JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E 9.2.2012 Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE"

Transkriptio

1 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENERGIAOSUUSKUNTIEN NÄKÖKULMASTA (P.E Kannus Koivukartano) RAAKA-AINE karsittu ranka parasta energiapuuta, järeys parantaa voi tehdä ketjusahamotolla motomitalla, runkokoko > 50l/r kokopuu huonompaa ja riskialttiimpaa, giljotiini/joukkokäsittely > 30l/r mittaus (tonnit => m3 => i-m3 => MWh) varastointi (katkaisupituus, kasan korkeus) kuivuminen (varastopaikka, tiivistyminen, peittäminen) hävikit (oksat, neulaset, kuiva-aine)

2 HAKKEEN TIIVIYS 1 m3 ei välttämättä ole 2,5 i-m3 Ranka / kokopuu / (latvusmassa) hakkurityyppi, i palakoko, k palan muoto puulaji, kosteus kuljetusmatka, tärinä käytännön esimerkki: kuitupuu/ranka 1 m3 = 2,36 i-m3

3 ENERGIAPUUN MITTAYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMIA (energiamittaus osuuskuntien menettelytavalla) m3 i-m3 tn MWh 1,0 2,2-2,6 0,6-0,95 1,5-2,2 0,38-0,46 1,0 0,2-0,40 0,6-0, ,5-5 1,0 1,5-3, ,45-0, ,1-1, ,28-0, ,0

4 KUN KUORMA TIIVIS (v > 0,40) + massa kg/i-m3, energiasisältö + raskaat puulajit, järeys + kosteus, lyhyt varastointiaika (kuiva-aine tallella) KUN ENERGIASISÄLTÖ kw/i-m3 KORKEA + massa kg/i-m3, raskaat puulajit + hyvin varastoitu (paikka, aika, peittäminen) KUN KOSTEUS % OLETETTUA SUUREMPI - nmh-puu varastoitu metsään, kokopuu 5-8m, kasa tiivistynyt, peittäminen ei auta 1. kesänä

5 POLTTOAINEEN LAATU LÄMMÖNTUOTANNOSSA kuivan hakkeen hyötysuhde on parempi kuin märän jäisen hakkeen hyötysuhde on huonompi kuin sulan täyden tehon saavuttaminen vaatii hyvää polttoainetta korkea huipun käyttöaika a vaatii tasaisesti sest hyvää tavaraaa aa (tarkka tieto varastoista, ketjutus, varmuusvarastot, terminaali) tasainen, korkea kuormitus parantaa hyötysuhdetta hyvä polttoaine keventää kulurakennetta eri työvaiheissa (vrt: jos i-m3 = 500 MWh tai i-m3 = 500 MWh) kuiva hake vähentää puun menekkiä (tuore kuiva jopa 30%) kuiva hake vähentää päästöjä ja ympäristön kuormitusta laitoksen mitoitus h huipun käyttöaikaan mahdollistaa hyvän hyötysuhteen saavuttamisen

6 HAKEKATTILAN LÄMPÖHÄVIÖT savukaasuhäviöt ja palamattomat kaasut tuhka, palava polttoaine ja haihtuva vesi kattilan seinämähäviöt RIITTÄVÄN USEIN TEHDYLLÄ NUOHOUKSELLA PYSTYTÄÄN PIENENTÄMÄÄN LÄMPÖHÄVIKKEJÄ JA PITÄMÄÄN HYÖTYSUHDE KORKEANA!

7 Kokemuksia osuuskuntakokoluokan 300 kw lämpölaitoksesta Sopimus, omistus ja lämmityskohteet 2. Investoinnit ja rakentaminen 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä 5. Teknisiä parannusesityksiä 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät (tilitykset, laskutus, kirjanpito, tilastointi yms.) 8. Päätelmiä ja ennusteita

8 1. Sopimus, omistus ja lämmityskohteet Sopimusneuvotteluja käytiin 2000-luvun alkupuolella lähtökohtana vanhainkoti Lepolan elinkaarensa loppupäässä oleva öljylämmitysjärjestelmä ja sen uusimisvaihtoehdot. Yhdeksi varteenotettavimmaksi ratkaisuksi oli noussut hakelämmitys yleistyttyään 1990-luvun loppupuolella eri puolilla maata. Neuvotteluissa oli mukana kunnan edustajien lisäksi mhy Keskipohjasta Tapio Salmela ja metsäkeskuksen energianeuvojat Tiina Sauvula ja Timo Orava. Asiantuntijana käytettiin myös Kannuksen Kaukolämpö Oy:n sittemmin edesmennyttä toimitusjohtajaa Jukka Haapasaarta. Jukka tiesi paljonko energiaa voidaan Lepolan vanhainkotiin vuositasolla myydä ottaen huomioon rakennuskuutiot, rakennusmateriaalin, lämpimän veden käytön, lämmityksen hyötysuhteen, lämmön siirron, ilmastoinnin ja aikaisemmat hieman epätarkasti dokumentoidut kevyen polttoöljyn kulutusluvut. Jukka puntaroi asiaa myös ostajana, eli mitä asioita päättäjät tarkastelisivat ja mihin tulisi energianhinta sitoa ja mitä tulisi perusmaksun olla. Tapio tiesi paljonko hakkeesta pitää pystyä maksamaan verrattuna muihin energiamuotoihin, jotta sitä saadaan joka tilanteessa markkinoilta. Tiinalla oli Lepolan viiden vuoden kevyen polttoöljyn noin - kulutusluvut ja käytännön esimerkkejä aiemmin perustettujen energiaosuuskuntien sopimuksista, hintasidonnaisuuksista ja pohjalaskelmia myös investoinnin kuoletukseen eri korkokannoilla ja lyhennysaikatauluilla. Neuvottelut etenivät ja päästiin yhteisymmärrykseen hakelämmityksestä lämmitysmuotona ja että perustettavan osuuskunnan kannattaa investoida laitos ja kanaalit itse. Tällöin on mahdollista saada noin 25% investointitukea ohjekustannuksista, jota kunta ei itse saisi. Saatu tuki huomioidaan sopimuksessa lyhyempänä kuoletusaikana ja pienempänä perusmaksuna. Kanaalien osalta kunta lunastaa kanaalit kymmenen vuoden sopimusjakson aikana. Energiamaksun hintasidonnaisuuden perusteiksi sovittiin 50 % kevyen polttoöljyn hintamuutos ja 50 % tukkuhintaindeksin 1949=100 muutos. Perusmaksu muuttuu 100 %:sti 1949=100 indeksin mukaan. Hinta tarkistetaan kahdesti vuodessa ja perusteena on näiden muutostekijöiden edellisen kuuden kuukauden aritmeettinen keskiarvo. Lämmityskohteiksi vahvistettiin samassa verkossa olevat vesikeskuslämmitteiset kiinteistöt vanhainkoti Lepola ja Rivilepola. Aluksi varalämmitysjärjestelmänä toimi vanhainkodin aiempi kevyt polttoöljyjärjestelmä, myöhemmin kun Villa Maria liitettiin 2004 kunnan kanssa samoilla ehdoilla mukaan verkkoon, rakensimme oman öljykattilavarajärjestelmän kpa-laitteiston yhteyteen. Osuuskunta perustettiin 2001 ja siihen liittyi heti 37 jäsentä, myöhemmin on otettu neljä uutta jäsentä, yksi perustajajäsen on ostettu ulos joten jäsenmäärä on tällä hetkellä ( ) 40 kpl. Jäsenet osallistuivat lämpölaitoksen rakentamiseen osin talkoilla ja aktiivisimmat osin korvausta vastaan. Kaikilta jäseniltä edellytettiin takausvastuuta omalta osaltaan lainan vakuudeksi. Lämpölaitoksen omistaminen on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Laitos saatiin maksettua varajärjestelmineen loppuun 2010 syksyllä. Sopimus on ollut tarpeeksi pitkä ja hintasidonnaisuudet ovat olleet oikeat markkinamuutosten korjausliikkeitä huomioiden. Päätös kaikista asioista on ollut osuuskunnan omissa käsissä ja muutostarpeisiin on voitu reagoida nopeasti. Päivystys on hoidettu kevyellä 2-3 hlön organisaatiolla kustannustehokkaasti. Laitoksen mitoitus on ollut oikea kulutukseen nähden ja kesätkin on voitu ajaa hakkeella. Jäsenet ovat saaneet raaka-aineelleen kilpailukykyistä hintaa. Osuuskunnan omavaraisuusaste on kohonnut tasaisesti ja nyt päästään jo nauttimaan velattoman laitoksen hyödystä. Lämmityskohteet ovat olleet vakaita energian kuluttajia ja lyhyen putken päässä lämpölaitoksesta. Lämpökanaalien siirtohävikit ovat olleet minimaalisia ja toisaalta myös lähienergian periaatteet ovat toteutuneet läheltä tulevan puuraaka-aineen, lyhyiden kuljetusten ja paikallisen työvoiman osalta mainiosti.

9 2. Investoinnit ja rakentaminen Rakentaminen ajoittui kesälle Rakennukset tehtiin pääosin talkootöinä. Hakevaraston betonielementit valettiin Marinkaisten Ns:n talon pihalla ja seinäelementit tehtiin Houraatin metsästysmajan ampumakatoksessa. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla siirrettävä katto, jotta vältyttiin kalliimmalta ja ympäristöönkin huonommin sopivalta korkealta varastorakennukselta. Hakevarastoon mahtuu teknisesti n. 70 i-m3 haketta yhdellä täytöllä. Varsinainen lämpölaitos tilattiin Tulostekniikka Ky:ltä Kyyjärveltä. Se piti sisällään kattilan, hakkeen siirtolaitteiston ja logiikan. Nämä asennettiin harkoista muurattuun kattilahuoneeseen. Koko kustannusarvio oli mk, eli euroa. Avustusta saatiin 25 % TE-keskuksen määrittelemistä laskennallisista markan kustannuksista. Investointiin otettiin lainaa mk jäsenten takaamina. Lämpölaitos saatiin valmiiksi 2002 puolella ja se käynnistettiin Lämpölaitoksen laajennus tehtiin Siinä yhteydessä kattilahuoneen viereen muurattiin öljysäiliöhuone, investoitiin 290 kw:n kevyt polttoöljykattila varakattilaksi ja vedettiin kanaali uudisrakennukseen Villa Maria Oy:een. Kanaalia tehdessä otettiin huomioon mahdollinen myöhempi verkoston laajennettavuus Lepolan etupuolelle. Tämän investoinnin kustannusarvio oli noin euroa. Tähän investointiin otettiin lainaa euroa, erillisiä takauksia ei enää tarvittu. Alkuperäinen markka-aikainen investointi oli vielä kohtuullinen ja lainan takaisinmaksuaika oli arvioitu 5-6 vuodeksi. Lisäinvestoinnin kustannuksiin otetun lainan, joka kohdistui pelkästään varajärjestelmään, maksamiseen meni lisää noin kolme vuotta. Lisäinvestoinnilla saavutettiin kuitenkin lähes 100 %:n lämmöntuotantovarmuus perustuen häiriötilanteessa automaattisesti käynnistyvään varajärjestelmään. Varajärjestelmä ja varsinainen hakelämmitysjärjestelmä voivat toimia myös rinnan, eli hakelämmityksen kiertoveden laskiessa alle 75 asteen öljylämmitys auttaa. Molemmissa järjestelmissä on myös omat savupiiput.

10 3. Polttoainehuolto, polttoaineen laatu ja vastaanotto Polttoainehuolto on toiminut koko 10-vuotiskauden samalla periaatteella. Osuuskunnan jäsenet ovat hankkineet energiapuuta tienvarteen ja sopimusurakoitsija on hakettanut ja kuljettanut hakkeen laitokselle. Puu tulee pääosin nuorista harvennusmetsistä, joissa mänty on valtapuulaji. Puuta ei ole tarvinnut ostaa ei-jäseniltä käytännössä lainkaan. Kerran vuodessa osuuskunnan vuosikokouksessa jäseniltä on kerätty energiapuun varastokortit, joista selviää paljonko hakepuuvarantoja kullakin on valmiina tienvarressa. Varastoja on pyritty kuivattamaan minimissään kesän yli, usein parikin kesää. Polttoaineen laadussa on ollut suuntaus yhä enemmän karsittuun tavaraan. Viime vuosina on ollut käytössä kaksihintajärjestelmä, jolloin karsitusta rangasta tehty < 35 % kostea hake on A-laatua ja > 35 % kostea ja kaikki karsimattomasta rangasta tehty risuhake on laatua B. Osuuskunta on suosinut myös peittämistä tällä laatuhinnoittelulla. Peitemateriaalin maksaa jäsenet itse, mutta tällöin raaka-aineesta saa paremman hinnan. Polttoaineen vastaanotto tapahtuu i-m3 kuormittain. Kuormasta punnitaan saavi ja otetaan kosteusnäytteet foliovuokiin energiasisällön määrittämiseksi. Kosteusnäytteitä otetaan neljä kappaletta ja niiden keskiarvoa käytetään kosteusarvona. Tiedot merkitään vihkoon ja siirretään siitä tietokoneelle laskelmia, tilastointia ja tilityksiä varten. Talvikaudeksi on useamman vuoden ajan haketettu noin 300 i-m3 haketta varmuusvarastoon. Varmuusvarastona on toiminut osuuskunnan jäsenen katettu siilo. Varmuusvarasto on tehty kesällä kuivan kauden jälkeen ja näin on saatu minimoitua itsepalaminen eli energiahävikit, homehtuminen ja epähomogeenisuus. Varmuusvarasto on käytetty talven kovimmilla pakkasilla suurimman energiakulutuksen aikaan tammi-maaliskuussa. Polttoaineketjun hallinta on toiminut lähes ongelmitta tämän kokoluokan laitoksessa. Ennakkotieto polttoon tulevien erien laadusta on kaiken a ja o. Alkuvaiheessa tuli muutaman kerran kylmänä aikana liian huonoa tavaraa. Tällöin kosteus ja risuisuus aiheuttivat jatkuvia ongelmia syöttölaitteissa. Tavara jäätyi, homehtui, holvaantui, paakkuuntui ja paloi itsekseen samaan aikaan. Vieraista esineistä eniten on ollut hakekärryn peräpurkulaitteen raappoja, ruuveja pysäyttäneitä kiviä on ollut alle 5 kpl, pesässä kivettymistä aiheuttavaa maa-ainesta on tullut kokopuun mukana pahimmin sintraantumista (kivettymää) ovat aiheuttaneet peltojen läheisyydessä varastoidut erät. Haketoimitukset saman urakoitsijan kalustolla on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi niin määrien hallinnan kuin toimitusvarmuudenkin osalta. Osuuskunta on maksanut aina haketukset ja kuljetukset yrittäjälle ja osuuskunnan jäsenet ovat saaneet puusta ns. tienvarsihinnan energiasisällön mukaan. Hyvän energiapuun tienvarsihinnaksi on jäänyt viimeisen hinnantarkistuksen jälkeen reilut 30 eur/m3 kiintokuutiolle (alv 0 %).

11 4. Tekniset ratkaisut: lämpökeskus, hakevarasto ja varajärjestelmä Lämpökeskus muurattiin harkoista betonipohjalle, sisäkatto kasattiin peltieriste-elementeistä, seinät rapattiin ja katto tehtiin konesaumapellistä. Hakevaraston alaosista tehtiin pohja paikalla valamalla ja seinäelementit valettiin Marinkaisten Ns:n pihalla. Hakevaraston ylemmät puuosat tehtiin elementteinä Houraatin ampumaradan katoksessa. Sisäseinät tehtiin MDF-levystä ja katto konesaumapellistä. Lämpökeskuksen kpa-laitteiksi päätettiin hankkia Ko Tulostekniikan toimittamat laitteet valmiiksi asennettuna. Tähän pakettiin kuului: Arimax Bio 300 kw kattila, hakkeen siirtolaitteistot hakevarastosta kattilaan, tuhkanpoistolaitteet, moottorit, hydrauliikkajärjestelmä ja logiikka hälytysjärjestelmineen. Hakevarastoon tehtiin kiskoilla moottorin avulla siirtyvä katto, joka liukuu alempana olevan hydrauliikka/siirtoruuvihuoneen katon päälle. Aluksi varajärjestelmänä toimi vanhainkodin vanha öljylämmitysjärjestelmä, myöhemmin 2005 Villa Marian uudisrakennuksen tultua lämmityskohteeksi, tehtiin 2004 kesällä oma kevyt öljypohjainen 290 kw varajärjestelmä pintasäiliöhuoneineen. Polttoaineen siirtyminen hakevarastosta alkaa kolmella edestakaisin liikkuvalla kolakuljettimella. Nämä siirtävät hakkeen siirtoruuvikaukaloon, josta siirtoruuvi siirtää hakkeen kattilahuoneen välisäiliöön. Välisäiliössä on kapasitiivinen rajakytkin, joka reagoi hakkeen pinnan nousuun ja säätelee siirtoruuvin toimintaa. Välisäiliöstä hake siirtyy annosruuvilla kattilaan. Varsinainen palaminen tapahtuu palotilassa ensiö- ja toisioilmapuhaltimien syöttämän lisäilman/hapen avulla. Ensiöilma puhalletaan arinan alle ja toisioilma arinan päälle liekkeihin. Arinakoneikko liikahtaa määrävälein ja vie tuhkaa tuhkaruuvikaukaloon ja pitää palopään puhtaana. Kuiva tuhka siirtyy käsiajolla ruuvikuljettimilla ulos kattilahuoneesta kottikärryyn. Polttoaineen syöttöhäiriöistä tuli alun perin hälytys vasta palopään lämpötilan laskettua n. 65 asteeseen. Myöhemmin lisäsimme kiertoveden lämpötilasta tulevan hälytyksen, jolloin päivystys ehtii lämpölaitokselle ennen kattilan sammumista ja vältytään hitaalta kattilan uudelleen sytytykseltä ja turhalta öljyn poltolta. Tekniset ratkaisut ovat olleet pääpiirteissään toimivia. Laitteet ovat olleet yksinkertaisia, helppohoitoisia ja melko luotettavia. Lämpölaitoksen kuormitus on ollut huipun käyttöaikana noin 2770 tuntia/vuosi ja energiamääränä noin 830 MWh/vuosi. Lämpölaitokseen voidaan liittää vielä lisäkuormaa noin MWh vuosikulutuksena ja tämä pystytään vielä toimittamaan hyvälaatuisella hakkeella nykyisen kattilan tehoilla ja oheislaitteilla. Hälytysten pääasiallinen syy on ollut risun/tikun/hakkeen jääminen optisen silmän eteen. Vakavampia hälytyksiä ovat aiheuttaneet mm. vieraat esineet ja laakeririkot. Suurin ongelma on ollut kattilavuoto. Pesää ei ollut alun perin muurattu lainkaan, vaan muuraus oli korvattu tulivillalla ja sen päälle oli hitsattu lattarauta lappeelleen tulivillan takana oli aina kosteutta ja pesä ruostui saumoista puhki 7. käyttövuotena Myös kevättulvat ja pari nokipaloa ovat keskeyttäneet hetkellisesti lämmöntuotannon. Kokopuu- ja risuhakkeella on metsäkuljetuksesta ja varastoinnista johtuen ilmennyt enempi ja vähempi palopäässä tapahtunutta sintraantumista, eli tuhkan sulamista. Pahimmillaan epäpuhtaudet ovat muodostaneet ilmaa läpäisemättömän laavamaisen kakun, jota on pitänyt hakata ja poistaa kattilaluukusta päivittäin. Näin on käynyt etenkin multapeltojen ympäröimiltä varastoilta tulleella raakaaineella. Myös kivennäismaata ja humusta sisältävä likaantunut kokopuu aiheuttaa saman ongelman.

12 5. Teknisiä parannusesityksiä Rakennukset tulisi olla perustettu siten, että tulvavesi ei pääse hakevarastoon eikä kattilahuoneeseen. Siirtoruuveilla pitää olla suunnanvaihtokytkin. (totaalinen lukkiutuminen esim. vieraan esineen takia) Hakkeen välisäiliössä on oltava sekoitin tai sen pitäisi olla alaspäin levenevä. (holvaantuminen) Palopää (= kattilan alaosa) pitää olla muurattu tulen kestävistä tiilistä. (ei tulivillasta) Kattilatoimittajien pitää panostaa nuohousvälineisiin. (ei käsiharjat, vaan paineilma/pesurisysteemit) Tuhka pitäisi pystyä ajamaan vaakatasossa ulos yhdellä ruuvilla. (ei yläviistoon kahdella ruuvilla, jossa suunnanvaihto aiheuttaa tukoksia liian tiivistymisen takia) Logiikka pitää sijaita viileässä ja mahdollisimman puhtaassa paikassa. (ei kattilahuoneessa) Logiikasta ja sähkökaaviosta pitää saada sähköinen ja paperilla oleva data toimittajilta. Laitoksen pitää kestää muutamien kymmenien minuuttien sähkökatkot. (turhat hälytykset) 6. Lämmitystyö ja vikapäivystys Hakkeen vastaanotto, nuohoukset ja vikapäivystys on hoidettu päivystysmenettelyllä, eli laitokselle mennään kun tarvitaan. Isommat huollot ja remontit on teetetty laskutustyönä urakoitsijoilla. Hakkeen vastaanoton yhteydessä kirjataan omistajatiedot ja hakemäärä vihkoon, otetaan saavilla hakkeen paino-otanta ja neljä kappaletta kosteusnäytteitä. Näytteiden analyysin valmistuttua tiedetään erän energiasisältö ja laatuluokka tilitystä varten. Nuohoukset tehdään talvella 3-4 viikon välein ja kesällä harvemmin. Vikapäivystys toimii robottipuhelimen kautta automaattisena hälytyksenä neljälle henkilölle, joista kaksi ovat varsinaisia päivystäjiä, yksi varalla ja neljäs on hallituksen pj tiedonkulun takia. Päivystysmenettely on osoittautunut kustannustehokkaaksi systeemiksi. Lähellä (< 2 km) asuvat päivystäjät pystyvät poistamaan häiriöt muutamissa minuuteissa. Hakkeen vastaanotto perustuu ennakkotietoon laadusta ja mitä suurempi on energiankulutus sitä tarkemmin kontrolloidaan lähtövarastojen ketjutusta. Lämmitystyössä tehdään hälytyksiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja mm. kiertoveden lasku alle 75 asteen antaa varoituksen vian oireesta. Tällöin pystytään poistamaan oire kattilan sammumatta ja öljyä kuluttamatta. Nuohouksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Talvella voisi nuohota jopa kerran viikossa puhaltamalla paineilmalla konvektiolämmönsiirtimet puhtaiksi paremman hyötysuhteen saavuttamiseksi. Sama pätee polttoaineen laatuun. Jään sulattaminen ja kosteuden haihduttaminen pienentävät jäsenen saamaa tiliä. Myös logiikan kautta tehtävät säädöt tulisi hallita vuodenaikojen ja polttoaineen laadun vaihdellessa.

13 7. Hallinto, taloushallinto ja seurantajärjestelmät Osuuskunnalla on viisijäseninen hallitus, joka kokoontuu tarvittaessa ja kerran vuodessa kutsutaan koolle 40 osakkaan osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa hyväksytään tilit ja toimintakertomus, valitaan hallituksen erovuoroiset jäsenet ja tilintarkastajat/toiminnantarkastajat. Osuuskuntakokouksen kutsun yhteydessä pyydetään palauttamaan varastokortit olemassa olevista rankaeristä. Osuuskunnan hallitus on kokoontunut keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja on pysynyt täysin samana perustamisesta saakka. Osuuskunnan kirjanpidosta vastaa tilitoimisto. Tilikartta on heti toiminnan alussa laadittu sellaiseksi, että se palvelee hyvin osuuskuntaa kulurakenteen seurannassa. Haketilitykset ja laskutuksen, kuten myös puolivuosittain tapahtuvat hinnantarkistukset energian laskutushinnoissa hoitaa osuuskunnan sihteeri. Hakkeen vastaanoton yhteydessä otetut punnitus- ja kosteusnäytetulokset siirretään tietokoneelle ja lopullinen haketilitys lasketaan Excelissä. Tilitykset numeroidaan juoksevalla numeroinnilla ja niistä koostetaan tilikausi- ja vuositilastot hakkeen kulutuksen ja ostettujen megawattien osalta. Kalenterivuosittain osuuskunta raportoi myyjille yhteenvedot toimitetusta raaka-aineesta. Samat raportit toimitetaan myös verottajalle. METLA:lle raportoidaan kiinteiden puupolttoaineiden käyttö vuosittain. Osuuskunnan jäsenten haketoimituksia seurataan kumulatiivisena määränä lämpölaitoksen käynnistämisestä saakka nykyhetkeen. Laskutuksesta koostetaan tilikausi- ja vuositilastot energian myynnistä ja keskihinnasta. Vuosia ja kuukausia verrataan keskenään ja analysoidaan muutokset. Energian ostomääriä ja myyntimääriä vertailemalla voidaan analysoida vastaanotetun polttoaineen laatua, saadaan laitoksen hyötysuhde ja paljonko hakekuutiosta saadaan myytyä energiaa. Liikevaihdosta ja myydyistä megawateista lasketaan keskihinta ja kate. Kaikki nämä dokumentoidaan toimintakertomuksessa ja raportoidaan kaikille jäsenille. Tarvittaessa voidaan myös laskea eri aikaväleiltä ostajalle saavutetut hyödyt, eli paljonko ostaja on säästänyt verrattuna öljylämmitykseen vuositasolla ja yksikköhintatasolla.

14 8. Päätelmiä ja ennusteita Osuuskunta on pyrkinyt aktiivisesti laajentumaan niin vanhan Lohtajan keskustassa ja myös Marinkaisten vanhustentalojen suuntaan. Lohtajan keskustan osalta oli jo valmis sopimus hyväksyttynä, mutta tämän osalta otettiin sen verran takapakkia Kokkola fuusion yhteydessä, että päättäjien ei tarvinnut ottaa poliittista vastuuta ja sopimus haudattiin. Neuvotteluja oli käyty jo aiemminkin vuosien varrella useampaan otteeseen kohtalaisen hyvässä hengessä. Marinkaisten vanhustentalojen uusimisen/remontin yhteydessä vanhustentaloyhdistys hylkäsi alle 50 metrin päästä tulevan kaukolämmön, kun kiinteistöissä ei ollut aiempaa vesikiertoista lämmitystä. Kuitenkin rakentamisen yhteydessä taloihin oli tehtävä mm. täydelliset sprinklerisammutusjärjestelmät. Neuvotteluja käytiin myös Lohtajan seurakunnan kanssa kirkon liittämisestä kirkkoremontin yhteydessä kaukolämpöverkkoon. Tämäkin mahdollisuus menetettiin, kun aikataulu oli liian tiukka päättäjien tutustumiseen naapurikuntien kaukolämmössä oleviin kirkkoihin myönteisen signaalin aikaansaamiseksi nyt oli tarjolla vain rakennusteknisen asiantuntijan hakelämpövastainen kanta asiaan. Tämä oli ehkä välillisesti myös syynä kunnan sopimusneuvottelujen kaatumiseen. Jo osuuskunnan perustamisen alkuvaiheessa oli törmätty Lankilan asutusalueen lämmityskeskusteluissa siihen, että kun on suunniteltu öljylämpölaitos rivitalojen lämmittämiseen, niin sitä ei voi muuksi muuttaa, vaikka on kyseessä sama vesikiertoinen lämmitys. Syksyllä 2011 Kokkolan kaupunki on rakentanut kanaalin uudelle Lohtajan monitoimihallille kunnan varikolta. Halli on vesikiertolämmitteinen ja ainakin alkuvaiheessa lämpö tuotetaan öljyllä. Osuuskunta ei ole mukana tässä kuviossa millään tavoin. Lämpölaitos tulee niin etäälle päälämmityskohtee(i)sta, että iso osa lämmöstä menee tienvarsien ja kirkonmäen lämmitykseen lämpöhäviöinä. Osuuskunta näkee mahdollisuutensa hakkeeseen pohjautuvaan lisälämmöntuotantoon rajoittuvan Lepolan lämpölaitoksen toimintasektorille. Muun kuin hakkeeseen perustuvan lämmöntuotantotoiminnan osalta osuuskunnalla on mahdollisuuksia huomattavasti enemmän.

15 Lohtajan eosk / Lepolan lämpölaitos: hake <=> kevyt p-öljy eur/mwh ostajalle 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Hakelämmön hinta eur/mwh Öljylämmön hinta eur/mwh Lin. (Hakelämmön hinta eur/mwh) Lin. (Öljylämmön hinta eur/mwh) 0,

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05 , NJVOK PÖYTÄKIRJA 1/5 NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS Kokousaika: 16.5.2016 klo 18:05 Kokouspaikka: Läsnäolijat: Nukarin koulu, Nurmijärvi 5 henkilöä liitteenä olevan ääniluettelon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen 1 Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen Johdanto Maksujen kirjaaminen Odoo ssa on selväpiirteinen toimenpide, ja sen avulla voi myös seurata yrityksen tuloksen kehittymistä on-line. Erääntyneiden maksujen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot