MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-16:41 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Ollilantien asemakaavan muutos / Vastine hallinto-oikeudelle Kunnan edustajien valitseminen yhtiökokouksiin vuosiksi Veteraaniasiain neuvottelukunta vuosille / Tapio Laaksosen eroanomus Valtuustoaloite monitoimisalista Ehnroosin uuteen kouluun Valtuustoaloite Ojankulmantien asfaltoimiseksi välillä Nummisten koulu - Pornaistentie Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 71

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Havula Tapio Kh:n puheenjohtaja Salmi Petri Kh:n I varapuh.joht. Ravolainen-Rinne Heta Kh:n II varapuh.joht. Elomaa Jarna jäsen Laukkanen Erkki jäsen Martniku Sari jäsen Mäkipää Marja-Leena jäsen Tilvis Reijo jäsen Liinamaa Reijo varajäsen Muut Helin Anna Kv:n puheenjohtaja poistui klo Peltola Veijo Kv:n I varapuh.joht. poistui klo 16:35 32 Laaksonen Tapio Kv:n II varapuh.joht. Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Pouru Lauri asiantuntija 27, 28 Seppälä Hannu asiantuntija 31, 32 Poissa Laine Markku jäsen Allekirjoitukset Tapio Havula puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Reijo Tilvis Jarna Elomaa Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo, hallintopalvelut Todistaa Esa Siikaluoma, hallintojohtaja

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus 25 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanhallitus 26 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Reijo Tilvis ja Jarna Elomaa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi 324/ /2014 Kunnanhallitus 27 Hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä, että metropolialueelle pe rus te taan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja lii kenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kun ta vaa lien yhteydessä. Metropolihallinto muodostetaan metropolialueen MAL sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Hel sin ki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirk ko num mi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää sekä Pomainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Metropolihallinnon tehtäväksi tulee metropolikaavan laatiminen ja sen toimeen pa non varmistaminen sekä seuraavat julkishallinnon tehtävät: joukko lii ken teen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat sekä Uu den maan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan to teu tu mises ta ja metropolihallinnon muista tehtävistä sovitaan lainvalmistelun jatko työs sä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton ra hoi tus ratkai su nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tar ken tu val la rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa ve ro tusoi keut ta. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huo mioi daan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus. Hallituksen esitys tä ei ole vielä poliittisella tasolla lopullisesti linjattu. Luonnos hallituksen esi tyk sek si on esityksen vaikutusten arvioinnin osalta vielä puutteellinen, ja esi tys tä tullaan täydentämään lausuntojen perusteella. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa metropolihallintoa koskevasta hal lituk sen esityksen luonnoksesta sekä siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuk ses ta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia. Hallituksen esi tysluon nos on vielä tässä vaiheessa virkamiesesitys. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan hallituksen esityksen luon nos ta oman kunnan/organisaation näkökulman ohella metropolialueen ko ko nai suu den näkökulmasta käsin. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. Lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti alla olevista ky sy myksis tä: 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) 1d. Metropolivaltuusto (5 ) 1e. Metropolivaalit (7-13 ) 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) 1g. Metropolisopimus (17 ) 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus hal lin nol le (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli hal lin non valtionavustuksista) 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) 1j. Perussopimus (23 ) 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) 1l. Metropolihallinnonjärjestäytyminen (25 ) 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) 1n. Voimassa olevat viranomaisluvat, vireillä olevat asiat sekä voimassa ole vat sopimukset ja sitoumukset (27-29 ) 1o. Henkilöstö (30 ) 1p. Lain vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lau sunnon an ta jaa pyydetään erityisesti arvioimaan: Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suun ni tel maosas ta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suh det ta metropolikaavaan Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suun nit te lu tarve asioi den siirtoa metropolihallinnolle Lisäksi lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa mihin lakiehdotuksiin (la ki eh do tuk set 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ja esittämään mahdolliset muut kysymykset ja asiat. Lakiehdotuskokonaisuus on liitteenä. Kuuma- kunnat ovat valmistelleet yhteis tä lausuntoa, ja sitä on käsitelty Kuuman johtokunnassa (liite 2). Nyt pyydettyä lausuntoa on valmisteltu keskushallinnon ja maankäytön kans sa yhteistyössä. Lausunto on liitteenä 1. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy Kuuma-johtokunnan antaman liitteen 2 mu kai sen lausunnon metropolihallintoa koskevasta laista sekä siihen liit tyvis tä erityislaista. Kunnanhallitus toteaa tämän lisäksi lausuntonaan metropolihallintoa koske vas ta lainsäädännöstä seuraavaa: Mäntsälän kunnan mielestä metropoliseudun kehittämistä tulee jatkaa nykyi siä seudun 14 kunnan ja valtion sopimus- ja yhteistoimintamalleja sekä yh teis toi min ta or ga ni saa tioi ta (esim. Uudenmaan liitto) edelleen ke hit tä mällä. Erillistä, uutta metropolihallintoa vaaleilla valittavine met ro po li val tuus toineen ei tarvita. Mäntsälän kunta pitää todennäköisenä,että uusi metropolihallinto tulee lisää mään hallintoa ja byrokratiaa sekä aiheuttamaan kunnille selkeitä li säkus tan nuk sia.tavoitteena tulisi olemassa olevassa kuntatalouden vai keassa tilanteessa päinvastoin tehostaa ja yksinkertaistaa seudullista sekä koko julkisen sektorin suunnittelua ja päätöksentekoa. Mikäli metropolilhallintoa koskevaa lainsäädäntöä viedään eteenpäin,tulee val tion,ely-keskusten,uudenmaan liiton,muiden viranomaisten sekä kuntien päällekkäisiä tehtäviä ja velvoitteita vähentää.tässä yhteydessä tulisi

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus mm. ELY-keskuksen maankäytön ohjaustehtävät siirtää met ro po li hal lin nolle. Lakiluonnoksen mukaista suunnittelutarveratkaisujen siirtämistä met ro po lihal lin nol le ei tule toteuttaa vaan päätösvalta niissä tulee edelleen säilyttää pe rus kun nil la.metropolihallinnolla voi olla suunnittelutarveratkaisuissa ohjaa va ja koordinoiva rooli. Metropolihallinnolle osoitettu oikeus päättää rakennuskielloista tulee säi lyttää edelleen kunnilla.niinikään kunnilla tulee säilyttää päätösvalta maan lunas tuk sis sa.edellä mainituissa asioissa kyse on operatiivisesta toi min nasta,joissa paras asian- ja paikallistuntemus on kunnallisilla pää tök sen te koeli mil lä. Mäntsälän kunta toteaa vielä,että valtion tulee metropoliuudistuksen yh teydes sä pitää kiinni velvoitteesta ettei kunnille aiheudu lisäkustannuksia uusis ta tai laajentuvista tehtävistä. Mikäli kunnille tulee lisäkustannuksia, tulee valtion vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita vastaavassa määrin. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pourua kuultiin asiantuntijana asiassa. Käsittelyn kuluessa Reijo Liinamaa teki asiassa muutosesityksen: seu raava lause poistetaan "Erillistä, uutta metropolihallintoa vaaleilla valittavine met ro po li val tuus toi neen ei tarvita." Heta Ravolainen-Rinne kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi asiassa tehdyn kannatetun muutosesityksen, joten asias ta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi kät tennos to ää nes tys tä, joka hyväksyttiin. Käydyssä äänestyksessä Liinamaan eh do tus sai kolme (Laukkanen, Ravolainen-Rinne ja Liinamaa) ja kun nanjoh ta jan esitys kuusi (Havula, Mäkipää, Tilvis, Salmi, Elomaa, Martniku) ään tä. Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsää dän nök si Liite 2. Kuuma-johtokunnan lausunto Liite 3. Lausuntopyyntö Liite 4. Hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsää dän nök si Liite 5. Luonnos metropolihallinnon valtionavustuksista

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Ollilantien asemakaavan muutos / Vastine hallinto-oikeudelle 87/ /2014 Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Mäntsälän kunta omistaa Ollilantien kiinteistön, joka on todettu ho me vaurioi tu neek si ja purettavaksi. Asemakaavamuutoksella tutkitaan alueen tiivis tä mis tä. Paikka on hyvä asumiseen, kauppakeskuksen ja puiston vieres sä keskustan ja rautatieaseman välissä. Kunta omistaa koko suun nit telu alu een. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ja asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh ) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että asemakaavan muutos työ käynnistetään likimain liitekartassa esitetylle alueelle edellä mai nittu jen asioiden selvittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Koska kaavamuutos on vähäinen käytetään suppeaa vahvistusmenettelyä, jossa ase ma kaa valuon nos ta ei aseteta nähtäville ja kunnanhallitus hyväksyy ase ma kaa va ehdo tuk se ni ilman valtuustokäsittelyä. Samalla maankäyttölautakunta päättää esittää osallistumis- ja ar vioin tisuun ni tel man (OAS) nähtäville asettamista mikäli kaavanmuutos pää tetään kunnanhallituksessa käynnistää. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus Kj:n päätösesitys: Käsittely: Kunnanhallitus päättää käynnistää Ollilantien asemakaavan muutostyön se kä päättää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville aset tami ses ta. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitte li vät asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Luonnos oli nähtävillä ja siitä jätettiin kolme lausuntoa ja kol me mielipidettä. Lausunnot pyydettiin luonnosvaiheessa vain kunnan eri toi mi aloil ta. Lausunnot tiivistettyinä: Mäntsälän Sähkö Oy Asemakaavan muutos ei vaikuta nykyisen kaukolämpöverkon käy tet tä vyyteen tai mahdollisiin varauksiin. Lämpöliiketoiminta painottaa, että ase makaa va mer kin nöis tä ja määräyksistä pidetään kiinni rakennuslupia myönnet täes sä. Kaukolämpöputkistot sijaitsevat Färjärinraitin reunassa ja ovat jat ket ta vis sa ko. tontille. Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vedellä on vesi- ja viemärilinjat Ollilantiellä, Mestarinkujalla sekä niiden välisellä kävelyntien suuntaisella puistoalueella, joihin on mahdol lis ta liittää uudet rakennukset. Alueella ei ole hulevesiverkostoa. Olemas sa oleville johdoille on jätettävä riittävä tila (vähintään 6 m) mah dol li sille korjaustoimenpiteille. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Mielipiteet tiivistettyinä: Kaksi asukasta Ollilantieltä 1. Muutossuunnitelman vireille tulosta ilmoitusta naapureille ei ole tehty hen ki lö koh tai ses ti. Ilmoitus on ollut ainoastaan paikallisessa il mais ja ke luleh des sä. 2. Ollilantie kuuluu osayleiskaavassa pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP). Muutosehdotuksessa esitetään asuinkerrostalon rakentamista aivan kes kel le tätä aluetta. Mielestämme Mäntsälän kirkonkylän oi keus vai kut teinen osayleiskaava 2020 ei salli asemakaavan muuttamista siten, että alueel le rakennettaisiin muita kuin voimassa olevaan kaavaan nyt merkittyjä ra ken nus tyyp pe jä. 3. Ollilantien asemakaavan muutoksen kaavaselostuksessa (pdf ) sivulla 17 kohdassa 5.1 mainitaan: "Sälinkääntien varsi" on yleis kaa vas sa merkitty säilytettävänä pientaloalueena. Uusi rakentaminen ei kuulu ko. alueeseen, mutta on sitä lähellä joten rakentamistavan tulee ol la pienimuotoista ja miljööseen sopeutuvaa. Mielestämme muutosalue kuu luu erittäin läheisesti ja etenkin näköyhteydeltään Sälinkääntien pien talo val tai seen perinnemaisemaan ja -alueeseen. Alueella on yleis kaa va mer-

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus kin tä sk-3 (Taajamakuvallisesti arvokas alue). Onko alueen suun ni tel masta museoviranomaisten mielipide? 4. Muutossuunnitelmassa rakennusoikeutta on 1900 k-m2 ja tontin pinta-ala 3700m2 ja rakentamistehokkuus e > 0,50. Lähialueella te hok kuus luku vaihtelee välillä e= 0,20-0,40 painottuen lukuskaalan alapäähän. Ny kyinen tehokkuusluku e=0,30 / 1110 k-m2 sallii ehdottomasti riittävästi tii viimmän asuinrakentamisen kuin ympäröivällä pientaloalueella. Myöskin maanomis ta jien tasapuolisen kohtelun kannalta muutosalueen rakennusoikeutta ei tulisi asemakaavassa enää lisätä. 5.Muutossuunnitelmassa (pdf ) sivulla 18 kohdassa 5.4 en nus tetaan asuinkerrostaloista johtuvan henkilöautoliikenteen olevan noin 50 autoa/vrk ja 25 autoa/h vilkkaimman tunnin aikana. Entisen neuvolan tontille kul ke va liikenne 0llilantien osalta 2000-luvun alussa ei vilkkaimmillaankaan ylit tä nyt kahtakymmentä autoa/vrk. Muutaman viime vuoden aikana lii kennet tä ei ole ollut lainkaan hoitotoiminnan loppumisen takia. Suunnitelmissa olevalle asuntomäärälle 24 autopaikan pysäköintialue tuskin riittäisi. Samaan aikaan 50 autoa/vrk olisi kovin alakanttiin arvioitu liiken ne mää rä. Tämän lisäksi ylimääräisten autojen säilytys tulisi olemaan ka dun varressa. Näihin tosiseikkoihin verrattuna liikenne 0llilantiellä pa himmil laan lisääntyisi moninkertaiseksi yli ennusteen määrän. Tämä on ris ti riidas sa sivun 18 kohdan 6.1 väittämän kanssa, jossa mainitaan liikenteen vä he ne vän tai pysyvän ennallaan. Autojen ja liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa turvallisuusongelmia lapsille ja ylipäätään alueen lii ken teeseen. Aiempaa vilkkaampi liikenne saattaa myös aiheuttaa rakenteellisia on gel mia itse tiehen. 0llilantietä ei koskaan ole asvaltoitu eikä rakennettu suun ni tel man mukaista vilkasta käyttöä varten. 6. Muutossuunnitelmassa (pdf ) sivulla 18 kohdassa 6.2 mai nitaan, ettei suunnitelman mukainen rakentaminen vaikuta muutoksia luontoon ja luonnonympäristöön. Suunniteltu laajahko pysäköintialue itse korkei den rakennusten lisäksi vaatii mittavan puuston poistamisen muu tos alueel ta. Mielestämme tämä hävittää alueen puistomaisen maiseman lähes ko ko naan. Yhteenveto: Esitämme, ettei rakentamisen tehokkuutta alueella kas va tettai si nykyisestä ja pysyttäisiin osayleiskaavan mukaisissa pien ta lo val tai selle alueelle (AP) sopivissa rakennustyypeissä. Lisäksi tulisi säilyttää alu eelle tyypillinen puistomainen ja rauhallinen ympäristö ja maisema. Vastine: 1. Asemakaavaluonnos on työaikainen epävirallinen nähtävilläolo maanomis ta jien ja asukkaiden mielipiteiden kuulemiseksi. Asemakaavaehdotus tul laan asettamaan virallisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mu kaises ti, jolloin kaavasta voi jättää muistutuksen ja siitä pyydetään vi ranomais ten lausunnot. Tässä virallisessa nähtävillä olovaiheessa lähetetään ase ma kaa va ote kaikille naapurikiinteistöille.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kirkonkylän osayleiskaavassa alue on merkitty "Asuinpientalojen alueek si" (AP), mikä tarkoittaa alueen pääasiallista käyttömuotoa. Uu denmaan maakuntakaavassa alue on merkitty "Taajamatoimintojen alueeksi" ja sitä koskee lisäksi toistaiseksi vahvistamattoman ja maakuntavaltuuston hyväksymän Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkintä "Tii vis tet tä vä alue." Em. perusteella pyritään keskustan ja rautatieaseman vä lis sä uudistuvilla rakennuspaikoilla nostamaan rakennustehokkuuksia sekä siirtymään vähin tään II-kerroksiseen rakentamiseen. 3. Asemakaavan muutosalue jää Kirkonkylän osayleiskaavan merkinnän "Taa ja ma ku val li ses ti arvokas alue" ulkopuolelle. Alue on verrattavissa tiivis tet tä viin muihin Uudenmaan lähiöihin ja niissä on käytetty myös pien kerros ta lo ja. Parhaiten alueelle sopisivat mittakaavaltaan pientaloja lähellä ole vat kaksikerroksiset rakennukset. Museoviraston mielipide pyydetään eh do tus vai hees sa. 4. Rakennusoikeutta pyritään nostamaan tasoon e=0,5, kyseessä ei ole vie lä kerrostaloalueen rakennustehokkuus e=0,7-2,0. Uudellamaalla on ra ken net tu pientaloalueita tehokkuudella e=0,4-0,5 esim. Porvoon Näsin alue. 5. Ks. selostuksen kohta 5.4 Liikenne: "Tontilla olleen päiväkodin ja neuvolan liikenteen arvio: - Päiväkotiin tuotiin lapset aamulla ja vietiin illalla, jolloin liikennettä oli arviolta 12 lasta (½ autolla) x 2 ajoa/vrk + 5 työntekijää x 1 ajoa/vrk = n. 20 ajoa/vrk. - Neuvolassa 8-10 työntekijää x 1 ajo/vrk, joilla asiakkaita keskim. 8 kpl/vrk (½ autolla) x 1 ajo/vrk x 8 = n. 35 ajoa/vrk. => Yhteensä päiväkodin ja neuvolan liikenne oli arviolta n. 55 ajoa/vrk. Asuintaloista johtuvan henkilöautoliikenteen ennustetaan olevan Ollilan ja Mes ta rin ku jal la yhteensä noin 50 autoa/vrk ja vilkkaimman tunnin aikana n. 25 autoa/t. Kun huomioidaan poistuvan päiväkodin liikenne, ei ase ma kaava muu tos aiheuta ongelmia tai lisäystä Ollilantielle tai Mestarinkujalle. Koska kortteli on kiinni keskustan palveluissa ja Färjärinraitin kevyen liikenteen rei tin varrella, on pääosa keskustaan suuntautuvasta asioinnista kevyttä liiken net tä Färjärinraitin kautta.." 6. Färjärinpuron varteen ja pysäköintialueen reunaan jää puita, piha uu siutuu muita osin rakennettaessa. Tontin ulkopuoliseen luontoon ra ken ta minen ei juurikaan vaikuta, esim. Färjärinpuron vesimäärä ja vir taus kor keudet sekä rantakasvillisuus säilyvät ennallaan. Vaikutukset kaavakarttaan: a) Muutetaan rakentamistapa: " Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle saa ra ken taa myös luhtitaloja ja vastaavia enintään kaksikerroksisia asuin ta loja. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta." (AP-3). b) Pienennetään kerrosluku III => II, sekä kielletään maanpäällisen kel la ri-

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus ker rok sen rakentaminen. c) Vähennetään rakentamismäärä tasoon e=0,45 eli 2 x 800 k-m2 + talous ra ken nuk set 2 x 40 k-m2. Kaksi asukasta Mestarinkujalta 1. Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 kyseinen alue on varattu pää asiassa omakoti-, paritalo- ja rivitaloasumiseen. Sellaisena alueen ra ken ta minen tulisi mielestämme toteuttaa. Osayleiskaavassa todetaan, että Sä linkään tien alue on taajamakuvallisesti arvokas ja alueen rakentamisessa on kiin ni tet tä vä huomiota sen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan ra ken nuskan nan säilymiseen. Edelleen todetaan, että alueen suunnittelussa ja toteu tuk ses sa tulee kiinnittää huomiota omaleimaisen ja viihtyisän ym pä ristö ku van muodostumiseen. Kyseessä oleva tontti kuuluu mielestämme mitä suu rim mas sa määrin Sälinkääntien alueeseen ja se on yksi kes kus ta-alueen taajamakuvallisesti parhaita alueita ja sellaisena se tulisi säilyttää. Mie les täm me suunnitellut II 3/4 - IIl-kerroksiset pienkerrostalot ovat Iiian kor kei ta ja massiivisia ja rikkovat arvokkaan ja harmonisen taajamakuvan. Kun nan asettama tavoite sovittaa uudisrakentaminen pientaloalueeseen ei mie les täm me toteudu. 2. Olisi ollut korrektia tiedottaa henkilökohtaisesti naapurustossa oleville asuk kail le. Tiedottamisessa on varmasti menetelty ohjeiden ja määräysten mu kai ses ti, mutta entäpä, jos on kieltänyt mainosjakelun. Kunnan käyt tämä ilmoituslehti Mäntsälän Uutisethan on ilmaisjakelulehtenä mainokseen ver rat ta va. Eikä kaikilla suinkaan ole tietokonetta eikä nettiyhteyttä. Ja jos ei mistään saa edes pienintä vihjettä asiasta, ei osaa Iähteä kirjastoon tai kun nan ta lol le. Olisiko ollut mahdotonta jopa järjestää asiasta tie do tus ti laisuus? Näin meneteltiin esimerkiksi City-Marketin Iaajennushankkeen yhtey des sä. Olisi pitänyt varmistua, että kaikki osalliset saavat tiedon asiasta. Vastine: 1. Ks. edellinen vastine kohdat Ks. edellinen vastine kohta 1. Vaikutukset kaavakarttaan: Ks. edellinen vastine. Maanomistaja lähialueelta Mielipiteessä oli tuotu esiin kaava-alueen ulkopuolisia asioita ja vain seuraa va mielipide koski kaava-aluetta. 1. Asemakaavan otsikko on erittäin suppea, korttelin tontille 112 on ai kanaan raken nettu rakennus eläinlääkärin vastaanottoa varten sekä kahden eläin lää kä rin asunnot, käsitykseni mukaan asian olisi voinut ilmaista ot sikos sa, se olisi selventänyt kuntalaisille kyseessä olevaa ase ma kaa va muutos ta.

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastine: 1. Otsikon valintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. (Valmistelija / Lisätietoja: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen, päivätty , siten että kaavamerkintä AP-3 muutetaan A-1:ksi, asetettavaksi vi ral li ses ti nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillfors esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä ehdotuksen. Liite 1. Asemakaavaehdotus Liite 2. Asemakaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Maankäyttölautakunta Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Lausuntoja jätettiin 5 kpl, muistutuksia ei jätetty. A A1 A2 A1 A2 B B1 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KES KUS) Asemakaavan muutosehdotuksessa alue on merkitty A-1 -korttelialueeksi, jol le saa rakentaa erillispien-, rivi-, luhti- ja enintään kaksikerroksisia asuinker ros ta lo ja. Kaava-määräyksillä varmistetaan myös mahdollisen ker ros talo ra ken ta mi sen soveltuminen korkeutensa puolesta ympäristöön, joten A-1 -kaa va mer kin näl le ja - määräykselle ei ole estettä. Kaavakarttaa tulee tarkentaa epäselvien merkintöjen osalta. Leikkipaikan ra jaus ei käy ilmi. Istutettava alueen osa näyttää sijoittuvan loogisten tont tiliit ty mä koh tien päälle, vaikkakaan tonttiliittymiä ei ole esitetty. Johtoa varten varatun alueen osan merkintää ei ole kaavakartalla. Vastine Tavoitteena on pientalojen mittakaavaan sopiva rakentaminen, asu mismuo don puolesta alueelle sopivat myös porrashuoneelliset tai si vu käy tä väta lot (luhtitalot). Leikkipaikka sijoittuu keskelle, täydennetään lounaisin rajaus. LAHDEN KAUPUNGINMUSEO / PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEO Vanhan Sälinkääntien varsi muodostaa perinteisen maantiemaiseman eri-ikäi si ne rakennuksineen ja puutarhoineen. Asemakaavamuutosalue sijait see osittain tässä paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa tien-

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus B2 B1 var si mai se mas sa. Sälinkään tienvarsimaisema on luokiteltu arvokkaaksi Mänt sä län kunnan vuoden 2002 inventoinnissa ja Mäntsälän kirkonkylän vuon na 2004 vahvistetussa osayleiskaavassa. Siinä aluetta koskee määräys: "Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alu een taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säilymiseen. Alu een rakennuskannan suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Aluet ta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausun to". Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavamuutosalueella sijaitsevaa raken nus ta ei ole todettu arvokkaaksi vuonna 2002 laaditussa selvityksessä. Ky sees sä onkin taajamakuva. Se on arvokokonaisuus, jossa sen kaikki osat eivät välttämättä olekaan arvokkaita. Aluetta kokonaisuutena tulee tar kas tel la kulttuurihistoriallisena arvomaisemana. Lisäksi selostuksessa to de taan, että rakennusta tai mitään sen lähistön rakennusta ei ole todettu ar vok kaak si inventoinnin päivityksessä vuonna Tästäkään ei tule teh dä sitä johtopäätöstä, että alueen yleiskaavassa todetut arvot voidaan jät tää suunnittelussa huomiotta. Museota ei ole informoitu vuonna 2013 tehdystä inventointipäivityksestä, jo ten museo ei voi ottaa kantaa sen arvotuskysymyksiin. Mikäli alueen arvot ovat kuitenkin rapautuneet niin, ettei sitä ole katsottu voitavan si säl lyttää inventointiin, on alueen vaaliminen laiminlyöty yleiskaavan mää räyk sistä piittaamatta. Kaavaselostuksessa ei ole kyetty analysoimaan kult tuu ri arvo jen luonnetta ja laajuutta. Arvot eivät kohdistu yhteen rakennukseen vaan taajamakuvaan, ja kaava tulee suunnitella näistä lähtökohdista, yleiskaa van määräyksiä noudattaen. Kaavaselostuksen sivulla 6 todetaan, että "tontit voidaan rakentaa asuinker ros ta loin". Sivulla 8 lukee, että "asemakaavassa tulisi pyrkiä pien ta lomai seen miljööseen". Sivulla 26 kerrotaan, että "alueelle sopivat omakoti-, ri vi- ja luhtitalot ja rakentamistavan tulee olla pienimuotoista ja miljööseen so peu tu vaa". Sivulla 28 todetaan, että "uudisrakennusten mittakaava on sa maa luokkaa kuin vanhat rakennukset". Kaavaselostuksen sivulla 7 kerro taan lisäksi, että ympäristön rakennukset ovat 1950-luvun ja 2000-luvun vä lil tä ja niiden kerrosluku on joko yksi tai puolitoista. Katot ovat harja- tai au ma kat to ja. Suurimmalta osin ympäristön rakennukset näyttävät olevan loi va har jai sia, matalia omakotitaloja. Näistä ristiriitaisista lähtökohdista ehdotetaan lopulta asemakaavaa, joka tar joaa mahdollisuuden kaksikerroksisiin, hyvin syvärunkoisiinkin ra kennuk siin. Ne muuttavat ympäristön mittakaavaa ratkaisevasti. Lisäksi ker rotaan tavoiteltavan jonkinlaista umpikorttelia. Tämäkin tavoite on täysin vieras ympäristön ominaispiirteille ja rakeisuudelle. Laaja paikoitusalue on oma ko ti ta lo alu eel la todellinen ympäristöhäiriö. Museo ei pidä entisen päiväkotirakennuksen säilyttämistä vält tä mät tö mänä, mutta alueen asemakaava on ratkaistava kulttuurihistorialliset ja taa jama ku va-ar vot huomioon ottaen. Vastine Ollilantien asemakaavan muutoksen alue ei ole osa "Kulttuurihistoriallisesti ar vo kas alue." (sk-3). Merkintä koskee Sälinkääntiehen rajautuvia tontteja nou dat taen Sälinkääntietä tiemiljöön säilyttämiseksi. Kirkonkylän OYK

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus kaavaselostuksessa on perustelu s. 11: "Lisäksi kaava-alueella on pai kal li ses ti merkittäviä ympäristökokonaisuuksia. Vanhan Porvoontien ja Sä lin kään tien miljööt edustavat vanhoihin teihin ja niiden varrelle si joit tunut ta miljöötä." ja s. 34: "Kirkonkylän rakennuskulttuurin ja kult tuu ri mai semien inventoinnissa on esitetty Kirkonmäen miljöön ohella myös muita varsin yhtenäisinä säilyneitä aluekokonaisuuksia. Merkittäviksi ko ko nai suuksik si on inventoinnin pohjalta kaavassa katsottu seuraavat alueet: - Meijerinpellon alue. - Koivumäen alue. - Sälinkääntien ympäristö. - Vanhan Porvoontien ympäristö. - Keskustien liikekeskusta/ ympäristö. - Juholan pihapiiri. Nämä paikallista merkitystä omaavat aluekokonaisuudet on esitetty kaa vaeh do tuk ses sa osa-aluemerkinnällä sk-3, taajamakuvallisesti arvokas alue." Ollilantien asemakaavan mukainen rakentaminen ja autopaikoitus eivät näy Sälinkääntielle, eivätkä siten vaikuta sen kulttuurihistorialliseen arvoon. Ollilantien asemakaavamuutosehdotus on siten Kirkonkylän osayleis kaa va 2020 mukainen. Lisätään kaavaselostukseen Kirkonkylän rakennusinventointi Sälinkääntien alue mer kin tää koskevat tiedot. B2 Ollilantien alue sijoittuu keskustan ja rautatieaseman välille, jolla lisätään ra ken ta mis ta asemakaavoja muutettaessa. Myös luonnosvaiheen vas tinees sa (tämä selostus s ) todettiin: Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty "Taajamatoimintojen alueeksi" ja sitä koskee lisäksi toistai sek si vahvistamattoman ja maakuntavaltuuston hyväksymän Uu den maan 2. vaihemaakuntakaavan merkintä "Tiivistettävä alue Asu mista koskeva kehittämissuositus Ympärivuotista asumista on ohjattava en sisi jai ses ti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille, tiivistettäviä alueita pai not taen. ja ensisijainen tavoite". Em. perusteella pyritään keskustan ja rau ta tie ase man välissä uudistuvilla rakennuspaikoilla nostamaan ra kennus te hok kuuk sia sekä siirtymään vähintään II-kerroksiseen ra ken ta miseen." Tehokkuus on nyt alueen tonteilla e=0,30 ja tavoitteena on e=0,40-0,45. Te hok kuu den nostaminen ei ole mahdollista ilman merkittävää li sä ra ken tamis ta. Alueelle kohdistuu siten ristiriitaisia miljöön, rakentamisen, lii kenteen ja puistorakentamisen tavoitteita. Yksityisten omistamia oma ko ti ta lojen kiinteistöjä ole mahdollista uudisrakentaa kerralla. Uusi rakentaminen so peu tuu kohtuullisesti osaksi nykyistä miljöötä vaihettumisjaksona n. 50v. Asumismuoto ei ole ratkaiseva, tärkeämpi on kokonaismiljöön säilyminen pien ta lo-alu een kaltaisena ja tähän vaikuttavat rakennusten koko, sijoittelu eril li si nä yksikköinä (ei pitkiä rakennusmassoja), mittakaava, pientalojen ko ko, liikenne hajautettuna pikkukaduille ja puistojen sekä vi her ra ken ta misen sisällyttäminen kevyen liikenteen mosaiikkina rakenteen sisälle. Vastaa via täydennysrakennettuja alueita on esim.. Helsingin seudulla Mel lun-

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus ky lä-var tio ky lä kokonaisuus, jossa omakotitalo-tontteja on täydennetty jopa pienkerrostaloin ja silti säilytetty alueen luonne. Havainnekuvista ilmenee, ettei alueelle haluta syvärunkoisia rakennuksia. Myös pihalle rakennettavia yhteistiloja tulisi supistaa 20%:sta => 15%:iin ker ros alas ta. Asemakaavaehdotusta tulisikin täydentää rakennustavan osal ta: "Rakennusten runkosyvyys päädyissä ja niistä lukien vähintään 4 m matkal la tulee olla enintään 9,0 m ja muualla enintään 12m. Rakennuksissa tu lee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 35º. Rakennuksen I½-II kerroksisen osan pituus ei saa ylittää 18 m:ä, tätä pidem mät rakennukset tulee erottaa vähintään 3 m pituisella I-kerroksisella osal la tai rakentaa erilleen. Asukkaiden käyttöön tarkoitettuja palvelu-, virkistys- yms. tiloja, saa ra kentaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi enintään 15 % rakennuspaikan ker ros alas ta." Em. tarkennukset rajoittavat rakentamisen määrää, jolloin rakennusoikeus su pis tuu 2x 100k-m2 ja rakennusoikeudeksi tulee yhteistilat 105 k-m2. Rakennusten sijoittuessa lähelle katulinjaa voidaan rakennustehokkuutta nos taa. Kaavamääräysten tarkennukset huomioiden tonttitehokkuudeksi jää e=0,425. Autopaikoitus jakautuu kahdelle kiinteistölle ja sen aiheuttamia mil jöö haitto ja voidaan vähentää sijoittamalla istutusalue ko. paikoituskohtien väliin. Au to pai koi tus ottaa väistämättä enemmän maapinta-alaa koska asuin raken ta mi sen määrää nostetaan. Lisätään kaavamerkintä "Istutettava alueen osa." pysäköintipaikkojen väliin. C MÄNTSÄLÄN VESI Mäntsälän Veden olemassa olevat vesi- ja viemärilinjat sijaitsevat 0lli lantiel lä, Mestarinkujalla sekä niiden välisellä kävelytien suuntaisella puis toalu eel la, joihin on mahdollista liittää mahdolliset uudet rakennukset. Alueel la ei ole hulevesiverkostoa. Olemassa oleville johdoille on jätettävä riittä vä tila (vähintään 6 m) mahdollisille korjaustoimenpiteille. Mikäli olemassa oleviin runkolinjoihin on tehtävä muutoksia, tulee muu toskus tan nuk sis ta vastata niistä hyötyvä taho. Liikelaitosta perustettaessa on pää tet ty (kh ), että kunta vastaa verkostoon tar vit se mista muutoksista tai korjauksista, jos niiden tarpeellisuus aiheutuu kunnan toi mis ta. Vastine Johdoille on varattu riittävä tila, ei aiheuta muutoksia. D MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ Ei huomautettavaa.

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus E TEKNISET PALVELUT Ei huomautettavaa. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Ollilantien asemakaavan muu toseh do tuk sen vastineissa esitetyin muutoksin ja esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen vahvistamista Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavaehdotus ja määräykset Liite 2. Kaavaselostus Liite 3 OAS Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle Ollilantien asemakaavan kaa vaeh do tuk sen vahvistamista. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Asemakaavaehdotus ja määräykset Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. OAS Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto vahvistaa Ollilantien asemakaavan kaavaehdotuksen. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Asemakaavaehdotus ja määräykset Liite 2. Kaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Kunnanhallitus 28

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lasse Seppänen, Maija Seppänen ja Lea Vainio ovat valittaneet edellä mai ni tus ta kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä Helsingin hal lin to-oikeu teen ja vaativat, että kunta luopuisi asemakaavan muutoksen hy väk symi ses tä. Lainaus valituksesta : "Valitus koskee Mäntsälän kunnanvaltuuston päätöstä / 91, mil lä se hyväksyy Ollilantien asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muu tok sel la muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli 112 osa. Vaadimme, että kunta luopuu asemakaavan muutoksesta, mikä mah dol listaa rakentamisen tehokkuuden kasvattamisen ja pysyttäytyy osa yleis kaavan 2020 mukaisissa pientalovaltaiselle alueelle sopivissa ra ken nus tyypeis sä. Alue tulee säilyttää taajamakuvallisesti arvokkaana asuinalueena osa yleis kaa van 2020 mukaisesti. Perusteluina esitämme seuraavaa: Kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleis kaa vas sa 2020 kyseinen alue on varattu pääasiassa omakoti-, pa ri talo- ja rivitaloasumiseen. Osayleiskaavassa todetaan, että Sälinkääntien alue on taajamakuvallisesti arvokas ja alueen rakentamisessa on kiin ni tettä vä huomiota sen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säi lyt tä mi seen. Edelleen kaavaselosteessa todetaan, että alueen suun nitte lus sa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota omaleimaiseen ja viih tyisän ympäristökuvan muodostumiseen. Muutosalue ei varsinaisesti kuulu Sälinkääntien alueeseen. Olemme kuiten kin sitä mieltä, että se on "hengeltään" ja "luonteeltaan" osa Sä lin kääntien pientalovaltaista perinnemaisemaa ja - aluetta. Muutosalueella on kaa va mer kin tä sk-3 (Taajamakuvallisesti arvokas alue). Alue onkin mie lestäm me yksi keskusta-alueen taajamakuvallisesti parhaita alueita ja sel laise na se tulisi säilyttää. Muutosalueelle suunnitellut kaksikerroksiset pienkerrostalot ovat liian korkei ta ja massiivisia ja rikkovat arvokkaan ja harmonisen aluekuvan. Ne yksin ker tai ses ti eivät "istu" maisemaan. Lisäksi rakentamisen tieltä kaa det tava vanha puusto hävittää alueen puistomaisen ilmeen." (Valmistelija: kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Mäntsälän kunnanhallitus päättää antaa seuraavan vastineen asiassa Helsin gin hallinto-oikeudelle: Kuten valittajat toteavat muutosalue ei varsinaisesti kuulu Sälinkääntien sk-3 merkittyyn alueeseen, vaan on suurimmalta osin aivan ko. rajauksen ul ko puo lel la. Sk-3 merkintä on ollut koko ajan kaavoitustyön aikana tie dossa, mutta koska suunnittelukohde on suurimmaksi osaksi SK-3 alueen ulko puo lel la, on päädytty siihen, että suunnittelukohdetta ei ole tulkittu kuulu maan Sälinkääntien taajamakuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Jos koh de olisi tulkittu alueeseen kuuluvaksi, olisi taajamakuvallisesti ar vok-

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus kaan alueen vaikutus silloin ulottunut taas huomattavasti alkuperäistä merkin tää laajemmalle alueelle, ja se ei ole ollut osayleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan 2020 on hyväksynyt Mäntsälän kunnanvaltuusto ja siksi myös tä mä tavallaan vähäiseksi luokiteltava asemakaavan muutoskin haluttiin vie dä saman päätöksentekoelimen ratkaistavaksi. Hyväksymispäätöstä teh des sään valtuusto on siten tulkinnut aikanaan päättämäänsä osa yleiskaa vaa nyt tehdyn päätöksen mukaisella tavalla. Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava on vahvistettu Vaihe maa kun ta kaa vas sa Mäntsälän keskustan ja rautatieaseman välinen alue, missä suunnittelukohde sijaitsee, on merkitty tiivistettäväksi alueeksi. Tä mä tarkoittaa, että kunnan tulee ottaa maakuntakaavan merkintä huo mioon suunnitellessaan jatkossa alueen yleis- tai asemakaavoja. Käy tän nössä tämä tarkoittaa, että alueen omakotimainen ilme tulee muuttumaan nykyis tä enemmän rivi- tai kerrostalomaiseksi. (Kaavaselostus sivu 22-23). Muutosalueelle sallitut kaksikerroksiset pienkerrostalot eivät ulkonäöltään tai korkeudeltaan merkittävästi poikkea kaksikerroksisista omakotitaloista, joi ta alueella myös on jo vanhastaan. Tulee myös ottaa huomioon, että Sälin kään tien vastakkaiselle puolelle (pohjoispuolelle) on nykyisessä ase makaa vas sa sallittu lähiympäristön kortteleissa tehdä kaksikerroksisia asuinta lo ja ja ko. alueella maasto on jo valmiiksi ainakin yhden kerroksen korkeam mal la. Myös kaavamääräyksillä on pyritty luomaan muutosalueelle sa man kal taisuut ta olemassa olevan asutuksen suhteen. Valittajat ovat huolissaan lisäksi alueen puuston tuhoutumisesta. Tämä on ai hee ton pelko, koska asemakaavaan on merkitty säi ly tet tä väk si/is tu tet tavak si puurivit, jotka nyt kiertävät tonttia. Puurivit näkyvät hyvin kaa va se lostuk sen sivulla 14 olevassa kuvassa 20. Edellä mainituilla perusteilla ja muutoin asemakaavaselostuksessa esi tetyil lä perusteilla Mäntsälän kunnanhallitus esittää Helsingin hal lin to-oi keudel le, että valitus hylätään aiheettomana. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnan edustajien valitseminen yhtiökokouksiin vuosiksi / /2014 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan hallintosäännön 48 :n mukaan kunnanhallitus määrää tar vit taes sa edustajan käyttämään kunnan puhevaltaa ja edustamaan kuntaa yhteisöissä. Vuosina kunnan edustajat seuraavissa yhtiöissä ovat olleet: Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy Veijo Peltola Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Anna Helin Mäntsälän Yrityskehitys Oy Heta Ravolainen-Rinne Mäntsälän Jäähalli Oy Sari Martniku Mäntsälän Toimistotalo Oy Tapio Laaksonen Kiljavan sairaala Kalevi Heinonen Sosiaalitaito Oy Eija Rintala Kivistöntien palvelukotiyhdistys Tapio Laaksonen Kuntien Tiera Oy Heta Ravolainen-Rinne Silmu ry Kiertokapula Oy Reijo Tilvis Kiljavan sairaalasta alken päätetty tapauskohtaisesti vuosittain. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus valitsee edustajansa yllä mainittujen osakeyhtiöiden yh tiöko kouk siin vuosiksi Mikäli tulevassa kuntalaissa valtuuston toimikauden alkamisajankohta muut tuu, tämä kunnanhallituksen päätös kattaa myös kevään 2017 ny kyisen valtuustokauden päättymiseen saakka. Valittiin: Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Toimistotalo Oy Kiljavan sairaala Sosiaalitaito Oy Kivistöntien palvelukotiyhdistys Kuntien Tiera Oy Silmu ry Kiertokapula Oy Tapio Havula Anna Helin Heta Ravolainen-Rinne Sari Martniku Tapio Laaksonen Kalevi Heinonen Eija Rintala Tapio Laaksonen Heta Ravolainen-Rinne Harri Kari Reijo Tilvis Kunnanhallitus 29 Vuoden alusta voimaan tulleessa konserniohjeesssa todetaan, että yh tiöko kous edus ta jien valinta kuuluu kunnanvaltuustolle, joten kun nan hal li tuksen päätös täytyy uusia ehdotuksella valtuustolle.

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle yhtiökokousedustajien nimeämistä seu raa viin yhteisöihin: Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Toimistotalo Oy Kiljavan sairaala Sosiaalitaito Oy Kivistöntien palvelukotiyhdistys Kuntien Tiera Oy Silmu ry Kiertokapula Oy Päätettiin esittää valtuustolle seuraavien edustajien nimeämistä: Yhteisö edustaja: varahenkilö: Mäntsälän Kuntayhtiöt Tapio Havula Veijo Peltola Oy Mäntsälän vuok ra-asunnot Anna Helin Petri Salmi Oy Mäntsälän Yrityskehitys Heta Ravolainen-Rinne Markku Laine Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Sari Martniku Heta Ra vo lai nen-rinne Mäntsälän Toimistotalo Tapio Laaksonen Erkki Laukkanen Oy Kiljavan sairaala Kalevi Heinonen Reijo Tilvis Sosiaalitaito Oy Eija Rintala Arja Tolttila Kivistöntien pal ve lu ko tiyh Tapio Laaksonen Sari Martniku dis tys Kuntien Tiera Oy Heta Ravolainen-Rinne Esa Siikaluoma Silmu ry Harri Kari Veijo Peltola Kiertokapula Oy Reijo Tilvis Veijo Peltola

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Veteraaniasiain neuvottelukunta vuosille / Tapio Laaksosen eroanomus 316/00.04/2014 Kunnanhallitus Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt jatkaa ve teraa ni asiain neuvottelukunnan toimintaa vuosille ja nimennyt neu vot te lu kun taan kunnan edustajat saapuneessa kirjeessään veteraaniasiain neuvottelukunnan kun nan nimeämät edustajat esittävät kunnanhallitukselle, että neu vot te lukun nan toimikautta jatkettaisiin nykyisen valtuustokauden loppuun saakka eli vuodet Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää jatkaa veteraaniasiain neuvottelukunnan toimintaa vuo sil le ja nimeää kunnan edustajat neuvottelukuntaan. Hyväksyttiin esityksen mukaan ja kunnan edustajaksi neuvottelukuntaan va lit tiin Kari Virolainen ja Tapio Laaksonen. Kunnanhallitus 30 Tapio Laaksonen on pyytänyt eroa veteraaniaisian neu vot te lukun nan jäsenyydestä. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajaksi veteraaniasiain neu vot te lu kuntaan uuden jäsenen Tapio Laaksosen tilalle. Myönnettiin ero Tapio Laaksoselle ja kunnanhallitus nimesi Paavo Leinon ve te raa ni asiain neuvottelukuntaan.

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite monitoimisalista Ehnroosin uuteen kouluun 629/ /2014 Kunnanvaltuusto Valtuutettu Reijo Liinamaa jätti valtuuston kokouksessa seuraa van sisältöisen valtuustoaloitteen, jonka oli allekirjoittanut myös 28 muu ta valtuutettua: "Monitoimisali Ehrnroosin uuteen kouluun Mäntsälässä ei sitten Seuraintalon v ole rakennettu ainoatakaan tilaa, missä kuntalaisilla olisi mahdollisuus asianmukaisissa olosuhteissa naut tia musiikki-, teatteri- tai tanssitaiteen esityksistä. Lukion rakentamisen yh tey des sä eläteltiin toiveita, että sen liikuntasalia olisi suunniteltu myös näi tä tarpeita silmälläpitäen. Näin ei tapahtunut. Yllämainitun johdosta me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavaa: Kun Mäntsälään nyt kunnan keskeisimmälle paikalle aiotaan rakentaa uusi kou lu ra ken nus, tulee sen yhteyteen suunnitella riittävän monipuolisella valo- ja ääni- ja näyttämötekniikalla varustettu tila, joka soveltuu kunnan koulu jen oman käytön lisäksi paitsi kokous- ja kongressikäyttöön, myös em. esit tä vien taiteenlajien tyyssijaksi. Mäntsälässä Reijo Liinamaa, kunnanvaltuutettu, (sd)" Kunnanvaltuusto lähettää aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen toimialan val mis tel tavak si. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on kokouksessaan päätöksessään to den nut, että salitilan suunnittelussa pitää huomioida esittävän taiteen

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus edel ly tyk set. Kunnanhallitus on päätöksessään todennut, että Ehn roosin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma merkitään tiedoksi. Asiaan palataan kun Hyökännummen ja Kellokosken kouluja koskeva ratkaisu on selvillä, kui ten kin viimeistään mennessä. Samoin kunnanhallitus päätti, että Ehnroosin kouluhanke toteutetaan normaa li na kunnan omana investointihankkeena. Kunnanhallituksen mukaan Ehnroosin vanhan koulun ja alueen käytöstä pää te tään erillisselvityksen valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään mennessä. (Valmistelija: Tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh ) Teknisen johtajan päätösesitys: Tekninen lautakunta antaa valtuustoaloitteseen kunnanhallitukselle ja edel leen kunnanvaltuustolle seuraavan vastauksen. Ehnroosin koulun han ke suun ni tel man ja alueen käytön selvitysten yhteydessä salitilan suunnit te lus sa pyritään huomioimaan salin monikäyttöisyys. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus 31 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan lausunnon vastauksena val tuus to aloit tee seen. Aloitteen käsittely saatetaan tiedoksi valtuustolle. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Reijo Liinamaa teki asiaan muuten päätösesityksen: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan lausunnon vastauksena val tuus to aloit tee seen täydennettynä seuraavasti: Ehnroosin koulun hankesuunnitelman ja alueen käytön selvitysten yh teydes sä salitilojen suunnittelussa otetaan huomioon koko kunnan koulujen se kä kulttuuri- ja liike-elämän tarpeet nykyaikaisen mahdollisimman mo nikäyt töi sen monitoimitilan saamiseksi kuntalaisten käyttöön. Heta Ravolainen-Rinne kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja tote si asiassa tehdyn kannatetun muutosesityksen, joten asiasta on ää nestet tä vä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi kättennostoäänestystä, joka hyväksyttiin. Käydyssä äänestyksessä Liinamaan ehdotus sai neljä (Mart ni ku, Laukkanen, Ravolainen-Rinne ja Liinamaa) ja kunnanjohtajan esi tys viisi (Havula, Mäkipää, Tilvis, Salmi, Elomaa) ääntä. Puheenjohtaja to te si kunnanjohtajan päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Merkittiin, että Anna Helin poistui tämän pykälän aikana ko koukses ta.

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite Ojankulmantien asfaltoimiseksi välillä Nummisten koulu - Pornaistentie Kunnanvaltuusto Valtuutettu Marja-Leena Mäkipää jätti seuraavan sisältöisen val tuus to aloitteen valtuuston kokouksessa , jonka on allekirjoittaneet myös 23 muuta valtuutettua: "Aloite Ojankulmantien asfaltoimiseksi välillä Nummisten koulu-pornaistentie. Liikenteen lisääntyminen Ojankulmantiellä aiheuttaa merkittävää pö ly haittaa alueen asukkaille. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 2 ri vi taloa ja 3 omakotitaloa." Kunnanvaltuusto lähettää aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen teknisen toimialan valmisteltavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on saanut samaan aiheeseen liittyvän tiekunnan aloitteen, jota tekninen lautakunta on käsitellyt kokouksessaan Ojankulmantien yksityistien tiekunta esitti laaditulla ha ke muk sella Mäntsälän kunnalle hakemuksen siitä, että kunta asfaltoisi Ojan kul mantien alkuosan uudelle Nummisten koululle asti n. 300 m:n matkalta. Päällys tys työn kustannusarvio on n (alv. 0 %). Tiekunnan mielestä asfaltointi olisi tarpeellista ainakin seuraavista syistä: - Tien alkupään käyttöaste uuden koulun ja päiväkodin myötä on selvästi kas va nut. - Tien kunnossapitotarvetta lisää tielle valuva vesi koulun, päiväkodin ja Seu ro jen ta lon piha-alueilta synnyttäen vesiuria tiehen. - Tien pölyäminen haittaa toimintaa Seurojentalolla sekä päiväkodin tiensuun tai ses ti sijaitsevalla piha-alueella. Tekninen lautakunta suhtautui myötämielisesti Ojankulmantien esittämään ha ke muk seen tien päällystämiseksi Ab-päällysteellä n. 300 m:n matkalta ja esitti päällystämishankkeen lisättäväksi vuoden 2015 in ves toin ti suun ni-