009, jotta mukaan saadaan riittävästi osasairausvapaalla olleita potilaita. TTL julkaisi Terveysportissa Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressiosuosituksen. Toteutettiin valtakunnallinen koulutuskiertue kuudella paikkakunnalla (455 osanottajaa) ja julkaistiin depression hoidosta työterveyshuollossa -opaskirja, jota jaettiin kiertueella. Käynnistettiin kehittämishanke pilottityöterveyshuollossa. Julkaistiin opas mielenterveystekijöihin suunnatusta työpaikkaselvityksestä ja sairauspoissaolojen hallinnasta. Itsearviointi: 5 kehittänyt depression hoitovalmiutta Tulostavoite 2008: TTL jatkaa asiantuntijaryhmän toimintoja ja tarvittaessa perustaa uusia ryhmiä. Toteuma 2008: Tutkimusten perusteella masennuksen hoidossa todettiin puutteita. TTL järjesti maanlaajuisen koulutuskiertueen työterveyslääkäreille ja psykologeille depression hyvästä hoidosta työterveyshuollossa. Käynnistettiin depression hoitosuosituksen testaus pilottihankkeessa Järvenpään kaupungin työterveyshuollossa. Laadittiin koulutusmateriaaliksi aiheesta opas, josta kerätään käyttökokemuksia koulutuskiertueella. Itsearviointi: Lisätään työelämän vetovoimaa tukenut hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämistä yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiskäytäntöihin. TTL on tuottanut hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja toistotyön työjärjestelyihin. Työsuojelun kehittämiseksi TTL on tunnistanut ja raportoinut uusia työelämän riskejä (emerging risks) ja kehittänyt käytäntöjä niiden torjumiseen (uudet materiaalit ja tuotantotekniikat). Tulostavoite 2008: TTL luo oman asiantuntijaverkoston asian hoitamiseen ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta. TTL laatii suunnitelman toimenpiteistä toistotyöhön liittyen. TTL osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen (mm. Bilbao-virasto) toimintaan uusien terveysriskien tunnistamiseksi. Toteuma 2008: Luotiin STM:n Työhyvinvointifoorumin 'Tasa-arvo ja monimuotoisuus' työryhmän toimesta asiantuntijaverkosto, joka edustaa tasa-arvon ja monikulttuurisuuden eri osaalueita (ikä, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, sukupuoli ja perhetilanne). Verkoston toimintaan osallistuu TTL:n asiantuntijoita.

8 7 TTL:n fyysisen työn kehittämisryhmä on koonnut TTL:ssa toteutettavat toistotyön haittojen vähentämiseen kohdistuvat hankkeet. Koordinointi- ja suunnittelutyö jatkuu Uutena hankkeena käynnistettiin projekti Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä, jossa toteutetaan internetiin toistotyön arviointimenetelmä ja luodaan hyvien ratkaisujen tietopankki toistotyön haittojen hallintaan. TTL on koordinoinut vuosina TCWE (Topic Centre Work Environment) -hanketta (päättyy ) ja osallistunut samaan aikaan TCRO -hankkeeseen. TTL haki 2008 Bilbaoviraston rahoittamaa TC-OSH (Topic Centre - Occupational Safety and Health) -hanketta konsortion johtajana. TTL:n johtama konsortio valittiin tehtävään, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin syksyllä TTL on vuodesta 2006 lähtien koordinoinut NEW OSH ERA (New and Emerging Risks in Occupational Safety and Health) ERA-NET-hanketta. Itsearviointi: 5 selvittänyt suunnittelun ja ergonomian merkitystä tuottavuudelle ja hyvinvoinnille. TTL on tuottanut tietoa tuottavuutta, terveyttä ja työn sekä muun elämän yhteensovittamista edistävistä työaikajärjestelyistä. Tulostavoite 2008: TTL:n suunnitteluyhteistyöverkosto markkinoi ihmisen mukaista suunnittelua verkostolleen. Suunnittele kaikille (Design for all) -näkemystä voimistetaan suunnitteluhankkeissa. TTL tuottaa joustojen työhyvinvointivaikutuksia koskevaa tutkimustietoa ja suosituksia viranomaisille, työmarkkinajärjestöille, yritysjohdolle ja henkilöstölle sekä työterveyshuollon ammattilaisille. Tutkimustietoa tuotetaan erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvän kasautuvan univajeen toimintakykyja terveysvaikutuksista sekä vuorotyön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Toteuma 2008: Verkostoa on muodostettu palveluhankkeiden ja koulutuksen yhteydessä (mm. TEERI, Työterveyspäivät). Suunnittele kaikille -näkemystä on tuotu esille. Mm. ISO:n julkaisemaa teknistä raporttia "Ergonomics data and guidelines for the application of ISO/IEC Guide 71 to products and services to address the needs of older persons and persons with disabilities" ollaan suomentamassa. Työterveyspäivillä Suunnittele kaikille -teema oli integroitu suunnitteluseminaariin. Vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvät TTL:n tutkimukset osoittavat mm., että 1) unen rajoittaminen heikentää turvallisuuskriittisissä töissä vaadittavia tiedonkäsittelytoimintoja sekä tuottaa elimistössä tulehduksellisen reaktion, 2) vuorotyö on yhteydessä kaulavaltimon kalkkeutumiseen jo ennen 40 ikävuotta miehillä, 3) nopeasti myötäpäivää kiertävät työvuorot ja työaikojen joustavuus vähentävät väsymystä ja todennäköisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Joustojen ja työaikojen työhyvinvointivaikutuksista on tiedotettu laitoksen kursseilla ja lehdissä sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla koko maan kattaneella koulutuskiertueella. Itsearviointi: 5 tuottanut 4-vuotiskauden aikana vuosittain STM:n kanssa valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen. Tulostavoite 2008: TTL valitsee yhden merkittävän riskitoimialan ja tuottaa alan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen. Toteuma 2008: Rakennusalasta laadittiin vuonna 2008 ensimmäinen alakohtainen toimialan riskiprofiili, joka tuo tietoa kyseiseen alaan liittyvistä riskeistä. Tähän liittyvät tilastotiedot on koottu ja lopullinen yhteenveto valmistuu maaliskuun 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2008 aikana on aloitettu myös profiilitietojen keruu jätehuoltoalasta ja palo- ja pelastusalasta, joista valmistuu riskiprofiilit vuonna tuottanut erityisesti pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia riskien tunnistamis- ja arviointimenetelmiä ja levittänyt niitä koulutuksella ja viestinnällä työpaikoille. TTL on luonut ja yl- Tulostavoite 2008: TTL osallistuu pkyrityksille soveltuvien riskinarviointimenetelmien kehittämiseen ja käynnistää niiden levittämisen valituilla toimialoilla. TTL käynnistää alueellisten konsulttiverkostojen luomisen.

