SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 1 / 2012. Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 1 / 2012 Rohkeasti lapsen puolesta jo 50 vuotta

2 Pääkirjoitus Ledare ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA MODIGT FÖR BARNETS BÄSTÄ VIISIKYMMENTÄ VUOTTA sitten joukko ihmisiä unelmoi SOS-lapsikylätoiminnan perustamisesta Suomeen. Nyt tiedämme, että nuo unelmat kantoivat pitkälle. Suomi sai oman yhdistyksen, omat lapsikylät, nuorisokodin sekä laajan joukon lapsen asialla olevia SOS-lapsikyläystäviä. On syytä kysyä, mikä voima tai millaiset ihmiset saavat unelmat elämään? Kaija Olkkonen (o.s. Laitinen), Albin Gebhardt ja muut SOS-lapsikylätoiminnan uranuurtajat olivat valtavan haasteen edessä. Mistä aloittaa, kun ei ollut mitään? Kuitenkin heillä oli palava halu auttaa lapsia. Heillä oli luottamusta toisiinsa. He tartuttivat muut omalla esimerkillään ja innostuksellaan. He näkivät onnistuvansa. He eivät tavoitelleet täydellisyyttä, koska se oli vierasta elämälle. He laittoivat itsensä likoon. Rohkeasti penni penniltä ja tiili tiileltä unelma alkoi muuttua todeksi. Pitkäjänteinen, pyyteetön työ ja katseen ulottaminen kauempana siintäviin uusiin haasteisiin antoivat SOS-lapsikylätoiminnalle uskottavuuden ja kasvun eväät suomalaisessa lastensuojelutyön kentässä. Näin on SOS-Lapsikylä pystynyt antamaan lukuisille lapsille ja nuorille kodin turvaa ja lämpöä. Nykyisellä ja tulevilla SOS-lapsikyläsukupolvilla on heilläkin haasteensa edessään. Tie on kuitenkin hyvin viitoitettu. Suuntana on - rohkeasti lapsen puolesta. Kiitos kaikille SOS-lapsikyläystäville, työntekijöille ja lapsille kuluneista vuosikymmenistä. Tavataan juhlavuoden merkeissä. Jari Ketola toiminnanjohtaja FÖR FEMTIO ÅR sedan drömde en grupp människor om att grunda SOSbarnbyverksamhet i Finland. Nu vet vi att drömmarna bar långt. Finland fick en egen förening, egna barnbyar, ett ungdomshem och en stor mängd SOS-barnbyvänner som verkat för barnens sak. Vi har anledning att fråga vilken kraft eller vilka slags människor det är som ger drömmarna liv. Kaija Olkkonen, f. Laitinen, Albin Gebhardt och övriga banbrytare inom SOS-barnbyverksamheten stod inför en enorm utmaning. I vilken ända skulle de börja? De förenades trots allt av en brinnande längtan att få hjälpa barn. De hade förtroende för varandra. Deras exempel och entusiasm smittade av sig. De märkte att de lyckades. Målet var inte fullkomlighet, för det är främmande för livet, men de satsade helhjärtat. Frejdigt, penni för penni och tegelsten för tegelsten, började drömmen förverkligas. Det långsiktiga, osjälviska arbetet och att siktet var inställt på nya utmaningar vid horisonten gav SOS-barnbyverksamheten förutsättningar för trovärdighet och tillväxt inom ramen för det finländska barnskyddsarbetet. Så här har SOS- Lapsikylä kunnat ge hem med trygghet och värme åt flera barn och unga. Också dagens och morgondagens SOS-barnbygenerationer står inför utmaningar. Vägen är dock väl utstakad. Riktningen är klar modigt för barnets bästa! Tack alla SOS-barnbyvänner, medarbetare och barn för de gångna decennierna. Vi träffas i jubileets tecken. Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsi kyläjärjestön kuvapankki Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Historiaa...8 Kylillä kerrotaan...10 Kuulumisia maailmalta...18 Tukeminen SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

3 Asiaa OMAN ERITYISYYDEN TUNNISTAMINEN JA YKSILÖLLINEN TUKI auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Nuoret ovat tänä päivänä merkittävä lastensuojelun ydinryhmä. Riittävällä ja laadukkaalla tukemisella syrjäytymisvaarassa oleva nuori voidaan pelastaa vastuulliseksi ja itsenäiseksi toimijaksi. SYRJÄYTYMISVAARAA kuvastavat prosenttiluvut ovat hälyttäviä. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaarasta kertoo muun muassa se, että ma - sennusta sairastaa 11 prosenttia nuorista aikuisista miehistä ja peräti 24 prosenttia nuorista aikuisista naisista. Ahdistuneisuushäiriötä sairastaa miehistä 17 ja naisista kahdeksan prosenttia. Peräti 21 prosentilla nuorista miehistä ja naisistakin seitsemällä prosentilla on päihdehäiriö. Lisäksi 13 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole peruskoulun jälkeen suorittanut mitään tutkintoa. SOS-Lapsikylän viime marraskuisessa Lastensuojelu ja nuoret -teemalla pidetyssä yritysyhteistyöseminaarissa EHJÄ ry:n toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Kai Laitinen painotti nuoren aikuiseksi kasvamisen tapahtuvan itsenäistymisprosessin kautta. Prosessin aikana itsenäisyyttään korostava nuori tarvitsee paljon aikuisen tukea, läsnäoloa ja kannustusta, jota syrjäytymisvaarassa olevilta usein puuttuu. Jokaisen lastensuojelunuoren takana on yksilö Jokaisella lastensuojelun asiakkaaksi päätyneellä nuorella on omanlaisensa tausta ja henkilöhistoria. Nuoret ovat erilaisia, heitä sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle eri syistä ja he oireilevat eri tavoin pahaa oloaan, pelkojaan, häpeäänsä tai kokemustaan hylätyksi tulemisesta, muistuttaa Kai Laitinen. Osa nuorista kasvaa hiljaisiksi ja ujoiksi ja tarvitsee siksi tukea ja vah - vistusta, Kai Laitinen sanoo. Käytöshäiriöiset puolestaan etsivät rajoja ja huomiota, jota eivät ole riittävästi saaneet. Osa nuorista on jäänyt niin irralleen, etteivät he pysty rakentamaan psyykettään kuin heitä vahvasti tukevien ja pysyvien aikuisten tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaltoin kohdellut nuoret puolestaan et- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

4 Asiaa Lastensuojelun asiakkaanakin lapsen tai nuoren on saatava ikäryhmälleen sopivalla tavalla kokeilla siipiensä kantavuutta ja voitava myös epäonnistua turvallisissa olosuhteissa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset V valtakunnalliset lastensuojelun lastensuojelun perhehoidon perhehoidon päivät päivät Jyväskylä Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Päätoimittajalta sivät aikuisesta erityisesti turvaa. Lastensuojelua tarvitsevien nuorten joukosta löytyy lahjakkuuksia, joiden usein kestämätön kotitilanne ei ole antanut heille tarvittavaa rauhaa kehittää lahjakkuuttaan. Heikko lahjaiset puolestaan eivät ole saaneet riittävästi tukea, jota he tarvitsevat, etteivät tulisi myöhemmin hyväksi käytetyiksi. Päihderiippuvaiset tar - vitsevat aikuisten asettamia rajoja, keskustelua ja usein myös terapiaa, sanoo Kai Laitinen. Lastensuojelun siipien alla tarvitaan aikuisen aikaa ja tilaa epäonnistumisille Kai Laitinen viittasi esitelmässään ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojaan, joka sanoo, että lastensuojelun palvelujen ostamisessa on syvimmiltään kyse aikuisen ajan ostamisesta lapsille. Välittävät, kannustavat ja ennustettavat aikuissuhteet pystyvät tarjoamaan kaltoin kohdelluille lapsille ja nuorille korvaavia kokemuksia. Luottamusta rakentaakseen aikuisen on ensin kyettävä luomaan nuoreen yhteys. Kovien kokemusten aiheuttamassa mielen kaaoksessa nuori tarvitsee usein tukea myös asioiden sanoittamisessa ja jäsentämisessä. Lisäksi nuoren on voitava kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana erityisenä itsenään ja hänen on myös saatava kokemus kuulumisesta johonkin tai jollekin. Lastensuojelussa on kyse ennen kaikkea pitkän tähtäimen tavoitteista ja mahdollisuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen, muistuttaa Kai Laitinen. Lastensuojelun asiakkaanakin lapsen tai nuoren on saatava ikäryhmälleen sopivalla tavalla kokeilla siipiensä kantavuutta ja voitava myös epäonnistua turvallisissa olosuhteissa. Laitinen vertaa elämää nuoren kanssa virvelikalastukseen: paljonko voi antaa siimaa ja milloin pitää kelata takaisin. Harjoittelemalla, yrittämällä ja erehtymällä rakentuu lapseen vähitellen itseluottamusta ja kykyä ottaa vastaan myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, ilman että niistä lannistuu. TEKSTI: AIJA RIKALA KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SEKÄ TOUKO SIPILÄINEN SOS-Lapsikylän juhlavuosi pysäyttää pohtimaan lasten ja nuorten hätää SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlavuonna kiinnitämme huomiota erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilanteeseen Suomessa. Käsittelemme teemaa vuoden jokaisessa Kuulumisia-lehden numerossa. Erityisesti nuorten huostaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina. Nuorten syrjäytymisvaarasta kertoo muun muassa se, että joka päivä viisi alle 30-vuotiasta siirtyy mielenterveyssyistä sairauseläkkeelle. Syrjäytymisestä kertoo myös se, että 13 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole suorittanut mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Silti elämme maassa, jossa opiskelu on maksutonta ja opiskelumahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti kaikkien ulottuvilla. Juhlavuosi pysähdyttää pohtimaan, miten voimme parhaiten auttaa lapsia ja nuoria tästä eteenpäin. Varmaa on, ettemme saa jättää lapsia ja nuoria yksin. Tarvitsemme rohkeaa asennetta kohdata nuoret, paljon tukea perheille ja hyviä sijaisvanhempia lapsille. Tarvitsemme myös ihmisiä, jotka eivät sulje silmiään, vaan uskovat, että jokaisen antama, pienikin apu auttaa. Juhlavuoden aikana järjestämme kampanjoita ja tapahtumia kiinnittääksemme huomiota apua tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Järjestämme muun muassa perheille suunnatun juhlakonsertin Tampere-talolla Perheille suunnattuja tilaisuuksia ovat myös perhemessut, joita toimintayksiköidemme lähiseurakunnat järjestävät kirkoissaan eri puolilla Suomea SOS-Lapsikylän juhlavuoden 2012 suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari. Tervetuloa, hyvät lehden lukijat, mukaan osallistumaan aktiivisesti lastensuojelun tukemiseen ja tapahtumiimme. Aija Rikala päätoimittaja 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

5 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy syksyllä KALKEERILLA MONISTETTU ESITE YLIOPPILAIDEN KRISTILLISEN Yhdistyksen (YKY) yhteydessä toimiva ompeluseura järjesti joulun 1961 alla myyjäiset, jossa myytiin erilaisia käsitöitä joululahjoiksi. Yhdelle myyntipöydälle oli sijoitettu pino papereita, joihin oli koneella kirjoitettu itävaltalaisen Hermann Gmeinerin perustaman SOS-Lapsikylän esittely ja kieliä opiskelevan Kaija Laitisen yhteystiedot luvun alussa monistus tapahtui sijoittamalla muutama kalkeeripaperi arkkien väliin ja kirjoittamalla teksti aina uudelleen. Laitinen oli kuitenkin sitkeä nainen ja liuskojen kirjoittaminen oli hänelle pieni ponnistus. Myöhemmin hän teki miehensä Soini Olkkosen kanssa 28 vuotta työtä saadakseen Uuden Testamentin käännetyksi mapen kielelle. Jos se on niin tarkoitettu Kaija Laitinen tutustui SOS-lapsikylätoimintaan opiskellessaan Itävallassa ja päätti saada lapsikylän myös Suomeen. Hän kirjoitti Itävallassa ollessaan Kotilieteen artikkelin Lapsia piparkakkutaloissa. Suomessa hän piti esitelmiä lapsikylistä ja sai YKY:n ajamaan asiaa. Kun rahaa ei näyttänyt tulevan mistään eivätkä sosiaaliviranomaisetkaan innostuneet asiasta, tovereiden into alkoi lopahtaa. Laitinen kuitenkin uskoi, että lapsikylä toteutuu, jos se oli niin tarkoitettu. Johtaja Albin Gebhardt, eläkkeelle siirtynyt viipurilainen liikemies, oli puolisonsa Aino Gebhardtin kanssa YKY:n myyjäisissä ja sattui nappaamaan käteensä Kaija Laitisen laatiman paperin. Gebhardtit olivat pe rustaneet jo 1945 Ainola-nimisen säätiön orvoksi jääneiden lasten auttamiseksi. He olivat hankkineet tontin koulukotirakennusta varten, mutta pääoma ei riittänyt talon rakentamiseen. Tässähän se on!, innostuivat Gebhardtit ja ottivat saman tien yhteyttä Laitiseen. Tuleeko tästä mitään? Kaija Laitinen kirjoitti Hermann Gmei nerille ja kertoi löytäneensä miehen, joka oli valmis luovuttamaan maatilansa ja oman työpanoksensa SOS-lapsikyläaatteelle. Laitinen pyysi, että Gmeiner tapaisi Albin Gebhardtin. Pian Albin Gebhardt mat - kustikin Itävaltaan. Gmeiner ja SOS- Kin der dorf Internationalin pääsihteeri Hansheinz Reinprecht olivat hyvin epäuskoisia: Mitä tämä pieni mies oikein aikoi? Hän istui edessämme kertoen hiljaisella, epäröivällä äänellä murteellista saksaa puhuen aikovansa omistautua kokonaan tälle työlle. Hermann Gmeinerin yleensä hyvä ihmistuntemus petti tällä kertaa, kertoi Reinprecht myöhemmin. Lapsikyläaatteen johtajat asettivat monia ehtoja ja Albin Gebhardt matkusti varmasti varsin pettyneenä takaisin kotimaahan. Albin Gebhardt oli Tapiolan lapsille isoisä, joka lastasi amerikanrautansa täyteen lapsia ja lähti hakemaan järvenpääläisestä kirjapainosta SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehden painoksen, johon sitten yhdessä liimailtiin osoitelaput. Hän sai palkakseen paljon rakkautta. Koteja sadoille lapsille Hermann Gmeiner muutti pian näkemystään ja kirjoitti Kaija Laitiselle, että Suomeen perustettaisiin SOSlapsikylä. Siitä se lähti. SOS-lapsikyläyhdistyksen perustava kokous pidettiin huhtikuussa Yhdistys alkoi saman tien julkaista SOS-Lapsikylän kuulumisia -lehteä. Samana vuonna lehdessä voitiin ilmoittaa, että arkkitehti Elissa Aalto suunnittelisi SOSlapsikylän Espoon Tapiolaan. Kahta ensimmäistä rivitaloa päästiin rakentamaan Ainola-kodin äiti Helli Nykänen, joka oli Suomen SOS-lapsikylien ensimmäinen sijaisäiti, sai vastaanottaa maaliskuussa 1966 yhdeksän sisarusta. Vuonna 2012 Suomessa on viisi kylää ja yksi nuorisokoti. Ne ovat tarjonneet startin elämään sadoille lapsille ja nuorille. Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄ RY:N ARKISTOT 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

6 Kylillä kerrotaan Mimmilässä sain kasvaa kuin tavallisessa perheessä Lapsuuteeni kuului paljon turvattomuutta, pelkoa ja yksinäisyyttä, koska vanhempani eivät kyenneet pitämään minusta huolta. Äidilläni oli alkoholiongelmia jo ennen kuin synnyin ja isäni ei koskaan nähnyt itseään perheen päänä. Äitini alkoholiongelma paheni vuosi vuodelta, ja kun hän erosi toisesta aviomiehestään, riistäytyi juominen käsistä. Olin tuolloin 14-vuotias ja voimani olivat lopussa. HAIN APUA sosiaaliviranomaisilta ja minut hätäsijoitettiin perheeseen, jossa odotin tietoa lopullisesta sijoituspaikasta. Muistan kun sain puhelinsoiton sosiaalityöntekijältäni, ja hän kertoi minulle, että sillä hetkellä oli kaksi avointa sijoituspaikkaa ikäiselleni nuorelle. Toinen oli lastenkoti Keski- Suomessa ja toinen oli Mimmilä-niminen nuorisokoti Espoossa. Tiesin samalla sekunnilla, että en halunnut lastenkotiin vaan Mimmilään, ja niin sosiaalityöntekijäni järjesti tutustumiskäynnin henkilökunnan kanssa. Mimmilä oli SOS-Lapsikylän operoima nuorisokoti Espoossa. Sinne voitiin sijoittaa viisi itsenäistyvää nuorta, joilla ei ollut päihde- tai vaikeita psykologisia ongelmia ja jotka pystyivät itsenäisesti hoitamaan koulunkäynnin. Kun saavuimme ensimmäistä kertaa Mimmilän parkkipaikalle, olin ihmeissäni. Olimme saapuneet tavalliselle rivitaloalueelle, jossa asui ihan tavallisia perheitä. Parkkipaikalta ovelle johtavalla kujalla oli kymmenittäin omenapuita, ja kaikki oli hyvin rauhallista ja kaunista. Yhdessä rivitalon ovessa ei lukenutkaan sukunimeä, vaan Mimmilä, ja sitä ovikelloa soitimme. Oven avasi reipas ja iloinen punahiuksinen nainen, joka toivotti meidät tervetulleeksi hienolla kahvitarjoilulla. Kun katsoin ympärilleni, näytti paikka mielestäni ihan oikealta kodilta. Kaikki oli pientä ja kodikasta, ihan niin kuin monella muulla espoolaisperheellä. Takapihalla kasvoi punaherukoita ja karviaismarjoja, ja merenranta oli kävelymatkan päässä. Kun olin asunut Mimmilässä jonkin aikaa, huomasin että se oli kuin Huostaanottoaika valmisti minua itsenäiseen elämään, johon kuuluu vastuun kantaminen koulusta ja työstä, kodinja taloudenhoito. oikea koti myös muilla tavoin. Minulle asetettiin rajoja ja sain vastuuta kykyjeni mukaan. Ensin sain huolehtia huoneeni siisteydestä ja myöhemmin vuoroviikonlopuin laittaa ruokaa kaikille. Opin tekemään ostoksia ja käyttämään rahaa. Henkilökuntaa Mimmilässä oli vain kaksi, joten opin tuntemaan heidät hyvin. Hoitajien omat perheet olivat mukana grillijuhlissa ja retkillä ja viettivät myös arkea meidän kanssamme. Sain Mimmilästä myös siskon ja toivon, että opin jonkinlaiset alkeet toisten huomioon ottamisessa. Oli hauska tehdä asioita isolla porukalla, kun olin aina tottunut olemaan yksin ja eristetty. Kävimme kävelylenkeillä meren rannalla ja suosikkipuuhaamme oli tyttöjen saunailta, missä kaunistauduttiin hunajan ja muiden kotikonstien keinoin. Tarvitsin suhteellisen vähän erikoispalveluita, rajoitteita ja valvomista. Olin jo 14-vuotiaana oma-aloitteinen, päämäärätietoinen ja itsenäinen. Uuden oppiminen ja hyvä koulumenestys olivat minulle aina tärkeitä ja myös henkireikä vaikeuksien keskellä. Olin intohimoinen tanssija ja sain mahdollisuuden harrastaa tanssia. Sain myös luottamusta, vapautta ja vastuuta, jota en olisi ehkä lastenkodissa voinut saada. Kun täytin 17 vuotta, olin mielestäni jo erittäin aikuinen, olinhan pitänyt äidistäni huolta jo pienenä lapsena. Halusin kovasti itsenäistyä ja päättää itse omasta elämästäni. Menestyin hyvin koulunkäynnissä, ihmissuhteissa ja olin hyvin itsenäinen ja vastuullinen, joten sainkin muuttaa omaan asuntoon. Tämä asunto oli tarkoitettu itsenäistymisen harjoitteluun ja sijaitsi puolen kilometrin päässä Mimmilästä. Tuttu ympäristö, ihmiset ja tunne, että apu ja tuki ovat lähellä, helpotti itsenäistymistäni. Myöhemmin muutin SOS-Lapsikylän omistamaan vuokraasuntoon lähemmäksi opiskelupaikkaa. Silloinkin oli apua tarjolla. Lapsikylän sympaattinen remonttimies tuli asentamaan pyykkikonetta ja toi yllätyksenä uuden suihkun. Hän jäi tietysti myös kahville ja kertoi kuulumisia Tapiolan lapsikylästä. Omalla kohdallani yhteys äitiini väheni vuosi vuodelta, koska yhteydenpito häneen oli minulle niin raskasta. Sukulaiseni asuivat eri paikkakunnilla ja isäni eri maassa, joten heiltä saamani tuki oli satunnaista. Sijaishuollossa asuneilla onkin usein heikompi turvaverkosto muihin nuoriin verrattuna. Omalla kohdallani tämä merkitsi sitä, ettei minulla ollut aikuisia esikuvia tai aikuisia, jotka olisivat voineet antaa neuvoja opinto- ja uravalinnoissa, raha-asioissa tai vain olla läsnä elämän muutoksissa. Minulta on puuttunut perheen antama tuki ja turva ja olen tuntenut itseni juurettomaksi. Huostaanottoaika valmisti minua itsenäiseen elämään, johon kuuluu vastuun kantaminen koulusta ja työstä, kodin- ja taloudenhoito. Omalta kohdaltani voin sanoa, että elämäni huostaan otettuna ja sijoitettuna oli paljon parempaa kuin kotona biologisen perheeni luona. Ja olen kiitollinen, että pääsin paikkaan, jossa en koskaan tuntenut olevani laitoksen asiakas. SOS-LAPSIKYLÄSTÄ ITSENÄISTYNYT NUORI, JOKA HALUAA PYSYÄ NIMETTÖMÄNÄ 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

7 Kylillä kerrotaan MIETTEITÄ MUMMOLASTA PAKKANEN ON ahdistanut meidät pirttiin ja vartioi tarkasti yötä päivää oven takana -30 asteen voimalla, että pysymmekin pirtissä. Erittäin hyvät pölypunkin tappoilmat, sanoo positiivisuden kaikesta löytävä ystäväni. Joulun kaikenmoisen sutinan ja liian pitkän joululoman (kolme viikkoa Ylitorniolla) jälkeen hiljainen, tapahtumaköyhä vetäytymisen aika on paikallaan. On tullut luetuksi, itselle ja lapsille, istuttua takkatulilla pitkään iltaisin ja jopa ajateltua. Luin Kodin Kuvalehdestä artikkelin sanoista ja niiden käytöstä. Sanoilla rakennat tai raastat. Sanoilla rakennat ihmissuhteesi ja paikkasi kaveripiirissä, töissä ja kotona. Näin alkoi artikkeli. Teksti ja sen sisältämä asia oli niin vahvaa ja totta, että lehti piti pudottaa polville ja ajatella sana sanalta se uudelleen. Hyvää elämää siis rakennetaan sanoilla tai tuhotaan se sitä mukaa kuin se on kehittymässä. Kielellä voi rakentaa parisuhteen tai tuhota sen. Kielellä voi lannistaa tai rohkaista lasta. Käyttämällä arvokkaita ja energiaa antavia sanoja myös oma hyvinvointi lisääntyy, vakuutetaan artikkelissa. Voinko auttaa? KIITOS Ole hyvä ANTEEKSI Erityistä vastuullisuutta sanojen käytössä perätään henkilöiltä, jotka ovat auktoriteettiasemassa toiseen ihmiseen: on esimies, opettaja, poliisi, lääkäri tai lapsikylävanhempi tai ohjaaja. Auktoriteetin sanat jäävät helposti soimaan päähän loppuelämäksi: Olet aina ollut sellainen... Et koskaan opi laulamaan... Tämä asia ei kuulu sinulle.... Mitä hyötyä on ihmisen lannistamisesta ja ylimielisyydestä? Artikkelin ilmestymisen aikoihin kaksi ystävääni joutui harkitsemattomien sanojen nujertamiksi, ja näin kuinka syvän haavan sanoilla voi viiltää ja kuinka paljon aiempaa hyvää niillä voi tehdä tyhjäksi. Artikkeli ja kokemus haastoivat todella ajattelemaan sitä, minkälaisilla sanoilla minä haluan rakentaa siltaa toiseen ihmiseen. Ei liene mahdotonta jokaisen kohtaamisen yhteydessä pysähtyä pariksi sekunniksi ja tehdä tietoinen valinta siitä, minkälaisen teen tästä kohtaamisesta. MAISA PEIPPO, LAPSIKYLÄVANHEMPI, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ NÄKEMIIN Mitä kuuluu? Oot kiva Anteeksi KIITOS OLEN PAHOILLANI Korttelikodit-hanke konkretisoitumassa lapsikylätoiminnaksi KORTTELIKODIT-HANKE muuttuu Tampereen SOS-lapsikyläksi syyskuun alussa. Ensimmäiset sijaisvanhemmat valmistautuvat muuttoon ja lasten sijoitusneuvottelut ovat alkamassa. Toiminnan laajentuessa tarvitsemme lisää sijaisvanhempia. Sijaisvanhempien ei tarvitse olla samasta muotista, vaan tehtävään sopivat eri-ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset. Aamulehdessä aiheesta julkaistussa jutussa kumoamme sijaisvanhemmuuteen liittyviä myyttejä. TEKSTI JA KUVA: JUKKA KOTKAVUORI Sinikka Loukusa Vihannin SOS-lapsikylän johtajaksi Lähde: Anu Leena Koskinen, Aamulehti TOUKO SIPILÄINEN LASTENSUOJELUTYÖTÄ niin SOS-Lapsikylässä kuin kunnan sosiaalityöntekijänä tehnyt Sinikka Loukusa aloitti joulukuussa 2011 Vihannin SOS-lapsikylän johtajana. Monipuolisen lastensuojelun työkokemuksen omaava Loukusa kehuu Vihannin kylän lasta huomioivaa kulttuuria. Vihannin lapsikylässä on työhönsä hyvin sitoutunut henkilökunta, jonka työskentelytapa on lasta huomioiva ja kunnioittava. Toivon, että voin antaa oman työpanokseni kylän johtajana, jotta sama toimintatapa säilyy. Uusi kylänjohtaja aikoo tehostaa yhteistyötä lasten sukulaisten ja biologisten vanhempien kanssa. Haluan edistää avointa ja toimivaa yhteistyötä lapsen lähiverkoston kanssa. Vasemmanpuoleisen talon yläkerrassa sijaitseva asuntomme on asuntomessukohteena SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

8 Kylillä kerrotaan LAPSIKYLÄVANHEMPI TEKEE TYÖTÄÄN AMMATTITAIDOLLA JA YHTEISÖN TUELLA Sijaisvanhempana lapsikylässä 14 vuotta toiminut Sinikka Mustasaari kertoo, että lasten ongelmat ovat vaikeutuneet hänen uransa aikana. SOS-lapsikylässä ongelmista selvitään ammattitaidon ja yhteisön tuen avulla. SINIKKA MUSTASAARI tarjoaa kahvia keittiössään ja toteaa, että lapsikylävanhemman päivässä on aikaa juttutuokiolle, kun lapset ovat koulussa. Lapsikylävanhempi on töissä 24 tuntia vuorokaudessa suurimman osan kuusta. Kun lapset ovat koulutiellä, on aikaa kodinhoidolle ja hiukan itsellekin. Mustasaari päätyi lapsikylävanhemmaksi Vihannin SOS-lapsikylään muutaman kierroksen kautta. Hän oli tehnyt monenlaisia lastensuojelutöitä kunnan tehtävissä, kun näki ilmoituksen vapaasta lapsikylävanhemman sijaisen paikasta Vihannin lapsikylässä vuonna Mustasaari työskenteli lapsikylävanhemman sijaisena kolme vuotta. Päätös ryhtyä lapsikylävanhemmaksi ei syntynyt itsestään, vaan kypsyi hiljakseen. Sijaisvanhemmaksi ryhtyvän täytyy käydä läpi monia kysymyksiä. Pystynkö rakastamaan toisen ihmisen lapsia kuin omiani? Kykenenkö yhteistyöhön lasten biologisten vanhempien kanssa?, Mustasaari listaa. Myös työn kokonaisvaltaisuuteen on varauduttava. Lapsikylävanhempi on kiinni työssään vuorokauden ympäri suurimman osan kuukaudesta. Tämän täytyy olla elämäntapa, muuten työtä ei jaksa. Kun Mustasaari oli tehnyt kolme vuotta töitä lapsikylävanhemman sijaisena, Vihannissa aukesi lapsikylävanhemman paikka. Vuodet lapsi- kylässä olivat antaneet realistisen kuvan töistä. Pitkän harkinnan jälkeen Mustasaari ymmärsi, että hänestä todellakin on lapsikylävanhemman haastavaan tehtävään. Lapsikylävanhempi on kiinni työssään vuorokauden ympäri suurimman osan kuukaudesta. Tämän täytyy olla elämäntapa, muuten työtä ei jaksa. Vaikeisiin tilanteisiin vastataan ammattitaidolla Mustasaari kertoo viihtyvänsä kotona. Kodin piiriin sijoittuva lapsikylävanhemman työ on hänelle luonnollinen elämäntapavalinta. Kun arki lasten kanssa menee hyvin, on työ kanssaelämistä ja kovia kokeneiden lasten tukemista. Ammattitaidon rooli korostuu etenkin vaikeampina aikoina. Kun yhden lapsen kanssa on vai - keaa, täytyy olla todella tarkkana, ettei anna riitelyn heijastua suhteisiin muiden lasten kanssa. Täytyy pystyä hymyilemään aamiaispöydässä, vaikka edellinen ilta olisi päättynyt vääntöön. Mustasaaren uran aikana lasten ongelmat ovat muuttuneet haastavammiksi. Huostaanottojen taustalla on lähes aina moninainen ongelmien vyyhti. Sen jälkeen kun aloitin tehtävässäni, vanhempien huumeidenkäyttö ja mielenterveysongelmat ovat tulleet osaksi yhä useamman lapsen taustaa. Vaikeat kokemukset heijastuvat myös lasten sosiaalisiin kykyihin. Lapsilla on usein suuria vaikeuksia toimia toisten ihmisten kanssa, kun he saapuvat SOS-lapsikylään. Yhdessä eläessä rauhoitutaan ja opitaan vähitellen elämään yhteisössä. SOS-lapsikylässä yhteisö tarjoaa tukea SOS-lapsikylien yhteisö tarjoaa vastapainon sijaisvanhemman kodin ympärille rakentuvalle työlle. Vihannin lapsikylässä yhteisö toimii hyvin ja naapurilta saa tukea rankan päivän jälkeen. Pelkkä kuuntelukin auttaa oikein tiukan tilanteen jälkeen. Sanoja ei välttämättä tarvita, kun tietää että naapurissakin on käyty samankaltaisia asioita läpi. Mustasaari korostaa, että on tärkeää, että kylässä jaetaan samat kasvatusarvot. Itse kasvatustyö tehdään kuitenkin kotona. Kyläyhteisössä omia ajatuksiaan pääsee peilaamaan kollegoiden kanssa, mikä helpottaa työssä vastaan tulevissa vaikeissa tilanteissa. SOS-lapsikylissä myös sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ovat sijaisvanhempien ja lasten tukena. Suurimmaksi voimavarakseen Mustasaari mainitsee kuitenkin lapset. Lapsilla voi olla monenlaisia vaikeuksia, mutta joka päivä tapahtuu hurjasti hyviä pieniä asioita, jotka auttavat jaksamaan. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

9 Kylillä kerrotaan Talvella tapahtuu Kaarinassa PAKKASTEN TULTUA on kylän luistelukenttä saatu kuntoon, samoin pihaa kiertävä hiihtolatu. Pulkkamäkiä löytyy pihapiiristä useampia. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan hiihtolomaksi Oravanpesän leiriä Lapin maisemissa. Sinne lähdetään innolla suurella joukolla. Useimmille Romakkaniemen Oravanpesä on entuudestaan tuttu kesä- ja talvileireistä, mutta puolelle tusinalle reissu on ensimmäinen. Kylän lukuisat eri kerhot rikastuttavat lasten arkea. On äijäkerhoa, jätkäkerhoa, nuorten iltaa jne. Nuorteniltaan perjantaina saa tuoda kaverinsa myös kylän ulkopuolelta. Äijäkerhossa laitetaan ruokaa, harrastetaan liikuntaa ja saunotaan. Kylän kerhoissa harjoittelu antaa hyvät eväät lähteä harrastamaan myös kylän ulkopuolelle. Täällä Kaarinassa harrastavat lapsemme mm. koripalloilua, sählyä, ratsastusta, partiotoimintaa jne. Kun tähän kaikkeen ynnätään koulunkäynti läksynlukuineen, onkin arjessa puuhaa yllin kyllin. Tuttu turvallinen arki tuntuu mukavalta leppoisia kotiviikonloppuja unohtamatta. Näistä koostuu eheyttävä elämä ja siinä osaamisessa on lapsikylillä pitkät perinteet. Näissä merkeissä on juhlavuosi Kaarinassa alkanut. KARI KIESILÄINEN, KAARINAN LAPSIKYLÄN JOHTAJA VANHA SOHVA KATSELIN lapsikylävanhempien hakuilmoitusta 60-luvulta. Niitä ensimmäisiä lapsikylävanhempia ei liene montaa elossa, mutta joskus hekin olivat nuoria, terveitä ja elämänsä kunnossa. Kaikki me kasvattajat vanhenemme. Mitä meistä tulee vuosikymmenten saatossa? Esitän kömpelöhkön vertauksen. Jokaisessa lapsikyläkodissa, jossa olen käynyt, on sohva. Siitä on tullut niin tuttu, niin itsestään selvä ja arkinen asia, ettei kukaan sitä edes pysähdy ihmettelemään. Sen pehmeään syliin kuitenkin lysähdetään kotiin tultua, sitä kaivataan kotoa poissa ollessa. Sohva suo turvallisen lepohetken, mielenrauhan ja on kodin hyväksyvän, rakastavan ilmapiirin symboli. Sohvan päällä on hypitty, sen yli on kävelty, sitä on mäiskitty, sen päälle on oksennettu. Sohvaa on myös hoidettu, suojattu, puhdistettu sekä lasten että kotieläinten jäljiltä. Sohva ei valita, se on ottanut vastaan iskut ja kaiken lian osaansa tyytyen siitä on tullut kodin vakiokaluste. Aikanaan sohva tulee vanhaksi ja kuluneeksi, kukaan ei halua ajatella sen hävittämistä tai vaihtamista. Jos pakon edessä on hankittava uusi sohvan jalkojen pettäessä tai selän romahtaessa, mietitään tarkkaan voisiko sohvan vielä kunnostaa tai olisiko se mahdollista siirtää muihin tiloihin tai käyttöön. Ilman sohvaa kodista puuttuu oleellinen kokoava tekijä. Uudet sohvat ovat usein kulmikkaita ja epämukavia istua vanhaan verrattuna kestää kauan ennen kuin sohva mukautuu käyttäjiinsä. Jotkut sanovat nykyisten sohvien olevan heikompiakin kuin entisten. Kuitenkin sohvat ovat elintärkeitä meille kaikille, arvostakaamme niitä entistä enemmän mitä vanhemmiksi ne tulevat. KARI VAPAAKALLIO, HARJOITTELIJA AKSELILLA TAPIOLA-KAARINA KIINNOSTAISIKO SINUA SIJAIS VANHEMMUUS? Haemme joukkoomme sijaisvanhempia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja palkitsevaa lastensuojelutyötä. SOS-lapsikyliä on Espoossa, Kaarinassa, Punkaharjulla, Vihannissa ja Ylitorniolla. Loppuvuodesta 2012 lapsikylätoiminta käynnistyy myös Tampereella. Lisätietoa sijaisvanhemmuudesta Tampereen SOS-lapsikylässä: hankevastaava Jukka Kotkavuori puh Lisätietoa sijaisvanhemmuudesta muissa lapsikylissä: kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen puh SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

10 Kuulumisia maailmalta SOS-terveisiä lahden takaa HAITI KAKSI VUOTTA MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN avuntarve edelleen suuri ja hylättyjen lasten määrä kasvussa SOS-lapsikyläsäätiön kansainväliset linjaukset sisältävät tavoitteen lisätä yhteistyötä lähialueiden kanssa. Osana tätä pyrkimystä SOS-lapsikyläsäätiön hallitus ja asiamies tekivät joulukuun alussa 2011 työvierailun Tallinnaan ja tutustuivat samalla Eestin SOSlapsikyläjärjestön uuteen lapsikylähankkeeseen Narva-Joesuussa Itä-Eestissä. NARVA-JOESUUN SOS-lapsikylähankkeessa on kysymys integroidusta lapsikylästä. Lapsikylän rakennukset sijaitsevat keskellä muuta yhteisöä eivätkä muodosta omaa erillistä kokonaisuutta. Lapsikyläkoteja on yhteensä kuusi ja ne sijaitsevat kolmessa eri paikassa, kaksi taloa yhdessä. Hanke syntyi paikallishallinnon ja Eestin sosiaaliministeriön halusta lopettaa vanhan neuvostoaikaisen valtion lastenkodin toiminta. Lastenkodin 36 lapselle haluttiin tarjota kodinomaista hoitoa asianmukaisissa tiloissa. Yhteistyötahoksi valikoitui Eestin SOS-lapsikyläjärjestö, jonka kanssa Eestin julkishallinto on tehnyt jo kauan hyvää yhteistyötä lastenhuollossa. Narva-Joesuun paikallishallinto ja Eestin sosiaaliministeriö sopivat Eestin SOS-lapsikyläjärjestön kanssa, että julkinen valta tarjoaa tilat ja vastaa suurimmasta osasta toiminnan juoksevia kuluja. SOS-lapsikyläjärjestön vastuulla on hankkia pieni osa rahoituksesta ja pyörittää toimintaa sovitulla tavalla kodinomaista hoitoa lapsille antaen. SOS-lapsikyläsäätiön hallitus ja asiamies vierailivat kaikissa integroidun lapsikylän kuudessa kodissa. Henkilökunnan osalta muutosprosessi oli vielä kesken ja osaan kodeista haettiin vielä lapsikylävanhemman laatukriteerit täyttäviä vanhempia. Yhdessä kodissa asui liikuntaesteisiä ja muuten vammaisia lapsia ja sen takia siellä työskenteli kaikkein korkeimmin koulutettu lapsikylävanhempi. Lasten tarpeet oli otettu huomioon tuossa kodissa myös kodin varustelutasossa: esim. saunan sijaan kylpyhuone oli erittäin tilava ja sieltä löytyi mm. nostolaitteet lasten kylvetystä varten. Yhdessä huoneessa asui yleensä kaksi lasta. Joulun ja uuden vuoden odotus näkyi kodeissa monin eri tavoin, koristeina, lahjoja odottamaan ripustettuina sukkina ja hyvän uuden vuoden toivotuksen plakaatteina. Sydäntä lämmitti, kun eräässä kodissa pienet pojat sanoivat silmät loistaen: Kyllä täällä on hyvä asua. SOS-lapsikyläsäätiön hallitus vakuuttui näkemästään ja kuulemastaan niin paljon, että päätti lähteä tukemaan Narva-Joesuun integroidun lapsikylän toimintaa. TEKSTI JA KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI Sinäkin voit tukea Eestin lapsia lahjoituksella: Saaja: SOS-lapsikyläsäätiö Tilinumero: Nordea IBAN: FI BIC-koodi: NDEAFIHH Viitenumero: 1672 Jälleenrakennustyö Haitiin iskeneen massiivisen maanjäristyksen jälkeen on kuluneiden kahden vuoden aikana edennyt hyvin. Tästä huolimatta tilanne Haitissa on edelleen lähempänä hätätilaa kuin vakautta. VUODESTA 1978 Haitissa toiminut SOS-lapsikyläjärjestö tukee avun tarpeessa olevia perheitä ja vaille vanhempien turvaa jääneitä lapsia Portau-Princessä, Cap Haïtienissa ja pian myös Les Cayesissa. Päätarkoitus on vahvistaa yhteisöjen omia voimavaroja, jotta voidaan auttaa perheitä auttamaan itse itseään. Lisäksi järjestö laajentaa toimintaansa, rakentaa seitsemän uutta koulua ja tarjoaa laadukasta opettajankoulutusta yhteistyössä paikallisen yliopiston kanssa. Hylättyjen lasten määrä kasvussa Tänä päivänä Haitissa toimii kaksi lapsikylää, kolmas on rakenteilla ja pääkaupunkiin Port-au-Princeen tarvitaan vielä yksi lapsikylä lisää. Haitin SOS-lapsikyläjärjestö on varoittanut, että hylättyjen lasten määrä on tasaisessa kasvussa. Tämä on hälyttävä osoitus siitä, että köyhyyden ja vaikeiden elinolosuhteiden johdosta perheet eivät enää pysty huolehtimaan omista asioistaan. SOS-lapsikylät saavat jatkuvasti pyyntöjä ottaa vastaan lisää lapsia, mutta kapasiteetti laadukkaan perheenomaisen hoidon tarjoamiseen lapsikyläperheissä on rajallinen. Monet hylätyt lapset elävät Haitissa järkyttävissä oloissa. Olosuhteet suurimmassa osassa orpokoteja ovat katastrofaaliset eivätkä lapsen oikeu- det toteudu. SOS-lapsikyläjärjestö pystyy yhdessä Haitin hallituksen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tarjoamaan kattavaa asiantuntemustaan parantaakseen hoidon laatua ja hylättyjen lasten oikeudellista asemaa. Tilanne leireillä on kriittinen Olosuhteet Haitissa ovat erityisen huonot väliaikaisissa suojissa ja slummeissa eläville ihmisille maan jälleenrakennuksen kestäessä vielä pitkään. YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikön (OCHA) julkaisemien tietojen mukaan ihmistä asuu edelleen yli 800 leirillä, joissa hygieeniset olot huonontuvat koko ajan. Kolera on edelleen vakava uhka. Myös väkivallan etenkin naisia ja lapsia kohtaan raportoidaan kasvaneen rajusti. Arviolta 4,6 miljoonan haitilaisen (45 % väestöstä) ruokaturva on OCHA:n mukaan huono. Vaikka tulevien satojen odotetaankin helpottavan tilannetta, ruoan hinta pysyy edelleen korkeana. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: SOPHIE PREISCH 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

11 Kuulumisia maailmalta Tukeminen Vierailulla Somalimaassa PIKKUINEN TYTTÖ juoksee hypellen kivikkoista rinnettä alas. Jalka lipeää, tyttö kaatuu ja polveen sattuu. Aikuinen rientää paikalle, nostaa syliin, puhaltaa polveen ja lohduttaa, taluttaa tytön kotiin. Näin sen tulee olla. Hypellä saa, juosta saa, kun haaveri tulee, aikuinen on lähellä ja auttaa. Tämä Hargeisan SOS-lapsikylä Somalimaassa tarjoaa suojaa, tukea ja turvaa 170 lapselle. Viihtyisät ja tilavat kodit, päiväkoti virikkeineen, siistit koulupukuiset koululaiset ja ajanmukaiset luokat, kaikki huokuvat suunnitelmallista ja hyvää työtä lasten eteen. Lapsikylä-äitien lisäksi kylässä on tietysti muun muassa päiväkodin ja koulun henkilökuntaa, muita ohjaajia ja kasvattajia. Kaikilla on sama innos- tunut olemus yhteisen hyvän eteen toimimisessa. Äitien säännöllinen aamupalaveri antaa tärkeän vertaistuen arjen kysymysten keskellä. Luonto on karua, yöt kylmiä näin talvisaikaan, päivät lämpimiä ja tuulisia. Vuoristoseudun kuivuudesta huolimatta on muutamien kotien pihalle istutettu mangopuita, niin että lapset saisivat puutarhanhoidosta mukavaa ajanvietettä ja samalla voivat seurata kasvun ihmettä ja nauttia aikanaan sen hedelmistä. Erikoisuutena tässä lapsikylässä on hyvin kattava terveysasema: terveydenhoitajan vastaanotto, rokotuspiste, lääkärin vastaanottopalvelut, apteekki jne. Jopa pieni synnytysyksikkö kuoriutui juuri muoveistaan meidän vierailumme aikana. Terveysasemaa voivat käyttää myös muut kaupungin asukkaat. Olin Somaliassa African Care -järjestön toimesta täydennyskouluttamassa kätilöitä. Sain mahdollisuuden myös työskennellä muutamia päiviä paikallisessa synnytyssairaalassa. SOS-lapsikylässä vierailu oli mieluinen myös senkin takia, että olen pariin otteeseen ollut pienellä työrupeamalla SOS-lapsikylissä täällä kotimaassa. Uskon, että yhdessä onnistumme. SOS-lapsikylän lapsilla on tulevaisuus, myös Afrikassa. TEKSTI JA KUVA: MERJA RAUTAVA Pirkanmaan Osuuskauppa SOS-Lapsikylän kumppaniksi PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA on tehnyt monivuotisen yhteistyösopimuksen SOS-Lapsikylän kanssa ja lähtee tukemaan yhdistyksen lapsikylähanketta Tampereen Vuoreksessa. SOS-lapsikylätoiminnalle on Suomessa kasvava tarve, sillä huostaan otettujen lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Pirkanmaallakin noin joka kymmenes lapsi tarvitsee lastensuojelun apua kasvunsa ja kehityksensä turvaamiseksi. On todella hienoa, että olemme saaneet ensimmäisen pirkanmaalaisen kumppanin tukemaan hankettamme ja edistämään lasten hyvinvointia paikallisella tasolla. Pirkanmaan Osuuskaupan kautta saamme myös välitettyä tietoa toiminnastamme kaikille osuuskaupan yli asiakasomistajalle, sanoo toiminnanjohtaja Jari Ketola SOS-Lapsikylästä. Pirkanmaan Osuuskauppa viettää vuonna 2012 osuustoiminnan 110-juhlavuotta Pirkanmaalla. Osuustoiminnan perustaan ja siihen liittyviin arvoihin kuuluu yhteiskunnallinen vastuu sekä hyvinvoinnin luominen ympäröivälle yhteisölle. Täten SOS-Lapsikylän tärkeän toiminnan tukeminen on luonteva osa Pirkanmaan Osuuskaupan vastuullista toimintaa, kertoo osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko. SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlakonsertti SOS-Lapsikylä järjestää kansainvälisenä perheiden päivänä klo 19 Tampere-talolla perhekonsertin teemalla Rakastava koti jokaiselle lapselle. Konsertissa esiintyvät muun muassa Jippu, Olli Lindholm Yö-yhtyeestä, laulu yhtye Rajaton, Suvi Teräsniska ja muita eturivin artisteja Leri Leskisen johdolla. Konsertti televisioidaan. Tervetuloa koko perheen kanssa konserttiin! Konserttiliput tulevat myyntiin Lippupisteeseen maaliskuun aikana. Lippujen hinnat ovat 35 euroa henkilöltä. Vanhempi ja lapsi -yhteis lipun hinta on 60 euroa. Lapselle ei tässä tapauksessa aseteta yläikärajaa, vaan vanhempansa seurassa tuleva lapsi voi olla vaikka 50-vuotias. Lipputuloilla tuetaan SOS-lapsikylätyötä. Ohjelmamuutokset pidätetään. 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 21

12 Tukeminen VALIO HUUTOKAUPPASI DESIGN-TÖITÄ SOS-LAPSIKYLÄN HYVÄKSI Tammikuussa huutokaupattiin suomalaista huippudesignia SOS-Lapsikylän hyväksi. Valion design-maitotölkit suunnitelleet taiteilijat olivat tehneet uniikkiteokset erityisesti huutokauppaa varten. Huutokauppa tuotti iloa myös lapsikylissä, kun kylien lapset pääsivät askartelemaan tölkeistä. TEOKSISTA SUURIMMAN suosion saivat Oiva Toikan lasiveistos ja Klaus Haapaniemen akvarelliteos, joiden hinta kohosi 1600 euroon. Myös Eero Aarnion grafiikka ja Jenni Reuterin valokuvavedos saivat ostajat liikkeelle hyvän asian puolesta ja keräsivät molemmat tuhannen euron potin. Huutokaupan tuotto, 6672 euroa, lahjoitettiin lyhentämättömänä Tampereella avattavan SOS-lapsikylän hyväksi. SOS-Lapsikylän varainhankintapäällikkö Kei Heikkilä kiittää Valiota päätöksestä tukea huutokaupan kautta suomalaista lastensuojelutyötä. Olemme iloisia, että johtaviin suomalaisiin brändeihin kuuluva Valio päätti tukea työtämme juhlavuotenamme. Teemme työtä suomalaisten lasten hyväksi, joten kotimaisen designin huutokauppa on luonteva tapa tukea työtämme. SOS-Lapsikylän askartelumestaruus Huutokaupan aikaan lapsikylissä miteltiin myös SOS-Lapsikylän askartelumestaruudesta. Kylissä askarreltiin Valion design-tölkeistä teemalla Meidän kylä upein tuloksin. Teema innoitti lapset kuvaamaan niin kylien olemassa olevia ympäristöjä kuin ideoimaan uutta. Askartelumestaruuden voittaja ratkaistiin Facebookissa. Äänestää sai tykkäämällä ja jakamalla suosikkiteostaan. Askartelumestaruuden voitti Kaarinan lapsikylä teoksellaan Maitoauto. TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ Suomessa: Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 /kk Kuukausilahjoitus Kertalahjoitus Merkkipäivä- ym. keräys Testamentti Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh tai täytä kummi - l omake verkkosivuillamme Tilinumerot: Nordea FI , NDEAFIHH OP-pankki FI , OKOYFIHH Sampo FI , DABAFIHH Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh - taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoituk sesi käsittelyä. Ulkomailla: Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 /kk Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä sääti ölle, Nordea , FI , NDEAFIHH Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa: Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin. Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituksen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuotekampanjan muodossa. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2011/3115/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2011/3552/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN 22 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 23

13 Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri Haluatko tietää, mitä SOS-Lapsikylään kuuluu? Tykkää meistä Facebookissa! SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 25

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot