02 KOTITILALTA 2014 TEEMA: LIHA-ALAN ASIANTUNTIJAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "02 KOTITILALTA 2014 TEEMA: LIHA-ALAN ASIANTUNTIJAT"

Transkriptio

1 02 KOTITILALTA 2014 STÄMEN MAITOTILALLA RUOTSISSA KOHTI PAREMPAA KILPAILUKYKYÄ TEEMA: LIHA-ALAN ASIANTUNTIJAT

2 SONNI- H U UT O K A UPP A Hyvät karjanaiset ja miehet, Sonnihuutokauppa lähestyy. HKScanin perinteinen Sonnihuutokauppa järjestetään Tammelassa. Kuukausiseurannassa on ollut lähes 300 aberdeen angus-, charolais- ja herefordsonnia. Pysy kehityksen harjalla, panosta laatusonniin. Tarjolla on tänä vuonna ennen näkemättömän kiinnostava sonnivalikoima. Nähdään la Tammelassa! Ajo-ohje tapahtumapaikalle: Valtatietä 10 Forssasta Hämeenlinnan suuntaan n. 23 km. Vasemmalle Urjalaan n. 7 km. Opastus perille. Lisätietoja: Juhani Numminen Tuotantoneuvoja

3 ASIANTUNTIJUUS VELVOITTAA HKScan uusi yritysilmeensä helmikuussa. Muutoksen ydinviesti on, että yritys on liha-alan osaaja ja asiantuntija koko pitkän lihaketjun osalta. Lupaus on kova. Olemmeko me ketjun alkupäässä väittämän arvoisia? HKScan on viime vuosikymmeninä panostanut merkittävästi alkutuotannon osaamiseen ja kehittämiseen. Alkutuotannon osaaminen on ollut yrityksessä arvossa. Aina välillä asiaa on tarkasteltu hyvinkin kriittisesti ja kysytty, onko lihatalon oltava mukana alkutuotannon kehittämisessä ja neuvonnassa vai ei. Vastaus on ollut myönteinen. Olemme perustelleet asiaa sillä, ettei ei millään muulla toimijalla ole hallinnassa koko ketju genetiikasta kulut-uttajan lautaselle. Keräämme tämän ketjun eri vaiheista paljon tietoa, jota käytämme lihatuotannon kehittämiseen sopivasti kansainvälisellä tiedolla ja osaamisella täydennettynä. Olemme myös talona vastuussa siitä, että suomalainen kuluttaja kokee lautasellaan kulinaristisen nautinnon, jonka voi hyvällä omallatunnolla syödä, niin eettisesti kuin ravitsemuksellisesti. Nykyinen tuottajakunta on hyvin ammattitaitoista. He matkustavat paljon ja keräävät ammattia koskevaa tietoa maailmalta. Tämä asiakaskunta asettaa meille suuret vaatimukset, jotka meidän kaikkien tulee pystyä täyttämään. Uskallan väittää, että HKScanin sopimustuottajien tuotanto olisi hyvin erilainen ilman HKScanin käynnistämiä projekteja, kuten Sikatalouden uudet tuulet, tai alkutuotannon kehitysohjelmia, kuten Laatusonni ja Optipossu. Näiden avulla sopimustilat ovat päässeet erittäin hyviin tuloksiin. Teille lukijoille ja sopimustuottajille jää mietittäväksi, miten olemme onnistuneet ja lunastammeko lupauksemme the Nordic meat experts. Aurinkoista kevättä ja menestyksekästä satokautta! ONKO LIHATALON OLTAVA MUKANA ALKUTUOTANNON NEUVONNASSA VAI EI? Olli Paakkala Johtaja, sianhankinta ja tuottajapalvelut BROILERILLE RIITTÄNYT KYSYNTÄÄ Broilerimarkkinoilla vuosi 2013 päättyi kolmen viimeisen kuukauden osalta seitsemän prosentin kulutuksen kasvuun, ja merkit viittaavat kasvun jatkuvan myös alkuvuonna. na. Tammikuun tuotannon aleneminen viidellä prosentilla johtui melko pitkälti kasvujen hidastumisesta. Perinteisesti talven kaamosaika on tuotannossa haasteellista, ja tänä vuonna ei kunnon talvea saatu ollenkaan. Kevät on tätä kirjoitettaessa ennen näkemättömän aikaisessa. Rymättylässä perunaa istutettiin jo maaliskuun alkupuolella. Samanaikaisesti alamme jo odotella grillikauden avajaisia. Kariniemen tuotantoketju on valmiina lämpimään ja hyvään grillikesään! Hyvää kevättä toivottaen, Jarmo Seikola Johtaja, broilerinhankinta ja tuottajapalvelut KOTITILALTA 3

4 / VERKKOVINKIT / LUE LISÄÄ BLOGISTA Uudistuneilla hkscanagri.fi-sivuilla on myös Kotitilalta-blogi. Blogissa HKScan Agrin asiantuntijat kirjoittavat lihantuotantoon ja talouteen liittyvistä aiheista. Mukana on myös ajankohtaisia tapahtumia ja tuloksia. Käy tutustumassa hkscanagri.fi. Ruotsin tuottajille suunnattua blogia voit seurata hkscanagri.se-sivuilta. Sitä kautta voit käydä lukemassa myös HKScanin Ruotsin tuottajille suunnatun lehden. PARHAAT PÄÄSIÄISRESEPTIT Hyvän ruoan ei tarvitse olla vaikeaa valmistaa. Murea porsaan pääsiäispaisti valmistuu kätevästi uunissa ja samalla valmistat helpon vuohenjuusto-perunavuoan ja kastikkeen paistin rinnalle. Kariniemen Pulled Chicken on ihana makeansuolainen kanaherkku, joka hemmottelee makuhermoja makeansuolaisessa kastikkeessa. Se sopii niin riisin kuin salaatin seuraksi. Herkulliset reseptit pääsiäiseksi löytyvät osoitteista hookoo.fi ja kariniemen.fi. UUSI HERKULLISEMPI KANAKEITTIÖ ESITTELYSSÄ Kariniemellä alkaa huhtikuussa uusi, entistä herkullisemman kanakeittiön aika. Maistiaisia tarjoillaan nyt Kariniemen facebook-sivuilla. Samalla kannattaa käydä katsomassa Poppiskuvakisan hauskat otokset ja kertoa, mitkä ovat sinun mielestäsi hauskimpia kevään merkkejä. HKSCAN AGRI KOTITILALTA: JULKAISIJA: HKScan Agri, PL 50, Turku, puh , PÄÄTOIMITTAJAT: Veli-Matti Jäppilä ja Sari Järvinen TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen, TOIMITUSKUNTA: Marja-Leena Dahlskog, Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala, Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola ULKOASU JA TAITTO: Miltton PAINO: Erweko / ISSN X Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 25. PEFC/ HKSCAN AGRI

5 05 KOTITILALTA 2 / PÄÄKIRJOITUS 4 VERKKOVINKIT 6 STÄMEN KOLME TUOTANTOSUUNTAA 10 PORSASTUOTANTO YHDISTÄÄ SUKUPOLVET 13 OSUUSKUNNASSA VAIKUTTAMASSA 14 MARIN KANALASSA HAUDOTAAN IDEOITA 16 HK:N LIHAKOULU KIERTUEELLA 18 MEHEVÄÄ KARINIEMEN KANANPOIKAA 20 MAAILMANLUOKAN LIHANTUOTANTOA 22 HKSCAN UUDISTAA RAKENNETTA 24 KÄSITYÖ VIIMEISTELEE LAATULIHAN 26 KOHTI KANNATTAVAA KASVUA 27 REHUKOLUMNI 28 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 29 SNABBT OCH KORT 30 AJANKOHTAISTA 31 TAPAHTUMAKALENTERI 10 Äijälässä emakoiden keskituotos on huippuluokkaa noin 30 vierotettua porsasta. 14 Kehityspäällikkö Essi Tuomola vierailee Korkeaoja-Nurmon tilalla. 24 Tammisella arvostetaan lihanleikkaajien ammattitaitoa KOTITILALTA 5

6 Stämen tilalla kasvatetaan omat sonnivasikat teuraaksi. Vasikat asuvat ensimmäiset elinkuukautensa igluissa. Jan-Anders Bengtssonilla on päävastuu karjasta. Jalostuksessa kiinnitetään huomiota rakenteeseen, terveyteen ja kestävyyteen. HARRASTUS JA LIIKETOIMINTA SAMASSA PAKETISSA Veljesten Sven-Olof ja Jan-Anders Bengtssonin Stämen tilalla Ruotsissa on kolme tuotantosuuntaa: maidontuotanto, teurassonnien kasvatus ja holsteinjalostus. TEKSTI: NILS JIRSELL, KUVA: LOUISA JIRSELL STÄME LANTBRUKS AB, TAI STÄME HOLSTEIN, kuten tavaramerkki kuuluu, oli ehdolla HKScanin Vuoden 2013 nautatilaksi Ruotsissa. Tämä eniten ääniä saanut ehdokastila voitti palkinnon. Poistolehmät ja maitorotuiset sonnit menevät pääosin McDonaldsille, joka käyttäisi ruotsalaista raaka-ainetta enemmän kuin tällä hetkellä pystymme toimittamaan, kertoo HKScanin Ruotsin naudanhankinnasta vastaava päällikkö Jakob Danielsson. Stämen liikevaihdoksi on budjetoitu tänä vuonna noin 18 miljoonaa kruunua (hieman yli 2 miljoonaa euroa). Siitä 85 prosenttia tulee maidosta, kertoo Jan-Olof Bengtsson. Loppu tulee teuraiden ja eloeläinten myynnistä, jalostuseläin- ja alkiokaupasta sekä EU-tuista. Joten vaikka taloudellisesti katsoen sonnien kasvatuksen ja jalostustyön merkitys on pienempi, tuovat ne tuloja ja auttavat meitä rakentamaan hyvän ja tuottavan lypsykarjan. Ja tietysti on hienoa saada korvaus työstä, josta olemme innostuneita ja joka on meistä todella hauskaa. HKScanin kenttäedustaja Kenneth Persson nimesi Jan- Andersin, Annikan, Pierren ja Sven-Olofin Vuoden nautatila -ehdokkaaksi, koska he ovat menestyneet kolmessa eri tuotantosuunnassa oikeastaan neljässä, kun kasvintuotanto lasketaan mukaan. Minusta on vaikuttavaa, kun tila hallitsee maidon- ja suuren mittakaavan naudanlihan tuotannon ja lisäksi on merkittävä karjanjalostaja. Ei pidä unohtaa, että maidontuotannosta saatavat sonnit ja poistolehmät ovat HKScanille tärkeitä: niistä saadaan suuri osa Ruotsin koko lihantuotannosta. MAIDONTUOTANNOSTA SAATAVAT SONNIT JA POISTOLEHMÄT OVAT HKSCANILLE TÄRKEITÄ. VASIKAT OMISSA KOPEISSAAN Stäme Holstein sijaitsee Laholmin lähellä eteläisessä Hallandissa. Bengtssonin veljesten lisäksi tilalla työskentelevät Jan- Andersin vaimo Annika ja poika Pierre. Jan-Andersilla on päävastuu eläimistä, Sven-Olofilla kasvinviljelystä ja rehuista. Annika vastaa vasikoista, ja Pierre työskentelee jalostuksen, näyttelyiden ja ulkomaan kontaktien parissa. Stämen tilalle tultaessa vastassa on ensin suuri, 310 lypsylehmän navetta sekä toinen iso navetta sonneille. Kaikkiaan tilalla on yli 700 nautaa. Hieman erikoinen näky aukeaa yhden navetan takana: siellä on noin 50 iglua vasikoille. Ruotsissa nämä eivät ole niin tavallisia, mutta niillä on useita etuja, Annika sanoo. Ensinnäkin niiden ansiosta pystytään laajentamaan ensin vähitellen, kunnes tulee aika rakentaa vasikoille isompi kasvatushalli. Kojuissa vasikoilla on myös hyvä alkuympäristö: paljon raitista ilmaa ja oma rauha. Ensimmäisen vuorokautensa vasikka on emän kanssa ja imee ternimaitoa. Jo vuorokauden kuluttua se siirretään vasikkakarsinaan, jossa se saa emänsä maitoa vielä kolme päivää. Sen jälkeen sille annetaan tavallista maitoa. Vasikat viettävät igluissa viikkoa, minkä jälkeen ne siirretään vasikkanavettaan noin kymmenen vasikan ryhmiin. Olemme oppineet, että vasikka kannattaa erottaa emästään jo päivän vanhana. Jos erottaminen siirtyy pidemmälle, lehmän on aluksi vaikea olla ilman vasikkaansa, Jan-Anders lisää. TAVOITTEENA HYVÄT TEURASRUHOT Sonnivasikoiden kasvatus on Stämen Holsteinissa tärkeää toimintaa. Vuosittain HKScanille toimitetaan teurassonnia. Sonnien teurasikä on noin 16 kuukautta, ja niiden tuoma tili on noususuunnassa. Tänä vuonna tuoton arvioidaan nousevan noin kahteen miljoonaan kruunuun ( euroon). Olemme viime vuosina päätyneet kasvattamaan 6 HKSCAN AGRI

7 TILAFAKTAT: Omistajat: Jan-Anders ja Sven-Olof Bengtsson Viljelyala: 410 hehtaaria Maidontuotanto: 310 lehmää ja uudistuseläimet Naudanlihantuotanto: teurasta vuodessa KOTITILALTA 7

8 Jokainen lehmä ruokitaan yksilöllisesti muutaman viikon ajan ennen teurastusta. sonnivasikat loppuun asti itse, Jan-Anders kertoo. Jalostustyössä varmistamme, että sonneista tulee hyviä teurasnautoja ja ne kasvavat hyvin. Päiväkasvu on 1,1 1,2 kiloa, mikä on maitorotuisille hyvä lukema. Pyrimme jatkuvasti kehittämään työtapoja ja sonnien rehustusta, sillä niistä on vähitellen tullut tilan tuotannossa yhä merkittävämpi tukijalka. Myös poistettavien lehmien loppulihotus tehdään tilalla huolellisesti, jotta ruhot luokittuisivat mahdollisimman hyvin. Jokainen lehmä ruokitaan yksilöllisesti muutaman viikon ajan ennen teurastusta. Meillä on pitkä kokemus yhteistyöstä HKScanin kanssa, kertoo Sven-Olof. Isämme oli aikanaan jäsenomistaja, ja meillä on hyvä kenttäedustaja, Kenneth. Tuntuu turvalliselta viedä perinnettä eteenpäin nyt HKScanin kanssa. Osoitamme kiitokset myös LA Olssonin kuljetusyhtiölle, jonka miehet tekevät erittäin hyvää työtä. Emme näe kehittymisen ja rakentamisen lopettamista vaihtoehtona, sanoo Jan-Anders. Nyt maidosta saa huomattavasti paremman hinnan kuin viime vuosina olemme tottuneet, joten nyt vahvistamme asemaamme ja alamme vähitellen miettiä seuraava askelta yrityksen kehittämisessä. Ehkä uusi lypsyosasto, tai VIP-osasto vastapoikineille saa nähdä mihin päädymme. HOHTOA ELÄMÄÄN JALOSTUKSESTA Jannen ja Annikan poika Pierre kertoo viihtyvänsä tilan töissä. Työhöni kuuluu paljon kansainvälistä yhteydenpitoa sekä oman eläinaineksen kehittämiseen että jalostuseläinten myyntiin liittyen. Jos aion lypsää vielä 50 vuotta, on eläinten oltava totta vieköön huippuhyviä. Tässä yhdistyy tietyllä tavalla työ ja harrastus. Minulle jalostustyö antaa hohtoa elämään. Stämen tilalla seinillä näkyy kuvia jalostuseläimistä ja palkintoja näyttelyistä. Heinäkuun 12. päivänä siellä pidetään eläinhuutokauppa, jossa myydään nelisenkymmentä hiehoa omasta ja kahdesta muusta karjasta. Sekä minä että poikani Pierre olemme hyvin kiinnostuneita jalostuksesta. Tavoitteenamme on hyvin toimivat ja hyvinvoivat eläimet. Kiinnitämme paljon huomioita eläinten olemukseen: niiden tulee olla isoja ja leveitä, jotta ne pystyvät syömään paljon omaa seosrehua. On tärkeää, että myös jalat, utareet ja terveys pidetään jalostustyössä mukana. Nyt odotamme innolla kesän eliittihuutokauppaa, joka kertoo, olemmeko onnistuneet jalostustyössä. Edellisellä kerralla täällä myytiin 44 hiehoa kruunun (lähes euron) keskihinnalla. Mielestämme se on hyvä osoitus eläintemme tasosta. Pierren mielestä on erittäin tärkeää, että lehmien genetiikkaa kehitetään terveyden ehdoilla ja että niiden hoidossa huomioidaan hyvinvointi. Ensimmäiset kaksi tuotosvuotta menevät aina investoinnin takaisinmaksuun, ja vasta sen jälkeen lehmä alkaa tuoda tiliä. Siksi on todellakin tärkeää, että ne ovat terveitä, voivat hyvin ja elävät pitkään. Tapaankin sanoa, että lehmien mukavuus kannattaa. Tarkoitan sillä, että navetat kannattaa rakentaa hyviksi, eikä vain täyttää minimivaatimuksia. Tilalta myydään vuosittain jalostuseläintä yksityisille ostajille. Lisäksi myydään omien lehmien alkioita, ja alkioita myös tuodaan ennen kaikkea USA:sta ja Kanadasta. Meillä on vakiintunut asiakaskunta, joka palaa aina, Pierre kertoo. Useimmiten he tulevat tänne katsomaan ennen kaikkea emää. Jos kyse on alkiotuonnista, esitämme ostajille valokuvia vanhemmista. Maidon hinnan vahvistuminen antaa mahdollisuuden suunnitella seuraavaa investointia. Pierre Bengtssonin tavoitteena on huippuhyvät eläimet. 8 HKSCAN AGRI

9 NTM ON SUOMALAISIA MAIDONTUOTTAJIA VARTEN TEKSTI: MINNA TOIVONEN JA KAISA SIRKKO Faban ja VikingGeneticsin jalostustyö tähtää mahdollisimman hyvään karjanomistajan taloudelliseen tulokseen, summaa jalostusjohtaja Pirkko Taurén viljelijöiden omistaman osuuskunnan suuntaviivoja lypsykarjajalostuksessa. Karjan pitää tuottaa hyvin ja samanaikaisesti pysyä terveenä, hedelmällisenä sekä tuottaa pitkään. Kokonaisjalostusarvo eli NTM kuvaa yhteistä jalostustavoitettamme Pohjoismaissa. Kokonaisjalostusarvon rakentaminen alkaa selvittämällä, miten ominaisuudet periytyvät ja millaiset perinnölliset yhteydet niillä on keskenään. Kokonaisjalostusarvoon valittavan ominaisuuden on oltava taloudellisesti merkityksellinen. Nykyisenlainen NTM on ollut käytössä vajaat 6 vuotta. Yhden NTM-pisteen taloudelliseksi arvoksi on laskettu holstein-rodulla 10,15 euroa ja punaisilla roduilla 9,05 euroa vuotta kohti. Tämä kuvaa sonnin perinnöllisen kapasiteetin arvoa verrattuna keskitasoon eli sitä, kuinka paljon taloudellisesti kannattavampia tyttäriä sonni keskimäärin jättää. Taloudellisia laskelmia varten on selvitetty tuotteista saatavat tulot Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Samoin selvitettiin muuttuvat kustannukset, kuten perusrehujen hinnat, eläinlääkintäkustannukset sekä työmäärän lisääntyminen ja hinta lehmän sairastuessa. TEURASINDEKSIT LIHAKARJALLE Lihakarjalle laskettiin helmikuussa ensimmäistä kertaa kolme uutta teurasindeksiä: teuraspaino, ruhonluokka ja ruhonrasva. Kaikki indeksit korjataan iän suhteen, joten esimerkiksi teuraspainoindeksi kuvaa hyvin eläimen kasvukykyä. Korkea indeksi kertoo hyvästä kasvukyvystä teuraspainoon. Korkea ruhonluokkaindeksi kertoo eläimen periyttävän keskimääräistä korkeampaa luokittumista jälkeläisilleen, kertoo jalostusagronomi Kaisa Sirkko. Rasvaluokkaindeksin tulkinnassa tulee olla tarkkana: korkea rasvaindeksi kertoo, että eläin periyttää jälkeläisilleen keskimääräistä rasvaisempia ruhoja, mikä ei ole toivottavaa. Tämän indeksin tulisi olla jalostusyksilöillä alle sadan tai mahdollisimman alhainen, mikäli tavoitellaan vähärasvaisia ruhoja. Teurasindeksien laskenta on vaatinut pitkällisen tuotekehityksen. Ensimmäiset lihatalot aloittivat tiedonlähetyksen neuvonnan tietokantaan vuonna Viime vuonna tietoa oli kertynyt siinä määrin, että laskenta voitiin aloittaa kuudelle liharodulle eli herefordille, anguselle, charolais lle, simmentalille, limousinille ja highland cattlelle, iloitsee Sirkko. NTM NÄKYY EUROINA KARJASSA Karjassa 120 ayrshirelehmää Noin 40 ensikkoa vuodessa Jalostusvalinnalla saavutetaan +5 NTM-pisteen edistyminen / hiehoikäluokka 1 NTM-pisteen arvo / lehmä / vuosi = 2 x 9,05 = 18,10 euroa 40 ensikkoa x 5 pistettä x 18,10 = euroa / vuosi

10 Äijälän tilalla kahden sukupolven yhteispeli on hiottu toimivaksi. Vastuu maatilayrityksestä on Samulla ja Elinalla, ja Samun vanhemmat Markus ja Raija työskentelevät sikalassa kevyin mielin. Venneri-vauva on kaikkien silmäterä.

11 Kahden polven yhteistyöllä hyvään porsastulokseen Iltapäiväkahvi tuoksuu sikalan viihtyisässä kahvihuoneessa Alavudella. Katto on matalalla, sillä nyt ollaan Äijälän tilan vanhimmassa, vuonna 1935 rakennetussa sikalassa. TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: PEKKA ROUSI PÖYDÄN ÄÄRESSÄ ON KAKSI SUKUPOLVEA siantuotannon osaajia. Raija ja Markus Äijälä sekä Elina ja Samu Äijälä panostavat porsastuotantoon yhteisvoimin. Tilakaupat tehtiin viime kesänä, mutta Samun vanhemmat tekevät edelleen töitä nuorten rinnalla. Lisäksi sikalassa työskentelee kaksi palkattua työntekijää. Emakoita on runsaat 500 sekä välikasvatus ja joitain satoja lihasikoja. Noin 80 prosenttia porsaista menee lihasikalaan Ilmajoelle. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Hannu ja Mari Lahti kasvattivat aikaisemmin myös Äijälän emakonalut, mutta nyt uudistus mahtuu omiin tiloihin. Oma työpanos suunnataan pääasiassa sikalaan. Reilun sadan hehtaarin kylvöt ja ruiskutukset on teetetty urakoitsijalla jo 20 vuotta ja puinti hoidetaan yhteispuimurilla. Lähes kaksi kolmasosaa rehuviljasta ostetaan muualta. Porsastuotanto vaatii työtä ja paneutumista, jos siinä meinaa menestyä, Samu Äijälä perustelee. Vaatimukset lisääntyvät koko ajan. KOKONAISUUS TOIMII Menestyksestä kertoo emakoiden keskituotos, noin 30 vierotettua porsasta vuodessa. Vuosimyynti on porsasta. Samu arvioi tuloksia realistisesti. Vierotettujen määrä kertoo, että kokonaisuus toimii, mutta kehittämistä löytyy silti joka tuotantovaiheesta. Erityishuomiota kiinnitetään tiineytystuloksiin, elävänä syntyneiden määrään, porsaiden kasvuun välikasvatuksessa ja työn käyttöön. Samu tutkii emakoiden tietoja porsimisosastolla. Lappuihin on printattu aikaisempien porsimisten tiedot, ja huomiot uusimmasta pahnueesta täydennetään käsin. Tästä selviää, miten maito on riittänyt. Tunnemme emakkomme ja niiden taustat tarkoin ja hyvin tuottavia pidämme pitkään. Uudistusprosentti on alle 40. Joka viikko porsii noin 25 emakkoa ja porsitusosastot työllistävätkin sikalassa eniten. Vierotuspäivä on maanantai. Valtaosa ryhmästä siemennetään viikonloppuna. Tiineytyksestä emakot siirretään kontrollihuoneeseen, jossa laihtuneet emakot pannaan tehoruokinnalle. Neljän viikon kunnostuksen ja tiineystutkauksen jälkeen ryhmä siirretään joutilashuoneeseen ja kymmenen viikon jälkeen edelleen porsimaan. TARKEMPAA TIETOA VÄLIKASVATUKSESTA Optipossu minin ja maxin uusi tuotantoraportti julkaistaan kesällä. Keskiarvojen lisäksi välikasvattamon tuotantotulokset on rankattu porsaskuolleisuuden ja päiväkasvun mukaan parhaaseen neljännekseen ja kymmenykseen. Raportin käyttöön saanti edellyttää seuraavia toimenpiteitä: laske vieroitettujen porsaiden lukumäärä ja arvioi niiden yhteispaino joka kuukauden viimeisenä päivänä sekä kirjaa ylös kuolleet porsaat. Tallenna nämä sekä porsaiden ja lihasikojen myyntitiedot WinPig-ohjelmaan. Porsaiden jalihasikojen myyntitiedot tulevat myöhemmin sähköisesti suoraan omaan WinPig-ohjelmaan KOTITILALTA 11

12 KEHITYSOHJELMA VIE ETEENPÄIN Kun tuotanto kaksinkertaistettiin vuonna 2008, taloudellisia ja tuotannollisia tavoitteita pohdittiin yhdessä HKScan Agrin talousasiantuntija Juha Levosen kanssa. Ongelmia on ollut, mutta Samun mukaan ne ovat olleet pieniä. Nyt tavoittelemme pientä kehitystä monella suunnalla. Erityisesti työn käyttöä on tehostettava. ÄIJÄLÄT KÄYTTÄVÄT MIELELLÄÄN AIKAA VUGTSIN KANSSA SIKALASSA. Ihailen suurten sikaloiden vetäjiä, jotka pääsevät samoihin tuloksiin paljon meitä pienemmällä työmäärällä, pohtii Samu. Edistymisen työkaluja Äijälät hakevat HKScan Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelmasta. Tuotantoneuvojat Ulla Ketola ja Jan Vugts käyvät tilalla kolmesti vuodessa. Terveystilannetta seurataan verinäytteistä määritettävien vasta-aineiden avulla vuosittain. Optipossun myötä Äijälät alkoivat kiinnittää entistä suurempaa huomiota hygieniaan, eläinten kuntoon ja ensikoiden kasvatukseen. Yhteisiin kokoontumisiin ja luennoille he lähtevät aina mielellään. Asioita pystyy jakamaan toisten kanssa, kun kaikki ovat samassa veneessä ja tosissaan mukana, Samu huomauttaa. Optipossussa tarkastellaan sikalan toimintaa yhtenä kokonaisuutena. Ei kannata miettiä ruokintaa, eläinainesta tai managementia erillisinä paloina, vaan viedä kokonaisuutta eteenpäin vähän kerrallaan, Jan Vugts sanoo. Hän lähtisi keventämään sikalan työmäärää asettamalla tavoitteeksi erojen pienentämisen eläinten välillä. Silloin rutiinit on helpompi hallita. Työtä pitää myös arvioida aika ajoin ja miettiä, tehdäänkö oikeita asioita. TAVOITTEENA TOP 10 Äijälät käyttävät mielellään aikaa Vugtsin kanssa sikalassa. Aina tulee uusia huomioita ja pohdintaa, miten omia työtapoja voisi muuttaa. Toki uusia asioita pitää soveltaa omaan sikalaan. Emme esimerkiksi osta hybridejä, koska olemme tyytyväisiä omaan siksak-uudistukseen. Omien tulosten seuranta on tärkeää. Tavoitteemme on olla parhaiden joukossa. Samu Äijälä pitää tiineytyksen onnistumista ratkaisevan tärkeänä koko tuloksen kannalta. Kaikkeen muuhun pystyy vaikuttamaan myöhemmin, mutta ei syntyneiden määrään. Norjanmaatiainen petrasi aikanaan ratkaisevasti porsasmäärää. Kriittinen vaihe on myös välikasvatus, sillä se vaatii hoidolta ja tuotanto-olosuhteilta paljon. Äijälässä välikasvatusvaiheen päiväkasvu on lähes 500 grammaa. Päivittäisen seurannan pitää olla kunnossa. Jos et tänään huomaa merkkejä, porsas voi huomenna olla kuollut. Olemme tyytyväisiä, kun kuolleisuus välikasvattamossa pysyy alle prosentissa. Tällä hetkellä perheen tärkeimmät kehitystavoitteet liittyvät työmäärän lisäksi työn organisointiin. Meillä on hyvät työntekijät, mutta paljon on tehtävää itselläni vielä johtamisen kanssa. Ja jossain vaiheessa pitää saada vanhemmat pois sikalan töistä, linjaa Samu Äijälä. PORSASTUOTANNON KEHITTÄJÄT PALKITTIIN Samu, Elina, Raija ja Markus Äijälä palkittiin Tuota noin -päivillä onnistuneesta työstä tuotannon kehittämisessä. Tilan tuotantotulokset ovat usean vuoden ajan kuuluneet Optipossu maxi kehitysohjelman kärkeen. Hyvien tulosten takana ovat panostukset eläinten hyvinvointiin ja hoitotoimiin. - Äijälät ovat aktiivisesti ja avoimin mielin osallistuneet koulutuksiin ja ammentaneet uutta tietoa tuotannon kehittämiseen, kiittää tuotantoneuvoja Ulla Ketola. Optipossu maxi Äijälä keskiarvo Vieroitettuja porsaita/emakko/vuosi, kpl 29,5 27,4 Vieroitettu porsaita/pahnue, kpl 12,71 11,63 Emakon elinikäistuotos 69,6 50,9 Lue lisää Optipossutuloksista hkscanagri.fi/blogi Samu Äijälä tuntee tarkoin emakoiden tuotantohistorian. Tässä sikalassa elinikäistuotos on korkea ja uusimisprosentti keskimääräistä pienempi, kertoo tuotantoneuvoja Jan Vugts. 12 HKSCAN AGRI

13 13 YHDESSÄ OSUUSKUNNASSA VAIKUTTAMASSA TEKSTI: SARI JÄRVINEN KUVAT: PASI LEINO JA JARKKO ÖVERSTI LSO Osuuskunnan hallintoneuvosto sai uudet vetäjät, kun puheenjohtajaksi valittiin sianlihantuottaja Jari Mäkilä Oripäästä ja varapuheenjohtajaksi rotukarjankasvattaja Mikko Leikola Lohjalta. JARI MÄKILÄ Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimivan Mäkilän tilalla on 700 emakkoa ja yli lihasikaa. Tilan kehittäminen on aina ollut tärkeä asia hänelle. Tuotantoa on laajennettu suunnitelmallisesti, managementtiä hiottu ja genetiikkaan panostettu yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Tilan kehittäminen edellyttää tuloshakuisuutta ja määrätietoista työskentelyä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, Mäkiä toteaa. Nyt tilalla tuotetaan hybridiporsaita usealle emakkosikalalle. Tuotannosta kolme neljästä myydään porsaana ja loput lihasikana. Viljaa Mäkilä viljelee 235 hehtaarilla. EDUSTAJISTON VAALISSA VALITAAN VAIKUTTAJIA Mäkilän eteenpäin katsova asenne ei koske vain omaa tilaa: hän on ollut LSO Osuuskunnan jäsen vuodesta 1996 ja nyt ollut mukana luotsaamassa osuuskuntaa kohti edustajiston vaalia. Ehdokasasettelu oli ennätyksellisen vilkasta. Osuuskunnan korkeimpaan päättävään elimeen, 30-jäseniseen edustajistoon paikkaa tavoittelee 70 ehdokasta. Naisia ja nuoria on ehdokkaina enemmän kuin edellisissä vaaleissa, mikä on todella hienoa, Mäkilä iloitsee. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus on Sianlihantuottaja Jari Mäkilä jäsentensä lihantuotannon tukeminen ja jatkuvuuden turvaaminen. Tätä tarkoitusta se toteuttaa olemalla suurin omistaja HKScanissa. Jäsenyys edustajistossa antaa näköalapaikan lihantuottajien edunvalvontaan ja mahdollisuuden vaikuttaa lihantuotannon tulevaisuuteen. Siksi jokaisen jäsenen kannattaa äänestää ja vaikuttaa siten myös oman tuotannon tulevaisuuteen. MIKKO LEIKOLA Hallintoneuvoston varapuheenjohtajan Leikolan tila on erikoistunut tuottamaan pihvilihaa. Hereford-karja on laiduntanut tilan mailla kohta 25 vuotta. Tilan juuret ovat kuitenkin paljon syvemmällä: se on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1890 Rotukarjantuottaja Mikko Leikola lähtien. Myös LSO:lla on takanaan 100-vuotinen historia suomalaisen lihantuotannon kehittäjänä. Tilan isäntä on ollut jäsen jo vuodesta Luotettava suomalainen omistaja. Nämä kolme sanaa kuvastavat hyvin nykyistä osuuskuntaamme, Leikola pohtii. ARVOSTUSTA LIHANTUOTTAJILLE Kesällä tilan 60 emolehmää laiduntaa Savijärven rantaniityillä, jotka maanomistajien aloitteesta julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna Karjan kasvatuksen lisäksi Leikola viljelee muun muassa ohraa ja kauraa ja rehumaissia eläimille. Viljeltyä peltoa on vuokramaineen noin 100 hehtaaria. Me elintarviketuottajat edustamme maailman tärkeintä tuotantoalaa. Meidän on syytä olla ylpeämpiä siitä, mitä teemme, ja tuoda se voimakkaasti esille. Yhteistyöllä me kykenemme saamaan työllemme enemmän arvostusta. Tämän päivän lihantuotantoketju on pitkä aina tuotantoeläinten kasvatuksesta hyvään lihaan lautasella. Meillä on suuri vastuu. Tuottajien määrä vähenee, mutta ruokittavia suita on kasvava määrä. Jokaisen on tehtävä työnsä vastuullisesti ja kannettava huoli myös eteen- ja taaksepäin ketjussa. LSO Osuuskunta tarjoaa kaikille ketjussa mahdollisuudet kehittyä, Leikola summaa KOTITILALTA 13

14 MARIN KANALASSA HAUDOTAAN IDEOITA TEKSTI: ESSI TUOMOLA, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PEKKA ROUSI KOKEMÄELLÄ, TUOMAALAN KYLÄSSÄ Mari Korkeaoja-Nurmo ja Mika Nurmo viljelevät Korkeaoja-Nurmon tilaa ja elävät vilkasta lapsiperheen arkea. Tuotantosuuntia on kaksi, broilerin kasvatus ja sianlihan tuotanto. Perheen sisäisessä työnjaossa Mari vastaa siipikarjasta ja tilan paperitöistä, Mika puolestaan sioista ja peltoviljelystä. Marin isä osti 20 peltohehtaarin tilan vuonna Alun perin maat kuuluivat Kokemäen kartanoon, josta tila lohkottiin evakkojen asutustilaksi. 300 lihasian sikala rakennettiin vuonna 1979 ja broilerituotanto aloitettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Nyt peltoa on 68 hehtaaria. Sitä ovat raivanneet niin Marin vanhemmat aikanaan kuin Marikin miehensä kanssa. Viljelykasveina ovat vehnä ja REHUKEHITTÄJÄN TYÖ ANTAA PALJON UUSIA AJATUKSIA. ohra. Aiemmin tuotannossa oli myös paljon tärkkelysperunaa. Yksipuolisen viljanviljelyn haitoilta välttyäkseen tila vaihtelee peltolohkoja naapuritilan kanssa. KAHDEN LAJIN LIHANTUOTANTOA Tuotantoa on kehitetty ja laajennettu vuoroin molemmissa tuotantosuunnissa. Sioille rakennettiin lisää tilaa vuosina 1996 ja Nyt sikapaikkoja Broilerikanala laajennettiin vuonna 1998 nykyisiin mittoihin, ja nyt lintuja on kasvamassa kerrallaan Kahden eri tuotannon kehittäminen rinnakkain tasaa riskejä, sillä lihan hinnat eivät välttämättä mene käsi kädessä, Mari sanoo. Puolisot pitävät arvossa monipuolista tuotantorakennetta, vaikka synergiaa kahden eläinlajin kasvatus ei juuri tuokaan. Marin arvion mukaan tuotanto on siinä mitassa, että seuraavien mahdollisten laajennusten yhteydessä edessä olisi ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen. Kehittäminen ei ole rajoittunut vain oman tilan puitteisiin. Mari on ollut alusta asti mukana myös broilerintuottajien oman rehutehtaan toiminnassa. Satarehu Oy perustettiin kesällä 2007, ja yrityksen osakkaiksi lähti kaikkiaan 30 HK Ruokatalon broilerituottajaa. Tavoitteena oli integroida rehunvalmistus broilerituotantoon. IDEAT HAUTUVAT TILAN TÖISSÄ Mari on opiskellut Viikissä kotieläintiedettä ja valmistunut agronomiksi vuonna Opiskeluaikana olin projektitöissä Rehuraisiossa ja sitten kaksi vuotta alkutuotantoneuvojana Broilertalo Oy:ssä eli nykyisessä HKScanissa. Vuosina 2005 ja 2006 tein HK:n ja Satafoodin hankkeita, Mari kertoo. Oman tilan hoito ei nytkään ole hänen ainoa työnsä, vaan hän työskentelee osa-aikaisesti Satarehun rehuasiantuntijana ja hallituksen jäsenenä. Tehtävät vievät noin kolmasosan hänen työajastaan. Toki rehuasioita tulee mietittyä myös kotitilan töissä. Kanalaansa Mari kuvaakin oikeaksi ideahautomoksi. Rehukehittäjän työ antaa paljon uusia ajatuksia ja tekee broilerikasvatuksenkin paljon kiinnostavammaksi. Siinä pääsee läheltä seuraamaan, miten rehut toimivat ja miten niitä voisi vielä kehittää. Aina kokeilut eivät onnistu, ja tietysti poskelleen menevät kokeet ovat vähän masentavia. Rehukokeiluja tehdään myös muiden osakkaiden tiloilla. Koetoiminta on lähinnä rehujen toimivuuden seuraamista. Vertailevia kokeita tiloilla ei juuri tehdä. Tuottajien omistama Satarehu ei ole täysin hintaoptimoinnin armoilla. Siksi tuotekehityksessä on ehkä ollut helpompaa panostaa rehun ja näin ollen lintujen laatuun sekä rehun toimivuuteen käytännössä, Mari miettii. MONTA RAUTAA TULESSA Satarehun työssä Mari saa nopeasti palautteen rehun käyttäjiltä ja tuntee pysyvänsä ajan hermolla siitä, miten lintu muuttuu. Muutokset konkretisoituvat omallakin tilalla. Broilerituotannon tulosten pääpainona on ollut vuosikausia broilerin hyvinvoinnin edistäminen, kuolleisuuden pienentäminen ja terveyden parantaminen. Tavoitepainoon kasvatuserissä on päästy hyvin, Mari sanoo. Mari on muiden tehtäviensä ohella myös LSO Osuuskunnan hallituksen jäsen. Siihen täytyy löytyä aikaa. Koen luottamustehtävän osuuskunnassa tärkeäksi, sillä haluan osaltani olla vaikuttamassa kotimaisen lihantuotannon kehittymiseen. Oma aktiivinen harrastuselämä antaa energiaa. Vapaa-aikanaan Mari ohjaa zumbaa ja lasten tanhuryhmää sekä juoksee. Työni on todella monipuolista. Se on vienyt minut maailmalle ja kielitaitokin on kehittynyt paljon, Mari Korkeaoja-Nurmo kertoo kehityspäällikkö Essi Tuomolalle. 14 HKSCAN AGRI

15 AVOINTA VIESTINTÄÄ TULOKSISTA HKScan Agri ja rehunvalmistajat kokoontuvat säännöllisesti kolme kertaa vuodessa käymään läpi broilerituotannon tilannetta koko siipikarjan alkutuotantoketjun osalta. Rehutehtaille ja tuottajille toimitetaan kuukausittain vertailu eri rehuilla kasvatettujen broilereiden tuloksista. Eläinaineksen muuttuminen on broilerintuotannossa jatkuva prosessi, jota seurataan tiiviisti. Nopea reagointi jalosteessa tapahtuviin muutoksiin vaatii joskus viikoittaista yhteydenpitoa rehusuunnittelijoiden kanssa. Suurempia muutoksia pohditaan vielä tarvittaessa työryhmissä, joissa ideat hautuvat edelleen. HKScanin broilerineuvonta käy tuotantotuloksia läpi Mari Korkeaoja-Nurmon kanssa aina, kun jotain mielenkiintoista on meneillään. Kokeiluja toteutetaan myös HKScanin aloitteesta. Kasvatuspolven lisäksi myös emopolven rehukehitystyötä tehdään paljon yhdessä KOTITILALTA 15

16 / MAKUPALOJA / HK:n Lihakouluun halukkaita jopa tungokseksi asti TEKSTI: KRISTIINA KASS Miten lihaa käsitellään? Miten paistan pihvini oikein? Mistä tietää lihan oikean kypsyyden? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastaa suosittu HK:n Lihakoulukiertue, joka lähti vuoden lopussa matkaan Helsingistä ja jatkaa lihatietouden jakamista ruuanlaittajille ympäri Suomen aina toukokuuhun asti. 30 PAIKKAKUNTAA ja yli 50 koulutustilaisuutta. HK:n vuosi on alkanut vauhdikkaasti. Viime vuoden lopussa lanseerattu Lihakoulu on vetänyt väkeä ympäri Suomen järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Lihakoulussa alan ammattilaiset opettavat kuluttajia käsittelemään ja valmistamaan lihaa oikein. HK:n asiakasmarkkinointipäällikkö Laura Lindström on ollut yllättynyt Lihakoulun suuresta suosiosta. Koulutusiltoihin halukkaita osallistujia on ollut jopa kymmenkertaisesti paikkoihin nähden, ja paikat ovat täyttyneet puolessa tunnissa. Yhteen tilaisuuteen mahtuu kerralla noin osallistujaa. Lihakoululle on ollut selkeästi tilausta, paljon enemmän kuin osasimme odottaakaan. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta kaikilla paikkakunnilla. Lisäksi HK Lihakoulu on saanut roppakaupalla positiivista julkisuutta alueellisissa sanomalehdissä ja radiokanavilla. Tämän ansiosta kuluttajat ovat osanneet kysyä oma alueensa Lihakoulusta ja siihen osallistumisesta, Laura Lindström kertoo. Kutsun Lihakouluun saavat vain kyseisen kiertuepaikkakunnan K-citymarketin Plussa-asiakkaat. LIHATIETOUTTA ALAN AMMATTILAISILTA Tapahtuman avaavat kiertuevuorossa oleva kauppias sekä HKScan Finlandin markkinointijohtaja Mikko Järvinen 16 HKSCAN AGRI

17 Sami antaa takuuvarmat ohjeet onnistuneiden pihvien paistamiseen. tai HK:n kokki Sami Lamminaho, jotka opettavat kuluttajille illan aluksi lihan teoriaa. Osallistuvat saavat kuulla alan ammattilaisilta suomalaisen lihan laadusta ja puhtaudesta, ruhonosista sekä Rypsiporsas -lihasta. Lihakoulu-ilta jatkuu tämän jälkeen keittiön puolella, jossa HK-kokki Sami Lamminaho opettaa lihan käsittelyä ja liharuokien valmistusta. Koulutusillan aikana selviää muun muassa näppärin tapa poistaa naudan sisäfileestä kalvo, ja osallistuvat saavat takuuvarmat ohjeet onnistuneiden pihvien paistamiseen pannulla. HK PROFILOITUU LIHA-ASIANTUNTIJAKSI HK-brändin tavoitteena on ottaa haltuun johtavan lihaasiantuntijan asema markkinoilla. HK:n Lihakoulu yhteistyössä Keskon ja K-citymarket-kauppiaiden kanssa lunastaa omalta osaltaan tätä lupausta. Se sitouttaa kuluttajia HK-brändiin ja vauhdittaa samalla punaisen lihan myyntiä, mikä on tiukassa taloustilanteessa ollut melko haasteellista. Moni kuluttaja on illan päätyttyä todennut sisällön olleen niin laadukasta, että olisi ollut jopa valmis maksamaan siitä. Myös kauppiaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä järjestettyihin tapahtumiin ja antaneet ainoastaan hyvää palautetta illan sujuvasta ohjelmasta, kattavasta lihan teoriaosuudesta sekä hyvin toimivista käytännön järjestelyistä, HK Lihakoulukiertueen suunnitellut ja järjestänyt Laura Lindström kertoo tyytyväisenä. Lihakoulun parhaat vinkit: hookoo.fi/lihakoulu/ Sami Lamminaho on opettanut lihan valmistuksen niksejä K-citymarketien asiakkaille kymmenissä koulutustilaisuuksissa eri puolilla maata KOTITILALTA 17

18 Kariniemen Kananpoika muhii meheväksi uunissa 18 HKSCAN AGRI

19 Herkulliseen arkiruokaan ei tarvitse kuluttaa paljon aikaa, rahaa tai vaivaa. Maistuvaksi pintamaustettu kananpojan koipireisi kypsyy uunissa riisipedillä. Välipalaksi voit haukata HK:n luomumeetvurstilla, juustobalkanilla tai kinkkupasteijalla päällystettyä voileipää. KANANPOJAN KOIPIREITTÄ RIISIPEDILLÄ 1 pkt (2 kpl) Kariniemen Kananpojan Koipireisi pintamaustettu 2 ½ dl risottoriisiä 6 dl vettä 1 kanaliemikuutio ½ 1 tl timjamia, rakuunaa tai muuta yrttiä 100 g miniluumutomaatteja Ota koipireidet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen kypsennystä. Laita risottoriisi reunalliseen uunivuokaan. Kiehauta vedestä ja kanaliemikuutiosta liemi ja kaada vuokaan. Ripottele joukkoon yrtit ja miniluumutomaatit. Nosta päälle koipireidet. Kypsennä 200-asteisessa uunissa minuuttia. Nosta pöytään ja nauti! Kariniemen Kananpojan koipireisi -tuotteiden valikoima täydentyy herkullisella uutuudella. Kariniemen Kananpojan Koipireisi, pintamaustettu on pakattu n. 800 g rasiaan ja sisältää 2 kpl koipireittä. Tuote ei sisällä lisättyä fosfaattia. REILU PAKKAUS NAKKIEN YSTÄVÄLLE HK Sinettinakki ja HK Sinettibroilerinakki ovat koko perheelle maistuvia kuorettomia nakkeja. Isosta 450 g / 15 kpl pakkauksesta riittää nakkeja hodareihin isommallekin lastenjuhlaporukalle. HK Luomu meetvursti on valmistettu kotimaisesta luomulihasta. 150 g suojakaasuviuhkapakkauksessa on helposti irtoavat viipaleet. HK BALKANMAKKARA -PERHEESEEN ON SYNTYNYT PEHMEÄN JUUSTOINEN UUTUUS! HK Rypsiporsas Lenkki (420 g) on perinteiseen tapaan maustettu ja keinokuoreen pakattu lenkkimakkara. Erittäin lihaisassa (lihaa 80 %) lenkissä on vähemmän lisäaineita ja Rypsiporsas -raakaaineen ansiosta parempi rasvanlaatu. HK Lihaisa juustobalkan (225 g) sisältää 75 % lihaa ja 8 % juustoa. Kätevän pystypinopakkauksen paino on 225 g KOTITILALTA 19

20 Maailmanluokan lihatuotantoa TEKSTI: VARPU VARPELA HKScanin strategisen linjauksen mukaisesti konserni panostaa koko tuotantoketjun kehittämiseen yhdessä tuottajiensa ja arvoketjun muiden toimijoiden kanssa. Haluamme käyttää HKScanin resursseja ja osaamista koko tuotantoketjun edun ajamiseen, HKScanin tuotanto- ja teknologiajohtaja Aki Laiho toteaa. 20 HKSCAN AGRI

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11. HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä sta Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä 15.9. 2009, klo 11.00 Konsernin rakenne HKScan Oyj Liikevaihto 2008: 2 294,6 Meur, toimitusjohtaja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v

Hyvin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015v Hyin pidettyä - pahnoilta pöytään Ismo Eerola 27.04.2015 Jo isoisä Benjam Eerola oli kaukaa iisas mies, osti auton ennen kuin oli taloon johtaaa tietä. Kasatti, palasi ja myi toreilla. Työtä ja iljaa säästämättä.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Jäsenen verkkopalvelu. LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto

Jäsenen verkkopalvelu. LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto Jäsenen verkkopalvelu LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelumuoto Jäsenen verkkopalvelu palvelee osuuskunnan aktiivijäseniä Jäsenen verkkopalvelu on LSO Osuuskunnan uusi, sähköinen palvelu. Verkkopalvelu

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia!

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Sinun työsi on haaveilla, unelmoida ja visioida. Juuri sinä haaveinesi olet oman rakennusprojektisi ammattilainen. Asiantuntija, joka tietää parhaiten,

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT /Ruokaruletti Oy Citymarketeissa itsenäinen K-kauppiasyrittäjä hoitaa ruokakaupan ja K-citymarket Oy (Keskon tytäryhtiö) käyttö- ja erikoistavarakaupan. K-ruokakauppiaat Jukka ja Marjo Itkonen. Verollinen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot