SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 2 / Perhe syntyy hyvistä hetkistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 2 / 2011. Perhe syntyy hyvistä hetkistä"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 2 / 2011 Perhe syntyy hyvistä hetkistä

2 Pääkirjoitus ANNA LAPSELLE PERHE! SAIN HIENON TILAISUUDEN olla mukana avaamassa ja siunaamassa uutta lapsikyläkotia. Kodin nimeksi tuli Veikko-koti, SOS-lapsikyläyhdistyksen perustaja- ja kunniajäsenen Veikko Pöyhösen mukaan. Nuorimman ja vanhimman juhlaan osallistuneen erotti kahdeksan vuosikymmenen elämänkokemus. Juhla kosketti, koska se palautti mieleen meille kaikille elämämme merkittävimmän asian, perheen merkityksen. Läheiset ihmiset, vanhemmat, si - sarukset ja turvallinen, rakastava koti antavat mahdollisuuden palata tunteeseen; tunteeseen, joka lapsuudessa antoi luvan kokeilla, opetella ja harjoitella ja joka aikuisena, usein kaukana lapsuudenkodista, antaa edelleen voimaa sekä mahdollisuuden palata muistoissa. Tilaisuus palautti myös mieleeni joskus kuulemani lauseen, jossa todetaan sellaisen aikuisen sydämen olevan pieni, mihin mahtuu vain oma lapsi. Perheen voi lapselle antaa monella tavalla. Tähän luo hyvän mahdollisuuden myös lapsikyläkoti. Parhaassa tapauksessa lapsen elämässä on useita hänestä välittäviä aikuisia. Sanotaan, että perhe rakentuu onnellisista hetkistä. Tärkeää on, että hetkistä rakentuu kiintymys, mikä kestää ja kantaa läpi elämän. Lapselle merkittävintä on luottamus perheen olemassaoloon. SOS-Lapsikylä on onnistunut antamaan pitkäaikaisen kodin, usein elämänmittaiset ihmissuhteet, sitä tarvitseville lapsille. Haluamme tehdä sen edelleen hyvässä yhteistyössä lasten läheisten kanssa. Sinä voit antaa lapselle perheen tukemalla lahjoituksella työtämme, tulemalla töihin lapsikylään tai auttamalla vapaaehtoisena lapsikyläystävänä. Onnellista perheiden päivää ! Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Päätoimittaja Aija Rikala, puh. (09) Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala Paino Forssa Print Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuvapankki Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio

3 Ledare GE BARNET EN FAMILJ! JAG HADE NYLIGEN äran att vara med om att öppna och välsigna ett nytt barnbyhem. Hemmets namn blev Veikko-hemmet efter Veikko Pöyhönen, stiftande medlem i SOS-barnbyföreningen och hedersmedlem. Det var åttio års skillnad i livserfarenhet mellan de personer som var yngst och äldst på invigningen och det blev en fest som berörde oss alla, då den fick oss att tänka på det som är viktigast i livet, familjen. Personer som står oss nära, föräldrar, syskon och ett tryggt, kärleksfullt hem, ger oss möjlighet att återkomma till en oerhört viktig känsla; att man i barndomen haft rätt att pröva sig fram, lära och öva olika färdigheter. I vuxen ålder, och ofta långt borta från barndomshemmet, ger den känslan oss alltjämt kraft och minnen att återkomma till. Under festligheterna kom jag också att tänka på ett uttryck, som jag någon gång har hört: att vuxna som bara har rum för egna barn i sitt hjärta har litet hjärta. Man kan ge barn en familj på många sätt. Goda förutsättningar skapar även ett barnbyhem. I bästa fall får barnet då flera vuxna som månar om det och intresserar sig för hur det går för det. Det sägs att familjekänslan föds under lyckliga stunder. Avgörande är att de leder till bestående tillgivenhet, som bär livet igenom. För barnet är det viktigaste att det kan lita på att familjen består. SOS-barnbyar har lyckats erbjuda barn som behöver det långvariga hem och ofta livslånga människorelationer. Vi vill göra det också i fortsättningen, i gott samarbete med barnens närmaste. Du kan ge ett barn ett hem genom att stödja vårt arbete med en donation, börja arbeta på en barnby eller hjälpa oss som frivillig barnbyvän. Vi önskar lycklig familjedag den ! Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Uutisia maailmalta...9 Tukeminen...14 Kylillä kerrotaan...6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa PERHEKUNTOUTUS perheen voimavarojen vahvistamista Perheen tukeminen suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti on SOS-Lapsikylän uusi tukimuoto perheille. Perhe - kuntoutus alkoi pilottiprojektina Punkaharjun ja Lapin SOSlapsikylissä vuonna 2010 ja tarkoituksena on toiminnan laajeneminen vähitellen kaikkiin lapsikyliin. PERHEKUNTOUTUKSEN tavoitteena on turvata lapsen kasvuolosuhteet tukemalla vanhempien vanhemmuutta ja vahvistamalla koko perheen voimavaroja. Perhekuntoutus voidaan toteuttaa intensiivisesti koko perheen sijoituksena lapsikylässä tai joissakin tilanteissa myös perheen kotona. Lapsikyläyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön ja mahdollisuudet perhekuntoutuksen toteuttamiselle. Vanhemmat, joilta vanhemmuus ja arjen rutiinit ovat hukassa, voivat saada merkittävän tuen ja avun pelkästään jo siitä, että he näkevät, miten lapsikylävanhemmat ja muut lapsikylän työntekijät toimivat arjessa lasten kanssa. Lapsille lapsikylä puolestaan tarjoaa huolenpitoa, turvallisia aikuisia, lapsia varten rakennetun ympäristön, mahdollisuuden harrastuksiin ja koulunkäyntiin sekä ikätovereiden seuraa. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea per - hettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Mitä perhekuntoutus on? Perhekuntoutuksen tarve voi tulla esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa kotona tehtävä perhetyö ei ole riittävää tai perheessä on niin vakavia ongelmia, että huostaanoton uhka, mutta myös usko muutoksen mahdollisuuteen, on olemassa. Myös silloin, kun harkitaan perheen jälleenyhdistämistä eli lapsen huostassapidon ja sijoituksen lopettamista, perhekuntoutus voi olla merkittävänä apuna lapsen ja perheen tilannetta arvioitaessa. Perhekuntoutuksen sisältö ja kesto räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Perhekuntoutuksen aikana havainnoidaan ja tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta, harjoitellaan arjen taitoja ja pyritään vakiinnuttamaan säännöllinen päivärytmi koko perheelle. Vanhemmuuteen olennaisesti liittyviä, perhekuntoutuksen aikana työstettäviä asioita ovat muun muassa jokaisen perheenjäsen henkilökohtainen ja perheen yhteinen historia; vanhemman arvot, kiintymyssuhteet ja käsitys lapsen tarpeista; vanhemman läsnäolo ja vuorovaikutus lapsen kanssa sekä arjen hallinta. Perheen kanssa työskentelyssä käytettävät menetelmät ja välineet va- litaan yksilöllisesti vanhemman ja lapsen tilanteen sekä perhekuntoutukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Työskentelyn kulmakiviä ovat SOS-Lapsikylän arvot ja toimintaperiaatteet sekä muutamat teoreettiset tausta-ajatukset, joista tärkeimpinä ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ajattelu- ja työskentelytapa, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja kiintymyssuhdeteoria. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan yhteistyön ehdottomia edellytyksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhemmat ja lapset ikätasonsa mukaisesti osallistuvat tavoitteiden asettamiseen perhekuntoutukselle ja ovat mukana kaikissa muissakin neuvotteluissa ja päätöksenteossa, jotka heitä koskettavat. 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Perhekuntoutuksessa työntekijöiden työskentelyn lähtökohtina ovat usko perheen voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuteen sekä siihen, että perhe on oman elämänsä paras asiantuntija. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä ja sosiaalitoimi ryhtyy toimenpiteisiin lapsen ottamiseksi huostaan, vanhempia tuetaan hyväksymään lapsen sijoitus. Tukena moniammatillinen tiimi Tullessaan perhekuntoutukseen lapsikylään perhe saa käyttöönsä täysin varustetun asunnon. Käytössä olevat tilat mahdollistavat isonkin perheen sijoittamisen lapsikylään. Perhekuntoutuksen käytännön hoitotyöstä vastaavat perhetyöntekijät, joiden työtä ohjaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lapsikylän sosiaalityöntekijä tai erityistyöntekijä ja johtaja sekä kaksi lapsikyläyhdistyksen Theraplay-terapeuttia, joista toinen on myös psykologi ja toinen psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja psykoterapeutti ET. Perhekuntoutusyksikön työntekijöiden ja muiden työ - hön osallistuvien ammattitaidon ja osaamisen varmistajana on työnohjaus. Perhekuntoutus on suhteellisen uusi toimintamuoto lastensuojelussa. SOS-Lapsikylälle perhekuntoutus on tärkeä uusi avaus ja palvelumuoto perheiden tukemiseksi. Lastensuojelutyön ja SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapset voisivat elää omien vanhempiensa luona. Jos yhdenkin lapsen huostaanotto voidaan ehkäistä sillä, että vanhemmat ja lapsi saavat intensiivistä tukea ja apua perhekuntoutuksella, se on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Parhaat tulokset perhekuntoutuksella voidaan saavuttaa silloin, kun se toteutetaan riittävän intensiivisesti ja pitkäkestoisesti sekä oikea-aikaisesti eli riittävän varhain. TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER, LASTENSUOJELUPÄÄLLIKKÖ KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Kylillä kerrotaan KYMMENEN VUOTTA THERAPLAYN ILOA tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Theraplayterapian alkamisesta SOS- Lapsikylässä. Päivää juhlistettiin 160 henkilön voimin lämminhenkisessä juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa. TILAISUUS KOKOSI yhteen Theraplay-terapian käynnistämiseen ja toiminnan jatkumiseen vaikuttaneita henkilöitä sekä muita terapiamuodosta kiinnostuneita. Theraplay-terapialla on SOS-lapsikylissä autettu kymmenen vuoden aikana jo sataa lasta. Lasten perustarpeet eivät ole muuttuneet. Pysyvät suhteet turvallisiin aikuisiin ovat lapsille korvaamattomia. Tästä aiheesta lastenpsykiatri ja Theraplay-kouluttaja Jukka Mäkelä kertoi juhlaluennossaan Arvon syntyminen ihmissuhteessa. Hän korosti, miten tärkeää on, että kaikessa vuoro- vaikutuksessa vahvistetaan kokemusta ihmisestä arvokkaana, ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Arvo annetaan vuorovaikutuksessa käytännön teoilla: miten katsotaan, kuunnellaan, puhutellaan. Kun ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän kokee itsensä arvokkaaksi. Kokemus, ettei kelpaa, tuhoaa osan ihmisarvoa. SOS-Lapsikylässä Theraplay-terapia sai alkunsa Tapiolan lapsikylässä silloisen kylänjohtajan Jukka Kotkavuoren sekä Jukka Mäkelän aloitteesta. Kylässä päätettiin kokeilla Theraplayn toimivuutta sijaishuollossa olevien lasten auttamisessa. Kokemukset olivat niin vakuuttavia, että Theraplay otettiin pysyväksi osaksi lapsikylätoimintaa. Tämän kiintymissuhdetta ja vuorovaikutusta kehittävän terapiamuodon avulla moni lapsi on löytänyt yhteyden. Theraplay-jaksot ovat lapsille ikimuistoisia kokemuksia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin. Theraplay-jaksot ovat lapsille ikimuistoisia kokemuksia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin. Juhlaseminaarissa kuultiin myös kokemuksia Theraplay-terapiasta. Theraplay-jaksoilla olleet tytöt Jaana, Nita ja Taru kertoivat, millaisia ajatuksia Theraplay heissä herätti. Nita muisteli, miten ainutlaatuinen kokemus Theraplay oli, ja miten se auttoi luomaan tiiviin siteen lapsikylävanhempi Mimmu Jääskeläiseen. Tämän siteen syntyminen auttaa elämässä tänäkin päivänä. Tytöt kertoivat saaneensa Theraplayn avulla itsevarmuutta ja rohkeutta sekä tunteen, että heitä rakastetaan ja heistä pidetään huolta. SOS-Lapsikylän työn tekijät ja nuoret kertoivat Theraplay-kokemuksistaan. Kuvassa: Ilona Vierikko (vas.), Mimmu Jääskeläinen, Jaana, Nita, Hillevi Westman ja Taru sekä Teemu Rossi. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 SOS-Lapsikylän Theraplay-terapeuttien Ilona Vierikon ja Hillevi Westmanin mukaan on suuri ilo, että käytössä on Theraplayn kaltainen väline ja että sitä saadaan käyttää. Vaikka vuosien varrella toiminnanjohtajat ja lastensuojelupäälliköt ovat vaihtuneet, Theraplay on säilynyt ja vakiinnuttanut paikkansa olennaisena osana SOS- Lapsikylän toimintaa. Myös Jukka Mäkelän halu olla edelleen tiiviisti mukana Theraplayn kehittämisessä SOS-Lapsikylässä on arvokas asia. SOS-Lapsikylä haluaa esittää erityiskiitokset silloiselle johtavalle psykologille Hilkka Niemelälle, Jukka Kotkavuorelle ja Jukka Mäkelälle sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiölle ja Raha-automaattiyhdistykselle Theraplay-toiminnan aloittamisesta ja tukemisesta lapsikylissä ja lisäksi kiitokset Suomen Theraplay-yhdistykselle! Tässä Nitan runossa kiteytyy hyvin Theraplayn sanoma. Theraplayn muisteloruno: Nyt kun muistelen sitä aikaa... Aikaa yhdessä nuo muutamat viikot. Niihin mahtui paljon. Ne viikot korvasivat paljon menetettyä lapsuutta. Nyt kun niitä hetkiä muistelen, katseeni kääntyy häneen, joka on minulle rakas ja tärkeä. Häneen, joka pitää huolta ja kasvattaa maltilla. Ne muutamat viikot kasvattivat välillemme siteen, jota ei riko arki eikä juhla eikä mikään, mikä eteemme tulee. Läheisyys ja tiivis yhdessäolo teki ihmeitä pieniä, jotka kasvaa ja kantaa läpi elämän. Theraplay-sana, joka kuvastaa minul le alkuun pääsemistä ja tutustumista häneen, joka välittää ja on aina lähellä, kun häntä eniten tarvitsen. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhumassa seminaariyleisölle nuoruusikään liittyvistä ongelmista. Nuoren kohtaamisen haasteet kouluyhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille NUORI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA SOS-LAPSIKYLÄN nuorisokodilla vietettiin teemapäivää aurinkoisessa kevätsäässä 15. huhtikuuta Päivän aiheena oli Nuoren kohtaamisen haasteet kouluyhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille nuori lastensuojelun asiakkaana. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa erityisopettaja, kansanedustaja Tuula Peltonen valotti teemaa lainsäädännön ja koulun näkökulmasta. Päivän pääpuhuja, Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tarkasteli aihetta nuoruusikään liittyvien tavanomaisten kuohujen ja vaikean oireilun näkökulmasta. SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola puolestaan pohti syitä siihen, miksi nuorten osuus kodin ulkopuolelle sijoitetuissa kasvaa. Teemapäivään osallistui ilahduttavat nelisenkymmentä sosiaali- ja opetustoimen työntekijää lähikunnista sekä joukko keskustoimiston ja nuorisokodin henkilökuntaa. Päivän päätteeksi vieraille tarjoutui mahdollisuus tutustua uudistuneen, helmikuun alussa kaksiosastoisena aloittaneen nuorisokodin remontoituihin tiloihin ja toimintaan henkilökunnan opastuksella. TEKSTI: ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA, NUORISOKODIN JOHTAJA KUVA: JUKKA VEHKALA TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: ANNA SAVELA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Kylillä kerrotaan Muutoksen tuulia Tapiolassa TAPIOLAN SOS-LAPSIKYLÄ on perustanut yhdistyksen ensimmäiset satelliittikodit. Joutsen-koti, joka tähänkin asti toimi varsinaisen kyläalueen ulkopuolella, muutti helmikuussa Nastolaan reilun 100 km:n päähän lapsikylästä. Joutsen-koti toimii Mimmu ja Hannu Jääskeläisen omassa kodissa perinteisen lapsikyläkodin tavoin. Kodin lapset olivat halukkaita muuttoon ja siihen saatiin myös heidän kotikuntiensa suostumus. Huhtikuussa käynnistyi perhekoti Matinkylässä, vajaan 10 km:n päässä Tapiolan lapsikylästä. Perhekodin vanhemmat eivät ole työsuhteessa lapsikylään, vaan heidän saamastaan palkkiosta, kulukorvauksesta ja muusta tuesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Sijoituksista ja sijoituksen aikaisesta tuesta vastaa Tapiolan lapsikylä. Kotiin voidaan sijoittaa 4 6 lasta. Ensimmäiset sijoitukset tehtäneen kevään aikana. Yhdistyksen tavoite monipuolistaa toimintaansa on kiirinyt myös Tapiolan lapsikylän toiminta-alueelle. Alkuvuodesta pystyimme tarjoamaan ensimmäisen paikan kylän ulkopuolelta tulevalle nuorelle asumisharjoittelussa. Parhaillaan työstämme ensimmäistä tukiperhesijoitustamme samoin kuin vanhemman ja lapsen sijoittamista lapsikylään. TEKSTI: SOINTU MÖLLER, KYLÄNJOHTAJA KUVA: MIMMU JA HANNU JÄÄSKELÄINEN Joutsen-satelliittikoti Nastolassa KIINNOSTAISIKO SINUA? SIJAISVANHEMMUUS LAPSIKYLISSÄ TAI KORTTELIKODEISSA Etsimme sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja palkitsevaa lastensuojelutyötä. Tehtäviin on jatkuva haku. Lisätietoja tehtävistä antavat korttelikotien hankevastaava Jukka Kotkavuori, puh ja kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, puh SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 Uutisia maailmalta Tunteet kuviksi -työpaja Kochin SOS-lapsikylän nuorten kanssa Intiassa Vietin helmikuun Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan residenssissä Intian Kochissa. Siellä oloni aikana yksi projekteistani oli Tunteet kuviksi -projekti paikallisen SOS-lapsikylän nuorten kanssa. KOCHIN SOS-LAPSIKYLÄN nuoret ovat orpoja tai heidän kotiolonsa ovat puutteellisia ja sen tähden he asuvat lapsikylässä. Tunteet kuviksi -työpaja on yhteisötaidetta, joka antaa mahdollisuuden löytää uuden ilmaisukanavan tunteille. Tarkoituksenani oli vetää työpajajakso helmikuun ajan kylän vuotiaiden nuorten kanssa. Olen vetänyt samankaltaisia projekteja Suomessa, ja kun tieto Intiaan pääsystäni tuli, ajattelin heti haluavani työskennellä sielläkin nuorten kanssa. Lähdin etsimään sopivaa kohdetta ja huomasin että Kochissa, tarkkaan ottaen Aluvan kylässä, on myös SOS-lapsikylä. Otin yhteyttä kylän johtajaan ja hän toivotti minut tervetulleeksi vetämään projektia. Koska kyseessä oli hyväntekeväisyysprojekti eli tarjosin työpajojani ja siihen liittyvät kustannukset ilmaiseksi kylälle, pyysin ennen läh - töäni Suomessa yleisön apua kurssille vaadittavien kameroiden hankkimisessa. Sain kasaan yhdeksän digitaalikameraa kurssia varten. Avun määrä yllätti minut positiivisesti. Saavuttuani Intiaan kävin heti alkutöiksi tutustumassa lapsikylään, joka muodostuu 15 talosta, jokaisessa yksi äiti, ja 115 lapsesta. Kylän äidit ovat kaikki naimattomaksi jääneitä naisia, jotka Intiassa eivät olisi olleet muuten kovin hyvässä asemassa, Jatkuu sivulla 10 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 1. Toiminnan tarkoitus Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Pitkäaikaisten sijaishuollon palvelujen rinnalle yhdistys pyrkii entistä enemmän kehittämään myös lastensuojelun avohuollon palveluja ehkäisemään lasten huostaanottoja ja sijoituksia. 2. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuoden 2010 lopulla julkaistujen tilastojen mukaan vuoden 2009 aikana ensimmäistä kertaa 20 vuoteen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Suomessa ei kasvanut vaan kääntyi hienoiseen laskuun. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut kasvua. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu. Vuoden 2009 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan noin lasta ja nuorta. Kansantalouden kääntyminen kasvuun on lisännyt toiveikkuutta lastensuojelunkin lisäresursointiin. Esitys perhehoitajalain muuttamisesta annettiin vuoden lopulla eduskuntaan. Lain uudistamisen tavoitteena on perhehoidon houkuttelevuuden lisääminen, toimintamallien porrastaminen, laadun lisääminen sekä toimeksiantosuhteinen lomitus. 3. Yhdistyksen toiminta SOS-Lapsikylä ry:n keskeisin strateginen toiminta-alue on lastensuojelun piirissä olevien lasten ja perheiden auttaminen ja edunvalvonta. Lasten ja perheiden auttamiseksi yhdistys tuottaa erilaisia avo- ja sijaishuollon palveluja, kuten esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisöllisesti tuettua perhehoitoa. Toimintavuonna lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja palvelujen piirissä olevien lasten määrä kasvoi erityisesti avohuollossa. Perhekuntoutus aloitettiin uutena toimintamuotona vuoden lopulla ja vuonna 2011 on tarkoitus mallintaa ja edelleen laajentaa toimintaa kaikkiin 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄ RY:N toimintakertomus vuodelta 2010 toimipisteisiimme. Alueellisen näkyvyyden lisääntyminen vaikutti myös uusien sijoitusten ja avohuollon tukitoimien määrän kasvamiseen. Hoitovuorokausihintoihin ei tehty toimintavuonna korotuksia. Yhdistyksen uusien toimintamallien kehittäminen ja laajentaminen on tapahtunut olemassa olevan henkilökunnan voimin. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen merkitsee jatkossa myös uusien osaajien rekrytointia. Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne: lapsia ja nuoria palveluiden piirissä kaikkiaan 224, joista avohuollon tukitoimin tuettuja 43 (19) sijais- ja jälkihuollossa 176 (174) hoitovuorokausia (55 182) ja keskimääräinen hoitovuorokausikulu oli 164,41 euroa. Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamistoiminnan strategiatyö aloitettiin. Tavoitteena on saada se osaksi suunnitelmallista jatkuvaa toimintaa, johon suunnataan myös resursseja kansainvälisen järjestön linjauksien mukaisesti. Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista. 4. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2010 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio (erosi hallituksen jäsenyydestä ), Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet mm. yhdistyksen strateginen suunnittelu vuosille , taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2011, lapsikylävanhempien sijaisten uusi työsopimusmalli, nuorisokodin osastointi, toimikuntien perustaminen vuodelle 2011 sekä korttelikotitoiminnan kehittämistä koskevat päätökset.

11 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 5. Jäsenistö Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 95 (108) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei liittynyt uusia jäseniä. 6. Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö jakautui kasvatus- ja hoitotyössä toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Kasvatus- ja hoitotyössä toimi lapsikylävanhempia, lapsikylävanhempien sijaisia ja ohjaajia. Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 7 449,0 t (7 623,3 t vuonna 2009). Henkilöstön keski-ikä oli 47 (46) vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,5 (8,6) vuotta. Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus oli 151,4 (159). 7. Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli ,74 euroa ylijäämäinen ( ,64 euroa ylijäämäinen vuonna 2009). Tulos oli euroa budjetoitua parempi. Maksuvalmius SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius parani tilikauden aikana merkittävästi varsinaisen toiminnan alijäämäisyyden pienennyttyä. 8. Tulevaisuuden näkymät Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus, ja korttelikodit vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Korttelikotien yhteyteen tuleva palvelukeskus ja ensimmäiset korttelikodit on määrä avata Tampereella vuonna Yhdistyksen toimipisteiden rakennuskantaan kohdistuu runsaasti korjauspainetta kuluvalla vuosikymmenellä. Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme Rakastava koti jokaiselle lapselle. Tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa. Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa. Toimintaamme tukevien yksityishenkilöiden ja yritysten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta. Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. SOS-Lapsikylä ry, tuotot 2010 SOS-Lapsikylä ry, kulut 2010 Hoitomaksut 78 % Varainhankinnan tuotot 17 % Vuokratuotot 3 % Toiminta- ja rakennusavustukset 1 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan tuotot 1 % Henkilöstökulut 64 % Käyttömaksut 21 % Kotien hoitomenot 10 % Poistot 2 % Varainhankinnan kulut 2 % Sijoitus- ja rahoitustoi minnan kulut 1 % SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan tuotot 2010 SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan kulut 2010 Testamenttilahjoitukset 73,56 % Lahjoitukset 14,06 % Yritysyhteistyötuotot 8,58 % Kummimaksut, Wien 1,63 % Muut tuotot 1,30 % Kummi- ja kannatusmaksut 0,70 % Jäsenmaksut 0,17 % Testamentteihin liittyvät kulut 37,15 % Mainoskulut 30,70 % Muut varainhankinnan kulut 23,55 % Toiminnan esittely 4,82 % Lehden toimituskulut 3,04 % Vieraanvaraisuus 0,74 % SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Uutisia maailmalta 8 Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä. mutta lapsikylän kautta he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. Lapsikylä oli todella vehreä ja kaunis kokonaisuus, jossa eri uskontokuntien kodit olivat sulassa sovussa sekaisin. Työpajaryhmäni koostui kuudesta tytöstä ja yhdestä pojasta. Työskentelimme kolmena viikonloppuna lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin kolmen tunnin ajan. Yksikään nuorista ei ollut aikaisemmin kuvannut digitaalikameralla, joten jouduimme aloittamaan ihan perusteista. Nuoret kuitenkin oppivat huimaa vauhtia ja jo ensimmäisen päivän aikana pääsimme harjoittelemaan kultaista leikkausta ja symbolien ja värien käyttöä kuvissa. Seuraavien työpajapäivien aikana teimme useita muistelutyöharjoitteita, joissa nuoret kertoivat elämästään, muistoistaan ja unelmistaan. Harjoittelimme lisää kameran teknisiä puolia ja sitä, miten tunne muodostetaan kuvaksi ja miten kuvalla kerrotaan tarinaa. Nuoret miettivät tarinoita omasta elämästään ja unelmistaan ja kuvasivat niitä. He myös yhdessä päätyivät aiheeseen My life Elämäni ja tekivät sen aiheen nimissä 3 8 kuvan sarjan. Aloitimme työpajat aina kertaamalla, mitä olimme edellisellä kerralla oppineet ja tekemällä muisteluharjoitteita ja tarinankerrontaa. Tämän jälkeen nuoret saivat rauhassa kuvata ja luoda uutta materiaalia sarjoilleen ja päivän päätteeksi keräsimme kuvat tietokoneelle talteen ja katsoimme ne yhdessä läpi ja kommentoimme. Viimeiselle ker - ralle minä olin teet - tänyt tulosteet nuor - ten itse valitsemista kuvista ja hankkinut heille pienet vih koset, liimaa, tarroja ja värikyniä. Näillä mate - riaaleilla he loivat kukin itselleen pienen kir - jasen, johon ko kosivat työpajan satoa. Minä tein samanlaisen kirjasen kylän toimistolle, johon keräsin kuvia, joita olin ottanut nuorista, kun he työskentelivät. Viimeisen työpajan lopulla menimme kaikki yhdessä kylän toimis- tolle tapaamaan kylän johtajaa, herra Vipin Dasia. Annoin hänelle ihmisten minulle lahjoittamat kamerat selittäen, että nuoret osaavat nyt käyttää niitä ja ne lahjoitetaan kylän tarpeisiin. Lisäksi luovutimme hänelle tekemäni kirjasen, johon nuoret olivat kirjoittaneet ajatuksiaan työpajasta. Näiden nuorten kanssa työskennellessä yksi asia jäi minulle erityisen vahvasti mieleen: nuorten onnellisuus ja heidän kiitollisuutensa lapsikylää kohtaan. Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä. Muisteluharjoitteiden aikana ja kuvien kautta kuulimme ja näimme monta todella surullista ja traagista tarinaa heidän menneisyydestään, mutta aina he kuitenkin lopuksi sanoivat, että lapsikylä muutti heidän elämänsä ja nyt heillä on kaikki niin ihanan hyvin. Tämä osoittaa mielestäni taas ker - ran sen, että yhteisössä se voima piilee. Ilman todella loistavaa SOS-yhteisöä Suomessa ja Intiassa, ja välittäviä ihmisiä Suomessa, minun ei olisi ollut mahdollista järjestää tätä työpajaa. Ja ilman SOS-lapsikylän tarjoamaa kotiyhteisöä nämä nuoret eläisivät edelleen oloissa, joita emme halua edes kuvitella. TEKSTI JA KUVAT: ANNUSKA DAL MASO Laajempi kertomus ja lisää kuvia työpajasta löytyy osoitteesta wordpress.com (englanniksi) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 ÄITI AUTTOI TEKEMÄÄN UNELMISTA TOTTA Nyt jo yli 30-vuotias Janet Ndugu muutti 7-vuotiaana Nairobissa, Keniassa sijaitsevaan Buru Burun SOS-lapsikylään, koska hänen molemmat vanhempansa olivat kuolleet. Buru Burun lapsikylä avattiin vuonna 1975 ja Janet ja hänen kaksi pikkuveljeään olivat ensimmäiset asukkaat kylän talossa numero 14. KAIKKI OLI outoa meille, muistelee Janet. Täysin uusi elämäntapa. Ujostelin, varsinkin kun puhuin vain kambaa (paikallinen kenialainen kieli) ja kaikki muut puhuivat swahilia. En ymmärtänyt mitä he sanoivat. Äitini, Mama Frances, opetti minulle päivittäin vähän swahilia. Pidin häntä aluksi ankarana ja vakavana, mutta jo parissa päivässä vakuutuin hänen olevan todella kiltti ihminen. Olin välillä varmasti todella ärsyttävä, mutta hän ei koskaan menettänyt malttiaan kanssani. Virheistä oppii Janet uskoo, että Mama Francesin kärsivällisyys oli yksi hänen parhaista piirteistään. Niitä tosin oli muitakin. Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi, mikä on erityisen tärkeää, kun lapsi tulee teini-ikään ja muutokset ja konfliktit ovat osa arkipäivää, Janet selittää. Äitini ei koskaan ollut tunkeileva. Hän ymmärsi, että murrosikäisenä tarvitsin yksityisyyttä ja omaa tilaa. Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13 11

14 Uutisia maailmalta 8 Hän antoi minun tehdä virheitä ja op - pia niistä, mutta hän myös asetti rajoja, mikä kertoi siitä, että hän välitti ja rakasti, ja että hyvinvointini oli hänelle tärkeää. Janet sanoo oppineensa äidiltään, ettei haasteita pidä koskaan paeta. Hän opetti minut olemaan vahva, rehellinen itselleni, ja etten saa antaa muiden pompotella minua. Toisaalta opin myös ottamaan muut huomioon, osoittamaan myötätuntoa ja rakkautta. kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä tahansa. Kunpa voisin kertoa hänelle Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana, mutta löytää aina aikaa koulupukujen ompelemiselle SOSlapsikylän lapsille. Mama Frances menehtyi vuonna 2009 ja Janet kertoo kaipaavansa häntä. Me puhuimme toisillemme kaikesta. Senkin jälkeen kun Mama Frances oli jäänyt eläkkeelle, minulla oli tapana matkustaa hänen kotikyläänsä tapaamaan häntä jutellakseni hänen kanssaan. Jos äitini olisi vielä elossa, kertoisin rakastavani häntä, ja että olen kiitollinen siitä, miten hän kasvatti minut. SUOMENNOS: JUKKA MYLLYNIEMI KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI Lahjakkuuden löytäminen Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana ja sanoo olevansa kiitollinen äidilleen urastaan, ja siitä miten hän kasvatti Janetia SOS-lapsikylässä. Olen aina ollut luova, Janet kertoo. En voinut sietää matematiikkaa kou - lussa enkä nähnyt itseäni toimistotyöntekijänä istumassa pöydän ääressä kirjoittamassa. Äitini huomasi lahjakkuuteni: hän sanoi, että minulla on tyylitajua ja silmää muodille. Äiti luotti Janetin kykyihin, ja yhdessä SOS-lapsikylän kanssa hän järjesti Janetin tekstiilikouluun. Kahden vuoden opintojen jälkeen Janet oli suorittanut tutkinnon, ja hän siirtyi työharjoitteluun SOS-lapsikylän ammattiopintokeskukseen. SOS-lapsikylän ammattiopintokeskus, joka avattiin vuonna 1985, sijaitsee kilometrin päässä Nairobin SOS-lapsikylästä. Koulussa opetetaan puu- ja sähkötöitä, vaatesuunnittelua, ravitsemusoppia ja tietojenkäsittelyä. Vuoden päästä minut hyväksyttiin yliopistoon Nairobissa, ja SOSlapsikylä maksoi lukukausimaksuni, jotta pystyin kehittämään taitojani entistä pidemmälle, Janet muistelee. SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä tahansa SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 ILOISIA HETKIÄ KUMMILAPSEN SEURASSA THAIMAASSA Syyskuussa 2010 täytin pyöreitä vuosia ja työnantajani muisti minua erittäin mieleisellä lahjalla, matkalla Thaimaahan, kohteena Bangkok ja Samui. Jo aikaisemmin Thaimaasta kummilapsen hankittuani olin haaveillut mahdollisuudesta tavata hänet. JO KOTIMAASSA valmistauduin matkaan hankkimalla tuliaisiksi vauvanuken, josta olin saanut vinkin kylän edustajilta tiedusteltuani, mikä olisi mukava tuliainen kummitytölleni. Perillä Bangkokissa, Bangpoon SOS-lapsikylässä kylän apulaisjohtaja Mrs. Wilailak Akkakosol otti meidät ystävällisesti vastaan. Hän kertoi meille hiukan Thaimaan SOS-lapsikyläjärjestön historiaa ja esitteli paikallista toimintaa. Ihastelin lapsikylän siistiä ympäristöä ja ihania pikkutaloja. Näitä taloja oli kylässä kaiken kaikkiaan kymmenkunta ja jokaisessa talossa oli keskimäärin kymmenen lasta sekä yksi lapsikylä-äiti. Kylä näytti avaralta ja oli vaikea kuvitella, että siellä asusti niin monta asukasta. Lisäksi kylän laidalla oli isoäitien talo, jossa jo eläkkeelle siirtyneet kylän äidin asustivat. Mielestäni oli ihanaa, että lapsilla oli mahdollisuus tavata myös vanhempaa sukupolvea normaalin asumisensa yhteydessä. Nuorimmat lapset, kuten kummityttöni Jan, viettivät päivän päivähoitotalossa. Lapsikylässä annettiin myös esiopetusta koulua varten ja isommat lapset kävivät kylän ulkopuolella koulua. Nuoret asustivat jo yliopiston kampuksella ja kävivät vain vierailulla lapsikylässä. Pääsimme kummityttöni kotitalolle, enkä tiedä kumpaa, minua vai Jania, jännitti enemmän ensimmäinen tapaamisemme. Tervehdin kummityttöäni ja talossa olevaa naapurin äitiä, sillä Janin äiti oli työssä, eikä voinut tavata meitä. Paikalla oli myös Janin pikkuveli. Ojensin tuliaiset Janille, joka innostuneesti alkoi avata pakettia ja pienellä avustuksella paketista saatiin kuorittua vauvanukke, jota heti alettiin vaatettaa ja hoitaa. Olin myös hankkinut Suomesta lasten heijastinliivit ja muutaman heijastimen, jotka annettiin kylän lasten käyttöön. Heijastinliivit olivat kuulemma erittäin paljon poliisin heijastinliivin näköiset, joten kylässä alkoivat liikennepoliisileikit. Kylässä saamamme herkullinen välipala: sticky rice with mango vei kielen mennessään! Oli parhaillaan mangon paras satoaika ja talon pihalta sai poimia tuoreita mangoja suoraan puusta. Pihalla kasvoi myös banaanipuita. Lapsetkin rentoutuivat ja leikkivät omia leikkejään, kun aikuiset eivät enää kyselleet heiltä kaikkia asioita. Jan esitti meille hienon hula-hula-vannenäytöksen ja sen jälkeen keskittyi hoitelemaan uutta nukkeaan pikkuveljensä kanssa. Oli mukava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti, sillä kuulimme pientä keskustelua, kumpi sitä vauvaa nyt oikein hoitaa. Päätimme vierailumme, kun huomasimme, että päiväuniaika lähestyi. Lähdimme iloisina ja tyytyväisinä takaisin hotelliimme, mukanamme kaunis kukkaseppele ja oikein hyvä mieli näiden lasten puolesta, jotka ovat hyvin etuoikeutetussa asemassa päästessään SOS-lapsikylän suojiin. Entistä paremmalla mie - Oli mukava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti. lellä lähetän pienen kuukausilahjoitukseni tukeakseni kylän toimintaa. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI PÖYHÖNEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15 13

16 Tukeminen Lotus Soft Embon avulla saniteettitiloja SOS-Lapsikylän korttelikoteihin Tampereelle SOS-LAPSIKYLÄ on saanut Tampereen korttelikotiprojektin yhteistyökumppaniksi maailman johtavan pehmopaperintuottajan, Georgia-Pacificin. Yhtiö tukee Lotus Soft Embo -tuotemerkkinsä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia tekemällä lahjoituksen Tampereelle perustettavien SOS-Lapsikylän korttelikotien rakentamiseen. Lahjoitus kohdistetaan nimenomaan lapsille ja nuorille sopivien saniteettitilojen rakentamiseen. Halusimme kohdistaa lahjoituksemme juuri suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja luotettavan kodin. Onkin hämmästyttävää, että Suomessa jopa lasta asuu oman kotinsa ulkopuolella ja lasta tarvitsee lastensuojelupalveluja, kertoo Georgia-Pacificin Category Manager Maria Mäkelä. Lotus Soft Embo -wc-paperi on Suomen ostetuin wcpaperi ja ollut arjen luotettava kumppani jo 30 vuoden ajan. SOS-Lapsikylän korttelikoteja tukevaan kampanjaan voi osallistua ostamalla kampanja-aikana maalis-toukokuussa 16 rullan Lotus Soft Embo -kampanjapakkauksen. Tuote on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. Ratos tukemaan suomalaista lastensuojelutyötä RUOTSALAINEN pääomasijoitta ja - konglomeraatti Ratos ja sen perustajasuku ovat lähes 145-vuotisen historiansa aikana olleet aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Yrityksen perustajien kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja pyrkimys vaikuttaa niihin muodostavat tärkeän osan Ratoksen yrityskulttuuria. Olemme pyrkineet sopeuttamaan yhteiskuntavastuumme niin historiaamme kuin omistajiemme, työntekijöidemme ja ympäristömme meille tänä päivänä asettamiin odotuksiin. Koska yrityksellämme ei ole omaa tuotantoa, emmekä myöskään myy tuotteita tai palveluita, olemme päättäneet pidättäytyä tavanomaisesta sponsoroinnista. Sen sijaan olemme valinneet muutamia projekteja niissä Pohjoismaissa, joissa toimimme, tavoitteenamme, että lahjoitetuilla varoilla on mahdollisimman suuri vaikutus. Edellytyksenä tuettaville projekteille on, että varat käytetään yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien, mieluiten lasten ja nuorten hyväksi. Ratos on toiminut Suomessa jo pitkään ja tällä hetkellä meillä on kol - me suomalaista kohdeyritystä: GS- Hydro, Midisize sekä Finnkino. Tämän vuoksi meistä on tärkeää kantaa aktiivisesti yhteiskuntavastuuta myös Suomessa. Kartoitettuamme mahdollisia kumppaneita päädyimme SOS- Lapsikylään ja valitsimme tuen kohteeksi järjestön korttelikotihankkeen Tampereella. Mielestämme SOS-Lap - sikylä on tehokas, luotettava ja tarpeellinen organisaatio. Järjestön toiminnalla on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Meistä on tärkeää olla tukemassa suomalaisia lapsia parempaan elämään ja odotamme innolla alkanutta yhteistyötä. CLARA BOLINDER-LUNDBERG, CHIEF BRAND OFFICER, RATOS Clara Bolinder- Lundberg SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 MAINOSLAHJA-TEAM mukana tekemässä hyvää MAINOSLAHJA-TEAM on perheyritys, joka tuottaa asiakkaidensa tarpeisiin laadukkaita mainos- ja liikelahjoja, menekinedistämistuotteita sekä näihin liittyviä palveluratkaisuja. Olemme aloittaneet viime syksynä yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa. Tavoitteenamme on haastaa asiakkaitamme mukaan tukemaan tärkeää lastensuojelutyötä ja olla tekemässä yhdessä hyvää. Olemme lisäksi varanneet muutaman tuotteen, joiden myyntituotosta osa lahjoitetaan SOS- Lapsikylälle, kertoo Mainoslahja- Teamin toimitusjohtaja Jarmo Sinisalo. Vuoden loppuun mennessä kerätty potti käytetään pääasiassa "Äidin syli" -viikonloppujen mahdollistamiseksi SOS-lapsikylissä asuville, huostaan otetuille lapsille. Viikonloppujen tarkoituksena on mahdollistaa lapsille tärkeää, kahdenkeskistä aikaa yhdessä lapsikylävanhempansa kanssa. SOS-Lapsikylä mukaan Maailma kylässä -festivaaleille Maailman kulttuurit kohtaavat Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Koko perheen ilmaisfestivaali Maailma kylässä tarjoaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin. Maailma kylässä on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa ilmaiseksi. Myös SOS-Lapsikylä on tänä vuonna mukana tapahtumassa. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! TULE MUKAAN TUKEMAAN TULE SÄRKÄNNIEMEEN Kansainvälistä perheiden päivää vietetään vuosittain toukokuun 15. päivä. Tänä vuonna SOS-Lapsikylä juhlistaa perheiden päivää Särkänniemen Elämyspuistossa. Perheen pienimmille on luvassa ohjelmaa klo Esiintymässä ovat mm. Tohtori Orff ja Herra Dalcroze, Mimi ja Kuku sekä Pirkanpojat. Mukana menossa myös Herra Hevisaurus ja Louhikäärme. KUVA:Särkänniemen Elämyspuisto Merkitse päivä kalenteriisi ja lähde sinäkin koko perheen voimalla mukaan tekemään hyvää! Särkänniemi on SOS-Lapsikylän tukija vuosina ja osa Särkänniemen perheiden päivän tuotosta luovutetaan SOS-Lapsikylän Tampereen kortteli kotihankkeeseen. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17 15

18 HYVÄT HETKET TEKEVÄT PERHEEN Puhtaat lakanat, iltasatu, astioiden kilinä sunnuntaiaamuna ovat kaikki niitä hyviä hetkiä, joita muistamme lapsuudestamme, jotka vahvistavat yhteenkuulumisen tunnettamme. Nämä hetket tekevät perheen. Toukokuun 15. päivänä vietämme kansainvälistä perheiden päivää, josta YK:n yleiskokous päätti vuonna Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla. On luonnollista, että juuri SOS-lapsikyläjärjestö on valinnut omaksi juhlakseen perheiden päivän. Järjestö on auttanut lapsia kasvamaan perheessä jo vuosikymmenten ajan. SOS-lapsikyläjärjestön ajatuksena on, että lasten tulisi saada kasvaa perheessä, joka voi auttaa lasta hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Perheessä lasta suojellaan ja lapsi saa nauttia yhteenkuulumisen tunteesta. Hyvää perheiden päivää Kuulumisia-lehden lukijoille. Aija Rikala päätoimittaja Mirka (13 v.) toivottaa taideteoksellaan Kevät iloisia kevätpäiviä kaikille! SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ Suomessa: Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 /kk Haluamasi kertalahjoitus Merkkipäivä- ym. keräys Testamentti Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökohtaista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaaksesi lahjoituk sesi käsittelyä. Ulkomailla: Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 /kk Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä - sääti ölle, Nordea Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh tai täytä kummilomake verkkosivuillamme Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. SOS-Lapsikylä tarjoaa yrityksille erilaisia tapoja tukea toimintaa: Yrityskumppanuus: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yh dessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummius: Yrityskummius on määritelty kolmelle eri tasolle riippuen yrityksen lahjoittamasta summasta. Kummisopimus tehdään vuosittain, mutta myös yrityskummi voi halutessaan sitoutua pitkäaikaisempaan yhteistyöhön. Kertalahjoitus: Kertalahjoitukset toimin taam me ovat myös tervetulleita. Tällaisen lahjoituksen kimmokkeena voi olla esim. joulutervehdys, merkkipäivämuistaminen tai tuotekampanja. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19 17

20 TULE VAPAAEHTOISEKSI Lastensuojelun tarve kasvaa kotimaassamme jatkuvasti. Vapaaehtoisena voit auttaa. SOS-Lapsikylä ottaa osaa useisiin tapahtumiin kuluvana vuonna. Tapahtumiin kaivataan jatkuvasti lisää uusia auttavia käsiä ja hymyileviä kasvoja. Tarvitsemme muun muassa: ESITTEIDEN JAKAJIA & LIPASKERÄÄJIÄ Tule rohkeasti mukaan! Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta: MAKSAJA BETALAREN Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TILISIIRTO. GIRERING Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Allekirjoitus Underskrift Nordea OP-Pankki Sampo Pankki SOS-LAPSIKYLÄ RY Meritullintori 3, Helsinki IBAN Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään yhteystietosi. Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme. Viitenumero Ref. nr BIC Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förfallodag Euro 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Pesonen Arto Sivu 1 Kantolanpolku 98. LASKU FAKTURA Säimen Metsäliitto Osuuskunta. osoite Lappeenrannan hankintapiiri

Pesonen Arto Sivu 1 Kantolanpolku 98. LASKU FAKTURA Säimen Metsäliitto Osuuskunta. osoite Lappeenrannan hankintapiiri Pesonen Arto Sivu 1 Kantolanpolku 98 LASKU FAKTURA 58360 Säimen Päivämäärä Datum Laskun numero Fakturans nummer 0505815292 2.11.2017 2983 arto.pesonen@koneurakointipesonen.fi Viitteenne Er referens Metsäliitto

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU PL 1, 00061 ELISA OY YRITYS AB PL 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU 1 (5) Laskun numero 90100000000 Eräpäivä 10.09.2012 Päiväys 26.08.2012 Viitenumero 90 10000 00000

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 InvoiceTypeText 1 / 2 SellerOrganisationName[2] SellerPartyDetails/SellerOrganisationName[3] SellerPartyDetails/SellerOrganisationDepartment[1] SellerStreetName SellerPostCodeIdentifier SellerTownName

Lisätiedot

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 SellerOrganisationName[2] SellerPartyDetails/SellerOrganisationName[3] SellerPartyDetails/SellerOrganisationDepartment[1] SellerStreetName SellerPostCodeIdentifier SellerTownName 1] 2] ls/invoicerecipientstreetname[1]

Lisätiedot

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Profiam Sosiaalipalvelut Oy Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ 4 S uomessa ainakin joka kymmenes lapsi kasvaa ilman riittävää huolenpitoa. SOS-Lapsikylä taistelee sen puolesta, että yhä useampi haavoittuvassa asemassa oleva

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut JÄSENTIEDOTE 2/2014 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen: Seuran vaalikokous 2014 Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n sääntömääräinen ja kaikille jäsenille avoin vaalikokous pidetään Otaniemessä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Metsäpirtin Peltosten sukuseura ry Jäsenkirje 1_2009 www.sukuni.fi/peltonen/

Metsäpirtin Peltosten sukuseura ry Jäsenkirje 1_2009 www.sukuni.fi/peltonen/ Jäsenkirje 1_2009 :llä on ilo kutsua sinut ja perheesi sukumme yhteiseen juhlaan ja varsinaiseen sukukokoukseen lauantaina 8.8.2009 Raisioon www.raisio.fi Juhla- ja kokouspaikkana Huhkotalo, Lukkarlantie

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Rakenteiden Mekaniikka lehden 50-vuotisjuhlaseminaari

Rakenteiden Mekaniikka lehden 50-vuotisjuhlaseminaari Jäsentiedote 04.04.2017 JÄSENTIEDOTE 1/2017 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Seuran vuosikokous 2017 Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje TILISIIRTO-OPAS maksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje 26.8.2014 1 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo 1. Saajan tilinumero... 3 2. Saaja... 3 3. Maksaja...

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot