Oulun Jätehuolto Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 Oulun Jätehuolto Toimintakertomus 2008

2 Johtajan katsaus Vuonna 2008 tuli Suomessa ilmi useita vilpillisiä tapauksia jätteiden käsittelyssä. Nestemäisiä jätteitä oli asiallisen käsittelyn sijasta johdettu viemäriin ja moottorirataa oli käytetty laittomana kaatopaikkana. Lisäksi muita tapauksia on poliisitutkinnassa. Asukkaiden ja jätteiden tuottajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan toimittaessaan jätteensä kunnallisen jätehuollon hoidettavaksi. Kunnalliset jätelaitokset - Oulun Jätehuolto mukaan lukien - eivät ole tavoittelemassa pikavoittoja ympäristön kustannuksella, vaan tarjoavat luotettavaa ja ympäristöystävällistä palvelua kohtuulliseen hintaan. Toivottavasti uutta jätelakia valmistelevat tahot ja poliittiset päättäjät muistavat tämän valmistellessaan ja päättäessään uuden jätelain vastuukysymyksistä. Liian suuri liberalismi jätehuollossa saattaa olla ympäristön ja maksavan asiakkaan edun vastaista. Vuosi 2008 oli Oulun Jätehuollossa jokseenkin yllätyksetön, vaikkakin liikevaihdossa tehtiin uusi ennätys. Liikevaihtoa kasvatti erityisesti Raahen, Pudasjärven ja Vihannin liittyminen mukaan yhteistyöhön, mutta myös biokaasun, hyötyjätteiden ja kierrätyskeskuksen myynneissä tehtiin ennätykset. Kun lasketaan biokaasun myyntituotto ja biokaasun sähkötuotto, on summa yli 0,7 miljoonaa euroa! Biokaasutuotto vähentää siten tarvetta korottaa jätteiden käsittelymaksuja käytännössä tuotolla voidaan maksaa puolen henkilökunnan palkat. Investoinneista valmistuivat biojätteiden ja öljyisten maiden kompostointikenttien laajennukset. Merkittävin investointi oli kuitenkin nestemäisten jätteiden käsittelylaitos, jossa käsitellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin rasvan- ja hiekanerotuskaivojen jätteitä. Päijät-Hämeen Jätehuollon Lahden laitosta lukuun ottamatta vastaavia laitoksia ei ole aiemmin Suomeen rakennettu. Saimmekin Lahdesta paljon apua oman laitoksemme suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa, josta suuri kiitos heille. Laitoksemme on nykyaikainen ja itkälle automatisoitu, ja se parantaa oleellisesti nestemäisten jätteiden käsittelyn tasoa sekä vähentää haju- ym. ympäristöhaittoja vanhaan järjestelmään verrattuna. edun mukainen. Liikelaitosten lautakunta päätti jatkaa sopimusperusteista kuljetusta ainakin vuoden 2013 loppuun. Oulun Jätehuolto tekee hedelmällistä yhteistyötä lukuisten jätealalla toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa. Oman henkilökuntamme määrä on keskimäärin 25, mutta työllistämme yksityisissä yrityksissä ja yhteisöissä välittömästi ja välillisesti suunnilleen sama määrän henkilöitä kuin mitä omamme on. Yhteistyötä yritysten kanssa tehdään mm. Ruskon jätekeskuksen maansiirtotöissä, jätteen siirtokuljetuksissa, pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden käsittelyssä sekä hyötyjätteiden ja elektroniikkaromun käsittelyssä. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna Kiitän myös entisen liikelaitosten lautakunnan jäseniä erittäin hyvästä yhteistyöstä koko nelivuotiskauden ajan. Oulun Jätehuollon henkilökunnalle suuri kiitos hyvästä työpanoksesta seudun jätehuollon hyväksi. Markku Illikainen Keväällä valmistui konsulttityönä kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen ja sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen vertailu, joka kustannettiin yhdessä toimialueen jätehuoltoyrittäjien kanssa. Selvityksestä voidaan kiteytettynä todeta, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus on jätehuoltoyritysten edun mukainen, kun taas kunnan kilpailuttama järjestelmä on asiakkaan 3

3 Oulun Jätehuolto Liikelaitosten lautakunta Year 2008 in Oulu Waste Management 4 Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, ja se vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuului v kuntaa, joissa on yhteensä asukasta. Oulun Jätehuolto vastaa kaikkien yhteistyökunnissa muodostuvien jätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Lisäksi Oulun Jätehuolto vastaa kuntien hyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa ovat Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä Ylikiiminki. Raahen ja Pudasjärven kaupungit sekä Vihannin kunta huolehtivat itse omista hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Raahessa ja Pudasjärvellä on omat jätteiden siirtokuormausasemat. Yhteistyökunnissa toimii yhteensä kahdeksan jäteasemaa. Jäteasemat keräävät jätteet, ja ne kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Jäteasemilla otetaan vastaan koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä, elektroniikkaromua sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä, maksullisia kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, ja kuljetuksia hoitaa 15 yritystä. Oulun Jätehuollon toimintaa ohjasi viime vuonna 9-jäseninen lautakunta, joka kokoontui kerran kuukaudessa. Vuoden 2009 alusta liikelaitosten lautakunta muuttuu liikelaitosten johtokunnaksi. Varsinaisia jäseniä vuonna 2008 olivat: Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala (loppuvuodesta Paula Himanen), Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius sekä Harriet Urponen. Varajäseniä olivat: Jarkko Ekman, Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Heljä Sohlo, Maija Sutela, Martti Turkka, Anu Vihavainen ja Tanja Rytkönen-Romppanen. Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppanen Varajäsen: Reijo Sallinen Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 communities and over people. Operations reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services are funded by waste management fees. Oulu Waste Management had 20 permanent employees last year. We also had several summer trainees and temporary employees in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. 77 thousand tons of household waste and more than tons of biowaste was treated last year. Recyclabe waste, paper, cardboard, glas, plastic and metal were delivered to Rusko waste centre or to the recycling points. Environmental impacts are monitored constantly and the results are reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in The system follows ISO standard. Our ISO 9001 quality management system was certificated in Biogas is pumped from the landfill, pumping decreases the amount of the methane in the athmosphere. The amount of energy produced from the gas was MWh last year. The gas is sold to the industry and is used to produce energy. Last year the amount of energy was MWh. Oulu Waste Management has a microturbine plant, which produces also electricity from the landfill gas. The electricity is mostly used in Rusko waste centre.

4 Oulun Jätehuollon strategia Oulun Jätehuolto määrittelee strategiassaan vuosittain asiakkaisiin, toimintaan, henkilökuntaan ja talouteen liittyvät tavoitteet. Vuoden 2008 strategiassa katsottiin tärkeäksi mm. palvelutason ja asiakaspalvelun parantaminen, haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen sekä positiivinen taloudellinen tulos kilpailukykyisin hinnoin. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain välitilinpäätösten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian tärkeimmät tavoitteet saavutettiin vuonna Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmä pitää sisällään ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO standardin mukaisen laatujärjestelmän. Järjestelmä systematisoi Oulun Jätehuollon toimintaa, ja sen avulla laatu- ja ympäristönäkökohdat voidaan ottaa toiminnassa kattavasti huomioon. Järjestelmän myötä Oulun Jätehuolto on myös sitoutunut laatu- ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmän on sertifioinut eli todentanut standardin vaatimusten mukaiseksi SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Ympäristöjärjestelmän sertifikaatti on ollut voimassa vuodesta 2005 ja laatujärjestelmän sertifikaatti vuodesta Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa riskittömästä jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta sekä kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Oulun Jätehuolto edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Ympäristö Toimintamme positiivisia ympäristövaikutuksia on hallittu jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sekä aktiivinen neuvonta- ja tiedotustyö. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Otamme ympäristön huomioon seuraamalla toimintamme ympäristövaikutuksia, ehkäisemällä haitallisia vaikutuksia, asettamalla uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita sekä arvioimalla niiden toteutumista. Käytämme harkiten luonnonvaroja ja pyrimme käyttämään tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Luomme näin perustan ympäristöhaittoja ehkäisevälle, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoiselle sekä taloudellisesti kannattavalla toiminnalle. Asiakkaat ja sidosryhmät Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat jätehuoltopalvelut. Haluamme olla luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon asiakkaiden sekä sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Henkilöstö Oulun Jätehuollon henkilökunta on motivoitunutta, yhteistyökykyistä sekä alansa osaavinta. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta sekä siitä, että henkilökunta on tietoinen työnsä vaikutuksista ympäristöön ja miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa ja kestävän kehityksen politiikkaa. Liikelaitosten lautakunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan

5 6 Ympäristön tarkkailu Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia aiheuttavat mm. jätteen mätänemisessä syntyvä kaatopaikkakaasu sekä hajoamistuotteiden ja haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin. Kaatopaikkojen hoidon tavoitteena on minimoida jätteistä aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat. Ruskon jätekeskuksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Ympäristövaikutuksia seurataan valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaan. Päästöt ilmaan Kaatopaikoilla syntyvä kaatopaikkakaasu sisältää lähinnä metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Metaani on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. On arvioitu, että kaatopaikkojen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 3 %. Kaatopaikkakaasujen haitallisia vaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla. Vuonna 2008 kerättiin talteen 7,4 milj. m 3 biokaasua, jonka metaanipitoisuus oli keskimäärin 46 til-%. Kerätyn biokaasun määrä vastaa n t CO 2 :a. Talteenotolla ehkäistiin kasvihuonekaasupäästöjä asukkaan kunnan kulutusperusteisten päästöjen verran. Syntyvistä kaatopaikkakaasuista saatiin talteen yli 70 %. Kaatopaikkakaasun sisältämä metaani on hyvä polttoaine, ja 2 m 3 kaatopaikkakaasua vastaa energiasisällöltään noin litraa öljyä. Vuonna 2008 talteenkerätyn biokaasun energiasisältö oli noin 33 GWh. Ruskossa kerätystä kaatopaikkakaasusta valtaosa hyödynnetään Paroc Oy:ssä sekä Oulun Energian välityksellä OYS:ssa ja keskuspesulassa. Noin 10 % kerätystä kaasusta käytetään Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa. Laitos tuottaa kaiken Ruskon jätekeskuksessa käytettävän sähkön, ja käyttämättä jäävä sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Jätekeskuksen kiinteistöt lämmitetään mikroturbiinilaitoksen hukkalämmöllä. Vuonna 2008 talteen otetun biokaasun hyödyntämisaste oli 100 %. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto sai lähiseudun asukkailta 86 hajuvalitusta. Ruskon jätekeskuksessa hajuhaittoja aiheuttavat kompostointi sekä kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmaan. Sääilmiöt vaikuttavat hajujen leviämiseen. Päästöt vesistöihin Kaatopaikkavesi on kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä. Kaatopaikkavedelle on ominaista mm. korkeat typpipitoisuudet sekä COD- ja sähkönjohtavuusarvot. Typpi on pääosin ammoniumtyppeä (NH4-N). Vedet voivat sisältää myös mm. raskasmetalleja sekä orgaanisia haitta-aineita. Ruskon jätekeskuksen pinta-, pohja- ja suotovesistä tarkkaillaan säännöllisesti fysikaalis-kemiallisia suureita sekä raskasmetalleja tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikan läpi suotautuvat vedet kerätään kahteen suotovesialtaaseen ja johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Suotoveden määrä vaihtelee vuotuisen sademäärän mukaan. Vuonna 2008 jäteveden puhdistamolle johdettiin m 3 jätevettä. Suotoveden mukana jätevedenpuhdistamolle mennyt typpikuormitus oli n kg, mikä vastaa n ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä typpikuormitusta. Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä kohonneina NH4-N- sekä sähkönjohtavuuspitoisuuksina. Lopakkaojan kuormitusta on vähennety niskaojan saneerauksella ja vesien johtamisella viemäriin. Vanhan kaatopaikan maisemointi on vähentänyt osaltaan Lopakkaojan kuormitusta. Muut ympäristövaikutukset Haittaeläinten ravinnonsaantia, hajuhaittoja ja roskaantumista vähennetään tiiviillä jätetäytöllä ja avoinna olevan jätetäytön pinta-alan minimoimisella. Rottakantaa vähennettiin säännöllisellä myrkytyksellä. Ruskon jätekeskuksessa syntyvä melu ja pöly johtuvat liikenteestä sekä osin jätteenkäsittelytoiminnoista. Melumäärä vastaa normaalia teollisuusalueella syntyvää melua. Pölyhaittoja torjutaan sorateiden asfaltoinnilla sekä teiden harjaamisella ja kastelemisella. Oulun Jätehuolto raportoi poikkeamatilanteista vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastoon kymmenen kertaa. Poikkeamaraportteja tehtiin mm. hajuhaitoista (6 kpl), tulipaloista (3 kpl) sekä nestemäisten meijerituotteiden vastaanottamisesta. Hyödynnetty biokaasumäärä (nm 3 ) V Pumppaamo i i otettu käyttöön vuonna 2003

6 Projektit ja kehityshankkeet Rasvajätteet bioenergiaksi -tutkimushanketta jatkettiin. Viime vuonna hankkeessa tehtiin laboratoriokokeita sekä yhteinen pilottilaitos Ekokympin kanssa. Hanke jatkuu vielä vuonna Oulun Jätehuolto jatkoi neuvotteluja kompostimullan tuotteistamisesta yhteistyössä alan yrityksen kanssa. Neuvottelut jatkuvat edelleen. Oulun Jätehuolto oli mukana TEKESin tukemassa KAAPINTA-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä kaatopaikkojen pintasuojarakenteissa. Hankkeessa rakennettiin Ruskon jätekeskukseenyhden hehtaarin kokoinen koekohde, joka on yhden hehtaarin kokoinen. Pintarakenteessa hyödynnettiin Tornion terästehtaan vedenpuhdisussakkaa. Rakennetta seurataan kahden vuoden ajan, jotta nähdään, miten pintarakenne toimii ja miten tiiviisti uusi materiaali pitää vettä. Hanketta seurataan kaksi vuotta. Hankkeessa pyrittiin selvittämään, miten jätelupaa vaativia sivutuotteita voidaan hyödyntää maanrakennuksessa ja maarakenteissa. Hanke jatkuu vuoteen Vuonna 2008 alettiin toimittaa energiajätettä (REF) koepolttoon Laanilan Voimalle Ouluun (Kemira). Yhteistyötä aiotaan jatkaa. Oulun Jätehuoltoon valmistui kaksi insinöörityötä: Teknistaloudellinen selvitys Oulun Jätehuollon jäteasemien logistiikasta ja Rakennusjätteen käsittelyn teknis-taloudellinen selvitys. Jälkimmäisen insinöörityön pohjalta järjestettiin loppuvuonna tarjouspyyntökilpailu, jonka avulla pyritään vuonna 2009 löytämään yhteistyökumppani uudentyyppistä rakennusjätteen lajittelua varten. 7

7 Työntekijät Oulun Jätehuollossa työskenteli viime vuonna yhteensä 20 vakinaista työntekijää. Määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna 11. Työllistämistuella palkattiin kolme henkilöä kerrallaan, yhteensä heitä oli viime vuonna 10. Kesätyöntekijöinä oli yhteensä 13 koululaista ja opiskelijaa. Suurin osa Oulun Jätehuollon henkilöstöstä työskentelee Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikössä ja Ruskossa sijaitsevassa hallinnossa. Toppilan Kierrätyskeskuksessa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja kolme tukityöllistettyä. Koulutus Henkilökunnasta neljä kävi Ensiapu 1 -kertauksessa ja kaksi suoritti tulityö 2 -kurssin. Kaksi työntekijää suoritti lisäksi työturvallisuuskortin. Yleistä ympäristökoulutusta annettiin kahdelle työntekijälle. Koko henkilökunta osallistui joulukuussa asiakaspalvelukoulutukseen. Ympäristöinsinööri osallistui ongelmajätteiden keräilyn ja käsittelyn työsuojeluriskit -koulutukseen. Lisäksi Oulun Jätehuollon johtoryhmä sai koulutusta johtoryhmätyöskentelyyn. Hallinnossa saatiin kriisiviestintä- ja arkistokoulutusta. Virkistys ja tyky-toiminta Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikunnallisia harrastuksia maksamalla halukkaille kuntoilijoille osan liikuntasetelin hinnasta. Jätehuolto tarjosi myös hierontamahdollisuuden keväällä ja syksyllä. Loppuvuonna Oulun Jätehuolto liittyi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimaan Työpaikkaliikunta-ohjelmaan. Ohjelma koostuu ohjatusta terveys- ja kuntoliikunnasta ja aktivointikäynneistä. Työntekijöillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntalajeja maksutta. Toimihenkilöt kokoontuivat toukokuussa yhteiseen pysäkkipäivään eli ryhmäkehityskeskusteluun, jossa keskusteltiin rakentavasti työntekijöiden yhteistyöstä, tulevaisuuden näkymistä ja henkilökohtaisista työhön liittyvistä ajatuksista. Myös kierrätyskeskuksessa järjestettiin henkilökunnan pysäkkipäivä. Maaliskuussa henkilökunta vietti yhteisen liikuntapäivän Virpiniemessä. Tällöin osa laski pulkkamäkeä ja osa hiihti. Useat osallistuivat lumikenkäilyyn. Lopuksi paistettiin yhdessä makkaraa. Kesäkuussa henkilökunta kokoontui yhteiseen kesänavaukseen hallintorakennuksen terassilla. Syksyn perinteiseen ohjelmaan kuului ruskaretki, joka viime vuonna suuntautui Rokualle. Ruskaretkellä käytiin pyöräretkellä ja vaeltamassa ja nautittiin yhteinen illallinen. Pikkujoulua vietettiin vuonna 2008 teatterissa, jossa nähtiin Luolamies-näytelmä. Sen jälkeen aterioitiin espanjalaisessa ravintolassa. Vuoden 2008 Kamuksi valittiin kiinteistönhoitaja Arto Säkkinen. Järjestyksessään toisen Vuoden Kamun valitsivat henkilökunnan jäsenet keskuudestaan. Oulun Jätehuollon henkilöstö Vakinainen henkilöstömäärä 20 Työlomalla olevat työntekijät Tilapäinen henkilöstömäärä 8 Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 36 % Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 64 % Työtapaturmat 4 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 24 päivää Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo/kk) 6,5 % 8

8 Neuvonta ja tiedotus Tehokkaalla tiedotuksella ja neuvonnalla pyritään muuttamaan ihmisten ympäristötekoja ja asenteita, ja erityisesti jätteen synnyn ehkäisystä tiedottaminen on tärkeää. Jäteneuvonta tavoittaa ihmiset jätteenkäsittelyn alkupäässä ja on tehokas keino vähentää sekajätteen määrää kaatopaikalla.jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa Raahea, Pudasjärveä ja Vihantia lukuunottamatta. Oulun Jätehuolto tarjosi henkilökohtaista jäteneuvontaa viime vuonna sekä puhelimessa että internetissä. Internet-kyselyjä tuli kotisivujen kautta yhteensä 250 kpl. Lisäksi jätteiden kierrätyksestä ja jätteen synnyn ehkäisystä kerrottiin erilaisissa infotilaisuuksissa ja luennoilla. Luentoja järjestettiin eri oppilaitoksissa, seurakunnissa, taloyhtiöissä sekä vapaa-ajan järjestöissä. Yhteensä luentoja ja jäteneuvontatilaisuuksia pidettiin 50 kertaa. Ruskon jätekeskukseen tutustui viime vuonna yhteensä 115 erilaista ryhmää, mikä on 30 enemmän kuin edellisvuonna. Useimmat ryhmät olivat koululaisia tai päiväkotilaisia. Jätekeskuksessa kävi myös ulkomaalaisryhmiä, aikuisopiskelijoita sekä eri yritysten edustajia. Oulun Jätehuolto kohdisti vuonna 2008 jäteneuvontaa edellisvuotiseen tapaan ala-asteikäisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille. Oiva Roina -jätevaris kävi päiväkodeissa, eskareissa, perhekerhoissa, kouluissa, partioryhmissä ja eri tapahtumissa yhteensä 45 kertaa. Oiva Roina jakaa perustietoa kierrättämisestä ja luo myönteistä mielikuvaa lajittelun tärkeydestä. Oiva Roinasta tehtiin vuoden aikana useita lehtijuttuja. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto järjesti ekopistekampanjan, jolloin jäteneuvojat jalkautuivat ekopisteille kolmena eri iltana touko-kesäkuussa. Kampanjan aikana arvottiin kierrätetty ja kunnostettu polkupyörä, ja kampanjan päätöstä vietettiin syksyllä Oivapisteellä taimenvaihdon merkeissä. Taimenvaihtopäivä järjestettiin viime vuonna kahdesti, sillä ensimmäisen kerran taimia vaihdettiin toukokuussa. Taimenvaihtopäiviin osallistui yli 150 henkilöä. Oulun Jätehuolto oli mukana viime vuonna kaksilla messuilla: huhtikuussa Rakentajamessuilla ja syyskuussa Tyrnävän perunamarkkinoilla. Talonrakentajia ja -remontoijia tiedotettiin rakennusjätteen lajittelussa myös osallistumalla Oulun kaupungin tontinsaajien rakennusiltoihin sekä jakamalla kaikille rakennuslupaa hakeneille tietopaketti rakennusjät teen lajittelusta. Oulun Jätehuollosta kirjoitettiin aktiivisesti lehdistössä, ja erityisesti ekopisteet ja jätekuljetukset olivat vuonna 2008 otsikoissa. Oulun Jätehuollon henkilökuntaa haastateltiin radioon 22 kertaa ja televisioon kerran. Julkaisut ja sisäinen viestintä Oiva Roina asiakaslehti ilmestyi marraskuussa, ja lehdessä kerrottiin esimerkiksi ekopisteistä, jätekeskuksen työntekijöistä sekä vähäjätteisistä ruokaostoksista. Jäteopas ilmestyi huhtikuussa, ja sen painos oli tähän mennessä suurin: kpl. Jäteoppaan välissä jaettiin entiseen tapaan kaksi puutarhajätekuponkia jokaiseen talouteen. Rakentajan jäteopas uudistettiin, ja lisäksi loppuvuonna ilmestyi Oulun Jätehuollon yleisopas. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukauden ensimmäisellä viikolla. Sisäisessä viestinnässä pyrittiin yhä enemmän käyttämään tiedotuskanavana Akkunaa eli Oulun kaupungin omaa intranetiä. Vuonna 2008 ryhdyttiin laatimaan Oulun Jätehuoltoon omaa kriisiviestintäsuunnitelmaa, jonka työstäminen jatkuu vuonna

9 Ruskon jätekeskus vuonna 2008 Ruskon jätekeskukseen valmistui vuonna 2008 nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Käsittelylaitoksessa vastaanotetaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäisiä jätteitä. Vastaanotettu jäte käsitellään erityiskankaasta valmistetuissa geotuubeissa, joiden avulla kiinteä aines erotetaan nesteestä. Geotuubeista neste pumpataan suoraan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Tuubeihin jäänyt kiintoaines kompostoidaan. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksella liete käsitellään hallitusti, eikä laitoksesta tule hajuhaittoja ympäristöön. Nestemäisiä jätteitä arvellaan tulevan Ruskoon vuodessa n tonnia. Rakennuksen pinta-ala on 260 neliömetriä, ja käsittelylaitos maksoi euroa. Biokaasun keräystä tehostettiin. Laajennusalue II:lle rakennettiin kuusi uutta biokaasun vaakakeräyslinjaa. Laajennusalue I:lle rakennettiin kaksi vaakakeräyslinjaa. Nyt kaasunkeräyskaivoja on yhteensä 47, joista 25 sijaitsee vanhan kaatopaikan alueella. Mikroturbiinilaitoksen avulla kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää myös sähkönä, kun kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Kaasunkeräys ja kaasun hyödyntäminen vähentää tuntuvasti Ruskon jätekeskuksen ympäristöhaittoja. Oman sähköntuotannon ansiosta säästettiin sähkön ostossa lähes euroa. Puhdasta puuta toimitettiin edelleen energiahyötykäyttöön. Myös jätetäytöstä kerättiin puuta ja metallia hyötykäyttöön. Puujätettä saatiin yli kaksi kertaa edellisvuotta enemmän: 51 tonnia. Metallia kerättiin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Puutarhajätealueella ryhdyttiin pohjustustöihin, ja toinen puoli on jo asfaltoitu. Pohjustustöitä jatketaan vuonna Kaikki puutarha- ja haravointijäte saatiin viime vuonna hyötykäyttöön. Puutarhajätteen laatu on parantunut tehostetun opastuksen ansiosta. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto hankki jätekeskukseen keräyskalustoa, vaihtolava-kuorma-auton sekä henkilöauton. Viime vuonna henkilöautopenkka siirrettiin laajennusalue I:lle, jota varten rakennettiin tiestöä ja valaistusta. Laajennusalue III:lta kaadettiin puusto ja kerättiin hakkuutähteet ja kannot. Laajennusalue III otetaan käyttöön vuonna Biojätteen kompostointikenttää laajennettiin neliömetrin verran. Lisäksi öljyisten maiden kompostointikenttiä rakennettiin lisää yhteensä neliömetriä. Molemmat alueet päällystettiin asfaltilla. Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan kaikki erilliskerätty biojäte kaikista yhteistyökunnista. Viime vuonna biojätteen määrä kasvoi voimakkaasti. Jotta toimintahäiriöt vähenisivät ja biojäte saataisiin syötettyä murskaimelle tasaisemmin, uusittiin syötinkuljetin. Myös murskainta siirrettiin toiminnallisesti parempaan paikkaan. 10

10 Ongelmajätehuolto ja SER Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan maksutta vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulussa ongelmajätteitä voi palauttaa Ruskon jätekeskukseen, Toppilan kierrätyskeskukseen ja vankilan tuotemyymälään. Ympäristökunnissa ongelmajätteitä vastaanotetaan jäteasemilla. Kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään myös kiertävään keräysautoon keväisin ja syksyisin. Vuonna 2008 ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 12 kertaa ja Oulussa 4 kertaa. Yritysten ongelmajätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä jatkoi kasvuaan Oulun Jätehuollon toiminta-alueella. SE-romua kerättiin vuonna 2008 yhteensä n tonnia. Sähkö- ja elektroniikkaromun kasvu on ollut tasaista, mutta viime vuonna eniten nousi pienten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä. Myös televisioita palautetaan edelleen runsaasti. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksessä ja käsittelyssä tehdään yhteistyötä Sertyn, Elkerin sekä Nera/Electroluxin kanssa. Ongelmajätteiden määrien kehitys/kg Akut Hapot ja emäkset Jäähdytin- ja jarrunesteet Loisteputket SER SER SER Lääkkeet Maalit, liimat, liuottimet Kemikaalit Paristot Torjunta-aineet Kiinteät öljyiset jätteet Yhteensä Öljyvesiseos Pilssivesi Öljysäiliöiden puhdistusjäte Öljynerotuskaivojen jäte Yhteensä Ongelmajätteet yhteensä

11 12 Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen Oulun kaupungin keskustasta. Alue on suojaviheralueineen 94 hehtaarin laajuinen, ja käytössä oleva seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka on 5,5 hehtaarin kokoinen. Loppuosa jätekeskuksesta on varattu muille toiminnoille kuten hyötyjätepisteelle, ongelmajätteiden varastoinnille, kompostoinnille ja toimistotiloille. Ruskon jätekeskuksessa on sijainnut Oulun ainoa kaatopaikka vuodesta Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle sijoitetaan pääasiassa metalliteollisuuden raskasmetallisakkoja. altaiden täytyttyä ne kapseloidaan muovikalvolla ja tiiviillä maamassoilla. Tällä hetkellä altaista kaksi on kapseloitu. viime vuonna otettiin vastaan 43 tonnia raskasmetallijätteitä. 2. Kompostointilaitos erilliskerätty biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa, ja se siirretään jälkikypsytykseen aumoihin. seosaineena käytetään risu- ja oksahaketta vuonna 2008 vastaanotettiin n tonnia biojätettä, mikä on noin tonnia enemmän kuin vuonna 2007 murskaimen syötinkuljetin uusittiin vuonna Öljyisten maiden kompostointikenttä öljyisten maiden kompostointia varten Ruskon jätekeskuksessa on erillinen kenttä puhdistettua maata voidaan hyödyntää jätekeskuksen omissa maisemointi- ja rakennustöissä viime vuonna käsiteltiin tonnia öljyllä pilaantuneita maita vuonna 2008 kompostointikenttää laajennettiin neliömetrin verran 4. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos valmistui viime vuonna, käyttöön vuonna 2009 rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäiset jätteet käsittelyssä hyödynnetään geotuubeja kiinteän aineksen erottamiseen nesteestä arvion mukaan nestemäisiä jätteitä tulee jätekeskukseen n tonnia vuodessa 5. Biojätteen kompostointikenttä biojäte jälkikypsytetään kompostointikentällä aumoissa kypsymisaika on puolesta vuodesta vuoteen 6. Öljyasema öljystä poistetaan vesi fysikaalisin menetelmin viime vuonna vastaanotettiin tonnia nestemäisiä öljyjätteitä 7. Oivapiste Oulun suurin ekopiste vastaanotetaan paperia, pahvia, muovia, metallia, lasia, kartonkia, puhdasta puuta, kestopuuta, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä yksityistalouksien ongelmajätteitä vuonna 2008 eniten vastaanotettiin metallia, jota vastaanotettiin 573 tonnia kotitalouksille maksuton 8. Vaa at ja asiakastila kahden vaa an järjestelmän avulla asiakas maksaa ainoastaan jätteensä painon verran jätteenkäsittelymaksua vuonna 2008 vaa alla kävi yhteensä asiakasta lisäksi asiakkaita kävi runsaasti palauttamassa hyötyjätteitä Oivapisteelle keskimäärin vaa alla asioi 371 asiakasta päivässä vuonna Ongelmajäterakennus ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi, lajittelu ja pakkaaminen viime vuonna ongelmajätteitä vastaanotettiin n. 300 tonnia 10. Energiajätehalli ekopisteistä kerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan tai murskataan jätekeskuksen energiajätehallissa. 11. Biokaasupumppaamo biokaasua imettiin viime vuonna koko jätekeskuksen alueelta 7,4 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö oli MWh. Se vastaa energiasisällöltään 3,3 miljoonaa litraa polttoöljyä kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa sähköenergiaksi sähkö hyödynnetään Ruskon jätekeskuksen alueella, ja ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle vuonna 2008 rakennettiin yhteensä 8 uutta kaasunkeräyslinjaa 12. Kaatopaikka sekajätettä vastaanotettiin tonnia vuonna 2008 sekalaista rakennusjätettä vastaanotettiin tonnia pohjarakenteet on rakennettu EU-normien mukaisiksi 13. Suotovesialtaat eteläisen suotovesialtaan kokonaistilavuus on m 3 ja pohjoisen altaan m 3 suotovesialtaisiin kerätään kaikki jätekeskuksen alueen valuma- ja suotovedet, jotka johdetaan viemäriä pitkin Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle viime vuonna jätevedenpuhdistamolle johdettiin n. 225 tuhatta kuutiota vettä 14. Puutarhajätteen vastaanotto alue ja puhtaan puun alue ksityisasiakkaat lajittelevat puutarhajätteestään risu- ja oksahakkeen sekä haravointijätteen erikseen viime vuonna kaikki puutarhajäte voitiin hyödyntää, ja sitä vastaanotettiin yhteensä tonnia 15. Hallinto tukipalvelut koulutustilat n. 24 hengelle

12

13 Toppilan kierrätyskeskus 14 Ihanne olisi, jos kaikki käyttökelpoinen tavara voitaisiin kierrättää, ja hyvän mahdollisuuden siihen antaa Toppilan kierrätyskeskus. Toiminnan tarkoitus on vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. Kierrätyskeskus on suosittu ostospaikka keräilijöille, askartelijoille ja käsityön tekijöille. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan ja myydään kierrätystavaroita vanhasta sellutehtaasta tehdyssä myymälässä. Asiakkaat tuovat käytetyt huonekalunsa ja muun tavaransa kierrätyskeskukseen itse, ja tuotteet myydään myymälässä edulliseen hintaan. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee tavaraa asiakkaiden kotoa maksutta. Lisäksi asiakkaat voivat hyödyntää maksullista vientipalvelua. Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta myös kotitalouksien ongelmajätteitä. Viime vuosi oli Toppilan kierrätyskeskuksen historian paras. Asiakkaita kävi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja tuotteita myytiin entistä enemmän. Kierrätyskeskuksen myyntituloilla voidaan kattaa osa Toppilan kierrätyskeskuksen käyttökustannuksista. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnosti Ruskon jätekeskukseen tuotuja polkupyöriä myyntikuntoon myös vuonna Kierrätyskeskuksessa myytiin viime vuonna 232 polkupyörää 57 pyörää enemmän kuin edellisvuonna. Noutopalvelu kävi viime vuonna 719 kertaa joko noutamassa tai viemässä asiakkaiden tuotteita. Vientejä oli yhteensä 105. Kierrätyskeskuksen noutopalvelu toimii Oulun kaupungin sekä lähimpien kuntien alueella. Paristoja noudettiin 222 kertaa, mikä on 152 noutokertaa enemmän kuin vuonna Tämä johtuu vuonna 2008 asennetuista paristonkeräyslaatikoista, jotka tulivat jokaiseen ekopisteeseen. Marraskuussa kierrätyskeskuksessa järjestettiin sinkkujen kierrätysilta, joka keräsi runsaasti osanottajia sekä herätti huomiota lehdistössä. Sinkkujen kierrätysiltana annettiin jäteneuvontaa ja tarjottiin iltapalaa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2008 aikana kolme vakituista työntekijää ja kahdeksan työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti edellisvuosien tapaan myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Harjoittelijoita oli viime vuonna seitsemän, ja kesällä kierrätyskeskus tarjosi kesätyöpaikan kahdeksalle nuorelle. Kierrätyskeskuksen kolme vuotta 2006 Tulot euroina: Maksaneet asiakkaat: Tavaroita myyty: kpl 2007 Tulot euroina: Maksaneet asiakkaat: Tavaroita myyty: kpl 2008 Tulot euroina: Maksaneet asiakkaat: Tavaroita myyty: kpl

14 Hyötyjätteet Oulun Jätehuollon alueella hyötyjätteitä kerätään keskitetysti taloyhtiöissä, ekopisteillä, Oivapisteellä jätekeskuksessa sekä kahdeksalla jäteasemalla. Hyötyjätteiden lajitteluun kannustaminen vähentää kaatopaikkajätteen ympäristövaikutuksia ja antaa teollisuuteen arvokasta raaka-ainetta. Hyötyjätteiden kierrätys on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaiseksi. Ekopisteet ja Oivapiste Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä paperia. Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 63 ekopistettä, joista 32 sijaitsee Oulun kaupungin alueella. Viime vuonna ekopisteitä rakennettiin yhteensä seitsemän: Liminkaan, Kaakkuriin, Herukkaan, Kuivasjärvelle, Tyrnävälle, Tupokseen ja Ylikiiminkiin. Kameravalvontaa lisättiin kolmeen ekopisteeseen. Kameravalvonta on vähentänyt tuntuvasti ekopisteiden väärinkäytöksiä ja ekopisteille kuulumattomien jätteiden määrää. Paristonkeräyslaatikoita asennettiin lisää, ja nyt kaikissa Oulun kaupungin alueen ekopisteissä on myös paristonkeräyslaatikko. Takaisin teollisuuteen Kaikki Oulun Jätehuollon toiminta-alueelta kerätyt hyötyjätteet jatkavat matkaansa teollisuuteen raaka-aineiksi tai energianlähteiksi. Paperista valmistetaan sanomalehtipaperia sekä pehmeitä kotitalouspapereita. Kartongista ja pahvista voidaan valmistaa paperirullien hylsyjä ja kirjekuoria. Metalli sekä autonrenkaat kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta teollisuuden käyttöön. Keräysmetalli päätyy suomalaisiin terästehtaisiin, joissa siitä voidaan valmistaa erilaisia terästuotteita. Lasi hyödynnetään Ruskon jätekeskuksessa korvaamassa sepelimursketta. Energiajäte ja muovi kuljetetaan mm. Laanilan Voimalle Ouluun poltettavaksi. Ongelmajätteet kuljetetaan Ekokem Oy:lle Riihimäelle, jossa ne käsitellään hallitusti. Sähkö- ja elektroniikkaromu päätyy eri tuottajayhteisöjen vastuulle lajittelua varten. Kesällä yhteistyökuntien ekopisteiden säiliöt korjattiin. Korjausurakkaan kuului kaikkien ekopisteiden pesu sisältä ja ulkoa, kansien vahaus, verhoilun siistiminen ja maalaus sekä ala- ja yläosien teräsnauhojen asennus. Lisäksi korjattiin lukot ja helat korjattiin, ja ympärillä olevat aitaukset sekä kivetykset kunnostettiin. Oivapiste toimii Oulun suurimpana ekopisteenä Ruskon jätekeskuksessa. Kapasiteetiltaan Oivapiste on moninkertainen ekopisteisiin verrattuna, ja siten asiakkaat voivat palauttaa hyöty- ja ongelmajätteitä ja sähkö- ja elektroniikkaromua isojakin määriä. Oivapiste sijaitsee jätekeskukseen tultaessa ensimmäisenä, joten sen avulla on mahdollista vähentää tuntuvasti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Asiakas punnitsee sekajätekuormansa vasta Oivapisteellä asioituaan. Oivapisteelle voi palauttaa muista ekopisteistä poiketen myös pahvia ja styroksia. 15

15 Jätemäärien kehitys kolmen vuoden aikana Ii Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Siikajoki Raahe Utajärvi Hyötyjätteiden määrä kolmen vuoden aikana 16 Vihanti Oulun Jätehuollon henkilöstö Koko laitoksen henkilötyövuodet 30 Vakinaisen henkilökunnan henkilötyövuodet 20 Määräaikaisen henkilökunnan henkilötyövuodet (josta työllistettyjen osuus 4) 10 Naisia 36 % Miehiä 64 % Palkat ja palkkiot eur Eläkekulut eur Muut henkilöstösivukulut eur Työtapaturmat 4 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 24 päivää Poissaoloprosentti (kaikki poissaolot) 6,5 % Työterveyshuolto (korvausluokka 1) eur Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito eur Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta eur Valvonta- ja tarkkailuohjelma Kohde Tarkkailupisteitä krt/vuosi Analyysejä yht. Kaatopaikkakaasu Pintavedet 11 6* 366 Pohjavedet Vanhan kaatopaikan sisäinen vesi Jätevedenpuhdistamolle pumpattava jätevesi 4 4** Yhteensä: * Avovesikaudella pintavesien virtaamaa seurataan viikoittain. Lopakkaojassa on lisäksi jatkuvatoiminen mittausasema (virtaama, ph ja ammoniumtyppi) ** Pumppaamoissa on lisäksi jatkuvatoimiset vesimäärä- ja sähkönjohtokykymittarit

16 TULOSLASKELMA yksikkö = euro LIIKEVAIHTO , ,65 Liiketoiminnan muut tuotot , ,95 Tuet ja avustukset kunnalta , ,42 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT yksikkö = euro Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,58 Palvelujen ostot , , , ,29 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,12 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,42 Muut henkilösivukulut , , , ,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,59 Liiketoiminnan muut kulut , ,96 LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,25 Muut rahoitustuotot 8 668, ,50 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 610, ,83 356, ,78 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,15 Koneet ja kalusto , ,14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,00 Sijoitukset Muut saamiset 2 291, ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta 30000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,34 Saamiset kunnalta , ,08 Siirtosaamiset , ,37 Rahat ja pankkisaamiset , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,03 Ylijäämä ennen satunaisia eriä , ,81 Ylijäämä ennen varauksia , ,81 Poistoeron vähennys (+) , ,16 Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) 0, ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,97 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA yksikkö = euro Peruspääoma , ,11 Muut omat rahastot , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,43 Tilikauden ylijäämä , ,97 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,44 Vapaaehtoiset varaukset , ,47 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,37 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,30 Lyhytaikainen Ostovelat , ,15 Muut velat , ,13 Siirtovelat , ,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,03 17

17 RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT yksikkö = euro TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT yksikkö = euro TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,03 Poistot ja arvonalentumiset , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut , ,78 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,40 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,47 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, ,06 0, ,47 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,93 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -915,6 Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset , ,91 Ylijäämänn palautus kunnalle , ,00 Muut maksuvalmiuuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta , ,48 Saamisten muutokset muilta , ,93 Korottomien velkojen muutos , , , ,15 Rahoituksen rahavirta , ,24 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,69 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,74 Rahavarat , , , , Tuotot Jätemaksutulot ,18 Biokaasulaitoksen tulot ,00 Kierrätysmaksutulot ,25 Hyötyjätetulot ,80 TY-tulot ,39 Liiketoiminnan muut tuotot ,46 Mikroturbiinilaitos 8 292,06 Mikroturbiinilaitos tuet 7 096,86 Tuet ja avustukset kunnalta ,15 2. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö Vakinaiset 20 Määräaikaiset 2 Työllistetyt 6 Yhteensä 28 Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan ,14 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 Henkilöstökulut yhteensä ,14 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,67 Muut rahoitustuotot 8 668,35 Muut rahoituskulut 610,85 Korvaus peruspääomasta kunnalle ,00 4. Jätevero valtiolle , Rakennukset Poistamaton hankintameno ,18 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto ,36 Poistamaton hankintameno ,82 Kirjanpitoarvo ,82 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno ,15 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,78 Tilikauden poisto ,40 Poistamaton hankintameno ,53 Kirjanpitoarvo ,53 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,14 Lisäykset tilikauden aikana ,11 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,27 Tilikauden poisto ,70 Poistamaton hankintameno ,82 Kirjanpitoarvo ,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno ,00 Lisäykset tilikauden aikana ,95 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä ,05 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno ,90 Kirjanpitoarvo ,90 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistamaton hankintameno ,47 Lisäykset tilikauden aikana ,06 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto ,46 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno ,07 18

18 Oulun Jätehuolto postiosoite PL 67, OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, OULU puhelin (08) faksi (08) sähköposti Internet Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, OULU puhelin (08)