SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / 2012. Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 1 / 2012 Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta

2 Pääkirjoitus Ledare ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA MODIGT FÖR BARNETS BÄSTÄ VIISIKYMMENTÄ VUOTTA sitten joukko ihmisiä unelmoi SOS-lapsikylätoiminnan perustamisesta Suomeen. Nyt tiedämme, että nuo unelmat kantoivat pitkälle. Suomi sai oman yhdistyksen, omat lapsikylät, nuorisokodin sekä laajan joukon lapsen asialla olevia SOS-lapsikyläystäviä. On syytä kysyä, mikä voima tai millaiset ihmiset saavat unelmat elämään? Kaija Olkkonen (o.s. Laitinen), Albin Gebhardt ja muut SOS-lapsikylätoiminnan uranuurtajat olivat valtavan haasteen edessä. Mistä aloittaa, kun ei ollut mitään? Kuitenkin heillä oli palava halu auttaa lapsia. Heillä oli luottamusta toisiinsa. He tartuttivat muut omalla esimerkillään ja innostuksellaan. He näkivät onnistuvansa. He eivät tavoitelleet täydellisyyttä, koska se oli vierasta elämälle. He laittoivat itsensä likoon. Rohkeasti penni penniltä ja tiili tiileltä unelma alkoi muuttua todeksi. Pitkäjänteinen, pyyteetön työ ja katseen ulottaminen kauempana siintäviin uusiin haasteisiin antoivat SOS-lapsikylätoiminnalle uskottavuuden ja kasvun eväät suomalaisessa lastensuojelutyön kentässä. Näin on SOS-Lapsikylä pystynyt antamaan lukuisille lapsille ja nuorille kodin turvaa ja lämpöä. Nykyisellä ja tulevilla SOS-lapsikyläsukupolvilla on heilläkin haasteensa edessään. Tie on kuitenkin hyvin viitoitettu. Suuntana on - rohkeasti lapsen puolesta. Kiitos kaikille SOS-lapsikyläystäville, työntekijöille ja lapsille kuluneista vuosikymmenistä. Tavataan juhlavuoden merkeissä. Jari Ketola toiminnanjohtaja FÖR FEMTIO ÅR sedan drömde en grupp människor om att grunda SOSbarnbyverksamhet i Finland. Nu vet vi att drömmarna bar långt. Finland fick en egen förening, egna barnbyar, ett ungdomshem och en stor mängd SOS-barnbyvänner som verkat för barnens sak. Vi har anledning att fråga vilken kraft eller vilka slags människor det är som ger drömmarna liv. Kaija Olkkonen, f. Laitinen, Albin Gebhardt och övriga banbrytare inom SOS-barnbyverksamheten stod inför en enorm utmaning. I vilken ända skulle de börja? De förenades trots allt av en brinnande längtan att få hjälpa barn. De hade förtroende för varandra. Deras exempel och entusiasm smittade av sig. De märkte att de lyckades. Målet var inte fullkomlighet, för det är främmande för livet, men de satsade helhjärtat. Frejdigt, penni för penni och tegelsten för tegelsten, började drömmen förverkligas. Det långsiktiga, osjälviska arbetet och att siktet var inställt på nya utmaningar vid horisonten gav SOS-barnbyverksamheten förutsättningar för trovärdighet och tillväxt inom ramen för det finländska barnskyddsarbetet. Så här har SOS- Lapsikylä kunnat ge hem med trygghet och värme åt flera barn och unga. Också dagens och morgondagens SOS-barnbygenerationer står inför utmaningar. Vägen är dock väl utstakad. Riktningen är klar modigt för barnets bästa! Tack alla SOS-barnbyvänner, medarbetare och barn för de gångna decennierna. Vi träffas i jubileets tecken. Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsi kyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Historiaa...8 Kylillä kerrotaan...10 Kuulumisia maailmalta...18 Tukeminen SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

3 Asiaa OMAN ERITYISYYDEN TUNNISTAMINEN JA YKSILÖLLINEN TUKI auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Nuoret ovat tänä päivänä merkittävä lastensuojelun ydinryhmä. Riittävällä ja laadukkaalla tukemisella syrjäytymisvaarassa oleva nuori voidaan pelastaa vastuulliseksi ja itsenäiseksi toimijaksi. SYRJÄYTYMISVAARAA kuvastavat prosenttiluvut ovat hälyttäviä. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaarasta kertoo muun muassa se, että ma - sennusta sairastaa 11 prosenttia nuorista aikuisista miehistä ja peräti 24 prosenttia nuorista aikuisista naisista. Ahdistuneisuushäiriötä sairastaa miehistä 17 ja naisista kahdeksan prosenttia. Peräti 21 prosentilla nuorista miehistä ja naisistakin seitsemällä prosentilla on päihdehäiriö. Lisäksi 13 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole peruskoulun jälkeen suorittanut mitään tutkintoa. SOS-Lapsikylän viime marraskuisessa Lastensuojelu ja nuoret -teemalla pidetyssä yritysyhteistyöseminaarissa EHJÄ ry:n toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Kai Laitinen painotti nuoren aikuiseksi kasvamisen tapahtuvan itsenäistymisprosessin kautta. Prosessin aikana itsenäisyyttään korostava nuori tarvitsee paljon aikuisen tukea, läsnäoloa ja kannustusta, jota syrjäytymisvaarassa olevilta usein puuttuu. Jokaisen lastensuojelunuoren takana on yksilö Jokaisella lastensuojelun asiakkaaksi päätyneellä nuorella on omanlaisensa tausta ja henkilöhistoria. Nuoret ovat erilaisia, heitä sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle eri syistä ja he oireilevat eri tavoin pahaa oloaan, pelkojaan, häpeäänsä tai kokemustaan hylätyksi tulemisesta, muistuttaa Kai Laitinen. Osa nuorista kasvaa hiljaisiksi ja ujoiksi ja tarvitsee siksi tukea ja vah - vistusta, Kai Laitinen sanoo. Käytöshäiriöiset puolestaan etsivät rajoja ja huomiota, jota eivät ole riittävästi saaneet. Osa nuorista on jäänyt niin irralleen, etteivät he pysty rakentamaan psyykettään kuin heitä vahvasti tukevien ja pysyvien aikuisten tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaltoin kohdellut nuoret puolestaan et- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

4 Asiaa Lastensuojelun asiakkaanakin lapsen tai nuoren on saatava ikäryhmälleen sopivalla tavalla kokeilla siipiensä kantavuutta ja voitava myös epäonnistua turvallisissa olosuhteissa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset V valtakunnalliset lastensuojelun lastensuojelun perhehoidon perhehoidon päivät päivät Jyväskylä Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Päätoimittajalta sivät aikuisesta erityisesti turvaa. Lastensuojelua tarvitsevien nuorten joukosta löytyy lahjakkuuksia, joiden usein kestämätön kotitilanne ei ole antanut heille tarvittavaa rauhaa kehittää lahjakkuuttaan. Heikko lahjaiset puolestaan eivät ole saaneet riittävästi tukea, jota he tarvitsevat, etteivät tulisi myöhemmin hyväksi käytetyiksi. Päihderiippuvaiset tar - vitsevat aikuisten asettamia rajoja, keskustelua ja usein myös terapiaa, sanoo Kai Laitinen. Lastensuojelun siipien alla tarvitaan aikuisen aikaa ja tilaa epäonnistumisille Kai Laitinen viittasi esitelmässään ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojaan, joka sanoo, että lastensuojelun palvelujen ostamisessa on syvimmiltään kyse aikuisen ajan ostamisesta lapsille. Välittävät, kannustavat ja ennustettavat aikuissuhteet pystyvät tarjoamaan kaltoin kohdelluille lapsille ja nuorille korvaavia kokemuksia. Luottamusta rakentaakseen aikuisen on ensin kyettävä luomaan nuoreen yhteys. Kovien kokemusten aiheuttamassa mielen kaaoksessa nuori tarvitsee usein tukea myös asioiden sanoittamisessa ja jäsentämisessä. Lisäksi nuoren on voitava kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana erityisenä itsenään ja hänen on myös saatava kokemus kuulumisesta johonkin tai jollekin. Lastensuojelussa on kyse ennen kaikkea pitkän tähtäimen tavoitteista ja mahdollisuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen, muistuttaa Kai Laitinen. Lastensuojelun asiakkaanakin lapsen tai nuoren on saatava ikäryhmälleen sopivalla tavalla kokeilla siipiensä kantavuutta ja voitava myös epäonnistua turvallisissa olosuhteissa. Laitinen vertaa elämää nuoren kanssa virvelikalastukseen: paljonko voi antaa siimaa ja milloin pitää kelata takaisin. Harjoittelemalla, yrittämällä ja erehtymällä rakentuu lapseen vähitellen itseluottamusta ja kykyä ottaa vastaan myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, ilman että niistä lannistuu. TEKSTI: AIJA RIKALA KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SEKÄ TOUKO SIPILÄINEN SOS-Lapsikylän juhlavuosi pysäyttää pohtimaan lasten ja nuorten hätää SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlavuonna kiinnitämme huomiota erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilanteeseen Suomessa. Käsittelemme teemaa vuoden jokaisessa Kuulumisia-lehden numerossa. Erityisesti nuorten huostaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina. Nuorten syrjäytymisvaarasta kertoo muun muassa se, että joka päivä viisi alle 30-vuotiasta siirtyy mielenterveyssyistä sairauseläkkeelle. Syrjäytymisestä kertoo myös se, että 13 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole suorittanut mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Silti elämme maassa, jossa opiskelu on maksutonta ja opiskelumahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti kaikkien ulottuvilla. Juhlavuosi pysähdyttää pohtimaan, miten voimme parhaiten auttaa lapsia ja nuoria tästä eteenpäin. Varmaa on, ettemme saa jättää lapsia ja nuoria yksin. Tarvitsemme rohkeaa asennetta kohdata nuoret, paljon tukea perheille ja hyviä sijaisvanhempia lapsille. Tarvitsemme myös ihmisiä, jotka eivät sulje silmiään, vaan uskovat, että jokaisen antama, pienikin apu auttaa. Juhlavuoden aikana järjestämme kampanjoita ja tapahtumia kiinnittääksemme huomiota apua tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Järjestämme muun muassa perheille suunnatun juhlakonsertin Tampere-talolla Perheille suunnattuja tilaisuuksia ovat myös perhemessut, joita toimintayksiköidemme lähiseurakunnat järjestävät kirkoissaan eri puolilla Suomea SOS-Lapsikylän juhlavuoden 2012 suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari. Tervetuloa, hyvät lehden lukijat, mukaan osallistumaan aktiivisesti lastensuojelun tukemiseen ja tapahtumiimme. Aija Rikala päätoimittaja 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

5 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy syksyllä KALKEERILLA MONISTETTU ESITE YLIOPPILAIDEN KRISTILLISEN Yhdistyksen (YKY) yhteydessä toimiva ompeluseura järjesti joulun 1961 alla myyjäiset, jossa myytiin erilaisia käsitöitä joululahjoiksi. Yhdelle myyntipöydälle oli sijoitettu pino papereita, joihin oli koneella kirjoitettu itävaltalaisen Hermann Gmeinerin perustaman SOS-Lapsikylän esittely ja kieliä opiskelevan Kaija Laitisen yhteystiedot luvun alussa monistus tapahtui sijoittamalla muutama kalkeeripaperi arkkien väliin ja kirjoittamalla teksti aina uudelleen. Laitinen oli kuitenkin sitkeä nainen ja liuskojen kirjoittaminen oli hänelle pieni ponnistus. Myöhemmin hän teki miehensä Soini Olkkosen kanssa 28 vuotta työtä saadakseen Uuden Testamentin käännetyksi mapen kielelle. Jos se on niin tarkoitettu Kaija Laitinen tutustui SOS-lapsikylätoimintaan opiskellessaan Itävallassa ja päätti saada lapsikylän myös Suomeen. Hän kirjoitti Itävallassa ollessaan Kotilieteen artikkelin Lapsia piparkakkutaloissa. Suomessa hän piti esitelmiä lapsikylistä ja sai YKY:n ajamaan asiaa. Kun rahaa ei näyttänyt tulevan mistään eivätkä sosiaaliviranomaisetkaan innostuneet asiasta, tovereiden into alkoi lopahtaa. Laitinen kuitenkin uskoi, että lapsikylä toteutuu, jos se oli niin tarkoitettu. Johtaja Albin Gebhardt, eläkkeelle siirtynyt viipurilainen liikemies, oli puolisonsa Aino Gebhardtin kanssa YKY:n myyjäisissä ja sattui nappaamaan käteensä Kaija Laitisen laatiman paperin. Gebhardtit olivat pe rustaneet jo 1945 Ainola-nimisen säätiön orvoksi jääneiden lasten auttamiseksi. He olivat hankkineet tontin koulukotirakennusta varten, mutta pääoma ei riittänyt talon rakentamiseen. Tässähän se on!, innostuivat Gebhardtit ja ottivat saman tien yhteyttä Laitiseen. Tuleeko tästä mitään? Kaija Laitinen kirjoitti Hermann Gmei nerille ja kertoi löytäneensä miehen, joka oli valmis luovuttamaan maatilansa ja oman työpanoksensa SOS-lapsikyläaatteelle. Laitinen pyysi, että Gmeiner tapaisi Albin Gebhardtin. Pian Albin Gebhardt mat - kustikin Itävaltaan. Gmeiner ja SOS- Kin der dorf Internationalin pääsihteeri Hansheinz Reinprecht olivat hyvin epäuskoisia: Mitä tämä pieni mies oikein aikoi? Hän istui edessämme kertoen hiljaisella, epäröivällä äänellä murteellista saksaa puhuen aikovansa omistautua kokonaan tälle työlle. Hermann Gmeinerin yleensä hyvä ihmistuntemus petti tällä kertaa, kertoi Reinprecht myöhemmin. Lapsikyläaatteen johtajat asettivat monia ehtoja ja Albin Gebhardt matkusti varmasti varsin pettyneenä takaisin kotimaahan. Albin Gebhardt oli Tapiolan lapsille isoisä, joka lastasi amerikanrautansa täyteen lapsia ja lähti hakemaan järvenpääläisestä kirjapainosta SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehden painoksen, johon sitten yhdessä liimailtiin osoitelaput. Hän sai palkakseen paljon rakkautta. Koteja sadoille lapsille Hermann Gmeiner muutti pian näkemystään ja kirjoitti Kaija Laitiselle, että Suomeen perustettaisiin SOSlapsikylä. Siitä se lähti. SOS-lapsikyläyhdistyksen perustava kokous pidettiin huhtikuussa Yhdistys alkoi saman tien julkaista SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehteä. Samana vuonna lehdessä voitiin ilmoittaa, että arkkitehti Elissa Aalto suunnittelisi SOSlapsikylän Espoon Tapiolaan. Kahta ensimmäistä rivitaloa päästiin rakentamaan Ainola-kodin äiti Helli Nykänen, joka oli Suomen SOS-lapsikylien ensimmäinen sijaisäiti, sai vastaanottaa maaliskuussa 1966 yhdeksän sisarusta. Vuonna 2012 Suomessa on viisi kylää ja yksi nuorisokoti. Ne ovat tarjonneet startin elämään sadoille lapsille ja nuorille. Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄ RY:N ARKISTOT 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

6 Kylillä kerrotaan Mimmilässä sain kasvaa kuin tavallisessa perheessä Lapsuuteeni kuului paljon turvattomuutta, pelkoa ja yksinäisyyttä, koska vanhempani eivät kyenneet pitämään minusta huolta. Äidilläni oli alkoholiongelmia jo ennen kuin synnyin ja isäni ei koskaan nähnyt itseään perheen päänä. Äitini alkoholiongelma paheni vuosi vuodelta, ja kun hän erosi toisesta aviomiehestään, riistäytyi juominen käsistä. Olin tuolloin 14-vuotias ja voimani olivat lopussa. HAIN APUA sosiaaliviranomaisilta ja minut hätäsijoitettiin perheeseen, jossa odotin tietoa lopullisesta sijoituspaikasta. Muistan kun sain puhelinsoiton sosiaalityöntekijältäni, ja hän kertoi minulle, että sillä hetkellä oli kaksi avointa sijoituspaikkaa ikäiselleni nuorelle. Toinen oli lastenkoti Keski- Suomessa ja toinen oli Mimmilä-niminen nuorisokoti Espoossa. Tiesin samalla sekunnilla, että en halunnut lastenkotiin vaan Mimmilään, ja niin sosiaalityöntekijäni järjesti tutustumiskäynnin henkilökunnan kanssa. Mimmilä oli SOS-Lapsikylän operoima nuorisokoti Espoossa. Sinne voitiin sijoittaa viisi itsenäistyvää nuorta, joilla ei ollut päihde- tai vaikeita psykologisia ongelmia ja jotka pystyivät itsenäisesti hoitamaan koulunkäynnin. Kun saavuimme ensimmäistä kertaa Mimmilän parkkipaikalle, olin ihmeissäni. Olimme saapuneet tavalliselle rivitaloalueelle, jossa asui ihan tavallisia perheitä. Parkkipaikalta ovelle johtavalla kujalla oli kymmenittäin omenapuita, ja kaikki oli hyvin rauhallista ja kaunista. Yhdessä rivitalon ovessa ei lukenutkaan sukunimeä, vaan Mimmilä, ja sitä ovikelloa soitimme. Oven avasi reipas ja iloinen punahiuksinen nainen, joka toivotti meidät tervetulleeksi hienolla kahvitarjoilulla. Kun katsoin ympärilleni, näytti paikka mielestäni ihan oikealta kodilta. Kaikki oli pientä ja kodikasta, ihan niin kuin monella muulla espoolaisperheellä. Takapihalla kasvoi punaherukoita ja karviaismarjoja, ja merenranta oli kävelymatkan päässä. Kun olin asunut Mimmilässä jonkin aikaa, huomasin että se oli kuin Huostaanottoaika valmisti minua itsenäiseen elämään, johon kuuluu vastuun kantaminen koulusta ja työstä, kodinja taloudenhoito. oikea koti myös muilla tavoin. Minulle asetettiin rajoja ja sain vastuuta kykyjeni mukaan. Ensin sain huolehtia huoneeni siisteydestä ja myöhemmin vuoroviikonlopuin laittaa ruokaa kaikille. Opin tekemään ostoksia ja käyttämään rahaa. Henkilökuntaa Mimmilässä oli vain kaksi, joten opin tuntemaan heidät hyvin. Hoitajien omat perheet olivat mukana grillijuhlissa ja retkillä ja viettivät myös arkea meidän kanssamme. Sain Mimmilästä myös siskon ja toivon, että opin jonkinlaiset alkeet toisten huomioon ottamisessa. Oli hauska tehdä asioita isolla porukalla, kun olin aina tottunut olemaan yksin ja eristetty. Kävimme kävelylenkeillä meren rannalla ja suosikkipuuhaamme oli tyttöjen saunailta, missä kaunistauduttiin hunajan ja muiden kotikonstien keinoin. Tarvitsin suhteellisen vähän erikoispalveluita, rajoitteita ja valvomista. Olin jo 14-vuotiaana oma-aloitteinen, päämäärätietoinen ja itsenäinen. Uuden oppiminen ja hyvä koulumenestys olivat minulle aina tärkeitä ja myös henkireikä vaikeuksien keskellä. Olin intohimoinen tanssija ja sain mahdollisuuden harrastaa tanssia. Sain myös luottamusta, vapautta ja vastuuta, jota en olisi ehkä lastenkodissa voinut saada. Kun täytin 17 vuotta, olin mielestäni jo erittäin aikuinen, olinhan pitänyt äidistäni huolta jo pienenä lapsena. Halusin kovasti itsenäistyä ja päättää itse omasta elämästäni. Menestyin hyvin koulunkäynnissä, ihmissuhteissa ja olin hyvin itsenäinen ja vastuullinen, joten sainkin muuttaa omaan asuntoon. Tämä asunto oli tarkoitettu itsenäistymisen harjoitteluun ja sijaitsi puolen kilometrin päässä Mimmilästä. Tuttu ympäristö, ihmiset ja tunne, että apu ja tuki ovat lähellä, helpotti itsenäistymistäni. Myöhemmin muutin SOS-Lapsikylän omistamaan vuokraasuntoon lähemmäksi opiskelupaikkaa. Silloinkin oli apua tarjolla. Lapsikylän sympaattinen remonttimies tuli asentamaan pyykkikonetta ja toi yllätyksenä uuden suihkun. Hän jäi tietysti myös kahville ja kertoi kuulumisia Tapiolan lapsikylästä. Omalla kohdallani yhteys äitiini väheni vuosi vuodelta, koska yhteydenpito häneen oli minulle niin raskasta. Sukulaiseni asuivat eri paikkakunnilla ja isäni eri maassa, joten heiltä saamani tuki oli satunnaista. Sijaishuollossa asuneilla onkin usein heikompi turvaverkosto muihin nuoriin verrattuna. Omalla kohdallani tämä merkitsi sitä, ettei minulla ollut aikuisia esikuvia tai aikuisia, jotka olisivat voineet antaa neuvoja opinto- ja uravalinnoissa, raha-asioissa tai vain olla läsnä elämän muutoksissa. Minulta on puuttunut perheen antama tuki ja turva ja olen tuntenut itseni juurettomaksi. Huostaanottoaika valmisti minua itsenäiseen elämään, johon kuuluu vastuun kantaminen koulusta ja työstä, kodin- ja taloudenhoito. Omalta kohdaltani voin sanoa, että elämäni huostaan otettuna ja sijoitettuna oli paljon parempaa kuin kotona biologisen perheeni luona. Ja olen kiitollinen, että pääsin paikkaan, jossa en koskaan tuntenut olevani laitoksen asiakas. SOS-LAPSIKYLÄSTÄ ITSENÄISTYNYT NUORI, JOKA HALUAA PYSYÄ NIMETTÖMÄNÄ 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

7 Kylillä kerrotaan MIETTEITÄ MUMMOLASTA PAKKANEN ON ahdistanut meidät pirttiin ja vartioi tarkasti yötä päivää oven takana -30 asteen voimalla, että pysymmekin pirtissä. Erittäin hyvät pölypunkin tappoilmat, sanoo positiivisuden kaikesta löytävä ystäväni. Joulun kaikenmoisen sutinan ja liian pitkän joululoman (kolme viikkoa Ylitorniolla) jälkeen hiljainen, tapahtumaköyhä vetäytymisen aika on paikallaan. On tullut luetuksi, itselle ja lapsille, istuttua takkatulilla pitkään iltaisin ja jopa ajateltua. Luin Kodin Kuvalehdestä artikkelin sanoista ja niiden käytöstä. Sanoilla rakennat tai raastat. Sanoilla rakennat ihmissuhteesi ja paikkasi kaveripiirissä, töissä ja kotona. Näin alkoi artikkeli. Teksti ja sen sisältämä asia oli niin vahvaa ja totta, että lehti piti pudottaa polville ja ajatella sana sanalta se uudelleen. Hyvää elämää siis rakennetaan sanoilla tai tuhotaan se sitä mukaa kuin se on kehittymässä. Kielellä voi rakentaa parisuhteen tai tuhota sen. Kielellä voi lannistaa tai rohkaista lasta. Käyttämällä arvokkaita ja energiaa antavia sanoja myös oma hyvinvointi lisääntyy, vakuutetaan artikkelissa. Voinko auttaa? KIITOS Ole hyvä ANTEEKSI Erityistä vastuullisuutta sanojen käytössä perätään henkilöiltä, jotka ovat auktoriteettiasemassa toiseen ihmiseen: on esimies, opettaja, poliisi, lääkäri tai lapsikylävanhempi tai ohjaaja. Auktoriteetin sanat jäävät helposti soimaan päähän loppuelämäksi: Olet aina ollut sellainen... Et koskaan opi laulamaan... Tämä asia ei kuulu sinulle.... Mitä hyötyä on ihmisen lannistamisesta ja ylimielisyydestä? Artikkelin ilmestymisen aikoihin kaksi ystävääni joutui harkitsemattomien sanojen nujertamiksi, ja näin kuinka syvän haavan sanoilla voi viiltää ja kuinka paljon aiempaa hyvää niillä voi tehdä tyhjäksi. Artikkeli ja kokemus haastoivat todella ajattelemaan sitä, minkälaisilla sanoilla minä haluan rakentaa siltaa toiseen ihmiseen. Ei liene mahdotonta jokaisen kohtaamisen yhteydessä pysähtyä pariksi sekunniksi ja tehdä tietoinen valinta siitä, minkälaisen teen tästä kohtaamisesta. MAISA PEIPPO, LAPSIKYLÄVANHEMPI, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ NÄKEMIIN Mitä kuuluu? Oot kiva Anteeksi KIITOS OLEN PAHOILLANI Korttelikodit-hanke konkretisoitumassa lapsikylätoiminnaksi KORTTELIKODIT-HANKE muuttuu Tampereen SOS-lapsikyläksi syyskuun alussa. Ensimmäiset sijaisvanhemmat valmistautuvat muuttoon ja lasten sijoitusneuvottelut ovat alkamassa. Toiminnan laajentuessa tarvitsemme lisää sijaisvanhempia. Sijaisvanhempien ei tarvitse olla samasta muotista, vaan tehtävään sopivat eri-ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset. Aamulehdessä aiheesta julkaistussa jutussa kumoamme sijaisvanhemmuuteen liittyviä myyttejä. TEKSTI JA KUVA: JUKKA KOTKAVUORI Sinikka Loukusa Vihannin SOS-lapsikylän johtajaksi Lähde: Anu Leena Koskinen, Aamulehti TOUKO SIPILÄINEN LASTENSUOJELUTYÖTÄ niin SOS-Lapsikylässä kuin kunnan sosiaalityöntekijänä tehnyt Sinikka Loukusa aloitti joulukuussa 2011 Vihannin SOS-lapsikylän johtajana. Monipuolisen lastensuojelun työkokemuksen omaava Loukusa kehuu Vihannin kylän lasta huomioivaa kulttuuria. Vihannin lapsikylässä on työhönsä hyvin sitoutunut henkilökunta, jonka työskentelytapa on lasta huomioiva ja kunnioittava. Toivon, että voin antaa oman työpanokseni kylän johtajana, jotta sama toimintatapa säilyy. Uusi kylänjohtaja aikoo tehostaa yhteistyötä lasten sukulaisten ja biologisten vanhempien kanssa. Haluan edistää avointa ja toimivaa yhteistyötä lapsen lähiverkoston kanssa. Vasemmanpuoleisen talon yläkerrassa sijaitseva asuntomme on asuntomessukohteena SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

8 Kylillä kerrotaan LAPSIKYLÄVANHEMPI TEKEE TYÖTÄÄN AMMATTITAIDOLLA JA YHTEISÖN TUELLA Sijaisvanhempana lapsikylässä 14 vuotta toiminut Sinikka Mustasaari kertoo, että lasten ongelmat ovat vaikeutuneet hänen uransa aikana. SOS-lapsikylässä ongelmista selvitään ammattitaidon ja yhteisön tuen avulla. SINIKKA MUSTASAARI tarjoaa kahvia keittiössään ja toteaa, että lapsikylävanhemman päivässä on aikaa juttutuokiolle, kun lapset ovat koulussa. Lapsikylävanhempi on töissä 24 tuntia vuorokaudessa suurimman osan kuusta. Kun lapset ovat koulutiellä, on aikaa kodinhoidolle ja hiukan itsellekin. Mustasaari päätyi lapsikylävanhemmaksi Vihannin SOS-lapsikylään muutaman kierroksen kautta. Hän oli tehnyt monenlaisia lastensuojelutöitä kunnan tehtävissä, kun näki ilmoituksen vapaasta lapsikylävanhemman sijaisen paikasta Vihannin lapsikylässä vuonna Mustasaari työskenteli lapsikylävanhemman sijaisena kolme vuotta. Päätös ryhtyä lapsikylävanhemmaksi ei syntynyt itsestään, vaan kypsyi hiljakseen. Sijaisvanhemmaksi ryhtyvän täytyy käydä läpi monia kysymyksiä. Pystynkö rakastamaan toisen ihmisen lapsia kuin omiani? Kykenenkö yhteistyöhön lasten biologisten vanhempien kanssa?, Mustasaari listaa. Myös työn kokonaisvaltaisuuteen on varauduttava. Lapsikylävanhempi on kiinni työssään vuorokauden ympäri suurimman osan kuukaudesta. Tämän täytyy olla elämäntapa, muuten työtä ei jaksa. Kun Mustasaari oli tehnyt kolme vuotta töitä lapsikylävanhemman sijaisena, Vihannissa aukesi lapsikylävanhemman paikka. Vuodet lapsi- kylässä olivat antaneet realistisen kuvan töistä. Pitkän harkinnan jälkeen Mustasaari ymmärsi, että hänestä todellakin on lapsikylävanhemman haastavaan tehtävään. Lapsikylävanhempi on kiinni työssään vuorokauden ympäri suurimman osan kuukaudesta. Tämän täytyy olla elämäntapa, muuten työtä ei jaksa. Vaikeisiin tilanteisiin vastataan ammattitaidolla Mustasaari kertoo viihtyvänsä kotona. Kodin piiriin sijoittuva lapsikylävanhemman työ on hänelle luonnollinen elämäntapavalinta. Kun arki lasten kanssa menee hyvin, on työ kanssaelämistä ja kovia kokeneiden lasten tukemista. Ammattitaidon rooli korostuu etenkin vaikeampina aikoina. Kun yhden lapsen kanssa on vai - keaa, täytyy olla todella tarkkana, ettei anna riitelyn heijastua suhteisiin muiden lasten kanssa. Täytyy pystyä hymyilemään aamiaispöydässä, vaikka edellinen ilta olisi päättynyt vääntöön. Mustasaaren uran aikana lasten ongelmat ovat muuttuneet haastavammiksi. Huostaanottojen taustalla on lähes aina moninainen ongelmien vyyhti. Sen jälkeen kun aloitin tehtävässäni, vanhempien huumeidenkäyttö ja mielenterveysongelmat ovat tulleet osaksi yhä useamman lapsen taustaa. Vaikeat kokemukset heijastuvat myös lasten sosiaalisiin kykyihin. Lapsilla on usein suuria vaikeuksia toimia toisten ihmisten kanssa, kun he saapuvat SOS-lapsikylään. Yhdessä eläessä rauhoitutaan ja opitaan vähitellen elämään yhteisössä. SOS-lapsikylässä yhteisö tarjoaa tukea SOS-lapsikylien yhteisö tarjoaa vastapainon sijaisvanhemman kodin ympärille rakentuvalle työlle. Vihannin lapsikylässä yhteisö toimii hyvin ja naapurilta saa tukea rankan päivän jälkeen. Pelkkä kuuntelukin auttaa oikein tiukan tilanteen jälkeen. Sanoja ei välttämättä tarvita, kun tietää että naapurissakin on käyty samankaltaisia asioita läpi. Mustasaari korostaa, että on tärkeää, että kylässä jaetaan samat kasvatusarvot. Itse kasvatustyö tehdään kuitenkin kotona. Kyläyhteisössä omia ajatuksiaan pääsee peilaamaan kollegoiden kanssa, mikä helpottaa työssä vastaan tulevissa vaikeissa tilanteissa. SOS-lapsikylissä myös sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ovat sijaisvanhempien ja lasten tukena. Suurimmaksi voimavarakseen Mustasaari mainitsee kuitenkin lapset. Lapsilla voi olla monenlaisia vaikeuksia, mutta joka päivä tapahtuu hurjasti hyviä pieniä asioita, jotka auttavat jaksamaan. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

9 Kylillä kerrotaan Talvella tapahtuu Kaarinassa PAKKASTEN TULTUA on kylän luistelukenttä saatu kuntoon, samoin pihaa kiertävä hiihtolatu. Pulkkamäkiä löytyy pihapiiristä useampia. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan hiihtolomaksi Oravanpesän leiriä Lapin maisemissa. Sinne lähdetään innolla suurella joukolla. Useimmille Romakkaniemen Oravanpesä on entuudestaan tuttu kesä- ja talvileireistä, mutta puolelle tusinalle reissu on ensimmäinen. Kylän lukuisat eri kerhot rikastuttavat lasten arkea. On äijäkerhoa, jätkäkerhoa, nuorten iltaa jne. Nuorteniltaan perjantaina saa tuoda kaverinsa myös kylän ulkopuolelta. Äijäkerhossa laitetaan ruokaa, harrastetaan liikuntaa ja saunotaan. Kylän kerhoissa harjoittelu antaa hyvät eväät lähteä harrastamaan myös kylän ulkopuolelle. Täällä Kaarinassa harrastavat lapsemme mm. koripalloilua, sählyä, ratsastusta, partiotoimintaa jne. Kun tähän kaikkeen ynnätään koulunkäynti läksynlukuineen, onkin arjessa puuhaa yllin kyllin. Tuttu turvallinen arki tuntuu mukavalta leppoisia kotiviikonloppuja unohtamatta. Näistä koostuu eheyttävä elämä ja siinä osaamisessa on lapsikylillä pitkät perinteet. Näissä merkeissä on juhlavuosi Kaarinassa alkanut. KARI KIESILÄINEN, KAARINAN LAPSIKYLÄN JOHTAJA VANHA SOHVA KATSELIN lapsikylävanhempien hakuilmoitusta 60-luvulta. Niitä ensimmäisiä lapsikylävanhempia ei liene montaa elossa, mutta joskus hekin olivat nuoria, terveitä ja elämänsä kunnossa. Kaikki me kasvattajat vanhenemme. Mitä meistä tulee vuosikymmenten saatossa? Esitän kömpelöhkön vertauksen. Jokaisessa lapsikyläkodissa, jossa olen käynyt, on sohva. Siitä on tullut niin tuttu, niin itsestään selvä ja arkinen asia, ettei kukaan sitä edes pysähdy ihmettelemään. Sen pehmeään syliin kuitenkin lysähdetään kotiin tultua, sitä kaivataan kotoa poissa ollessa. Sohva suo turvallisen lepohetken, mielenrauhan ja on kodin hyväksyvän, rakastavan ilmapiirin symboli. Sohvan päällä on hypitty, sen yli on kävelty, sitä on mäiskitty, sen päälle on oksennettu. Sohvaa on myös hoidettu, suojattu, puhdistettu sekä lasten että kotieläinten jäljiltä. Sohva ei valita, se on ottanut vastaan iskut ja kaiken lian osaansa tyytyen siitä on tullut kodin vakiokaluste. Aikanaan sohva tulee vanhaksi ja kuluneeksi, kukaan ei halua ajatella sen hävittämistä tai vaihtamista. Jos pakon edessä on hankittava uusi sohvan jalkojen pettäessä tai selän romahtaessa, mietitään tarkkaan voisiko sohvan vielä kunnostaa tai olisiko se mahdollista siirtää muihin tiloihin tai käyttöön. Ilman sohvaa kodista puuttuu oleellinen kokoava tekijä. Uudet sohvat ovat usein kulmikkaita ja epämukavia istua vanhaan verrattuna kestää kauan ennen kuin sohva mukautuu käyttäjiinsä. Jotkut sanovat nykyisten sohvien olevan heikompiakin kuin entisten. Kuitenkin sohvat ovat elintärkeitä meille kaikille, arvostakaamme niitä entistä enemmän mitä vanhemmiksi ne tulevat. KARI VAPAAKALLIO, HARJOITTELIJA AKSELILLA TAPIOLA-KAARINA KIINNOSTAISIKO SINUA SIJAIS VANHEMMUUS? Haemme joukkoomme sijaisvanhempia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja palkitsevaa lastensuojelutyötä. SOS-lapsikyliä on Espoossa, Kaarinassa, Punkaharjulla, Vihannissa ja Ylitorniolla. Loppuvuodesta 2012 lapsikylätoiminta käynnistyy myös Tampereella. Lisätietoa sijaisvanhemmuudesta Tampereen SOS-lapsikylässä: hankevastaava Jukka Kotkavuori puh Lisätietoa sijaisvanhemmuudesta muissa lapsikylissä: kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen puh SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

10 Kuulumisia maailmalta SOS-terveisiä lahden takaa HAITI KAKSI VUOTTA MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN avuntarve edelleen suuri ja hylättyjen lasten määrä kasvussa SOS-lapsikyläsäätiön kansainväliset linjaukset sisältävät tavoitteen lisätä yhteistyötä lähialueiden kanssa. Osana tätä pyrkimystä SOS-lapsikyläsäätiön hallitus ja asiamies tekivät joulukuun alussa 2011 työvierailun Tallinnaan ja tutustuivat samalla Eestin SOSlapsikyläjärjestön uuteen lapsikylähankkeeseen Narva-Joesuussa Itä-Eestissä. NARVA-JOESUUN SOS-lapsikylähankkeessa on kysymys integroidusta lapsikylästä. Lapsikylän rakennukset sijaitsevat keskellä muuta yhteisöä eivätkä muodosta omaa erillistä kokonaisuutta. Lapsikyläkoteja on yhteensä kuusi ja ne sijaitsevat kolmessa eri paikassa, kaksi taloa yhdessä. Hanke syntyi paikallishallinnon ja Eestin sosiaaliministeriön halusta lopettaa vanhan neuvostoaikaisen valtion lastenkodin toiminta. Lastenkodin 36 lapselle haluttiin tarjota kodinomaista hoitoa asianmukaisissa tiloissa. Yhteistyötahoksi valikoitui Eestin SOS-lapsikyläjärjestö, jonka kanssa Eestin julkishallinto on tehnyt jo kauan hyvää yhteistyötä lastenhuollossa. Narva-Joesuun paikallishallinto ja Eestin sosiaaliministeriö sopivat Eestin SOS-lapsikyläjärjestön kanssa, että julkinen valta tarjoaa tilat ja vastaa suurimmasta osasta toiminnan juoksevia kuluja. SOS-lapsikyläjärjestön vastuulla on hankkia pieni osa rahoituksesta ja pyörittää toimintaa sovitulla tavalla kodinomaista hoitoa lapsille antaen. SOS-lapsikyläsäätiön hallitus ja asiamies vierailivat kaikissa integroidun lapsikylän kuudessa kodissa. Henkilökunnan osalta muutosprosessi oli vielä kesken ja osaan kodeista haettiin vielä lapsikylävanhemman laatukriteerit täyttäviä vanhempia. Yhdessä kodissa asui liikuntaesteisiä ja muuten vammaisia lapsia ja sen takia siellä työskenteli kaikkein korkeimmin koulutettu lapsikylävanhempi. Lasten tarpeet oli otettu huomioon tuossa kodissa myös kodin varustelutasossa: esim. saunan sijaan kylpyhuone oli erittäin tilava ja sieltä löytyi mm. nostolaitteet lasten kylvetystä varten. Yhdessä huoneessa asui yleensä kaksi lasta. Joulun ja uuden vuoden odotus näkyi kodeissa monin eri tavoin, koristeina, lahjoja odottamaan ripustettuina sukkina ja hyvän uuden vuoden toivotuksen plakaatteina. Sydäntä lämmitti, kun eräässä kodissa pienet pojat sanoivat silmät loistaen: Kyllä täällä on hyvä asua. SOS-lapsikyläsäätiön hallitus vakuuttui näkemästään ja kuulemastaan niin paljon, että päätti lähteä tukemaan Narva-Joesuun integroidun lapsikylän toimintaa. TEKSTI JA KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI Sinäkin voit tukea Eestin lapsia lahjoituksella: Saaja: SOS-lapsikyläsäätiö Tilinumero: Nordea IBAN: FI BIC-koodi: NDEAFIHH Viitenumero: 1672 Jälleenrakennustyö Haitiin iskeneen massiivisen maanjäristyksen jälkeen on kuluneiden kahden vuoden aikana edennyt hyvin. Tästä huolimatta tilanne Haitissa on edelleen lähempänä hätätilaa kuin vakautta. VUODESTA 1978 Haitissa toiminut SOS-lapsikyläjärjestö tukee avun tarpeessa olevia perheitä ja vaille vanhempien turvaa jääneitä lapsia Portau-Princessä, Cap Haïtienissa ja pian myös Les Cayesissa. Päätarkoitus on vahvistaa yhteisöjen omia voimavaroja, jotta voidaan auttaa perheitä auttamaan itse itseään. Lisäksi järjestö laajentaa toimintaansa, rakentaa seitsemän uutta koulua ja tarjoaa laadukasta opettajankoulutusta yhteistyössä paikallisen yliopiston kanssa. Hylättyjen lasten määrä kasvussa Tänä päivänä Haitissa toimii kaksi lapsikylää, kolmas on rakenteilla ja pääkaupunkiin Port-au-Princeen tarvitaan vielä yksi lapsikylä lisää. Haitin SOS-lapsikyläjärjestö on varoittanut, että hylättyjen lasten määrä on tasaisessa kasvussa. Tämä on hälyttävä osoitus siitä, että köyhyyden ja vaikeiden elinolosuhteiden johdosta perheet eivät enää pysty huolehtimaan omista asioistaan. SOS-lapsikylät saavat jatkuvasti pyyntöjä ottaa vastaan lisää lapsia, mutta kapasiteetti laadukkaan perheenomaisen hoidon tarjoamiseen lapsikyläperheissä on rajallinen. Monet hylätyt lapset elävät Haitissa järkyttävissä oloissa. Olosuhteet suurimmassa osassa orpokoteja ovat katastrofaaliset eivätkä lapsen oikeu- det toteudu. SOS-lapsikyläjärjestö pystyy yhdessä Haitin hallituksen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tarjoamaan kattavaa asiantuntemustaan parantaakseen hoidon laatua ja hylättyjen lasten oikeudellista asemaa. Tilanne leireillä on kriittinen Olosuhteet Haitissa ovat erityisen huonot väliaikaisissa suojissa ja slummeissa eläville ihmisille maan jälleenrakennuksen kestäessä vielä pitkään. YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikön (OCHA) julkaisemien tietojen mukaan ihmistä asuu edelleen yli 800 leirillä, joissa hygieeniset olot huonontuvat koko ajan. Kolera on edelleen vakava uhka. Myös väkivallan etenkin naisia ja lapsia kohtaan raportoidaan kasvaneen rajusti. Arviolta 4,6 miljoonan haitilaisen (45 % väestöstä) ruokaturva on OCHA:n mukaan huono. Vaikka tulevien satojen odotetaankin helpottavan tilannetta, ruoan hinta pysyy edelleen korkeana. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: SOPHIE PREISCH 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

11 Kuulumisia maailmalta Tukeminen Vierailulla Somalimaassa PIKKUINEN TYTTÖ juoksee hypellen kivikkoista rinnettä alas. Jalka lipeää, tyttö kaatuu ja polveen sattuu. Aikuinen rientää paikalle, nostaa syliin, puhaltaa polveen ja lohduttaa, taluttaa tytön kotiin. Näin sen tulee olla. Hypellä saa, juosta saa, kun haaveri tulee, aikuinen on lähellä ja auttaa. Tämä Hargeisan SOS-lapsikylä Somalimaassa tarjoaa suojaa, tukea ja turvaa 170 lapselle. Viihtyisät ja tilavat kodit, päiväkoti virikkeineen, siistit koulupukuiset koululaiset ja ajanmukaiset luokat, kaikki huokuvat suunnitelmallista ja hyvää työtä lasten eteen. Lapsikylä-äitien lisäksi kylässä on tietysti muun muassa päiväkodin ja koulun henkilökuntaa, muita ohjaajia ja kasvattajia. Kaikilla on sama innos- tunut olemus yhteisen hyvän eteen toimimisessa. Äitien säännöllinen aamupalaveri antaa tärkeän vertaistuen arjen kysymysten keskellä. Luonto on karua, yöt kylmiä näin talvisaikaan, päivät lämpimiä ja tuulisia. Vuoristoseudun kuivuudesta huolimatta on muutamien kotien pihalle istutettu mangopuita, niin että lapset saisivat puutarhanhoidosta mukavaa ajanvietettä ja samalla voivat seurata kasvun ihmettä ja nauttia aikanaan sen hedelmistä. Erikoisuutena tässä lapsikylässä on hyvin kattava terveysasema: terveydenhoitajan vastaanotto, rokotuspiste, lääkärin vastaanottopalvelut, apteekki jne. Jopa pieni synnytysyksikkö kuoriutui juuri muoveistaan meidän vierailumme aikana. Terveysasemaa voivat käyttää myös muut kaupungin asukkaat. Olin Somaliassa African Care -järjestön toimesta täydennyskouluttamassa kätilöitä. Sain mahdollisuuden myös työskennellä muutamia päiviä paikallisessa synnytyssairaalassa. SOS-lapsikylässä vierailu oli mieluinen myös senkin takia, että olen pariin otteeseen ollut pienellä työrupeamalla SOS-lapsikylissä täällä kotimaassa. Uskon, että yhdessä onnistumme. SOS-lapsikylän lapsilla on tulevaisuus, myös Afrikassa. TEKSTI JA KUVA: MERJA RAUTAVA Pirkanmaan Osuuskauppa SOS-Lapsikylän kumppaniksi PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA on tehnyt monivuotisen yhteistyösopimuksen SOS-Lapsikylän kanssa ja lähtee tukemaan yhdistyksen lapsikylähanketta Tampereen Vuoreksessa. SOS-lapsikylätoiminnalle on Suomessa kasvava tarve, sillä huostaan otettujen lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Pirkanmaallakin noin joka kymmenes lapsi tarvitsee lastensuojelun apua kasvunsa ja kehityksensä turvaamiseksi. On todella hienoa, että olemme saaneet ensimmäisen pirkanmaalaisen kumppanin tukemaan hankettamme ja edistämään lasten hyvinvointia paikallisella tasolla. Pirkanmaan Osuuskaupan kautta saamme myös välitettyä tietoa toiminnastamme kaikille osuuskaupan yli asiakasomistajalle, sanoo toiminnanjohtaja Jari Ketola SOS-Lapsikylästä. Pirkanmaan Osuuskauppa viettää vuonna 2012 osuustoiminnan 110-juhlavuotta Pirkanmaalla. Osuustoiminnan perustaan ja siihen liittyviin arvoihin kuuluu yhteiskunnallinen vastuu sekä hyvinvoinnin luominen ympäröivälle yhteisölle. Täten SOS-Lapsikylän tärkeän toiminnan tukeminen on luonteva osa Pirkanmaan Osuuskaupan vastuullista toimintaa, kertoo osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko. SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlakonsertti SOS-Lapsikylä järjestää kansainvälisenä perheiden päivänä klo 19 Tampere-talolla perhekonsertin teemalla Rakastava koti jokaiselle lapselle. Konsertissa esiintyvät muun muassa Jippu, Olli Lindholm Yö-yhtyeestä, laulu yhtye Rajaton, Suvi Teräsniska ja muita eturivin artisteja Leri Leskisen johdolla. Konsertti televisioidaan. Tervetuloa koko perheen kanssa konserttiin! Konserttiliput tulevat myyntiin Lippupisteeseen maaliskuun aikana. Lippujen hinnat ovat 35 euroa henkilöltä. Vanhempi ja lapsi -yhteis lipun hinta on 60 euroa. Lapselle ei tässä tapauksessa aseteta yläikärajaa, vaan vanhempansa seurassa tuleva lapsi voi olla vaikka 50-vuotias. Lipputuloilla tuetaan SOS-lapsikylätyötä. Ohjelmamuutokset pidätetään. 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 21

12 Tukeminen VALIO HUUTOKAUPPASI DESIGN-TÖITÄ SOS-LAPSIKYLÄN HYVÄKSI Tammikuussa huutokaupattiin suomalaista huippudesignia SOS-Lapsikylän hyväksi. Valion design-maitotölkit suunnitelleet taiteilijat olivat tehneet uniikkiteokset erityisesti huutokauppaa varten. Huutokauppa tuotti iloa myös lapsikylissä, kun kylien lapset pääsivät askartelemaan tölkeistä. TEOKSISTA SUURIMMAN suosion saivat Oiva Toikan lasiveistos ja Klaus Haapaniemen akvarelliteos, joiden hinta kohosi 1600 euroon. Myös Eero Aarnion grafiikka ja Jenni Reuterin valokuvavedos saivat ostajat liikkeelle hyvän asian puolesta ja keräsivät molemmat tuhannen euron potin. Huutokaupan tuotto, 6672 euroa, lahjoitettiin lyhentämättömänä Tampereella avattavan SOS-lapsikylän hyväksi. SOS-Lapsikylän varainhankintapäällikkö Kei Heikkilä kiittää Valiota päätöksestä tukea huutokaupan kautta suomalaista lastensuojelutyötä. Olemme iloisia, että johtaviin suomalaisiin brändeihin kuuluva Valio päätti tukea työtämme juhlavuotenamme. Teemme työtä suomalaisten lasten hyväksi, joten kotimaisen designin huutokauppa on luonteva tapa tukea työtämme. SOS-Lapsikylän askartelumestaruus Huutokaupan aikaan lapsikylissä miteltiin myös SOS-Lapsikylän askartelumestaruudesta. Kylissä askarreltiin Valion design-tölkeistä teemalla Meidän kylä upein tuloksin. Teema innoitti lapset kuvaamaan niin kylien olemassa olevia ympäristöjä kuin ideoimaan uutta. Askartelumestaruuden voittaja ratkaistiin Facebookissa. Äänestää sai tykkäämällä ja jakamalla suosikkiteostaan. Askartelumestaruuden voitti Kaarinan lapsikylä teoksellaan Maitoauto. TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ Suomessa: Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 /kk Kuukausilahjoitus Kertalahjoitus Merkkipäivä- ym. keräys Testamentti Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh tai täytä kummi - l omake verkkosivuillamme Tilinumerot: Nordea FI , NDEAFIHH OP-pankki FI , OKOYFIHH Sampo FI , DABAFIHH Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh - taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoituk sesi käsittelyä. Ulkomailla: Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 /kk Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä sääti ölle, Nordea , FI , NDEAFIHH Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa: Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin. Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituksen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuotekampanjan muodossa. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2011/3115/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2011/3552/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN 22 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 23

13 Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri Haluatko tietää, mitä SOS-Lapsikylään kuuluu? Tykkää meistä Facebookissa! SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 25

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot