Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö"

Transkriptio

1 9/ Köyhimpien maiden, kuten Sambian, ongelmana on tuottavan työn puute. Kuva: M. Nummelin. Sisältö Aasian kehityspankki köyhien asialla... 3 Kehityspoliittinen toimikunta: Kansalaisjärjestökeskustelu laajempiin teemoihin... 4 UNFPAn raportti nostaa esille näkymättömät naissiirtolaiset... 5 Vain tuottava talous irrottaa köyhyydestä pysyvästi Köyhimmissä maissa tarvitaan työtä Puolittaakseen köyhyytensä vähiten kehittyneiden maiden pitäisi yltää seitsemän prosentin vuosittaiseen talouskasvuun, todetaan YK:n kauppa ja kehitysjärjestön Unctadin raportissa. Sen kirjoittajiin kuuluva Michael Herrmann pitää tätä mahdollisena, mikäli maat parantavat taloutensa tuotantokykyä ja pystyvät järjestämään asukkailleen tuottavaa työtä. Vähiten kehittyneiden maiden ryhmään (LDC) kuuluu 50 maata. Monien maiden talous on kasvanut vauhdikkaasti viime vuosina, mutta köyhyys ei ole vähentynyt samaan tahtiin. Hyväkään talouskasvu ei ole luonut riittävästi työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuuksia. Maatalouden tuottavuus on laskenut monissa köyhimmissä maissa, ja yhä useammat maaseudun asukkaat siirtyvät kaupunkeihin etsimään työtä teollisuudesta ja palveluista. Nämä alat pystyvät vain harvoin tarjoamaan tuottavaa työtä, ja muuttajat päätyvät kaduille esimerkiksi kengänkiillottajiksi. Köyhimmät maat kaupungistuvat nopeasti, mutta maatalouden ulkopuolisia työpaikkoja ei juuri ole tarjolla. Ellei työllisyysongelmaan puututa, paine lähteä köyhistä maista siirtolaiseksi teollisuusmaihin kasvaa entisestään. Raportin mukaan humanitaariset katastrofit ja väkivaltaiset konfliktit saattavat lisääntyä vähiten kehittyneissä maissa, jos niihin ei rakenneta kestävää tuotantopohjaa. Unctad toivoo avunantajien tukevan entistä vahvemmin vähiten kehittyneiden maiden tuotantosektoria. Yhtenä keinona raportti pitää kansainvälistä, kauppaa tukevan avun aloitetta (Aid for Trade), jota Suomi edistää vahvasti EU-puheenjohtajakaudellaan....Jatkuu sivulla 2 Väitös: Hiv-epidemia muokkaa Namibian väestöä... 6 Uusilla viljelykasveilla torjutaan hurrikaaneja Keski-Amerikassa... 8 Kuukauden hanke: Tietotekniikka avuksi Nicaraguan kuntien kehittämiseen Suomen tuki hankkeisiin ja ohjelmiin Pakolaisuus Aasiassa -tiedotuskampanja esittäytyy UNIFEMilta kirja Matkalla tasa-arvoon Ulkoasiainministeriö Kehityspoliittinen viestintä

2 Taustat ja uutiset Vähiten kehittyneet maat... Lainoitus kuntoon Unctadin raportin mukaan köyhyyden väheneminen edellyttää lisätukea tuotantokyvyn elvyttämiseen on vahvistettava köyhien maiden infrastruktuuria, yksityissektoria, rahoitusjärjestelmiä ja paikallista ammattiosaamista. Tarvitaan tukea teiden, satamien ja sähköhuollon kehittämiseen. Tämä asettaa haasteita köyhille maille itselleen sekä kansainväliselle kehityspolitiikalle. Ulkomailta tulee köyhimpiin maihin investointeja niin vähän, etteivät ne kata investointikuilua. Sen paikkaamiseen tarvitaan kehitysapua. Pienlainojen lisäksi köyhimpien maiden asukkaiden pitäisi saada riittävän suuria lainoja yritysten perustamiseen, Herrmann toteaa. Hänen mukaansa myös köyhien maiden pankeilla on rahaa, mutta köyhien on vaikea saada lainaa. Vähiten kehittyneiden maiden köyhyyden väheneminen ei enää riipu pelkästään maatalouden tuottavuudesta. Maiden olisi pystyttävä tuottamaan kilpailukykyisiä tuotteita kotimaan ja ulkomaiden markkinoille. Sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä ovat tärkeitä, jotta köyhimmät maat voivat parantaa yritystensä tuloksellisuutta. Vähiten kehittyneiden maiden talouskasvussa on usein kasvupiikkejä, joiden jälkeen kasvu taantuu selvästi. Tällainen kasvu ei Herrmannin mielestä tuo maille pitkäaikaista hyötyä. Ilman vahvaa tuotantopohjaa vähiten kehittyneet maat pysyvät haavoittuvina äkillisille talouden vaihteluille eikä köyhyys vähene kestävästi. Useimmat ihmiset saavat osansa talouskasvun hedelmistä tuottavien työpaikkojen kautta. Apua suunnattava uudelleen Herrmanin mukaan kansainvälisen avun olisi jakauduttava tasaisemmin. Nykyisin valtaosa kehitysavusta suuntautuu mm. terveydenhuoltoon ja koulutukseen, eivätkä köyhimmät maat saa tarvitsemaansa tukea taloudellisen tuotantopohjansa kehittämiseen. Myös sosiaalisektori tarvitsee tukea, mutta se ei riitä aikaansaamaan kestävää muutosta. Pelkästään sosiaalisektoria tukemalla ei poisteta köyhyyttä pysyvästi. Ainoa tapa poistaa köyhyyttä kestävästi on hankkia ihmisille tuottavaa työtä. Maataloustuotannon tukeminen on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän palvelualoja ja teollisuutta. Vähiten kehittyneitä maita on tuettava, jotta ne pystyvät tarjoamaan työtä kansalaisilleen ja köyhyys vähenee, Herrmann arvioi. Maiden välillä on eroja. Esimerkiksi Brasiliassa huimakaan talouskasvu ei ole riittänyt luomaan työpaikkoja, Burkina Fasossa tässä on onnistuttu paremmin. Monissa maissa talouskasvua pitää tukea työpaikkojen syntyä edistävällä politiikalla, Herrman sanoo. Hänen mukaansa Suomi on vahvasti sitoutunut vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta kehitysyhteistyön kumppanista viisi Nepal, Etiopia, Mosambik, Sambia ja Tansania kuuluvat vähiten kehittyneisiin maihin. Raportin tarkoitus oli tuoda talouskehityksen tärkeys takaisin kehityskeskusteluun. Esitämme vain suuntaviivoja tulevaan, emme valmiita vastauksia. Köyhien enemmistö asuu vauraammissa maissa Mikäli halutaan eroon massaköyhyydestä, on korkea aika paneutua maiden tuotannon kehittämiseen, toteaa Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen. Tuottavuus on kaiken talouskehityksen avain. Yksikään maa ei ole noussut köyhyydestä kehittämättä omaa tuotantoaan, Koponen arvioi. Hän kannattaa vahvasti köyhien maiden tuotantokyvyn kehittämistä, mutta arvioi tehtävän vaikeaksi. Jokaisen maan on myös löydettävä oma tiensa kehitykseen. Myös Koponen suuntaisi kehitysapua nykyistä enemmän infrastruktuurin kehittämiseen. Kehitysmaiden perusrakenteita on tuettu vuosikymmenien ajan, mutta monissa köyhimmissä maissa tulokset eivät ole olleet kestäviä. Koponen antaa Unctadille tunnutusta LDC-maiden ongelmien esiin nostamisesta, vaikka erityiskohtelua nauttivien maiden ryhmässä onkin hänestä jotain keinotekoista. On muistettava, että maailman köyhien enemmistö asuu edelleen muissa, vauraammissa kehitysmaissa. Outi Einola-Head Vähiten kehittyneet maat (LDC) Aikuisten koulutukseen käytettiin LDCmaissa noin kolme vuotta vuonna 2000, tämä on vähemmän kuin muissa kehitysmaissa vuonna Aivovienti on yhä suurempi ongelma: vuonna 2000 yksi viidestä vähiten kehittyneiden maiden koulutetusta kansalaisesta työskenteli jossain OECD-maassa. Vuonna 2003 LDC-maiden yksityissektorin saamat lainat olivat 15 prosenttia bruttokansantulosta, muissa kehitysmaissa vastaava luku oli 60 prosenttia. Yritysten teknologiakehitykselle tärkeitä koneita ja laitteita tuotiin LDC-maihin vuonna 2003 saman verran kuin vuonna Kehitysuutiset 9/06

3 Taustat ja uutiset Köyhyyden vähentäminen on Aasian kehityspankin tärkein tavoite Aasian kehityspankin ADB:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda vieraili Suomessa syyskuuta Asem-kokouksen yhteydessä järjestetyssä Asia-Europe Business Forumissa. ADB:n tärkeimmiksi tavoitteiksi hän nosti kestävän talouskasvun edistämisen sekä köyhyyden vähentämisen. Työtä kehityspankilla riittää, sillä jopa 1,9 miljardia ihmistä elää Aasiassa yhä alle kahden dollarin päivätuloilla; tämä on noin 60 prosenttia koko maanosan väestöstä. Aasian kehityspankki on 40 vuotta sitten perustettu monenkeskinen rahoituslaitos, jonka omistaa 66 maata sekä Aasiasta että sen ulkopuolelta. Kurodan mukaan ADB:n taloudellinen tuki, joka koostuu pääasiassa lainoista ja teknisestä avusta, kohdennetaan kunkin maan erityistarpeisiin, sillä näin se tehoaa parhaiten. Joissakin pidemmälle kehittyneissä maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa, painopisteenä on infrastruktuurin kehittäminen. Tähän tarkoitukseen pankki tarjoaa tavanomaisia lainoja ja sijoituksia pääomavaroistaan (ordinary capital resources, OCR). Köyhimpiä maita pankki puolestaan avustaa alennetuilla lainoilla sekä lahjoituksilla, jotka kohdistetaan etenkin sosiaalisten voimavarojen kehittämiseen. Haruhiko Kuroda vieraili Suomessa syyskuussa. Kuva: Raino Heinonen. Alueellinen yhteistyö kehityksen moottorina Yksi suurimmista ongelmista Aasiassa ovat valtavat tuloerot. Haruhiko Kuroda uskoo, että Aasian taloudellinen integraatio vaikuttaisi myönteisesti alueen maiden kehitykseen ja eriarvoisuuteen. Hän pitää malliesimerkkinä Eurooppaa, jossa yhdentymisestä ovat hyötyneet etenkin pienet ja köyhemmät maat. Aasian kehityspankki pyrkiikin tukemaan maiden välistä yhteistyötä, mutta aloitteen pitää silti tulla valtioilta itseltään. Kuroda mainitsee myös Kaakkois-Aasian Suur-Mekongin alueen, jossa integraatio on jo saatu onnistuneesti käyntiin ja jossa myös tuloerot ovat selvästi kaventuneet ja talouden kasvu kiihtynyt. Esimerkiksi Keski-Aasian maissa tilanne on kuitenkin toinen: siellä etenkin kommunikointi- ja liikenneyhteyksiä pitäisi parantaa, jotta yhteistyö olisi ylipäätään mahdollista. ADB tarjoaakin alueen valtioille konkreettista apua esimerkiksi moottoriteiden rakentamiseen. Erilaisista vaikeuksista huolimatta Kuroda on optimistinen: Uskon, että myös Etelä- ja Keski-Aasiassa alueellinen yhteistyö ja integraatio tulevat voimistumaan lähivuosina. Hän toivoo myös, että maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan kierroksen neuvotteluja jatkettaisiin mahdollisimman pian, sillä se olisi ensisijaisen tärkeää varsinkin kehitysmaille. Jouna Ukkonen Kehitysuutiset 9/06 3

4 Kehityspoliittinen t o i m i k u n t a Kansalaisjärjestölinjaus valmistuu - keskustelu laajempiin teemoihin Ulkoasiainministeriön viimeisteltävänä oleva kansalaisjärjestölinjaus selventää useita vuosia jatkuneen ajatustenvaihdon jälkeen ministeriön tukea suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä on hyvin tervetullutta, sillä ajoittainen epätietoisuus tuen hallinnoinnista ja suuntaamisesta on synnyttänyt järjestökentässä epävarmuutta. Mielestäni ulkoministeriössä on päädytty hallinnollisesti aivan oikeaan ratkaisuun, eli järjestöjen hakemukset käsitellään ja päätökset tehdään edelleen ministeriössä. Kansalaisjärjestöyksikön resursseja on kasvatettu uusilla viroilla, millä tavoitellaan kaikkien toivomaa jatkuvuutta ja kasvavaa asiantuntevuutta. Määrärahojen noustessa ulkoministeriön hallinnollisen osaston ja valtionvarainministeriön tulisikin yhdessä huolehtia siitä, että alan henkilöstöä vahvistetaan jatkossakin. Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) nosti lausunnossaan esille linjauksen aihepiiriä laajemman tarkastelun tarpeen, sillä linjaus käsittelee vain UM:n tukea suomalaisille järjestöille. Kansalaisjärjestölinjauksen suhdetta muihin kehitysyhteistyön linjauksiin, kansalaisyhteiskuntayhteistyötä käsitteleviin linjauksiin ja näiden muodostamaan kokonaisuuteen tulisi selkeyttää. Esimerkiksi mittava lähetystöjen myöntämä paikallisen yhteistyön määräraha sekä tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille INGOille kohdistuvat paljolti samoihin maihin ja osittain jopa samoihin järjestöihin. Lausunnossaan KPT ehdottaa aihepiiriä varten keskustelufoorumeita. Mitä kansalaisyhteiskunnissa tapahtuu? Jatkokeskustelun yhtenä teemana voisi olla kysymys siitä, mitä kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnissa tapahtuu, kun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvaa. Vahvistuuko vai heikkeneekö kansalaisyhteiskunta? Lisääkö vai vähentääkö rahoitus syrjäytettyjen enemmistöjen omaa yhteiskunnallista osallistumista ja sen vaikuttavuutta? Vahvistaako vai heikentääkö tuki julkisten palvelujen saatavuutta köyhimmille? Nämä ovat isoja kysymyksiä ja valintoja, joista käydään kovin vähän keskustelua. Vaikuttaa siltä, että pettymys valtioiden saamattomuuteen kehityksen veturina on antanut järjestöille avoimen valtakirjan täyttää tila omilla uusilla instituutioillaan, kuten sosiaalisilla perheyrityksillä. Yhdistysmuotoisten sosiaalisten perheyritysten nousu on yksi kehitysrahoituksen synnyttämä ilmiö. Useisiin kehitysmaiden kansalaisjärjestöihin sopisi osuvammin nimitys sosiaalinen perheyritys, sillä ne rakentuvat johtajiensa ympärille ja tuottavat sosiaalisia palveluja kehitysmarkkinoilla. Monet ovat pieniä, mutta määritelmään mahtuu myös yksi maailman suurimmista järjestöistä, BangladeshilaisenFazle Hasan Abedin johtama BRAC. Onko tämä kestävä tapa tukea köyhimpien pyrkimyksiä parempaan elämään? Tukea myös kansalaisliikkeille Joissain maissa kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden erot ovat hyvin suuria. Järjestöjen toimintatavat ovat muodollisia ja ne pyörivät julkisella tuella palkatun henkilöstön varassa. Liikkeet taas perustuvat jäsenten vapaaehtoiseen osallistumiseen ja harvoin täyttävät mitään muodollisia kriteereitä. Yhteiskunnallisessa muutoksissa kansalaisliikkeillä on kuitenkin hyvin keskeinen rooli. Monissa kehitysmaissa kansalaisyhteiskunnan kulta-aikana voidaan pitää itsenäisyysliikkeiden kautta, jolloin lukuisten ihmisten uhrauksien ja omistautumisen vuoksi tapahtui suuria muutoksia. Tänään monet pitävät maailman sosiaalifoorumiliikettä tärkeänä kehitysmaiden kekseliäisyyden ja omista tavoitteista lähtevän toiminnan ilmaisuna. Tällaisten liikkeiden julkinen tukeminen voi olla vaikeampaa kuin sosiaalisten perheyritysten. Silti Suomi muiden pohjoismaiden tavoin tuki mm. Afrikan vapautusliikkeitä huomattavilla summilla 1980-luvun lopulle. Nyt aika voisi olla kypsä samanlaiselle poliittiselle tuelle maailman sosiaalifoorumiliikkeelle. Marko Ulvila Kirjoittaja edustaa Vihreää liittoa kehityspoliittisessa toimikunnassa sekä toimii useissa kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä luotaavan linjauksen luonnos on valmis. Luonnoksen mukaan pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketuki ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuki säilyvät pääasiallisina tukimuotoina. Hyvä maine, luotettavuus ja kehitysyhteistyön hyvä laatu ovat tärkeitä tukea myönnettäessä. Hankkeiden omavastuuosuus säilyy 15 prosentin tasolla. 4 Kehitysuutiset 9/06

5 UNFPA:n raportti nostaa esille näkymättömät naissiirtolaiset Taustat ja uutiset Maailman yli 190 miljoonasta siirtolaisesta lähes puolet on naisia. Siirtolaisnaiset ja heidän kohtaamansa erityiset haasteet ovat silti olleet muuttoliikettä ja kehitystä koskevassa keskustelussa näkymättömissä, toteaa YK:n väestörahaston UNFPAn vuosiraportti. Siirtolaisuudesta puhuttaessa korostuvat usein uhkakuvat ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat. Naisten kansainvälisen muuttoliikkeen moninaisia syitä ja seurauksia tarkasteleva raportti näkee kuitenkin maahanmuuttajat mahdollisuutena ja voimavarana, eikä uhkana. Siirtolaisuus kulkee käsi kädessä kehityksen kanssa. Parhaassa tapauksessa siitä koituu hyötyä kaikille, UNFPAn varapääjohtaja Mari Simonen toteaa optimistisesti. Monille naisille maastamuutto avaakin uusia mahdollisuuksia kykyjensä hyödyntämiseen. Ulkomailla työskentelevät naiset lähettävät vuosittain synnyinmaihinsa satoja miljoonia dollareita, joilla ruokitaan nälkäisiä, vaatetetaan ja koulutetaan lapsia ja parannetaan kotiin jääneiden elinoloja. Myös vastaanottavissa maissa siirtolaisnaisten työpanos voi olla merkittävä. Siirtolaisuus on polarisoitumassa: korkeammin koulutetut nauttivat siirtolaisuuden hyvistä puolista samaan aikaan, kun köyhien ja kouluttamattomien muuttoliikkeestä tehdään entistäkin vaikeampaa. Maahanmuuttopolitiikka ei saa lisätä jo olemassa olevaa epätasa-arvoa, Mari Simonen painottaa. Aivovuoto koettelee terveydenhuoltoa Monilla on se kuva, että siirtolaisiksi lähtevät ovat väestöstä köyhimpiä. Usein lähtijät ovat kuitenkin keskimäärin paremmin koulutettuja kuin maahan jäävät, Mari Simonen huomauttaa. Maastamuutto ja sen myötä aivovuoto voivat entisestään vaikeuttaa kehitysmaiden tilannetta. Koulutettujen ihmisten lähtiessä maa menettää sekä ammattitaitoista työvoimaa että koulutukseen sijoitetut varat.tutkijat ovat arvioineet, että prosenttia kehitysmaiden tieteen ja teknologian ammattilaisista työskentelee jo länsimaissa. Ammattitaitoisen työvoiman katoaminen koettelee etenkin terveydenhuoltoalaa. Seuraukset tuntuvat voimakkaimmin niissä maissa, joiden terveydenhoitojärjestelmät ovat hauraita. Saharan eteläpuolisen Afrikan taakkana on esimerkiksi 25 prosenttia koko maailman infektiotaudeista, mutta alueella on käytössään vain 1,3 prosenttia maailman terveysalan ammattilaisista. Sosiaalinen pääoma Siirtolaisuuden seuraukset ovat moninaisia. Suorat taloudelliset vaikutukset ovat usein lähtömaalle negatiivisia koulutetun työvoiman lähdön hidastaessa talouskasvua. Toisaalta siirtolaisten kotiin lähettämät varat auttavat vähentämään köyhyyttä ja nälkää. Maailmanpankin arvion mukaan rahalähetysten kautta virtasi viime vuonna kehitysmaihin yli 160 miljardia dollaria, joka ylittää virallisen kehitysavun määrän. Kotimaahan lähetettävien varojen lisäksi siirtolaisnaisten omaksumat tiedot, taidot ja asenteet voivat olla merkittävä sysäys maiden sosioekonomiselle kehitykselle sekä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiselle. Ulkomailla työskentelevät naiset haastavat perinteisiä käsityksiä sukupuolirooleista ja naisten asemasta. Paluumuuton tukeminen ja siirtolaisnaisten hankkiman sosiaalisen pääoman hyödyntäminen on vielä haaste. Siirtolaisuuden pimeä puoli Laiton tai pakotettu siirtolaisuus on kansainvälisen muuttoliikkeen varjopuoli. Pahimmassa tapauksessa naiset ovat ihmiskaupan uhreja, kohtaavat väkivaltaa ja hyväksikäyttöä sekä joutuvat elämään ja työskentelemään riisto-oloissa. Pakolaisuus taas voi synnyttää hallitsemattomia muuttovirtoja, jotka suuntautuvat usein toiseen köyhään kehitysmaahan. Siirtolaisuuteen liittyy sekä positiivisia että kauhistuttaviakin asioita. Meidän tehtävämme on vahvistaa hyviä puolia ja vähentää huonoja. On pyrittävä kehittämään siirtolaispolitiikkaa, joka takaa ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen ja samalla vastaa talouden tarpeisiin, Mari Simonen tähdentää. Yhteinen maailma Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi on vaikutettava kansainvälisen muuttoliikkeen rakenteellisiin syihin kuten köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. On tärkeää edistää työllisyyttä lähtömaissa sekä turvata maahanmuuttajille hyvät työolot ja mahdollisuudet tuottavan työn tekemiseen myös vastaanottajamaissa. Tämä edellyttää laillisten maahanmuuttokanavien monipuolistamista ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä. UNFPA:n varapääjohtaja Mari Simonen muistuttaa, että siirtolaiset ovat ennen kaikkia ihmisiä, joilla on samat ihmisoikeudet kuin muillakin. Elämme maailmassa, joka on yhteinen. Se, mitä tapahtuu yhdessä maassa, vaikuttaa tavalla tai toisella myös meihin oli kyse sitten siirtolaisuudesta, hiv:stä tai ihmiskaupasta. Sanna Autere Lähde: UNFPA: State of the World Population 2006: A Passage to Hope Women and International Migration Kehitysuutiset 9/06 5

6 Taustat ja uutiset Namibian syntyvyydestä väitellyt Riikka Shemeikka: Hiv-epidemia vaikuttaa huomattavasti Namibian väestön kokoon ja rakenteeseen Namibiassa on käynnissä uuden tyyppinen väestöllinen muutos, kuten monella muullakin eteläisen Afrikan alueella. Väestönkasvu pysähtyy tai väestön määrä kääntyy laskuun odotettavissa olevan eliniän ja hedelmällisyyden laskiessa samanaikaisesti, kertoo Riikka Shemeikka. Shemeikka on tutkinut Helsingin yliopistolle tekemässään sosiologian väitöskirjassa syntyvyyttä Pohjois-Namibiassa, entisen Ambomaan alueella, vuosina Hedelmällisyys laski tutkimusjaksolla kaikkien muiden paitsi alle 20-vuotiaiden naisten keskuudessa luvulla laskuun vaikutti pääosin itsenäisyyssota ja 1990-luvulla ehkäisyn yleistyminen ja hiv-epidemia. Vuonna 1992 tutkimusalueella oli neljällä prosentilla raskaana olevista naisista hiv-tartunta, mutta vuonna 2004 tartunnan saaneiden osuus oli jo 22 prosenttia. Hiv-epidemia vähentää väestönkasvua sekä lisäämällä kuolleisuutta sekä alentamalla hedelmällisyyttä. Lähdeaineistonaan Shemeikka on käyttänyt alueen evankelisluterilaisten seurakuntien kirkonkirjoja, joiden historia perustuu suomalaisten lähetystyöhön entisen Ambomaan alueella. Lisäksi Shemeikka on hyödyntänyt alueen väestötutkimuksia. Siirtotyöläisyydellä monia vaikutuksia Namibian tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää se, kuinka uudet hiv-tartunnat saadaan estettyä ja kuinka tartunnan saaneita pystytään hoitamaan, toteaa Riikka Shemeikka. Miksi aids-tilanne on päässyt kehittymään juuri eteläisessä Afrikassa näin pahaksi? Siihen ovat vaikuttaneet monenlaiset taloudelliset ja kulttuuriset tekijät, jotka ovat luoneet aidsin leviämiselle suotuisat olosuhteet, toteaa Shemeikka. Yksi hyvin keskeinen tekijä on se, että ihmisten seksuaaliset verkostot ovat monilla alueilla hyvin monimutkaisia. Tämän taustalla on muun muassa siirtotyöläisyys, jolla on ollut vaikutuksia myös avioliittojärjestelmään. Peltoviljelyyn tarvittiin maata, ja viljelymaan hankkiminen on vaatinut varallisuutta. Eräs siirtotyöhön lähtemisen syy olikin, että haluttiin hankkia rahaa maan käyttöoikeuden lunastamiseen. Myös avioliiton solmimiseen tarvittiin rahaa. Kotona käytiin hyvin harvoin Namibian pohjoisosista lähdettiin siirtotyöläisiksi yleensä Namibian keski- ja eteläosiin. Alue palveli työvoimareservinä, ja siirtotyöläiset olivat halpaa työvoimaa valkoisille. Lähtijät olivat lähes yksinomaan miehiä, jotka päätyivät työhön muun muassa timanttikentille, kaivoksiin tai valkoisten omistamille maatiloille. Kotona käytiin harvoin, ehkä kerran vuodessa tai harvemmin, ja sopimukset saattoivat kestää vuosikausia, kun niitä uusittiin, mainitsee Shemeikka. Etelässä saattoi olla uusi perhe Perheet olivat usein tyytymättömiä siihen, että pääsivät tapaamaan niin harvoin. Tähän asiaan puuttuivat myös monet lähetystyöntekijät, sillä pitkä erossaolo aiheutti monenlaisia ongelmia. Kirk- 6 Kehitysuutiset 9/06

7 Taustat ja uutiset ko kannatti yksiavioisuutta. Monilla siirtotyöläisillä saattoi kuitenkin olla etelässä uusi perhe tai suhde, kertoo Shemeikka. Siirtotyöläisyydellä oli muitakin vaikutuksia perheisiin. Lasten suhteet isään saattoivat jäädä etäisiksi. Eivät naisetkaan aina tyytyneet vain odottamaan siirtotyössä olevaa miestään, vaan myös he solmivat uusia suhteita. Koska moniavioisuus on ollut Namibiassa yleistä, ei siinä, että miehellä oli kaksi perhettä, ollut mitään uutta. Maskuliinisuutta arvostavassa kulttuurissa sallitaan se, että miehellä on monia tyttöystäviä ja että hän on seksuaalisesti aktiivinen, sanoo Shemeikka. Sukupuolisuhteet miesten ja naisten välillä voivat myös olla eriasteisia. Pariskunta voi olla yhdessä ilman mitään sopimuksia tai solmia perinteisen liiton, joka on suhteellisen löyhä, sillä sen pystyy purkamaan helposti. Avioituminen maistraatissa on jo astetta virallisempaa, ja kaikkein sitovimpana pidetään kirkkoavioliittoa, joka korostaa yksiavioisuutta. Monimutkaisten seksuaalisten verkostojen myötä leviävät myös sukupuolitaudit helpommin ja niiden vanavedessä hiv/aids. Entinen Ambomaa on ollut matrilineaalista aluetta eli suvun on katsottu jatkuneen naisten, äitien kautta. Lapset ovat kuuluneet äidin sukuun, ja perinteisesti myös enon rooli on ollut lapsen elämässä tärkeä, ei pelkästään biologiset vanhemmat, kertoo Shemeikka. Matrilineaalisuudesta huolimatta naisten asema on ollut monessa suhteessa alisteinen miehiin nähden. Naiset ovat usein myös taloudellisesti riippuvaisia miehistä, jolloin he yrittävät käyttäytyä sen mukaan. Köyhyys ajaa siihen, että päällimmäisenä huolena ei ole aids, vaan se, mistä saadaan toimeentulo perheelle. Nuoret tytöt voivat myös seurustella iäkkäämpien miesten kanssa, jotka voivat tarjota taloudellisia etuja, toteaa Shemeikka. Naisilla ei välttämättä ole tietoa ja taitoa suojautua aidsilta. He ovat alisteisessa asemassa kondominkäytön suhteen, sillä partneri voi kokea vaatimuksen kondomin käytöstä epäluottamuslauseena; nainen joko epäilee miestä tai on itse uskoton. Kun nainen kieltäytyy seksistä, mies saattaa pahoinpidellä hänet. Hiv-tartunta vaikuttaa hedelmällisyyteen Riikka Shemeikan mukaan hiv-tartunta vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen jo ennen sairauden yleisten oireiden ilmenemistä. Hiv-tartunnan saaneen on vaikeampi tulla raskaaksi ja keskenmenot ovat yleisempiä. Myös muut sukupuolitaudit altistavat hiv-tartunnalle ja aiheuttavat hedelmättömyyttä. Mikäli uudet tartunnat eivät vähene ja lääkehoito yleisty, tulee hiv-epidemialla olemaan huomattava vaikutus Namibian väestön kokoon ja rakenteeseen tulevaisuudessa, sanoo Shemeikka. Aids vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin terveydenhuollosta koulutukseen. Ihmisten elinajanodote on romahtanut ja väestönkasvu hidastunut. Väestön ikärakenne muuttuu, kun nuoret aikuiset kuolevat. Tulevaisuuden haasteita riittää Namibian tulevaisuuden kannalta on nyt äärimmäisen tärkeää, kuinka uudet hivtartunnat saataisiin estettyä. Toinen suuri haaste on se, kuinka tartunnan saaneita pystytään hoitamaan. Namibian hallituksen nykyisessä aids-ohjelmassa onkin ARV-lääkityksen tarjoaminen tärkeässä asemassa. Kolmas haaste on se, kuinka pystytään vastaamaan yhteiskunnallisesti aidsin seurausten aiheuttamiin haasteisiin. On pohdittava esimerkiksi sitä, kuinka parhaiten tukea niitä perheitä ja yhteisöjä, jotka huolehtivat orvoista. Shemeikan mukaan joka viidennessä eteläisen Afrikan perheessä on nykyään perheen omien lasten lisäksi myös muita lapsia. Riitta Saarinen FM Riikka Shemeikan väitöskirja: Fertility in Namibia Cnages in fertility levels in North-Central Namibia , including assessment of the impact of HIV tarkastettiin Helsinkin yliopistossa 8. syyskuuta. Nainen ollut alistettuna Suomi tukee mm. aids-orvoille tarkoitettuja soppakeittiöitä Namibiassa. Kuva: Outi Einola-Head. Kehitysuutiset 9/06 7

8 Taustat ja uutiset Uusista viljelykasveista apua hurrikaanituhojen torjuntaan Antonia Tambrisin ensimmäinen vihannessato kasvaa Paximbalin kyläläisten päätöksestä varustautua jo etukäteen myrskyihin Punaisen Ristin avulla. Uusilla viljelykasveilla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen kiihdyttämien hurrikaanien tuhoja Keski-Amerikassa, uskoo Punainen Risti. Nyt viljelijät jäävät puille paljaille pyörremyrskyn jälkeen. Terhakat vihreät lehdet nousevat suorissa riveissä loivasti viettävällä rinnepalstalla maya-intiaanien asuttamassa Paximbalin kylässä. Ympärillä kaartuvat Guatemalan vuoristoseutujen jylhät kukkulat. Antonia Tambris kyykistyy yhdessä Guatemalan Punaisen Ristin maatalousneuvojan Jaime Ajun kanssa tutkimaan, miten hänen ensimmäinen peltokaali- ja salaattisatonsa jaksaa. Tambrisin ilme on miettiväinen. Keski-Amerikan hurrikaanikausi on jo etenemässä hyvää vauhtia kohti huippuaan, eikä sato ehdi kypsyä ennen sitä. Viime vuonna yhdeksän hengen perhe menetti hurrikaani Stanin aikana koko maissi- ja papusatonsa. Kieppuessaan Tyynenmeren rannikolta vuoristoon pyörremyrsky toi tullessaan päiväkausia jatkuneet rankkasateet. Ne saivat aikaan laajoja maanvyöryjä ja kasvattivat vuoristopurot kohiseviksi virroiksi. Vesi täytti rotkolaaksot ja huuhtoi jyrkille rinteille pengerretyt pellot mennessään. Stan tuhosi myös Paximbalin kasteluja juomavesijärjestelmät ja katkaisi ainoan tien ulkomaailmaan. Kylä jäi eristyksiin kuukaudeksi. Ainoa vaihtoehto oli taivaltaa vaikeassa maastossa kolme tuntia naapurikylään, joka oli eristyksissä sekin. Ruoka kävi vähiin, eikä lääkärinapua saanut. Se oli surkeaa ja pelottavaa aikaa. Emme päässeet minnekään, eikä kukaan päässyt tänne auttamaan meitä. Söimme niukalti, kerran päivässä. Ei meillä ole yleensä vararavintoa, elämme käytännössä kädestä suuhun. Kyllä ruokaa olisi voinut ostaa sitten kun tiet taas avautuivat, mutta hinnat nousivat hetkessä niin paljon, ettei juuri kenelläkään meistä ollut varaa, Antonia ja hänen äitinsä Lucía Tambris muistelevat. Keski-Amerikan hurrikaanituhojen korjaamista ja ehkäisyä tukeva Kansainvälinen Punainen Risti.toi kylään neljän kuukauden ajan hätäapua, jota mm. ulkoministeriö on rahoittanut Suomen Punainen Ristin kautta myönnetyillä katastrofivaroilla. Ilmastonmuutos lisää tuhoja Punainen Risti varustautuu avustamaan myrskytuhojen uhreja Keski-Amerikassa tänäkin vuonna. Mutta ennen kaikkea se keskittyy Guatemalassa ja muissa alueen maissa luomaan keinoja, joilla myrskyihin voidaan varautua jo etukäteen ja tuhoja siten supistaa. Se on suoraa seurausta Kansainvälisen Punaisen Ristin päätöksestä nostaa ennaltaehkäisevät toimet uusien tuhojen torjumiseksi entistä tärkeämpään osaan sen katastrofiapuohjelmissa. Ohjelmia suunnittelee järjestön Haagiin perustama uusi ilmastokeskus. Linjantarkistuksen perustana on Punaisen Ristin johtopäätös, että säähän liittyvien luonnononnettomuuksien määrä kasvaa koko ajan kaikkialla maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Järjestö perustaa arvionsa omiin pitkän ajan katastrofitilastoihinsa. Ne osoittavat, että tuhotulvat, pyörremyrskyt, maanvyöryt ja toisaalta kuivuustuhot toistuvat vuosi vuodelta tiheämpään tahtiin ja voimakkaampina. Niiden määrä on 1990-luvun alkupuolelta noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ainakin Keski-Amerikassa viime vuosi todisti tilastojen puolesta. Alueen yli pyyhki sekä Karibianmereltä että Tyyneltämereltä ennätykselliset 40 trooppista myrskyä ja niitä vielä voimakkaampaa hurrikaania. Niistä tuhoisin oli Stan, joka surmasi 2000 ihmistä ja tuhosi kahden miljoonan ihmisen koteja, peltoja ja omaisuutta. Suuri osa tuhoista tapahtui Guatemalassa. Paximbalissa on koko vuoden ajan ollut niukasti katettavaa ruokapöytään. Kyläläiset päättivätkin yhteistyössä Pu- 8 Kehitysuutiset 9/06

9 Taustat ja uutiset naisen Ristin kanssa ryhtyä kehittämään ruokaturvaa ja muita ennaltaehkäiseviä varotoimia, jotka auttaisivat heitä selviytymään paremmin jos myrsky iskee uudelleen. He ovat jakautuneet ryhmiin, jotka pitävät huolta ruokaturvasta, vesihuollosta, mutavyöryissä tuhoutuneiden rinteiden metsittämisestä, evakuoinnin ja ensiavun valmistelusta. Myrskyt kurittavat aina ensiksi rannikkoseutuja, mutta varotoimet ovat tarpeen pari kilometriä korkeammallakin. Ravintoa eikä T-vitamiinia Kuten viime vuosi osoitti, vuoristokylät ovat hyvin haavoittuvaisia kaikille luonnononnettomuuksille. Haavoittuvuutta voidaan vähentää uusilla viljelykasveilla, jotka ovat satoisampia ja ravitsevampia; niitä voi myös istuttaa maapaloille jotka eivät ole ensimmäisinä valumassa alas rinteiltä, sanoo Jaime Aju. Guatemalassa vitsaillaan, että sen köyhissä kylissä syödään lähinnä T-vitamiinia tamaleja, tacoja ja tortilloja eli maissia ja papuja eri muodossa. Aliravitsemus ja puutostaudit ovatkin vuoristoseuduilla yleisiä ongelmia. Vastedes Paximbalin asukkaiden ruokavaliota laajentavat sipuli, ruusukaali, salaatti, kaura, kukkakaali ja rapsin kaltainen peltokaali, jonka lehtiä kasvatetaan sekä salaatiksi, pinaatin tavoin keitettäväksi että rehuksi. Olemme kyllä nähneet näitä tuotteita toreilla ja joskus maistaneet joitakin niistä, mutta ensi kertaa viljelemme niitä itse, Antonia ja Lucía Tambris sanovat. Uusien kasvien viljely alkoi puoli vuotta sitten Kaikki eivät suinkaan olleet vakuuttuneita, että hanke kannattaa. Itse asiassa ensi kerralla täällä käydessäni kukaan ei uskonut siihen, Aju tunnustaa. Epäluulon syy oli ymmärrettävä. Kuusi vuotta aiemmin eräs toinen järjestö tarjosi mayoille samanlaista yhteistyötä, mutta lipesi nopeasti hankkeesta. Ihmiset yrittivät silloin viljellä uusia tuotteita, mutta heitä ei neuvottu miten, eivätkä he saaneet alun jälkeen tukea lainkaan. Niinpä he ajattelivat, että me olemme samanlaisia, Aju sanoo. Nyt kyläläiset ovat keränneet pienen varmuusvaraston maissia ja papuja. Jokainen perhe yrittää laittaa sivuun kahden viikon vararuoat. Lisäksi kerätään yhteistä varastoa, ruokaturvaryhmän jäsen Antonia Tambris kertoo. Köyhät lujilla Muutkin etukäteisvalmistelut hurrikaaneja varten ovat alkaneet. Tiedämme, että myrskyt tulevat, mutta emme milloin. Ilmasto on muuttunut siitä kun nuorena tyttönä tulin tähän kylään. Ennen täällä oli enemmän puita ja oli viileämpää. Nyt ne ovat kadonneet rinteiltä, ja on usein kuumaa ja kuivaa. Silti myrskyjä ja maanvyöryjä on useammin, Lucía Tambris miettii. Paximbalin kaltaisten kylien kokemukset osoittavat, että köyhimmät kärsivät tuhoista yleensä eniten ja heidän on niistä vaikeinta toipua. Amerikan ja Aasian pyörremyrskyalueiden asukkailla ei yleensä ole edellytyksiä torjua tai korjata tuhoja omin voimin. Silti heidän toimeentulonsa riippuu useimmiten suoraan sään oikuille alttiista elinkeinoista: maanviljelystä, karjankasvatuksesta ja kalastuksesta. Myös Suomen Punaisen Ristin tämänvuotisen Nälkäpäivän aiheena syyskuuta oli ilmastonmuutoksen voimistamien luonnonkatastrofien vaikutukset maailman köyhiin. Jos sään ääri-ilmiöt saavat kiihtyä ilman että niiden torjunta tehostuu, miljoonat kovalla uurastuksella kurjuudesta siedettävään niukkuuteen tai jopa keskiluokkaan ponnistelleet ihmiset romahtavat joka vuosi takaisin köyhyyskierteeseen. Teksti ja kuvat: Hannu Pesonen Suomen ulkoministeriön ja Punaisen Ristin tukemaa katastrofivalmiuskoulutusta Guatemalan Tyynenmeren rannikolla. Kyläläiset valmistautuvat tuleviin hurrikaaneihin jakautumalla ensiapu-, evakuointi-, ruokaturva- ja vesihuoltoryhmiin. Kehitysuutiset 9/06 9

10 Kuukauden h a n k e Tietotekniikkahanke tukee Nicaraguan kuntien kehittämistä Villa Sandinon kunnanjohtaja Eddy Contrerasin mukaan tietoliikenneyhteydet ovat tuoneet kunnalle aivan uusia mahdollisuuksia. Suomen tuella rakennetun teknologiakioskin juoksevat kulut katetaan pitämällä iltaisin nettikahvilaa. Netti säästää bensaa ja auttaa saamaan reilun hinnan pavuista Nicaraguassa käynnistyi syyskuussa tieto- ja viestintätekno-logiaa (ICT) hyväksi käyttävä paikallishallinnon hanke, joka on rahoitettu Suomen kehitys yhteistyövaroilla. Suurin osa hankkeeseen osallistuvista 20 kunnasta on vailla tietoliikenneyhteyksiä. Näissä syrjäisissä kunnissa ensimmäinen konkreettinen askel on yhteyksien rakentaminen. ICT-hanke saa hyvän käsinojan samalla alueella reilut kaksi vuotta toimineesta kuntahallinnon kehittämishankkeesta, PROGESTIONista. Sen ansiosta kuntalaiset ovat päässeet osallistumaan muun muassa oman kuntansa budjetin suunnitteluun. Suomen rahoittaman PROGESTIO- Nin avulla on jo kerätty kokemuksia ICT-hankkeen käyttöön kolmesta kunnasta. Pilottivaiheeseen valittiin kuntia, jotka ovat vaikeiden viestintäyhteyksien päässä, niiden hallintojen toiminta on suhteellisen tehokasta ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon on parannettu. Chontalesin maakunnassa sijaitseva Cuapa täyttää nämä tunnusmerkit. Kuntaan vedettiin elokuussa tietoliikenneyhteydet ja kunnantalon toiseen kerrokseen rakennettiin teknologiakioski, jossa on kuusi tietokonetta. Kuten Suomen kehitysyhteistyössä yleensä, myös Cuapan tapauksessa näkemys kehitystarpeista tuli kumppanilta itseltään. Kunnanjohtaja Lilliam Suarezilla on selkeä käsitys siitä, mitä uudella teknologialla halutaan. Haluamme lisätä kuntalaisten tietoa päätöksistä sekä kehittää luottamusta paikallishallintoon. Tekniikka auttaa myös kunnantoimistomme toimintaa, Suarez sanoo. Ajatus sopii ICT-hankkeen päätavoitteeseen hyvin, sillä tarkoituksena on edistää paikallista demokratiaa ja hyvää hallintoa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Välittömiä hyötyjä bensan säästöistä Cuapassa tieto- ja viestintätekniikan tuomat hyödyt ovat käsin kosketeltavia. Verkkoyhteydet parantavat virkamiesten yhteydenpitoa maakunnan muiden kuntien ja pääkaupungin kanssa. Verkko säästää aikaa, koska kokouskutsut ja muut tärkeät hallintoon liittyvät asiakirjat voidaan nyt lähettää sähköpostitse. Aiemmin autonkuljettajat sahasivat toimistojen väliä vieden ja tuoden papereita vaikeakulkuisten teiden päässä oleviin kuntiin. Nyt emme jää paitsi kokouksista sen takia, että niistä ei tullut meille tietoa ajoissa, Suarez nauraa. Verkkoyhteydet tuovat kunnalle myös säästöjä. Dokumenttien ja virkamiesten kyydityksistä aiheutuneet kustannukset ovat köyhille kunnille iso menoerä, sillä bensiinin hinta on noussut lähes dollariin litralta. Lisäksi yhteyksien merkitys korostuu raportoinnissa keskushallinnolle. Esimerkiksi talousministeriö kerää kunnilta meno- ja tulotiedot elektronisessa muodossa. Usein virkamiehet joutuvat menemään nettikahvilaan syöttämään ja lähettämään tiedot ministeriölle suojaamattoman yhteyden välityksellä. Osana hanketta luodaan lähiverkko tiedon jakamiseen keskushallinnolle sekä kuntien väliseen keskusteluun. Hallin- 10 Kehitysuutiset 9/06

11 Kuukauden h a n k e non tehostamiseksi kuntiin kehitetään myös yhtenäiset kuntien siviili- ja henkilörekisterit. ICT on enemmän kuin netti ICT (Information and Communication Technology) tarkoittaa kehitysmaissa muutakin kuin internetiä ja digitaalista teknologiaa. Keskeinen kehittämisen kohde Nicaraguassa ovat puhelinyhteydet, joita voidaan parantaa niin internetin, perinteisten linjojen kuin radiopuhelimien avulla. Valittava tekninen ratkaisu vaihtelee kuntakohtaisesti. Cuapassa puhelimista ei ole aiemmin ollut juuri hyötyä. Yhteydet ovat olleet niin tukkoisia, että kunnanjohtajan piti aiemmin käydä soittamassa puheluita kunnan rajojen ulkopuolelta. Alueella on puhelinmasto, mutta välissä on iso kukkula, joka tekee yhteyksistä erittäin huonot, selittää Suarez. Kuntiin rakennetaan myös radioasemat sekä internetsivustot kuntalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tietotekniikka hyvän hallinnon väline ICT-hankkeessa tekniikka on yksi väline köyhyyden vähentämiseksi. Tavoitteeseen pyritään tehostamalla kunnanhallintoa ja lisäämällä demokratiaa. Hankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana toteuttajat etsivät käytännön ratkaisuja siihen, miten tietotekniikka parhaiten tukee näitä pyrkimyksiä. Näkemyksiä kerätään kunnilta ja mukaan tuodaan hyviä kokemuksia myös muualta maailmalta. Tietotekniikka voidaan valjastaa myös kuntalaisten taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yksi kuntalaisille koituva suora hyöty voivat olla paremmat hinnat pavuista, maissista ja muista maataloustuotteista. Viljelijät myyvät tuotteensa yleensä alle maailmanmarkkinahinnan yksinkertaisesti siksi, että heiltä puuttuu tieto siitä. Voimme tulostaa tiedon päivän hinnoista internetistä ja laittaa sen ilmoitustaululle viljelijöiden nähtäväksi, Lilliam Suarez suunnittelee. Köyhyyttän ei kuitenkaan poisteta yksin tietokoneilla ja piuhoilla. Cuapassa tiet ovat edelleen huonossa kunnossa, ja esimerkiksi maidon kuljettaminen tilalta osuuskunnan maidonkeräyskeskukseen on monelle syrjäseudun asujalle vaivalloista. Olemme nyt yhteydessä maailmaan, mutta paikallisesti olemme edelleen kovin eristäytyneitä, muistuttaa Suarez. Teksti ja kuva: Toni Sandell Paikallisten osaamisella ja vastuulla kestäviä tuloksia Nicaraguan ICT-hankkeesta vastaa maan kuntahallinnon kehittämisen instituutti INIFOM. Tärkeänä tavoitteena on vahvistaa instituutin roolia, jotta se ottaa yhä keskeisemmän roolin maan kuntien kehittämisessä tietoteknologian avulla. Maan omat toimijat kantavat vastuun myös paikallistasolla. Hankkeessa koulutetaan kuntalaisia ja virkamiehiä, jotta he voivat hyödyntää parantuneita yhteyksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksesta vastaavat kolme hankkeeseen palkattua paikallista asiantuntijaa. Villa Sandinon kunnantoimistolle rakennettiin tietoliikenneyhteydet puolisen vuotta sitten, ja kurssit ovat jo alkaneet. Koulutusta järjestetään joka päivä ja siitä pääsee nauttimaan viikoittain yli sata kuntalaista. Kunnanjohtaja Eddy Contrerasin mukaan erityisesti nuorten parissa koulutukset ovat erittäin suosittuja. Hankkeen tulosten jatkuvuus varmistetaan osaltaan sillä, että kunnat vastaavat yhteyksien käyttökustannuksista itse. Villa Sandino kattaa kulut pitämällä iltaisin nettikahvilaa. Kahvilaa käytetään paljon myös puheluihin, joita voi tehdä halvalla internetin välityksellä, Contreras kertoo. Nettiyhteyksien kautta soitetaan etenkin Yhdysvaltoihin, jonne monen sukulaiset ovat muuttaneet. ICT-hanke Nicaraguassa ( ) -Kunta-alan informaatioteknologian kehittämisen hanke -Tavoitteena parantaa paikallisdemokratiaa, hyvää hallintoa ja hallinnon avoimuutta viestintäteknologiaa hyödyntämällä -Rahoittaja Suomi 4,95 miljoonaa euroa, Nicaragua euroa -Toteuttaja Nicaraguan kuntahallinnon kehittämisen instituutti (INIFOM) -Suomen varoilla palkattu tekniseksi tueksi kansainvälinen pääasiantuntija, kaksi nuorta asiantuntijaa Suomesta (kukin kaksi vuotta) sekä kolme paikallista atk-tukihenkilöä -Toiminta-alueena 20 kuntaa Boacon, Chontalesin ja etelän autonomisen alueen RAAS:in alueella Hankkeen kolme osatavoitetta: -Informaatio- ja viestintäteknologian käytön edistäminen alueen 20 kunnantoimistossa -Teknologian käyttö kuntalaisten osallistumisen ja hallinnon avoimuuden lisäämiseksi -Kuntahallinnon kehittämisen instituutin (INIFOM) vahvistaminen informaatio- ja viestintäteknologian alalla Kehitysuutiset 9/06 11

12 Suomen tuki hankkeisiin ja o h j e l m i i n [ Kahdenvälinen yhteistyö ] Opetusta Tansaniassa. Kuva: Marja-Leena Kultanen. Erityisopetuksen tukeminen, Tansania UM on myöntänyt euroa erityisopetuksen tukemiseen Tansaniassa. Tansanian opetussektorilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Opetussektoria rahoittaa 17 avunantajaa, Suomi tukee sektoria budjettituen kautta. Suomi rahoitti yhdessä muiden avunantajien kanssa korirahoituksella perusopetuksen kehittämisohjelmaa vuosina Evaluoinnin mukaan ohjelma on ollut onnistunut, ja koulunkäynnin aloittavien lasten määrä on noussut selvästi viime vuosina. Vammaisten lasten koulutustaso on kuitenkin pysynyt hyvin matalana terveistä lapsista koulua käy yli 80 prosenttia, mutta vammaisista lapsista kouluun pääsee alle yksi prosentti. Tansanian opetusministeriölle myönnetään lyhytaikaista tukea vammaisten lasten erityisopetuksen tukemiseksi ja koulunkäyntiedellytysten parantamiseksi. Tuki sisältää kahden lyhytaikaisen asiantuntijan rahoituksen. Lisätietoja: Matti Kiisseli, puh Parlamentaarikkojen Afrikka-seminaari UM on myöntänyt euroa Afrikkaa käsittelevään EU-puheenjohtajakauden seminaariin. AWEPA (Association of European Parlamentarians for Africa) edistää Afrikan parlamenttien toimintaa sekä eurooppalaisten ja afrikkalaisten parlamentaarikkojen yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Tavoitteena on pitää Afrikan asiat esillä eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa sekä edistää tasa-arvoa poliittisessa toiminnassa. AWEPA järjestää kaksi kertaa vuodessa kansainvälisen parlamentaarikkojen seminaarin yhdessä kulloisenkin EU:n puheenjohtajamaan kanssa. Suomessa on tarkoitus järjestää marraskuussa seminaari, johon kutsutaan parlamentaarikkoja Suomen kannalta tärkeistä Afrikan maista Keniasta, Tansaniasta, Etiopiasta, Mosambikista, Etelä-Afrikasta, Sambiasta ja Namibiasta. Seminaariin osallistuu myös iso joukko eurooppalaisia parlamentaarikkoja. Seminaarin aiheita ovat: naiset päätöksenteossa, talouskehitys ja erityisesti yksityisen sektorin kehittäminen sekä eurooppalaisten parlamentaarikkojen toiminta aids-orpojen hyväksi. Lisätietoja: Janne Oksanen, puh Maataloustekniikan koulutusyhteistyö, Nicaragua UM on myöntänyt euroa maataloustekniikan koulutusyhteistyöhön Suomen ja Nicaraguan välillä. Hanke perustuu Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksen ja Nicaraguan maatalousteknologialaitoksen IN- TAn väliseen, jo olemassa olevaan yhteistyöhön. Tarkoituksena on vahvistaa Nicaraguan kansallista osaamista agrobiotekniikan ja bioturvallisuuden aloilla sekä tukea maan kansallisen biotekniikkapolitiikan ja -strategian valmistelua. Hanke kouluttaa 10 kansallista maatalousteknikkoja ja agronomeja Suomessa ja Nicaraguassa biotekniikan asiantuntijoiksi sekä järjestää tutkimusseminaareja. Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos edustaa Suomen huipputietämystä maatalouskasveihin liittyvistä bioteknisistä menetelmistä. Nicaragua kuuluu Suomen keskeisiin kehitysyhteistyön kumppaneihin, ja maaseutukehitys on yksi kolmesta maiden välisen yhteistyön sektorista.vuosina toteutettava hanke tukee maaseutukehityksen strategian sekä maatalouden sektoriohjelman PRORURA- Lin toteuttamista. Lisätietoja: Anu Lager-Veltheim, puh Kehitysuutiset 9/06

13 Suomen tuki hankkeisiin ja o h j e l m i i n Luonnon monimuotoisuus kehitysyhteistyössä UM on myöntänyt euroa Suomen biodiversiteettiohjelman kansainvälisen osuuden toteuttamiseen. Biodiversiteetin merkitys on kasvanut yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden, mm. kehitysmaiden köyhyyden torjunnassa. Luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtäminen laajemmin on vaikuttanut Suomen toimintaan kansainvälisissä biodiversiteettisopimuksissa. Suomella on ollut vuodesta 1997 kansallinen biodiversiteettiohjelma, joka sisältää myös kansainvälisen osuuden. Suomi tukee EU:n ja Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n syyskuussa Pariisissa järjestämää konferenssia, jossa tarkastellaan eurooppalaista kehitysyhteistyötä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Lisätietoja: Anu Pärnänen-Landtman, puh Vietnamin sähköautomaatiojärjestelmä UM on hyväksynyt korkotukiluotoksi lainan Vietnamin sähköautomaatiojärjestelmähankkeeseen. Haettu korkotukiluotto on 7,9 miljoonaa euroa. Sähkönkulutus lisääntyy voimakkaasti Vietnamissa. Tämä asettaa haasteita koko maan sähköntuotannolle ja -jakelulle. Suurimmat ongelmat ovat syrjäseuduilla, joilla sähkönjakelu on vielä kehittymätöntä. Hankkeen tarkoituksena on automatisoida Keski-Vietnamissa sijaitsevien kaupunkien Da Nangin, Huen, Qui Nhon ja BuoMa Thoutin sähkönjakelu järjestelmällä, joka sisältää valvonnan, ohjauksen ja tiedonkeruun. Tuloksena sähkön häviöt pienenevät ja jakelun luotettavuus paranee. Luotettavampi sähkönjakelu vähentää teollisuuden ja kaupan tarvetta investoida ja käyttää omia varavoimalalaitteitaan. Sähköverkon laajentaminen tuo lisää väestöä sähköhuollon piiriin sekä parantaa alueen elinoloja ja edistää elinkeinotoiminnan kehittymistä. Hanke vähentää osaltaan köyhyyttä, koska se parantaa loppukäyttäjien sähkönjakelua. Hanke sisältää ohjaus- ja tiedonkeruulaitteiston asentamisen neljään eri kaupunkiin sekä koulutuksen ja ylläpidon järjestämisen. Laitteet toimittaa ABB Oy. Lisätietoja: Harri Sallinen, puh Sairaalalaitteet, Vietnam UM on hyväksynyt korkotukiluotoksi lainan Thanh Hoan sairaalalaitehankkeeseen Vietnamissa. Haettu korkotukiluotto on 4,4 miljoonaa USD. Thanh Hoan keskussairaalan välineistö uusitaan vastaamaan sairaalalle asetettuja tämänhetkisiä vaatimuksia. Hanke parantaa sairaalapalveluiden laatua ja saatavuutta sekä kohottaa diagnostiikan ja hoidon tasoa. Hankkeen suomalainen toimittaja GE Healthcare vastaa koneiden, laitteiden ja instrumenttien toimittamisesta sekä niihin liittyvästä käyttö- ja huoltokoulutuksesta. Viidelle sairaalan henkilöstöön kuuluvalle järjestetään kymmenen päivän mittainen koulutus Suomessa. Lisätietoja: Harri Sallinen [ Monenkeskinen yhteistyö ] YK:n kehitysohjelma, UNDP UM on myöntänyt 37,2 miljoonaa euroa yleisavustusta YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle. Tuesta 18,1 miljoonaa varataan vuodelle 2009 ja 19,1 miljoonaa euroa vuodelle YK:n kehitysohjelman UNDP:n toiminta painottuu YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen ja köyhyyden vähentämiseen, hyvään hallintoon, ympäristön ja energian kestävään käyttöön, konfliktien ehkäisyyn ja jälkihoitoon sekä hiv/aidsin torjumiseen. UNDP:llä on keskeinen rooli YK:n kehitysyhteistyön koordinoijana kenttätasolla sekä YK:n maakohtaisten toimintasuunnitelmien laatijana. UNDP:llä on myös päävastuu YK:n maakoordinaattorijärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. UNDP:n toimintasuunnitelma tähtää määrätietoisesti vuosituhattavoitteiden edistämiseen. Järjestö johtaa maailmanlaajuisesti vuosituhattavoitteiden edistämistä ja seurantaa sekä niistä tiedottamista. UNDP toimii yli 160 maassa ja sillä on toimistoja noin 130 maassa. Konfliktien ennalta ehkäiseminen on tullut järjestön työssä entistä tärkeämmäksi. Myös luonnonkatastrofien jälkeisessä ensimmäisen vaiheen jälleenrakennuksessa UNDP:llä on tärkeä rooli. Lisätietoja: Inger Wirén, puh YK:n väestörahasto, UNFPA UM on myöntänyt 16,8 miljoonaa euroa yleisavustusta YK:n väestörahastolle UNFPAlle vuodelle YK:n väestörahasto UNFPA tukee jäsenmaiden hallituksia väestöpolitiikan ja lisääntymisterveyden aloilla. UNFPAn toiminnan kolme avainaluetta ovat lisääntymis- ja seksuaaliterveys sekä perhesuunnittelu, väestö ja kehitys sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. UNFPA seuraa YK:n väestö- ja kehityskonferenssin sekä sen seurantakonferenssin toimintaohjelmien toteutusta. Järjestö on myös hiv/aidsin vastaisen toiminnan etulinjassa. Keskeistä toiminnassa on köyhyyden poistaminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttaminen. Suomi painottaa UNFPAn toiminnassa erityisesti nuorten lisääntymister- Kehitysuutiset Kehitysuutiset 9/

14 Suomen tuki hankkeisiin ja o h j e l m i i n veyden ja -oikeuksien sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä. Lisäksi Suomi painottaa miesten vastuuntunnon lisäämistä, naisiin ja tyttölapsiin kohdistuvan väkivallan poistamista sekä erityisesti tyttölasten oikeuksien turvaamista. Suomi on UNFPAn kahdeksanneksi suurin avunantaja. Lisätietoja: Inger Wirén YK:n lastenavun rahasto, UNICEF UM on myöntänyt 24,2 miljoonaa euroa yleisavustusta YK:n lastenavun rahastolle UNICEFille. Tuesta 8,2 miljoonaa varataan vuodelle 2008 ja 16 miljoonaa euroa vuodelle Suomi kohdistaa tukensa YK-järjestöjen kehitysrahoitukseen pääosin neljälle järjestölle: YK:n lastenrahastolle, YK:n kehitysohjelmalle, YK:n väestörahastolle ja Maailman elintarvikeohjelmalle. UNICEF on YK-järjestelmän ainoa järjestö, joka keskittyy nimenomaan lasten hyvinvointiin. UNICEFin toiminnassa painottuvat: pienten lasten henkiinjääminen ja kehitys, peruskoulutus ja tasa-arvo, lapset ja hiv/aids, lasten suojelu väkivallalta, syrjinnältä ja hyväksikäytöltä sekä lasten oikeuksien ja tarpeiden tunnetuksi tekeminen.toiminnassa painotetaan ennalta ehkäisevää työtä ja köyhimpiä kehitysmaita. UNICEF on myös tärkeä hätäavun antaja. Lisätietoja: Inger Wirén YK:n aids-ohjelma, UNAIDS UM on myöntänyt YK:n aids-ohjelmalle UNAIDSille yleisavustusta 8 miljoonaa euroa, josta 7,5 miljoonaa vuodelle 2007 ja euroa vuodelle Vuonna 1996 toimintansa aloittanut järjestö koordinoi maailmanlaajuista hiv/ aidsin vastaista toimintaa. Päätehtäviä ovat hiv-tartuntojen ja aidsin ehkäisy, sairauteen liittyvien infektioiden seurausten lieventäminen sekä tartunnan saaneiden ja sairastuneiden tukeminen. Käytännön toimintansa kautta UNAIDS on merkittävin ja luotettavin hiv/aidsin tietolähde. YK:n vuosituhattavoitteiden tarkoituksena on pysäyttää hiv-tartunnat ja kääntää ne laskuun vuoteen 2015 mennessä. Järjestö pitää tärkeänä koko kansainvälisen yhteisön sitoutumista hiv-tartuntojen pysäyttämiseen. UNAIDS on Suomen hiv/aids-toiminnan tärkein kansainvälinen kanava, jonka kautta Suomen rahoitus ensisijaisesti suunnataan. Suomi painottaa UNAIDSin toiminnassa: perusterveydenhuollon kehittämistä, hiv/aidsin liittämistä yhteiskunnan kehitystekijöihin sekä ihmisoikeuksiin ja sukupuolten välisiin tasa-arvokysymyksiin, nuorten terveyskasvatusta sekä ennalta ehkäisevää toimintaa. Lisätietoja: Johanna Kotkajärvi, puh Globaali terveysrahasto UM on myöntänyt globaaliin terveysrahastoon 8 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa vuodelle 2007, 4 miljoonaa vuodelle 2008 ja 1,5 miljoonaa euroa vuodelle Globaali terveysrahasto (Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria) on vuonna 2002 perustettu rahoitusmekanismi. Rahaston tarkoituksena on kerätä uusia rahoittajia yhteiskunnan eri sektoreilta perinteisten kehityskumppaneiden lisäksi ja saada liikkeelle rahaa, jota ei muuten kohdistettaisi kehitysapuun. Rahasto tukee yli 350 tuberkuloosi-, malaria- ja hiv/aids-ohjelmaa 180 maassa. Rahasto on suurin kansainvälinen tuberkuloosi- ja malariaohjelmien rahoittaja. Rahoituksesta 60 prosenttia käytetään hiv/aids-ohjelmiin sekä 20 prosenttia malaria- ja 20 prosenttia tuberkuloosiohjelmiin. Toiminta keskittyy erityisesti Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Tähän mennessä rahasto on jakanut yhdessä Yhdysvaltojen kanssa lääkkeet hiv-tartunnan saaneelle, hiv-testi on tehty rahaston tuella 2,5 miljoonalle ihmisille, aids-orpoa on saanut hoitoa ja tukea ja tuberkuloosiin sairastunutta on saanut hoitoa. Malarian torjuntaan on jaettu yli kolme miljoonaa hyönteisverkkoa, ja miljoona malariaan sairastunutta on saanut tehokkaita malarialääkkeitä. Suomi tukee rahastoa 3 miljoonalla eurolla vuonna Osallistuminen rahastoon antaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kansainväliseen hiv/aids-ohjelmien sekä malarian ja tuberkuloosin vastaisten toimien hallinnointiin. Lisätietoja: Johanna Kotkajärvi Maailman elintarvikeohjelma, WFP UM on myöntänyt 6 miljoonaa euroa yleisavustusta Maailman elintarvikeohjelmalle WFP:lle. Tuesta 3 miljoonaa euroa varataan vuodelle 2007 ja 3 miljoonaa euroa vuodelle Köyhyyden ja nälän vähentäminen on keskeinen osa YK:n vuosituhattavoitteita. Yli 860 miljoonaa ihmistä näkee tällä hetkellä nälkää. Noin ihmisen arvioidaan menehtyvän päivittäin nälkään ja köyhyyteen. Ensimmäinen vuosituhattavoite pyrkii vähentämään maailman nälkää näkevien määrän puoleen vuoteen 2015 mennessä. Ruokaturvan parantaminen ja köyhyyden vähentäminen eri maissa vaatii kestävää kehitystä juurruttavaa politiikkaa. Elintarvikeapu on osa kehityspolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja humanitaarista toimintaa. Maailman elintarvikeohjelma World food Programme on YK:n elintarvikeavusta huolehtiva järjestö. Se toimittaa humanitaarista apua, käyttää elintarvikeapua taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen sekä edistää maailmanlaajuisen elintarviketur Kehitysuutiset 9/06

15 Suomen tuki hankkeisiin ja o h j e l m i i n van toteutumista. Vuonna 2005 WFP toimitti 4,2 miljoonaa tonnia elintarvikkeita lähes 100 miljoonalle ihmiselle 82 maahan. WFP:n työ edistää köyhyyden vähentämistä, joka on Suomen kehitysyhteistyön päätavoite. Järjestö on yksi neljästä toimijasta, joille Suomi kohdistaa pääosan YK-järjestöjen kehitysrahoituksesta. Lisätietoja: Pekka Hirvonen, puh Maailman terveysjärjestö, WHO UM on myöntänyt 2 miljoonaa euroa yleisavustusta Maailman terveysjärjestölle WHO:lle vuodelle Vuonna 1948 perustettuun Maailman terveysjärjestöön World Health Organization kuuluu 192 jäsenmaata. Järjestön tehtävänä on edistää mahdollisimman hyvän terveyden saavuttamista kaikille ihmisille. Terveys määritellään kokonaisvaltaisesti fyysiseksi, psyykkiseksi sekä sosiaaliseksi hyvinvoinniksi. Viimeisen 50 vuoden aikana maailmanlaajuisessa terveydessä on edistytty: odotettavissa oleva elinikä on noussut kehitysmaissa 43:sta 63:een vuoteen, ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on laskenut. WHO on ollut tärkeä toimija terveyden edistämisessä ja järjestö on edelleen keskeinen tartuntatautien ehkäisijä. WHO toimii asiantuntijajärjestönä pitkäaikaisen terveyspolitiikan rakentamisessa varsinkin kehitysmaissa sekä tukee maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Maailman terveysjärjestö on myös Suomen terveyspolitiikan kehittämisen ja arvioimisen tärkein kansainvälinen yhteistyökumppani. YK:n kahdeksasta vuosituhattavoitteesta kolme liittyy suoraan terveyteen. WHO seuraa kehitystä kansallisella tasolla ja maailmanlaajuisesti, tunnistaa kehityksen esteitä ja yrittää osaltaan poistaa niitä. Lisätietoja: Johanna Kotkajärvi Apulaisasiantuntijat UM on myöntänyt 9 miljoonaa euroa apulaisasiantuntijatoimintaan. Tuesta miljoona euroa varataan vuodelle 2007 jo myönnetyn määrärahan täydentämiseen ja 8 miljoonaa euroa vuodelle Apulaisasiantuntijatoiminta on osa Suomen kehityspolitiikkaa. Edistämällä suomalaisten asiantuntijoiden käyttöä kansainvälisten järjestöjen tehtävissä tuetaan hallituksen kehityspoliittisia linjauksia. Samalla kasvatetaan suomalaisten osaajien joukkoa, jota voidaan myöhemmin käyttää julkisen hallinnon kansainvälisissä tehtävissä tai järjestöjen vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Apulaisasiantuntija- ja YK:n vapaaehtoisohjelma rekrytoivat vuosittain noin asiantuntujaa yleensä kahden vuoden toimikausiksi. Suomi rahoittaa YK:n apulaisasiantuntijoita, YK:n vapaaehtoisia, EU-nuorten asiantuntijoita sekä nuoria asiantuntijoita Maailmanpankin kehitysohjelmiin. Apulaisasiantuntija- ja vapaaehtoistoiminta keskitetään yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtäviin, joiden sisältö vastaa Suomen kehityspoliittisia tavoitteita, erityisesti YK:n vuosituhattavoitteita. Apulaisasiantuntijatoimintaan on aiemmin myönnetty 6,8 miljoonaa euroa vuodelle Lisätietoja: Matti Jaskari, puh Kauppa- ja kehitysohjelmat UM on myöntänyt vuoden 2007 kauppa- ja kehitysohjelmiin 1,8 miljoonaa euroa, josta euroa IF-ohjelmalle (Integrated Framework), euroa Kansainväliselle kauppakeskukselle ITC:lle ja euroa YK:n kauppaja kehitysjärjestölle UNCTADille. Kauppaa tukeva apu Aid for Trade on noussut vahvasti esille vuonna Teema oli esillä WTO:n Dohan neuvottelujen yhteydessä. EU on sitoutunut kasvattamaan kauppaa tukevan apunsa kahteen miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2010 mennessä. Kauppaa tukevan avun ajankohtaisuus ei rajoitu vain käynnissä oleviin WTO-neuvotteluihin, vaan laajemmin kehitysmaiden kykyyn edistää taloudellista kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Suomen kehityspoliittinen ohjelma painottaa kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn tukemista. Myös Suomi on sitoutunut nostamaan kauppaa tukevan apunsa kahteen prosenttiin kehitysyhteistyövaroista. Suomen tuki kaupan kehittämiselle oli noin 5,8 miljoonaa euroa vuonna Suomen keskeisin kauppa ja kehitys -tavoite on auttaa kehitysmaita integroitumaan vahvemmin kansainväliseen kauppajärjestelmään. Tämän on tarkoitus tapahtua hallitusti ja köyhyyttä vähentäen. IF on ainoa kansainvälinen monenkeskinen ohjelma, joka tähtää vähiten kehittyneiden maiden toimintakyvyn vahvistamiseen sekä ulkomaankaupan integroimiseen maiden kansallisiin köyhyyden vähentämisohjelmiin. Kansainvälinen kauppakeskus ITC on UNCTADin ja WTO:n yhteinen teknisen avun järjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden kauppakapasiteettia antamalla kauppaan liittyvää teknistä apua ja koulutusta. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin päätehtävänä on edistää kaupan ja kehityksen välistä koherenssia. Lisätietoja: Jouko Leinonen, puh Kehitysuutiset Kehitysuutiset 9/

16 nopeat &lyhyet Aasia on asiaa! Suomen Pakolaisapu ry käynnistää lokakuussa Pakolaisuus Aasiassa tiedotuskampanjan. Kampanja on suunnattu erityisesti yläkouluille ja lukioille. Siihen kuuluvat verkkosivusto, tietokilpailu sekä opettajan työkirja. Verkkosivusto tarjoaa vankan tietopaketin 25 Aasian maan pakolaisuustilanteesta artikkelien, tarinoiden ja tilastojen valossa. Vinkkejä Aasia-teeman käsittelyyn oppitunneilla antaa Opettajan työkirja. Pääkaupunkiseudun kouluilla on myös mahdollisuus tilata Pakolaisavun kautta toiminnallisia opetustuokioita. Kampanjan tietokilpailu Aasia on asiaa! johdattaa koululaisia kilvoittelemaan ihmisoikeus- ja pakolaisuustiedoissa. Kilpailussa on oma sarjansa yläkouluille ja lukioille, ja parhaat palkitaan joulukuussa. Kilpailun suojelija on artisti Roni Tran. Pakolaisuus Aasiassa -kampanjan tiedotustilaisuus järjestetään 3. lokakuuta klo ulkoministeriön tiloissa, Vanhassa Rahapajassa, Kanavakatu 4 A. Tiedotustilaisuudessa ovat mukana kansalaisaktivisti Tove Selin Aasian ystävät ry:stä, artisti Roni Tran sekä opettaja Mai Salmenkangas Stadiasta. Aasian pakolaisuustilanne -hanke on toteutettu ulkoministeriön tuella. Lisätietoja: Suomen Pakolaisapu, tiedottaja Minna Salonen, puh , , Matkalla tasa-arvoon Suomen UNIFEMin Matkalla tasa-arvoon -julkaisu havainnollistaa, millaisia mahdollisuuksia kansainväliset naisten asemaa koskevat asiakirjat tarjoavat sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Kirja kertoo myös, miten UNIFEM on toiminut parantaakseen kehitysmaiden naisten elinoloja. UNIFEMin työ perustuu naisten oikeuksien sopimuksiin CEDAW-sopimukseen ja Pekingin toimintaohjelmaan jotka nostavat esiin naisten heikon aseman ja köyhyyden välisen yhteyden. Matkalla tasa-arvoon julkistetaan 4. lokakuuta klo 10 ulkoministeriön tiloissa, Vanhassa Rahapajassa, Kanavakatu 4 A. Kirja on kustannettu ulkoministeriön tiedotustuella. Matkalla tasa-arvoon CEDAW, Pekingin toimintaohjelma ja vuosituhattavoitteet, Suomen UNIFEM Toimitus: Pauliina Grönholm, Maria Ahlqvist Päätoimittaja: Katri Kaarniala puh. (09) Sähköposti: Toimitussihteeri: Outi Einola-Head puh. (09) Sähköposti: Ulkoasianministeriö Kehityspoliittinen viestintäyksikkö Pl 176, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: puh (019) fax (019) Painettu uusiopaperille Kirjapaino Uusimaa ISSN

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Nicaragua. Suomi ja Nicaragua. yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi. Ulkoasiainministeriö

Nicaragua. Suomi ja Nicaragua. yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi. Ulkoasiainministeriö Nicaragua Suomi ja Nicaragua yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi Ulkoasiainministeriö KUVA: MATTI NUMMELIN Sisältö: Yli 30 vuotta yhteistyötä ja hyviä suhteita 3 Nicaragua - oman kehityksensä veturi 4 Suomen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot