Oulun työvoiman palvelukeskus

Transkriptio

1 OULUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN PALVELUTUOTANNON JA TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Oulun työvoiman palvelukeskus

2

3 Hanketiivistelmä Hankenimi: Oulun työvoiman palvelukeskuksen palvelutuotannon ja työelämäyhteyksien kehittäminen Projektinumero: 1622, kustannuspaikka 1727 Vastuullinen johtaja: Hankkeen hallinnoija: Yhteistyötahot: Mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut Oulun seudun työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskus, Oulun kaupungin työllistämiskeskus, palvelujen tuottajat, muut työllisyysprojektit, yritykset Toteutusaika: Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää Oulun työvoiman palvelukeskuksen toimintaa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä 2) tiivistää ja kehittää yhteistyötä työnantajien sekä työllistymistä tukevia palveluja tuottavien palvelutuottajien kanssa. Hankkeen toteutus ja tulokset: Hankkeen tarkoituksena oli kehittää yhteistyössä palveluntuottajien kanssa käytössä olevia palveluja ja suunnitella uusia palvelumalleja työvoiman palvelukeskuksen asikkaille sekä kehittää palvelukeskuksen omaa toimintaa. Palvelutuotannon ja työelämäyhteyksien kehittämisen kautta tehostetaan palvelukeskuksen asiakkaiden työllistymistä ja luodaan julkisen ja yksityisen sektorin työnantajista sekä palveluiden tuottajista palvelukeskukselle yhteistyöverkosto, jonka avulla asiakkaiden työllistymispolut voidaan yksilöllisesti rakentaa. Projektissa luodaan uudenlaisia, joustavia ja vaikuttavia työelämään valmentavia malleja ja käytäntöjä, jotka jäävät projektin päättymisen jälkeen työvoiman palvelukeskuksen pysyviksi ja edelleen kehitettäviksi toiminnoiksi. Projektin myötä asiakkaiden osallisuus lisääntyy ja palvelumarkkinat kehittyvät yhteistyössä seudun toimijoiden kanssa. 1) Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen ja palvelutarjonnan monipuolistaminen a) Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen Yhtenä uutena välineenä ja yhteistyön muotona ovat uudet ostopalvelutuotteet,joita kokeiltiin ja kehiteltiin pilottiryhmissä. Hankkeen aikana toteutettiin kolme pilottiryhmää: Vatupassi (depressiokoulu), Vip-lipulla kohti opintoja ja työelämää (oppimisvaikeudesta kärsivät asiakkaat) ja Vip-lipulla omaa elämää suunnittelemaan (heikkolahjaiset). Pilottiryhmien tavoitteena oli edesauttaa palvelukeskuksen asiakkaiden kuntoutumista, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä, työllistymistä ja hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tavoitteena oli saada lisätietoa asiakkaan toimintakyvystä. Pilottiryhmän suoritti 22 asiakasta, joista 4 aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen(18 %), 1 työllistyi avoimille työmarkkinoille (5 %) ja kaksi

4 työllistyi palkkatuella (9 %). Yksi asiakas sai myönteisen eläkepäätöksen (5 %) aloitti samanaikaisesti opiskelun ja työtoiminnan. Sairauslomalle joutui 7 asiakasta (32 %), joista neljä on eläkeselvittelyssä. Työttöminä jatkoi 6 asiakasta (27 %), joista yksi aloitti kuntouttavan työtoiminnan ja sivutoimisen opiskelun. Yhden asiakkaan työnhaku katkaistiin (5 %). Kun huomioidaan haasteelliset asiakasryhmät, niin tuloksiin voidaan olla sangen tyytyväisiä. Kaikkien asiakkaiden kohdalla osallistuminen pilottiryhmään ei kuitenkaan tuonut selkeää jatkosuunnitelmaa, mutta usean asiakkaan kohdalla pilottiryhmän aikana saatiin ratkaisevaa lisäselvyyttä asiakkaan ongelmakenttään ja pystyttiin käynnistämään muita asiakasta tukevia toimenpiteitä. Pilottiryhmäläiset olivat tyytyväisiä ryhmäjakson pituuteen ja työ/ryhmän vuorotteluun systeemiin. Hankkeen hyvät tulokset osoittivat, että pitkäkestoiset palvelut ja toiminnot ovat tuloksellisimpia kyseisten asiakasryhmien kanssa. Projektiin osallistui yhteensä 61 asiakasta, joista työhön avoimille työmarkkinoille sijoittui 5 henkilöä ja koulutukseen 6 henkilöä. Pallkkatukijakson suoritti yhteensä 28 asiakasta, joista 17 jatkoi tukijakson jälkeen työskentelyä samalla työnantajalla. Pilottiryhmien aikana palvelun tuottaja ja tilaaja oppivat tuntemaan paremmin palvelukeskuksen asiakasrakennetta ja haasteita asiakastyössä. Lisäksi työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa kehitettiin asiakkaan alkuhaastattelukäytäntöjä. b) Palveluprosessien mallintaminen Projektissa käynnistettiin pilottiluonteisesti sosiaali- ja terveystoimen prosessien mallinnus kuntouttavan työtoiminnan prosessimallinnuksella. Lisäksi avattiin toimintamalleja ja käytäntöjä mm. palveluohjaukseen liittyen sekä laadittiin erilaisia palautelomakkeita esim. kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun. 2) Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen työnantajien sekä työllistymistä tukevia palveluja tarjoavien palveluntuottajien kanssa a) Yhteistyösopimukset ja verkostoyhteistyö Projektissa laadittiin yhteistyösopimukset Oulun kaupungin nuorten työpajojen ja vammaispalvelujen kanssa, pilotoitiin sosiaalilääketieteellistä konsultaatiota Tuiran ja Rajakylän terveysasemilla sekä osallistuttiin työttömien terveystarkastusten käyttöönottoon ja koulutukseen terveysasemilla. b) Työnantajayhteistyö Työnantajien kanssa kehitettiin heille hyödyllisiä ohjaus- ja tukikäytäntöjä sekä palaute- ja arviointikäytäntöjä. Muutamat työnantajat pitivät kokeiluluontoisesti palkkatukijaksolla oleville työntekijöille kehityskeskustelun, josta saatiin hyvää palautetta. Aktiivinen verkostoyhteistyö oli tuloksellista. Jatkotoimenpiteet: 1. a) Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen: Jatkokehittämisestä vastaavat Työvoiman palvelukeskuksen palvelukeskuspäällikkö yhdessä työvoiman palvelukeskuksen palveluesimiehen ja henkilöstön kanssa.

5 b) Palveluprosessien mallintaminen: Projektissa mallinnetut posessesit ovat työvoiman palvelukeskuksessa aukaistu ja niiden jatko kehittämisestä ja juurruttamisesta vastaa työvoiman palvelukeskuksen palveluesimies, yhdessä henkilöstön kanssa. Lomakkeet joita hankkeen aikana tuotettiin ovat käytössä. 2. a) Yhteistyösopimukset ja verkostoyhteistyö: Hankkeen päättymisen jälkeen yhteistyösopimusten mukaista toimintaa jatketaan ja kehitetään Oulun kaupungin nuorten työpajojen ja vammaispalvelun kanssa. Yhteistyösopimusten vuosittaisesta tarkistamisesta ja vahvistamisesta vastaavat kunkin yhteistyöosapuolen palvelupäälliköt. Asiakasaluetyöryhmät ja työttömien terveystarkastukset ovat pysyvää käytäntöä. b) Työantajayhteistyö: Työnantajayhteistyöstä vastaa koko työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö yhdessä. Työntajakäyntejä tullaan lisäämään vuosittain. Työhallinnossa on määritelty vuosittain työnantajakäyntitavoite, joka oli vuonna käyntiä ja vuonna käyntiä. Työantajakäyntejä seurataan kuukausittain. Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkakäynneistä vastaavat pääasiassa kaupungin työntekijät. Kustannusarvio: Kirjanpitoon tulevat kustannukset Te-Keskus, työvoimaosasto Oulun kaupunki Yhteensä Erikseen raportoitavat kustannukset (laskennalliset kulut) yhteensä Lisäksi varattu rahoitusta tukityön järjestämiseen Te-keskus, työvoimaosasto Oulun kaupunki Yksityinen Yhteensä Kokonaiskustannusarvio Te-keskus, työvoimaosasto Oulun kaupunki Yksityinen Yhteensä Toteutuneet kustannukset: Hankkeen kirjanpitoon tulleet kustannukset: Yhteensä Te-keskus, työvoimaosasto Oulun kaupunki Yhteensä Erikseen raportoitavia kustannuksia (laskennalliset kulut) yhteensä

6 Tukityön järjestäminen Te-keskus, työvoimaosasto *) Oulun kaupunki Yksityinen Yhteensä Kustannukset yhteensä hankkeen aikana Te-keskus, työvoimaosasto *) Oulun kaupunki Yksityinen Yhteensä *)arvioitu Te-keskuksen osuus tukityön järjestämiseen.

7 Sisältö 1. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 9 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistujien ja yritysten valinta Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi PROJEKTIN TULOKSET Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Työpaikat ja uudet yritykset Välilliset työllisyysvaikutukset PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS TOIMINNAN JATKUVUUS POHDINTA 24

8

9 ESR-projektin loppuraportti 1. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Tavoitteena oli kehittää Oulun työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä tiivistää ja kehittää yhteistyötä työnantajien sekä työllistymistä tukevia palveluja tuottavien palvelutuottajien kanssa. Hanke etsi kilpailutuksen kautta ostopalveluiden kehittämiseen kehittämiskumppaneita ja pilottiryhmien toteuttajia. Kiinnostuksensa osoitti kaksi palvelun tuottajaa. Kaikkien pilottiryhmien osalta kilpailutuksen voitti Verve, joten ostopalvelujen kehittämistyötä tehtiin pääsääntöisesti yhden yhteistyökumppanin kanssa. Palvelutuotteiden kehittämisprosessissa nousi esille hyviä toimintamalleja ja haastavia kehittämiskohteita ostopalveluiden hankinnan kehittämiseen. Projektin toteuttamissa kehittämisseminaareissa tarkasteltiin työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia, jonka jatkokehittämistä varten saatiin hyvää materiaalia. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään työvoiman palvelukeskuksen toiminnan jatkokehittämisessä (esim. työnantajayhteistyön, asiakaspalvelun kehittäminen). Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen sisälsi kolmen pilottiryhmän suunnittelun, toteuttamisen ja ohjauksen sekä työvoiman palvelukeskuksen toimintakonseptin tarkastelua. Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö osallistui tiiviisti kehittämistyöhön. Pilottiryhmiä järjestettiin kolme: Vatupassi Ryhmään osallistui 13 asiakasta, joista 3 keskeytti. Sisältö: 48 ryhmäpäivää / ryhmä Vervessä. Työvalmennusjaksojen kanssa vuorotellen. Vip-lipulla kohti opintoja ja työelämää Ryhmään osallistui 7 asiakasta, joista 1 keskeytti. Sisältö: 48 ryhmäpäivää / ryhmä Vervessä. Työvalmennusjaksojen kanssa vuorotellen. Vip-lipulla omaa elämää suunnittelemaan Ryhmään osallistui 9 asiakasta, joista 3 keskeytti. Sisältö: 48 ryhmäpäivää / ryhmä Vervessä. Työvalmennusjaksojen kanssa vuorotellen. Työvalmennusjaksot toteutettiin kuntouttavana työtoimintana, työharjoitteluna tai työelämävalmennuksena. Kuntouttava työtoiminta korostui työjaksojen toteuttamisessa. Kuntouttava työtoiminta pystyttiin räätälöimään asiakkaalle sopivaksi. Työvalmennusjaksojen pituus vaihteli asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaan, eivätkä kaikki asiakkaat kyenneet osallistuneet työvalmennusjaksoon. Tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä huomioiden projektin haasteelliset asiakasryhmät. Asiakkaan osallistuminen pilottiryhmään kuitenkaan ei kaikilta osin tuonut selkeää jatkosuunnitelmaa. Usean asiakkaan kohdalla osallistuminen pilottiryhmään tuotti lisäselvyyttä asiakkaan ongelmakenttään, jonka myötä pystyttiin käynnistämään muita asiakkaan asiaa tukevia toimenpiteitä. 9

10 Pilottiryhmän suoritti loppuun: 22 asiakasta joista 4 asiakasta aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen 1 työllistyi avoimille työmarkkinoille 2 työllistyi palkkatuella 1 asiakas sai myönteisen eläkepäätöksen ja aloitti opinnot ja työtoiminnan. Sairaslomalle jäi 7 asiakasta, joista 4:llä asiakkaalla menossa eläkeselvittely Työttöminä jatkoi 6 asiakasta, joista yksi aloitti kuntouttavan työtoiminnan ja sivutoimisen opiskelun Yhden asiakkaan työnhaku katkaistiin Työantajayhteistyötä tehtiin kahdesta eri lähtökohdasta. Projektipäällikkö vastasi yleisestä tiedottamisesta (työnantajakäynnit, palvelukeskuksen internetsivujen ja tietopakettien tekeminen), jonka tavoitteena oli tehdä työvoiman palvelukeskusta tunnetuksi ja markkinoida palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana. Projektityöntekijän lähestymistapa vastasi perusasiakastyön lähestymistapaa, jossa etsitään sijoituspaikkaa tietyn asiakkaan tarpeisiin. Projektityöntekijä pystyi kuitenkin perustyöhön verrattuna keskittymään nimenomaan työpaikkojen etsimiseen, käyttämään aikaa asiakkaiden ennakkohaastatteluun, asiakkaan lähisuunnitelman laatimiseen ja osallistumaan työnantajien neuvontaan sekä ongelmatilanteiden selvittelyyn työpaikoilla. Projektityöntekijän työnantajayhteistyössä jalkautuminen työpaikoille oli tuloksellista. Toimintamallia kehitetään jatkossa siten, että lisätään räätälöidysti työnantajakäyntejä ja asiakaskohtaista ohjaustyötä työkohteissa. Projektissa saatujen kokemusten mukaan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat tarvitsevat usein pitempikestoisen palkkatuetun työn tai muun toimenpiteen, jotta heidän valmiutensa siirtyä avoimille työmarkkinoille paranee pitkän työttömyyden jälkeen. Hankkeelle oli varattu palkkatukea yksityiselle sektorille 20 paikkaa: Yksityiselle sektorille tehtiin 16 palkkatukipäätöstä, joista yrityksiin tehtiin 8 ja yhdistyksiin 8 päätöstä. 1 palkkatukipäätös oppisopimukseen yritystyönantajalle Oulun kaupungille oli varattu 16 6kk:n palkkatukipaikkaa: Kaupungille tehtiin 16 palkkatukipäätöstä Palkkatuki keskeytyi 5 asiakkaalla, joista kolme keskeytyi, kun he työllistyivät avoimille työmarkkinoille Palkkatukijakson suoritti kokonaan 28 asiakasta: 17 asiakasta jatkoi palkkatuella samalla työnantajalla 1 asiakas työllistyi avoimille työmarkkinoille 2 asiakasta opiskelee tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Projektissa aloittaneet henkilöt: Projektissa aloittaneita työttömiä henkilöitä oli yhteensä 61 henkilöä, joista projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille sijoittui 5 henkilöä koulutukseen sijoittui 6 henkilöä 7 asiakasta on työttömänä 10

11 Projektissa tiivistettiin yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa ja laadittiin yhteistyösopimukset Oulun kaupungin nuorten työpajojen ja vammaispalvelun kanssa. Sosiaalilääketieteellistä konsultaatiota ja työttömien terveystarkastuskäytäntöä kehitettiin yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kehittämistyö jatkuu tiiviinä myös hankkeen päätyttyä. Lisäksi projektissa mallinnettiin työvoiman palvelukeskuksen työprosesseja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Prosessimallinnusta hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen kuntouttavaa työtoimintaa kehitettäessä. Haasteena prosessimallinnuksen toteuttamisessa oli saada henkilöstöä jäsentämään prosessien sisältöä sekä löytää organisaatiosta osaamista, jolla on sekä substanssi -osaamista, että taittaa tekniset valmiudet toteuttaa mallinnus. 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projekti-idea syntyi Oulun työvoiman palvelukeskuksen kehittämistarpeista. Oulun työvoiman palvelukeskus on aloittanut toimintansa Keskeisinä toimijoina ovat Oulun seudun työvoimatoimisto, Oulun kaupungin sosiaalipalvelut ja Kelan Oulun vakuutuspiiri. Palvelukeskuksen avulla edistetään pitkään työttömänä olleiden oululaisten työllistymistä, elämänhallintaa, työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Palvelukeskuksessa noudatetaan moniammatillista työotetta ja palveluohjausta. Palvelukeskuksen toimintamallia on arvioitu työntekijöiden yhteisillä koulutuspäivillä. Yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut eri palveluiden ja mahdollisuuksien tuominen ja sitominen käytännön asiakastyöhön sekä palvelujen tehokkaamman hyödyntämisen ja ketjuttamisen oivaltaminen. Lisäksi ostopalveluiden hyödyntäminen ja kehittäminen nähdään tärkeänä haasteena ja kehittämisalueena. Olemassa oleva palvelutarjonta on koettu osin puutteelliseksi vastaamaan haasteellisen asiakaskunnan tarpeisiin. Projektin tavoitteena oli Varsinainen kohderyhmä oli työvoiman palvelukeskuksen työnhakija-asiakkaat. Tavoitteena oli ennakkoluulottomasti kehittää, löytää ja soveltaa uusia vaikuttavia palvelumuotoja asiakkaiden työllistymisen ja työelämään valmentamisen tukemiseksi. Hankkeessa ostettiin kolme pilottiryhmää kehittämisosioineen ja tavoitteena oli löytää uusia innovatiivisia malleja ostopalveluihin. Lisäksi hankkeessa oli varattu palkkatukikiintiöt yksityiselle sektorille ja Oulun kaupungille. Tavoitteena oli löytää asiakkaille soveltuvia palkkatukityöpaikkoja ja kehittää keinoja, joilla lisätään palkkatuen vaikuttavuutta. Välillisinä kohderyhminä olivat työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö, sidosryhmät sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Tavoitteena oli sitouttaa palvelukeskuksen henkilöstö kehittämistyöhön ja näin taata hankkeen tulosten siirtyminen tehokkaasti kehitettävän organisaation käyttöön. Hanke osti myös koulutusta henkilöstölle ja sidosryhmille. Työnantajille markkinoitiin työvoiman palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana. 1) kehittää työvoiman palvelukeskuksen toimintaa ja monipuolistaa palvelutarjontaa 2) tiivistää ja kehittää yhteistyötä työnantajien sekä työllistymistä tukevia palveluja tarjoavien palvelutuottajien kanssa. 3. Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1. Osallistujien ja yritysten valinta Työvoiman palvelukeskuksen virkailijat kartoittivat työnhakija-asiakkaat, joille tarjottiin mahdollisuutta osallistua pilottiryhmiin tai työllistyä hankkeen palkkatukikiintiön kautta. Projektihenkilöstö ja työvoiman palvelukeskuksen virkailijat kartoittivat ja valitsivat yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot. Oulun seudun työvoimatoimisto teki päätökset, mille yritykselle ja yhdistyksille myönnettiin palkkatukea asiakkaan työllistämiseksi. 11

12 Pilottiryhmien palveluntuottaja valittiin kilpailutuksen kautta Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Tavoite 1) Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen ja palvelutarjonnan monipuolistaminen a) Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen Hanke etsi kilpailutuksen kautta ostopalveluiden kehittämiseen kehittämiskumppaneita ja pilottiryhmien toteuttajia. Kaikkien pilottiryhmien osalta kilpailutuksen voitti Verve, joten ostopalvelujen kehittämistyötä tehtiin pääsääntöisesti yhden yhteistyökumppanin kanssa. Pilottiryhmien tavoitteena oli löytää uusia palvelumalleja heikkolahjaisille, oppimisvaikeuksista kärsiville ja mielenterveysongelmaisille asiakkaille. Nämä kohderyhmät nousivat esille palvelukeskuksessa tehdyn palvelutarvearvion perusteella. Tavoitteena oli löytää näille kohderyhmille soveltuvia uusia palveluita, joita jatkossakin voitaisiin hankkia. Ryhmätoiminnan tarkoituksena oli edesauttaa palvelukeskuksen asiakkaiden kuntoutumista, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä, työllistymistä ja hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tavoitteena oli saada lisätietoa asiakkaan toimintakyvystä. Pilottiryhmät koostuivat ryhmäpäivistä (noin 48 päivää/ryhmä) ja työvalmennusjaksoista (kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu tai työelämävalmennus). Työvalmennusjaksojen pituus vaihteli asiakkaan mukaan, eivätkä kaikki asiakkaat kyenneet osallistumaan työvalmennusjaksoon. Asiakkailta saatu palaute vahvisti käsitystä siitä, että pitkäkestoinen ryhmäpalvelu, joka vuorottelee ryhmäjaksojen ja työssäolojaksojen välillä on vaikuttavampaa. Pitkäkestoisten palveluiden hankintaa tulisikin suosia. Asiakaan tilanteesta saadaan tällöin parempi käsitys ja mahdolliset kehittämisen alueet tulevat esille pitkäkestoisen ryhmäpalvelun aikana. Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen sisälsi kolmen pilottiryhmän suunnittelun, toteuttamisen ja ohjauksen sekä työvoiman palvelukeskuksen toimintakonseptin tarkastelua. Kehittämisprosessin kulku: 1. Kehittämisseminaari Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan analyysi; kehityksen ja nykyisen toiminnan analyysi sekä haasteet asiakasryhmien kannalta 2. Kehittämisseminaari Asiakasryhmäkohtainen kehittely ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen; mielenterveysongelmaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät ja heikkolahjaiset Pilottiryhmäkohtaisten tuotteiden esittely, arviointi ja ideointi Sopimukset jatkotyöskentelystä 3. Kehittämisseminaari Innovatiiviset palvelutuotteiden arviointi ja kehittäminen Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan haasteet ja kehittämiskohteiden jäsentäminen Pilottikohtaiset suunnitteluryhmät ½ päivää/pilotti ja Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstöstä kukin osallistui yhden pilottiryhmän suunnitteluryhmän toimintaan Pilottiryhmän toteuttamistavan ja ajallisen jaksotuksen suunnittelu Tilaajan ja tuottajan tehtävien määrittely sekä palaute- ja arviointikäytännön suunnittelu Pilottikohtaiset arviointipalaverit ½ päivää/pilotti ja Jatkokehittämistarpeet ja pilottikohtaiset arvio 12

13 Johtopäätökset: Palveluntuottaja panosti merkittävästi työyhteisön kehittämisprosessiin. Tämä oli tarpeen jotta saatiin kokonaiskuva toiminnan nykytilasta ja kehittämistarpeesta asiakasryhmien osalta. Palvelutuottajan ja palvelujen ostajan välillä oli jonkin verran palvelujen sisältöjen, linjauksien ja vastuukysymyksissä epäselvyyttä ja erimielisyyttä. Näitä ratkottiin yhteistyöpalaverissa, johon osallistuivat palvelun tilaajan, tuottajan ja muiden keskeisten tahojen edustajat. Toimijoiden välisessä yhteistyössä käytiin avoimesti läpi esille tulleet kipupisteet ja tehtiin korjausehdotukset ja päätökset. Yhteistyössä todettiin, että on tärkeää uskaltaa ottaa esille epäselvyydet, erimielisyydet ym. askarruttavat asiat. Palveluntuottajan palaute toiminnasta oli positiivinen, tämä oli hyvä oppimisprosessi myös heille. Palveluntuottaja korosti yhteistyön merkitystä ja vuorovaikutuksen tärkeyttä tilaajan ja palveluntuottajan välillä, jossa ostajan näkökulma tulee huomioida. Palveluntuottaja toi esille yhteistyöhalukkuutensa kehittää yhdessä ostajan tarpeisiin sopivia palveluja. Pilottiryhmien ohjausryhmien toiminta: Kullekin pilottiryhmälle nimettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli seurata pilottiryhmän tapahtumia sekä kehittää ja ohjata prosessia. Ohjausryhmä koostui suunnitteluryhmien henkilöistä. Ohjausryhmät kokoontuivat 3 4 kertaa projektin aikana. Pilottiryhmien päätösjaksolla järjestettiin asiakaskohtaiset palautekeskustelut, joihin asiakkaan lisäksi osallistuivat Verven ohjaajat ja työvoiman palvelukeskuksen omavirkailijat. Palautekeskustelujen tavoitteena oli saada asiakkaalle realistinen jatkosuunnitelma, jonka asiakas sekä Verven ja palvelukeskuksen ohjaajat ja virkailijat yhdessä työstivät. Kehittämistyöhön osallistuivat tiiviisti työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö ja palvelun tuottajan osalta pilottiryhmistä vastanneet tiimit. Pilottiryhmissä vastuut jakautuivat siiten, että Verve vastasi ryhmäpäivien toteuttamisesta ja työvoiman palvelukeskus työvalmennuspaikkojen hankinnasta. Verve vastasi kehittämisprosessiin liittyvien kehittämisseminaarien toteutuksesta. Pilottiryhmien ohjauksesta saatujen kokemusten mukaan, ryhmien käynnistyessä olisi pitänyt tarkemmin sopia ja kirjata roolit ja vastuut Verven ja työvoiman palvelukeskuksen kesken. Näitä käytiin läpi palvelutuottajan kanssa rakentavassa mielessä. Todettiin, että on tärkeä kirjata hankintasopimukseen pienetkin käytäntöön vaikuttavat seikat. Korjausliikkeiden myötä pilottiryhmien osalta päästiin onnistuneeseen lopputulokseen ja ryhmät toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Työvalmennuspaikkojen hankinnasta ja ohjauksesta vastasi pääsääntöisesti työvoiman palvelukeskuksen ohjaajat ja projektityöntekijä. Ohjaajat kokivat työpanoksensa mittavammaksi, mitä olivat osanneet odottaa. Työtoimintapaikkojen hankinta, siihen liittyvä ohjaus työllisti runsaasti työvoiman palvelukeskuksen ohjaajia. Ohjauksen tarve korostui pilottiryhmäläisten osalta, joka oli odotettavissa ottaen huomioon haastavan asiakasryhmän. Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstöllä oli hieman vaikeaa mieltää, että hanke oli työvoiman palvelukeskuksen oma kehittämishanke, jonka edellytyksenä oli oman henkilöstön osallisuus hankkeen tuotoksiin. b) Palveluprosessien mallintaminen Projektissa laadittiin seuraavat työvoiman palvelukeskuksen palveluprosessit ja palautelomakkeet: Palvelukokonaisuuden toimintamalli Palveluohjauksen toimintamalli Palveluprosessien kuvaaminen Päihdehuollon palveluprosessi Päihdehuollon kuntoutusprosessi Asiakkaan työllistäminen palkkatuella Asiakkaan ohjaaminen nuorten työpajoille Työvoiman palvelukeskuksen ja palvelutuottajan välinen yhteistyösopimuksen toimintamalli Työkokeilun palautelomake Typ-asiakas nuorten työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan, työpajajaksolle Kuntouttavan työtoiminnan palautelomake Työnantajille osaamiskartoitus, ammattitaidon arviointilomake Monialainen toimintamalli syrjäytymisen ehkäisemiseksi Oulun kaupungissa Oulun kaupungin tukityössä olevan asiakkaan jatkosuunnitelma prosessi Process guide -ohjelmalla prosessimallinnus kuntouttavan työtoiminnan prosessista 13

14 c) Henkilöstön kouluttaminen Projektissa järjestettiin seuraavat koulutuspäivät: Aktivoiva auttamistyö Kouluttaja Antti Särkelä Osallistujat Asiakaspalvelutiimi Kouluttaja Seppo Heino Osallistujat Tutustumiskäynti Kevama Oy:n ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskukseen ADHD ja autismi/ asperger asiakkaat, kouluttajat Asko Niemelä ja Jarmo Luttinen Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö ja yhteistyö-kumppaneita Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö Osallistujat Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö Osallistujat Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö Tavoite 2) Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen työnantajien sekä työllistymistä tukevia palveluja tarjoavien palveluntuottajien kanssa a) Yhteistyösopimukset ja verkostoyhteistyö julkisten palveluntuottajien kanssa Yhteistyösopimukset: Yhteistyösopimukset laadittiin Oulun kaupungin nuorten työpajojen ja vammaispalvelun kanssa. Nuorten työpajojen kanssa solmitussa yhteistyösopimuksessa on sovittu mm. että vapautuvia pajapaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan pajapaikkoja tarjotaan alle 25-vuotiaille palvelukeskuksen asiakkaille. Palvelukeskus toimittaa työpajalle asiakkaan aktivointisuunnitelman, jossa on määritelty pajajakson tavoitteet ja nimetty TYP-ohjaaja. Vastavuoroisesti työpajojen asiakkaita voidaan ohjata tarvittaessa palvelukeskuksen asiakkaiksi. Lisäksi uutena toimintana nuorten työpajat tarjoavat palvelukeskuksen asiakkaille 2 4 viikon mittaisia kokeilujaksoja, joiden tavoitteena on tuottaa tietoa nuoren työskentelytavoista ja työelämänsääntöjen hallinnasta. Tietoja hyödynnetään rakennettaessa nuorelle yksilöllistä kouluttautumis- tai työllistymissuunnitelmaa. Vammaispalvelun yhteistyösopimuksen mukaan Kontinkankaan työkeskus ja Pikisaaren toimintakeskus tarjoavat palvelukeskuksen asiakkaille työkokeilupaikkoja. Työkokeilujaksolle asetetut tavoitteet ja arviointisuunnitelma määritellään asiakkaan aktivointisuunnitelmassa. Työkokeilu voidaan toteuttaa joko työhallinnon kustantamana työkokeiluna, kuntouttavana työtoimintana tai asiakkaalle räätälöitynä arviointijaksona. Sosiaalilääketieteellinen konsultaatio ja työttömien terveystarkastukset: Tuiran ja Rajakylän terveysasemien kanssa aloitettiin sosiaalilääketieteellisen konsultaation kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää uusia työtapoja ja toimintamalleja moniongelmaisen, syrjäytyneen tai sen uhassa olevan oululaisen auttamiseksi. Konsultaatiossa asiakkaan asiaa käsiteltiin pääsääntöisesti paperikonsultaationa, eikä asiakas itse ollut läsnä. Asiakas oli kuitenkin tietoinen konsultaatiosta, ja häneltä pyydetään kirjallinen suostumus. Asiakasta konsultaatioon esitti terveyskeskuksen omalääkäri, työvoiman palvelukeskuksen virkailija tai joku muu yhteistyöverkostosta. Konsultaatiossa oli läsnä omalääkäri, palvelukeskuksesta sosiaalityöntekijä ja työvoimavirkailija sekä palvelukeskuksen asiantuntijalääkäri. Tarvittaessa kutsuttiin mukaan myös muita henkilöitä asiakkaan yhteistyöverkostosta. Vuonna 2007 konsultaatioita järjestettiin kerran kuukaudessa Tuiran ja Rajakylän terveysasemilla. Tapaamisten koordinaattorina työvoiman palvelukeskuksesta toimi projektityöntekijä. Moniongelmaisten pitkäaikaistyöttömien tukemisessa verkostoyhteistyö terveydenhuollon kanssa on koettu tarpeelliseksi. Projektin edetessä havaittiin tarve asiakkaiden terveyskeskuksen omalääkärin asiantuntijuudelle. Moniongelmaisen asiakkaan tukeminen vaatii hoitosuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamista työvoiman palvelukeskuksen virkailijoiden ja asiakkaan omalääkärin välillä, jotta asiakkaan kuntoutuminen etenee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti asiakkaan edun mukaisesti. Sosiaalilääketieteellisen konsultaation käytäntö juurrutettiin asiakasaluetyöryhmään, 14

15 jolloin vältyttiin päällekkäisiltä toiminnoilta ja säästettiin virkailijoiden ja terveysasemien lääkäreiden työaikaa. Sosiaalilääketieteellisen konsultaation lisäksi toteutettiin työttömien terveystarkastus pilotti. Tavoitteena oli kerätä kokemuksia ja tietoa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuskäytännön kehittämistä varten. Tarkastuksista vastasi Tuiran terveysaseman terveydenhoitaja. Tarkastukset tehtiin Tuiran terveysasemalla. Ensi vaiheessa terveystarkastuksiin valittiin pilottiasiakkaat työvoiman palvelukeskuksesta, mutta myöhemmin terveystarkastuksiin kutsuttiin myös kaupungin tukityöhön sijoittuneet asiakkaat. Terveystarkastuksia tehtiin 36 asiakkaalle vuonna Asiakkaat ovat kokeneet palvelun erittäin tärkeäksi. Projektityöntekijä varasi terveystarkastuksiin ajat Tuiran terveysaseman terveydenhoitajalta ja toimi yhteyshenkilönä verkostojen välillä. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke alkoi , jossa työvoiman palvelukeskus on kumppanina mukana. Projektityöntekijä osallistui pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollonhankkeen projektityöryhmään ja koulutustyöryhmään. Käytännössä saatujen hyvien kokemusten vuoksi toimintaa on tarkoitus kehittää ja jatkaa. Eräänä verkostoyhteistyötä jarruttavana tekijänä on nähty osaamisen puute. Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus ei ole tuonut riittävää osaamista sosiaalisen toimintakyvyn ja syrjäytymisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Kaupungin sosiaalitoimea on kritisoitu keskittymisestä mm. liikaa toimeentulotukiasioihin. Työhallinnossa terveydenhuollon ja toimintakyvyn arviointiin ei riitä osaaminen. Vaikka yhteistyön tarpeellisuus on todettu eri tahoilla, osapuolten pulmana on eri kieli ja erilainen kulttuuri tuntuvat olevan myös käytännön verkostotyötä vaikeuttavia tekijöitä. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ennaltaehkäisy verkostoyhteistyössä vaatii sekä uusia toimintamalleja että osaamista, joita pitkäaikaistyöttömien terveystarkastus -hankkeessa kehitetään. b) Työnantajayhteistyö Työnantajayhteistyötä tehtiin projektissa kahdesta eri lähtökohdasta. Projektipäällikön tekemät yhteydenotot työnantajiin vastasivat työhallinnon virkailijoiden työnantajakampanjan yhteydessä tekemiä yhteydenottoja, joiden tavoitteena on tutustua uusiin työnantajiin ja kertoa työhallinnon palveluista. Projektityöntekijän lähestymistapa vastasi perusasiakastyön lähestymistapaa, jossa etsitään sijoituspaikkaa tietyn asiakkaan tarpeisiin. Projektityöntekijä pystyi kuitenkin perustyöhön verrattuna keskittymään nimenomaan työpaikkojen etsimiseen, käyttämään aikaa asiakkaiden ennakkohaastatteluun ja osallistumaan työnantajien neuvontaan sekä ongelmatilanteiden selvittelyyn työpaikoilla. Projektihenkilöstö teki yhteydenottoja eri alan yrityksiin ja kaupungin yksiköihin. Tavoitteena oli markkinoida työvoiman palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana ja esitellä työllistämiseen liittyviä työhallinnon palveluita. Samalla kartoitettiin yritysten lähiajan rekrytointitarvetta ja käytössä olevia rekrytointitapoja. Yhteydenotoissa korostettiin myös polkuajattelua työharjoittelun ja työelämävalmennuksen kautta palkkasuhteeseen. Näin rohkaistiin yrittäjiä kokeilemaan, löytyisikö palvelukeskuksen asiakkaista sopivia työntekijöitä. Yhteydenottojen tavoitteena oli myös palkkatukipaikkojen etsiminen. Tavoitteeseen päästiin hyvin. Yksityiselle sektorille tehtiin 17 palkkatukipäätöstä, joista yrityksiin 9 ja yhdistyksiin 8 päätöstä. Palkkatukipaikat löytyivät projektihenkilöstön yhteydenottojen kautta sekä perusasiakastyössä palvelukeskuksen henkilöstön kautta. Projektipäällikkö lähestyi työnantajia yleisellä tasolla tavoitteena markkinoida palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana sekä tutustua eri alojen yrityksiin ja niiden tarjoamiin työtehtäviin. Keväällä 2007 projektipäällikkö soitti 24 yritykseen. Yhteydenotoista poiki viisi työpaikkakäyntiä ja kolme toimeksiantoa löytää harjoittelija tai työelämävalmennettava. Kahteen yritykseen löytyi sopiva asiakas työelämävalmennukseen. Toinen valmennettava jatkoi määräaikaisessa työsuhteessa ilman tukea ja toinen palkkatuella. Tehokkaammaksi keinoksi sijoituspaikkojen löytymisen kannalta osoittautui projektityöntekijän asiakaskohtainen lähestymistapa, jossa tietyille asiakkaille etsittiin räätälöidysti työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikkaa tai palkkatukityöpaikkaa. Tätä kautta löytyi työelämävalmennusja palkkatukipaikkoja yrityksistä ja yhdistyksistä sekä useampi sijoituspaikka kaupungin toimipisteisiin. Jalkautuminen työantajakäynneille osoittautui hyväksi tavaksi löytää ns. piilotyöpaikkoja. Työnantajien palaute jalkautuvasta toiminnasta oli erittäin myönteistä. Työnantajille tarjottu tuki työsuhteen solmimiseen liittyvissä asioissa nousi korostuneesti esille. Tarvetta oli myös työpaikkaohjaukseen, työnantajalla ja työntekijällä oli mahdollisuus käyttää projektityöntekijää työpaikkaohjaukselliseen toimintaan. Uutena kokeiluna aloitettiin muutamien työnantajien kanssa kehityskeskustelujen käyminen esimiehen toimesta myös palkkatuella työssä oleviin henkilöihin. Merkittävä rooli palkkatukipaikkojen löytymisessä oli palvelukeskuksen työntekijöillä, jotka 15

16 perusasiakastyöhön liittyen löysivät palkkatukipaikkoja niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Työnantajayhteistyötä tulee edelleen hankkeen päätyttyä kehittää ja lisätä sekä työantajalle ja työyhteisöille positiivisen palautteen antamista tulee viljellä. Syyskuussa 2006 valmistuivat työvoiman palvelukeskuksen internetsivut, joissa markkinoidaan palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana. Sivuilla korostetaan polkuajattelua, jossa voidaan edetä työharjoittelun tai työelämävalmennuksen kautta palkkasuhteeseen. Sivuilla kuvataan selkeästi, mitä toimia työnantajan tulee tehdä, kun hän haluaa käyttää palkkatukea tai ottaa työharjoittelijan tai työelämävalmennettavan. Sivuille on linkitetty myös tarvittavat kaavakkeet. Tavoitteena oli tehdä palveluiden käyttö yrittäjille mahdollisimman selkeäksi ja helpoksi ja näin madaltaa yritysten kynnystä ottaa yhteyttä rekrytointitarpeessaan työvoiman palvelukeskukseen. Internetsivujen markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n kanssa. Heidän internetsivuille laitettiin mainosbanneri, jonka kautta pääsi työvoiman palvelukeskuksen nettisivuille. Palvelukeskuksen toimintaa ja hanketta esiteltiin myös SKAL (Suomen kuljetus ja logistiikka) Oulun lääni ry:n jäsentiedotteessa. Tavoitteena oli myös löytää jakeluautonkuljettaja koulutuksessa oleville työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille harjoittelupaikkoja Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Oulun kaupunki ja Oulun seudun työvoimatoimisto/työvoiman palvelukeskus vastasivat hankkeen toteutuksesta ja toimenpiteistä tiiviissä yhteistyössä. Työvoiman palvelukeskuksessa tehtiin palkkatukipäätökset. Ohjausryhmä ohjasi ja seurasi hankkeen toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui 12 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki, puheenjohtaja Maija Hänninen, Oulun seudun työvoimatoimisto, varapuheenjohtaja Erkki Holma, Oulun seudun työvoimatoimisto, saakka Pirjo Juntunen, Oulun seudun työvoimatoimisto, lähtien Anna-Liisa Hietala, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Anne Mustakangas-Mäkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, saakka Jorma Haapsaari, HYVE-toiminta, lähtien Sari Reinikainen-Laine, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Monika Bulldra, YTYÄ ry Raimo Ojanlatva, Oulun kaupunki Eija Palsinajärvi-Äikäs, Oulun kaupunki Marjukka Keränen, Oulun kaupunki, projektityöntekijä Virpi Knuutinen, Oulun kaupunki, projektipäällikkö, sihteeri Projekti sai ohjausryhmältä tarvitsemaansa tukea ja ohjausta projektin toteutuksessa. Ohjausryhmän jäsenet olivat sitoutuneita tehtäväänsä ja ohjausryhmän kokoontumisissa vallitsi välitön ja avoin ilmapiiri. Projektin onnistumisen yhtenä tärkeänä edellytyksenä on ohjausryhmältä saatu tuki ja ohjeistus. Pilottiryhmät ja kehittämispäivät toteutettiin hankintasopimuksen mukaisesti. Hankintasopimuksessa oli määritelty tilaajan ja tuottajan roolit ja vastuualueet. 16

17 4. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin toimesta tehtiin työvoiman palvelukeskukselle nettisivut, joissa esitellään palvelukeskuksen toimintaa ja hanketta ( Nettisivuilla tuodaan esille myös työnantajille suunnatut palvelut. Projektista laadittiin myös Oulun kaupungin projektiohjeen mukaisesti hankekortti, joka löytyy kaupungin internetsivulta ( Sosiaali- ja terveystoimen intranetissä on uutisoitu projektin käynnistymisestä. Projektista on tiedotettu muun muassa yhteistyökumppaneille ja muille hankkeille. Tiedottamisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry:n kanssa käynnistyi Yrittäjien nettisivuille ( lisättiin työvoiman palvelukeskuksen banneri, jota klikkaamalla avutuvat palvelukeskuksen nettisivut. Tavoitteena oli markkinoida yrittäjille/työnantajille työvoiman palvelukeskusta yhtenä rekrytointikanavana. Pohjois-Pohjanmaan työvoimatoimistojen asiakaslehdessä Työ & Koulutus 3/2006 esiteltiin projektia sekä kerrottiin yleisemminkin työvoiman palvelukeskusten toiminnasta. Projektin tuloksista ja kokemuksista tiedotettiin pidetyssä Välityömarkkinat väylänä työelämään -seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun työvoimatoimiston kanssa. Seminaari toimi hankkeen loppuseminaarina. Seminaariin osallistui 79 henkilöä. Projektissa mallinnettu kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessi on suunniteltu julkaistavaksi sosiaalityön muiden palveluprosessien kanssa samanaikaisesti. Projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan hankkeen päättyessä mm. Oulun kaupungin intranetissä. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaa ja hanketta esiteltiin myös SKAL (Suomen kuljetus ja logistiikka) Oulun lääni ry:n vuoden 2006 marraskuun jäsentiedotteessa. 5. Ongelmat ja suositukset 5.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin aloituksen viivästyminen ja projektipäällikön vaihtuminen hidastivat hankkeen käynnistymistä ja toimenpiteiden toteuttamista. Projekti alkoi varsinaisesti vasta vuoden 2006 alussa, kun projektihenkilöstö aloitti työnsä. Ensimmäinen projektipäällikkö irtisanoutui ja hänen työsuhteensa päättyi Uusi projektipäällikkö toimi ajalla osa-aikaisesti hankkeessa. Projektin hidas käynnistyminen vaikutti erityisesti pilottiryhmien järjestämiseen. Kilpailutus viivästyi ja varsinaiset toimenpiteet aloitettiin kehittämisosiolla syyskuun lopulla ja ensimmäiset pilottiryhmät alkoivat vasta Tämä aiheutti ongelmia erityisesti asiakasvalinnoissa, joihin ei jäänyt riittävästi aikaa. Suunnitelmissa oli, että tilaaja ja tuottaja tekisivät yhdessä asiakasvalinnat, mutta tätä ei pystytty toteuttamaan. Asiakasvalinnat herättivät jonkin verran erimielisyyksiä tilaajan ja tuottajan välillä. Lisäksi VIP-ryhmiin ei saatu ohjattua riittävästi asiakkaita. Kiireinen aikataulu aiheutti ongelmia myös työvalmennuspaikkojen hankintaan. Projektiin osallistuvien määrä toteutui hyvin, mutta henkilötyöpäivien osalta ei päästy tavoitteeseen. Erityisesti henkilöstön ja sidosryhmien osalta henkilötyöpäivät jäivät odotettua pienemmiksi. Tähän on osittain syynä se, että henkilöstö ei kirjannut kaikkea tekemäänsä työpanostaan projektiin käytetyiksi työtunneiksi. Perusasiakastyö ja hankkeen toimenpiteet olivat pitkälle samoja, joten niitä ei ehkä osattu riittävästi eritellä toisistaan. Lisäksi projektisuunnitelmaan mukainen henkilöstön osallistumistavoite oli ehkä ylimitoitettu. Projektisuunnitelman mukainen rahoitusrakenne ei kaikilta osin toteutunut. Suurimmat poikkeukset tulivat kuntarahoituksen laskennallisesta osuudesta (henkilöstön työpanos) ja yksityisten 17

18 työnantajien rahoitusosuudesta. Kuntarahoituksen laskennallinen osuus ei toteutunut, koska siihen liittyvät henkilötyöpäivät eivät toteutuneet. Yksityisen työnantajan rahoitusosuudet jäivät odotettua pienemmiksi, koska hankesuunnitelmaan oli työnantajien maksama palkka arvioitu liian suureksi ja työnantajien saama palkkatuki liian pieneksi. Yksityiset työnantajat saivat yhtä työnantajaa lukuun ottamatta korkeinta korotettua palkkatukea, joka pienensi arvioitua työnantajan omarahoitusosuutta. Projektissa koottiin yksityisen työnantajien palkkatiedot lomakkeella. Saattaa olla, että kaikki työnantajat eivät ilmoittaneet lomakkeessa kaikkia työnantajan maksamia lakisääteisiä sivukuluja, joten kaikkia työnantajien kuluja ei saatu koottua Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Projektisuunnitelmissa tulisi ennakkoon varautua hankkeen käynnistymiseen ja toteutukseen liittyviin ongelmiin ja viivästyksiin. Projektien käynnistyessä tulisi varata perehdyttämisaikaa projektihenkilöstölle ja toimenpiteiden tarkemmalle suunnittelulle. Varsinaiset toimenpiteet tulisi aikatauluttaa realistisesti projektisuunnitelmaan. Yksityisen rahoitusosuuden seurantaan tulisi kehittää kaikille projekteille yhtenevä käytäntö tai päärahoittajan tulisi antaa siitä ohjeet, joita projektit voisivat soveltaa omaan käyttöön sopiviksi. 6. Projektin tulokset Tavoite 1) Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen ja palvelutarjonnan monipuolistaminen a) Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittäminen Asiakaskohtaiset tulokset: Pilottiryhmiä järjestettiin kolme: - Vatupassi (depressiokoulu) ; osallistui 13 asiakasta, joista 3 keskeytti - VIP-lipulla kohti opintoja ja työelämää (oppimisvaikeudesta kärsivät) ; osallistui 7 asiakasta, joista 1 keskeytti - VIP-lipulla omaa elämää suunnittelemaan (heikkolahjaiset) ; osallistui 9 asiakasta, joista 3 keskeytti Pilottiryhmän suoritti kokonaan 22 asiakasta, joista 4 aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen (18 %), 1 työllistyi avoimille työmarkkinoille (5 %) ja 2 työllistyi palkkatuella (9 %). Yksi asiakas sai myönteisen eläkepäätöksen (5 %) sekä aloitti opiskelut ja työtoiminnan. Sairausloman aloitti 7 asiakasta (32 %), joista 4 on myös eläkeselvittelyssä. Työttöminä jatkoi 6 asiakasta (27 %), joista yksi aloitti kuntouttavan työtoiminnan ja sivutoimisen opiskelun. Yhden asiakkaan työnhaku katkaistiin (5 %). Kun huomioidaan haasteelliset asiakasryhmät (mielenterveysongelmaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät ja heikkolahjaiset, lisäksi usealla asiakkaalla oli akuutti päihde- tai lääkeriippuvuus ja mielenterveysongelmia), tuloksiin voidaan olla sangen tyytyväisiä. Vaikka kaikkien asiakkaiden kohdalla osallistuminen pilottiryhmään ei tuonut kovin selkeää jatkosuunnitelmaa, usean kohdalla pilottiryhmän aikana saatiin lisäselvyyttä asiakkaan ongelmakenttään ja pystyttiin käynnistämään mm. eläkeselvittely. Pilottiryhmäläiset olivat tyytyväisimpiä ryhmäjakson pituuteen ja työn/ryhmän vuorottelu systeemiin. Asiakkaan ongelmakenttään perehtyminen ja keinojen löytäminen on aikaa hidasta. Hankkeen hyvät tulokset osoittivat, että pitkäkestoiset palvelut ja toiminnot ovat tuloksellisia. Ostopalveluiden hankinnan kehittäminen: Pilottiryhmien toteuttaminen oli antoisa oppimiskokemus, josta nousi esille hyviä toimintamalleja ja haastavia kehittämiskohteita ostopalveluiden hankintaan. Pilottiryhmien aikana palvelun tuottaja ja tilaaja oppivat tuntemaan toistensa toimintatapoja, mikä lisää jatkossa yhteistyön sujuvuutta. Lisäksi palvelun tuottaja oppi tuntemaan paremmin palvelukeskuksen asiakasrakennetta ja haasteita asiakastyössä. Ostopalvelujen hankintojen kehittämiseen liittyen projektissa koottiin seuraavia kehittämissuosituksia. 18

19 Ostopalveluiden hankinnassa huomioitavia/kehitettäviä asioita: 1. Asiakasvalinnalle riittävästi aikaa Ostopalveluilla tulisi olla vuosiaikataulu, jolloin olisi tiedossa jo hyvissä ajoin asiakkaalle mahdollisesti sopiva palvelu. Näin jäisi riittävästi aikaa asiakkaiden kartoitukselle, motivoinnille ja valintaprosessille. 2. Kohderyhmän, sisällön ja tavoitteiden selkeä määrittely Palvelun tilaajalla ja tuottajalla tulee olla yhteinen näkemys kohderyhmästä ja palvelun tavoitteista. 3. Toiminnan pitkäkestoisuus Pitkäkestoisen palvelun aikana asiakkaan ongelmakenttä tulee näkyväksi (esim. päihdeongelma ja jaksaminen) ja asiakkaiden tilanteissa käynnistyy hyviä prosesseja, jotka muutoin voisivat jäädä käynnistymättä tai niiden käynnistyminen olisi hitaampaa. 4. Ryhmäpäivien ja työvalmennusjaksojen vuorottelu Pilottiryhmissä vuorottelu koettiin hyväksi, mutta sen toteuttaminen vaatii kehittämistä. Ryhmän alkaessa työvalmennuspaikat tulisi olla mahdollisimman pitkälle jo sovittuna ja työpaikoilla tulisi olisi tiedossa työjakson tavoitteet ja arvioinnin merkitys. Työpaikoilla tapahtuvan työvalmennuksen lisäksi tulisi olla tarjolla myös aikuisille asiakkaille soveltuvaa työpajatyyppistä toimintaa. Ryhmätoimintaa voisi yhdistää myös jo meneillään oleviin toimenpiteisiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan rinnalle, jolloin tehostettaisiin asiakkaan aktivoimista, ettei kuntouttava työtoiminta jäisi pysyväksi olotilaksi. Viimeisessä kehittämisseminaarissa tarkasteltiin pilottiryhmistä saatujen kokemusten kautta nykyistä toimintamallia. Toiminnan kohdetta luonnehdittiin asiakkaan ongelmavyyhdiksi. Piloteissakin havaittiin, että asiakkaiden ensisijaisiin ongelmiin lukeutuu työllistymisvaikeuksien lisäksi monimuotoiset elämänhallinnan ongelmat. Asiakkaiden ongelmavyyhdin selvittämiseksi tarvitaan uusia välineitä niin työvoiman palvelukeskuksen kuin palveluntuottajien keinovalikoimiin, uutta yhteistyötä verkoston toimijoiden kanssa ja uudenlaista työnjakoa työvoiman palvelukeskuksen sisällä. Yhtenä uutena välineenä ja samalla yhteistyön muotona ovat uudet ostopalvelutuotteet, joita kokeiltiin ja kehiteltiin pilottiryhmissä. Lisäksi palvelukeskuksen henkilöstö ideoi muita välineitä ja yhteistyön keinoja, jotka kirjattiin toimintamalliin. Erityisesti visioitiin uutta toimintatapaa, jolla asiakasta autettaisiin nykyistä paremmin. Tarkoituksena oli vielä tarkastella laajemmin nykyistä toimintatapaa ja tyypillisiä tapahtumia asiakkaan prosessissa sekä ideoida uutta toimintatapaa ongelmallisiin vaiheisiin. Tähän työhön varattu aika ei kuitenkaan riittänyt, joten työ jäi tältä osin kesken. Keskusteluissa nousi esille se, että kehittämistyötä tehdään parhaillaan muun muassa siten, että alkuhaastattelukäytäntöjä kehitetään. Kehittämiskohteiksi kirjattiin myös työparikäytännön kehittäminen muuallakin kuin alkuvaiheessa sekä yhteisten välineiden ja yhteydenpidon tarve lähettävien tahojen kanssa. Käytäntöjen luomiseksi tarvitaan yhteistä käsitystä siitä, miten työvoiman palvelukeskus toimii nyt kokonaisuutena ja eri hallinnonaloilla asiakkaan näkökulmasta. Työvoiman palvelukeskuksen toimintakonseptin kehittäminen: Innovatiivisten palvelutuotteiden kehittämisseminaareissa tarkasteltiin myös työvoiman palvelukeskuksen toimintakonseptia. Tavoitteena oli motivoida Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstöä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä jäsentämään nykyinen toimintakonsepti ja kehittämistarpeet eri asiakasryhmien näkökulmasta. 19

20 Tarkoituksena oli vielä tarkastella laajemmin nykyistä toimintatapaa ja tyypillisiä tapahtumia asiakkaan prosessissa sekä ideoida uutta toimintatapaa ongelmallisiin vaiheisiin. Tähän työhön varattu aika ei kuitenkaan riittänyt, joten työ jäi tältä osin kesken. Keskusteluissa nousi esille se, että kehittämistyötä tehdään parhaillaan muun muassa siten, että alkuhaastattelukäytäntöjä kehitetään. Kehittämiskohteiksi kirjattiin myös työparikäytännön kehittäminen muuallakin kuin alkuvaiheessa sekä yhteisten välineiden ja yhteydenpidon tarve lähettävien tahojen kanssa. Käytäntöjen luomiseksi tarvitaan yhteistä käsitystä siitä, miten työvoiman palvelukeskus toimii nyt kokonaisuutena ja eri hallinnonaloilla asiakkaa Alla esimerkkinä kehittämisseminaarissa käsitelty Engeströmin toimintajärjestelmämalli ja siitä näkökulmasta. käytyä keskustelua. Alla esimerkkinä kehittämisseminaarissa käsitelty Engeströmin toimintajärjestelmämalli ja siitä käytyä keskustelua. Toimintajärjestelmämalli (Engeström 1987) VÄLINE TEKIJÄ TYP tiimit A, B ja C - Sosiaalityön ja työvoimahallinnon välineet -Asiakkaan tilanteen/ongelman arvioinnin välineet? - ostopalvelutuotteet - aktivointisuunnitelmat KOHDE - asiakkaan ongelmavyyhti, työllistyminen, elämänhallinta TULOS Tavoiteltu tulos: -työllistyminen -ratkaisuja asiakkaan ongelmiin - Asiakkaat pois Typistä SÄÄNNÖT Tosiasiallisesti myös: -suositus: asiakkuuden kesto YHTEISÖ TYÖNJAKO -asiakkuus Typissä TYPissä 18 kk venyy - sisääntulijoiden ja -viranomaisverkosto Työvoimaneuvoja - asiakas ei motivoidu uloslähtijöiden määrät - palveluntuottajat Työvoimaohjaaja muutokseen synkronissa? - työnantajat Sosiaalityöntekijä - asiakas riittävän kauan - oppilaitokset Psykologi Typissä Ohjaaja keskustelu: kehitysjännitteiden paikantaminen - Me tarvitaan uusia välineitä asiakkaan ongelmavyyhdin avaamiseen (kohteen ja välineen välinen ristiriita) - havaitsimme kokeilussa että myös meidän, palveluntuottajan, välineet ovat puutteelliset (kohteen ja välineen välinen ristir.) -verkoston osapuolet toimivat toisinaan erillään ja irrallaan toisistaan (ristiriita kohteen ja yhteisön välillä) - TYPn sisäinen työnjako ei aina edesauta kokonaiskuvan syntymistä asiakkaan tarpeista ja tukitoimenpiteistä (työnjako ja kohde) b) Palveluprosessien mallintaminen Projektin tuloksina mallinnetut palveluprosessit jäävät työvoiman palvelukeskuksen käyttöön ja hyviksi havaitut b) Palveluprosessien mallintaminen Prosessista vastaavat sosiaalityön palvelutuotannon mallinnukset voidaan hyödyntää muissa verkostoissa. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tekemien päätösten mukaan sosiaalityön palveluprosessit mallinnetaan vuoden 2008 johto. aikana. Koska mallinnus on erittäin hidasta ja aikaa Projektin vievää, tarkempi tuloksina aikataulu mallinnetut mallinnettujen palveluprosessit prosessien valmistumiseen on vielä avoinna. Kuntouttavan työtoiminnan jäävät prosessimallinnus työvoiman palvelukeskuksen toimi pilottina laajemman käyttöön mallinnustyön ja Tavoite käynnistymisessä 2) Yhteistyön ja siitä tiivistäminen saatuja kokemuksia ja kehittäminen Kuntouttavan työnantajien työtoiminnan sekä työllistymistä prosessimallinnuksessa tu- ja tietoa hyviksi hyödynnetään havaitut muita mallinnukset sosiaalityön voidaan prosesseja hyödyntää mallinnettaessa. muissa hyödynnettiin verkostoissa. TITUS-hankkeessa Oulun kaupungin aiemmin sosiaali- laadittua yksinkertaistettua kevia palveluja mallinnusta tarjoavien ko. palveluntuottajien prosessista. Kuntouttavan ja työtoiminnan terveystoimen prosessimallinnusta tekemien päätösten voidaan mukaan hyödyntää sosiaalityön jossa yhtenä palveluprosessit tavoitteena on mallinnetaan yhteisten käytäntöjen vuoden luominen kuntouttavalle työtoiminnalle seututasolla. Kuntouttavan jatkossa kanssamyös mm. välityömarkkinoiden kehittämishankkeessa, 2008 työtoiminnan aikana. Koska prosessimallinnus on julkaistaan erittäin hidasta muiden sosiaalityön a) Yhteistyösopimukset prosessimallinnusten ja verkostoyhteistyö yhteydessä. Prosessista julkisten palveluntuottajien kanssa vastaavat ja sosiaalityön aikaa vievää, palvelutuotannon tarkempi aikataulu johto. mallinnettujen prosessien valmistumiseen on vielä avoinna. Kuntouttavan työtoiminnan prosessimallinnus Kirjalliset yhteistyösopimukset työvoiman palvelukeskuksen ja kaupungin palvelutuottajien toimi pilottina laajemman mallinnustyön käynnistymisessä ja siitä saatuja kokemuksia ja tietoa hyödynnetään muita sosiaalityön prosesse- toivat yhteistyötä näkyvämmäksi ja selkiyttivät välillä olivat uusi käytäntö. Yhteistyösopimukset ja mallinnettaessa. Kuntouttavan työtoiminnan vastuunjakoa osapuolten välillä. Yhteistyösopimusten tarkistamista ja arviointia suositeltaisiin prosessimallinnuksessa hyödynnettiin TITUShankkeessa aiemmin laadittua yksinkertaistettua mallinnusta ko. prosessista. Kuntouttavan si itsestäänselvyytenä, vaan mahdollisuutena tehtävän vuosittain, jotta sopimusta ei pidettäi- työtoiminnan prosessimallinnusta voidaan hyödyntää jatkossa myös mm. välityömarkkinoiden mukaista toimintaa jatketaan ja kehitetään Oulun toiminnan kehittämiseen. Yhteistyösopimusten kehittämishankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena kaupungin nuorten työpajojen ja vammaispalvelun kanssa. on yhteisten käytäntöjen luominen kuntouttavalle työtoiminnalle seututasolla. Kuntouttavan työtoiminnan prosessimallinnus julkaistaan muiden Sosiaalilääketieteellistä konsultaatiota ja työttömien terveystarkastuskäytäntöä sosiaalityön prosessimallinnusten yhteydessä. kehitetään 20