JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE

Transkriptio

1 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE karsittu ranka parasta energiapuuta, järeys parantaa voi tehdä ketjusahamotolla motomitalla, runkokoko > 50l/r kokopuu huonompaa ja riskialttiimpaa, giljotiini/joukkokäsittely > 30l/r mittaus (tonnit => m3 => i-m3 => MWh) varastointi (katkaisupituus, kasan korkeus) kuivuminen (varastopaikka, tiivistyminen, peittäminen) hävikit (oksat, neulaset, kuiva-aine)

2 HAKKEEN TIIVIYS 1 m3 ei välttämättä ole 2,5 i-m3 Ranka / kokopuu / (latvusmassa) hakkurityyppi, i palakoko, k palan muoto puulaji, kosteus kuljetusmatka, tärinä käytännön esimerkki: kuitupuu/ranka 1 m3 = 2,36 i-m3

3 ENERGIAPUUN MITTAYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMIA (energiamittaus osuuskuntien menettelytavalla) m3 i-m3 tn MWh 1,0 2,2-2,6 0,6-0,95 1,5-2,2 0,38-0,46 1,0 0,2-0,40 0,6-0, ,5-5 1,0 1,5-3, ,45-0, ,1-1, ,28-0, ,0

4 KUN KUORMA TIIVIS (v > 0,40) + massa kg/i-m3, energiasisältö + raskaat puulajit, järeys + kosteus, lyhyt varastointiaika (kuiva-aine tallella) KUN ENERGIASISÄLTÖ kw/i-m3 KORKEA + massa kg/i-m3, raskaat puulajit + hyvin varastoitu (paikka, aika, peittäminen) KUN KOSTEUS % OLETETTUA SUUREMPI - nmh-puu varastoitu metsään, kokopuu 5-8m, kasa tiivistynyt, peittäminen ei auta 1. kesänä

5 POLTTOAINEEN LAATU LÄMMÖNTUOTANNOSSA kuivan hakkeen hyötysuhde on parempi kuin märän jäisen hakkeen hyötysuhde on huonompi kuin sulan täyden tehon saavuttaminen vaatii hyvää polttoainetta korkea huipun käyttöaika a vaatii tasaisesti sest hyvää tavaraaa aa (tarkka tieto varastoista, ketjutus, varmuusvarastot, terminaali) tasainen, korkea kuormitus parantaa hyötysuhdetta hyvä polttoaine keventää kulurakennetta eri työvaiheissa (vrt: jos i-m3 = 500 MWh tai i-m3 = 500 MWh) kuiva hake vähentää puun menekkiä (tuore kuiva jopa 30%) kuiva hake vähentää päästöjä ja ympäristön kuormitusta laitoksen mitoitus h huipun käyttöaikaan mahdollistaa hyvän hyötysuhteen saavuttamisen

6 HAKEKATTILAN LÄMPÖHÄVIÖT savukaasuhäviöt ja palamattomat kaasut tuhka, palava polttoaine ja haihtuva vesi kattilan seinämähäviöt RIITTÄVÄN USEIN TEHDYLLÄ NUOHOUKSELLA PYSTYTÄÄN PIENENTÄMÄÄN LÄMPÖHÄVIKKEJÄ JA PITÄMÄÄN HYÖTYSUHDE KORKEANA!

7 Kokemuksia osuuskuntakokoluokan 300 kw lämpölaitoksesta Sopimus, omistus ja lämmityskohteet 2. Investoinnit ja rakentaminen 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä 5. Teknisiä parannusesityksiä 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät (tilitykset, laskutus, kirjanpito, tilastointi yms.) 8. Päätelmiä ja ennusteita

8 1. Sopimus, omistus ja lämmityskohteet Sopimusneuvotteluja käytiin 2000-luvun alkupuolella lähtökohtana vanhainkoti Lepolan elinkaarensa loppupäässä oleva öljylämmitysjärjestelmä ja sen uusimisvaihtoehdot. Yhdeksi varteenotettavimmaksi ratkaisuksi oli noussut hakelämmitys yleistyttyään 1990-luvun loppupuolella eri puolilla maata. Neuvotteluissa oli mukana kunnan edustajien lisäksi mhy Keskipohjasta Tapio Salmela ja metsäkeskuksen energianeuvojat Tiina Sauvula ja Timo Orava. Asiantuntijana käytettiin myös Kannuksen Kaukolämpö Oy:n sittemmin edesmennyttä toimitusjohtajaa Jukka Haapasaarta. Jukka tiesi paljonko energiaa voidaan Lepolan vanhainkotiin vuositasolla myydä ottaen huomioon rakennuskuutiot, rakennusmateriaalin, lämpimän veden käytön, lämmityksen hyötysuhteen, lämmön siirron, ilmastoinnin ja aikaisemmat hieman epätarkasti dokumentoidut kevyen polttoöljyn kulutusluvut. Jukka puntaroi asiaa myös ostajana, eli mitä asioita päättäjät tarkastelisivat ja mihin tulisi energianhinta sitoa ja mitä tulisi perusmaksun olla. Tapio tiesi paljonko hakkeesta pitää pystyä maksamaan verrattuna muihin energiamuotoihin, jotta sitä saadaan joka tilanteessa markkinoilta. Tiinalla oli Lepolan viiden vuoden kevyen polttoöljyn noin - kulutusluvut ja käytännön esimerkkejä aiemmin perustettujen energiaosuuskuntien sopimuksista, hintasidonnaisuuksista ja pohjalaskelmia myös investoinnin kuoletukseen eri korkokannoilla ja lyhennysaikatauluilla. Neuvottelut etenivät ja päästiin yhteisymmärrykseen hakelämmityksestä lämmitysmuotona ja että perustettavan osuuskunnan kannattaa investoida laitos ja kanaalit itse. Tällöin on mahdollista saada noin 25% investointitukea ohjekustannuksista, jota kunta ei itse saisi. Saatu tuki huomioidaan sopimuksessa lyhyempänä kuoletusaikana ja pienempänä perusmaksuna. Kanaalien osalta kunta lunastaa kanaalit kymmenen vuoden sopimusjakson aikana. Energiamaksun hintasidonnaisuuden perusteiksi sovittiin 50 % kevyen polttoöljyn hintamuutos ja 50 % tukkuhintaindeksin 1949=100 muutos. Perusmaksu muuttuu 100 %:sti 1949=100 indeksin mukaan. Hinta tarkistetaan kahdesti vuodessa ja perusteena on näiden muutostekijöiden edellisen kuuden kuukauden aritmeettinen keskiarvo. Lämmityskohteiksi vahvistettiin samassa verkossa olevat vesikeskuslämmitteiset kiinteistöt vanhainkoti Lepola ja Rivilepola. Aluksi varalämmitysjärjestelmänä toimi vanhainkodin aiempi kevyt polttoöljyjärjestelmä, myöhemmin kun Villa Maria liitettiin 2004 kunnan kanssa samoilla ehdoilla mukaan verkkoon, rakensimme oman öljykattilavarajärjestelmän kpa-laitteiston yhteyteen. Osuuskunta perustettiin 2001 ja siihen liittyi heti 37 jäsentä, myöhemmin on otettu neljä uutta jäsentä, yksi perustajajäsen on ostettu ulos joten jäsenmäärä on tällä hetkellä ( ) 40 kpl. Jäsenet osallistuivat lämpölaitoksen rakentamiseen osin talkoilla ja aktiivisimmat osin korvausta vastaan. Kaikilta jäseniltä edellytettiin takausvastuuta omalta osaltaan lainan vakuudeksi. Lämpölaitoksen omistaminen on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Laitos saatiin maksettua varajärjestelmineen loppuun 2010 syksyllä. Sopimus on ollut tarpeeksi pitkä ja hintasidonnaisuudet ovat olleet oikeat markkinamuutosten korjausliikkeitä huomioiden. Päätös kaikista asioista on ollut osuuskunnan omissa käsissä ja muutostarpeisiin on voitu reagoida nopeasti. Päivystys on hoidettu kevyellä 2-3 hlön organisaatiolla kustannustehokkaasti. Laitoksen mitoitus on ollut oikea kulutukseen nähden ja kesätkin on voitu ajaa hakkeella. Jäsenet ovat saaneet raaka-aineelleen kilpailukykyistä hintaa. Osuuskunnan omavaraisuusaste on kohonnut tasaisesti ja nyt päästään jo nauttimaan velattoman laitoksen hyödystä. Lämmityskohteet ovat olleet vakaita energian kuluttajia ja lyhyen putken päässä lämpölaitoksesta. Lämpökanaalien siirtohävikit ovat olleet minimaalisia ja toisaalta myös lähienergian periaatteet ovat toteutuneet läheltä tulevan puuraaka-aineen, lyhyiden kuljetusten ja paikallisen työvoiman osalta mainiosti.

9 2. Investoinnit ja rakentaminen Rakentaminen ajoittui kesälle Rakennukset tehtiin pääosin talkootöinä. Hakevaraston betonielementit valettiin Marinkaisten Ns:n talon pihalla ja seinäelementit tehtiin Houraatin metsästysmajan ampumakatoksessa. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla siirrettävä katto, jotta vältyttiin kalliimmalta ja ympäristöönkin huonommin sopivalta korkealta varastorakennukselta. Hakevarastoon mahtuu teknisesti n. 70 i-m3 haketta yhdellä täytöllä. Varsinainen lämpölaitos tilattiin Tulostekniikka Ky:ltä Kyyjärveltä. Se piti sisällään kattilan, hakkeen siirtolaitteiston ja logiikan. Nämä asennettiin harkoista muurattuun kattilahuoneeseen. Koko kustannusarvio oli mk, eli euroa. Avustusta saatiin 25 % TE-keskuksen määrittelemistä laskennallisista markan kustannuksista. Investointiin otettiin lainaa mk jäsenten takaamina. Lämpölaitos saatiin valmiiksi 2002 puolella ja se käynnistettiin Lämpölaitoksen laajennus tehtiin Siinä yhteydessä kattilahuoneen viereen muurattiin öljysäiliöhuone, investoitiin 290 kw:n kevyt polttoöljykattila varakattilaksi ja vedettiin kanaali uudisrakennukseen Villa Maria Oy:een. Kanaalia tehdessä otettiin huomioon mahdollinen myöhempi verkoston laajennettavuus Lepolan etupuolelle. Tämän investoinnin kustannusarvio oli noin euroa. Tähän investointiin otettiin lainaa euroa, erillisiä takauksia ei enää tarvittu. Alkuperäinen markka-aikainen investointi oli vielä kohtuullinen ja lainan takaisinmaksuaika oli arvioitu 5-6 vuodeksi. Lisäinvestoinnin kustannuksiin otetun lainan, joka kohdistui pelkästään varajärjestelmään, maksamiseen meni lisää noin kolme vuotta. Lisäinvestoinnilla saavutettiin kuitenkin lähes 100 %:n lämmöntuotantovarmuus perustuen häiriötilanteessa automaattisesti käynnistyvään varajärjestelmään. Varajärjestelmä ja varsinainen hakelämmitysjärjestelmä voivat toimia myös rinnan, eli hakelämmityksen kiertoveden laskiessa alle 75 asteen öljylämmitys auttaa. Molemmissa järjestelmissä on myös omat savupiiput.

10 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto Polttoainehuolto on toiminut koko 10-vuotiskauden samalla periaatteella. Osuuskunnan jäsenet ovat hankkineet energiapuuta tienvarteen ja sopimusurakoitsija on hakettanut ja kuljettanut hakkeen laitokselle. Puu tulee pääosin nuorista harvennusmetsistä, joissa mänty on valtapuulaji. Puuta ei ole tarvinnut ostaa ei-jäseniltä käytännössä lainkaan. Kerran vuodessa osuuskunnan vuosikokouksessa jäseniltä on kerätty energiapuun varastokortit, joista selviää paljonko hakepuuvarantoja kullakin on valmiina tienvarressa. Varastoja on pyritty kuivattamaan minimissään kesän yli, usein parikin kesää. Polttoaineen laadussa on ollut suuntaus yhä enemmän karsittuun tavaraan. Viime vuosina on ollut käytössä kaksihintajärjestelmä, jolloin karsitusta rangasta tehty < 35 % kostea hake on A-laatua ja > 35 % kostea ja kaikki karsimattomasta rangasta tehty risuhake on laatua B. Osuuskunta on suosinut myös peittämistä tällä laatuhinnoittelulla. Peitemateriaalin maksaa jäsenet itse, mutta tällöin raaka-aineesta saa paremman hinnan. Polttoaineen vastaanotto tapahtuu i-m3 kuormittain. Kuormasta punnitaan saavi ja otetaan kosteusnäytteet foliovuokiin energiasisällön määrittämiseksi. Kosteusnäytteitä otetaan neljä kappaletta ja niiden keskiarvoa käytetään kosteusarvona. Tiedot merkitään vihkoon ja siirretään siitä tietokoneelle laskelmia, tilastointia ja tilityksiä varten. Talvikaudeksi on useamman vuoden ajan haketettu noin 300 i-m3 haketta varmuusvarastoon. Varmuusvarastona on toiminut osuuskunnan jäsenen katettu siilo. Varmuusvarasto on tehty kesällä kuivan kauden jälkeen ja näin on saatu minimoitua itsepalaminen eli energiahävikit, homehtuminen ja epähomogeenisuus. Varmuusvarasto on käytetty talven kovimmilla pakkasilla suurimman energiakulutuksen aikaan tammi-maaliskuussa. Polttoaineketjun hallinta on toiminut lähes ongelmitta tämän kokoluokan laitoksessa. Ennakkotieto polttoon tulevien erien laadusta on kaiken a ja o. Alkuvaiheessa tuli muutaman kerran kylmänä aikana liian huonoa tavaraa. Tällöin kosteus ja risuisuus aiheuttivat jatkuvia ongelmia syöttölaitteissa. Tavara jäätyi, homehtui, holvaantui, paakkuuntui ja paloi itsekseen samaan aikaan. Vieraista esineistä eniten on ollut hakekärryn peräpurkulaitteen raappoja, ruuveja pysäyttäneitä kiviä on ollut alle 5 kpl, pesässä kivettymistä aiheuttavaa maa-ainesta on tullut kokopuun mukana pahimmin sintraantumista (kivettymää) ovat aiheuttaneet peltojen läheisyydessä varastoidut erät. Haketoimitukset saman urakoitsijan kalustolla on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi niin määrien hallinnan kuin toimitusvarmuudenkin osalta. Osuuskunta on maksanut aina haketukset ja kuljetukset yrittäjälle ja osuuskunnan jäsenet ovat saaneet puusta ns. tienvarsihinnan energiasisällön mukaan. Hyvän energiapuun tienvarsihinnaksi on jäänyt viimeisen hinnantarkistuksen jälkeen reilut 30 eur/m3 kiintokuutiolle (alv 0 %).

11 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä Lämpökeskus muurattiin harkoista betonipohjalle, sisäkatto kasattiin peltieriste-elementeistä, seinät rapattiin ja katto tehtiin konesaumapellistä. Hakevaraston alaosista tehtiin pohja paikalla valamalla ja seinäelementit valettiin Marinkaisten Ns:n pihalla. Hakevaraston ylemmät puuosat tehtiin elementteinä Houraatin ampumaradan katoksessa. Sisäseinät tehtiin MDF-levystä ja katto konesaumapellistä. Lämpökeskuksen kpa-laitteiksi päätettiin hankkia Ko Tulostekniikan toimittamat laitteet valmiiksi asennettuna. Tähän pakettiin kuului: Arimax Bio 300 kw kattila, hakkeen siirtolaitteistot hakevarastosta kattilaan, tuhkanpoistolaitteet, moottorit, hydrauliikkajärjestelmä ja logiikka hälytysjärjestelmineen. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla moottorin avulla siirtyvä katto, joka liukuu alempana olevan hydrauliikka/siirtoruuvihuoneen katon päälle. Aluksi varajärjestelmänä toimi vanhainkodin vanha öljylämmitysjärjestelmä, myöhemmin 2005 Villa Marian uudisrakennuksen tultua lämmityskohteeksi, tehtiin 2004 kesällä oma kevyt öljypohjainen 290 kw varajärjestelmä pintasäiliöhuoneineen. Polttoaineen siirtyminen hakevarastosta alkaa kolmella edestakaisin liikkuvalla kolakuljettimella. Nämä siirtävät hakkeen siirtoruuvikaukaloon, josta siirtoruuvi siirtää hakkeen kattilahuoneen välisäiliöön. Välisäiliössä on kapasitiivinen rajakytkin, joka reagoi hakkeen pinnan nousuun ja säätelee siirtoruuvin toimintaa. Välisäiliöstä hake siirtyy annosruuvilla kattilaan. Varsinainen palaminen tapahtuu palotilassa ensiö- ja toisioilmapuhaltimien syöttämän lisäilman/hapen avulla. Ensiöilma puhalletaan arinan alle ja toisioilma arinan päälle liekkeihin. Arinakoneikko liikahtaa määrävälein ja vie tuhkaa tuhkaruuvikaukaloon ja pitää palopään puhtaana. Kuiva tuhka siirtyy käsiajolla ruuvikuljettimilla ulos kattilahuoneesta kottikärryyn. Polttoaineen syöttöhäiriöistä tuli alun perin hälytys vasta palopään lämpötilan laskettua n. 65 asteeseen. Myöhemmin lisäsimme kiertoveden lämpötilasta tulevan hälytyksen, jolloin päivystys ehtii lämpölaitokselle ennen kattilan sammumista ja vältytään hitaalta kattilan uudelleen sytytykseltä ja turhalta öljyn poltolta. Tekniset ratkaisut ovat olleet pääpiirteissään toimivia. Laitteet ovat olleet yksinkertaisia, helppohoitoisia ja melko luotettavia. Lämpölaitoksen kuormitus on ollut huipun käyttöaikana noin 2770 tuntia/vuosi ja energiamääränä noin 830 MWh/vuosi. Lämpölaitokseen voidaan liittää vielä lisäkuormaa noin MWh vuosikulutuksena ja tämä pystytään vielä toimittamaan hyvälaatuisella hakkeella nykyisen kattilan tehoilla ja oheislaitteilla. Hälytysten pääasiallinen syy on ollut risun/tikun/hakkeen jääminen optisen silmän eteen. Vakavampia hälytyksiä ovat aiheuttaneet mm. vieraat esineet ja laakeririkot. Suurin ongelma on ollut kattilavuoto. Pesää ei ollut alun perin muurattu lainkaan, vaan muuraus oli korvattu tulivillalla ja sen päälle oli hitsattu lattarauta lappeelleen tulivillan takana oli aina kosteutta ja pesä ruostui saumoista puhki 7. käyttövuotena Myös kevättulvat ja pari nokipaloa ovat keskeyttäneet hetkellisesti lämmöntuotannon. Kokopuu- ja risuhakkeella on metsäkuljetuksesta ja varastoinnista johtuen ilmennyt enempi ja vähempi palopäässä tapahtunutta sintraantumista, eli tuhkan sulamista. Pahimmillaan epäpuhtaudet ovat muodostaneet ilmaa läpäisemättömän laavamaisen kakun, jota on pitänyt hakata ja poistaa kattilaluukusta päivittäin. Näin on käynyt etenkin multapeltojen ympäröimiltä varastoilta tulleella raakaaineella. Myös kivennäismaata ja humusta sisältävä likaantunut kokopuu aiheuttaa saman ongelman.

12 5. Teknisiä parannusesityksiä Rakennukset tulisi olla perustettu siten, että tulvavesi ei pääse hakevarastoon eikä kattilahuoneeseen. Siirtoruuveilla pitää olla suunnanvaihtokytkin. (totaalinen lukkiutuminen esim. vieraan esineen takia) Hakkeen välisäiliössä on oltava sekoitin tai sen pitäisi olla alaspäin levenevä. (holvaantuminen) Palopää (= kattilan alaosa) pitää olla muurattu tulen kestävistä tiilistä. (ei tulivillasta) Kattilatoimittajien pitää panostaa nuohousvälineisiin. (ei käsiharjat, vaan paineilma/pesurisysteemit) Tuhka pitäisi pystyä ajamaan vaakatasossa ulos yhdellä ruuvilla. (ei yläviistoon kahdella ruuvilla, jossa suunnanvaihto aiheuttaa tukoksia liian tiivistymisen takia) Logiikka pitää sijaita viileässä ja mahdollisimman puhtaassa paikassa. (ei kattilahuoneessa) Logiikasta ja sähkökaaviosta pitää saada sähköinen ja paperilla oleva data toimittajilta. Laitoksen pitää kestää muutamien kymmenien minuuttien sähkökatkot. (turhat hälytykset) 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys Hakkeen vastaanotto, nuohoukset ja vikapäivystys on hoidettu päivystysmenettelyllä, eli laitokselle mennään kun tarvitaan. Isommat huollot ja remontit on teetetty laskutustyönä urakoitsijoilla. Hakkeen vastaanoton yhteydessä kirjataan omistajatiedot ja hakemäärä vihkoon, otetaan saavilla hakkeen paino-otanta ja neljä kappaletta kosteusnäytteitä. Näytteiden analyysin valmistuttua tiedetään erän energiasisältö ja laatuluokka tilitystä varten. Nuohoukset tehdään talvella 3-4 viikon välein ja kesällä harvemmin. Vikapäivystys toimii robottipuhelimen kautta automaattisena hälytyksenä neljälle henkilölle, joista kaksi ovat varsinaisia päivystäjiä, yksi varalla ja neljäs on hallituksen pj tiedonkulun takia. Päivystysmenettely on osoittautunut kustannustehokkaaksi systeemiksi. Lähellä (< 2 km) asuvat päivystäjät pystyvät poistamaan häiriöt muutamissa minuuteissa. Hakkeen vastaanotto perustuu ennakkotietoon laadusta ja mitä suurempi on energiankulutus sitä tarkemmin kontrolloidaan lähtövarastojen ketjutusta. Lämmitystyössä tehdään hälytyksiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja mm. kiertoveden lasku alle 75 asteen antaa varoituksen vian oireesta. Tällöin pystytään poistamaan oire kattilan sammumatta ja öljyä kuluttamatta. Nuohouksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Talvella voisi nuohota jopa kerran viikossa puhaltamalla paineilmalla konvektiolämmönsiirtimet puhtaiksi paremman hyötysuhteen saavuttamiseksi. Sama pätee polttoaineen laatuun. Jään sulattaminen ja kosteuden haihduttaminen pienentävät jäsenen saamaa tiliä. Myös logiikan kautta tehtävät säädöt tulisi hallita vuodenaikojen ja polttoaineen laadun vaihdellessa.

13 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät Osuuskunnalla on viisijäseninen hallitus, joka kokoontuu tarvittaessa ja kerran vuodessa kutsutaan koolle 40 osakkaan osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa hyväksytään tilit ja toimintakertomus, valitaan hallituksen erovuoroiset jäsenet ja tilintarkastajat/toiminnantarkastajat. Osuuskuntakokouksen kutsun yhteydessä pyydetään palauttamaan varastokortit olemassa olevista rankaeristä. Osuuskunnan hallitus on kokoontunut keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja on pysynyt täysin samana perustamisesta saakka. Osuuskunnan kirjanpidosta vastaa tilitoimisto. Tilikartta on heti toiminnan alussa laadittu sellaiseksi, että se palvelee hyvin osuuskuntaa kulurakenteen seurannassa. Haketilitykset ja laskutuksen, kuten myös puolivuosittain tapahtuvat hinnantarkistukset energian laskutushinnoissa hoitaa osuuskunnan sihteeri. Hakkeen vastaanoton yhteydessä otetut punnitus- ja kosteusnäytetulokset siirretään tietokoneelle ja lopullinen haketilitys lasketaan Excelissä. Tilitykset numeroidaan juoksevalla numeroinnilla ja niistä koostetaan tilikausi- ja vuositilastot hakkeen kulutuksen ja ostettujen megawattien osalta. Kalenterivuosittain osuuskunta raportoi myyjille yhteenvedot toimitetusta raaka-aineesta. Samat raportit toimitetaan myös verottajalle. METLA:lle raportoidaan kiinteiden puupolttoaineiden käyttö vuosittain. Osuuskunnan jäsenten haketoimituksia seurataan kumulatiivisena määränä lämpölaitoksen käynnistämisestä saakka nykyhetkeen. Laskutuksesta koostetaan tilikausi- ja vuositilastot energian myynnistä ja keskihinnasta. Vuosia ja kuukausia verrataan keskenään ja analysoidaan muutokset. Energian ostomääriä ja myyntimääriä vertailemalla voidaan analysoida vastaanotetun polttoaineen laatua, saadaan laitoksen hyötysuhde ja paljonko hakekuutiosta saadaan myytyä energiaa. Liikevaihdosta ja myydyistä megawateista lasketaan keskihinta ja kate. Kaikki nämä dokumentoidaan toimintakertomuksessa ja raportoidaan kaikille jäsenille. Tarvittaessa voidaan myös laskea eri aikaväleiltä ostajalle saavutetut hyödyt, eli paljonko ostaja on säästänyt verrattuna öljylämmitykseen vuositasolla ja yksikköhintatasolla.

14 8. Päätelmiä ja ennusteita Osuuskunta on pyrkinyt aktiivisesti laajentumaan niin vanhan Lohtajan keskustassa ja myös Marinkaisten vanhustentalojen suuntaan. Lohtajan keskustan osalta oli jo valmis sopimus hyväksyttynä, mutta tämän osalta otettiin sen verran takapakkia Kokkola fuusion yhteydessä, että päättäjien ei tarvinnut ottaa poliittista vastuuta ja sopimus haudattiin. Neuvotteluja oli käyty jo aiemminkin vuosien varrella useampaan otteeseen kohtalaisen hyvässä hengessä. Marinkaisten vanhustentalojen uusimisen/remontin yhteydessä vanhustentaloyhdistys hylkäsi alle 50 metrin päästä tulevan kaukolämmön, kun kiinteistöissä ei ollut aiempaa vesikiertoista lämmitystä. Kuitenkin rakentamisen yhteydessä taloihin oli tehtävä mm. täydelliset sprinklerisammutusjärjestelmät. Neuvotteluja käytiin myös Lohtajan seurakunnan kanssa kirkon liittämisestä kirkkoremontin yhteydessä kaukolämpöverkkoon. Tämäkin mahdollisuus menetettiin, kun aikataulu oli liian tiukka päättäjien tutustumiseen naapurikuntien kaukolämmössä oleviin kirkkoihin myönteisen signaalin aikaansaamiseksi nyt oli tarjolla vain rakennusteknisen asiantuntijan hakelämpövastainen kanta asiaan. Tämä oli ehkä välillisesti myös syynä kunnan sopimusneuvottelujen kaatumiseen. Jo osuuskunnan perustamisen alkuvaiheessa oli törmätty Lankilan asutusalueen lämmityskeskusteluissa siihen, että kun on suunniteltu öljylämpölaitos rivitalojen lämmittämiseen, niin sitä ei voi muuksi muuttaa, vaikka on kyseessä sama vesikiertoinen lämmitys. Syksyllä 2011 Kokkolan kaupunki on rakentanut kanaalin uudelle Lohtajan monitoimihallille kunnan varikolta. Halli on vesikiertolämmitteinen ja ainakin alkuvaiheessa lämpö tuotetaan öljyllä. Osuuskunta ei ole mukana tässä kuviossa millään tavoin. Lämpölaitos tulee niin etäälle päälämmityskohtee(i)sta, että iso osa lämmöstä menee tienvarsien ja kirkonmäen lämmitykseen lämpöhäviöinä. Osuuskunta näkee mahdollisuutensa hakkeeseen pohjautuvaan lisälämmöntuotantoon rajoittuvan Lepolan lämpölaitoksen toimintasektorille. Muun kuin hakkeeseen perustuvan lämmöntuotantotoiminnan osalta osuuskunnalla on mahdollisuuksia huomattavasti enemmän.

15 Lohtajan eosk / Lepolan lämpölaitos: hake <=> kevyt p-öljy eur/mwh ostajalle 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Hakelämmön hinta eur/mwh Öljylämmön hinta eur/mwh Lin. (Hakelämmön hinta eur/mwh) Lin. (Öljylämmön hinta eur/mwh) 0,