9 8 läpitää alueellisia asiantuntijaverkostoja pkyritysten konsultointipalvelujen tuottamiseksi. TTL on toteuttanut toimenpiteitä Työhyvinvointifoorumin tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan tukemiseksi. TTL on osallistunut Työhyvinvointifoorumin valmisteluun ja käynnistämiseen. Toteuma 2008: Vuonna 2008 TTL:n asiantuntijat ovat priorisoineet olemassa olevat riskinarviointimenetelmät ja tunnistaneet niiden kehittämistarpeita. Tämän sekä kertyneen tutkimusdatan pohjalta tullaan vuonna 2009 kehittämään TTL:n riskinarviointipalveluja ja -koulutusta paremmin työpaikkoja tukeviksi. Kemikaaliriskien arvioinnin ja hallinnan kehittämiseksi on laadittu suunnitelma Control Banding -pohjaisen menetelmän lanseeraamiseksi Suomessa. Hankkeelle on haettu rahoitusta TSR:ltä. TTL on laajasti osallistunut Työhyvinvointifoorumin työhön johtoryhmässä, työryhmässä ja projektityönä. Osana Työhyvinvointifoorumin toimintaa perustettiin työturvallisuuden teemaryhmä. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii osana Työhyvinvointifoorumia. toteuttanut toimenpiteitä, joiden avulla työpaikat ovat tietoisia EY:n ja REACH- ja GHSasetusten sisällöstä ja velvoitteista ja mahdollisuuksista. TTL on toteuttanut kemikaaliohjelman mukaiset toimenpiteet. Tulostavoite 2008: TTL on selvittänyt altistumisseurantaa varten käytössä olevat ja suunnitellut tietojärjestelmät ja niiden rakenteen sekä järjestelmien tietoaukot ja osallistunut kartoitukseen muiden tahojen tietojärjestelmistä ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. TTL kohdentaa altistumisseurantaa riskialttiille toimialoille. Toteuma 2008: REACH:iin (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, EU:n kemikaalilainsäädäntö) ja GHS:ään (Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals, kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä) liittyen TTL järjesti kuusi REACH- tai GHS -aiheista kurssia: kolme REACH-HOTSHOT -kurssia, jonka tavoitteena oli REACH -tietoisuuden levittäminen työpaikoille, sekä kurssit Kemikaalien uudet merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet (2 kpl) ja Kemikaaliriskien arviointi ja torjunta työpaikoilla. Näillä saavutettiin yhteensä noin 160 koulutettavapäivää. Työterveyshuollon REACH- ja GHS - tietoisuuden lisäämiseksi päivitettiin ja täydennettiin työterveyshuollon virtuaaliyliopiston REACH-GHS -verkkokurssi ja laadittiin esite REACH. Työterveyshuolto ja uusi kemikaalilainsäädäntö, jota on jaettu mm. Työterveyspäivillä ja koulutustilauuksissa. Riskinarviointimalleja on kehitetty pienyrityksen johtamiseen ja yhtä niistä on testattu rakennusteollisuudessa. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli on kehitetty ja sen implementointi on käynnistynyt. Alueellisten verkostojen luominen on käynnistynyt. laatinut työsuojelun kehittämiseksi turvallisuusjohtamisen konseptin, kriteerit ja tavoitetasot, jotka toimivat työpaikkoja ohjaavina tekijöinä. TTL on levittänyt tietoa tapaturmattoman ja tuottavan työn merkityksestä, tukenut työpaikkoja työturvallisuuden kehittämisessä sekä kehittänyt turvallisuusjohtamisen työkaluja. Tulostavoite 2008: TTL on selvittänyt turvallisuusjohtamisen konseptin kriteerit ja sisällön, joiden pohjalta kehitetään toimialakohtaisia sovelluksia sekä kehittää yhteisten työpaikkojen ja verkostojen turvallisuusjohtamisen malleja. TTL toteuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelman sekä käynnistää projektin yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnasta. Liikkumisturvallisuutta edistetään EU- SLIP- ja Liukuesteiden tehokkuushankkeilla. Toteuma 2008: Työturvallisuuden ja -terveyden johtamisen perustaksi laadittiin käsitekonsepti, jonka perusteella määritetään kriteerit ja tavoitetasot. Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelma toteutui suunnitelmien mukaan. Yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallintaa koskevan projektin suunnittelu ei toteutunut, koska yhteistyökumppanina toiminut yritys ei osaltaan pystynyt panostamaan suunnitteluun. Sen sijaan aloitettiin suunnittelemaan hanketta, jossa selvitetään työturvallisuuden edistämishankkeiden vaikutusta turvallisuustoiminnan tasoon ja turvallisuusilmapiiriin. Hankesuunnitelma jätetään TSR:oon helmikuussa 2009.

10 9 Liikkumisturvallisuutta edistettiin EU-SLIP - ja Liukuesteiden tehokkuushankkeilla, jotka etenivät suunnitelmien mukaan Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Tulossopimuksen tavoite 2011: Terveydenhuoltoon on luotu toimintamallit ja ne ovat käytössä TTL on osallistunut työterveysneuvolakonseptin kehittämiseen. Tulostavoite 2008: Työterveysneuvola - hanke on käynnistetty TTL ja KTL osallistuvat Stakesin päävastuulla olevaan työttömien terveydenhuoltohankkeeseen. Toteuma 2008: Työterveysneuvontahanke aloitettiin Kuopiossa TTL:n vetämänä hankkeena yhteistyössä paikallisten toimijoiden sekä Stakesin ja KTL:n kanssa. Toimijat on sitoutettu hankkeeseen suunnitelman mukaisesti. luonut ja saattanut käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön). Tulostavoite 2008: TTL tarjoaa menetelmiä peruskoulun päättävien sekä ammatillisesta koulutuksesta työhön siirtyvien urasuunnittelun ja -hallinnan tueksi. TTL kehittää malleja työttömyydestä työhön siirtymisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Toteuma 2008: Perusopetuksessa TTL:n järjestämiä Kohti työelämää - ohjaajakoulutustilaisuuksissa vuonna 2008 koulutettiin 38 opettajaa menetelmän käyttäjiksi. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 756 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 824 kappaletta. Ammatillisessa koulutuksessa TTL:n järjestämässä Koulutuksesta työhön -ohjaajakoulutuksessa vuonna 2008 koulutettiin 10 ohjaajaa. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 1016 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 2454 kappaletta. Kesällä 2008 julkaistun työuran hallinnan tukemiseksi muuttuvissa organisaatioissa tarkoitetun Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän ohjaajiksi koulutettiin 45 henkilöä. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 704 kappaletta ja osallistujan työkirjoja 1058 kappaletta. Työttömyydestä työhön siirtymisen malli on käytössä työvoimaviranomaisilla ja sen käyttöä on aktivoitu TTL:n toimesta Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä on kehitetty. TTL on kehittänyt ja juurruttanut hyviä käytäntöjä työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön toimintamalleiksi. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu terveydenhuoltolakihankkeen yhteydessä tehtävään selvitykseen työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä. TTL on käynnistänyt työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön kehittämisen eri osapuolten kanssa. Toteuma 2008: Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä pidettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa seminaari, jossa keskusteltiin yhteistyöstä ja sen tavoitteista. Keski- Suomessa toteutettavassa laajassa alueellisen työterveyshuollon kehittämishankkeessa, Seitti -hankkeessa, on tavoitteena eri terveydenhuollon tasojen yhteistyön rakentaminen. Seitti -hankkeessa tehdään yhteistyötä alueellisen KASTE (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) -hankkeen kanssa ja se toteuttaa PARAS (kunta- ja palvelurakenneuudistus) -hankkeen periaatteita soveltaen niitä alueelliseen ja seutukunnalliseen työterveyshuoltoon. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä kehittävä pilottihanke ei saanut rahoitusta. Työterveyshuolto on mukana kehittämässä pidempiaikaista yhteistyötä työsuojelun kanssa koko Työterveyslaitoksen kontekstissa. Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshoitajien jatkokoulutus on vakiintunut ja Tulostavoite 2008: TTL on jatkanut työterveyshoitajan jatkokoulutushankkeen toteutta-

11 10 työterveyshuollon erikoislääkärikoulutustoiminta on vakiinnutettu vuonna 2010 alusta uudistetun lain mukaiseksi. TTL on tarjonnut moniammatillista koulutusta työterveyden asiantuntijoille. mista yhdessä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. TTL on jatkanut työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämistä. TTL tukee vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. Toteuma 2008: Sekä työterveyshoitajien erikoistumis- ja jatkokoulutus sekä työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen ovat toteutuneet suunnitellusti. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen liittyvän ns. muutoslain tavoitteena oli lisätä vuosittain valmistuvien alan erikoislääkärien määrä vuosina keskimäärin 50:ksi aiemmasta n. 20:stä. Tulos on ollut keskimäärin 51 uutta erikoislääkäriä (49 uutta erikoislääkäriä vuonna 2008). Työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien koulutus toteutuu moniammatillisesti. Psykologit ovat tulossa mukaan pilottikurssilla vuonna Muutoin moniammatillisuutta kehitetään kaikissa koulutuksissa. Mini-interventiokoulutuksia on toteutettu työterveyshuollon ammattihenkilöille sekä yhteistyökoulutusta työpaikoille ja työterveyshuolloille. Vanhemmuuden näkökulmaa on sisällytetty koulutuksiin, koska työpaikoilla ja työterveyshuolloissa tavoitetaan suuri joukko perheenjäseniä ja vanhempia. Koulutuksen sisältönä on työterveyshuollon yhteistyö työpaikkojen kanssa primaaripreventiivisen toiminnan lisäämiseksi. Koulutusmateriaalina on hyödynnetty Alkoholi ja työterveys -hankkeen tutkimustietoa sekä kokemuksia ja esimerkkejä kehittämistyöstä; johdon, esimiesten ja henkilöstön koulutus, valistus, tiedottaminen sekä varhaisen puuttumisen mallin sisällyttäminen työpaikkojen päihdeohjelmiin. Mini-intervention sekä alkoholi ja työelämä -näkökulmista on tehty yhteistyötä STAKESin Alkoholiohjelman sekä Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Itsearviointi: 5 kehittänyt maatalousyrittäjien tth:n sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti. TTL on kehittänyt sosiaali- ja terveysalan työterveyshuollon kattavuutta ja sisältöä vakiintuneen toiminnan saavuttaneella osaamisverkostolla. Tulostavoite 2008: Valmistellaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämisen 2008 yksityisten palveluntuottajien kautta mahdollistava lainsäädäntö. TTL kehittää ja arvioi työn organisointi- ja johtamismalleja muutoshallinnan, innovatiivisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta, painopisteenä kunta-ala ja sosiaalija terveyspalvelut. Toteuma 2008: Lainsäädäntö maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamiseksi myös yksityisten palveluntuottajien kautta on voimassa Se loi tasa-arvoiset mahdollisuudet palvelujen tuotannossa ja niiden korvauksissa yksityisen ja kunnallisen sektorin suhteen. Annettiin asiantuntijatukea sosiaali- ja terveysministeriölle KASTE -ohjelman suunnittelussa ja käynnistämisessä. Tilaaja-tuottajamalliin siirtymistä koskevassa tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan johtajien ja esimiesten näkemyksiä muutoksen kriittisistä vaiheista, vaikutuksista ja tilaaja- ja tuottajarooleista. Sairaaloiden riskinarviointi- ja hallintaprosessin toimintamalli on kehitteillä. Itsearviointi: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshuolto on integroitu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelujärjestelmällä keinoja terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Hyvä sosiaali- ja terveysalan työpaikka on työhyvinvointia, vetovoimaa ja tuottavuutta. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu palvelujärjestelmän kehittämiseen tavoitteena parantaa työterveydenhuollon kattavuutta ja integroitumista muuhun terveydenhuoltoon. TTL tuottaa ja levittää tietoa ja toimintamalleja palvelujärjestelmälle, erityisesti työterveyshuollolle. TTL tuottaa ja levittää välineitä ja malleja kokonaisvaltaiseen työpaikan ja työhyvinvoinnin

12 11 kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. TTL tuottaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ja muutosjohtamisen kehittämismalleja ja koulutuspaketin. Toteuma 2008: Pienten yritysten työterveyshuoltomalli on kehitetty ja se pilotoidaan Maakunnallisen työterveyshuollon kehittämishankkeella (Seitti) parannetaan kunnallisen työterveyshuollon kattavuutta ja sisällön laatua verkostoitumalla. Samassa hankkeessa rakennetaan yhteistyöverkosto eri terveydenhuollon tasojen välille (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, yksityinen työterveyshuolto). TTL:n palvelutoimintana on yhdessä FCG Efekon kanssa konsultoitu kunnallisen työterveyshuollon kehittämistä niin liikelaitosmallien kuin osakeyhtiömallienkin kehittämisessä. Työterveysneuvontahanke integroi työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toimintaa työttömien, pätkätyöllisten ja pätkätyöttömien kohderyhmässä. Eri terveydenhuollon tasojen yhteistyökeinot luovat synergiaetuja terveydenedistämisessä ja tukevoittavat hoitoketjuja. Työterveyshuoltoon kehitetyt seuranta- ja hallintamallit (sairauspoissaolo, varhainen puuttuminen, TANO) yhtenäistävät varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen toimintatapoja. Alkoholin varhaisen puheeksi ottamisen pilottikoulutus on suunniteltu ja pilotoidaan A-Step -työkalu on kehitetty työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikalla (julkaistaan 2009). Vanhustenhuollon turvallisuusjohtamiseen sisältyvä toimintamalli fyysisesti riskialttiisiin työtehtäviin on kehitteillä. Työyhteisön kehittämismenetelmä: Vanhustyön menetelmäkehittämiskori on testausvaiheessa. Potilassiirtokortti -koulutus potilassiirtotaitojen omaksumiseen hoitoalan oppilaitoksissa ja työpaikoilla on testausvaiheessa. Korostettiin KASTE -ohjelman suunnittelussa ja käynnistämisessä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen keskeistä merkitystä. Rakennettiin kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämistä varten yhteistyöverkosto kunta-alan järjestöjen, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Uusimuotoisen esimiesten muutosjohtamiskoulutuksen suunnittelu on käynnistetty. Ensimmäinen koulutus toteutetaan marraskuussa Itsearviointi: Perheiden hyvinvointi tuottanut tietoa ja työkaluja työn ja perheelämän yhteensovittamisen tueksi. Tulostavoite 2008: TTL tuottaa tietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kehitetään tasa-arvosuunnittelun malli, jonka kohteena ovat erityisesti pk-yritykset. Käynnistetään koulutusta tasa-arvosuunnitelmien hyödyllisyydestä osana pk-yritysten normaalia HR -toimintaa. Tuotetaan hyviä käytäntöjä segregaation purku (SEPU) -projektin pohjalta. Toteuma 2008: Vuoden 2008 takuutuotos on tasa-arvosuunnittelun malli pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Pk-yrityksissä tasa-arvosuunnitelmia on vähemmän kuin suurissa tai julkisen sektorin työpaikoissa. Tasa-arvosuunnitelmaan voidaan sisällyttää segregaation purkamista eri ammateissa ja toimialoilla, mikä merkitsee, että eri ammateissa ja toimialoilla työskentelee tasapuolisesti miehiä ja naisia. Tällöin on esimerkiksi kehitetty henkilöstön urapolkuja kehittämällä työoloja ja motivoimalla naisia miesvaltaisille aloille sekä miehiä naisvaltaisille aloille Sukupuolten välinen tasa-arvo valtavirtaistanut toimintansa. TTL:n tuottamat tilastot on jaoteltu sukupuolen mukaan Tulostavoite 2008: TTL varmistaa, että sen tuottamat tilastot on jaoteltu sukupuolen mukaan. Hankesuunnittelussa sukupuolinäkökul-

13 12 ja sen tuottama tieto on sukupuolisensitiivistä. TTL:n aloittamat hankkeet on valmisteltu ma otetaan huomioon. sukupuolinäkökulma huomioiden. Toteuma 2008: TTL:n julkaisemissa tilastokatsauksissa (ammattitaudit, ASA-rekisteriin ilmoitetut) on käytössä jaottelu sukupuolittain. Hyvä tutkimustapa -käsikirjaan sisällytettiin ohjeet sukupuolinäkökulman huomioon ottamisesta tutkimushankkeissa Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Tulossopimuksen tavoite 2011: Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa Tulostavoite 2008: TTH-yksiköille on laadittu ohjeet pandemian varalta. TTL valmistautuu toimimaan tiedonvälityslinkkinä tth-yksiköille. Toteuma 2008: Ylläpidetään internetissä pandemiaan varautumisohjeistoa ja lintuinfluenssan torjuntaan tarkoitettuja ohjesivustoja työterveyshuolloille (yhteistoiminta kansallisen keskusohjauksen kanssa, terveydenhuoltohenkilökunnan suojautumisohjeet, rokotukset, lääkitys jne.) ja yleisölle (mm. eri tehtävissä tarvittava suojautuminen ja työskentelytavat) sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti sekä toimitaan valtakunnallisissa asiaa koskevissa työryhmissä (mm. Kansanterveyslaitoksen pandemiaryhmä). TTL:llä on tarvittaessa valmius puhelinpäivystykseen ja TTL voi nopeasti toimittaa pandemiaan liittyvät toimintaohjeet työterveyshuolloille. Näistä aiheista järjestettiin kurssimuotoista koulutusta työterveyshuollon henkilöstölle. TTL:n edustaja oli jäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön Pandemiaan varautumisen ohjeet sairaanhoitopiireille henkilökunnan suojautumisesta ja lääkevarautumisesta -työryhmässä vuosina Työryhmän toiminnan aikana järjestettiin STM:n tuella koulutusta varustautumisesta ja suojautumisesta sairaanhoitopiirien henkilöstölle. Työryhmän raportti luovutettiin sosiaalija terveysministerille vuoden 2009 alussa. Kansanterveyslaitoksen influenssapandemiatyöryhmään on kutsuttu edustaja Työterveyslaitokselta toimikaudeksi Tulossopimuksen tavoite 2011: C- laboratoriovalmiuden ylläpito ja kehittäminen Tulostavoite 2008: Jatketaan valmiuden ylläpitoa ja osallistutaan ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan päivitykseen. Toteuma 2008: TTL ylläpiti C-osaamiskeskuksen puhelinpäivystystä kemikaaliuhkiin liittyen. Yhteydenottoja päivystykseen tuli keskimäärin 1-2 kappaletta kuukaudessa. Lisäksi TTL koordinoi C-osaamiskeskusverkostoa, joka kokoaa alan asiantuntijat eri hallinnonaloilta. Verkoston ohjausryhmällä oli vuonna 2008 kolme kokousta. Omaa valmiutta ylläpidettiin järjestämällä C- toiminnan kenttäryhmien ja päivystäjien koulutuspäivä. Kävimme vuoden 2008 aikana luennoimassa useita kertoja C-uhkista ja julkaisimme yhden artikkelin aiheeseen liittyen. Aloitimme Ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan kemikaaliuhkia koskevan luvun kirjoittamisen. Opas valmistunee vuonna Kemikaaliuhkiin ja vaaroihin varautumisen kannalta valtakunnallisesti tärkeitä laitoksen tuotteita ovat Onnettomuuden Vaaraa Aiheuttavat Aineet -turvallisuusohjeet (OVA -ohjeet) ja kansainväliset kemikaalikortit. Vuonna 2008 kemikaalikortteja valmisteltiin kuusi uutta kemikaalikorttia englanniksi ja suomenkielisten kemikaalikorttien internetsivuille lisättiin uusia kortteja 51 kappaletta ja päivitettyjä kortteja 46 kappaletta. Uusia OVA -ohjeita valmisteltiin neljä kappaletta ja ne julkaistiin OVA -internetsivulla. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa Kemikaaliuhkat - kansallinen riskianalyysi ja priorisointi -hankkeen jatkohankkeessa tuotettiin tietokantasovellus, joka mahdollistaa Suomessa merkittävien uhkakemikaalien ryhmittelyn valittujen uhkakuvien mukaan ja on siten arvokas apuväline kemikaaliuhkatilanteisiin varautumisessa.

14 Suoritteiden määrät Tavoite 2011 Tavoite 2008 Toteuma 2008 Tieteelliset julkaisut Yleistajuiset julkaisut Työympäristön mittaukset ja analyysit Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) Ammattitauti- ja työkyvynarviointitutkimukset Koulutettavapäivät Määrälliset suoritetavoitteet ylittyivät muissa suoritteissa paitsi yleistajuisessa julkaisemisessa ja työympäristön mittaus- ja analyysipalveluissa. Yleistajuisessa julkaisemisessa uudeksi tärkeäksi kanavaksi on tullut verkkopalvelu, jonka suoritemäärä ei sisälly julkaisujen lukumäärään. Työympäristöpalveluissa siirtymä on yksittäisten altisteiden mittauksista kokonaisvaltaisempaan ja samalla vaativampaan palveluun, mikä heijastuu suoritemäärissä Palvelukyky ja laatu Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyslaitos osallistuu tuottavuusohjelman toteuttamiseen laitoksen aseman edellyttämällä tavalla. Tulostavoite 2008: Tuottavuusohjelman toimenpiteiden vaikutukset otetaan huomioon laitoksen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Toteuma 2008: Tuottavuusohjelman määrällinen tavoite on toteutunut. Työterveyslaitos on toteuttanut lukuisia kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on tehostaa ja uudistaa toimintaa. Tehostamista on kuvattu toimintakertomuksen luvussa 3.1. Tulossopimuksen tavoite 2011: Sisäinen Tulostavoite 2008: Sisäisen innovointimallin innovointimalli on käyttöönotettu. kehittäminen käynnissä. Toteuma 2008: Tuotteistamisprosessi määriteltiin vuonna Teema-alueilla tehtyä innovaatiotoimintaa arvioitiin seminaareissa asiakkaiden kanssa ja teemojen innovaatioprosessista tehtiin itsearviointiraportti. Itsearviointi: 5 Tulossopimuksen tavoite 2011: Toimintaprosessikohtainen laadunhallintamalli on käyttöönotettu. Tulostavoite 2008: Toimintaprosessikohtaisen laadunhallintamallin kehittäminen käynnissä. Toteuma 2008: Hyvä tutkimustapa -käsikirja valmistettiin laajalla osallistavalla prosessilla Mediakuva ja sidosryhmät Tulossopimuksen tavoite 2011: Mediakuvaindeksi: > 4 (asteikko 1-5) Tulostavoite 2008: Nousee 2007 tasosta Toteuma 2008: Seuraava mediabarometri tehdään vasta Itsearviointi: Ei voida arvioida ilman tulosta. Tulossopimuksen tavoite 2011: Sidosryhmäkysely: Kaikkien sidosryhmien antamien kouluarvosanojen keskiarvo 9 Tulostavoite 2008: Nousee vuoden 2005 mainemittauksen tasosta.

15 14 Toteuma 2008: MAINE-tutkimus mittaa TTL:n sidosryhmien mielikuvia laitoksesta. Keväällä 2008 tutkimus tehtiin kolmatta kertaa (aiemmin vuosina 2003, 2005). TTL:n tulokset ovat pysyneet melko samantasoisina. Laitoksen vahvuusalueita ovat asiantuntemus, luotettavuus ja eettisyys. Eniten parannettavaa on sirpaleisuuden ja byrokraattisuuden vähentämisessä. Kouluarvosana oli 8+. TTL:n johtoryhmä päätti, että MAINE-tutkimuksen tulosten perusteella esitellään ratkaisuja ja positiivista näkökulmaa kaikissa yhteyksissä esimerkiksi esityksissä, tiedotteissa jne. ja panostetaan tavoitettavuuden parantamiseen ja palvelunopeuteen. Päätökset on viestitetty esimiehille ja koko organisaatiolle. Työterveyslaitos osallistui keväällä 2008 ensimmäistä kertaa Taloustutkimus Oy:n tekemään julkisen sektorin yrityskuvatutkimukseen (VIP 2008). Mukana oli 35 julkisen sektorin organisaatiota. TTL sai yleisarvosanan 7,71 (asteikko 4 10) ja sijoittui kuudenneksi. Tutkimus- ja kehitystyössä TTL saavutti toimialallaan jaetun ensimmäisen sijan. Kyselyyn vastasi yhteensä 459 ylintä suomalaista päättäjää ja vaikuttajaa, joista 292 päättäjää arvioi julkisten palvelujen tarjoajia. TTL:ta koskeviin kysymyksiin vastasi 115 päättäjää. TTL:n tuntee reilu kaksi viidestä julkisia palveluja arvioineesta päättäjästä, millä tuloksella laitos sijoittuu tunnettuudessa jaetulle 11. sijalle. TTL saa parhaat arvionsa tutkimus- ja tuotekehitystyöstä. Muiden tekijöiden sijaluvut: yhteiskuntavastuu 2., tuotteet ja palvelut 4., johto 4., maine työnantajana 4., kilpailukyky 6., tulevaisuuden näkymät 9., viestintä 9. ja taloudellinen tila Sisäinen valvonta Tulossopimuskauden tavoite 2011: Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kattavaa ja toimii tehokkaasti. Tulostavoite 2008: Sisäisestä valvonnasta ja siihen liittyvästä riskienhallinnasta on laadittu menetelmäkuvaus mennessä ja toimintakertomukseen sisällytettävä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää oikeat ja riittävät tiedot. Toteuma 2008: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytavat on kuvattu laatukäsikirjassa. Vuosittainen tulosseuranta ja vuosittain erikseen toteuttava auditointi ovat johdon keskeiset työkalut. 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus Tulossopimuskauden tavoite 2011: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. Tulostavoite 2008: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. Toteuma 2008: Määrälliset suoritetavoitteet saavutettiin kokonaisuutena hyvin. Omilla tuotoilla rahoitetun toiminnan kustannukset ja tuotot vastasivat toisiaan. Valtionapuun ei saatu työehtosopimuksen aiheuttamaa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannusten kasvun mukaista korotusta, joka näkyy vastaavan suuruisena tilikauden tappiona. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Tuottavuusmittarit on määritelty ja käytössä. Tuottavuus on kasvanut tulossopimuskaudella. Hankintatoimi on ohjeistettu ja toimii tehokkaasti. Tavoite 2008: TTL osallistuu tuottavuusmittareiden laadintaan hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa. Tuottavuusmittarin/-mittareiden lähtötaso on määritelty ja tavoitteet on asetettu vuoden 2009 tulossopimuksessa. Hankintatoimen kehittäminen on käynnistetty.

16 15 Toteuma 2008: Hallinnonalan yhteinen projekti ei toteutunut laitoksesta riippumattomista syistä. Sen sijaan yhteinen hanke vaikuttavuuden mittaamisesta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa toteutui. Tuottavuuden ja kannattavuuden laskennan edellytyksiä on parannettu, tarkempi laskenta on käytössä vuonna Tulossopimuksessa on määritelty tuottavuuden ja sen seurannan kehittämistoimia. Hankintatoimessa käynnistettiin systemaattinen puitesopimusten kilpailutus keskeisille hankintatoimen alueille.. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien toiminnallisuutta on syvennetty ja prosesseja tehostettu. Tulostavoite 2008: Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien käyttöönotto Toteuma 2008: Tietojärjestelmän 1. vaihe valmistui ja se otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Budjetti HTV -25, ulkopuoliset HTV -55, Yhteensä Tulostavoite 2008: Budjetti HTV - 2 HTV -80. Toteuma 2008: Budjetti HTV - 7. Valtionosuuteen oikeuttavia budjetoituja henkilötyövuosia vuonna 2008 oli 593, seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toteutuneita valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia oli 572, viisi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsearviointi: 5 Arvioimme, että kokonaisuutena taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus ovat edelleen hieman parantuneet vuonna Oman toiminnan tuottoja ansaittiin 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suoritemäärät ovat kokonaisuutena lisääntyneet. Tehdyt henkilötyövuodet ovat hieman vähentyneet tuottavuusohjelman mukaisesti. Toisaalta TES-ratkaisu nosti kuluja ennakoitua enemmän. Palkkauksiin anottiin kesken vuotta TES-korotuksen aiheuttaman lisätarpeen mukaista rahoitusta valtion lisäbudjeteista, mutta rahoitusta ei saatu. Seurauksena valtionavun osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta laski yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2007 vuoteen 2008 ja oli nyt 57 prosenttia. v v v v v v Tuotot (M ) 23,4 24,8 25,1 26,2 27,7 28,1 Tuloutettu valtionapu (M ) 35,1 37,2 39,2 36,3 38,1 39,0 Valtionavun osuus menoista (%) Taulukko 1. Tuottojen ja valtionavun kehitys v Tuottojen kehitys vuosina toimintamuodon mukaan on esitettynä kaaviossa 1.

17 16 M 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Palvelut Tutkimus Koulutus 4,0 2,0 0, Kaavio 1. Tuotot toimintamuodoittain vuosina Tiedonvälitys Muut Eri toimintamuotojen osuudet laitoksen työpanoksesta ovat pysyneet melko tasaisina vuosina (2006 tehtiin luokittelumuutos, joka saattaa vaikuttaa palvelu- ja tutkimustoiminnan osuuksien muutoksiin). Palveluun henkilötyövuosimääriin tässä sisältyy myös viranomaisille tehtävää asiantuntijatyötä, joka ei ole maksullista palvelutoimintaa. % tiedonvälitys koulutus palvelu tutkimus Kaavio 2: Työpanoksen jakautuminen toimintamuodoittain vuosina (tukitoiminta vyörytetty ydintoiminnoille) Tutkimusjulkaisujen määrä kasvoi vuonna Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut lisääntyivät 21 % vuodesta 2007 (kaavio 3). Ilahduttavaa oli myös katsausten määrän lisääntyminen. Myös sitaatioiden perusteella julkaisuihin liittyvät viittaukset kasvoivat normaalia enemmän viime vuonna. Tutkimukseen käytettiin 43 % koko henkilötyöpanoksesta (tukipalvelut vyörytetty). Tutkimustuottoja tuli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Rahoitus sekä Euroopan Unionilta, Työsuojelurahastolta, Tekesiltä että Suomen Akatemiasta lisääntyi.

18 17 lkm vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut muut tieteelliset julkaisut kansainväliset tieteelliset esitelmät Kaavio 3: Tutkimussuoritteiden määrä vuosina Palvelun osuus toiminnasta on ollut 34 % vuonna 2008 (34 % vuonna 2007). Maksulliseen palvelutoimintaan on kohdistunut 22 % ja maksuttomaan palvelutoimintaan 12 % kokonaistyöajasta (tukitoiminta vyörytettynä). Maksuttoman asiantuntijapalvelun osuus on kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen. Palvelutoiminnan tuotot kuitenkin lisääntyivät. Palvelutuottoja kertyi lähes 12,3 miljoonaa euroa (11,1 miljoonaa euroa vuonna 2007). Vuonna 2008 koulutukseen osallistujia oli 8 458, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta koulutettavapäiviä kertyi entiset Kolme neljäsosaa kursseista oli koulutusohjelman mukaista tarjontaa, neljännes yritysten tilaamia. Tuottoja toteutui vajaa 5 miljoonaa euroa, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedonvälityksemme tuotti vuonna 33 uutta nimikettä/julkaisua ja 27 uusintapainosta. Julkaisuja myytiin lähes kappaletta. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän TTT -lehden tarkistettu levikki on kappaletta ja jokaisella numerolla on lukijaa. Syksyllä 2008 teetetyn TTT -lehden lukijatutkimuksen tulokset olivat erinomaisia. Mediatiedottamisen volyymi kasvoi edelleen, mutta saavutettu levikki jäi vuoden 2007 tasosta (38 miljoonaa vuonna 2008, 43 miljoonaa vuonna 2007). Verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi miljoonaan kävijään. Sivuja verkkopalvelussa tarjosimme yli Toiminnan tehostaminen Työterveyslaitoksen vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa oli useita strategiaa implementoivia kehittämistavoitteita, joiden tavoitteena oli toiminnan tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden parantaminen. Johtamisen tietojärjestelmän uudistaminen - JOTI Hankkeen 1 vaiheen tavoitteena oli talouden, henkilöstön, tutkimus ja kehitys- sekä palvelutoiminnan ohjauksen peruspalvelut tarjoava tietojärjestelmä. Vaihe saatiin pääosin toteutettua vuoden 2008 puolella siten, että käyttöönotto oli vuoden 2009 alussa. Joitakin liittymiä oheisjärjestelmiin ja virheiden korjauksia jäi vuoden 2009 puolelle. Käyttökoulutus, yhteensä 48 kurssia ja 430 koulutettavaa toteutettiin syksyllä Lisäksi järjestettiin tietoiskuja koko henkilöstölle. Tuotteistamisen ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen Tämä vuonna 2007 aloitettu kehittämishankkeen tavoitteena oli sitoa palvelutoiminnan kehittämistoimenpiteitä yhteen sekä linkittää tutkimus ja kehitys- sekä palvelutoimintaa keskenään. Hankkeessa kehitettiin tuotteistamiseen ja tulosten hyödyntämiseen liittyviä yhteisiä toimintatapoja, prosesseja ja tukipalveluita. Tuotelinjarakenne määriteltiin nimiketasolle saakka. Tuotteistaminen ja tuoterakenne kytkettiin vuosisuunnitteluprosessiin ja johtamisen tietojärjestelmään. Hankkeessa toteutettiin pilotti Työn imu -polulla, ja tarkasteltiin TUTTAVA -tuotteen rakennetta. Samoin työskenneltiin teema-alueiden tuotteistamisesimerkkien parissa. Konkreettisina työkalui-

19 18 na kehitettiin tuotekuvauslomake ja tuotteistamisen projektiprosessimalli. Näiden viimeistely ja käyttöönotto toteutetaan jatkohankkeessa vuoden 2009 aikana. Verkkopalvelun uudistaminen Verkkopalvelun kehittämisen pääpaino vuonna 2008 oli verkkopalvelu-uudistuksen valmistelussa sekä uuden verkkokaupan ja verkkolehden suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkkopalvelun tekninen alusta vaihdetaan Microsoft Content Management Server (CMS) -järjestelmästä Microsoft Office SharePoint Service (MOSS) järjestelmään, joka mahdollistaa vuorovaikutteisten toiminnallisuuksien käytön. MOSS järjestelmän pilotoinnin ja henkilöstöltä saatujen palautteiden pohjalta laadittiin alustava vaatimusmäärittely, tarkennettiin projektin sisältöä ja rajauksia sekä kartoitettiin projektiin liittyvät riskitekijät. Lisäksi tunnistettiin eri tapoja jaotella aineistoja verkkopalvelussa ja suunniteltiin uutta infokorttimallia. Samalla TTL uudistaa verkkopalvelun sisällöntuotantotapansa keskittämällä ja tehostamalla toimitustyötä sekä kiinnittämällä sisällön tuotannossa huomiota yhä enemmän asiakasnäkökulmaan ja TTL:n tuottaman tiedon käytäntöön viemiseen. Verkkopalvelun tiedon luotettavuus ja ajankohtaisuus on osa laitoksen imagoa. Työpiste -verkkolehti sisältää kansantajuisesti kirjoitettuja uutisia ja artikkeleita ajankohtaisista aiheista sekä interaktiivisia blogi -palstoja, kysymys- ja vastauspalstoja ja gallupeja. Lehti on kohdennettu kansalaisille, erityisesti nuoremmalle väestölle. Verkkolehti julkaistaan Verkkokauppa uudistettiin ulkoasultaan ja toiminnallisuuksiltaan, mm. verkkomaksaminen on mahdollista. Verkkokauppa avattiin Projektitoimisto Projektitoimistosta valmistui toteutussuunnitelma, jossa määriteltiin projektien eri vaiheisiin liittyvät tehtävät ja tuen tarve sekä tukeen tarvittavat keskitetyt roolit ja resurssit. Projektitoimisto aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Laboratoriotoiminnan tehostaminen Laboratoriotoiminnan keskittämistä laboratoriotaloon jatkettiin ja samalla panostettiin lisää työskentelyyn asiakastyöpaikoilla vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vaikka laboratoriotoimintaan käytettiin aikaisempaa vähemmän työpanosta, tehtyjen analyysien määrä hieman lisääntyi. Liikkuvan yksikön toiminnan organisointi Liikkuvan yksikön palvelutoiminta lopetettiin suunnitelman mukaisesti röntgenkuvausten ja bussitoiminnan osalta vuoden 2008 alusta. Palvelutoiminnan muu oheispalvelu jatkuu vielä mm. röntgenkuvien arkistopalvelut asiakkaille. Työlääketieteen palvelut, altistuspotilaiden seuranta potilasosastolla Potilasosaston toiminnan uudelleenjärjestely -kehittämishankkeen tavoitteeksi vuonna 2007 asetettiin henkilöstöresurssien ja huonetilojen vähentäminen, seuranta-/potilaspaikkojen tehokkaampi käyttöaste (tavoitteena 80 %) sekä toimintaprosessien tehostaminen tarkoituksenmukaisemmiksi. Potilasosaston ajanvarauksen paikkamäärä vähennettiin 10 potilaspaikkaan. Tähän on lisäksi jätetty 4 potilaspaikkaa järjestelyvaraksi. Yhteensä potilaspaikkoja on osastolla 14. Osa potilasosastotutkimuksista siirrettiin polikliinisiksi tutkimuksiksi, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodepaikkaa koko hoitojakson ajaksi, vaan yöpyvät osittain kotona/hotellimajoituksessa. Potilasruokailun ulkoistamisen myötä on vapautuneisiin keittiötiloihin saatu lisäksi kaksi työhuonetta. Näin tiloja on vapautunut muuhun käyttöön ja potilasosaston henkilöstömäärää on voitu myös supistaa. Potilaspaikkojen käyttöaste on parantunut keskimääräisestä 2007 vuoden 45 %:sta koko 2008 vuoden keskimääräiseen 70 %:iin. IT-palveluiden tuottaminen Vuonna 2007 toteutetun ICT-selvityksen pohjalta uudistettiin IT-peruspalveluiden tuottaminen sekä organisoitiin uudelleen ICT-johtaminen. Lisäksi käynnistettiin sovellustuen ja sovelluskehityksen puitesopimusten kilpailutus. IT-peruspalvelut kilpailutettiin ja palvelusopimus niiden tuottamisesta tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Suuri osa IT-peruspalvelujen henkilöstöä siirtyi samassa yhteydessä palvelutoimittajan palvelukseen liikkeenluovutuksena. Työterveyslaitoksen käyttämien ja tulevaisuudessa kehitettävien sovellusten ylläpito- ja kehittämistyöstä käynnistettiin kilpailutus. Hankintapäätös tehdään alkuvuonna ICT-johtamisjärjestelmä suunniteltiin uudestaan. Prosessipäällikkönä toimii tietohallintopäällikkö. Tietohallinnon ohjausryhmä vastaa tietohallinnon strategisen tason ohjauksesta. Kullakin osaamiskeskuksella on oma ICT-ryhmänsä, jossa on sekä käyttäjien että ICT-ammattilaisten edustus. Johtamisjärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2009 alusta.

20 19 Kolme toimintasuunnitelmaan merkittyä kehittämishanketta siirtyi myöhemmin toteutettavaksi joko resurssipulan tai viivästämällä saavutettavien synergiaetujen vuoksi. Nämä hankkeet olivat Julkaisu- ja esitelmätietokannan uudistaminen, Verkkoneuvottelut sekä Arkistointi. 3.2 Informaatioteknologian hyödyntäminen toimeenpannut hallinnonalan IT-strategian omalta osaltaan valittujen kärkihankkeiden kautta. TTL on uudelleenorganisoinut toimintansa. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu STM:n ITstrategian kärkihankkeisiin niiltä osin kuin ne kuuluvat TTL:n toiminta-alueeseen. TTL suunnittelee IT-toimintansa uudelleenorganisoinnin. Toteuma 2008: TTL osallistui hallinnonalan yhteisten IT-palvelujen suunnitteluun (ns. PALJEhanke) ja muihin sosiaali- ja terveysministeriön IT-strategian kärkihankkeisiin siltä osin kuin hankkeissa edettiin vuoden 2008 aikana. TTL organisoi IT-toimintansa uudelleen niin, että perustietotekniikkapalvelut ostetaan ulkoa. IT-johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistettiin. 3.3 Kannattavuus Tulossopimuksen tavoite 2011: Maksullisen toiminnan kannattavuus: Maksulliselle toiminnalle asetetut kannattavuustavoitteet ovat toteutuneet. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusseuranta on vakiintunut ja siitä saatava tieto hyödynnetty. Tulostavoite 2008: 2009 talousarvion ja tulossopimuksen valmistelun yhteydessä määritellään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvät tavoitetasot. TTL on kehittänyt maksullisen toiminnan seurantaa laitoksen toimintaan soveltuvin osin tilivirastoilta vaadittavien kustannusvastaavuuslaskelmien mukaiseksi. Toteuma 2008: Tavoitetaso on maksullisen toiminnan osalta täysi kustannusvastaavuus. Laitoksen uuden, vuoden 2009 alusta käyttöönotetun johtamisen tietojärjestelmän odotetaan vastaavan vaatimuksia VOO-kulut 46,5 49,6 51,1 46,6 48,8 51,4 VOO-tuotot 11,9 13,1 11,4 11,5 11,7 11,0 VOO-tuotto% 26 % 26 % 22 % 25 % 24 % 21 % Taulukko 2: Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste Lain mukainen yhden viidesosan oman toiminnan tuottovaatimus valtionosuuteen oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Oma tuotto Valtionapu Tutkimus 8,4 20,4 Maksull.koulutus 4,1 0,4 Julkisrahoitt.koulutus 0,9 2,0 Tiedotus 1,1 8,0 Maksull.palvelu 14,3 0,0 Asiantuntijatyö 0,0 8,4 Taulukko 3: Työterveyslaitoksen rahoitus toimintamuodoittain vuonna 2008 Maksullisen palvelutoiminnan tuotot ovat kattaneet toiminnasta aiheutuvat kulut. Maksullisessa koulutuksessa hyvin pieni, alle 10 %:n osuus, on jäänyt kattamatta tuotoilla.

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimus vuosille 2008-2011; tarkistusvuosi 2009

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimus vuosille 2008-2011; tarkistusvuosi 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimus vuosille 2008-2011; tarkistusvuosi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2008 Sisällysluettelo 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET...1

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot