Muistelmia Järvenpään Jampasta lähiöuudistamisen vuosina MUSTIKANVARPUJA JA BETONIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistelmia Järvenpään Jampasta lähiöuudistamisen vuosina 1995-1999 MUSTIKANVARPUJA JA BETONIA"

Transkriptio

1 Muistelmia Järvenpään Jampasta lähiöuudistamisen vuosina MUSTIKANVARPUJA JA BETONIA

2 Kuva: Foto Matti Helander Kerrostalovaltaista Jamppaa ja Maahisenpuisto. Lähiöuudistamisen alue sijaitsee noin 2,5 km keskustasta pohjoiseen, Wärtsilänkadun kummallakin puolella. Ostoskeskus ja koulu ovat alueen keskellä. 2

3 ALKUSANAT Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä Järvenpään Jampassa eri toimijoiden näkökulmasta katsottuna tapahtui lähiöuudistamisen vuosina Jotta lukija voi ymmärtää tuon ajan toimintaa, on syytä hieman avata sitä taustaa, josta liikkeelle lähdettiin. Suomessa laskettiin olevan noin 300 lähiötä, joissa asui lähes miljoona ihmistä. Lähiöitä oli noin 70 kunnassa. Puolet lähiöasukkaista asui pääkaupunkiseudulla, jossa lähiöitä oli noin 65. Noin joka kuudes asunto sijaitsi jossakin lähiössä. Maamme lähiöt on rakennettu pääosin ja 1970-luvuilla. Lähiöuudistus oli valtakunnallinen hanke, jossa Valtion asuntorahasto rahoitti vuokratalojen perusparantamista, ja samanaikaisesti laaja-alaisessa yhteistyössä kehitettiin lähiöiden asukkaiden arkea. Lähiöuudistus oli merkittävä hanke. Vastaavanlaajuista hanketta Järvenpäässä ei ole sitä ennen tai sen jälkeenkään toteutettu. Mukaan haastettiin kaikki mahdolliset yhteistyötahot niin kaupungin ja muun julkisorganisaation sisällä kuin myös ns. kolmannelta sektorilta. Myös Jamppa on tyypillinen ja lukujen arvoilla ja tyyleillä rakennettu kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltainen asuinalue. Jampan kaikista asunnoista ¾ on kerrostaloasuntoja, ja niistä 54 % vuokra-asuntoja. Jampan lähiöuudistus teknisin keinoin keskittyi tuolloin aivan keskusta-alueelle ja sitä ympäröivään kerrostaloalueeseen. Alueella on noin 1400 asuntoa. Jampassa oli yhteensä 4081 asukasta. Se oli Järvenpään suurin asuinalue. Lapsia oli enemmän kuin kaupungissa keskimäärin ja vanhuksia selkeästi vähemmän (4 %) kuin kaupungissa keskimäärin (7,7 %). Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alueanalyysissä todettiin tuolloin Jampan väestöllä olevan runsaasti erityispiirteitä: erilaisia sosiaalisia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä noin 5 % enemmän kuin kaupungissa keskimäärin, toimeentulotuen saajia 8 % enemmän kuin kaupungissa keskimäärin, lastensuojeluperheitä enemmän (noin 45 %) kuin kaupungissa keskimäärin. Alueen asukkaiden koulutustaso vertailtaessa keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli noin 3% alempi kuin kaupungin keskiarvo. Nuorisotyöttömyys oli alueella suuri. Elettiin ja lukujen taitteessa alkanutta syvää lama-aikaa. Lähiöuudistuksen alkaessa Jampan useat vuokratalot olivat jo yli 20-vuotiaita ja tulleet peruskorjausvaiheeseen. Lähiympäristön rakentaminen oli jäänyt puolitiehen ja ympäristön toimivuudessa oli parantamisen varaa. Alueella kulkija näki lähinnä betoniseiniä, tallattua mäntymetsää ja mustikanvarpuja. Kevyen liikenteen väyliä puuttui, puistoissa ja piha-alueilla oli parantamistarvetta. Taloudellisen laman vuoksi pelko alueen pahenevasta segregoitumisesta oli todellinen. Vuokra-asunnoissa oli vilkas vaihdunta ja niitä oli myös jäänyt tyhjilleen. Edellä mainituista syistä käynnistettiin Jampan lähiöuudistus. Mitä kaikkea silloin tapahtuikaan? Näiden muistelmien kirjoittamiseen ja tietojen kokoamiseen ovat osallistuneet tuolloin Järvenpään kaupungilla työskennellyt terveyskeskuspsykologi Kaija Tuuri, joka vastasi ns. pehmopuolesta, Jampan asukasyhdistyksen rahastonhoitajana toiminut ja muissa hankkeissa aktiivisesti toiminut Mirkku Forsell, ulkomaalaissihteerinä tuolloin toiminut Marja-Liisa Palosaari ja ns. teknopuolesta vastannut asuntotoimenpäällikkö Kirsti Eronen (nyk. Ruislehto). Järvenpäässä keväällä 2015 Mirkku Forsell Marja-Liisa Palosaari Kirsti Ruislehto Kaija Tuuri 3

4 Sisältö ALKUSANAT 3 SISÄLLYSLUETTELO 4 JAMPAN SYNTY 5 JAMPAN IMAGON PARANTAMINEN ALKAA 7 Teknisen kehittämisen alkumetrit 7 Tekninen sektori haastaa sosiaalisen 8 PERUSPARANTAMINEN KÄYNNISTYY 9 Mikä taho rakennuttaa? 9 Mikä taho urakoi? 9 Kiinteistö Oy Naavatie 4 ja 6 kuuntelee asukkaita 9 Perusparannustoimenpiteiden laajuus 9 Vuokratalon omistaja päättää viimekädessä 10 Asunto-osakeyhtiöiden perusparannus 10 Jampan keskustan kehittäminen 11 PUITESOPIMUS JAMPAN KEHITTÄMISEKSI 11 Lähtökohdat 11 Projektin organisointi ja rahoitus 12 KAUPUNGIN HALLINTOKUNNAT JAMPASSA 12 Nuorisotoimi 12 Työväenopisto 13 Asuntopalvelut 13 Sosiaali- ja terveystoimi 14 Tekninen virasto 14 ASUKKAAT MUKAAN 16 Aamuklubi 16 Asukasyhdistys herää henkiin 18 Jamppa-viikko 18 Tiedotus ja Jamppalainen-lehti 18 Työosuuskunta 19 PROJEKTIT 21 Perheprojekti 21 Osallisuusprojekti 22 Toteutumattomat hankkeet 25 LÄHIÖKEHITTÄMISEN VERKOSTO 26 Jampan asukasyhdistys 26 Saunakallion Kiinteistönhuolto Oy 26 VVO 27 Järvenpään seurakunta 27 Poliisi 29 Yhteistyö järjestöjen kanssa 30 TEHDYT TUTKIMUKSET JA KEHITTÄMISTOIMINTA 31 JÄLKISANAT 32 LIITE 4

5 Kuva: Foto Matti Helander Jampan kerrostaloaluetta, etualalla vasemmalla ostoskeskus ennen laajennusta, oikealla koulun piha-alueen työmaa. JAMPAN SYNTY Kaikilla paikoilla on oma syntyhistoriansa, niin myös Järvenpään Jampalla. Jampan kaupunginosan nimi juontaa alueella sijainneen tilan nimestä. Järvenpään kauppala ja Helsingin Asuntokeskuskunta Haka allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen koskien Järvenpään kylässä sijaitsevaa noin 56 ha:n suuruista Järvenpää-nimistä tilaa RN:o 1:254. Kysymyksessä oli 8-sivuinen, 17 kohtaa käsittävä Jampan aluerakentamissopimus. Sopimuksessa mainitaan mm. että tilalle laadittavan asemakaavan mukaiset asuntokerros- ja liikerakennustontit tulee käyttää yleishyödylliseen ja sosiaaliseen asuntorakennustoimintaan ja sitä palvelevien liikerakennusten rakentamiseen, ja että rakennustyöt tulee aloittaa vuonna Tuolloin oli kehitelty elementtirakentaminen, joka massatuotantona mahdollisti kustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen tuottamisen. Valtiolla Asuntohallitus myönsi rakentamiseen aravalainaa ja pankit Asuntohallituksen neuvottelemin edullisin ehdoin ns. ensisijaislainaa, jolloin omistajan panos kustannuksista oli vain 5 %. Asuntohallitus lakkautettiin ja suurin osa tehtävistä siirtyi uudelle Valtion asuntorahastolle. Jampan asuntoja tarvittiin kipeästi läheisen teollisuusalueen työntekijöiden asunnoiksi. Jamppaa alettiin voimakkaasti rakentaa 1970-luvulta alkaen. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä kohtuuhintaisiin, nykyaikaisiin, valoisiin ja uutuuttaan hohtaviin asuntoihin luvun alussa viimeisetkin aluerakentamissopimuksen mukaiset uudisrakennustyöt saatiin päätökseen. Alueelle rakennettiin sopimuksen mukaisesti runsaasti valtion tuella sekä omistusarava-asuntoja että vuokra-asuntoja. Suurimmat vuokra-asuntojen omistajat alueella olivat ja ovat edelleen VVO ja Järvenpään kaupunki kokonaan omistamansa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kautta. Vuokratalovaltaisena alueena Jampasta ei tullutkaan erityisen arvostettua asuinympäristöä. Sama ongelma on tyypillistä monille maamme lähiöille. Asuntojen hintataso oli alhaisempi kuin muualla Järvenpäässä ja alueen maine koettiin huonoksi. Myös asukasvaihtuvuus oli suuri. Jampan kehittämistarpeet Järvenpäässä olivat aivan ilmeiset 1990-luvun alussa. Tällöin alettiin pohtia, miten Jamppaan saadaan luotua viihtyisä, turvallinen, virikkeitä antava ja miellyttävä ympäristö, jonka ajateltiin poistavan suurimman osan alueen ongelmista. 5

6 Kuva: Foto Matti Helander Jampan ostoskeskus, metsikössä oikealla ns. Neulasbaari. Jampan ostoskeskus ennen seurakunnan tilojen laajennusta Wärtsilänkadulta kuvattuna. Kuva: Foto Matti Helander 6

7 JAMPAN IMAGON PARANTAMINEN ALKAA Teknisen kehittämisen alkumetrit Asuntohallituksen toimeksi antamana Haka Oy selvitti lisärakentamisen merkitystä alueellisen perusparantamisen rahoituksessa (LISME, Asuntohallituksen tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimus 3/1992) luvun alussa asuntokaupan pysähtyessä lähes täydellisesti pienet rakennusliikkeet menivät konkurssiin. Suurillakin rakennusliikkeillä oli isoja vaikeuksia ja pula kannattavista työkohteista. Ajankohtahan oli perusparantamiselle mitä otollisin: uudisrakentaminen oli lähes pysähtynyt, rakennuskustannukset olivat erittäin alhaiset ja rakennusalalle piti saada työpaikkoja. Haka Oy:n taholta lähestyttiin Järvenpään kaupunkia ajatuksena saneerata Jampan alue. Haka Oy:stä viestitettiin myös suullisesti, että sillä oli aluerakentamissopimuksen nojalla vielä rakentamatonta kerrosalaa Jampassa. Haka Oy:n toimesta oli Jamppaan laadittu vuonna 1992 asemakaavaluonnos Jampan kaupunginosan kortteleille 971, 972 ja 978 tavoitteena merkittävä asuntojen ja liiketilojen lisärakentaminen ostoskeskuksen tuntumaan. Suunnitelmiin sisältyi 8 9 -kerroksinen vuokra-asunnoille tarkoitettu tornitalo kaupungin omistamalle metsätontille (ns. Neulasbaari) ostoskeskuksen pohjoispuolelle. Tornitalon tarkoituksena oli toimia Jampan keskustan maamerkkinä. Lisäksi luonnokseen oli suunniteltu muuta täydennys- ja lisärakentamista ostoskeskuksen ympärille. Kaavamuutosasiaa ei kuitenkaan tuossa vaiheessa viety päätökseen, koska yleisesti vastustettiin vuokratalojen lisärakentamista Jamppaan. Jampan kehittäminen nähtiin joka tapauksessa asiana, johon oli tartuttava. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti, että kaupunki kohdentaa Jampasta saamansa maanmyyntitulot alueen perusparantamiseen kaupunki luopuu Jampan alueella tehtävien asemakaavamuutosten mukanaan tuoman hyödyn leikkaamisesta ja kohdentaa sen alueen perusparantamiseen kaupungin omistamien yhtiöiden saneeraus/perusparannus tapahtuu budjetin kautta rahastoimalla yksityisten yhtiöiden saneerauksia Jampan alueella tuetaan tietyillä ehdoilla Jampan lisäkaavoituksesta saatavat varat rahastoidaan omaan rahastoonsa kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt tulisi yhdistää myös muista kuin perusparannuksen helpottamiseen tähtäävistä syistä. Naavatie 6:n perusparannettu talo ja täysin uudistettu piha-alue (Järvenpään Mestariasunnot Oy). Kuva: Foto Matti Helander 7

8 Tekninen sektori haastaa sosiaalisen Tuossa vaiheessa eli 1990-luvun alussa oltiin syvällä lamassa. Uusille asunnoille Jampassa ei kerta kaikkiaan ollut kysyntää. Kaupungissa oli pääasiassa keskustassa ja Kartanontien seudulla konkurssipesien yms. hallussa olevia myymättä jääneitä, tyhjillään olevia asuntoja arviolta kpl. Jampan vuokra-asunnoista muutettiinkin paljon pois ja ensimmäisen kerran alueen historian aikana Jampassa oli kymmenittäin tyhjiä vuokra-asuntoja. Samalla syntyi pelko siitä, että Jamppa slummiutuu. Kaupungilla itsellään oli melkoinen kiinteistömassa Jampassa omistuksessaan ja huoli sen kohtalosta. Yksimielisesti oltiin sitä mieltä, että jotain Jampan hyväksi on tehtävä. Jampan imagon kohottamiseksi päätettiin perusparantaa kiinteistöjä ja kehittää asukasaktiivisuutta. Marraskuussa 1992 kaupunginhallitus nimesi Jampan alueen parantamista suunnittelemaan työryhmän, joka koostui viidestä kaupungin eri hallintokuntia edustavasta virkamiehestä, Saunakallion Kiinteistönhoito Oy:n edustajasta, asukasedustajasta, alueen suunnittelijasta, rakennuttajasta (VVO Rakentaja Oy) ja kahdesta Haka Oy:n edustajasta. Työryhmää täydennettiin vielä myöhemmin ympäristölautakunnan edustajalla. Jampan kehittämisestä vastaava työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 1993 ja heti alkuun nähtiin Jampan kehittämisen jakaantuvan kahteen eri osa-alueeseen: rakennusten ja ympäristön perusparantamiseen eli teknopuoleen sekä sosiaaliseen, asukkaita aktivoivaan kehittämiseen eli pehmopuoleen. Molemmat puolet tukisivat toinen toistaan. Jo ensimmäiseen kokoukseen sosiaalisen kehittämisen aikaansaamiseksi kutsuttiin STAKES:n asiantuntija. Asiamiesposti ostoskeskuksen K-lähikauppa Hannuntorissa ja Saunakallion koulun keittiö.alhaalla Saunakallion koulun piha rakenteilla ja koulun lapsia uusissa laitteissa. Kuvat: Foto Matti Helander 8

9 PERUSPARANTAMINEN KÄYNNISTYY Mikä taho rakennuttaa? Mikä taho urakoi? Monella rakennuttajalla ei 1990-luvun alussa ollut vielä kovin laajaa kokemusta vuokratalojen perusparantamisen toteuttamisesta. Luonnollista oli, että VVO Rakennuttaja Oy hoiti rakennuttajatehtävät Jampassa omistamissaan taloissa, olihan yhtiö hankkinut tuohon mennessä kokemusta jo esim. Imatran talojensa perusparantamisesta. Kaupungin vuokrataloja ei tuohon aikaan vielä oltu fuusioitu, vaan kukin vuokratalo oli oma yhtiönsä. Kiinteistö Oy Naavatie 4 ja 6:n hallitus päätti ostaa rakennuttajapalvelut VVO Rakennuttaja Oy:ltä. Haka Oy, joka oli Jampan käytännöllisesti katsoen rakentanut ja joka nyt oli satsannut tutkimuksiin ja suunnitelmiin, halusi myös urakoida hankkeet. Haka Oy onnistuikin saamaan Asuntohallitukselta maaliskuussa 1993 päätöksen Järvenpään kaupungin omistamien Kiinteistö Oy Naavatie 4 ja 6:n sekä VVO:n omistamien Naavatie 8:n ja Wärtsilänkatu 47:n perusparannuksen urakoinnista koerakentamishankkeina. Asuntohallitus nimesi oman virkamiehensä seuraamaan asian etenemistä. Jatkokohteissa oli Asuntohallituksen päätöksen mukaan järjestettävä urakkakilpailu. Koerakentamishanke olisi ollut jatkoa em. LISME-projektille. Tavoitteena oli kehittää tavoitehintaohjattu alueellisen perusparantamisen menetelmä yhdenmukaisessa rakennuskannassa. Jampan kehittämisessä oli kuitenkin lähdetty alusta pitäen liikkeelle siitä, että asukkailta kysytään ja heillä on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet oman talonsa ja alueensa perusparantamiseen ja kehittämiseen. Nyt kävikin niin, että asukkaat eivät hyväksyneet Haka Oy:n em. esitystä. Kiinteistö Oy Naavatie 4 ja 6 kuuntelee asukkaita Perusparannustoimenpiteiden laajuus Kiinteistö Oy Naavatie 4 ja 6:n yhtiön hallitus teki Jampan kehittämisessä historiallisen päätöksen v päättäessään kilpailuttaa perusparannusurakan, jolloin Haka Oy:n koerakentamiskokeilu jäi toteutumatta. Asukkaiden kannalta tilanne rauhoittui oitis, olihan asia saanut runsaasti vastustusta julkisuudessa sitä ennen jo usean kuukauden ajan. Urakan voitti sittemmin turkulainen Apsilon Oy, Haka Oy oli tehnyt huonomman tarjouksen. Todettakoon, että Haka Oy meni myöhemmin konkurssiin Naavatie 4 ja 6:n perusparannustyön aikana. Aloituskortteliksi sovittiin kaupungin ja VVO:n kesken kortteli 931 eli ns. Naavamäki, josta Jampan kerrostalorakentaminenkin oli aikoinaan aloitettu. Korttelissa sijaitsee 5 samanlaista seitsemänkerroksista taloa, joista kaksi vuokrataloa omistaa Järvenpään kaupunki, kaksi vuokrataloa VVO ja yksi kerrostalo on asunto-osakeyhtiö. Aloituskorttelissa suoritettiin asukaskysely Tampereen Teknillisen Korkeakoulun toimesta vuonna Kyseltiin, paitsi Jampasta yleisesti, niin myös itse perusparannettavasta kiinteistöstä ja omasta asunnosta. Tavoitteeksi oli asetettu, ettei perittävä vuokra perusparannuksen jälkeen saa kaupungin taloissa Naavatie 4 ja 6 ylittää 36 mk/m 2 /kk. Näin yksinkertaista tietä asiaa lähestyttäessä saatiin summa, joka voitiin käyttää kiinteistön perusparantamiseen. Kyseisenä aikana rakennuskustannukset olivat erittäin alhaalla ja se mahdollisti varsin mittavan saneerauksen. Yksiöihin voitiin rakentaa niistä puuttuneet parvekkeet ja kaksioihin ja suurempiin asuntoihin rakennettiin huoneistokohtaiset saunat. Sisäänkäynnit taloihin saatiin näyttäviksi. 9

10 Kuva: Foto Matti Helander Maahisen leikkipuisto. Taustalla vasemmalla ensimmäinen perusparannettu vuokratalo Naavatie 4 ja 6 (Järvenpään Mestariasunnot Oy) sekä oikealla Naavatie 8 (VVO). Ikkunat uusittiin. Voidaan todeta, että asunnoista lähinnä vaatehuone oli ainoa, jossa ei juurikaan operoitu. Kaikki muu pintamateriaali katosta lattiaan uusittiin. Pihat viherrakennettiin ja jäsenneltiin. Pihalle rakennettiin ulkoiluvälinevarasto ja oleskelutilat grilleineen. Iso hiekkapäällysteinen parkkialue Naavatie 4:n eteläpuolella sai asfalttipäällysteen ja jäsenneltiin kauniisti pensasaitaistutuksin ja valaistuksin. Aloituskorttelin vuokratalojen omistajilla (VVO ja kaupunki) ja asukkailla oli jossain määrin eriäviä mielipiteitä korjaustoimenpiteiden laajuudesta. Naavatie 4 ja 6:ssa pidettiin aulakokous, jossa asukkaat saivat esittää mielipiteitään perusparannussuunnitelmista. Asukkaat ymmärrettävistä syistä pelkäsivät vuokran karkaamista liian korkeaksi ja vastustivat huoneistokohtaisia saunoja. Vuokratalon omistaja päättää viimekädessä Asunto-osakeyhtiöiden perusparannus Omistajat kuitenkin päätyivät perusparantamaan laajasti lähinnä imagosyistä. Aloituskortteli näkyi ensimmäisenä oikealla Jamppaan kaupungin keskustasta tultaessa ja aloituskorttelin ilmeen haluttiin selkeästi muuttuvan. Ilmeisesti siinä onnistuttiinkin, koska Naavatie 4:n rappukäytävän ilmoitustaululle pian perusparannuksen valmistumisen jälkeen ilmestyi yksityisen kiinteistövälittäjän ilmoitus ottaa häneen yhteyttä, mikäli on aikeissa myydä asuntonsa! Kysymyksessä oli kaupungin vuokratalo. Aloituskorttelissa käytiin alussa neuvotteluja ja koetettiin houkutella Asunto Oy Wärtsilänkatu 45 mukaan perusparantamaan kiinteistönsä. Koska kyseessä oli samanlainen pistetalo kuin kaikki neljä muuta korttelin saneerattavaa taloa, olisi Wärtsilänkatu 45 voinut hyödyntää edullisesti samoja piha- ja julkisivusuunnitelmia. Asunto Oy jättäytyi kuitenkin pois projektista. Riittävän suurta kannatusta yhtiökokouksessa ei asian taakse saatu, joten asia raukesi siinä vaiheessa. 10

11 Jampan keskustan kehittäminen Jampan asunto-osakeyhtiöt olivat liikkeellä ns. pienin askelin. Lähes kaikki yhtiöt olivat teettäneet vähintäänkin kuntoarvioita, joihin oli voinut saada valtion korjausavustusta. Pikku hiljaa vuosittain oli voitu havaita jonkin yhtiön tehneen parvekeremontin, julkisivujen maalauksen tai jotakin muuta julkisivun kohennusta. Ilman Jampan aluekehittämistä voi vain olettaa, että asunto-osakeyhtiöt eivät olisi olleet näin aktiivisia kunnostusasioissa. Luonnollisesti asiassa antoivat lisäpotkua valtion korjausavustukset, joita lähiöprojektialueiden asunto-osakeyhtiöille myönnettiin runsaskätisemmin kuin kaupungin muilla alueilla oleville yhtiöille. LISME-raportin mukainen ajatus uusien asuntojen laajemmasta rakentamisesta siis hylättiin muilta osin, paitsi Jampan keskustan osalta. Jampan keskustaan tehtiin 1990-luvun puolivälissä kaupungin aloitteesta kaavamuutos, joka mahdollisti ostarin viereiseen metsikköön rakennettavaksi yhden matalamman ja yhden korkeamman asuintalon katutasojen liiketiloineen. Ostarin eteläpuolelle voitaisiin rakentaa palveluasuntoja käsittävä asuintalo, jonka katutasossa olisi runsaasti tilaa esim. lääkäriasemalle tms. Keskustan lisärakentaminen ei tuolloin lähtenyt liikkeelle, koska Jampan vuokra-asuntokantaa ei haluttu lisätä ja toisaalta uusien myytävien asuntojen myymisen riskiä ei mikään taho halunnut ottaa. Metsikön tontille oli olemassa kahden kerrostalon suunnitelmat, joita koetettiin markkinoida asumisoikeuskohteena. Varauksia ei kuitenkaan tullut riittävästi, jotta hankkeen rakentaminen olisi voitu käynnistää. Ostarin huomattavin muutos oli Jamppa-projektin alkuun panemana sen ulkoisen asun kunnostamisen lisäksi Saunakallion Ostoskeskus Oy:n osakekannan lisääminen ja lisärakentaminen. Suunnatulla osakeannilla ostoskeskuksen uusimmaksi osakkaaksi tuli Järvenpään seurakunta. PUITESOPIMUS JAMPAN KEHITTÄMISEKSI Lähtökohdat 1990-luvun alussa työttömyys rakennusalalla oli suuri. Myös valtion taholla havaittiin mikä rakennusalan työllistämismahdollisuus lähiöuudistukseen sisältyi. Luonnollisesti asiaan vaikutti myös valtion huoli lähiöalueiden elinvoimaisuudesta. Olihan valtio rahoittanut suuren osan maamme monien lähiöiden rakennuskannasta. Järvenpäässä käynnistettiin vuokratalojen perusparantaminen kreivin aikaan. Rakennuskustannukset suorastaan romahtivat 1990-alussa johtuen yleisestä taloudellisesta taantumasta. Alhaisilla rakennuskustannuksilla mentiin monia vuosia luvun loppupuolella vuokratalojensa perusparantamisen vasta aloittaneet joutuivat maksamaan korjauksista jo selkeästi enemmän. Kun puitesopimus (LIITE) Valtion asuntorahaston ja Järvenpään kaupungin kesken Jampan lähiön uudistamisesta vuosina allekirjoitettiin , olivat aloituskorttelin neljän pistetalon 140 asuntoa piha-alueineen jo perusparannettu ja monenlainen asukasaktiivisuus saatu viriämään. Puitesopimukseen liittyi olennaisesti ko. vuosille laadittu Jampan kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena oli kehittää Jampasta hyvä kaupunginosa asua ja elää. Tavoitteet lyhyesti olivat: Lähiöimagon parantaminen Asukasaktiivisuuden kehittyminen Asukasvaihtuvuuden vähentyminen Yleisten alueiden kunnostaminen Jampan keskustan kehittäminen Nuorison vapaa-aikatoiminnan monipuolistaminen 11

12 Projektin organisointi ja rahoitus Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Asukas- ja palvelukäyttäjänäkökulman huomioiminen Alueellisen väestövastuu-projektin hyödyntäminen Sosiaalisten verkostojen synnyttäminen Voidaan luonnollisesti kysyä, mihin puitesopimusta tarvittiin, kun asiat olivat jo pitkälle hoitumassa? Puitesopimuksella oli oleellinen merkitys, sillä se takasi Jampan perusparannushankkeille tarvittavan valtion lainoituksen koko sopimusajalla. Toisaalta asiakirjan myötä myös poliittisella tasolla Järvenpäässä sitouduttiin yhteistuumin Jampan kehittämiseen. Sopimus oli hallintokunnille tuki, johon voi nojautua esitettäessä investointeja tai muita Jampan kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Jamppa-projekti oli kaupungin aloittama ko. kaupunginosan kehittämisprojekti. Myöhemmin laaditussa puitesopimuksessa Valtion asuntorahasto (entinen Asuntohallitus) edellytti Jampan kehittämiselle vastuuhenkilöä. Asia ratkaistiin niin, että viranhaltijoista nimettiin tekniseen kehittämiseen vastuuhenkilöksi asuntotoimenpäällikkö ja sosiaaliseen kehittämiseen vastuuhenkilöksi terveyskeskuspsykologi. Kaupunginhallitus oli jo aiemmin asettanut projektille kehittämistyöryhmän, jonka kokouksiin kaupungin eri hallintokuntien edustajien lisäksi kutsuttiin aina mukaan myös Jampan asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Jamppa-projektilla ei varsinaisesti ollut omaa budjettia. Jamppa-projektin sateenvarjon alla olevilla yksittäisprojekteilla budjetit kuitenkin olivat, koska jo EU-rahoitusosuuden saaminen edellytti budjetointia ja tarkkaa taloudenpitoa. Kaupungilla kukin hallinnonala budjetoi aina tarvittavat varat omille menokohdilleen. KAUPUNGIN HALLINTOKUNNAT JAMPASSA Nuorisotoimi Ostoskeskuksen kiinteistössä sijainnut Jampan nuorisotila oli avoinna maanantaista torstaihin klo Nuorisotila tarjosi alueen nuorille turvallisen tilan ja tutut ohjaajat. Tilassa kävi iltaisin noin 30 nuorta. Nuorkalla voi pelailla biljardia, pingistä, erilaisia lautapelejä, leipoa tai vaan oleilla kavereiden kanssa. Jampan nuorisotilan erityisvahvuutena oli monikulttuurisuus. Nuorista noin kolmasosa oli ulkomaalaistaustaisia. Toiminnassa tämä näkyi eri kulttuurien huomioimisena. Nuorkalla kaikki nuoret tulivat hyvin toimeen keskenään, eikä rasismia tilassa esiintynyt. Toimintaa kehitettiin erilaisin keinoin. Tärkeää kehittämistyössä on ollut nuorten ottaminen mukaan, eli nuoret itse ovat vaikuttaneet nuorisotilan toimintaan suunnittelemalla tilan ohjelmaa, retkiä, kahvilan toimintaa ym. Tulokset olivat hyviä. Nuorten toiveiden pohjalta nuorkalla järjestettiin erilaisia teema-iltoja, esim: pingis- ja biljarditurnauksia, rautakourakilpailut, leffailtoja ym. Nuoret kävivät myös kiipeilemässä ja hohtokeilaamassa sekä osallistuivat sähly- ja koripalloturnauksiin. Perjantai-iltaisin nuorkalla toimi yökahvila. Tavoitteena oli järjestää alueen nuorille perjantai-iltaisin päihteetön vaihtoehto viettää iltaa. Tämän päihteettömän vaihtoehdon valitsi noin 40 nuorta. Nuorisotila oli silloin auki klo Tarjolla kahvilassa oli pientä purtavaa, sekä suolaista että makeaa. Kahvila toimi itsepalveluperiaatteella, näin nuori oppi itse laittamaan ruokansa ja myös siivoamaan jälkensä. Kahvila toimi ongelmitta ja nuoretkin olivat tyytyväisiä. Nuorisotoimi teki pitkään varsinaisen Jamppa-projektin päätyttyä yhteistyötä alueen koulujen, sosiaalitoimen ja erilaisten projektien kanssa. Näin pyrittiin luomaan kokonaiskuva nuorten tilanteesta ja puuttumaan ajoissa ongelmiin tai ratkomaan niitä yhdessä. 12

13 Työväenopisto Työväenopisto selvitti asukkaiden koulutustarpeet ja tarjosi sen mukaisesti Jampan alueella mahdollisuuksia osallistua erilaisille kursseille. Marraskuussa 1995 ja tammikuussa 1996 Saunakallion koululla järjestettiin asukastilaisuuksia, joissa asukkaat laativat ehdotuksia opiston opetustoiminnan sisällöksi. Myös alueen yrittäjiltä ja laitoksilta kysyttiin parannusehdotuksia Jampan kehittämiseksi. Suunnitelluista kursseista toteutuivat ranskan kielen alkeet, EU-tietous, logoterapia, puutyöt, keskustelukerho ja lastenkaitsijakurssi. Myös Perhekeskuksen asiakkaille järjestettiin ompelu- ja saumurikurssi. Osanottajien vähyydestä johtuen toteutumatta jäivät keilailukurssi, autonhuoltokurssi, videotyöpaja ja perinnejuhlien järjestämiskurssi. Jampassa kursseja käynnistettiin normaalikursseja pienemmälläkin oppilasmäärällä. Kursseille oli mahdollista ilmoittautua myös Jampan aluetuvalla. Työväenopiston palkkaama psykologi oli asukkaiden käytettävissä uravalintaan ja opiskeluun liittyvässä ohjaustyössä. Sen lisäksi hän järjesti te toja kaksi kertaa viikossa, joiden aiheina olivat mm. vuorovaikutus, itsetunto, stressi, elekieli, aikuinen opiskelijana ja luovuus. Järvenpään työväenopisto oli mukana Kansalais- ja työväenopistojen liiton Löydä kuntalaisuutesi -projektissa Jamppa-projektin muodossa vuosina Kurssitoiminta Jampassa oli aikaisempaa vilkkaampaa. Projektin aikana saatiin viitteitä siitä, minkä tyyppisiä kursseja Jampassa yleensä kannattaa tarjota. Työväenopisto seurasi aktiivisesti kysynnän muutoksia ja oli valmis tarjoamaan kursseja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Asuntopalvelut Kaupungin asuntopalvelut havahtui Jampan kehittämistarpeisiin varhaisessa vaiheessa ja 1990-lukujen taitteessa. Pääasiallisena syynä oli huoli tyhjistä asunnoista, joita pahimmillaan oli kaupungilla noin 20 kpl ja VVO:lla vielä enemmän. Suurimpana syynä tyhjiin asuntoihin olivat Järvenpäässä keskusta-alueella samaan aikaan myymättä jääneet noin 400 asuntoa, joihin ihmiset Jampasta muuttivat asumaan vuokralle. Lama nosti myös työttömyyslukemat uusiin korkeuksiin, eivätkä asuntoja enää tarvinneet paikkakunnalta työpaikan saaneetkaan. Kuva: Foto Matti Helander Aisakujan rivitaloasuntoja (VVO). 13

14 Tyhjät asunnot olisivat kyllä täyttyneet asuntomarkkinoiden pohjimmaisten asunnonhakijoiden asuttamina, mutta siten asutettuna huoli alueen slummiutumisesta oli suuri. Edellä olevan johdosta asuntopalveluissa tartuttiin ripeästi perusparannuksen tuomiin mahdollisuuksiin ja mahdollisuuteen nostaa sitä kautta alueen arvostusta. Asuntopalvelut koordinoi koko projektin ajan Jampan asuntokannan perusparantamisen toteuttamisen eli ns. teknopuolen. Perusparannettu yhteensä 395 asuntoa Kaupunki 115 asuntoa: Naavatie 4 ja 6 / 70 asuntoa ( mk) Haltianpolku 6 / 45 asuntoa ( mk) VVO 280 asuntoa: Wärtsilänkatu 47 ja Naavatie 8 / 70 asuntoa ( mk) Kaarnapolku 2 / 78 asuntoa ( mk) Kaarnapolku 4 / 42 asuntoa ( mk) Haltianpolku 1 / 30 asuntoa ( mk) Haltianpolku 3 / 30 asuntoa ( mk) Haltianpolku 9 / 30 asuntoa ( mk) Korjausaste kaikissa noin 65 %, hankinta-arvot yhteensä mk Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen virasto Sosiaali- ja terveystoimen liikkeellelähtö oli hidasta eikä alueen kehittämiseen ja kehittämistyöhön ollut varattu mitään resursseja. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa parani, kun toimialan johto kytkettiin mukaan Jampan kehittämistyöryhmään. Sosiaali- ja terveystoimi ei varsinaisesti käynnistänyt erityishankkeita alueella. Aluetyöntekijät olivat kuitenkin mukana mahdollisuuksiensa mukaan erilaisissa seminaareissa ja asukastilaisuuksissa. Sosiaalitoimen psykologin työntekijäpanos oli merkittävä erityisesti juuri pehmopuolen koordinoinnissa. Myöhemmin sosiaaliseen kehittämiseen liittyvät projektitoiminnot koottiin 1998 käynnistyneen osallisuusprojektin alle. Jamppa-projektin pehmopuolen koordinaattori vastasi myös Osallisuusprojektin koordinoinnista. Jamppa-projektin lopulla eli elokuusta 1998 lähtien projektin pehmopuolen koordinoinnista ja Osallisuusprojektista vastasi kaupungin ulkomaalaissihteeri. Teknisen viraston yleislinja Jamppa-projektissa lähti siitä, että asukkaiden esittämät parannukset pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman nopeasti ilman tarpeettomia viivytyksiä. Näin parannettiin asukkaiden uskoa siihen, että aktiivisella asukastoiminnalla voidaan vaikuttaa asuinalueen asioihin. Teknisen viraston erittäin myönteinen suhtautuminen ja siitä seurannut panostus Jampan alueella näkyikin selkeästi koko alueen yleisilmeen parantumisena. Toimenpiteitä olivat puistojen rakentaminen, viherrakentaminen, katujen rakentaminen ja kunnostaminen sekä yleisten rakennusten piha-alueiden kunnostus. Em. ympäristön laatutasoa kohottaviin investointeihin Jampassa käytettiin projektin aikana kaupungin varoja noin mk. 14

15 Puistot ja viherrakenteet Asukkaat toivoivat Jamppaan koirapuistoa. Kaupunki esitti asukkaille kolme eri vaihtoehtoa, joihin koirapuisto voitaisiin rakentaa. Asukkailla ei ollut kuitenkaan yksimielistä näkemystä siitä, mikä olisi ollut paras vaihtoehto, joten noin vuoden kuluttua tekninen toimi päätti rakentaa koirapuiston nykyiselle paikalleen Jampankadun varteen Levysepänpuistoon. Lopputulokseen asukkaat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä. Puisto on saanut epäviralliseksi nimekseen Presidentti. Koirapuiston lisäksi Jamppaan rakennettiin Jampanpuisto, jossa mm. lapset olivat istuttamassa kukkia rakentamisvaiheessa. Alkuvaiheessa kaupungin viherpalvelut pystyi hoitamaan kyseistä keskeistä läpikulkupuistikkoa todella hyvin, jolloin puisto kukoistikin rauhassa eikä ilkivaltaa juurikaan esiintynyt. Viherhoidon tasoa on jouduttu laskemaan niistä vuosista. Maahisenpuistossa sijaitsee lasten leikkipuisto tupineen. Projektin aikana sekä rakennusta että puistoa kunnostettiin. Pienessä leikkipuistossa korotetuilla kasvualustoilla toteutettiin monipuoliset kukka-, yrtti- ja pensasistutukset, joiden kehittymistä käyttäjät, ohikulkijat ja mm. viherpalvelujen väki mielenkiinnolla saattoivat seurata. Ilkivalta jäi hyvin vähäiseksi. Jampan halki pohjois-eteläsuunnassa kulkevan Wärtsilänkadun pientareet olivat luonnontilassa kasvaen heinikkoa. Kadun pientareille rakennettiin kukka- ja pensasistutuksia, joiden johdosta ilme kaunistui aivan oleellisesti. KAUPUNGIN INVESTOINNIT yhteensä mk 1995 / mk Wärtsilänkadun ja Pihkapolun risteysjärjestelyt Wärtsilänkadun ja Maahisentien risteysjärjestelyt Wärtsilänkadun itäpuolinen kevyenliikenteen väylä Saunakallion koulun saneeraus 1996 / mk Jalankulku- ja pyörätien parantaminen Wärtsilänkadun ja Levysepänkadun osalta Viheralueiden parantaminen 1997 / mk Koirapuiston rakentaminen Koulupihan rakentaminen Wärtsilänkadun kevyen liikenteen väylä ostarilta eteenpäin + vihertyöt Saunakallion koulun saneeraus 1998 / mk Saunakallion koulun saneeraus 1999 / mk Jampan päiväkodin saneeraus Maahisenpuisto Wärtsilänkadun ja Jäppilänkadun kiertoliittymä projektialueen ulkopuolella noin mk Kadut Projektin aivan alkuvaiheessa asukkaat kiinnittivät erityisesti huomiota liikennettä koskeviin seikkoihin, mistä syystä katujen kunnostukseen ja linjauksiin paneuduttiin teknisessä virastossa heti alusta pitäen tositarkoituksella. Pihkapolku linjattiin ja rakennettiin uudelleen. 15

16 ASUKKAAT MUKAAN Aamuklubi Wärtsilänkadulla kulki jalankulkuväylä Jampan keskustassa jostain syystä ainoastaan kadun länsipuolella. Itäpuolella katua linja-autosta joutui Oksapolun risteyksessä hyppäämään ojaan, kun edes pysäkkilevennystä ei sillä kohden aiemmin ollut. Tekninen virasto rakensi kevyen liikenteen väylän pysäkkilevennyksineen myös kadun itäpuolelle, josta se oli puuttunut yli 20 vuotta. Kaahaaminen Wärtsilänkadulla saatiin aisoihin rakentamalla liikenteenjakaja Wärtsilänkadun ja Pihkapolun risteykseen. Lisäksi Jampankaaren varteen rakennettiin kevyen liikenteen väylä ja Jampankatu rakennettiin loppuun. Jampassa myös pinnoitettiin uudelleen kuluneita katuja. Myös kaahaaminen Haltianpolulla saatiin aisoihin rakentamalla vauhtia hidastavat korotukset. Pihat Saunakallion koulun piha koki merkittävän muutoksen projektin aikana. Suunnittelussa koululaiset olivat innolla mukana esittäen näkemyksiään pienoismallien, piirustusten ja kirjoitelmien muodossa. Lapset pääsivät myös kukkasipulien istutustalkoisiin. Koulun pihan lisäksi peruskunnostettiin myös Kaarnapolun päiväkodin pieni piha. Ostoskeskuksen ympäristö Jampan ostarin piha-alue oli ennen projektia ankeahko ja kaupungin omistamaa hiekkaaluetta käytettiin parkkialueena. Kaupunki rakensi kyseisen pysäköintialueen siistiksi mm. asfaltoimalla alueen. Hyvä kunnostussuunnitelma mm. istutuksineen ja oleskelupaikkoineen odottaa edelleen toteuttamistaan. Kaupungin viherpalvelut ei ole säännönmukaisesti voinut pitää huolta ostoskeskuksen viereisestä ns. Neulasbaarista, koska kysymyksessä on rakentamaton tontti. Viherpalvelut on hoitanut rakennettuja yleisiä alueita kuten esim. puistometsiköitä. Ostarin metsikön tapaisten sinänsä keskeisten alueiden kunnossapitämiseen resurssit eivät riittäneet. Tekninen virasto järjesti kuitenkin useina vuosina ns. Neulasbaarin väen avulla ja siis asukkaiden talkootyövoimin ostarin ympäristön ja metsikön siivousta. Kaupunki toimitti talkoisiin säkkejä ja hanskoja sekä huolehti talkoolaisten ruokailusta. Tekninen virasto toimitti talkoisiin myös tarvittavat koneet ja Neulasbaari väen voitiin todeta hoitaneen siivoukset kiitettävästi. Sosiaalisen kehittämisen alkaessa Jamppa-projektissa nousi heti alussa haasteeksi ottaa kantaa ostarilla ja sen lähimetsässä aikaansa kuluttavien päihdeongelmaisten tilanteeseen. Sosiaalitoimen suunnalta kantautui huoli yksinäisistä mieshenkilöistä, joilla oli työttömyyttä ja päihdeongelmaa. Asukaskyselyt ja erilaiset selvitykset, joita projektin alkuvaiheessa tehtiin, sisälsivät varsin kriittisen viestin neulasbaarilaisista. Heidät olisi haluttu kokonaan pois Jamppa-kuvasta pilaamasta sen imagoa. Jamppa-projektissa elettiin 1993 syksyä vaiheessa, jolloin kartoitettiin alueen kehittämishaasteita ja määritettiin projektin toiminta-ajatusta. Toiminta-ajatuksen mukaista oli edetä asukaslähtöisesti. Niinpä kyseisenkin ilmiön kohtaamisessa lähdettiin siitä, että kutsutaan kyseinen ryhmä joulun alla aamukahville. Toimintakeskustyöryhmän järjestämässä joulukahvitilaisuudessa nostettiin kissa pöydälle ja pyydettiin osallistujia keksimään ratkaisuja alueen asukkaita häiritsevään oleiluun ostarin liepeillä. Reilun kahden tunnin palaverissa syntyikin osallistujien toimesta aamuklubi sääntöineen. Osallistujat katsoivat, että toiminta vaatii vetäjän. Toimintakeskuksen sisältä löytyi henkilö, joka oli valmis vapaaehtoisena työntekijänä hoitamaan aamuklubia, joka avattiin helmikuussa Jampan nuorisotilassa toimintansa aloittavalle aamuklubille saattoivat työttömät ja päihdeongelmaiset tulla arkiaamuisin lukemaan lehtiä ja juomaan aamukahvia 16

17 sekä tapaamaan toisiaan. Ainoa keskeinen, kävijöiden laatima sääntö oli, että kävijät ovat selvin päin, mutta vanhan viinan haju ei ole este tulemiselle. Alunperin vapaaehtoistyöntekijänä toiminut alueen asukas työllistettiin parin kuukauden päästä aamuklubille projektisihteerin tittelillä. Tämä siksi, että kyseinen henkilö hoiti myös Jamppa-projektin järjestämien asukasiltojen käytännön järjestelyt ja piti muutenkin yhteyksiä asukkaisiin ja talotoimikuntiin. Aamuklubi oli ensimmäinen asukkaille järjestetty kohtauspaikka Jampassa. Koska aamuklubin vetäjä oli alueen asukas, asukkaiden oli helppo lähestyä ja tuoda pulmiaan ja aloitteitaan hänelle. Hän puolestaan välitti ne projektikoordinaattorille viikoittaisissa konsultaatioissa ja puhelimitse. Aamuklubin toiminta jatkui kymmenisen vuotta vielä Jamppa-projektin jälkeen. Klubilla kävi keskimäärin 30 kävijää päivässä ja lama-aikaan jopa henkilöä päivässä. Aamuklubille työllistetyt henkilöt olivat yleensä alueen työttömiä asukkaita. He kukin toivat oman osaamisensa aamuklubin sisältöä rikastuttamaan. Ajoittain toiminta suuntautui remonttihommiin ja ajoittain taas kursseille lähtemiseen ja liikuntaharrasteisiin. Yhtenä asiana oli kuitenkin koko ajan tiedon antaminen ja konkreettinen päihdehoitopalvelujen piiriin ohjaaminen. Aamuklubilla oli toimikunta, johon kuului 4 kävijää, alueen sosiaalityöntekijä, diakoni, päihdeasiankeskuksen työntekijä, asukas ja projektikoordinaattori. Toimikunta pyrki edistämään aamuklubi-hengessä pysymistä ja toiminnan rahoitusta. Sosiaalitoimen näkökulmasta aamuklubi teki monen yksinäisen siellä käyneen elämästä mielekästä ja ihmisarvoisempaa. Parhaimmillaan klubilla voi aterioida edullisesti ja lukea päivän lehdet, joihin työttömällä ei ollut varaa sekä osallistua talkoolaisena Jamppa-projektin tapahtumien järjestelyyn. Aamuklubin sisällä virisi myös ajatus työosuuskunnan käynnistämisestä alueella sekä työelämään orientoivan kurssitoiminnan tuomisesta alueelle. Voisi myös todeta silloisen ylilääkärin kommentin, että ambulanssilähdöt ostarin metsiköstä vähenivät projektin aikana oleellisesti. Työmarkkinoiden vähän elpyessä aamuklubilaisia työllistyi vakituiseen työsuhteeseen alueen yrityksiin useita. Sosiaalisen luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuudet itsensä toteutta- Kuva: Kirsti Ruislehto Neulasbaari vuonna Alueelle rakentuu vanhusten tehostettu palveluasumisyksikkö, Vaahterakoti. Taustalla oikealla häämöttää Mestariasuntojen vanhusten vuokratalo, nykyinen Pihlavistokoti. 17

18 Asukasyhdistys herää henkiin Jamppa-viikko Tiedotus ja Jamppalainen-lehti miseen vahvistivat kävijöiden itseluottamusta ja lisäsivät keskinäistä solidaarisuutta, joka näkyi kaverista huolehtimisena aamuklubin ulkopuolella. Aamuklubin toimintaa ja tuloksia enemmän erittelemättä, voi todeta, että se vahvisti Kortteisen (1998) pitkäaikaistyöttömien parissa toteuttamaa tutkimusta. Tutkimuksessa hän toteaa sosiaalisen luottamuksen olevan keskeinen pitkäaikaistyöttömän elämänhallintaa parantava tekijä. Aamuklubitoiminta oli talouden näkökulmasta vähän kustannuksia aiheuttavaa. Työllistämisestä aiheutuvat kulut olivat ainoat, mutta niistäkin osa palasi veromarkkoina kaupungille. Klubilaisten talkoilla toteuttamat remonttitoimet ja rakentamiset tuottivat pelkästään voittoa. Talouden näkökulmasta merkittävää oli myös se, että kaikki aamuklubilla työllistettynä olleet henkilöt päätyivät joko opiskelemaan ammattiin tai solmivat työsuhteen. Toimintakuluihin toimikunta ja kävijät anoivat eri tahoilta avustuksia ja tukea. Kahvikassa muodosti peruspääoman. Klubilaisten sitoutumista aamuklubiin kuvasti se, että he pitivät talkoilla klubin auki kahdesti pitkähkön ajan (4 kk), kun klubille ei saatu työllistämistuella vetäjää. Asukaslähtöisyydelle luotiin pohjaa Jampassa harjoitetulla toiminnalla. Asukasillat, erilaiset tapahtumat, perusparannustalojen asukkaiden aktivointi, alueen lehti Jamppalainen sekä tiedotusvälineiden mukaanotto eri tapahtumiin loivat pohjaa vahvistuneelle ja uudelleen heränneelle asukasyhdistystoiminnalle. Asukasyhdistys herätettiin ruususenunestaan joulukuussa Asukasyhdistyksen uudelleen aktivoitumisen jälkeen oli todellinen asukaslähtöinen kehittämistoiminta Jampassa erittäin vilkasta pitkään. Jamppa-projektin aikana aloitettiin vuosittain pääsääntöisesti ennen kesää toukokuussa pitää Jamppa-viikkoa alueen elävöittämiseksi ja asukasaktiivisuuden kohottamiseksi. Ostoskeskuksen alueella oli monenmoista toimintaa. Jamppa-viikosta onkin muodostunut perinne. Jamppa-projektin alussa keskusteltiin paljon median merkityksestä lähiökehittämisessä. Pohdittiin sen kaksijakoista vaikutusta; Jampasta kirjoittelu voi entisestään pahentaa tilan- Naavatie 4-6:n uusi piha. Kuva: Foto Matti Helander 18

19 netta tai jos kirjoittelu on positiivista, se voi olla kovastikin eduksi nostaen alueen ulkoista profiilia. Projektin alussa todettiin, että Jamppa on mainettaan parempi alue. Muualla asuvat pitävät huonoa mainetta yllä. Yhteistyöhön median kanssa kiinnitettiin huomiota koko projektin aikana ja projektin kuluessa saatiin pääasiassa myönteistä julkisuutta. Lehdistö seurasi kiinnostuksella projektin etenemistä. Paikallislehdet olivat osaltaan tukemassa projektia antamalla kerhotoimintapalstallaan runsaasti tilaa tiedottamiselle tekemällä puffijuttuja tulevasta tapahtumasta. Lehtien yleisönosastoissa ei aikoinaan ollut jamppalaisten kirjoituksia, mutta projektin aikana niitä esiintyi melko runsaastikin. Osassa arvosteltiin kriittisesti projektia. Osassa tuotiin esiin kehittämishaasteita ja kiitosta projektille. Asukkaiden aktivoitumista kirjoitteluun voidaan pitää yhdenlaisena myönteisenä tuloksena; aktivoitumisena oman alueen asioiden ajamisessa. Tiedotus on projektitoiminnassa tärkeää. Jamppa-projektissa ei ollut päätoimisia toimijoita, ei sihteereitä eikä tiedottajia. Kaikilla toimijoilla ei myöskään ollut sähköpostin käyttömahdollisuutta. Keskinäistä tiedonvaihtoa edisti koko projektikauden ajan kahdesti vuodessa pidetty Jamppa-seminaari. Seminaareihin kutsuttiin suorittajatahojen ohella esimiestahoa sekä luottamushenkilöitä. Seminaarit toimivat eri suunnilla itsenäisesti virinneiden projektien ja hankkeiden esittely-, pohdiskelu- sekä seurantafoorumina. Seminaareissa oli aina ulkopuolinen luennoitsija tuomassa näkyä valtakunnallisesta lähiökeskustelusta. Verkostoprojektin koossapitäminen, perustavoitteisiin sitoutuminen ja toimintamotivaation säilyminen on jatkuva haaste projektin koordinoinnista vastaaville. Projektityöskentely on rankkaa ja mukana olevien jaksamista on tärkeä tukea retkien, juhlien ja tutustumiskäyntien avulla. Usein vapaamuotoisessa yhdessäolossa keksitään myös toimintaa edistäviä lennokkaita ideoita, jotka pienen jatkojalostuksen jälkeen voidaan soveltaa käytäntöön. Luovuus, jota projektityössä tulee vaalia, ei kuki kuivissa kokouksissa, vaikka niitäkin tarvitaan. Saunakallion Kiinteistönhoito Oy:n julkaisema Jamppalainen-lehti oli tärkeä niin asukkaille kuin projektissa työskenteleville sekä eri tahojen hallinnolle. Lehdessä esiteltiin eri projekteja ja sen sivuilta voi tunnistaa toimijoita. Lehti toimi alueen tapahtumien koollekutsujana. Työosuuskunta Talvella 1994 uskaltauduttiin aika ajoin haaveilemaan työosuuskunnan perustamisesta. Noihin aikoihin henkiin herätetyn Jampan Asukasyhdistyksen aktiivien joukosta löytyi henkilöitä, jotka lähtivät hankkimaan tietoa työosuuskunnan perustamisesta. Syksyllä 1995 järjestettiin Jampassa asukasilta, jossa yhtenä teemaryhmänä oli työttömyys ja työosuuskunnan perustaminen. Ryhmä työttömiä aktiiveja laati työosuuskunnan säännöt ja aloitti neuvottelut Työvoimatoimiston kanssa kolme kuukautta kestävälle yrittäjäkurssille osallistumisesta. Työosuuskunta Jampan Monialapalvelu perustettiin Työosuuskunnassa oli 13 perustajajäsentä, joista 2 oli yhteisöjäsentä. Monialaisuudestaan huolimatta työosuuskunnassa painottuivat rakennusala, kiinteistöhuolto ja pitopalvelu. Työosuuskunnalla oli puolipäiväinen toiminnanohjaaja. Työosuuskunta ei saanut sosiaalitoimelta erityistukea, mutta se tuli vastaan pitkäaikaistyöttömien osuuskunnan jäsenmaksuissa. Järvenpään seurakunta tuki työosuuskuntaa taloudellisesti mahdollisten perustyökalujen hankinnan. VVO antoi vuoden 1995 lopulla käynnistyneelle Perheprojektille käyttöön toimistotilat, joista osa oli työosuuskunnan toimistona. Tilojen saaminen Jampassa käynnistyneisiin hankkeisiin on ollut koko ajan hankalaa. VVO:n tuki on ollut korvaamattoman tärkeää, koska sen taloissa oleva kerhotila on varsin iso, toimiva ja keskeisellä paikalla Jampassa. Ensimmäinen työskentelyvuosi jäi yrittäjäkurssin vuoksi vajaaksi, mutta työosuuskunnan liikevaihto ehti nousta reiluun miljoonaan markkaan. Neljä työntekijää ehti nostaa itsen- 19

20 Jampankaari 15 ja 17 (Järvenpään Mestariasunnot Oy). Kuva: Foto Matti Helander sä ansiosidonnaiselle päivärahalle. Työosuuskunta antoi uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin saada työtä. Se sai ihmisiä lähtemään liikkeelle, pitkänkin työttömyyden kokeneet uskaltautuivat oman alueen työosuuskuntaan. Alueen asukkaat aktivoituivat myös hakemaan työntekijää vähitellen tutuksi tulleesta työosuuskunnasta. Pienet piilossa pysyneet remonttihankkeet käynnistettiin, kun tekijä oli lähellä. Työosuuskunta pääsi kunnon peruskorjaustyöhön kiinni, vaikkei sillä ollut varoja vakuuksiin, koska VVO antoi sille aliurakoina osaremontteja peruskorjattavissa taloissaan. Työosuuskunta onnistui hankkimaan myös isohkon remonttiurakan alueen suurimmalta työnantajalta Valmetilta. Pitopalvelu olisi voinut toimia tehokkaammin ja tuloksellisemmin, jos sillä olisi ollut sopiva keulahahmo. Pitopalvelun työntekijät muistanevat kuitenkin merkittävänä yksittäisenä työtehtävänään presidentti Martti Ahtisaaren vierailun aamukahvitilaisuuden järjestämisen. Työosuuskunnan toiminta oli varsin vilkasta parin vuoden ajan. Se työllisti lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi noin 40 jamppalaista. Osa jonkin aikaa työosuuskunnassa työskennelleistä lähti avoimille markkinoille töihin, opiskelemaan, aloittipa joku uudelleen yksityisyrittäjänä toimimisenkin. Syksyllä 1997 työosuuskunnan merkitys työllistäjänä alkoi vähetä. Tämä selittyy osin osuuskunnan sisäisillä ristiriidoilla ja erimielisyydellä, osin parantuneista avoimista työmarkkinoita. Vuoden 1998 puolella toiminnanohjaaja organisoi työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä työelämään orientoivia kursseja Jampan pitkäaikaistyöttömille. Työosuuskunnan toiminnan aikana ilmeni, miten 4 5 vuotta työttöminä olleet ammattimiehet olivat menettäneet työkykyään kuka alkoholin, kuka masennuksen tai muun elämänkriisin takia. Työelämässä oli lisäksi sitten 1980-luvun lopun tapahtunut hurja muutos: tahti oli kiihtynyt ja työntekijän piti hallita aiempaa laajempi repertuaari erityistaitoja. Enää ei riittänyt, että työntekijä hallitsi sisämaalauksen, vaan saman miehen oli hallittava laatoitus ja ulkomaalauskin. Jamppa-projektin koordinaattori oli edistämässä koko kaupungin työllisyystilanteen parantamiseen tähtäävän Kumppanuusprojektin käynnistämistä. Pienen kaupungin pienen lähiön yksinäinen kamppailu työttömyyskysymyksen hoitamisessa ilman yhteyttä laajempaan koko kaupungin työttömyysstrategiaan tuntui toivottomalta. Tosin Kumppanuusprojektin yhteistyö Jampan toimijoiden kanssa jäi toivottua vähäisemmäksi. 20

21 PROJEKTIT Perheprojekti Perhe-projekti oli Jampan Asukasyhdistyksen ja Järvenpään kaupungin yhteisprojekti, jonka päätavoitteena oli Jampan alueen nuorten lapsiperheiden tukeminen oman onnensa sepiksi. Muita tavoitteita olivat alueen asukkaiden välisen kanssakäymisen lisääminen luomalla alueelle ihmisten kohtaamista mahdollistavia yhteistiloja. Projekti pyrki myös herättämään uteliaisuutta opiskelua ja itsensä kehittämistä kohtaan ja tarjoamaan siihen myös mahdollisuuksia. Projektin avulla luotiin jamppalaisille opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Perhe-projekti alkoi vuonna 1995 kaupungin ja asukasyhdistyksen yhteissuunnittelulla. Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 1996 projektin saatua rahoitusta Euroopan Komission DG V:n rahoittamasta Köyhyys-ohjelmasta. Kansallisina rahoittajina olivat Järvenpään kaupunki, Järvenpään työväenopisto, Järvenpään seurakunta, Järvenpään työvoimatoimisto, Osuuskunta VVO sekä yksityiset lahjoittajat. Projektin ensimmäinen toimipiste oli Aluetupa, joka avattiin tammikuussa 1996 kaupungin omistaman vuokratalon kerhohuoneessa osoitteessa Jampankaari 11. Aluetupa ristittiin sittemmin Ainontuvaksi. Aluetupa oli avoinna arkipäivisin määrätyin ajoin. Aluetupa pyrki olemaan jamppalaisten olohuone, joka tarjosi mahdollisuuden muiden kohtaamiseen, lehtien lukemiseen, kirjojen lainaamiseen ja vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen. Aluetuvalla voi nauttia kahvit aina tuoreen pullan kera edulliseen hintaan. Aluetuvalta tehtiin tutustumiskäyntejä ja erilaisia luontoretkiä kävijöiden toiveiden mukaisesti. Kaikessa toiminnan suunnittelussa lähdettiin asukkaiden ideoista. Aluetuvan toiminnasta vastasi pitkän alueella asunut alue-emäntä. Aluetuvalla kokoontuivat mm. eläkeläispiiri, lasten satupiiri, lasten luovan toiminnan kerho ja satupiiri. Aluetuvalla kokoonnuttiin myös psykologin vetämiin te toihin, joiden aiheet ovat liikkuneet ihmisenä olemisen ja vuorovaikutuksen sekä näissä esiin tulevien pulmien ja kysymysten ympärillä. Seurakunnan diakoni oli aluetuvalla asukkaiden tavattavissa pari kertaa kuukaudessa. Aluetupalaiset olivat mukana myös käynnistämässä kuntopiiriä. Tilaa käyttivät myös erilaiset asukasryhmät kokoontumistilanaan. Aluetupa osoittautui tarpeelliseksi, kävijöitä riitti. Jampan aluetupa eli Ainontupa siirtyi syksyllä 1998 uusiin tiloihin VVO:n omistaman vuokratalon kerhotilaan osoitteessa Haltianpolku 1, jossa se toimii edelleen. Perhekeskus Peukaloinen aloitti toimintansa helmikuussa 1996 osoitteessa Jampankaari 4 B 22 (kyseinen rakennus on nykyään Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama ympärivuorokautinen vanhusten hoivapalveluyksikkö). Perhekeskus oli alueen nuorten lapsiperheiden kohtauspaikka. Siellä tuettiin kävijöiden vanhemmuutta yhdessä tekemisen ja oppimisen kautta ja annettiin lapsille kasvun ja kehityksen eväitä sekä ryhmässä leikkimisen ja olemisen mahdollisuuksia. Perhekeskuksessa oli mahdollisuus saada tukea vanhemmuuden haavoihin ja kriiseihin ja tietoa hoitoa ja tukea antavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Päivittäiseen ohjelmaan kuuluivat kodinhoitotyöt siivouksineen, ruoan valmistuksineen ja vaatehuoltoineen. Kesäaikaan hoidettiin lähistöllä olevaa viljelyspalstaa. Lapsille tarjottiin musiikki- ja satutuokioita sisä- ja ulkoleikkien ohella. Vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluryhmään ja taideterapiaryhmään. Toiveiden mukaisesti järjestettiin myös minikursseja yhteistyössä Järvenpään työväenopiston kanssa ja muiden tahojen kanssa. Perhekeskuksessa työskenteli kolme projektityöntekijää, joista yksi oli nimetty vastaavaksi projektityöntekijäksi. Ohjelmassa oli myös retki- ja leiritoimintaa. 21

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2740/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 176 16.6.2014 92 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana ROIHUVUORI rakennettu pääosin 1955-1965 asukkaita alueella 7763 asunnot keskimäärin pieniä alkujaan Itä-Herttoniemi, mutta asukkaiden pyynnöstä 1.1.1958 alkaen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) 629 Rakentamisen aloittamisen määräajan jatkaminen e-house Oy:n Alppikylän kohteissa (tontit 41299/7 ja 41300/1) Pöydälle pantu asia 17.11.2011 HEL 2011-007619

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari VUOKRALAISPÄIV IVÄT KUOPIOSSA 30.3.2011 Asukasdemokratia Sosiaali-is isännöitsijä Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ASUKASTOIMINTA RASITE VAI RIKKAUS? Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Maunulan keskusta Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Kaavaprosessi Nyt ollaan tässä Vireille tulosta ilmoitetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE Pohjois-Karjalan Ely-keskus, TEkeskus, Tuupovaara- Seura, Joensuun kaupunki, EU:n sosiaalirahasto Joensuun maaseutualue muodostuu v. 2005 liitetyistä

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56

Valtuustotaso TP2014 TA2015 Tot Tot% Tekninen lautakunta. yhteensä -301 089-323 720-192 814 59,56 Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi, ruokahuolto-/ siivouspalvelut, sekä Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 PUHEENJOHTAJA JA YLEISTÄ Mikä meni hyvin? ELECarnival sujui kaikin puolin hyvin Koulutusohjelmien yhdistymiseen saatiin lisäaikaa Palautekeskutelut

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen seminaari

Täydennysrakentamisen seminaari Täydennysrakentamisen seminaari Lahden kokemuksia keskustan ja alakeskusten kehittämisestä täydentämällä ja tiivistämällä Arkkitehti Theodora Rissanen Keskustan kehittäminen / Kaavatyökohteet 2014 5 Kerrostalokohdetta

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Esityslista. Klo 17 varainhoidosta puhumassa Arto Virtanen ja Lea Rajamäki Nordeasta

Esityslista. Klo 17 varainhoidosta puhumassa Arto Virtanen ja Lea Rajamäki Nordeasta KIRKKONEUVOSTO 3/2016 1 (7) Aika Keskiviikko 4.5.2016 n. klo 17:20 - Kahvitarjoilu klo 16:45- Klo 17 varainhoidosta puhumassa Arto Virtanen ja Lea Rajamäki Nordeasta Paikka Seurakuntakeskus, Arkki KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot