ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 96/12/1 Dnro PSAVI/158/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 96/12/1 Dnro PSAVI/158/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki Jylhä Turkis Oy Kärkisjoentie Typpö

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 5 Huoltorakennukset... 5 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Hakemuksen täydentäminen... 8 Hakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Varjotalot Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely Valumavesien käsittely Rehun varastointi Jätehuolto ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jylhä Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistila sijaitsee Kalajoen kaupungin Kärkisen kylällä Hietakankaan turkistuotantoalueella noin 14 kilometriä kaupungin keskustaajamasta etelään. Toiminta sijoittuu kiinteistöille Keskihieta 3:59, Välihieta 3:60, Järvihieta 3:93, Järvihieta I 3:110 ja Lisä-Hieta 3:125. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään siitosnaarasminkin turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hakijalla on nykyisin Kalajoen kaupungin myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen lupa 250 kettusiitosnaaraan ja minkkisiitosnaaraan pitämiseen (aiemmin Turkistarha Jaakko Hahto Oy) kiinteistöllä Välihieta 3:60. Yhdistettävällä tilalla (Hannu Korva Oy) on Kalajoen kaupungin myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen lupa 400 kettu- ja minkkisiitosnaaraan tuotannolle kiinteistöillä Kettukangas 3:106, Keskihieta 3:59 ja määräalalla Tuomiranta 3:37. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Lupaa haetaan kahden olemassa olevan turkistilan toimintojen yhdistämiseen ja vaiheittaiseen laajentamiseen. Muutos- ja lisärakentamisen jälkeen tilalla tulee olemaan yhteensä 140 kettusiitosnaarasta ja minkkisiitosnaarasta. Hakijalla on nykyisin ympäristölupa 250 kettusiitosnaaraan ja minkkisiitosnaaraan pitämiseen ja

4 4 yhdistettävällä tilalla on lupa 400 kettusiitosnaaraan ja minkkisiitosnaaraan pitämiseen. Tarhalla on nykyisin 28 varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 39, joista kuusi varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä 504 häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen yhteensä 33 varjotaloa, joissa on häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus muutos- ja laajennustöiden jälkeen on yhteensä metriä. Kettutalojen pituus on yhteensä 315 metriä ja minkkitalojen pituus yhteensä metriä. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 750 ketun nahkaa ja minkin nahkaa vuodessa. Muutos- ja lisärakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 2,6 hehtaaria. Turkistila-alueen perusmaa on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa. Hakemuksen mukaan tontti on verrattain tasainen, eikä alueen peruskuivatus maaperän läpäisevyydestä johtuen edellytä avo- tai salaojitusta ja se on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Uudet varjotalot toteutetaan voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti. Varjotaloissa tulee olemaan tiivisalustat yhteensä varjotalometrillä, joka on 63 % tilan kokonaisvarjotalokannasta ja 81 % tuotannosta. Hakemuksen mukaan nykyisiin alueelle jääviin maanvaraisiin varjotaloihin, talot 1 13, asennetaan tiivis alustarakenne talojen uusimisen yhteydessä. Vesitiivis lanta-alusta tullaan toteuttamaan varjotalopenkereiden alle sijoitettavan 0,4 millimetriä paksun maanrakennuskalvon avulla, Tiivisalustoilta kerättävät vedet johdetaan keruusäiliöihin, josta edelleen lannoitteeksi peltoviljelyyn. Alueen peruskuivatusvesille ei järjestetä käsittelyä maaperän hyvän vedenläpäisevyyden vuoksi. Varjotalojen tiivisalustarakenne katsotaan riittäväksi vesiensuojelutoimenpiteeksi. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Turkistila-alue on aidattu. Muutostöiden yhteydessä aidan sijaintia muutetaan siten, että se ympäröi jatkossa yhtenäisenä molemmat tuotantoalueet. Olemassa olevien varjotalojen lanta-alustojen ympäristönsuojelutasoa ylläpidetään riittävällä kuivikkeiden käytöllä. Tämä on hakemuksen mukaan mahdollista huomioitaessa alueen hyvä peruskuivatustila. Tilan varjotalokanta tullaan kokonaisuudessaan varustamaan lämpöjuotoin. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea, heinää, turvetta ja kutteria. Hakemuksen mukaan laskennallinen kuivikemenekki tilan koko laajennuksen jälkeiselle varjotalokapasiteetille on ympäristöohjeiden mukaan 428 m 3 irtotiheydessä (15 cm kerros) arvioitu kuivikkeiden käyttömäärä on noin 450 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Kuivikkeet vaihdetaan tai lisätään lannanpoiston yhteydessä ketuilta tavallisesti

5 5 1 2 kertaa vuodessa ja minkeiltä 4 5 kertaa vuodessa. Minkkitaloista poistetaan lantaa tasaisesti ympäri vuoden. Kettujen pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elo-syyskuun ja olosuhteista riippuen myös lokakuun aikana. Lanta-alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita levitetään häkkirivien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilalla muodostuva lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan tilan lähialueella sijaitsevalle Kärkisen Komposti Osuuskunnan kompostointialueelle. Käsitelty lanta ohjataan kompostointialueelta peltolannoituskäyttöön. Hakemuksen mukaan virtsa kerätään varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin 1 3 m³:n kokoojasäiliöihin. Hakemuksen mukaan laskennallinen vähimmäistarve on 12 m³, joka toteutetaan tarvittaessa. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Sosiaalitilojen wc-vedet sekä rehusiilojen pesuvedet johdetaan umpikaivoihin. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta (Jätehuolto P. Pääkkönen) ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Jätteet ja varastointi Tilalla kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 250 kg vuodessa. Rummutuspuru, jota syntyy 2 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpökeskuksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy 9 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Minkkien nahoitus on ulkoistettu Furfix Oy:lle, joten luvuissa on mukana ainoastaan tilalla nahoitettava kettutuotanto. Muovijäte (2 000 kg/vuosi), jäteöljy (50 l/vuosi), ongelmajätteet (50 kg/vuosi), sekajäte (2 000 kg/vuosi) ja metalliromu (1 000 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty yhteen huoltorakennukseen, johon on sijoitettu kettujen nahoitustoiminnot, huolto- ja korjaamotilat sekä sosiaalitilat. Huoltorakennuksen lisäksi tilalla on erillisiä kylmiä varastotiloja kalustolle ja tuotantotarvikkeille.

6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta 6 Tilan polttoainesäiliön tilavuus on litraa. Säiliö on lukituksella ja laponestolaitteella varustettu kaksoisvaippasäiliö. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita. Turkistilan käyttövesi hankitaan Kalajoen kaupungin vesijohtoverkosta. Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Laajennuksen yhteydessä turkistilalle tullaan rakentamaan siilohuone rehusiiloille, joiden pesuvedet johdetaan 5 m 3 umpisäiliöön. Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee turkistuotantoalueella noin 1,3 kilometrin päässä Kärkisen kyläkeskuksesta. Tilan koko sekä alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö huomioiden toiminnasta aiheutuvaa liikennettä voidaan hakemuksen mukaan pitää alueelle tavanomaisena, eikä tilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden avulla. Lintujen aktiivista torjuntaa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään ja lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen. Asutus ja maankäyttö Toiminta sijoittuu Hietakankaan turkistuotantoalueelle, jossa toimii hakijan lisäksi myös muita turkistarhoja. Turkistilan lähialueella (<500 metriä) ei ole asuinrakennuksia tai toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia kohteita. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sijoittuvat lounaassa 400 metrin, etelässä 800 metrin ja kaakossa 900 metrin etäisyydelle. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on kaikissa ilmansuunnissa yli kilometri. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha ei sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Uusi-Somero ( ) noin kaksi kilometriä ja Kurikkala I ( ) noin 2,4 kilometriä turkistilalta lounaaseen. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevien Iso-ojan (53.017) ja Siiponjoen yläosan (53.016) vesistöalueiden vedenjakajavyöhykkeellä.

7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön 7 Hakemuksen mukaan Jylhä Turkis Oy:n toiminta laajenee yhdistämällä kaksi toiminnassa olevaa turkistilayksikköä näiden sijaintikiinteistöjen mahdollistamaan maksimilaajuuteen. Olemassa olevan tuotantokeskittymän/turkistuotantoalueen sisällä tapahtuva toiminnan kehittäminen ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava lisärakentaminen ja järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vuotuiseen kasvatuskiertoon sekä tilan päivittäiseen toimintaan liittyvät hoitorutiinit ovat elinkeinon sertifiointijärjestelmän sekä vallitsevan ympäristökäytännön mukaiset. Tuotannon laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokenttä on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiesua/hiekkaa. Alueella ei ole peruskuivatusongelmia. Varjotaloalustojen korotuksista huolehtiminen sekä ympäröivän maanpinnan (tiealue) muotoilu vähentää sadevesien tilapäisestikään huuhtovaa vaikutusta. Runsas kuivikkeiden käyttö vähentää lanta-alustalta maaperään kohdistuvaa kuormitusta. Uudet varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut sekä tiivisalustan viemäröintityöt. Tilan tuotannossa käytettävät häkit, myös minkkien kerroshäkkiratkaisu, täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Kerroshäkkiratkaisulla tehostetaan erityisesti varjotalokentän pinta-alakohtaista rakennustehokkuutta suhteessa eläinpaikkoihin. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Tiivisalustavesien levityksen ohjaus sisältyy kompostilaitossopimukseen. Riittävä kuivikkeiden ja tarvittaessa erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Yhteiskäsittelyalueella (Kärkisen Komposti Osuuskunta) keskitetysti tapahtuva lannan kompostointi edistää turkiseläinlannan hyötykäyttöä sekä vähentää lannan käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tilakohtaisiin käsittelyratkaisuihin verrattuna. Huolellisesti kompostoitu lanta parantaa massojen käsiteltävyyttä sekä lannan hygieniaa mahdollisten taudinaiheuttajien osalta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Jylhä Turkis Oy:n turkistilan toiminta järjestetään muutos ja laajennustöiden yhteydessä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi.

8 8 Toiminnot sijoittuvat olemassa olevalle turkistila-alueelle. Tilalle sijoitettavat uudet tiivisalustaratkaisuin sekä lämpöjuotoin toteutettavat varjotalot korvaavat vanhaa purettavaa rakennuskantaa. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset juottojärjestelmät pitävät uusien varjotalojen tiivisalustoille kertyvän vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Tilalla on riittävästi varastotilaa tuotantotarvikkeille. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi Kärkisen Komposti Osuuskunnan kautta. Etäisyys lähimpiin loma-asuntoihin on lounaassa noin 400 metriä ja asuinrakennuksiin kaikissa ilmansuunnissa yli kilometrin. Pitkäjärven rannassa toimivaan leirikeskukseen on matkaa lounaaseen noin kaksi kilometriä. Tilan lähialueella (< 500 metriä) ei ole muita häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan sijoittumista voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty muun muassa tiedoilla nimenvaihdoksesta ja rehusiilojen pesuvesien johtamisesta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaikki uudet ja peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä alustoilla, joille kertyvät vedet on kerättävä talteen. Vesitiiviiden häkkien nesteiden keräilykaivot tulee tyhjentää keväisin ja syksyisin. Nesteiden ravintosisältö tulee määrittää ja tulee käyttää lannoitteena pelloille. Tarhalla olevan salaojituksen kuntoa tulee tarkkailla, ja mahdolliset tukkeumat korjata viipymättä salaojituksen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristökuormituksen vähentämiseksi suositellaan varjotalojen katoille kertyvän sadeveden keräämistä ja johtamista pois tarhaalueelta niin sanottuina puhtaina vesinä. Olemassa olevien varjotalojen sadevesikouruja tulee huoltaa ja ylläpitää siten, että ne toimivat tarkoituksenmukaisesti. Mutkalla olevat vesikourut tulee suoristaa ja mahdolliset tukkeumat puhdistaa. Koko tarha-alueella tulee huolehtia siitä, että lanta-alusta ovat riittävästi korotettuna. Korotuksia on parannettava vanhojen talojen osalta, mikäli ne eivät täytä vaatimuksia (30 cm). Lanta-alustojen korotuksia ei saa tehdä kaivamalla maata varjotalojen väleistä.

9 9 Lanta-alustoilla tulee olla riittävästi kuiviketta virtsan sitomiseksi. Maavaraisilla varjotaloilla tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena. Lisäksi voidaan käyttää muita kuivikemateriaaleja. Tiivispohjaisilla varjotaloilla voidaan hyväksyä myös muiden kuivikemateriaalien käyttö. Lannat on poistettava lanta-alustoilta riittävän usein. Lannat tulee ajaa suoraan häkkien alta yhteiseen lannan vastaanotto-/ kompostointipaikkaan. Turkistarhan rehusiilojen pesuvedet ja sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti ne on puhdistettava samoilla vaatimuksilla, mitkä koskevat viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden talousjätevesiä. Itsestään kuolleiden eläinten hautaaminen on kielletty. Tarhan toiminnassa tulee muutoinkin noudattaa voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarhaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Turkistarha sijaitsee Hietakankaan turkistila-alueella Kalajoen kaupungin Kärkisenkylässä. Varjotalojen lisäksi kiinteistöllä sijaitsee nahoittamohuoltorakennus sekä varastoja. Lanta toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn sopimusperusteisesti kompostointiosuuskunnan kautta. Tiivisalustoilta umpisäiliöihin kerättävät vedet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Sosiaalitilojen WC-vedet, nahoittamon jätevedet ja rehusiilojen sekä ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Turkistarha sijaitsee noin 1,3 km:n etäisyydellä Kärkisen kyläkeskuksesta. Etäisyys Pitkäjärven koillispäähän on noin 800 m ja lähimpiin tarhan lounaispuolella sijaitseviin loma-asuntoihin noin 400 m. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita. ELY-keskus edellyttää, että kaikkien uusien rakennettavien ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Toiminta tarhalla on järjestettävä siten, että valuma- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Turpeen käyttö on välttämätöntä erityisesti niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliötilavuuden rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen vastaavasti kuin kuivikelannan osalta. Jäljennökset nesteiden ja kuivikelannan toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle.

10 10 Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei niiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu terveydellistä haittaa, pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa. Toiminnan jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty, että nahoituksessa käytetty rummutuspuru poltetaan lämpökeskuksen kattilassa. Kyseinen puru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon tallennetaan ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä mm. eläinmäärät, toiminnassa käytetyn veden määrä, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen ja umpikaivojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat sekä muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat. Myös mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat, niiden vaikutukset ja niistä aiheutuneet toimenpiteet tulee kirjata. Ajantasainen kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti ja sitä koskeva ympäristölupa myöntää toiminnan laadun edellyttämin tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta annetuista lausunnoista. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Jylhä Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen ( ) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 140 siitosnaaraskettua ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään ja minkkien Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään metriä. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999).

11 11 3. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käytettäväksi peltolannoitteena erillisen sopimuksen mukaisesti, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympä-

12 12 ristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Valumavesien käsittely 8. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä tarvittaessa ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 9. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoneste- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä.

13 Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat

14 - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä 14 Muut määräykset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää ( tai vastaavaa järjestelmää. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhka aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä ja muuttamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksi-

15 15 nään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu Hietakankaan turkistuotantoalueelle, jolla toimii useita turkistarhoja. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Lupamääräyksessä 17 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Päätöksen 4 :n mukaan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin m³ vuodessa. Hakija on hakemuksen mukaan osakkaana Kärkisten Komposti OSK:ssa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesi-

16 16 en pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että virtsaa hyödynnetään lannoitteena pellolla. Hakemuksen mukaan tiivisalustavesien levityksen ohjaus sisältyy kompostilaitossopimukseen. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. (lupamääräys 7) Ympärysojituksella ja salaojituksella estetään ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle. (lupamääräys 8) Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet (nykyisin vaarallinen jäte, jätelaki 646/ ) asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Toimittamalla nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estettään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen ja siitä aiheutuva vaara ihmisten ja eläinten terveyteen. Kaavintapurua ei saa polttaa pienkattilassa eikä avotulella. Jätteiden poltosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003). Asetuksessa esitettyjä jätteen polttamiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia on mahdotonta saavuttaa pienten lämpökeskusten kattiloissa. Lisäksi asetuksessa on määrätty päästöjen mittaus- ja vähentämisvaatimuksista, joiden järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisillä jätemäärillä. (lupamääräys 13) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (lupamääräys 14)

17 17 Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Turkistarha-alueen käytöstä poistaminen voidaan toteuttaa hallitusti vain erillisen suunnitelman perusteella. (lupamääräys 18) VASTAUS LAUSUNTOIHIN Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon siten, että varjotalojen katoille kertyvän sadeveden keräämisestä ja lanta-alusten riittävästä korotuksesta on määrätty lupamääräyksessä 3, lanta on määrätty toimittavaksi kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poistamisen jälkeen ja kuivikkeena on määrätty käyttämään ensisijaisesti ympäristöturvetta lupamääräyksessä 4. Vesitiiviiltä lantaalustoilta kerättävän virtsan käyttämisestä ensisijaisesti peltolannoitteena ja käytettävän nesteen ravintosisällön määrittämisestä on otettu huomioon lupamääräyksessä 5 ilmenevällä tavalla. Rehusiilojen pesuvesien ja sosiaalitilojen wc-vesien käsittelystä on määrätty lupamääräyksissä 7 ja 9. Jätteiden käsittelystä on määrätty lupamääräyksessä 12, jossa myös jätteiden omatoiminen poltto on kielletty. Itsestään kuolleiden eläinten käsittelystä on määrätty lupamääräyksessä 13. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että lupamääräyksessä 3 on annettu uusien varjotalojen ja peruskorjattavien vanhojen varjotalojen ja niiden lanta-alustojen rakentamista koskevat määräykset. Lupamääräyksessä 4 on annettu lannan, virtsan ja jätevesien

18 18 varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset. Tiiviiden lanta-alustojen nesteet on määrätty johtamaan riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Toiminnanharjoittaja on määrätty toimittamaan ELY-keskukselle sopimus umpisäiliöihin kertyvän nesteen luovuttamisesta peltolannoitteeksi tai muulle ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle lupamääräyksessä 5. Varastointia ja jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu lupamääräyksissä Nahoituksessa syntyvän ohennuspurun omatoiminen poltto on kielletty lupamääräyksessä 13. Toiminnasta pidettävästä kirjanpidosta on annettu lupamääräys 14. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 syyskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Kalajoen kaupungin turkistarha Jaakko Hahto Oy:lle (nykyisin Jylhä Turkis Oy) antaman ympäristölupapäätöksen ja Kalajoen kaupungin Hannu Korvalle myönnetyn ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan, siltä osin kun se koskee toimintaa kiinteistöllä Keski-Hieta Rn:o PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 19 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41-43, 45, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Jätelaki (646/2011) 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan vähintään siitosnaarasminkin turkistarhan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä periään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu euroa. Oikeusohje Valtiovarainministeriön asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Mari Sallmén Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Mari Sallmén. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai MS/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus