Biofiren poltinlaitteistolla

Transkriptio

1 SMS Finisher F1 tehomuokkaaja Kauhajoen Puskan kylän kuivaamoosuuskunnalle Tornumin koneisto, Biofiren poltinlaitteistolla elokuu 2014 kesäkuu 2014 ja Arskan kuivuriuuni M T K T P L S S M T K T P L S Aikoinaan vuonna 1971 yhteiskuivaamolla alkanut yhdistyksen eli paikallisen Päntäneen Maa- ja kotitalousseuran ylläpitämä viljankuivaamo sai uudet raamit, kun uuden perustetun osuuskunnan 11 osakasta rakensi uuden kuivaamon. Nyt Puskan kylällä on komea uusi kuivaamo ja runsaasti varastotilaa Seppo Pentti Kuvassa etualalla vanha Päntäneen vieläkin toimiva yhteiskuivaamo. Takana uusi, valmistumassa oleva kuivaamo varastosiiloineen, jota hoitaa osuuskunta. Kauhajoki, Päntäne Kuivaamorakennuksen katto nostettiin paikalleen 19. kesäkuuta. Reilun 1,5 kuukauden päästä rakennustyöt olivat edenneet siten, että elokuun 12. päivä kuivaamo toimi. Koeajoista päästiin suoraan toimintaan. Viikko käynnistymisestä ja läpi oli mennyt jo miljoona kiloa viljaa. PARASTA PELLOLLE TARJOAA Toimipaikka Vaasan kupeessa. Myyntialue ja toimitus koko Suomi. Puskan kylällä on viljankuivausta tehty yhteisessä kuivaamossa jo useampi vuosikymmen. Uusi aika edellyttää kuitenkin uudenlaista kalustoa. Vanha kuivaamo oli jäänyt pieneksi jo vuosia sitten, kun satotasot olivat vähitellen kohonneet ja osakkaiden viljelypinta-alat kasvaneet. Uuden kuivaamon suunnittelun yksi lähtölaukaus oli pari vuotta sitten, kun Pauli Yli-Hyövälti valittiin puheenjohtajaksi Päntäneen Maa- ja kotitalousseuraan. Paulin tehtäväksi tuli selvittää uuden kuivaamon rakentamisen mahdollisuus. Tietoa vaihtoehdoista kerättiin rahoittajilta, tavarantoimittajilta ja muilta yhteiskuivaamoilta, miten hankinnassa kannattaisi edetä. Suunnilleen vuosi tehtiin erilaisia selvitystöitä ja pidettiin kymmenkunta kokousta, kun uuden kuivaamon rakentamista pohdittiin. Alkuun suunniteltiin pienempää kuivaamoa, jossa olisi ollut lämpölaitteet kontissa. Nälkä kuitenkin kasvoi, kun vaihtoehtoja vertailtiin. Monia päätöksiä on tehty, kun kalustotoimittajat ovat valikoituneet päätösten ja kilpailutusten perusteella. 11 mukaan Osuuskunnan osakkaita on yksitoista ja he ovat päätoimisia viljelijöitä noin 10 kilometrin säteeltä, kertoo Päntäneen kuivaamo-osuuskunnan puheenjohtaja Pauli Yli-Hyövälti. Kaikki osakkaat ovat olleet tärkeitä tässä hankkeessa, Pauli painottaa. Halukkaita osakkaita olisi ollut enemmänkin, mutta ELYkeskuksen päätöksen mukaan ulkopuolinen rahoitus olisi mennyt mahdottomaksi, jos mukana olisi ollut niitä, joiden maataloustulo oli pienen puoleinen suhteessa muuhun toimintaan, Pauli pahoittelee pykälien hankaluutta. Kuivaamorakennus tehtiin tontille, joka on nyt osuuskunnan. Vanha kuivaamo ja sen tontti lunastettiin maa- ja kotitalousseuralta ja suurempi tontti hankittiin, jotta uusi kuivaamo sopii sille. Katonnostoa oli seuraamassa myös pääsuunnittelija ja vastaava mestari Mikko Mäkitalo vasemmalla. Yksi suunnittelua helpottava asia oli se, että rakenteiden suunnittelu tehtiin vain 150 metrin päässä kuivaamosta. Sama toimisto joka suunnitteli hankkeen rakennukset, hoiti myös valvonnan. Oikealla on Tornumin Mårten Krokfors. (Molemmilla valkoiset kypärät). Takana osuuskunnan jäseniä. Pohjat kuntoon Ennen perustuksien tekoa piti upottaa maahan kaapeleita ja putkia. Uuden kuivaamon paikalta ajettiin maata parin metrin syvyydeltä läheiselle raivatulle pellolle, josta omistajan piti ensin kaataa puut pois. Tämän jälkeen rakennuspaikalle tuotiin sepeliä ja soraa. Paalutuksia ei tarvinnut tehdä, kun alla on kalliota. Hoidimme maanajon osuuskunnalle talkoilla ja traktoreiden ja perävaunujen kanssa ajettiin maat. Paikallinen KTK toi sitten sorat ja sepelit pohjiin, Pauli kertoo. Perustukset valettiin myös omalla porukalla. Yksi työvaihe, jossa osuuskunnan työpanosta käytettiin paljon, oli siiloelementtien kasaus. Ne kasattiin iltaisin ja viikonloppuisin Yli-Hyövältin Paulin korjaamolla tammikuun alusta lähtien. Siilojen tekeminen yhdisti myös porukkaa. Päätöksiä toimittajista Meitä oli koko porukka päättämässä aikoinaan hankinnasta kokonaisuutena, kun kalustotoimittajia valittiin. Tornumin koneisto ja siilot olivat houkuttelevin, koska tarjous sisälsi kokonaisuuden asennuksineen, Pauli kertoo. Varastosiilot kuitenkin päätettiin koota itse. Arskan kattilaa pidettiin toimivimpana lämmön keräämisessä polttimelta kuivaamoon ja lämmön tuotannosta huolehtivat Biofiren laitteet. Nyt kun kuivaamo on ollut toimintakunnossa reilun viikon, tavarantoimittajista on edelleen positiivinen näkemys,

2 Pauli jatkaa. Kuivaamo ja siilot Tornumilta Kuivuritoimittaja Tornumin puolesta tuli omat asentajat, jotka hoitivat oman osuutensa. Paikalla oli kansainvälinen rakennusporukka, jossa jokainen tiesi tehtävänsä. Koneisto rakennettiin taivasalla, jotta komponentit oli helpompi nostaa paikalleen. Kriittisinä päivinä rakennuksella oli paikalla Tornumin mies. Paikalla oli yleensä Mårten Krokfors, jolla on kokemusta jo useamman kuivaamon pystyttämisestä. Tornumin osalta kuivaamo rakentui pala palalta ja osat sopivat keskenään niin kuin piti. Kun kuivaamossa johonkin ritilään oli merkitty läpimeno, siitä myös päästiin läpi ilman avartamista. Kuivaamo rakentui toisiinsa sopivista palikoista kuin Legot. Kuivaamorakennuksen komponenttien nostossa paikalla oli useampaan otteeseen nosturi ja nostoja tehtiin myös kurottajalla. Myös talvella Yli- Hyövältin hallissa kootut siilot nostettiin paikalleen ennen katon nostoa. Lämpölaitos paikalliselta Biofirelta Lämpöä tarvitaan kuivaamossa ja sitä tuottamaan on hankittu Biofiren Palokärki-poltin Kattoa oli nostamassa 85 tonnia painava VS-Nostot Oy:n Demag-autonosturi Kurikasta. Ensin katon alle nostettiin koneiston viimeistelyssä tarvittavaa tavaraa. Kattorakenteet painavat 15 tonnia, kun jo pelkästään pellit painavat 5-6 tonnia. Käytössä on 60 metriä puomia. Osuuskunnan jäsenten tehtäväksi jäi pitää kiinni köysistä katon kulmissa ja ohjata katto oikeaa kohtaan. Runko ja katto kiinnitettiin toisiinsa pulteilla. Katto kun on kuivaamon päällä, niin projekti on jotakuinkin puolimatkassa. Sähkötyöt tämän kokoisessa laitoksessa vaativat aikaa miestyöpäivää. ja syöttölaitteet. Kauhajoen alueella on runsaasti tarjolla kotimaista uusiutuvaa polttoainetta, turvetta ja sen käyttö viljan kuivauksessa on perusteltua. Myös kaikki esipuhdistajan kautta poistuneet roskat ja rikkakasvien siemenet poltetaan kattilassa. Lämpökeskus on aivan kuivaamon vieressä, jolloin kattilalta tuleva lämpö saadaan siirrettyä kuivaamoon mahdollisimman pienillä hävikeillä. Kuivaamossa on käytössä Palokärjen poltin liikkuvalla arinalla. Nimellistehoa on polttimesta mahdollista saada 700 kw, mutta hyvällä polttoaineella päästään 850 kw ja jopa hieman ylikin. Tällöin liekki on parimetrinen ja kuiva tavara palaa puhtaasti. Lämmityskuluissa päästään oletettavasti yhteen viidesosaan vanhasta, kun esipuhdistimella irrotettu tavara poltetaan turpeen seassa. Esipuhdistajan kautta tulleesta tavarasta saadaan runsaasti energiaa poltossa, koska se sisältää rikkaruohon siemeniä, kuorta, kevyitä jyviä ja kuivaa roskaa, jota irtoaa kierrossa. Kierrätystavarasta saadaan merkittävä etu kuivaamossa, Reijo Santala Biofireltä kertoo. Kun erä kuivaamoon on vaihdettu, lähtee kyseisen kaapin puhallin pyörimään ja poltin käynnistetään, jollei se ole jo toisen kaapin vuoksi käynnissä. Lämpölaitos käynnistetään samoin kuin öljypoltinta käynnistäisi, nappia painamalla, mutta käynnistäminen ei tunnu pahalta rahapussissa, Pauli nauraa.

3 h, 50 km/h, Metsäohjaamo sis.alv jaamo, Kuormain ilman vakaajia sis.alv sis.alv sis.alv sis.alv sis.alv sis.alv sis.alv sis.alv Saatavilla p tai pöly ja kosteus tiiviit 2 R KERIT MYYDÄÄN VAIHTOEHTO UUDELLE + traileri Vredon 9,1m multaimella. Peruskone muunneltavissa eri SOITOT p Jukka Pauli Yli-Hyövältti ja Biofiren Reijo Santala tarkastamassa pannuhuonetta, jossa on Palokärjen poltin. Turvelämmitys sopii kuivaamoon ja samalla ylläpidetään paikallista taloutta. Taustalla vaemmalla ylhäällä näkyvä kattilan pakoputki lämmittää pannuhuoneen ilmaa. Öljyä kuluisi oletettavasti litraa tämän viljamäärän kuivattamiseen ja tuo raha valuisi paikkakunnalta pois. Nyt käytetään kuivattamiseen paikallista palaturvetta, jota saadaan ostaa vaikka yhden osakkaan suolta. Se kaikki raha jää nyt paikkakunnalle, Pauli muistuttaa. Laitteistolla on mahdollisuus polttaa myös muuta kiinteää jaetta kuten haketta tai purua. Automatiikka valvoo poltinta ja koko kuivaamoa. Poltin ja siihen syötettävä tavara on toki avainasemassa, miten kuivaamo toimii. Polttoa valvotaan ja säädetään automaattisesti ja portaattomasti. Jos poikkeama on liian suuri, automatiikka pysäyttää laitoksen. Kuivaamossa tavoitelämpötila on 85 astetta ja uuni säätyy automaattisesti tarpeen mukaan. Uuni ottaa lämmön tehokkaasti irti, eivätkä kuoret lämpene. Pannuhuoneen ilma on esilämmitetty, kun savupiippu esimerkiksi kiertää pannuhuoneen sisäkatossa rakennuksen katolle. Korvausilmaa pitää myös ottaa ja niitä varten jää seiniin reiät. Kuivaamoon ilmaa puhaltaa kaksi puhallinta, joissa molemmissa on 11 kw tehoiset moottorit. Joka tapauksessa olemme tyytyväisiä nykyiseen rakennusvaiheeseen ja komponenttien laatuun. Laitetoimittajat ovat selvinneet moitteitta, Pauli kehuu edelleen. Osuuskunta hoitaa Kaikilla jäsenillä on tasaosuudet, vaikka viljeltävät pintaalat vaihtelevat. Kuivaamossa on tarkoitus kuivattaa noin 1100 hehtaarilta osuuskunnan jäsenten viljasato. Ensisijaisesti kuivataan osakkaiden viljat, mutta kuivaukseen sopii myös muiden viljoja. Osuuskunta on toimiva yhtiömuoto, kun pelisäännöt ovat selvät. Sääntöjä pitää laatia, jotta osataan toimia ja ulkopuolisestakin toiminta on selkeää. Meillähän on tässä K- maatalouden viljanvastaanotto ja viljaa toimitetaan ulkomaille, niin kuivaamoalueella on Iso virta tulee näihin kaappeihin vasemmalla, jotka ovat kiinteistön kalleimmat neliöt. Biofiren laitteiston ohjauskaappi on takana. Kuivaamossa on toista sataa moottoria, ja niitä käynnistellään tarpeen mukaan. Vanhan kuivaamon moottoreita käynnisteltäessä valot monesti himmenivät, mutta uudessa kuivaamossa on invertterit, jotka tasaavat virran tarvetta käynnistysvaiheessa, eikä moottorin käynnistymistä huomaa. Polttoainevarasto on vielä oveton, kun ovenrakennus on vielä kesken. Polttoainevarasto on itsetäyttyvää mallia, kun esipuhdistajalta on putki kasan päälle. Tällöin ympäristö ei ole täynnä rikkakasvin siemeniä. esimerkiksi tupakointikielto. Kaksi kuivaavaa kaappia Uudessa kuivaamossa on kaksi 46 kuution kuivaussiiloa. Samassa siilossa vilja myös jäähdytetään. Tänä vuonna ensimmäisellä viikolla vastaanotettiin viljaa, jonka kosteus oli jopa 12 %, eikä kaappi ollut lämmöllä kuin hetken ja sen jälkeen oli jäähdytys. Yksittäisen viljelijän kannalta on parempi, jos poistettavaa kosteutta on vähän tai ei ollenkaan. Osuuskunnan kannalta olisi parempi, kun viljassa olisi jotain kuivattavaakin, jotta kassaan kertyisi tuloja, porukka nauraa valvomossa. Toisaalta, kun investointi on tehty, kuivattaminenkaan ei maksa maltaita. Vanhalla kuivaamolla on vielä öljypoltin Vanhalla kuivaamollakin on vielä toimiva koneisto ja siinä kuivataan pieniä eriä, siementavaraa ja erikoissiementä. Uuden kuivaamon 46 kuution kaappikoko rajoittaa hieman vastaanotettavia eriä. Hieman pienempääkin erää kaappiin voidaan ottaa, mutta pienet erät eivät ole taloudellisia kuivata isossa kaapissa. Uusi isompi kuivaamo asettaa osuuskunnan jäsenet uuteen tilanteeseen. Perävaunullisia pitää olla puituna, ennen kuin varaus voidaan kuivaamolle tehdä. Samaan aikaan pitää olla myös selvillä, mitä kuivatulle satsille tapahtuu. Se voidaan noutaa kotiin tai jättää osuuskunnan siiloon varastoon korvausta vastaan. Mittaukset perusteena Kaikki kuivaamolle tulevat erät punnitaan ja niistä mitataan kosteus. Kun kuivaaminen käynnistyy, seurataan kosteuden poistumista ja kun erä on kuiva, se punnitaan jälleen. Erän kuivattaja saa tiedon erän painosta, jolloin se helpottaa esimerkiksi kotieläintilalla ruokinnan suunnittelua. Toisaalta erä voidaan varastoida siiloon ja vastaava määrä viljaa voidaan ottaa myöhemmin omaan käyttöön tai myydä yhteisestä siilosta. Pyöreille varastosiiloille vilja kuljetetaan 52 metrisellä kuljettimella, joka on siilojen päällä. Siiloista vilja taas otetaan pois alakautta kuljettimella, joka on maan alla. Sillä vilja kuljetetaan elevaattorille ja siitä edelleen vaikka purkusiiloille. Purkusiiloon voidaan kerätä haluttu kilomäärä viljaa, jolloin ei ole pelkoa ylikuormista. Rekka pääsee kuivaamoon monesta liittymästä, eikä rekalla tarvitse peruutella. Rekka on täynnä muutamassa minuutissa. Puoli vuotta rakentamista 12. päivä elokuuta kuivaamo käynnistettiin ja aloitettiin säätäminen. Koekäytöstä jätettiin kuivaamokoneisto käyntiin, kun vuosi oli niin aikainen. Kuivaamo ei ole vielä valmis, vaikka sitä on tehty reilu puoli vuotta. Kuivaamon säätöjen asettaminen on vielä kesken. Niitä hoidetaan kuntoon vähitellen, kun kokemusta karttuu. Myös esimerkiksi Tornumilta on tullut päivityksiä kuivaamon hoitoon. Kuivaamossa on tekemättä pellityksiä ja erinäisiä asennuksia. Sähkömiehet asentavat vielä tarpeellisia mutta kuivaamisen kannalta vähemmän tärkeitä ulkovaloja. Ensi kesäksikin jää tekemistä, kun esimerkiksi ajopihojen asfaltointi tehdään, kunhan pohjat ovat painuneet. Paljon rahaa ja työtunteja Kuivaamoinvestointiin saatiin julkista rahaa, mutta omaa rahaa on suuri osa. Tämän lisäksi on tehty talkoita noin 8000 tuntia, jotka ovat toki kirjattu ylös. Osa siitä on konetyötä, jota tehtiin perustusten kaivun yhteydessä. Ilman osuuskunnan jäsenten työtä, kuivaamo ei olisi vielä tässä vaiheessa. Toisaalta monesta syystä, kuten leudosta talvesta johtuen, kuivaamo on jo käyttökunnossa. Maansiirtotyöt esimerkiksi päästiin aloittamaan ajoissa jo maaliskuussa. Osuuskunnan kuivaamoiden hoitajiksi on palkattu kaksi henkilöä. Mika Ranta hoitaa vanhaa kuivaamoa, ja samalla hän opettelee käyttämään myös uutta laitosta. Uuden laitoksen hoitaja on Jorma Lehtineva, joka oli jutuntekohetkellä huilaamassa. Takana oli noin viikon ajanjakso, jona aikana ei paljoa nukuttu. Kuivaus järjestyksessä Kuivaamon on tarkoitus olla käynnissä ympäri vuorokauden, jolloin tavaraa kulkee läpi mahdollisimman paljon. Jos viikon aikana on kuivaamon läpäissyt miljoona kiloa toki kuivaa viljaa, pitäisi puolentoista kuukauden kuluttua olla kuivattuna jo melkoinen määrä. Kuivausvuorot ja varaukset ovat järjestelytaulussa valvomon seinällä. Jotta iso yksikkö toimii, ei isoja tai pieniä asioita voi jäädä jahkailemaan. Valmiille viljaerälle pitää olla myös sijoituspaikka; varastosiiloon, kotiin tai rekkaan. Vaihtoehtona viljaerälle on myös laittaa se kokonaan polttoon, jolloin sen laadusta ei ainakaan valiteta. Jotta erät säilyvät erillään ja puhtaana, kippausta pitää valvoa. Kun punainen lamppu palaa, kippausmontussa on tavaraa. Kiire ei saa aiheuttaa sekaannuksia, vaan järjestys pi-

4 tää säilyä kiireestä huolimatta. Laskutus perustuu haihdutettavan veden määrään, joka todetaan vaa alla. Käytännössä laskutus on siis energian kulutusta ja aikaa, jonka erä vaatii kuivuakseen. Laskutettaessa huomioidaan myös esipuhdistajan kautta poistunut massa, joka käytetään lämmittämiseen. Kun kaatosuppilo on 34 kuutiota lattian tasoon ja päälle saadaan vielä muutama kuutio, saadaan siitä kerralla täyteen vajaa kaapillinen. Toisaalta käytössä ovat myös tuuletettavat siilot, jotka Sama näkymä polttimen toiminnasta, mikä näkyy kaapissa, näkyy myös läppärillä ala- ja yläkerrassa. Polttimelta otetaan nyt täyttä tehoa irti. Tietoa kerätään kaikesta mahdollisesta, mikä liittyy kattilaan tulevaan ja lähtevään. Jos raja-arvot ylittyvät, lähetetään tekstiviestit haluttuihin päivystysnumeroihin. Etäohjauksessa kattilassa voidaan muuttaa vaikka asetuksia, jos polttoaineen laatu vaihtuu. molemmat ovat 132 kuutiota. Tuuletettavien siilojen käytön laskutus perustuu sähkönkäyttöön, kun puhaltajilla pidetään viljaerää kunnossa ja jopa kuivatetaan. Kuivaamon toiminta on ajateltu niin, että 46 kuution kuivaussiilot ovat valmiit vuorotellen. Kierron kannalta se on toimivin vaihtoehto. Erän jäähtyminen vie aikaa reilun tunnin ja sen jälkeen alkaa tyhjennys. Kuivaamon käyttöä seurataan normaalisti valvomosta, jossa ovat monitorit. Kattilan toimintaa voidaan seurata ja ohjata myös etäkäytöllä. Yhdessä päätökset Yhteiskuivaamon rakentamiseen liittyy valtavasti asioita, jotka pitää ottaa huomioon ennen kuin mitään voidaan laittaa paperille ja aloittaa rakentaminen konkreettisesti. Tämän jälkeen pitää vielä kaikki toteuttaa siten, että lopussa on valmis kuivaamo ja tyytyväiset omistajat. Vaikeat asiat on päätetty etukäteen ja toivottavasti päätökset perusteluineen on myös ymmärretty, Pauli uskoo. Jotta rahaliikenne toimii, pitää hoidetuista eristä pitää kirjaa. Kirjanpitoa hoidetaan vielä vihkoon ja exeliin. Myöhemmin mietitään, mikä on toimivin tapa tehdä kirjanpitoa. Kiireisinä rakennusviikkoina ei ole ehditty hoitaa kaikkea. Oikeita ja parempia päätöksiä Investointi oli osuuskunnalle ja sen jäsenille iso. Investointia nieleskellään vielä muutama vuosi, mutta nyt on jo havaittu,

5 Vakiona mm. täysjousitus, -04 että esimerkiksi lisää varastotilaa viljalle tarvitaan. Tarvittaessa voidaan rakennusta myös laajentaa. Yksi asia jäljestäpäin on jäänyt hieman harmittamaan, kun kuivaamorakennuksen viereen tehtiin erillinen koppi kippausmontulle. Kyseisen kopin paikalla olisi voinut olla täyskorkea ja -leveä rakennus, jolloin yläosa olisi voinut olla pakattu siiloja täyteen. Suunnitteluvaiheessa kustannukset eivät olisi kasvaneet, eivätkä kulmatolpat ja siilot olisi lisännyt merkittävästi kustannuksia kokonaisuuteen, Pauli pohtii. Yhdessä muiden osakkaiden kanssa olemme tehneet monia oikeita ratkaisuja, Pauli kehuu. Valinnoista olemme edelleen tyytyväisiä, kun tavarantoimittajien puolelta laatu on ollut kohdallaan. Uusi kuivaamo on vaatinut suuren investoinnin, mutta uuden kuivaamon myötä ei tule ainakaan öljylaskua ikävä, Pauli myöntää. Lopullinen kuivaamon toiminta selkiytyy ajan kuluessa ja kahden vuoden päästä pitäisi kysyä, miten kaikki on toiminut, Pauli päättää Kuivaamon toimintoja ohjataan teollisuusautomaatiopohjaiselta näytöltä. Kolmea jakajaa ohjataan sähköisesti, kun viljaerälle annetaan osoitetta. Tornum päivitti pari päivää aikaisemmin ohjelmistoa, jolloin suomenkieliset valikot täydentyivät. Kuivaamon vieressä on kuivaamon laitteiston ohjauskeskukset ja valvomo. Valvomossa on myös havainnollinen kuva seinällä, mitä missäkin siilossa on ja mikä on varaustilanne. Nimen kanssa oleva värikoodi kertoo hetken tilanteen. Yhteiskuivaamon varastoon sopii noin kaksi miljoonaa kiloa viljaa eli 44 rekkakuormaa. -05 Kuivaamoon hönkii ilmaa kaksi 11 kw moottorilla varustettua puhaltajaa. SEPAROIMALLA SÄÄSTÄT LIETTEENLEVITYKSESSÄ Järviluoman erät ovat nyt kirjoitettu punaisella ja erät ovat silloin kuivattavana, vihreä on jonossa ja mustat ovat valmiita kauppaan. Kuvassa kirjaajana osuuskunnan osakas Ilkka Rahkola ja keskellä oikealla on vanhan kuivaamon hoitaja Mika Ranta. Kuivaussiilot ovat vierekkäin. Molemmat siilot ovat varustettu vaakalaitteilla.

6 Siilojen päällä on kolme jakajaa, joita ohjataan sähköisesti. Tuulettuvien siilojen puhaltimien moottoille on perinteinen sähkömittari, josta luetaan kulutuslukemat laskutusperusteiksi. Ylös kuivurissa ei usein ole asiaa. Maisemat ylhäältä parvekkeelta ovat toki näyttävät. Tilaa kuivaamossa Kaatosuppilo, 34 m 3 lattiatasoon Tuuletettavat siilot, kaksi kappaletta, molemmat 132 m 3 2 kappaletta kuivaussiiloja, molemmat 46 m 3 4 kappaletta pyöreitä varastosiiloja, jokainen 500 m 3 Siilotilaa kuivaamossa 640 m 3 Yhteensä siilotilaa kaikkiaan 2640 m 3 3 kappaletta kuormaussiiloja a 95 m 3 Etualalla on turvevarasto, jonne johdetaan myös esipuhdistajasta tuleva tavara. Toimisto on sijoitettu pannuhuoneen päälle. Pannuhuone taas sijaitsee savupiipun takana. Kaatosuppilosiipi vasemmalla olisi kannattanut olla saman levyinen ja korkuinen kuin muukin rakennus, jolloin sen päälle olisi voitu sijoittaa varastosiiloja.