JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E 9.2.2012 Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE"

Transkriptio

1 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE karsittu ranka parasta energiapuuta, järeys parantaa voi tehdä ketjusahamotolla motomitalla, runkokoko > 50l/r kokopuu huonompaa ja riskialttiimpaa, giljotiini/joukkokäsittely > 30l/r mittaus (tonnit => m3 => i-m3 => MWh) varastointi (katkaisupituus, kasan korkeus) kuivuminen (varastopaikka, tiivistyminen, peittäminen) hävikit (oksat, neulaset, kuiva-aine)

2 HAKKEEN TIIVIYS 1 m3 ei välttämättä ole 2,5 i-m3 Ranka / kokopuu / (latvusmassa) hakkurityyppi, i palakoko, k palan muoto puulaji, kosteus kuljetusmatka, tärinä käytännön esimerkki: kuitupuu/ranka 1 m3 = 2,36 i-m3

3 ENERGIAPUUN MITTAYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMIA (energiamittaus osuuskuntien menettelytavalla) m3 i-m3 tn MWh 1,0 2,2-2,6 0,6-0,95 1,5-2,2 0,38-0,46 1,0 0,2-0,40 0,6-0, ,5-5 1,0 1,5-3, ,45-0, ,1-1, ,28-0, ,0

4 KUN KUORMA TIIVIS (v > 0,40) + massa kg/i-m3, energiasisältö + raskaat puulajit, järeys + kosteus, lyhyt varastointiaika (kuiva-aine tallella) KUN ENERGIASISÄLTÖ kw/i-m3 KORKEA + massa kg/i-m3, raskaat puulajit + hyvin varastoitu (paikka, aika, peittäminen) KUN KOSTEUS % OLETETTUA SUUREMPI - nmh-puu varastoitu metsään, kokopuu 5-8m, kasa tiivistynyt, peittäminen ei auta 1. kesänä

5 POLTTOAINEEN LAATU LÄMMÖNTUOTANNOSSA kuivan hakkeen hyötysuhde on parempi kuin märän jäisen hakkeen hyötysuhde on huonompi kuin sulan täyden tehon saavuttaminen vaatii hyvää polttoainetta korkea huipun käyttöaika a vaatii tasaisesti sest hyvää tavaraaa aa (tarkka tieto varastoista, ketjutus, varmuusvarastot, terminaali) tasainen, korkea kuormitus parantaa hyötysuhdetta hyvä polttoaine keventää kulurakennetta eri työvaiheissa (vrt: jos i-m3 = 500 MWh tai i-m3 = 500 MWh) kuiva hake vähentää puun menekkiä (tuore kuiva jopa 30%) kuiva hake vähentää päästöjä ja ympäristön kuormitusta laitoksen mitoitus h huipun käyttöaikaan mahdollistaa hyvän hyötysuhteen saavuttamisen

6 HAKEKATTILAN LÄMPÖHÄVIÖT savukaasuhäviöt ja palamattomat kaasut tuhka, palava polttoaine ja haihtuva vesi kattilan seinämähäviöt RIITTÄVÄN USEIN TEHDYLLÄ NUOHOUKSELLA PYSTYTÄÄN PIENENTÄMÄÄN LÄMPÖHÄVIKKEJÄ JA PITÄMÄÄN HYÖTYSUHDE KORKEANA!

7 Kokemuksia osuuskuntakokoluokan 300 kw lämpölaitoksesta Sopimus, omistus ja lämmityskohteet 2. Investoinnit ja rakentaminen 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä 5. Teknisiä parannusesityksiä 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät (tilitykset, laskutus, kirjanpito, tilastointi yms.) 8. Päätelmiä ja ennusteita

8 1. Sopimus, omistus ja lämmityskohteet Sopimusneuvotteluja käytiin 2000-luvun alkupuolella lähtökohtana vanhainkoti Lepolan elinkaarensa loppupäässä oleva öljylämmitysjärjestelmä ja sen uusimisvaihtoehdot. Yhdeksi varteenotettavimmaksi ratkaisuksi oli noussut hakelämmitys yleistyttyään 1990-luvun loppupuolella eri puolilla maata. Neuvotteluissa oli mukana kunnan edustajien lisäksi mhy Keskipohjasta Tapio Salmela ja metsäkeskuksen energianeuvojat Tiina Sauvula ja Timo Orava. Asiantuntijana käytettiin myös Kannuksen Kaukolämpö Oy:n sittemmin edesmennyttä toimitusjohtajaa Jukka Haapasaarta. Jukka tiesi paljonko energiaa voidaan Lepolan vanhainkotiin vuositasolla myydä ottaen huomioon rakennuskuutiot, rakennusmateriaalin, lämpimän veden käytön, lämmityksen hyötysuhteen, lämmön siirron, ilmastoinnin ja aikaisemmat hieman epätarkasti dokumentoidut kevyen polttoöljyn kulutusluvut. Jukka puntaroi asiaa myös ostajana, eli mitä asioita päättäjät tarkastelisivat ja mihin tulisi energianhinta sitoa ja mitä tulisi perusmaksun olla. Tapio tiesi paljonko hakkeesta pitää pystyä maksamaan verrattuna muihin energiamuotoihin, jotta sitä saadaan joka tilanteessa markkinoilta. Tiinalla oli Lepolan viiden vuoden kevyen polttoöljyn noin - kulutusluvut ja käytännön esimerkkejä aiemmin perustettujen energiaosuuskuntien sopimuksista, hintasidonnaisuuksista ja pohjalaskelmia myös investoinnin kuoletukseen eri korkokannoilla ja lyhennysaikatauluilla. Neuvottelut etenivät ja päästiin yhteisymmärrykseen hakelämmityksestä lämmitysmuotona ja että perustettavan osuuskunnan kannattaa investoida laitos ja kanaalit itse. Tällöin on mahdollista saada noin 25% investointitukea ohjekustannuksista, jota kunta ei itse saisi. Saatu tuki huomioidaan sopimuksessa lyhyempänä kuoletusaikana ja pienempänä perusmaksuna. Kanaalien osalta kunta lunastaa kanaalit kymmenen vuoden sopimusjakson aikana. Energiamaksun hintasidonnaisuuden perusteiksi sovittiin 50 % kevyen polttoöljyn hintamuutos ja 50 % tukkuhintaindeksin 1949=100 muutos. Perusmaksu muuttuu 100 %:sti 1949=100 indeksin mukaan. Hinta tarkistetaan kahdesti vuodessa ja perusteena on näiden muutostekijöiden edellisen kuuden kuukauden aritmeettinen keskiarvo. Lämmityskohteiksi vahvistettiin samassa verkossa olevat vesikeskuslämmitteiset kiinteistöt vanhainkoti Lepola ja Rivilepola. Aluksi varalämmitysjärjestelmänä toimi vanhainkodin aiempi kevyt polttoöljyjärjestelmä, myöhemmin kun Villa Maria liitettiin 2004 kunnan kanssa samoilla ehdoilla mukaan verkkoon, rakensimme oman öljykattilavarajärjestelmän kpa-laitteiston yhteyteen. Osuuskunta perustettiin 2001 ja siihen liittyi heti 37 jäsentä, myöhemmin on otettu neljä uutta jäsentä, yksi perustajajäsen on ostettu ulos joten jäsenmäärä on tällä hetkellä ( ) 40 kpl. Jäsenet osallistuivat lämpölaitoksen rakentamiseen osin talkoilla ja aktiivisimmat osin korvausta vastaan. Kaikilta jäseniltä edellytettiin takausvastuuta omalta osaltaan lainan vakuudeksi. Lämpölaitoksen omistaminen on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Laitos saatiin maksettua varajärjestelmineen loppuun 2010 syksyllä. Sopimus on ollut tarpeeksi pitkä ja hintasidonnaisuudet ovat olleet oikeat markkinamuutosten korjausliikkeitä huomioiden. Päätös kaikista asioista on ollut osuuskunnan omissa käsissä ja muutostarpeisiin on voitu reagoida nopeasti. Päivystys on hoidettu kevyellä 2-3 hlön organisaatiolla kustannustehokkaasti. Laitoksen mitoitus on ollut oikea kulutukseen nähden ja kesätkin on voitu ajaa hakkeella. Jäsenet ovat saaneet raaka-aineelleen kilpailukykyistä hintaa. Osuuskunnan omavaraisuusaste on kohonnut tasaisesti ja nyt päästään jo nauttimaan velattoman laitoksen hyödystä. Lämmityskohteet ovat olleet vakaita energian kuluttajia ja lyhyen putken päässä lämpölaitoksesta. Lämpökanaalien siirtohävikit ovat olleet minimaalisia ja toisaalta myös lähienergian periaatteet ovat toteutuneet läheltä tulevan puuraaka-aineen, lyhyiden kuljetusten ja paikallisen työvoiman osalta mainiosti.

9 2. Investoinnit ja rakentaminen Rakentaminen ajoittui kesälle Rakennukset tehtiin pääosin talkootöinä. Hakevaraston betonielementit valettiin Marinkaisten Ns:n talon pihalla ja seinäelementit tehtiin Houraatin metsästysmajan ampumakatoksessa. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla siirrettävä katto, jotta vältyttiin kalliimmalta ja ympäristöönkin huonommin sopivalta korkealta varastorakennukselta. Hakevarastoon mahtuu teknisesti n. 70 i-m3 haketta yhdellä täytöllä. Varsinainen lämpölaitos tilattiin Tulostekniikka Ky:ltä Kyyjärveltä. Se piti sisällään kattilan, hakkeen siirtolaitteiston ja logiikan. Nämä asennettiin harkoista muurattuun kattilahuoneeseen. Koko kustannusarvio oli mk, eli euroa. Avustusta saatiin 25 % TE-keskuksen määrittelemistä laskennallisista markan kustannuksista. Investointiin otettiin lainaa mk jäsenten takaamina. Lämpölaitos saatiin valmiiksi 2002 puolella ja se käynnistettiin Lämpölaitoksen laajennus tehtiin Siinä yhteydessä kattilahuoneen viereen muurattiin öljysäiliöhuone, investoitiin 290 kw:n kevyt polttoöljykattila varakattilaksi ja vedettiin kanaali uudisrakennukseen Villa Maria Oy:een. Kanaalia tehdessä otettiin huomioon mahdollinen myöhempi verkoston laajennettavuus Lepolan etupuolelle. Tämän investoinnin kustannusarvio oli noin euroa. Tähän investointiin otettiin lainaa euroa, erillisiä takauksia ei enää tarvittu. Alkuperäinen markka-aikainen investointi oli vielä kohtuullinen ja lainan takaisinmaksuaika oli arvioitu 5-6 vuodeksi. Lisäinvestoinnin kustannuksiin otetun lainan, joka kohdistui pelkästään varajärjestelmään, maksamiseen meni lisää noin kolme vuotta. Lisäinvestoinnilla saavutettiin kuitenkin lähes 100 %:n lämmöntuotantovarmuus perustuen häiriötilanteessa automaattisesti käynnistyvään varajärjestelmään. Varajärjestelmä ja varsinainen hakelämmitysjärjestelmä voivat toimia myös rinnan, eli hakelämmityksen kiertoveden laskiessa alle 75 asteen öljylämmitys auttaa. Molemmissa järjestelmissä on myös omat savupiiput.

10 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto Polttoainehuolto on toiminut koko 10-vuotiskauden samalla periaatteella. Osuuskunnan jäsenet ovat hankkineet energiapuuta tienvarteen ja sopimusurakoitsija on hakettanut ja kuljettanut hakkeen laitokselle. Puu tulee pääosin nuorista harvennusmetsistä, joissa mänty on valtapuulaji. Puuta ei ole tarvinnut ostaa ei-jäseniltä käytännössä lainkaan. Kerran vuodessa osuuskunnan vuosikokouksessa jäseniltä on kerätty energiapuun varastokortit, joista selviää paljonko hakepuuvarantoja kullakin on valmiina tienvarressa. Varastoja on pyritty kuivattamaan minimissään kesän yli, usein parikin kesää. Polttoaineen laadussa on ollut suuntaus yhä enemmän karsittuun tavaraan. Viime vuosina on ollut käytössä kaksihintajärjestelmä, jolloin karsitusta rangasta tehty < 35 % kostea hake on A-laatua ja > 35 % kostea ja kaikki karsimattomasta rangasta tehty risuhake on laatua B. Osuuskunta on suosinut myös peittämistä tällä laatuhinnoittelulla. Peitemateriaalin maksaa jäsenet itse, mutta tällöin raaka-aineesta saa paremman hinnan. Polttoaineen vastaanotto tapahtuu i-m3 kuormittain. Kuormasta punnitaan saavi ja otetaan kosteusnäytteet foliovuokiin energiasisällön määrittämiseksi. Kosteusnäytteitä otetaan neljä kappaletta ja niiden keskiarvoa käytetään kosteusarvona. Tiedot merkitään vihkoon ja siirretään siitä tietokoneelle laskelmia, tilastointia ja tilityksiä varten. Talvikaudeksi on useamman vuoden ajan haketettu noin 300 i-m3 haketta varmuusvarastoon. Varmuusvarastona on toiminut osuuskunnan jäsenen katettu siilo. Varmuusvarasto on tehty kesällä kuivan kauden jälkeen ja näin on saatu minimoitua itsepalaminen eli energiahävikit, homehtuminen ja epähomogeenisuus. Varmuusvarasto on käytetty talven kovimmilla pakkasilla suurimman energiakulutuksen aikaan tammi-maaliskuussa. Polttoaineketjun hallinta on toiminut lähes ongelmitta tämän kokoluokan laitoksessa. Ennakkotieto polttoon tulevien erien laadusta on kaiken a ja o. Alkuvaiheessa tuli muutaman kerran kylmänä aikana liian huonoa tavaraa. Tällöin kosteus ja risuisuus aiheuttivat jatkuvia ongelmia syöttölaitteissa. Tavara jäätyi, homehtui, holvaantui, paakkuuntui ja paloi itsekseen samaan aikaan. Vieraista esineistä eniten on ollut hakekärryn peräpurkulaitteen raappoja, ruuveja pysäyttäneitä kiviä on ollut alle 5 kpl, pesässä kivettymistä aiheuttavaa maa-ainesta on tullut kokopuun mukana pahimmin sintraantumista (kivettymää) ovat aiheuttaneet peltojen läheisyydessä varastoidut erät. Haketoimitukset saman urakoitsijan kalustolla on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi niin määrien hallinnan kuin toimitusvarmuudenkin osalta. Osuuskunta on maksanut aina haketukset ja kuljetukset yrittäjälle ja osuuskunnan jäsenet ovat saaneet puusta ns. tienvarsihinnan energiasisällön mukaan. Hyvän energiapuun tienvarsihinnaksi on jäänyt viimeisen hinnantarkistuksen jälkeen reilut 30 eur/m3 kiintokuutiolle (alv 0 %).

11 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä Lämpökeskus muurattiin harkoista betonipohjalle, sisäkatto kasattiin peltieriste-elementeistä, seinät rapattiin ja katto tehtiin konesaumapellistä. Hakevaraston alaosista tehtiin pohja paikalla valamalla ja seinäelementit valettiin Marinkaisten Ns:n pihalla. Hakevaraston ylemmät puuosat tehtiin elementteinä Houraatin ampumaradan katoksessa. Sisäseinät tehtiin MDF-levystä ja katto konesaumapellistä. Lämpökeskuksen kpa-laitteiksi päätettiin hankkia Ko Tulostekniikan toimittamat laitteet valmiiksi asennettuna. Tähän pakettiin kuului: Arimax Bio 300 kw kattila, hakkeen siirtolaitteistot hakevarastosta kattilaan, tuhkanpoistolaitteet, moottorit, hydrauliikkajärjestelmä ja logiikka hälytysjärjestelmineen. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla moottorin avulla siirtyvä katto, joka liukuu alempana olevan hydrauliikka/siirtoruuvihuoneen katon päälle. Aluksi varajärjestelmänä toimi vanhainkodin vanha öljylämmitysjärjestelmä, myöhemmin 2005 Villa Marian uudisrakennuksen tultua lämmityskohteeksi, tehtiin 2004 kesällä oma kevyt öljypohjainen 290 kw varajärjestelmä pintasäiliöhuoneineen. Polttoaineen siirtyminen hakevarastosta alkaa kolmella edestakaisin liikkuvalla kolakuljettimella. Nämä siirtävät hakkeen siirtoruuvikaukaloon, josta siirtoruuvi siirtää hakkeen kattilahuoneen välisäiliöön. Välisäiliössä on kapasitiivinen rajakytkin, joka reagoi hakkeen pinnan nousuun ja säätelee siirtoruuvin toimintaa. Välisäiliöstä hake siirtyy annosruuvilla kattilaan. Varsinainen palaminen tapahtuu palotilassa ensiö- ja toisioilmapuhaltimien syöttämän lisäilman/hapen avulla. Ensiöilma puhalletaan arinan alle ja toisioilma arinan päälle liekkeihin. Arinakoneikko liikahtaa määrävälein ja vie tuhkaa tuhkaruuvikaukaloon ja pitää palopään puhtaana. Kuiva tuhka siirtyy käsiajolla ruuvikuljettimilla ulos kattilahuoneesta kottikärryyn. Polttoaineen syöttöhäiriöistä tuli alun perin hälytys vasta palopään lämpötilan laskettua n. 65 asteeseen. Myöhemmin lisäsimme kiertoveden lämpötilasta tulevan hälytyksen, jolloin päivystys ehtii lämpölaitokselle ennen kattilan sammumista ja vältytään hitaalta kattilan uudelleen sytytykseltä ja turhalta öljyn poltolta. Tekniset ratkaisut ovat olleet pääpiirteissään toimivia. Laitteet ovat olleet yksinkertaisia, helppohoitoisia ja melko luotettavia. Lämpölaitoksen kuormitus on ollut huipun käyttöaikana noin 2770 tuntia/vuosi ja energiamääränä noin 830 MWh/vuosi. Lämpölaitokseen voidaan liittää vielä lisäkuormaa noin MWh vuosikulutuksena ja tämä pystytään vielä toimittamaan hyvälaatuisella hakkeella nykyisen kattilan tehoilla ja oheislaitteilla. Hälytysten pääasiallinen syy on ollut risun/tikun/hakkeen jääminen optisen silmän eteen. Vakavampia hälytyksiä ovat aiheuttaneet mm. vieraat esineet ja laakeririkot. Suurin ongelma on ollut kattilavuoto. Pesää ei ollut alun perin muurattu lainkaan, vaan muuraus oli korvattu tulivillalla ja sen päälle oli hitsattu lattarauta lappeelleen tulivillan takana oli aina kosteutta ja pesä ruostui saumoista puhki 7. käyttövuotena Myös kevättulvat ja pari nokipaloa ovat keskeyttäneet hetkellisesti lämmöntuotannon. Kokopuu- ja risuhakkeella on metsäkuljetuksesta ja varastoinnista johtuen ilmennyt enempi ja vähempi palopäässä tapahtunutta sintraantumista, eli tuhkan sulamista. Pahimmillaan epäpuhtaudet ovat muodostaneet ilmaa läpäisemättömän laavamaisen kakun, jota on pitänyt hakata ja poistaa kattilaluukusta päivittäin. Näin on käynyt etenkin multapeltojen ympäröimiltä varastoilta tulleella raakaaineella. Myös kivennäismaata ja humusta sisältävä likaantunut kokopuu aiheuttaa saman ongelman.

12 5. Teknisiä parannusesityksiä Rakennukset tulisi olla perustettu siten, että tulvavesi ei pääse hakevarastoon eikä kattilahuoneeseen. Siirtoruuveilla pitää olla suunnanvaihtokytkin. (totaalinen lukkiutuminen esim. vieraan esineen takia) Hakkeen välisäiliössä on oltava sekoitin tai sen pitäisi olla alaspäin levenevä. (holvaantuminen) Palopää (= kattilan alaosa) pitää olla muurattu tulen kestävistä tiilistä. (ei tulivillasta) Kattilatoimittajien pitää panostaa nuohousvälineisiin. (ei käsiharjat, vaan paineilma/pesurisysteemit) Tuhka pitäisi pystyä ajamaan vaakatasossa ulos yhdellä ruuvilla. (ei yläviistoon kahdella ruuvilla, jossa suunnanvaihto aiheuttaa tukoksia liian tiivistymisen takia) Logiikka pitää sijaita viileässä ja mahdollisimman puhtaassa paikassa. (ei kattilahuoneessa) Logiikasta ja sähkökaaviosta pitää saada sähköinen ja paperilla oleva data toimittajilta. Laitoksen pitää kestää muutamien kymmenien minuuttien sähkökatkot. (turhat hälytykset) 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys Hakkeen vastaanotto, nuohoukset ja vikapäivystys on hoidettu päivystysmenettelyllä, eli laitokselle mennään kun tarvitaan. Isommat huollot ja remontit on teetetty laskutustyönä urakoitsijoilla. Hakkeen vastaanoton yhteydessä kirjataan omistajatiedot ja hakemäärä vihkoon, otetaan saavilla hakkeen paino-otanta ja neljä kappaletta kosteusnäytteitä. Näytteiden analyysin valmistuttua tiedetään erän energiasisältö ja laatuluokka tilitystä varten. Nuohoukset tehdään talvella 3-4 viikon välein ja kesällä harvemmin. Vikapäivystys toimii robottipuhelimen kautta automaattisena hälytyksenä neljälle henkilölle, joista kaksi ovat varsinaisia päivystäjiä, yksi varalla ja neljäs on hallituksen pj tiedonkulun takia. Päivystysmenettely on osoittautunut kustannustehokkaaksi systeemiksi. Lähellä (< 2 km) asuvat päivystäjät pystyvät poistamaan häiriöt muutamissa minuuteissa. Hakkeen vastaanotto perustuu ennakkotietoon laadusta ja mitä suurempi on energiankulutus sitä tarkemmin kontrolloidaan lähtövarastojen ketjutusta. Lämmitystyössä tehdään hälytyksiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja mm. kiertoveden lasku alle 75 asteen antaa varoituksen vian oireesta. Tällöin pystytään poistamaan oire kattilan sammumatta ja öljyä kuluttamatta. Nuohouksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Talvella voisi nuohota jopa kerran viikossa puhaltamalla paineilmalla konvektiolämmönsiirtimet puhtaiksi paremman hyötysuhteen saavuttamiseksi. Sama pätee polttoaineen laatuun. Jään sulattaminen ja kosteuden haihduttaminen pienentävät jäsenen saamaa tiliä. Myös logiikan kautta tehtävät säädöt tulisi hallita vuodenaikojen ja polttoaineen laadun vaihdellessa.

13 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät Osuuskunnalla on viisijäseninen hallitus, joka kokoontuu tarvittaessa ja kerran vuodessa kutsutaan koolle 40 osakkaan osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa hyväksytään tilit ja toimintakertomus, valitaan hallituksen erovuoroiset jäsenet ja tilintarkastajat/toiminnantarkastajat. Osuuskuntakokouksen kutsun yhteydessä pyydetään palauttamaan varastokortit olemassa olevista rankaeristä. Osuuskunnan hallitus on kokoontunut keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja on pysynyt täysin samana perustamisesta saakka. Osuuskunnan kirjanpidosta vastaa tilitoimisto. Tilikartta on heti toiminnan alussa laadittu sellaiseksi, että se palvelee hyvin osuuskuntaa kulurakenteen seurannassa. Haketilitykset ja laskutuksen, kuten myös puolivuosittain tapahtuvat hinnantarkistukset energian laskutushinnoissa hoitaa osuuskunnan sihteeri. Hakkeen vastaanoton yhteydessä otetut punnitus- ja kosteusnäytetulokset siirretään tietokoneelle ja lopullinen haketilitys lasketaan Excelissä. Tilitykset numeroidaan juoksevalla numeroinnilla ja niistä koostetaan tilikausi- ja vuositilastot hakkeen kulutuksen ja ostettujen megawattien osalta. Kalenterivuosittain osuuskunta raportoi myyjille yhteenvedot toimitetusta raaka-aineesta. Samat raportit toimitetaan myös verottajalle. METLA:lle raportoidaan kiinteiden puupolttoaineiden käyttö vuosittain. Osuuskunnan jäsenten haketoimituksia seurataan kumulatiivisena määränä lämpölaitoksen käynnistämisestä saakka nykyhetkeen. Laskutuksesta koostetaan tilikausi- ja vuositilastot energian myynnistä ja keskihinnasta. Vuosia ja kuukausia verrataan keskenään ja analysoidaan muutokset. Energian ostomääriä ja myyntimääriä vertailemalla voidaan analysoida vastaanotetun polttoaineen laatua, saadaan laitoksen hyötysuhde ja paljonko hakekuutiosta saadaan myytyä energiaa. Liikevaihdosta ja myydyistä megawateista lasketaan keskihinta ja kate. Kaikki nämä dokumentoidaan toimintakertomuksessa ja raportoidaan kaikille jäsenille. Tarvittaessa voidaan myös laskea eri aikaväleiltä ostajalle saavutetut hyödyt, eli paljonko ostaja on säästänyt verrattuna öljylämmitykseen vuositasolla ja yksikköhintatasolla.

14 8. Päätelmiä ja ennusteita Osuuskunta on pyrkinyt aktiivisesti laajentumaan niin vanhan Lohtajan keskustassa ja myös Marinkaisten vanhustentalojen suuntaan. Lohtajan keskustan osalta oli jo valmis sopimus hyväksyttynä, mutta tämän osalta otettiin sen verran takapakkia Kokkola fuusion yhteydessä, että päättäjien ei tarvinnut ottaa poliittista vastuuta ja sopimus haudattiin. Neuvotteluja oli käyty jo aiemminkin vuosien varrella useampaan otteeseen kohtalaisen hyvässä hengessä. Marinkaisten vanhustentalojen uusimisen/remontin yhteydessä vanhustentaloyhdistys hylkäsi alle 50 metrin päästä tulevan kaukolämmön, kun kiinteistöissä ei ollut aiempaa vesikiertoista lämmitystä. Kuitenkin rakentamisen yhteydessä taloihin oli tehtävä mm. täydelliset sprinklerisammutusjärjestelmät. Neuvotteluja käytiin myös Lohtajan seurakunnan kanssa kirkon liittämisestä kirkkoremontin yhteydessä kaukolämpöverkkoon. Tämäkin mahdollisuus menetettiin, kun aikataulu oli liian tiukka päättäjien tutustumiseen naapurikuntien kaukolämmössä oleviin kirkkoihin myönteisen signaalin aikaansaamiseksi nyt oli tarjolla vain rakennusteknisen asiantuntijan hakelämpövastainen kanta asiaan. Tämä oli ehkä välillisesti myös syynä kunnan sopimusneuvottelujen kaatumiseen. Jo osuuskunnan perustamisen alkuvaiheessa oli törmätty Lankilan asutusalueen lämmityskeskusteluissa siihen, että kun on suunniteltu öljylämpölaitos rivitalojen lämmittämiseen, niin sitä ei voi muuksi muuttaa, vaikka on kyseessä sama vesikiertoinen lämmitys. Syksyllä 2011 Kokkolan kaupunki on rakentanut kanaalin uudelle Lohtajan monitoimihallille kunnan varikolta. Halli on vesikiertolämmitteinen ja ainakin alkuvaiheessa lämpö tuotetaan öljyllä. Osuuskunta ei ole mukana tässä kuviossa millään tavoin. Lämpölaitos tulee niin etäälle päälämmityskohtee(i)sta, että iso osa lämmöstä menee tienvarsien ja kirkonmäen lämmitykseen lämpöhäviöinä. Osuuskunta näkee mahdollisuutensa hakkeeseen pohjautuvaan lisälämmöntuotantoon rajoittuvan Lepolan lämpölaitoksen toimintasektorille. Muun kuin hakkeeseen perustuvan lämmöntuotantotoiminnan osalta osuuskunnalla on mahdollisuuksia huomattavasti enemmän.

15 Lohtajan eosk / Lepolan lämpölaitos: hake <=> kevyt p-öljy eur/mwh ostajalle 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Hakelämmön hinta eur/mwh Öljylämmön hinta eur/mwh Lin. (Hakelämmön hinta eur/mwh) Lin. (Öljylämmön hinta eur/mwh) 0,

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Petteri Ojarinta 2.10.2010

Petteri Ojarinta 2.10.2010 Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Märkätuhkaus - Kolakuljetin

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

1. Palamisen perusteet

1. Palamisen perusteet 1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU Veli-Pekka Kauppinen Bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Iisalmi 2014 Kuva ja teksti : Energiateollisuus ry 1 Kiinteistön energian tuotannon suunnittelu Selvitä:

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä 2 SISALL YSLUETTELO 1 TILAAJA 3 2 TARJOUSTEN KOHDE 3 3 TARJOUKSESSAHUOMIOITAVAA 3 4 POLTTOAINEEN

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Farmari 2006 esittelykohde nro 11 Kuortaneen energiaosuuskunta on perustettu 7.6.2000. Osuuskunnan toimialana on erilaisten energiaraaka-aineiden hankinta, harvennuspuun ja

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12. KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.2010 Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA Metallitekniikka Hannu Laajala AALTO ARINAN KÄYTTÖ 1 (6) KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA AMPULA MIKKO ARIMAX 240 Ampula Mikko Haapajärveltä on käyttänyt Aalto Arinaa maaliskuusta 2009 lähtien. Ampulan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot