Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö"

Transkriptio

1 9/ Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö Aasian kehityspankki köyhien asialla... 3 Kehityspoliittinen toimikunta: Kansalaisjärjestökeskustelu laajempiin teemoihin... 4 UNFPAn raportti nostaa esille näkymättömät naissiirtolaiset... 5 Vain tuottava talous irrottaa köyhyydestä pysyvästi Köyhimmissä maissa tarvitaan työtä Puolittaakseen köyhyytensä vähiten kehittyneiden maiden pitäisi yltää seitsemän prosentin vuosittaiseen talouskasvuun, todetaan YK:n kauppa ja kehitysjärjestön Unctadin raportissa. Sen kirjoittajiin kuuluva Michael Herrmann pitää tätä mahdollisena, mikäli maat parantavat taloutensa tuotantokykyä ja pystyvät järjestämään asukkailleen tuottavaa työtä. Vähiten kehittyneiden maiden ryhmään (LDC) kuuluu 50 maata. Monien maiden talous on kasvanut vauhdikkaasti viime vuosina, mutta köyhyys ei ole vähentynyt samaan tahtiin. Hyväkään talouskasvu ei ole luonut riittävästi työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuuksia. Maatalouden tuottavuus on laskenut monissa köyhimmissä maissa, ja yhä useammat maaseudun asukkaat siirtyvät kaupunkeihin etsimään työtä teollisuudesta ja palveluista. Nämä alat pystyvät vain harvoin tarjoamaan tuottavaa työtä, ja muuttajat päätyvät kaduille esimerkiksi kengänkiillottajiksi. Köyhimmät maat kaupungistuvat nopeasti, mutta maatalouden ulkopuolisia työpaikkoja ei juuri ole tarjolla. Ellei työllisyysongelmaan puututa, paine lähteä köyhistä maista siirtolaiseksi teollisuusmaihin kasvaa entisestään. Raportin mukaan humanitaariset katastrofit ja väkivaltaiset konfliktit saattavat lisääntyä vähiten kehittyneissä maissa, jos niihin ei rakenneta kestävää tuotantopohjaa. Unctad toivoo avunantajien tukevan entistä vahvemmin vähiten kehittyneiden maiden tuotantosektoria. Yhtenä keinona raportti pitää kansainvälistä, kauppaa tukevan avun aloitetta (Aid for Trade), jota Suomi edistää vahvasti EU-puheenjohtajakaudellaan....Jatkuu sivulla 2 Väitös: Hiv-epidemia muokkaa Namibian väestöä... 6 Uusilla viljelykasveilla torjutaan hurrikaaneja Keski-Amerikassa... 8 Kuukauden hanke: Tietotekniikka avuksi Nicaraguan kuntien kehittämiseen Suomen tuki hankkeisiin ja ohjelmiin Pakolaisuus Aasiassa -tiedotuskampanja esittäytyy UNIFEMilta kirja Matkalla tasa-arvoon Ulkoasiainministeriö Kehityspoliittinen viestintä

2 Taustat ja uutiset Vähiten kehittyneet maat... Lainoitus kuntoon Unctadin raportin mukaan köyhyyden väheneminen edellyttää lisätukea tuotantokyvyn elvyttämiseen on vahvistettava köyhien maiden infrastruktuuria, yksityissektoria, rahoitusjärjestelmiä ja paikallista ammattiosaamista. Tarvitaan tukea teiden, satamien ja sähköhuollon kehittämiseen. Tämä asettaa haasteita köyhille maille itselleen sekä kansainväliselle kehityspolitiikalle. Ulkomailta tulee köyhimpiin maihin investointeja niin vähän, etteivät ne kata investointikuilua. Sen paikkaamiseen tarvitaan kehitysapua. Pienlainojen lisäksi köyhimpien maiden asukkaiden pitäisi saada riittävän suuria lainoja yritysten perustamiseen, Herrmann toteaa. Hänen mukaansa myös köyhien maiden pankeilla on rahaa, mutta köyhien on vaikea saada lainaa. Vähiten kehittyneiden maiden köyhyyden väheneminen ei enää riipu pelkästään maatalouden tuottavuudesta. Maiden olisi pystyttävä tuottamaan kilpailukykyisiä tuotteita kotimaan ja ulkomaiden markkinoille. Sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä ovat tärkeitä, jotta köyhimmät maat voivat parantaa yritystensä tuloksellisuutta. Vähiten kehittyneiden maiden talouskasvussa on usein kasvupiikkejä, joiden jälkeen kasvu taantuu selvästi. Tällainen kasvu ei Herrmannin mielestä tuo maille pitkäaikaista hyötyä. Ilman vahvaa tuotantopohjaa vähiten kehittyneet maat pysyvät haavoittuvina äkillisille talouden vaihteluille eikä köyhyys vähene kestävästi. Useimmat ihmiset saavat osansa talouskasvun hedelmistä tuottavien työpaikkojen kautta. Apua suunnattava uudelleen Herrmanin mukaan kansainvälisen avun olisi jakauduttava tasaisemmin. Nykyisin valtaosa kehitysavusta suuntautuu mm. terveydenhuoltoon ja koulutukseen, eivätkä köyhimmät maat saa tarvitsemaansa tukea taloudellisen tuotantopohjansa kehittämiseen. Myös sosiaalisektori tarvitsee tukea, mutta se ei riitä aikaansaamaan kestävää muutosta. Pelkästään sosiaalisektoria tukemalla ei poisteta köyhyyttä pysyvästi. Ainoa tapa poistaa köyhyyttä kestävästi on hankkia ihmisille tuottavaa työtä. Maataloustuotannon tukeminen on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän palvelualoja ja teollisuutta. Vähiten kehittyneitä maita on tuettava, jotta ne pystyvät tarjoamaan työtä kansalaisilleen ja köyhyys vähenee, Herrmann arvioi. Maiden välillä on eroja. Esimerkiksi Brasiliassa huimakaan talouskasvu ei ole riittänyt luomaan työpaikkoja, Burkina Fasossa tässä on onnistuttu paremmin. Monissa maissa talouskasvua pitää tukea työpaikkojen syntyä edistävällä politiikalla, Herrman sanoo. Hänen mukaansa Suomi on vahvasti sitoutunut vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta kehitysyhteistyön kumppanista viisi Nepal, Etiopia, Mosambik, Sambia ja Tansania kuuluvat vähiten kehittyneisiin maihin. Raportin tarkoitus oli tuoda talouskehityksen tärkeys takaisin kehityskeskusteluun. Esitämme vain suuntaviivoja tulevaan, emme valmiita vastauksia. Köyhien enemmistö asuu vauraammissa maissa Mikäli halutaan eroon massaköyhyydestä, on korkea aika paneutua maiden tuotannon kehittämiseen, toteaa Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen. Tuottavuus on kaiken talouskehityksen avain. Yksikään maa ei ole noussut köyhyydestä kehittämättä omaa tuotantoaan, Koponen arvioi. Hän kannattaa vahvasti köyhien maiden tuotantokyvyn kehittämistä, mutta arvioi tehtävän vaikeaksi. Jokaisen maan on myös löydettävä oma tiensa kehitykseen. Myös Koponen suuntaisi kehitysapua nykyistä enemmän infrastruktuurin kehittämiseen. Kehitysmaiden perusrakenteita on tuettu vuosikymmenien ajan, mutta monissa köyhimmissä maissa tulokset eivät ole olleet kestäviä. Koponen antaa Unctadille tunnutusta LDC-maiden ongelmien esiin nostamisesta, vaikka erityiskohtelua nauttivien maiden ryhmässä onkin hänestä jotain keinotekoista. On muistettava, että maailman köyhien enemmistö asuu edelleen muissa, vauraammissa kehitysmaissa. Outi Einola-Head Vähiten kehittyneet maat (LDC) Aikuisten koulutukseen käytettiin LDCmaissa noin kolme vuotta vuonna 2000, tämä on vähemmän kuin muissa kehitysmaissa vuonna Aivovienti on yhä suurempi ongelma: vuonna 2000 yksi viidestä vähiten kehittyneiden maiden koulutetusta kansalaisesta työskenteli jossain OECD-maassa. Vuonna 2003 LDC-maiden yksityissektorin saamat lainat olivat 15 prosenttia bruttokansantulosta, muissa kehitysmaissa vastaava luku oli 60 prosenttia. Yritysten teknologiakehitykselle tärkeitä koneita ja laitteita tuotiin LDC-maihin vuonna 2003 saman verran kuin vuonna Kehitysuutiset 9/06

3 Taustat ja uutiset Köyhyyden vähentäminen on Aasian kehityspankin tärkein tavoite Aasian kehityspankin ADB:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda vieraili Suomessa syyskuuta Asem-kokouksen yhteydessä järjestetyssä Asia-Europe Business Forumissa. ADB:n tärkeimmiksi tavoitteiksi hän nosti kestävän talouskasvun edistämisen sekä köyhyyden vähentämisen. Työtä kehityspankilla riittää, sillä jopa 1,9 miljardia ihmistä elää Aasiassa yhä alle kahden dollarin päivätuloilla; tämä on noin 60 prosenttia koko maanosan väestöstä. Aasian kehityspankki on 40 vuotta sitten perustettu monenkeskinen rahoituslaitos, jonka omistaa 66 maata sekä Aasiasta että sen ulkopuolelta. Kurodan mukaan ADB:n taloudellinen tuki, joka koostuu pääasiassa lainoista ja teknisestä avusta, kohdennetaan kunkin maan erityistarpeisiin, sillä näin se tehoaa parhaiten. Joissakin pidemmälle kehittyneissä maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa, painopisteenä on infrastruktuurin kehittäminen. Tähän tarkoitukseen pankki tarjoaa tavanomaisia lainoja ja sijoituksia pääomavaroistaan (ordinary capital resources, OCR). Köyhimpiä maita pankki puolestaan avustaa alennetuilla lainoilla sekä lahjoituksilla, jotka kohdistetaan etenkin sosiaalisten voimavarojen kehittämiseen. Haruhiko Kuroda vieraili Suomessa syyskuussa. Kuva: Raino Heinonen. Alueellinen yhteistyö kehityksen moottorina Yksi suurimmista ongelmista Aasiassa ovat valtavat tuloerot. Haruhiko Kuroda uskoo, että Aasian taloudellinen integraatio vaikuttaisi myönteisesti alueen maiden kehitykseen ja eriarvoisuuteen. Hän pitää malliesimerkkinä Eurooppaa, jossa yhdentymisestä ovat hyötyneet etenkin pienet ja köyhemmät maat. Aasian kehityspankki pyrkiikin tukemaan maiden välistä yhteistyötä, mutta aloitteen pitää silti tulla valtioilta itseltään. Kuroda mainitsee myös Kaakkois-Aasian Suur-Mekongin alueen, jossa integraatio on jo saatu onnistuneesti käyntiin ja jossa myös tuloerot ovat selvästi kaventuneet ja talouden kasvu kiihtynyt. Esimerkiksi Keski-Aasian maissa tilanne on kuitenkin toinen: siellä etenkin kommunikointi- ja liikenneyhteyksiä pitäisi parantaa, jotta yhteistyö olisi ylipäätään mahdollista. ADB tarjoaakin alueen valtioille konkreettista apua esimerkiksi moottoriteiden rakentamiseen. Erilaisista vaikeuksista huolimatta Kuroda on optimistinen: Uskon, että myös Etelä- ja Keski-Aasiassa alueellinen yhteistyö ja integraatio tulevat voimistumaan lähivuosina. Hän toivoo myös, että maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan kierroksen neuvotteluja jatkettaisiin mahdollisimman pian, sillä se olisi ensisijaisen tärkeää varsinkin kehitysmaille. Jouna Ukkonen Kehitysuutiset 9/06 3

4 Kehityspoliittinen t o i m i k u n t a Kansalaisjärjestölinjaus valmistuu - keskustelu laajempiin teemoihin Ulkoasiainministeriön viimeisteltävänä oleva kansalaisjärjestölinjaus selventää useita vuosia jatkuneen ajatustenvaihdon jälkeen ministeriön tukea suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä on hyvin tervetullutta, sillä ajoittainen epätietoisuus tuen hallinnoinnista ja suuntaamisesta on synnyttänyt järjestökentässä epävarmuutta. Mielestäni ulkoministeriössä on päädytty hallinnollisesti aivan oikeaan ratkaisuun, eli järjestöjen hakemukset käsitellään ja päätökset tehdään edelleen ministeriössä. Kansalaisjärjestöyksikön resursseja on kasvatettu uusilla viroilla, millä tavoitellaan kaikkien toivomaa jatkuvuutta ja kasvavaa asiantuntevuutta. Määrärahojen noustessa ulkoministeriön hallinnollisen osaston ja valtionvarainministeriön tulisikin yhdessä huolehtia siitä, että alan henkilöstöä vahvistetaan jatkossakin. Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) nosti lausunnossaan esille linjauksen aihepiiriä laajemman tarkastelun tarpeen, sillä linjaus käsittelee vain UM:n tukea suomalaisille järjestöille. Kansalaisjärjestölinjauksen suhdetta muihin kehitysyhteistyön linjauksiin, kansalaisyhteiskuntayhteistyötä käsitteleviin linjauksiin ja näiden muodostamaan kokonaisuuteen tulisi selkeyttää. Esimerkiksi mittava lähetystöjen myöntämä paikallisen yhteistyön määräraha sekä tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille INGOille kohdistuvat paljolti samoihin maihin ja osittain jopa samoihin järjestöihin. Lausunnossaan KPT ehdottaa aihepiiriä varten keskustelufoorumeita. Mitä kansalaisyhteiskunnissa tapahtuu? Jatkokeskustelun yhtenä teemana voisi olla kysymys siitä, mitä kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnissa tapahtuu, kun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvaa. Vahvistuuko vai heikkeneekö kansalaisyhteiskunta? Lisääkö vai vähentääkö rahoitus syrjäytettyjen enemmistöjen omaa yhteiskunnallista osallistumista ja sen vaikuttavuutta? Vahvistaako vai heikentääkö tuki julkisten palvelujen saatavuutta köyhimmille? Nämä ovat isoja kysymyksiä ja valintoja, joista käydään kovin vähän keskustelua. Vaikuttaa siltä, että pettymys valtioiden saamattomuuteen kehityksen veturina on antanut järjestöille avoimen valtakirjan täyttää tila omilla uusilla instituutioillaan, kuten sosiaalisilla perheyrityksillä. Yhdistysmuotoisten sosiaalisten perheyritysten nousu on yksi kehitysrahoituksen synnyttämä ilmiö. Useisiin kehitysmaiden kansalaisjärjestöihin sopisi osuvammin nimitys sosiaalinen perheyritys, sillä ne rakentuvat johtajiensa ympärille ja tuottavat sosiaalisia palveluja kehitysmarkkinoilla. Monet ovat pieniä, mutta määritelmään mahtuu myös yksi maailman suurimmista järjestöistä, BangladeshilaisenFazle Hasan Abedin johtama BRAC. Onko tämä kestävä tapa tukea köyhimpien pyrkimyksiä parempaan elämään? Tukea myös kansalaisliikkeille Joissain maissa kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden erot ovat hyvin suuria. Järjestöjen toimintatavat ovat muodollisia ja ne pyörivät julkisella tuella palkatun henkilöstön varassa. Liikkeet taas perustuvat jäsenten vapaaehtoiseen osallistumiseen ja harvoin täyttävät mitään muodollisia kriteereitä. Yhteiskunnallisessa muutoksissa kansalaisliikkeillä on kuitenkin hyvin keskeinen rooli. Monissa kehitysmaissa kansalaisyhteiskunnan kulta-aikana voidaan pitää itsenäisyysliikkeiden kautta, jolloin lukuisten ihmisten uhrauksien ja omistautumisen vuoksi tapahtui suuria muutoksia. Tänään monet pitävät maailman sosiaalifoorumiliikettä tärkeänä kehitysmaiden kekseliäisyyden ja omista tavoitteista lähtevän toiminnan ilmaisuna. Tällaisten liikkeiden julkinen tukeminen voi olla vaikeampaa kuin sosiaalisten perheyritysten. Silti Suomi muiden pohjoismaiden tavoin tuki mm. Afrikan vapautusliikkeitä huomattavilla summilla 1980-luvun lopulle. Nyt aika voisi olla kypsä samanlaiselle poliittiselle tuelle maailman sosiaalifoorumiliikkeelle. Marko Ulvila Kirjoittaja edustaa Vihreää liittoa kehityspoliittisessa toimikunnassa sekä toimii useissa kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä luotaavan linjauksen luonnos on valmis. Luonnoksen mukaan pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketuki ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuki säilyvät pääasiallisina tukimuotoina. Hyvä maine, luotettavuus ja kehitysyhteistyön hyvä laatu ovat tärkeitä tukea myönnettäessä. Hankkeiden omavastuuosuus säilyy 15 prosentin tasolla. 4 Kehitysuutiset 9/06

5 UNFPA:n raportti nostaa esille näkymättömät naissiirtolaiset Taustat ja uutiset Maailman yli 190 miljoonasta siirtolaisesta lähes puolet on naisia. Siirtolaisnaiset ja heidän kohtaamansa erityiset haasteet ovat silti olleet muuttoliikettä ja kehitystä koskevassa keskustelussa näkymättömissä, toteaa YK:n väestörahaston UNFPAn vuosiraportti. Siirtolaisuudesta puhuttaessa korostuvat usein uhkakuvat ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat. Naisten kansainvälisen muuttoliikkeen moninaisia syitä ja seurauksia tarkasteleva raportti näkee kuitenkin maahanmuuttajat mahdollisuutena ja voimavarana, eikä uhkana. Siirtolaisuus kulkee käsi kädessä kehityksen kanssa. Parhaassa tapauksessa siitä koituu hyötyä kaikille, UNFPAn varapääjohtaja Mari Simonen toteaa optimistisesti. Monille naisille maastamuutto avaakin uusia mahdollisuuksia kykyjensä hyödyntämiseen. Ulkomailla työskentelevät naiset lähettävät vuosittain synnyinmaihinsa satoja miljoonia dollareita, joilla ruokitaan nälkäisiä, vaatetetaan ja koulutetaan lapsia ja parannetaan kotiin jääneiden elinoloja. Myös vastaanottavissa maissa siirtolaisnaisten työpanos voi olla merkittävä. Siirtolaisuus on polarisoitumassa: korkeammin koulutetut nauttivat siirtolaisuuden hyvistä puolista samaan aikaan, kun köyhien ja kouluttamattomien muuttoliikkeestä tehdään entistäkin vaikeampaa. Maahanmuuttopolitiikka ei saa lisätä jo olemassa olevaa epätasa-arvoa, Mari Simonen painottaa. Aivovuoto koettelee terveydenhuoltoa Monilla on se kuva, että siirtolaisiksi lähtevät ovat väestöstä köyhimpiä. Usein lähtijät ovat kuitenkin keskimäärin paremmin koulutettuja kuin maahan jäävät, Mari Simonen huomauttaa. Maastamuutto ja sen myötä aivovuoto voivat entisestään vaikeuttaa kehitysmaiden tilannetta. Koulutettujen ihmisten lähtiessä maa menettää sekä ammattitaitoista työvoimaa että koulutukseen sijoitetut varat.tutkijat ovat arvioineet, että prosenttia kehitysmaiden tieteen ja teknologian ammattilaisista työskentelee jo länsimaissa. Ammattitaitoisen työvoiman katoaminen koettelee etenkin terveydenhuoltoalaa. Seuraukset tuntuvat voimakkaimmin niissä maissa, joiden terveydenhoitojärjestelmät ovat hauraita. Saharan eteläpuolisen Afrikan taakkana on esimerkiksi 25 prosenttia koko maailman infektiotaudeista, mutta alueella on käytössään vain 1,3 prosenttia maailman terveysalan ammattilaisista. Sosiaalinen pääoma Siirtolaisuuden seuraukset ovat moninaisia. Suorat taloudelliset vaikutukset ovat usein lähtömaalle negatiivisia koulutetun työvoiman lähdön hidastaessa talouskasvua. Toisaalta siirtolaisten kotiin lähettämät varat auttavat vähentämään köyhyyttä ja nälkää. Maailmanpankin arvion mukaan rahalähetysten kautta virtasi viime vuonna kehitysmaihin yli 160 miljardia dollaria, joka ylittää virallisen kehitysavun määrän. Kotimaahan lähetettävien varojen lisäksi siirtolaisnaisten omaksumat tiedot, taidot ja asenteet voivat olla merkittävä sysäys maiden sosioekonomiselle kehitykselle sekä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiselle. Ulkomailla työskentelevät naiset haastavat perinteisiä käsityksiä sukupuolirooleista ja naisten asemasta. Paluumuuton tukeminen ja siirtolaisnaisten hankkiman sosiaalisen pääoman hyödyntäminen on vielä haaste. Siirtolaisuuden pimeä puoli Laiton tai pakotettu siirtolaisuus on kansainvälisen muuttoliikkeen varjopuoli. Pahimmassa tapauksessa naiset ovat ihmiskaupan uhreja, kohtaavat väkivaltaa ja hyväksikäyttöä sekä joutuvat elämään ja työskentelemään riisto-oloissa. Pakolaisuus taas voi synnyttää hallitsemattomia muuttovirtoja, jotka suuntautuvat usein toiseen köyhään kehitysmaahan. Siirtolaisuuteen liittyy sekä positiivisia että kauhistuttaviakin asioita. Meidän tehtävämme on vahvistaa hyviä puolia ja vähentää huonoja. On pyrittävä kehittämään siirtolaispolitiikkaa, joka takaa ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen ja samalla vastaa talouden tarpeisiin, Mari Simonen tähdentää. Yhteinen maailma Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi on vaikutettava kansainvälisen muuttoliikkeen rakenteellisiin syihin kuten köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. On tärkeää edistää työllisyyttä lähtömaissa sekä turvata maahanmuuttajille hyvät työolot ja mahdollisuudet tuottavan työn tekemiseen myös vastaanottajamaissa. Tämä edellyttää laillisten maahanmuuttokanavien monipuolistamista ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä. UNFPA:n varapääjohtaja Mari Simonen muistuttaa, että siirtolaiset ovat ennen kaikkia ihmisiä, joilla on samat ihmisoikeudet kuin muillakin. Elämme maailmassa, joka on yhteinen. Se, mitä tapahtuu yhdessä maassa, vaikuttaa tavalla tai toisella myös meihin oli kyse sitten siirtolaisuudesta, hiv:stä tai ihmiskaupasta. Sanna Autere Lähde: UNFPA: State of the World Population 2006: A Passage to Hope Women and International Migration Kehitysuutiset 9/06 5

6 Taustat ja uutiset Namibian syntyvyydestä väitellyt Riikka Shemeikka: Hiv-epidemia vaikuttaa huomattavasti Namibian väestön kokoon ja rakenteeseen Namibiassa on käynnissä uuden tyyppinen väestöllinen muutos, kuten monella muullakin eteläisen Afrikan alueella. Väestönkasvu pysähtyy tai väestön määrä kääntyy laskuun odotettavissa olevan eliniän ja hedelmällisyyden laskiessa samanaikaisesti, kertoo Riikka Shemeikka. Shemeikka on tutkinut Helsingin yliopistolle tekemässään sosiologian väitöskirjassa syntyvyyttä Pohjois-Namibiassa, entisen Ambomaan alueella, vuosina Hedelmällisyys laski tutkimusjaksolla kaikkien muiden paitsi alle 20-vuotiaiden naisten keskuudessa luvulla laskuun vaikutti pääosin itsenäisyyssota ja 1990-luvulla ehkäisyn yleistyminen ja hiv-epidemia. Vuonna 1992 tutkimusalueella oli neljällä prosentilla raskaana olevista naisista hiv-tartunta, mutta vuonna 2004 tartunnan saaneiden osuus oli jo 22 prosenttia. Hiv-epidemia vähentää väestönkasvua sekä lisäämällä kuolleisuutta sekä alentamalla hedelmällisyyttä. Lähdeaineistonaan Shemeikka on käyttänyt alueen evankelisluterilaisten seurakuntien kirkonkirjoja, joiden historia perustuu suomalaisten lähetystyöhön entisen Ambomaan alueella. Lisäksi Shemeikka on hyödyntänyt alueen väestötutkimuksia. Siirtotyöläisyydellä monia vaikutuksia Namibian tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää se, kuinka uudet hiv-tartunnat saadaan estettyä ja kuinka tartunnan saaneita pystytään hoitamaan, toteaa Riikka Shemeikka. Miksi aids-tilanne on päässyt kehittymään juuri eteläisessä Afrikassa näin pahaksi? Siihen ovat vaikuttaneet monenlaiset taloudelliset ja kulttuuriset tekijät, jotka ovat luoneet aidsin leviämiselle suotuisat olosuhteet, toteaa Shemeikka. Yksi hyvin keskeinen tekijä on se, että ihmisten seksuaaliset verkostot ovat monilla alueilla hyvin monimutkaisia. Tämän taustalla on muun muassa siirtotyöläisyys, jolla on ollut vaikutuksia myös avioliittojärjestelmään. Peltoviljelyyn tarvittiin maata, ja viljelymaan hankkiminen on vaatinut varallisuutta. Eräs siirtotyöhön lähtemisen syy olikin, että haluttiin hankkia rahaa maan käyttöoikeuden lunastamiseen. Myös avioliiton solmimiseen tarvittiin rahaa. Kotona käytiin hyvin harvoin Namibian pohjoisosista lähdettiin siirtotyöläisiksi yleensä Namibian keski- ja eteläosiin. Alue palveli työvoimareservinä, ja siirtotyöläiset olivat halpaa työvoimaa valkoisille. Lähtijät olivat lähes yksinomaan miehiä, jotka päätyivät työhön muun muassa timanttikentille, kaivoksiin tai valkoisten omistamille maatiloille. Kotona käytiin harvoin, ehkä kerran vuodessa tai harvemmin, ja sopimukset saattoivat kestää vuosikausia, kun niitä uusittiin, mainitsee Shemeikka. Etelässä saattoi olla uusi perhe Perheet olivat usein tyytymättömiä siihen, että pääsivät tapaamaan niin harvoin. Tähän asiaan puuttuivat myös monet lähetystyöntekijät, sillä pitkä erossaolo aiheutti monenlaisia ongelmia. Kirk- 6 Kehitysuutiset 9/06

7 Taustat ja uutiset ko kannatti yksiavioisuutta. Monilla siirtotyöläisillä saattoi kuitenkin olla etelässä uusi perhe tai suhde, kertoo Shemeikka. Siirtotyöläisyydellä oli muitakin vaikutuksia perheisiin. Lasten suhteet isään saattoivat jäädä etäisiksi. Eivät naisetkaan aina tyytyneet vain odottamaan siirtotyössä olevaa miestään, vaan myös he solmivat uusia suhteita. Koska moniavioisuus on ollut Namibiassa yleistä, ei siinä, että miehellä oli kaksi perhettä, ollut mitään uutta. Maskuliinisuutta arvostavassa kulttuurissa sallitaan se, että miehellä on monia tyttöystäviä ja että hän on seksuaalisesti aktiivinen, sanoo Shemeikka. Sukupuolisuhteet miesten ja naisten välillä voivat myös olla eriasteisia. Pariskunta voi olla yhdessä ilman mitään sopimuksia tai solmia perinteisen liiton, joka on suhteellisen löyhä, sillä sen pystyy purkamaan helposti. Avioituminen maistraatissa on jo astetta virallisempaa, ja kaikkein sitovimpana pidetään kirkkoavioliittoa, joka korostaa yksiavioisuutta. Monimutkaisten seksuaalisten verkostojen myötä leviävät myös sukupuolitaudit helpommin ja niiden vanavedessä hiv/aids. Entinen Ambomaa on ollut matrilineaalista aluetta eli suvun on katsottu jatkuneen naisten, äitien kautta. Lapset ovat kuuluneet äidin sukuun, ja perinteisesti myös enon rooli on ollut lapsen elämässä tärkeä, ei pelkästään biologiset vanhemmat, kertoo Shemeikka. Matrilineaalisuudesta huolimatta naisten asema on ollut monessa suhteessa alisteinen miehiin nähden. Naiset ovat usein myös taloudellisesti riippuvaisia miehistä, jolloin he yrittävät käyttäytyä sen mukaan. Köyhyys ajaa siihen, että päällimmäisenä huolena ei ole aids, vaan se, mistä saadaan toimeentulo perheelle. Nuoret tytöt voivat myös seurustella iäkkäämpien miesten kanssa, jotka voivat tarjota taloudellisia etuja, toteaa Shemeikka. Naisilla ei välttämättä ole tietoa ja taitoa suojautua aidsilta. He ovat alisteisessa asemassa kondominkäytön suhteen, sillä partneri voi kokea vaatimuksen kondomin käytöstä epäluottamuslauseena; nainen joko epäilee miestä tai on itse uskoton. Kun nainen kieltäytyy seksistä, mies saattaa pahoinpidellä hänet. Hiv-tartunta vaikuttaa hedelmällisyyteen Riikka Shemeikan mukaan hiv-tartunta vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen jo ennen sairauden yleisten oireiden ilmenemistä. Hiv-tartunnan saaneen on vaikeampi tulla raskaaksi ja keskenmenot ovat yleisempiä. Myös muut sukupuolitaudit altistavat hiv-tartunnalle ja aiheuttavat hedelmättömyyttä. Mikäli uudet tartunnat eivät vähene ja lääkehoito yleisty, tulee hiv-epidemialla olemaan huomattava vaikutus Namibian väestön kokoon ja rakenteeseen tulevaisuudessa, sanoo Shemeikka. Aids vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin terveydenhuollosta koulutukseen. Ihmisten elinajanodote on romahtanut ja väestönkasvu hidastunut. Väestön ikärakenne muuttuu, kun nuoret aikuiset kuolevat. Tulevaisuuden haasteita riittää Namibian tulevaisuuden kannalta on nyt äärimmäisen tärkeää, kuinka uudet hivtartunnat saataisiin estettyä. Toinen suuri haaste on se, kuinka tartunnan saaneita pystytään hoitamaan. Namibian hallituksen nykyisessä aids-ohjelmassa onkin ARV-lääkityksen tarjoaminen tärkeässä asemassa. Kolmas haaste on se, kuinka pystytään vastaamaan yhteiskunnallisesti aidsin seurausten aiheuttamiin haasteisiin. On pohdittava esimerkiksi sitä, kuinka parhaiten tukea niitä perheitä ja yhteisöjä, jotka huolehtivat orvoista. Shemeikan mukaan joka viidennessä eteläisen Afrikan perheessä on nykyään perheen omien lasten lisäksi myös muita lapsia. Riitta Saarinen FM Riikka Shemeikan väitöskirja: Fertility in Namibia Cnages in fertility levels in North-Central Namibia , including assessment of the impact of HIV tarkastettiin Helsinkin yliopistossa 8. syyskuuta. Nainen ollut alistettuna Suomi tukee mm. aids-orvoille tarkoitettuja soppakeittiöitä Namibiassa. Kuva: Outi Einola-Head. Kehitysuutiset 9/06 7

8 Taustat ja uutiset Uusista viljelykasveista apua hurrikaanituhojen torjuntaan Antonia Tambrisin ensimmäinen vihannessato kasvaa Paximbalin kyläläisten päätöksestä varustautua jo etukäteen myrskyihin Punaisen Ristin avulla. Uusilla viljelykasveilla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen kiihdyttämien hurrikaanien tuhoja Keski-Amerikassa, uskoo Punainen Risti. Nyt viljelijät jäävät puille paljaille pyörremyrskyn jälkeen. Terhakat vihreät lehdet nousevat suorissa riveissä loivasti viettävällä rinnepalstalla maya-intiaanien asuttamassa Paximbalin kylässä. Ympärillä kaartuvat Guatemalan vuoristoseutujen jylhät kukkulat. Antonia Tambris kyykistyy yhdessä Guatemalan Punaisen Ristin maatalousneuvojan Jaime Ajun kanssa tutkimaan, miten hänen ensimmäinen peltokaali- ja salaattisatonsa jaksaa. Tambrisin ilme on miettiväinen. Keski-Amerikan hurrikaanikausi on jo etenemässä hyvää vauhtia kohti huippuaan, eikä sato ehdi kypsyä ennen sitä. Viime vuonna yhdeksän hengen perhe menetti hurrikaani Stanin aikana koko maissi- ja papusatonsa. Kieppuessaan Tyynenmeren rannikolta vuoristoon pyörremyrsky toi tullessaan päiväkausia jatkuneet rankkasateet. Ne saivat aikaan laajoja maanvyöryjä ja kasvattivat vuoristopurot kohiseviksi virroiksi. Vesi täytti rotkolaaksot ja huuhtoi jyrkille rinteille pengerretyt pellot mennessään. Stan tuhosi myös Paximbalin kasteluja juomavesijärjestelmät ja katkaisi ainoan tien ulkomaailmaan. Kylä jäi eristyksiin kuukaudeksi. Ainoa vaihtoehto oli taivaltaa vaikeassa maastossa kolme tuntia naapurikylään, joka oli eristyksissä sekin. Ruoka kävi vähiin, eikä lääkärinapua saanut. Se oli surkeaa ja pelottavaa aikaa. Emme päässeet minnekään, eikä kukaan päässyt tänne auttamaan meitä. Söimme niukalti, kerran päivässä. Ei meillä ole yleensä vararavintoa, elämme käytännössä kädestä suuhun. Kyllä ruokaa olisi voinut ostaa sitten kun tiet taas avautuivat, mutta hinnat nousivat hetkessä niin paljon, ettei juuri kenelläkään meistä ollut varaa, Antonia ja hänen äitinsä Lucía Tambris muistelevat. Keski-Amerikan hurrikaanituhojen korjaamista ja ehkäisyä tukeva Kansainvälinen Punainen Risti.toi kylään neljän kuukauden ajan hätäapua, jota mm. ulkoministeriö on rahoittanut Suomen Punainen Ristin kautta myönnetyillä katastrofivaroilla. Ilmastonmuutos lisää tuhoja Punainen Risti varustautuu avustamaan myrskytuhojen uhreja Keski-Amerikassa tänäkin vuonna. Mutta ennen kaikkea se keskittyy Guatemalassa ja muissa alueen maissa luomaan keinoja, joilla myrskyihin voidaan varautua jo etukäteen ja tuhoja siten supistaa. Se on suoraa seurausta Kansainvälisen Punaisen Ristin päätöksestä nostaa ennaltaehkäisevät toimet uusien tuhojen torjumiseksi entistä tärkeämpään osaan sen katastrofiapuohjelmissa. Ohjelmia suunnittelee järjestön Haagiin perustama uusi ilmastokeskus. Linjantarkistuksen perustana on Punaisen Ristin johtopäätös, että säähän liittyvien luonnononnettomuuksien määrä kasvaa koko ajan kaikkialla maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Järjestö perustaa arvionsa omiin pitkän ajan katastrofitilastoihinsa. Ne osoittavat, että tuhotulvat, pyörremyrskyt, maanvyöryt ja toisaalta kuivuustuhot toistuvat vuosi vuodelta tiheämpään tahtiin ja voimakkaampina. Niiden määrä on 1990-luvun alkupuolelta noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ainakin Keski-Amerikassa viime vuosi todisti tilastojen puolesta. Alueen yli pyyhki sekä Karibianmereltä että Tyyneltämereltä ennätykselliset 40 trooppista myrskyä ja niitä vielä voimakkaampaa hurrikaania. Niistä tuhoisin oli Stan, joka surmasi 2000 ihmistä ja tuhosi kahden miljoonan ihmisen koteja, peltoja ja omaisuutta. Suuri osa tuhoista tapahtui Guatemalassa. Paximbalissa on koko vuoden ajan ollut niukasti katettavaa ruokapöytään. Kyläläiset päättivätkin yhteistyössä Pu- 8 Kehitysuutiset 9/06

9 Taustat ja uutiset naisen Ristin kanssa ryhtyä kehittämään ruokaturvaa ja muita ennaltaehkäiseviä varotoimia, jotka auttaisivat heitä selviytymään paremmin jos myrsky iskee uudelleen. He ovat jakautuneet ryhmiin, jotka pitävät huolta ruokaturvasta, vesihuollosta, mutavyöryissä tuhoutuneiden rinteiden metsittämisestä, evakuoinnin ja ensiavun valmistelusta. Myrskyt kurittavat aina ensiksi rannikkoseutuja, mutta varotoimet ovat tarpeen pari kilometriä korkeammallakin. Ravintoa eikä T-vitamiinia Kuten viime vuosi osoitti, vuoristokylät ovat hyvin haavoittuvaisia kaikille luonnononnettomuuksille. Haavoittuvuutta voidaan vähentää uusilla viljelykasveilla, jotka ovat satoisampia ja ravitsevampia; niitä voi myös istuttaa maapaloille jotka eivät ole ensimmäisinä valumassa alas rinteiltä, sanoo Jaime Aju. Guatemalassa vitsaillaan, että sen köyhissä kylissä syödään lähinnä T-vitamiinia tamaleja, tacoja ja tortilloja eli maissia ja papuja eri muodossa. Aliravitsemus ja puutostaudit ovatkin vuoristoseuduilla yleisiä ongelmia. Vastedes Paximbalin asukkaiden ruokavaliota laajentavat sipuli, ruusukaali, salaatti, kaura, kukkakaali ja rapsin kaltainen peltokaali, jonka lehtiä kasvatetaan sekä salaatiksi, pinaatin tavoin keitettäväksi että rehuksi. Olemme kyllä nähneet näitä tuotteita toreilla ja joskus maistaneet joitakin niistä, mutta ensi kertaa viljelemme niitä itse, Antonia ja Lucía Tambris sanovat. Uusien kasvien viljely alkoi puoli vuotta sitten Kaikki eivät suinkaan olleet vakuuttuneita, että hanke kannattaa. Itse asiassa ensi kerralla täällä käydessäni kukaan ei uskonut siihen, Aju tunnustaa. Epäluulon syy oli ymmärrettävä. Kuusi vuotta aiemmin eräs toinen järjestö tarjosi mayoille samanlaista yhteistyötä, mutta lipesi nopeasti hankkeesta. Ihmiset yrittivät silloin viljellä uusia tuotteita, mutta heitä ei neuvottu miten, eivätkä he saaneet alun jälkeen tukea lainkaan. Niinpä he ajattelivat, että me olemme samanlaisia, Aju sanoo. Nyt kyläläiset ovat keränneet pienen varmuusvaraston maissia ja papuja. Jokainen perhe yrittää laittaa sivuun kahden viikon vararuoat. Lisäksi kerätään yhteistä varastoa, ruokaturvaryhmän jäsen Antonia Tambris kertoo. Köyhät lujilla Muutkin etukäteisvalmistelut hurrikaaneja varten ovat alkaneet. Tiedämme, että myrskyt tulevat, mutta emme milloin. Ilmasto on muuttunut siitä kun nuorena tyttönä tulin tähän kylään. Ennen täällä oli enemmän puita ja oli viileämpää. Nyt ne ovat kadonneet rinteiltä, ja on usein kuumaa ja kuivaa. Silti myrskyjä ja maanvyöryjä on useammin, Lucía Tambris miettii. Paximbalin kaltaisten kylien kokemukset osoittavat, että köyhimmät kärsivät tuhoista yleensä eniten ja heidän on niistä vaikeinta toipua. Amerikan ja Aasian pyörremyrskyalueiden asukkailla ei yleensä ole edellytyksiä torjua tai korjata tuhoja omin voimin. Silti heidän toimeentulonsa riippuu useimmiten suoraan sään oikuille alttiista elinkeinoista: maanviljelystä, karjankasvatuksesta ja kalastuksesta. Myös Suomen Punaisen Ristin tämänvuotisen Nälkäpäivän aiheena syyskuuta oli ilmastonmuutoksen voimistamien luonnonkatastrofien vaikutukset maailman köyhiin. Jos sään ääri-ilmiöt saavat kiihtyä ilman että niiden torjunta tehostuu, miljoonat kovalla uurastuksella kurjuudesta siedettävään niukkuuteen tai jopa keskiluokkaan ponnistelleet ihmiset romahtavat joka vuosi takaisin köyhyyskierteeseen. Teksti ja kuvat: Hannu Pesonen Suomen ulkoministeriön ja Punaisen Ristin tukemaa katastrofivalmiuskoulutusta Guatemalan Tyynenmeren rannikolla. Kyläläiset valmistautuvat tuleviin hurrikaaneihin jakautumalla ensiapu-, evakuointi-, ruokaturva- ja vesihuoltoryhmiin. Kehitysuutiset 9/06 9

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Nicaragua. Suomi ja Nicaragua. yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi. Ulkoasiainministeriö

Nicaragua. Suomi ja Nicaragua. yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi. Ulkoasiainministeriö Nicaragua Suomi ja Nicaragua yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi Ulkoasiainministeriö KUVA: MATTI NUMMELIN Sisältö: Yli 30 vuotta yhteistyötä ja hyviä suhteita 3 Nicaragua - oman kehityksensä veturi 4 Suomen

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot