TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Kuntayhtymän strategia talousarviovuonna Arvot, toiminta-ajatus ja visio Sairaanhoitopiirin strategisia painopisteitä vuonna Erityisvastuualueen ERVA-strategian toimeenpanoon osallistuminen Tavoitteena houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka, jossa johtaminen kunnossa Keskeiset hankkeet Tietoturvallisuus ja tietosuoja Talouden tila vuonna Omistajayhteistyö Keskeiset toiminnan tunnusluvut Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Riskienhallinta Sisäinen tarkastus Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Yhtymähallinnon toimiala Henkilöstö ja talous Yhtymähallinnon toimialajohtajan arviointi vuodesta Sairaalan toimiala Henkilöstö ja talous Sairaalan toimialan toimialajohtajan arviointi vuodesta Toiminnan tuen toimiala Henkilöstö ja talous Toiminnan tuen toimialan toimialajohtajan arviointi vuodesta Tukipalvelukeskuksen toimiala Henkilöstö ja talous Tukipalvelujen toimialajohtajan arviointi vuodesta Hallitukseen nähden sitovat Rahoitusosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Hankkeiden talousarvion toteutuminen Selvitys perusterveydenhuollon osuudesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma

4 3.3 Tase vastaavaa Tase vastattavaa Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase vastaavaa Konsernitase vastattavaa TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevaa liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Muut liitetiedot Luottamushenkilöt toimikautena Tilivelvolliset, toimialojen johtajat ja sijaiset TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET Käytetyt kirjanpitokirjat, tositelajit, kirjanpidon säilytys Tunnuslukujen laskentakaavat

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuoden 2014 toimintaa on ohjannut sairaanhoitopiirin uusi strategia. Strategiaa Terveempi Etelä- Savo 2020 viedään sairaanhoitopiirin organisaatiossa käytännön toimenpiteiden tasolle seuraavien vuosien aikana. Perusterveydenhuollon yksikkö keskittyi vuonna 2014 toiminnan suunnitteluun ja käynnistämään terveyskeskusten kanssa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen verkostoitumista ja hoitopolkujen kehittämistä. Ensihoidon toiminta siirtyi kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin vastuulle Juvan henkilöstön ja pelastuslaitoksen henkilöstön siirtyessä sairaanhoitopiirin palvelukseen. Ensihoidon toiminnassa kiinnitettiin huomiota toiminnan kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen kustannusrakenteen hallitsemiseksi tulevina vuosina. Potilasturvallisuussuunnitelman toteuttamista edistettiin käytännössä koulutuksella ja erilaisilla kehittämistoimenpiteillä. Hoitotakuu on vuoden aikana toteutunut monista haasteista huolimatta kohtuullisen hyvin. Raportoinnin kehittämisessä on edetty ja Exreport- järjestelmä ja KPP-kustannustietokanta ovat pääosin käytössä ja auttaa johtamistyössä. Sairaanhoitopiirissä aiemmin hyväksytyn psykiatrian hankesuunnitelman tarkistus kytkettiin ESPERhankekokonaisuuteen, johon kuuluu Mikkelin kaupungin terveyskeskuksen tilojen sekä psykiatrian tilojen sijoittaminen keskussairaalan yhteyteen, keskussairaalan sisäiset saneeraus- ja rakentamisjärjestelyt sekä pysäköintitarpeiden kasvaessa pysäköintitalon rakentaminen. ESPER-hankesuunnittelu aloitettiin vuoden 2014 keväällä ja suunnitelman valmistuminen ajoittui vuoden 2015 maaliskuulle. Mikkelin kaupungin hyväksymä sairaala-alueen kaava on vielä valituksen johdosta vailla lainvoimaa. Moision alueesta ja sairaalarakennuksista luopumista valmisteltiin, mutta ratkaisut asiassa siirtyivät vuodelle Vuoden 2014 aikana valmisteltiin kansallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja järjestämislakia, josta ehdotus valmistui 2014 vuoden lopulla. Nyt on jo tiedossa, että järjestämislakia ei ehditty saada tällä eduskuntakaudella voimaan, vaan valmistelua jatkaa uusi hallitus. Uudistukseen liittyen vuoden 2014 lopulla käynnistettiin sote-palvelutuotantoalueen valmistelu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen ja muutaman Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien toimesta ja valittiin muutosjohtaja viemään hanketta eteenpäin. Hanke jatkuu vuoden 2015 ja tähtää uuden sosiaalija terveyspalveluja tuottavan kuntayhtymän muodostamiseen alueelle. 3

6 Erva-järjestämissopimuksen tarkistaminen toteutettiin vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiiri on ollut mukana useissa hankkeissa, joista mainittakoon sähköisen asioinnin HyvisSADe-yhteistyöprojekti kahdeksan sairaanhoitopiirin kanssa, terveyden edistämiseen liittyvä TERVIS-hanke sekä ESPERhankkeen sisältökysymyksiin liittyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon tehtävien integrointia edistävä ESSO-hanke. Päivystysasetuksen johdosta ympärivuorokautisen päivystyksen resursointia on jouduttu lisäämään. Päivystystoiminta on ollut vilkasta suurimman kasvun ollessa yleislääketieteessä/perusterveydenhuollossa. Päivystysosaston aloitus vuonna 2014 on tehostanut akuutisti sairaan potilaan hoitoa. Vuodeosastotoiminnan kehittämisellä on saatu aikaan merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Keskeisinä havaintoina voidaan todeta, että psykiatrian osastohoidossa hoitopäivien määrä on vähentynyt selvästi, avohoitokäynnit ovat puolestaan lisääntyneet. Somatiikan vuodeosastohoidossa hoitojaksot ovat kasvaneet, mutta hoitopäivien määrä on laskenut selvästi. Leikkausmäärät ovat hieman kasvaneet ja leikkausjonot ovat selvästi lyhentyneet. Synnytystoiminnassa on ollut pientä vähennystä. Tuottavuus on piirin osalta heikentynyt ja tähän liittyviä parannustoimenpiteitä tullaan käynnistämään tuottavuusohjelman ohella. Sairaanhoitotoiminnan arviointiraportissa ja henkilöstökertomuksessa on kuvattu tarkemmin vuoden 2014 toimintaa. Toimintakulujen muutos on ollut edelliseen vuoteen verrattuna 5,4 % ja tuottojen 4,8 %. Kuntalaskutus kasvoi 1,3 % edellisestä vuodesta johtuen erityistason ostoista oman toiminnan kuntalaskutuksen ollessa 0,6 %. Tuottavuusohjelmalla ja henkilöstön hyvällä yhteistyöllä voitiin vuoden 2044 aikana leikata kuluja 2,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätös muodostui 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, eikä sairaanhoitopiirin alijäämä enää kasvanut vuonna Henkilöstön työpanos kasvoi edellisestä vuodesta, mihin vaikutti pääasiassa ensihoidon henkilömäärän kasvu. Tuottavuusohjelman toimenpiteillä päästiin siihen, että henkilöstökulut pienenivät joiltain osin mm. sijaisten määrän paremmalla hallinnalla. Erilaisilla henkilöstön kehittämistoimenpiteillä on pyritty parantamaan esimiesten ja henkilöstön osaamista. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet saavutettiin sairaanhoitopiirin eri toiminnoissa kohtuullisen hyvin ottaen huomioon, että samalla toteutettiin merkittävät tuottavuustoimenpiteet vuodeosastoja ja muita toimintoja järjestelemällä, mikä on toisaalta kuluttanut merkittävästi myös henkilöstön voimavaroja. Kaiken kaikkiaan voidaan erikoissairaanhoidon osalta todeta, että huolimatta monista muutoksista sairaalan toiminnoissa potilaat ovat saaneet vuonna 2014 sairaalassamme hyvää hoitoa. Tästä suuri kiitos osaavalle henkilöstölle. Matti Nupponen, sairaanhoitopiirin johtaja 4

7 1.2 Kuntayhtymän strategia talousarviovuonna 2014 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin uutta strategiaa valmisteltiin vuoden 2013 aikana. Uusi strategia Terveempi Etelä-Savo 2020 hyväksyttiin syysvaltuustossa. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin uuden strategian mukaisesti. 1.3 Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategiaprosessissa määriteltiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toimintaa ja valintoja ohjaavat arvot, jotka ovat seuraavat: Potilaslähtöisyys potilaan kokema palvelun laatu ihmisarvoisuus, inhimillisyys osallisuus ammatillisuus hoidon oikea porrastus Luotettavuus uskottavuus johtamisen lujuus ja yhtenäisyys käytettävissä parhaat voimat ja viimeisin tieto tarpeiden analyysiin perustuva resursointi kustannustietoisuus Oikeudenmukaisuus yhdenvertaisuus palveluissa tasapuolinen kohtelu selkeät pelisäännöt läpinäkyvyys avoimuus saavutettavuus Uudistamistahto oman työn kehittäminen rakenteiden uudistaminen kulttuurin muutos muutostuki Kuva 1. Sairaanhoitopiirin arvot. Seuraavassa on tiivistetty Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminta-ajatus, joka kertoo sairaanhoitopiirin olemassaolon tarkoituksen, joka on Terveempi Etelä-Savo Tahtotila eli visio kuvaa haluttua tulevaisuuden tilaa, jonka tulee ohjata jokaisen sairaanhoitopiirissä työskentelevän päivittäistä työtä. 5

8 Visio: - Terveydenhuolto toimii yhtenä kokonaisuutena ja Etelä-Savon päivystyssairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita ihmisten tarpeisiin. - Henkilökunnan uudistustahto takaa parhaat terveyshyödyt ja kustannustehokkaan toiminnan. Toiminta-ajatus: Terveempi Etelä-Savo 2020 Visio: Terveydenhuolto toimii yhtenä kokonaisuutena ja Etelä- Savon päivystyssairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita ihmisten tarpeisiin. Henkilökunnan uudistustahto takaa parhaat terveyshyödyt ja kustannustehokkaan toiminnan. Kuva 2. Sairaanhoitopiirin toiminta-ajatus ja visio. Strategiaprosessissa määriteltiin lähivuosien strategiset linjaukset ja strategiset tavoitteet, joiden mukaisesti toimintaa kehittämällä saavutetaan asetettu tahtotila. Määrittelemällä strategiset linjaukset on tehty valinnat niistä asioista, joissa sairaanhoitopiirin tulee erityisesti onnistua. Strategisia linjauksia on konkretisoitu asettamalla niille strategiset tavoitteet. Strategisten linjausten ja tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu käytännössä tasapainotetun tuloskortin avulla. Seuraavan sivun kuvassa strategiset linjaukset ja tavoitteet on jaoteltu potilaan/asiakkaan, talouden, toiminnan/prosessien ja henkilöstön/osaamisen näkökulmiin. Näkökulmat muodostavat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tasapainotetun strategian, jonka mukaan piirin strateginen ohjaus on järjestetty ja kehittämistyö suunnataan. 6

9 Näkökulmat strategiset linjaukset strategiset tavoitteet Potilas/asiakas Talous Tuottavuus, vaikuttavuus, taloudellisuus ohjaavat toimintaa ja investointeja - kilpailukyky (tuloksellisuus) - talouden ennakointi ja hallinta - investointien hallinta Erinomainen palvelukokemus - sujuva hoito - asiakastyytyväisyys - vaikuttava palvelutoiminta Toiminta-ajatus Tahtotila -visio Strategiset Linjaukset/ Tavoitteet Toiminta/ Prosessit Sujuvat ja toimivat hoitoketjut - selkeä työnjako hoitoketjussa ja sujuvat tukipalvelut - näyttöön perustuva hoito - toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmät Henkilöstö/ osaaminen Houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka - työolosuhteet ja työnantajakuva - työhyvinvointi - osaamisen varmistaminen Johtaminen kunnossa joka tasolla - osallistava johtaminen Kuva 3. Sairaanhoitopiirin tasapainotettu strategia. Sairaanhoitopiiritason tuloskortti Strategisten linjausten ja tavoitteiden toteuttamiseksi talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien toimintaa ohjaamaan laadittiin koko sairaanhoitopiiriä koskeva tuloskortti. Strategisille linjauksille oli määritelty yleisellä tasolla oleva tavoitetaso sekä mittari/arviointikriteeri ja keinot tavoitetason saavuttamiseksi. Strategiset linjaukset ja tavoitteet ja niitä konkretisoivat keinot sekä arviointimittarit ovat pohjana sairaanhoitopiirissä vuosittaisten tuloskorttien laadinnassa. Perimmäisenä tavoitteena kaikessa sairaanhoitopiirin toiminnassa on tahtotilan eli vision saavuttaminen, jotta meillä olisi terveempi Etelä-Savo Sairaanhoitopiiritason tuloskortti sisältää asiakkaan, talouden, prosessien ja henkilöstön näkökulmat. Sairaanhoitopiirin toimialojen strategisten tavoitteiden toteutuminen on yksilöity toimialoittain jäljempänä. 7

10 1.4 Sairaanhoitopiirin strategisia painopisteitä vuonna 2014 Tuottavuusohjelma Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin syksyllä 2013 tuottavuusohjelma, jonka euromäärinen tavoitteeksi hallitus asetti 2,5 miljoonan euron säästön. Tuottavuusohjelman keskeisenä elementtinä olivat vuonna 2014 vuodeosastotoiminnan vähentäminen, avohoitotoiminnan kehittäminen sekä ostopalvelujen siirtäminen omaksi toiminnaksi. Lisäsäästöjä tavoiteltiin henkilöstön vapaaehtoisilla talkoovapailla sekä lomarahojen vaihtamisella vapaaksi, mikäli nämä toimenpiteet eivät aiheuttaneet sijaistarpeita. Taloudellisesti tuottavuusohjelman euromääräinen tavoite onnistui melko hyvin ja säästöksi muodostui 2,4 miljoonaa euroa. Toiminnallisesti tuottavuusohjelma on vasta alussa ja toimintaa tulee monin eri tavoin saada tuottavammaksi Erityisvastuualueen ERVA-strategian toimeenpanoon osallistuminen Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito, erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsema ohjaus ja neuvonta erikoissairaanhoidon antamiseen sekä yhteistyö ja työnjako palvelujen tuotannossa. Sovittavat asiat liittyvät mm. erikoisalojen yhteistyöhön ja työnjakoon, päivystykseen ja synnytyksiin, täydennyskoulutukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Järjestämissopimus on laadittu valtuustokaudeksi ja sitä on mahdollisuus arvioida ja tarkistaa vuosittain. Vuoden 2014 kevään kuluessa valmisteltiin KYS-ERVA-järjestämissopimuksen tarkistaminen, joka käsiteltiin ERVA- sairaanhoitopiirien johtoryhmien ja ERVA-yhteistyöelimen kokouksissa ja järjestämissopimuksen päivitys hyväksyttiin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hallituksissa. 1.5 Tavoitteena houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka, jossa johtaminen kunnossa Rekrytointiprosessia ja perehdytystä kehitettiin. Osana henkilöstösuunnittelua seurattiin määräaikaisten tilannetta. Määräaikaisen ja etenkin lyhytaikaisen sijaishenkilöstön käytössä edettiin oikeaan suuntaan: osa avoimista tehtävistä täytettiin pitkäaikaisten sijaisten vakinaistamiseksi. Keikkahoitajien käyttö oli vähäistä ja sijaistarpeet hoidettiin pääsääntöisesti varahenkilöstöjärjestelyin. Palvelussuhde sairaanhoitopiiriin päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 62 henkilöltä, lähtövaihtuvuus oli 6 % ja tulovaihtuvuus 7 %. Vuonna 2013 käyttöön otettua kertapalkkiojärjestelmän käyttöä jatkettiin vuonna

11 Henkilöstön kehittämisessä hyödynnettiin henkilöstöstrategiaa ja työhyvinvointisuunnitelmaa. Keskeisiä työhyvinvoinnin osatekijöitä olivat johtaminen, esimiestyö, vaikutusmahdollisuudet ja työolosuhteet. Syksyllä 2012 käynnistynyttä esimiesvalmennusta jatkettiin. Valmennus toteutettiin pienryhmissä esimiestyötä tekeville. Vuonna 2014 aiheina olivat konflikti- ja ongelmatilanteiden käsittely esimiestyössä, osallistava johtaminen, talousarvion laatiminen ja raportointijärjestelmät sekä turvallisuusjohtaminen. Strategian toimeenpanoon liittyviä asioita käytiin läpi mm. käsittelemällä erinomaista palvelukokemusta sekä tuottavuutta ja taloudellisuutta esimiehen ja työyksikön näkökulmasta. Tavoitteellisuuden kehittäminen oli yleisenä teemana vuoden 2014 esimiesvalmennuksissa. Strategisia tavoitteita ja niiden toteutumista arkityössä ryhdyttiin käymään läpi myös työyksiköiden osastotunneilla, joihin sairaanhoitopiirin johto osallistui. Tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamista jatkettiin systemaattisesti työyksiköissä osaamiskeskustelujen avulla. Vähintään joka toinen vuosi jokaisen työntekijän kanssa käytävässä kehityskeskustelussa käydään läpi perustehtävä, tavoitteet, mahdolliset toiminnalliset tai työn organisoinnin muutokset ja niihin liittyvä osaamisen kehittäminen ja koulutustarpeet. 1.6 Keskeiset hankkeet Etelä-Savon sairaanhoitopiiri osallistui vuonna 2014 kansalliseen KASTE-ohjelmaan Terveempi Itä- Suomi -hankkeella ( ), jota hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Lisäksi vuonna 2014 jatkui HyvisSADe -yhteistyöprojekti ( ), jota Etelä-Savon sairaanhoitopiiri hallinnoi ja jossa on mukana kahdeksan sairaanhoitopiiriä. Hankkeessa kehitetään sähköisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kansalaisten ja ammattilaisten käyttöön. Osa kehitetyistä palveluista on jo otettu käyttöön. KASTE- ohjelmarahoitteinen ESSO-hanke käynnistyi vuoden 2014 alussa perusterveydenhuollon yksikön johtamana. ESSO-hankkeen tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toiminnallista integraatiota Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella vuosina Hankkeen painopisteenä on luoda alueelliset asiakaslähtöiset toimintamallit kuntoutukseen, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, päivystys- ja elektiiviseen toimintaan sekä käynnistää sosiaali- ja kriisipäivystystoiminta osana yhteispäivystystä. Vuoden 2014 aikana ESSO-hanke vei näitä asioita eteenpäin kunkin osa-alueen hankekoordinaattorin valmistelutyössä. ESPER-hankkeen osalta käynnistettiin vuoden 2014 alussa hankesuunnitelman laatiminen. Hankejohtaja, hankekoordinaattori, rakennusteknisten kysymysten osalta projektijohtaja sekä asiantuntija- 9

12 lääkäri valmistelivat ESPER-hankesuunnitelmaa, jonka valmistuminen ajoittui vuoden 2015 maaliskuulle. Hankesuunnitelmassa pyrittiin hahmottamaan toimintamallia, joka integroisi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tätä kansallisenakin tavoitteena olevaa toimintamallia tukemaan ESPER-hankesuunnitelmassa kuvataan keskussairaalan alueen nykyisten tilojen saneeraukset ja uudisrakentaminen. Keskussairaalan yhteyteen on tarkoitus sijoittaa Mikkelin kaupungin perusterveydenhuollon toimintoja sekä kytkeä muiden piirin jäsenkuntien lähipalvelurakennetta toiminallisella integraatioperiaatteella ESPER-kokonaisuuteen. Lisäksi kasvavan asiakasmäärän vuoksi sairaalan läheisyyteen on tarkoitus rakentaa pysäköintitalo. 1.7 Tietoturvallisuus ja tietosuoja Tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvät periaatteet ja toimintamallit dokumentoidaan lakisääteiseen omavalvontasuunnitelmaan, jonka laatiminen aloitettiin THL:n ohjeistuksen mukaisesti vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2014 aikana tehtiin tietoliikenteeseen ja tietoliikenneyhteyksiin liittyviä arviointeja, joiden perusteella täsmennettiin vastuita ja toimintaprosesseja sekä sairaanhoitopiirin sisällä että sopimuskumppaneiden ja kolmansien osapuolten osalta. Potilastietojen käytön seurannan ja valvonnan strategisia linjauksia yhtenäistettiin laatimalla KYS erityisvastuualueen yhteinen lokipolitiikka sekä kuvaamalla keskeisimmät potilastietojen käytön seurantaan ja valvontaan liittyvät prosessit. Potilastietojen käytön seurantaa ja valvontaa tehtiin sovittujen toimintamallien mukaisesti. Toimikorttikirjautuminen otettiin vuoden 2014 aikana käyttöön koko organisaatiossa. Toimikorttivarmenteiden käyttöä ohjaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin varmennepolitiikka. Tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvää seurantaa ja raportointia tehostettiin ohjaamalla HaiPron potilasturvallisuusosion ilmoitusten ohjautuvuutta. Kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät suorittavat tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen verkkokurssina. Vuoden 2014 aikana alettiin suunnitella laaja-alaisemman tietosuoja- ja tietoturvaoppimisympäristön käyttöönottoa. Oppimisympäristön avulla pystytään tehokkaammin seuraamaan henkilöstön osaamista ja kohdentamaan koulutusta. 10

13 1.8 Talouden tila vuonna 2014 Vuonna 2014 tehtiin investointeja 3 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Tämä johtui tuottavuusohjelman mukaisesta vuodeosastojen muuttamisesta avotoimintaan. Muutosinvestointi osoittautui alkuperäistä kalliimmaksi ja heikensi vuoden 2014 talouden tilaa ja niitä mittaavia tunnuslukuja. Korot olivat edelleen alhaiset ja korkokulut olivat vuoden 2013 tasolla. Potilasvakuutuksen pakollisen varauksen lisäys oli 1,8 miljoonaa euroa, mikä liittyi koko järjestelmän muutokseen. Talouden ennakoidaan pysyvän jatkossakin epävarmana koko suunnittelukauden ja korkojen poikkeuksellisen matalina. Taloudellisen tilanteen epävarmuus jatkui vuonna Sairaanhoitopiirin osalta toimintakulujen kasvu oli 5,4 % ja toimintatuottojen muutos 4,8 %. Oman erikoissairaanhoidon osalta kuntalaskutuksen muutos oli 0,6 %, mutta asiakaspalvelujen osto oli 6 %. Vuonna 2013 omaksi toiminnaksi tulleen ensihoidon kulut vähenivät hieman ollen liki talousarvion mukaiset. Hinnasto pidettiin hallituksen päätöksellä vuoden 2012 kulujen mukaan laskettuina hintoina, jossa avo- ja vuodeosastotoiminnan painotukset olivat erilaisia kuin todellinen toiminta loppuvuonna Tämä aiheutti suuren haasteen. Henkilöstökulujen kasvu 8 % johtui osin päivystyksen vahvistamisesta sekä ostopalvelujen korvaamisen omalla työvoimalla. Aineiden ja tarvikkeiden osalta menot ylittivät talousarvion 1,9 %, mutta lääke- ja hoitotarvikkeiden osalta muutos oli vain 0,5 %. Palvelujen ostoissa merkittävät muutokset olivat tietopalvelujen muutos 1,5 miljoonaa euroa sekä lääkäripalvelujen oston vähenemä 1,6 miljoonaa euroa. 1.9 Omistajayhteistyö Jäsenkunnilta pyydettiin kannanotot toiminnan ja talouden keskeisiin muutoksiin. Kuntakierroksella käytiin läpi sairaanhoitopiirin toimintaa ja kehityskohteita yhdessä kuntien kanssa. Talousarvion valmistelun yhteydessä pidettiin kuntaneuvottelut kevät- ja syyskaudella. Jäsenkuntien määrä oli ennallaan. 11

14 1.10 Keskeiset toiminnan tunnusluvut Palvelutuotanto Sairaanhoitopiirin vuonna 2014 tuottamat palvelut Avohoitokäynnit Tot 2014 Ta 2014 Muutos Tot/Ta Tot % Oma toiminta ,1 Ostopalvelut ,8 Yhteensä ,0 Hoitopäivät Oma toiminta ,4 Ostopalvelut ,5 Yhteensä ,8 Hoitojaksot Oma toiminta ,9 Työ- ja virkasuhteessa oleva henkilöstö Lääkärit Sairaanhoitajat ja muut vastaavat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Voimassa olevia työ- ja virkasuhteita oli toimintavuoden viimeisenä päivänä Vakanssimäärä oli

15 1.11 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuus muodostuu ja sen toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamistapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä edellä mainitut asiat ja ohjeet on pääasiallisesti sisällytetty hallintosääntöön, talousohjeeseen ja talousarviovuoden ohjeeseen. Hallintosääntöä ja ohjeita täydentävät muut hallituksen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Kuntalain 13.3a :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosääntöön tarvittavat muutokset Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tietoon ei tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Tiedossa ei myöskään ole, että sairaanhoitopiirille olisi säännösten, määräysten tai päätösten toteuttamatta jättämisestä tai muusta valvonnan laiminlyönnistä aiheutunut tai aiheutumassa taloudellisia menetyksiä. Kuntayhtymän keskeiset toimintaa ohjaavat säännöt olivat ajan tasalla. Yhtymähallituksen arvio on, että päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon liittyvä ohjeistus ja valvonta oli asianmukaista. Hoitotakuulainsäädännön määräaikoja noudatettiin. 13

16 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Hallitus ja johtoryhmä seurasivat säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätökseen sisältyy arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai budjetoinnissa ei ole olennaisia virheitä tilikaudella. Sopimustoiminta, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Hankinnat tekee pääosin kuntayhtymän hankinta- ja materiaalipalvelut, jolla on riittävät resurssit hankintojen hoitamiseen. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen Riskienhallinta Sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain 8 :n edellyttämä suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Siinä on mukana potilaan hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden riskienhallinta. Potilasturvallisuuden varmistaminen on merkittävä osa riskienhallintaa. Työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden osalta on riskienhallinnan menettelyt ja ohjeet sekä työturvallisuuden eri osa-alueiden osalta raportointi ja seurantamenetelmät. Työturvallisuuslain mukainen riskienarviointi suoritetaan kahden vuoden välein joka työyksikössä tai aina kun toiminnat tai rakenteet oleellisesti muuttuvat. Vuoden 2014 aikana ko. toiminta kehittyi edelleen HaiPro-vaara- ja haittatapahtuminen seuranta- ja raportointijärjestelmän työturvallisuusosion käyttöönoton myötä. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt turvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja päättää turvallisuuteen liittyvistä asioista. Turvallisuustyöryhmän tehtävänä on ohjata sairaanhoitopiirin turvallisuuspolitiikan luomista ja sen viemistä käytäntöön. Työryhmän käsiteltäviä aihealueita ovat: tietoturvallisuus, potilasturvallisuus, toimitilaturvallisuus, valmiussuunnittelu, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja ulkomaantoimintojen turvallisuus. 14

17 Esimiesvalmennukseen kuului riskienhallinta- ja turvallisuusjohtamisosio Sisäinen tarkastus KYS-Erva -alueella valmisteltu sisäisen tarkastuksen järjestämistä koskeva sopimus hyväksyttiin. Sopimuksella sovitaan sisäisen tarkastuksen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siten, että se palvelee koko erva-alueen tarpeita ja että siitä muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sopimuksen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisen tarkastajan työpanos on kaksi päivää viikossa. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma ei toteutunut kaikilta osiltaan resurssipulan takia. Sisäisen tarkastuksen toiminta painottui sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ajantasaisuuden arviointiin. Konsernivalvonta Konsernivalvontaa toteutettiin ohjeistuksen mukaan eikä valvonnassa ilmennyt huomautettavaa Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Yhtymähallituksen arvion mukaan sen tiedossa olevien asioiden sisäinen valvonta ja riskienhallinta tuottavat riittävän varmuuden siitä, että sairaanhoitopiirin tavoitteet saavutetaan ja toiminta on tuloksekasta. Arvio merkittävimmistä riskeistä Sairaanhoitopiirin suurimmat riskit liittyvät potilasvahinkoihin, joiden hallitsemiseen on luotu toimiva järjestelmä. Sote-lakiin sisältyy monta sairaanhoitopiirin kannalta merkittävää riskiä. Sairaanhoitopiiri voi vaikuttaa vain vähän näiden toteutumiseen, koska sote-ratkaisun eri toimijat tekevät itse omat päätöksensä. Sairaanhoitopiiri seuraa asioita aktiivisesti ja koettaa edistää sairaanhoitopiirin kannalta parhaiden vaihtoehtojen toteutumista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on osa esimieskoulutusta. Lisäksi turvallisuustyöryhmä toimii aktiivisesti riskien tunnistamisen ja vaikutusten arvioinnissa esimiesten tukena. 15

18 1.12 Tilikauden tuloksen muodostuminen (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 6 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -7-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunniaiset erät Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,7 103,2 Vuosikate/Poistot, % 101,9 118,9 Vuosikate, euroa/asukas 39,4 44,7 Asukasmäärä

19 1.13 Toiminnan rahoitus (1000 ) (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 56,0 92,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,7 58,1 Lainanhoitokate 1,8 1,5 Kassan riittävyys, pv

20 1.14 Rahoitusasema ja sen muutokset (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa-ja vesialueet Rakennukset PAKOLLISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pakolliset varaukset Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener.hank TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoitukset Osakkuusyhtiöosuudet VIERAS PÄÄOMA Muut osakkeet ja osuudet Pitkäaikainen Muut lainasaamiset Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Muut saamiset Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Ostovelat Saamiset Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 31,8 34,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 31,9 29,6 Kertynyt yli-/alijäämä, (1000 ) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta (1000 ) Lainasaamiset, (1000 ) Asukasmäärä

21 1.15 Kokonaistulot ja -menot (1000 ) (1000 ) TULOT Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot 5 6 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut 7 2 Satunnaiset kulut 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 0 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = [ ] = [-3075] Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [ ] = [-3075] Kokonaistulot ja -menot sisältävät varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteen ja käytön. 19

22 1.16 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhtiöistä Emoyhtiö: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Osakkuusyhtiö: 20,7 % Kiinteistö Oy Säästömikko Ei yhdistelty Tytäryhtiö: 57,14 % Mikkelin Pesula Oy Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Kuntayhtymä: 9% Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Konsernin toiminnan ohjaus Sairaanhoitopiiri ei ole laatinut erillistä konserniohjetta. Hallitus on huolehtinut tytäryhteisön ohjeistuksesta ja sairaanhoitopiirin edustaja tytäryhteisössä on raportoinut hallitusta. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuosi 2014 oli Mikkelin Pesula Oy:n 49. toimintavuosi. Liikevaihto pieneni asiakasmenetysten vuoksi ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Toimintavuosi oli voitollinen, mutta liikevoittoprosentti laski hieman. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuonna Yhtiö on vakiinnuttanut asemansa korkeaa hygieniatasoa vaativien sairaala- ja terveydenhuoltoalan asiakkaiden keskuudessa. Omistajapolitiikka osana konsernin ohjausta Konserniohjauksen toimivalta ja vastuunjako on toimiva. Konserniohjausta ja -valvontaa on kehitetty omistajapolitiikan näkökulmista ja samalla on varmistettu, että asianmukaiset sopimukset tytäryhteisöjen kanssa on tehty. Konsernin seuranta- ja raportointijärjestelmä on laajennettu tytäryhtiöiden osalle vuonna 2010, jolloin osavuosikatsauksissa on ollut mukana myös konsernikatsaus. 20

23 1.17 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 8 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

24 1.18 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 4 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62,5 103,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,6 61,2 Lainanhoitokate 1,5 1,4 Kassan riittävyys, pv 1,9 2,9 22

25 1.19 Konsernitase ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Investointivaraus 27 0 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERASPÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Saamiset Liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikaiset saamiset 3 0 Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Saadut ennakot Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikainen koroton vieraspääoma VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 31,0 33,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,3 30,1 Kertynyt yli-/alijäämä, milj Lainakanta (1000 ) Lainasaamiset, (1000 ) Asukasmäärä KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Sairaanhoitopiirin ja tytäryhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1624 henkilöä. 23

26 1.20 Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion toteutuminen Hallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2014 ylijäämä ,19 euroa jätetään taseen omaan pääomaan ylijäämä- /alijäämätilille valtuuston aiempien päätösten mukaisesti. Valtuuston hyväksymässä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin omistajapolitiikassa on linjattu kuntayhtymän yli- ja alijäämän käsittely: Talousarvion saaminen tarkalleen vuosittain ns. nollatasoon on vaikeaa, joten perusteltua on sopia siten, että yli-/alijäämä voi vaihdella +/-1,5 prosenttia vuotuisista toimintamenoista, jolloin sitä ei oteta huomioon talousarvion hinnoittelussa. Sairaanhoitopiirillä on vuosi 2014 huomioiden edellisten vuosien alijäämää ,25 euroa, mikä katetaan talousarvion mukaisesti suunnittelukaudella. Vuonna 2013 sairaanhoitopiiri käynnisti tuottavuusohjelman, jolla haetaan pysyvää 2,5 3 miljoonan euron kustannusten laskua. Talousarvion toteutumisen seurannan tarkoituksena on todeta, onko kuntayhtymän toiminnassa noudatettu talousarviota kuten kuntalaki edellyttää. Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi seurataan toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Hallintosäännön mukaan toimialan johtaja vastaa talousarviovuoden tavoitteista, määrärahasta ja tuloarviosta. Luettelo hallintosäännön mukaisista tilivelvollisista on tasekirjan liitetietona. Käyttötalouden toteutuminen on esitetty toimialoittain, mikä on menojen ja tulojen sitovuustaso. Investointien sitovuustasona on toimialataso. Valtuusto oikeutti sairaanhoitopiirin johtajan päättämään muutoksista investointiosan yksittäisiin hankkeisiin tulosyksikön investointiosan kokonaismenojen puitteissa. Tavoitteet on asetettu toimialoittain. Tilinpäätöksessä on tavoitteiden toteutumista arvioitu toimialoittain. 24

27 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Valtuuston nähden sitovia tavoitteita ovat: valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tuloslaskelmassa yhteenlaskettu laskutus jäsenkunnille kuntayhtymän toimintamenot ja -tulot hoitojaksojen ja avohoitokäyntien yhteismäärä rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys investointiosan yli 1 miljoonan hankkeet 2014 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Kehityskohde Tavoite Asiakasnäkökulma Hoitoonpääsy lain mukainen Asiakaslähtöisyys (hoitotakuu) Erikoislääkärin hoidontarpeen arvio alle 3 vk Ensikäynti alle 3 kk Tarvittava hoito alle 4 kk Potilas/omaiset saavat riittävät tiedot sairaudestaan ja hoidosta Asiakastyytyväisyys Hoitoketjuun liittyvät valitukset alle 0,25 % avokäyntien ja hoitopäivien summasta Itsehoito ja terveyden edistäminen Omatoimisuus Asiakkaista itseilmoittautuneita 80 % Talousnäkökulma Omistajaohjauksen kehittäminen Oikea-aikainen tieto Raportointijärjestelmä exreport kuntien terveydenhuollon käytössä 2014 Prosessinäkökulma Järjestämissuunnitelma ERVA-yhteistyö Sairaalaprosessi Henkilöstönäkökulma Yhteistyön ja hoitoketjujen kehittämien Yhteistyön ja hoitoketjujen kehittämien Päivystys- ja elektiivinen prosessi Toimeenpano 2013 Toimeenpano 2013 Keskeiset prosessit kuvattu prosessikaavioina 2014 Aktiivinen työnantajapolitiikka Rekrytointi Virkojen täyttöaste yli 95 % poissaolot alle 14 tp/hlö 25

28 Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen: Asiakasnäkökulma Hoitoonpääsy lain mukainen Potilas/omaiset saavat riittävät tiedot sairaudestaan ja hoidosta Yli 3 vk 0,9 % lähetteistä Hoidon tarpeen arviointi yli 3 kk odottaneita 2 % (38 potilasta) Hoidon toteutuminen alle 6 kk 97,3 % potilaista (ei toteutunut 80 potilasta) Valituksia 0,35 % käyntien ja hoitopäivien summasta Itsehoito ja terveyden edistäminen Itseilmoittautuminen noin 70 % ja Hyvis.fi sisällön laajennus Talousnäkökulma Omistajaohjauksen kehittäminen Raportointijärjestelmä tuotantokunnossa 12/2014 Prosessinäkökulma Järjestämissuunnitelma Hyväksytty 2013 ERVA-yhteistyö Sairaalaprosessi ERVA-järjestämissopimuksen päivitys hyväksytty hallituksessa Vastuut ja tehtävät sovittu Henkilöstönäkökulma Aktiivinen työnantajapolitiikka Virkojen täyttöaste 93 % Valtuustoon nähden sitovat muut tavoitteet olivat: 1. Tuloslaskelmassa yhteenlaskettu laskutus jäsenkunnille - jäsenkuntalaskutus ylittyi 4 miljoonaa euroa (talousarvio 133,1 miljoonaa euroa, toteutuma 137,07 miljoonaa euroa). Suurin ylitys tapahtui asiakaspalvelujen ostossa 1,8 miljoonaa euroa ja potilasvakuutuksen muutoksessa 3 miljoonaa euroa. Muilta osin talousarvio alittui yhdellä miljoonalla eurolla. 2. Kuntayhtymän toimintamenot ja -tulot - kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion 4,3 miljoonaa euroa ja toimintamenot ylittivät talousarvion 4,7 miljoonaa euroa. Tuloylitys aiheutui asiakaspalvelujen ostoista ja potilasvakuutuksesta. Menoylitys aiheutui henkilöstökulujen oletettua suuremmasta kasvusta (päivystyksen vahvistaminen) ja asiakaspalvelujen ostosta. 26

29 3. Hoitojaksojen ja avohoitokäyntien yhteismäärä - hoitojaksoja oli kpl (talousarvio 2014 arvio kpl) - avohoitokäyntejä kpl (talousarvio 2014 arvio kpl). 4. Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys - pitkäaikaisten lainojen lisäys oli euroa. 6. Investointiosan yli 1 miljoonan euron hankkeet - valtuuston päätöksellä lisättiin investointimäärärahaan 1,2 miljoonaa euroa vuodeosastomuutoksen toteuttamiseksi. Vuodeosastomuutosten kustannukseksi tuli kaikkiaan euroa. Investointimäärärahan ylitys johtui kokonaan tästä hankkeesta, mikä tuli kesken talousarviokauden ja osoittautui kustannuksiltaan vaikeasti ennakoitavaksi. 27

30 2.1 Yhtymähallinnon toimiala Henkilöstö ja talous TOT 2014 TA 2014 TA- MUUTOS 2014 TA+MUUTO S 2014 POIKKEAMA TOT-% Henkilöstö Työ ja virkasuhteessa oleva henkilöstö Lääkärit 2 Hoitohenkilöstö 2 Muu henkilöstö 5 Yhteensä 9 Talous (1 000 ) Ulkoiset toimintatulot ,2 Henkilöstökulut ,8 Asiakaspalveluiden ostot Muiden palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Muu kulut ,1 Ulkoiset toimintakulut ,3 Toimintakate ,3 Poistot Investoinnit

31 2.1.2 Yhtymähallinnon toimialajohtajan arviointi vuodesta 2014 Asiakasnäkökulma: erinomainen palvelukokemus Omistajaohjauksen toteuttamiseksi järjestettiin jäsenkunnissa kuntatapaamiset, joissa informoitiin sairaanhoitopiirissä meneillään olevista ajankohtaisista asioista ja saatiin kuntien näkemyksiä sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi. ESPER-hankesuunnittelu käynnistettiin ja ESSO-hanketta valmistelemaan valittiin hankekoordinaattorit, jotka aloittivat valmistelutyön integraation edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen uudistamiseksi. Perusterveydenhuollon yksikkö on vuoden 2014 aikana aloittanut terveyskeskusten kanssa yhteistyön syventämisen ja toimintatapojen kehittämistyön sekä hoito- ja palveluketjujen kehittämistyön yhdessä johtamansa ESSO-hankkeen hankekoordinaattoreiden kanssa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistyi keväällä 2014 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäinen Perustellusti parasta hoitoa -työpajatoiminta. Työpajatoiminnan lähtökohtana oli, että parasta ajantasaista tietoa haettiin hoitotyön arjesta nouseviin potilaan hoitoa koskeviin tilanteisiin. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedon implementointi käytännön hoitotyöhön. Asiakaslähtöisten hoitoprosessien kehittämiseksi on jatkettu hoitoprosessien kuvauksia ja jatkuvaa laadun parantamistyötä on tehty potilasturvallisuustyön kautta. Talousnäkökulma: tuottavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus ohjaavat toimintaa ja investointeja Tuottavuusohjelman avulla on parannettu tuottavuutta ja saavutettu koko sairaanhoitopiirin toiminnassa 2,4 miljoonan euron menojen vähenemä. Prosessinäkökulma: sujuvat ja toimivat hoitoketjut ESPER-hankesuunnitelman valmistelu käynnistettiin ja valmisteluhenkilöstö aloitti työn vuoden alkupuolella. Valmistelutyö eteni vuoden kuluessa niin, että hankesuunnitelman valmistuminen ajoittui vuoden 2015 maaliskuulle. Moision kiinteistöjen ja maa-alueen jatkokäyttöä valmisteltiin vuoden aikana ja ratkaisu päätöksen-teon osalta on ajoittunut vuoden 2015 maaliskuulle. 29

32 Etelä-Savon sote-tuotantoalueen valmistelu käynnistyi loppuvuodesta. Sairaanhoitopiiri on osallistunut alusta alkaen valmistelutyöhön, joka varsinaisesti toteutetaan vuoden 2015 aikana. ISKE-yhteistyöhanketta ei viety aktiivisesti eteenpäin johtuen kesken olevasta sote-järjestämislain valmistelusta kansallisella tasolla sekä eri piireissä käynnistyneistä sote-tuotannon suunniteluun liittyvistä hankkeista. ERVA- johtoryhmien ja ERVA-yhteistyöryhmän valmistelun tuloksena hyväksyttiin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hallituksissa KYS-Erva- järjestämissopimuksen päivitys. Henkilöstönäkökulma: houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka sekä johtaminen kunnossa joka tasolla Uudistetun strategian jalkauttamista on tehty esimieskoulutuksessa ja vuoden 2014 loppupuolella käynnistetyillä osastokierroksilla yhdessä työyksikköjen henkilökunnan kanssa. Johtoryhmän valmennus käynnistettiin ulkopuolisen valmentajan avustuksella 2014 syyskaudella ja jatkuu vuoden 2015 keväällä. Valmennuksen tarkoituksena on johtoryhmän työskentelyn kehittäminen sekä toiminnan suuntaaminen entistä keskeisemmin uuden strategian mukaisten painopisteiden toteuttamiseen. Osana työtä on nykyisen strategian täsmentäminen ja konkretisoiminen käytännön työn tasolle. 30

33 2.2 Sairaalan toimiala Henkilöstö ja talous TOT 2014 TA 2014 TA- TA+MUUTO MUUTOS S POIKKEAMA TOT-% Henkilöstö Työ ja virkasuhteessa oleva henkilöstö Lääkärit 150 Hoitohenkilöstö 893 Muu henkilöstö 17 Yhteensä Talous (1 000 ) Ulkoiset toimintatulot ,3 Henkilöstökulut ,0 Asiakaspalveluiden ostot ,8 Muiden palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Muu kulut ,9 Ulkoiset toimintakulut ,7 Toimintakate ,6 Poistot ,4 Investoinnit ,9 31

34 2.2.2 Sairaalan toimialan toimialajohtajan arviointi vuodesta 2014 Saapuneet lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenivät somaattisilla erikoisaloilla noin 5 %, kun taas psykiatriassa tapahtui kasvua vajaa 9 %. Operatiivisessa toiminnassa kasvua on tapahtunut erityisesti kaihikirurgiassa. Hoitotakuuseurannassa tilanteen mukaan hoitoa odotti potilasta, joista 89 %:lla odotusaika oli alle 3 kk. Määräajan ylitykset ovat pääsääntöisesti vain joitakin päiviä. Ensimmäiselle käynnille potilaita oli jonossa 1 556, joista yli 3 kk odottaneita oli vain alle 2,5 %. Vuoteen 2013 verrattuna tilanteessa tapahtui varsin selkeä paraneminen. Tavoite siitä, että potilaille voitaisiin antaa aika ilman jonoon asettamista, ei toteutunut kuin osin, mutta tilanne kohentui aikaisempaan verrattuna. Potilaiden kokemukset toteutetusta hoidosta muistutusten määrällä mitattuna kehittyivät myönteiseen suuntaan edellisestä vuodesta. Raportit potilaiden yhteydenotoista ja niiden sisällöistä potilasasiamieheen saatiin kuukausittain klinikoiden käyttöön toiminnan kehittämisessä huomioitaviksi. Toiminnan taloudellisuudessa ja tuottavuudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuusmittauksen tulosten perusteella kehitys ei ollut tavoitteiden mukainen. Arvioiden perusteella toiminnan kirjaamisen kattavuudessa on kehittämisen varaa. Tämä heijastuu tuottavuusmittaustuloksissa todellista alhaisempana tuottavuutena. Toimenpiteet hoidon päättämisen kirjausten oikeellisuuden parantamiseksi on käynnistetty. Osaltaan vuodeosastopaikkojen vähentämisen lyhytaikaisvaikutukset tuottavuustuloksiin käytetyllä tuotosmittarilla olivat myös negatiivisia. Resursoinnin sopeuttaminen vastaamaan vähentynyttä vuodeosastotoimintaa ja sen myötä supistunutta laskutusta ei lyhyellä aikataululla toteutunut vaan se vaatii pitempää ponnistelua. Päivystysasetuksen velvoitteisiin varautuminen gynekologialla, anestesialla ja kirurgialla on ollut osaltaan lisäämässä kustannuksia ja siten heijastunut tuottavuuskehitykseen. Vuodeosastotoiminnassa tiivistettiin osastotoimintaa yhdistämällä keuhkosairauksien osasto sisätautiosaston kanssa, muodostamalla synnytys- ja naistentautien osastosta ja verisuonikirurgian ja plastiikkakirurgian osastosta yhteinen osasto, jossa synnyttäneiden osastotoiminnasta on muodostettu oma osionsa. Erikoisalattomien osastojen muodostaminen on edellyttänyt ja edellyttää, että vaativin osastotoiminto, akuutisti, tiivistä valvontaa edellyttävien sairaiden potilaiden hoito eriytetään. Tämän vuoksi joulukuussa käynnistyi valvontaosaston toiminta, jonne aluksi siirtyi sydänvalvontatoiminta sekä sepelvaltimoangiologinen toiminta. Neurologinen valvontatoiminnan siirtyminen tuli toteutettavaksi vuoden 2015 alkupäivinä. Joka tapauksessa tuottavuuden parantamisen ponnistelut jatkuvat edelleen. 32