Steps to Esa Halme Tuula Loikkanen A165 * 2007 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO / THE REGIONAL COUNCIL OF PÄIJÄT-HÄME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Steps to 2013+ Esa Halme Tuula Loikkanen A165 * 2007 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO / THE REGIONAL COUNCIL OF PÄIJÄT-HÄME"

Transkriptio

1 10 Steps to Esa Halme Tuula Loikkanen A165 * 2007 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO / THE REGIONAL COUNCIL OF PÄIJÄT-HÄME

2 TEN STEPS TO A165*2007 ISBN ISSN THE REGIONAL COUNCIL OF PÄIJÄT-HÄME Hämeenkatu 9, PL50, LAHTI Tel , fax internet:

3 TEKIJÄT / AUTHORS Esa Halme Maakuntajohtaja Esa Halme (Arkkitehti/Urban Planning) on vuodesta 1993 johtanut maakuntaliittoja, ensin Itä-Uuttamaata ja nyt Päijät-Hämeen maakuntaliittoa. Halme on ollut aktiivinen toimija Suomen alueiden Eurooppapolitiikassa. Kansallisen aluepolitiikan ja aluetalouden tuntijana Halme on toiminut myös aktiivisesti kansainvälisillä areenoilla useiden eri aluekehitysorganisaatioiden kautta. Uuden rakennerahastokauden suuntaviivoihin hän on myös vaikuttanut merkittävästi kansallisen strategiaryhmän jäsenenä. Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu Lahti Regional Council Director Esa Halme (Architect Urban Planning and Economical geography) has been leading Regions since 1993, starting at Itä-Uusimaa but currently as the Director of the Päijät-Häme Regional Council. As a specialist of national regional policy and economics, Halme has also worked actively in the international arena, through various regional development organisations. As a member of the national strategic group he has strongly influenced the framework of the new structural period. The Regional Council of Päijät-Häme Hämeenkatu Lahti Tuula Loikkanen Head of Office, Tuula Loikkanen (Hallintotiet..M, LLM, Master of European Studies) on yksi Suomen kokeneimmista alueiden edustajista Brysselissä, missä hän on johtanut Etelä-Suomen EU-toimistoa (Häme, Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme) vuodesta 1999 alkaen. Hän on erityisesti perehtynyt alueiden kehittämiseen EU:ssa ja alueiden rooliin Euroopan hallinnon kehityksessä. Etelä-Suomen EU-toimisto Avenue de Tervueren Brussels Head of Office Tuula Loikkanen (Ht.M, LLM, and Master of European Studies) is one of the most experienced Finish regional representatives in Brussels, where she has been the head of the South-Finland EU-Office since She specialises in the development of regions in the EU and the role of regions in the advancement of EU administrations. South Finland EU-Office Avenue de Tervueren Brussels EUROPE Esa Halme Tuula Loikkanen Sarjassa aiemmin ilmestynyt EUROPE A158*2006 ISBN X ISSN Previously published in the series EUROPE A158*2006 ISBN X ISSN

4 SISÄLLYSLUETTELO TEKIJÄT... 3 JOHDANTO... 5 LÄHTÖKOHTIA UUSI ALUEPOLITIIKKA UUDET TOIMINTAMALLIT KILPAILUKYKYTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI JOHTAVA, TUTKIMUKSEN KAUTTA KILPAILUKYKYÄ NOSTAVA T&K -TALOUS MATALA-ENERGIA ELÄMÄNTAPA JA KILPAILUKYKY BUDJETTIKAUSIRAKENTEEN UUDISTAMINEN BUDJETTIRAKENTEEN UUDISTAMINEN OSAAMINEN JA KILPAILUKYKY BKT JA KILPAILUKYKYINDEKSI KOLMIKANTAMENETTELY JA KILPAILUKYKY INNOVATIIVISET VERKOT JA KILPAILUKYKY YHTEENVETO TABLE OF CONTENTS AUTHORS... 3 INTRODUCTION... 5 BASIC PREMISES A NEW REGIONAL POLICY NEW OPERATING MODELS FOR ACHIEVING COMPETITIVENESS TARGETS A LEADING R&D ECONOMY INCREASING COMPETITIVENESS THROUGH RESEARCH LOW ENERGY LIFESTYLE AND COMPETITIVENESS REFORMING THE STRUCTURE OF THE BUDGET CYCLE REFORM OF THE BUDGET STRUCTURE KNOWLEDGE AND COMPETITIVENESS GNP AND COMPETITIVENESS INDEX TRIPARTITE APPROACH AND COMPETITIVENESS INNOVATIVE NETWORKS AND COMPETITIVENESS IN SUMMARY

5 JOHDANTO Euroopan parlamentti ja Neuvosto pääsivät yksimielisyyteen huhtikuussa 2006 yhteisön rahoituskehyksistä vuosille Kokonaismenojen määräksi tälle kaudelle asetettiin 866,4 miljardia euroa, eli neljä miljardia euroa enemmän kuin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 hyväksymä määrä. Lisäksi Euroopan investointipankin varauksia lisättiin 2,5 miljardilla eurolla ja päätettiin, että varat jotka on suunnattu hätäapuun ja yhteisvastuuvälineeseen kerätään erikseen jäsenvaltioilta ja ne jäävät rahoituskehysten ulkopuolelle. Varainhoidon kehittämiseksi hyväksyttiin myös muutamia hienosäätöisiä toimia, muun muassa EU:n talousarvion toteuttamisen parantaminen ja jäsenvaltioiden valvonnan tehostaminen yhteisesti hallinnoiduissa ohjelmissa. Kaikkia EU:n talousarvion näkökohtia - sekä menoja että tuloja - arvioidaan uudelleen vuosina Unionin varojen mahdollisesta uudistuksesta on keskusteltu kauan. Siirtyminen perinteisistä omista varoista ALV- ja erityisesti BKT-varoihin on varmistanut sen, että unionilla on käytettävissään riittävästi resursseja yhä oikeudenmukaisemmalla ja kustannustehokkaammalla tavalla. Toisaalta kun suoraan jäsenvaltioista tulevien omien varojen osuus on kasvanut, yhteisöjen taloudellinen riippumattomuus ja suuren yleisön käsitys unionin jäsenyyden laajemmista eduista on laskenut. Unionin rahoitusjärjestelmän olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin: 1. Avoimuuden periaate: Kansalaisten on voitava tietää unionin kustannukset ja ymmärtää, miten se rahoitetaan. 2. Demokratian periaate: Unionin rahoitusjärjestelmän on oltava parlamenttiedustajien hyväksymä ja näiden valvonnassa. Tämä on yksi keskeisistä oikeusvaltion demokraattisista periaatteista. 3. Varojen riittävyyden periaate: Unionin on voitava rahoitusjärjestelmänsä avulla saavuttaa tavoitteensa. 4. Jäsenvaltioiden välisen tasapuolisuuden periaate: Unionin rahoitusjärjestelmän on perustuttava osallistumiskykyyn, joka on jäsenvaltioiden suhteellisen varallisuuden mukainen pääasiassa bruttokansantulona mitattuna. INTRODUCTION The European Parliament and the Council reached an agreement in April 2006 on the community financial framework for Total expenditure for this period was set at billion euros, i.e. four billion euros more than the figure agreed by the European Council in December Furthermore, the resources available to the European Investment bank were increased by 2.5 billion euros, and it was decided that the funding allocated to emergency aid and the solidarity instrument would be collected separately from the member states and would thus fall outside the financial framework. In order to improve financial management, a number of specific actions were agreed upon, including improving the EU budget process and enhancing member state supervision in jointly administered programmes. All aspects of the EU budget - both income and expenditure - will be reviewed again in A possible review of how the EU is financed has been under discussion for a long time. The shift from traditional own resources to VAT resources and in particular GDP resources has ensured that sufficient means are made available to the Union in an increasingly fair and cost-effective manner. On the other hand, while the proportion of own resources coming directly from the member states has increased, the economic independence of the Communities and the general public's perception of the broader benefits of EU membership have suffered. The Union's financing system has to be based on the following principles: 1. The transparency principle: citizens have to be able to know how much the Union costs and to understand how it is financed. 2. The democracy principle: the Union's financing system has to be subject to the approval and supervision of parliamentary representatives. This is one of the key democratic principles of the rule of law. 3. The sufficiency principle: the financing system has to enable the Union to achieve its objectives. 4. The principle of equality between member states: the Union's financing system has to be based on ability to contribute, measured according to the relative wealth of member states mainly in terms of GDP. 5

6 Jotta EU voisi tehdä enemmän jäsenvaltioidensa hyväksi, on unionilla oltava käytössään riittävästi resursseja. Mutta usein unionin rahoituksesta puhuttaessa jäsenvaltioiden tavoite on kuitenkin toinen. Jokainen jäsenvaltio haluaa maksaa jäsenmaksuna osuuttaan yhteisestä budjetista mahdollisimman vähän ja saada takaisin kotimaahaan mahdollisimman paljon. Ottaen huomioon tämän hetkisen tilanteen Euroopassa, on epärealistista odottaa, että jäsenvaltiot haluavat tulevaisuudessa merkittävästi kasvattaa EU-budjetin suhteellista bruttokansantuoteosuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n hyvin rajallinen budjetti, reilu prosentti yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta, on käytettävä entistä tehokkaammin kasvun tukemiseen. Jotta unionin budjetista saataisiin todellista apua kilpailukyvyn parantamiselle ja taloudelliselle kasvulle, budjetin menorakenne on uusittava. Menopuolta on rakenteellisesti muutettava niin, että EU panostaa entistä enemmän tutkimukseen, innovaatioiden tuotteistamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen kaikilla tasoilla. Näillä sektoreilla EU:n kautta voidaan toteuttaa laajempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia kuin mihin jäsenvaltiot yksinään kykenevät ja EU pystyy näin tuomaan lisäarvoa. Tämän julkaisun tarkoitus on pohtia alueellisen toimijan näkökulmasta sitä muutosprosessia, jota kirjoittajat pitävät tarpeellisena nyt alkaneen rakennerahastokauden aikana ja erityisesti ohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä sekä mietittäessä tulevaa budjettikautta, vuoden 2013 jälkeistä aikaa. Tässä julkaisussa ei ole lähdetty arvioimaan komission käynnistämää hyvinkin perusteltua keskustelua Euroopan verotusjärjestelmän käyttöönotosta yhteisten asioiden rahoittamiseksi muuten kuin maatalouden rahoituksen osalta. Näkemyksemme mukaan siirtyminen veroperusteiseen järjestelmään rahoitettaessa EU:ta on luonteva toteuttaa vaiheittain ja niin, että ensimmäisessä vaiheessa välitarkastelun yhteydessä erotetaan eurooppalaisittain erittäin tärkeän maatalouden rahoitus muusta yhteisestä rahoituksesta. Maatalouden tukijärjestelmä on luonteeltaan yhden ammattikunnan tulosopimus, muiden budjettirahojen ollessa lähinnä hallinnon kuluja tai kehittämispanoksia. Jos maataloussektorin rahoitus olisi esimerkiksi arvonlisäveroperusteinen, ei siihen liittyvät poliittisesti vaikeat kysymykset olisi samaan aikaan yhteisellä asialistalla Euroopan globaalin kilpailukyvyn ja sisäisen synergian linjausten kanssa. In order for the EU to be able to do more to benefit its member states, the Union has to have sufficient resources at its disposal. However, when discussing how the EU is financed, member states often pursue a different objective. Each member state wants the share of the community budget that it pays as a membership fee to be as low as possible and to be able to get as much out of the budget to take back home as possible. Bearing in mind the current situation in Europe, it is unrealistic to expect that in the future the member states will want to considerably increase the EU budget's relative share of gross domestic product. This means that the EU's rather limited budget, around one percent of combined gross domestic product, has to be used ever more efficiently to foster growth. In order for the Union's budget to make a real contribution to improving competitiveness and economic growth, the structure of expenditure in the budget has to be reformed. The expenditure side has to be reformed in structural terms so that the EU invests more in research, in commercialising innovations and promoting entrepreneurship at all levels. In these sectors, the EU can be used to implement broader actions with greater impact than would be possible for the member states individually, and in this way the EU is able to generate added value. The purpose of this publication is to reflect on that process of change from the perspective of a regional player, a process of change which the writers consider necessary during the recently launched structural fund programming period and, in particular, in conjunction with the mid-term review of that programming period and in reflecting on the forthcoming financial period post This publication has not set out to assess the much-needed debate launched by the Commission into the introduction of a European taxation system to finance joint activities other than as regards agricultural financing. In our view, it makes sense to bring about a shift to a tax-based system for financing the EU on a gradual basis so that, in an initial phase to coincide with the mid-term review, the financing of the in European terms extremely important agricultural sector will be separated out from the rest of community financing. The agricultural support system is a kind of "pay deal" for one profession, while the rest of the budgetary resources are more akin to administrative costs and development investments. If the financing of the agricultural sector were to be, for example, VAT-based, the politically difficult issues that surround it would not be on the joint agenda alongside Europe's approach to global competitiveness and internal synergy. 6

7 LÄHTÖKOHTIA Ympäristössä, jota leimaa talouksien kilpailu ja niiden globalisaatio, kaupan kiihtyminen ja uusien talousmahtien syntyminen, Euroopan unioni on haasteen edessä: Sen on uudistettava toimintapolitiikkaansa parantaakseen taloudellista asemaansa maailmassa sekä samalla säilytettävä yhteiskunnalliset arvonsa muuttuvassa maailmassa. Euroopan unionin on vastattava muuttuviin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ongelmiin. Euroopan talouden kilpailukyky ja sitä kautta eurooppalaisen hyvinvoinnin ja vaurauden turvaaminen vaativat tehokkaita toimia. EU:n on parannettava kykyään tehdä yhteisiä päätöksiä ja lisättävä demokratiaa. Unionia on edelleen kehitettävä poliittiseksi unioniksi, jolla on mahdollisimman hyvät edellytykset vastata ongelmiin, joita eurooppalaisella tasolla voidaan parhaiten ratkaista. Kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteena täytyy olla taloudellisten tulosten, kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdistäminen sekä Euroopan sosiaaliselle mallille ominaisten arvojen säilyttäminen. Vaikka Euroopan unionin sisällä voidaankin havaita useita yhteiskuntamalleja, arvot jotka liittyvät tasa-arvoon, uudelleenjakamiseen sekä julkisten palvelujen, kuten koulutuksen laajaan saatavuuteen, erottavat Euroopan sosiaalisen mallin muista maailmalla tunnetuista malleista. BASIC PREMISES In an environment which is characterised by competition between economies, an intensification of trade and the emergence of new economic powers, the European Union is faced with a challenge: it has to change the policies according to which it operates in order to improve its economic position in the world and, at the same time, to maintain the values of its society in a changing world. The European Union has to be able to address changing problems of internal and external security. Maintaining the competitiveness of the European economy and thereby safeguarding Europe's wellbeing and wealth require effective action. The EU has to improve its ability to take joint decisions and to enhance democracy. The Union must be further developed into a political union that has the best possible capacity for addressing the problems that can best be solved at European level. In order to win the trust of their citizens, the European Union and its member states must aim to combine economic results and competitiveness with social justice and to maintain the values that are typical of the European social model. Even though different social models can be discerned within the European Union, values relating to equality, redistribution of wealth and public services, such as broad access to education, distinguish the European social models from other wellknown models around the world. 7

8 Euroopan unionin tulee rakentua demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, erilaisuuden hyväksymisen ja oikeusvaltion periaatteille. EU:n tulee edistää näitä arvoja myös rajojensa ulkopuolella. Unioni on maailman suurimpana talousalueena merkittävä toimija myös maailmanlaajuisesti. EU:n on oltava aktiivinen kansainvälinen toimija, jonka talous- ja kauppapoliittinen linja perustuu tavoitteelle varmistaa EU:n kaikkien alueiden kansainvälinen kilpailukyky ja suotuisa työllisyyskehitys sekä maailmanlaajuisesti kestävä kehitys ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. EU:ssa ja muissa teollisuusmaissa toteutettu ympäristöpolitiikka on hidastanut luonnon tuhoutumista teollisuusmaissa, mutta se ei ole ratkaissut ympäristöongelmia riittävällä tavalla. Teollisuusmaiden ympäristösaavutukset ovat perustuneet paitsi paremman lainsäädännön ja tekniikan käyttöön, myös ympäristöä voimakkaasti kuormittavan teollisuuden siirtämiseen maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on vähäistä tai olematonta. Unionin ympäristöpolitiikan on usein kritisoitu hidastavan talouskasvua, mutta ympäristöön kohdistuvat panostukset voivat parantaa kasvua ja kilpailukykyä koko Euroopassa. Ympäristöteollisuus on nopeasti kasvava teollisuuden ala, jonka markkinat ovat maailmanlaajuiset. Euroopan unionin kilpailukyky riippuu olennaisessa määrin osaamisesta. Ei riitä, että eräät jäsenvaltiot panostavat voimakkaasti tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen. Unionin yhteisiä varoja on ohjattava merkittävästi enemmän innovaatiotoiminnan rahoittamiseen. Unionin alueella tutkimustoiminnan, niin kansallisen että Euroopantasoisen, tulee nivoutua kiinteästi yhteen ja parantaa näin koko unionin kilpailukykyä. Euroopan tulevaisuuden turvaamiseksi on tieteen, teknologian ja osaamisen merkitystä korostettava. Tieteellinen soveltava tutkimus on kyettävä yhdistämään yritysten voimavarojen kanssa maailmanlaajuisesti merkittävien osaamiskeskusten luomiseksi. Jotta eurooppalainen hyvinvointimalli säilyy ja vahvistuu, Euroopan asemaa maailmantaloudessa tulee vahvistaa panostamalla työllisyyteen, kasvuun ja kilpailukykyyn kaikilla tasoilla EU:ssa, jäsenmaissa sekä alueilla. Tehokkaimmin tähän vaikutetaan kohottamalla tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus ainakin tavoiteltuun kolmeen prosenttiin EUmaiden kansantulosta ja sitomalla EU:n rahoitus pääasiallisesti Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen. The European Union has to be built on respect for democracy, equality and human rights, acceptance of difference, and the principles of rule of law. The EU must promote those values beyond its frontiers too. As the world's largest economic area, the Union is a significant player on the international stage. The EU has to be an active international player, with an economic and trade policy approach based on the objective of ensuring that all regions in the EU are internationally competitive and enjoy favourable employment development while promoting sustainable development internationally and reinforcing human rights. The environment policy pursued in the EU and other industrialised nations has slowed down the destruction of the natural world, but it has not provided adequate solutions to environmental problems. The achievements made by the industrialised nations in terms of the environment have been founded not just on the use of better legislation and technology, but also on the relocation of the industry that places the greatest strain on the environment to countries where there is little or no environmental legislation. The environment policy of the Union has often been criticised for slowing down economic growth, but investments that target the environment can enhance growth and competitiveness throughout Europe. The environment industry is a fast-growing sector for which there is a global market. The competitiveness of the European Union is crucially dependent on knowledge. It is not enough for some member states to invest massively in financing research and development. Joint funding from the EU needs to be allocated a great deal more than at present to financing innovation activities. Within the Union, both nationally and at European level, research activities should be interlinked and thus improve the competitiveness of the whole Union. In order to safeguard the future of Europe, the importance of science, technology and knowledge must be emphasised. It has to be possible to bring together applied scientific research and the resources of companies in order to be able to create globally significant centres of excellence. In order for the European welfare model to remain and gain in strength, the position of Europe in the global economy has to be reinforced through investment in employment, growth and competitiveness at all levels in the EU, the member states and the regions. The most effective way of contributing to this is by increasing the financing of research and product development to at least the target level of three percent of the national product of the EU nations and by tying funding principally to the achievement of the Lisbon objectives. 8

9 1. UUSI ALUEPOLITIIKKA Tämän puheenvuoron tarkoituksena on katsoa, miten perinteinen eurooppalainen aluepolitiikka-ajattelu poikkeaa kilpailukykykeskeisestä aluepolitiikasta. Perinteisesti, niin kansallisesti kuin EU:ssa, on aluepolitiikka nähty alueellisten erojen tasaajana ja koko maan asuttuna pysymisen mahdollistajana. Aluepolitiikka on nähty lähinnä panostuksena suoriin tukiin ja subventioihin ja usein on tuettu varsin elinkelvottomia toimintoja. Kilpailukykykeskeisessä aluepolitiikassa aluepolitiikan rooli nähdään kansallisen kilpailukyvyn kehittäjänä ja samalla koko EU:n kilpailukyvyn edistäjänä. Kilpailutilanteen nähdään lisäävän innovatiivisuutta ja luovuutta, ja T&K -toiminnan ja osaamistason nostaminen yleisesti edistää alueen vahvuuksia. Myös Euroopan tasoisessa aluepolitiikassa on resurssien käytön tehostuttava kilpailun seurauksena. Mahdollisia haittoja (alueiden ja organisaatioiden erot voivat kasvaa, hyvät kehittyvät ja huonot heikkenevät) vähentääkseen on keskusten yhteistyöverkostoja tuettava, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pyrkimys parantaa aluepolitiikan asemaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa tulee vaatimaan suuria periaatteellisia muutoksia aluepolitiikan käytäntöihin. Ehkä periaatteellisin ja haastavin tulee olemaan aluepolitiikan ja kilpailupolitiikan suhde. Kaikki toimintamallit, jotka lisäävät suojaa perinteisille, protektionistisille toimintatavoille, yrittämisen muodoille tai markkinoille, joutuvat tulevaisuudessa antamaan tilaa toimintamalleille, jotka parantavat kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kilpailuun. Tämän vuosikymmenen kokemukset ovat jo osoittaneet hyvin selvästi, että Euroopan jokainen alue tarvitsee nykyistä paremmat valmiudet pärjätä Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta tulevassa kilpailussa. Toisaalta on nähty myös se, että hyvinkin erilaiset alueet pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen, jos heidän omia kehittämistoimia voidaan tukea järkevällä tavalla. Tänä päivänä valitettavan usein aluepolitiikka koostuu erillisiksi jäävistä ohjelmista ja niitä toteuttavista irrallisista ja lyhytvaikutteisista projekteista. Sen uudistamiseksi tarvitaan uudenlaista monitasoista, kolmikantaja pitempivaikutteisiin sopimuksiin perustuvaa ja erityyppisten alueiden erityispiirteet huomioonottavaa yhteistä aluepolitiikkaa. Rakennerahastojen vaikuttavuutta voidaan lisätä, kun kehittämisvälineitä kootaan strategisesti yhteen. Kilpailukyvyn kehittäminen alueilla tulee nähdä kokonaisuutena, jota tuetaan alueellisten tarpeiden mukaisesti, yhdessä kansallisilla ja EU:n kehittämistoimilla. 1. A NEW REGIONAL POLICY The purpose of this contribution is to examine how traditional thinking around European regional policy differs from a competitiveness-centred regional policy. Traditionally, both nationally and at EU level, regional policy has been seen as a way of levelling out regional disparities and of enabling all the surface area of a country to remain inhabited. Regional policy has tended to be seen as an investment in direct support and subsidies and it has often been used to support non-viable activities. In a competitiveness-centred regional policy, the perceived role of regional policy is to develop national competitiveness and at the same time to promote the competitiveness of the EU as a whole. The competitive situation is considered to enhance innovativeness and creativity, while increasing R&D activities and the level of knowledge in general plays to the strengths of the regions. Also in a European-level regional policy the use of resources must be optimised as a consequence of competition. In order to reduce possible disadvantages (disparities between different regions and organisations may widen, with the good ones getting stronger and the bad ones weaker), cooperation networks between centres must be supported, both nationally and internationally. Efforts to improve the position of regional policy in achieving the Lisbon objectives will require fundamental changes to how regional policy operates in practice. Perhaps the most fundamental and challenging of these is the relationship between regional policy and competition policy. All operating models that seek to safeguard traditional, protectionist ways of operating, forms of entrepreneurship and markets will have to make way in the future for operating models that provide greater scope for citizens, companies and communities to play an active part in competition. The experiences of this decade have already shown quite clearly that each and every region in Europe needs to be better equipped to cope with competition coming from both within and outside Europe. On the other hand, it has also been seen that radically different regions can rise to this challenge if they can be supported in their development in a sensible manner. Today, all too often regional policy is made up of programmes that remain separate and of projects to implement them that are disconnected and of short-term impact. Reform of this requires a new kind of multi-level, tripartite joint regional policy that is based on agreements with more long-term effects and that takes the specific features of the regions into account. The effectiveness of the structural funds can be enhanced if the various development instruments are brought together strategically. Improving the competitiveness of the regions has to be seen as a whole that is supported according to regional needs by way of national and EU development action. 9

10 2. UUDET TOIMINTAMALLIT KILPAILUKYKYTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Esitetyn tarkastelumallin mukaisesti EU:n eri politiikkalohkojen keskinäistä kytkeytyvyyttä tulee vahvistaa ja kaikkien kilpailukyky ulottuvuutta tulee lisätä. Lissabonin kaikkien kriteerien kokonaistarkastelun sijasta on alueittain tehtävä strateginen valinta eri indikaattorien kesken niin, että EU:n suuntaamat resurssit kohdennetaan valituille mittareille best value for money -periaatteella. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tarkastellaan suoraan valittuun mittariin kohdistuvista muutoksista. Kaaviossa on ryhmitelty politiikkalohkoja niiden kilpailukykyluonteen ja keskinäisen synergian perusteella. Tällainen ryhmittely tarkoittaa käytännössä sitä, että komission eri pääosastojen yhteydenpitoa kehittämistyössä on syytä lisätä. Vastaavasti ryhmittely antaa neuvoa-antaville elimille mahdollisuuden halutessaan profiloida omaa rooliaan ja työtään. Esimerkiksi Alueiden komitean työn painotus voisi liittyä laajalti keskeisimpiin alueiden kilpailukykyä edistäviin politiikkalohkoihin ja Talous- ja sosiaalikomitean rooli olisi tällaisessa rakenteessa painottunut taloudelliseen vaikuttavuuteen, yleiseen kilpailukykyisyyteen ja kansalaisten valmiuksiin. Käytännön tasolla esitetty muutos tarkoittaisi sitä, että eurooppalaisen toiminnan vaikuttavuutta alettaisiin mitata aikaisempaa selvemmin välillisten mittareiden sijasta suorilla mittareilla. Tällaisia ovat kansantalousmittareiden sijasta mittarit, joissa seurataan käytetyn resurssin suhdetta tapahtuvaan muutokseen. Tätä on käsitelty tämän raportin myöhemmissä osissa tarkemmin. 2. NEW OPERATING MODELS FOR ACHIEVING COMPETITIVENESS TARGETS According to the model for this examination, the interconnection between the different areas of EU policy has to be reinforced and the competitiveness dimension of all of them has to be enhanced. Instead of a holistic examination of all the Lisbon criteria, on a region by region basis a strategic choice should be made between the different criteria so that the resources allocated by the EU would be targeted at selected indicators according to the best value for money principle. The effectiveness of measures is directly examined on the basis of the changed indicators. The diagram groups together policy areas on the basis of the nature of their competitiveness and mutual synergy. In practice, this means that the various directorates general of the Commission should communicate more in efforts to bring about improvement. Correspondingly, the grouping gives the consultative bodies the possibility to profile their own role and work if they so wish. For example, the focus of the Committee of the Regions could broadly relate to the key areas of policy that promote the competitiveness of the regions, and the role of the Economic and Social Committee in such a structure would focus on economic effectiveness, overall competitiveness and giving citizens the skills to cope. On a practical level, the change that has been presented would mean that the impact of European action would start being measured more clearly than before by way of direct indicators rather than indirect ones. Instead of being pure economic indicators, these indicators would monitor the relationship between the resources used and the change taking place. This is addressed more closely in later sections of this report. 10

11 Ohjelmien toteuttaminen aluetasolla muuttuisi niin, että alueohjelmien tulisi kattaa kaikki aluekehittämisen resurssit ja määritellä niitä kaikkia koskevat tavoitteet. Kansallisen aluepolitiikan ja EU:n aluepolitiikan yhteen sitominen tulisi tällöin nykyistä tärkeämmäksi ja sitovammaksi. Yksi tällaista menettelyä jossain määrin seuraava malli on käytössä Suomessa, missä aluekehitysohjelma kokoaa sekä kansallisen että EU:n aluepoliittiset ohjelmat kokonaisuudeksi. Suurin puute menettelyssä on muodollisella tasolla, koska kaikkien asiakirjaan koottavien ohjelmien sisäiset tavoitteet määritellään erikseen ja pääosin laajemmalla maantieteellisellä tasolla. Toinen periaatteellinen ero on täytäntöönpanossa, missä resurssien suuntaamiseen, käyttöön ja valvontaan on toisistaan riippumattomat erilaiset järjestelmät. 3. JOHTAVA, TUTKIMUKSEN KAUTTA KILPAILUKYKYÄ NOSTAVA T&K -TALOUS Eurooppalainen tutkimus- ja teknologiayhteistyö on tärkeää niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Euroopan sisäisen tutkimuskokonaisuuden lisäksi on solmittava yhteyksiä erityisesti muun maailman johtaviin tieteen ja teknologian huippukeskuksiin. Huippuluokkaa oleva innovaatioympäristö houkuttelee osaamista ja osaajia piiriinsä eri puolilta maailmaa. Euroopan näkökulmasta johtavassa tutkimuksessa on yhdistyttävä niin akatemian, yrityssektorin kuin julkisen sektorin. Yritysten on ennemmin oltava tutkimuskumppaneita kuin tutkimuksen kohteita. Euroopan haaste tulevaisuudessa on tutkimustiedon kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Ei riitä, että yliopistot tuottavat yhteiskuntaa hyödyttävää tietoa, jos yhteiskunnassa oleva osaaminen ei muuten näy sen toiminnassa. Tavoiteltavaa on, että Eurooppaan saadaan synnytettyä monialaista osaamista yhdistävää ja kansainvälisesti vertaillen vahvaa tutkimusta kilpailukyvyn kannalta merkittäville klustereille. The implementation of the programmes at regional level would change in that the regional programmes would have to encompass all the resources for regional development and define the objectives for all of them. Thus, associating national regional policy with EU regional policy would become more important and more binding. One model following such a method to a degree is in use in Finland, where the regional development programme brings together in the one document both the national and the EU regional policy programmes. The greatest shortcoming in the method is on a formal level because the internal objectives of the programmes that are compiled in that document are defined separately and primarily on a broader geographical scale. A second fundamental difference lies in the implementation, where different, mutually independent organisations are responsible for allocating, using and monitoring the resources. 3. A LEADING R&D ECONOMY INCREASING COMPETITIVENESS THROUGH RESEARCH European research and technology cooperation is important both to Finland and to the whole of Europe. In addition to the total volume of research conducted within Europe, contacts must be forced in particular with other leading centres of excellence in science and technology in the world. A high-calibre innovation environment attracts expertise and experts to it from around the world. From the European perspective, leading research has to unite the academic world, the business sector and the public sector. More than ever before, companies have to be research partners rather than research targets. The challenge for Europe in the future will be how to exploit the research data holistically. It is not enough for universities to produce data that benefit society if the knowledge present in society does not otherwise manifest itself in how society operates. What is desirable is for research to emerge in Europe which brings together different fields and stands up to international comparison for clusters that are significant in terms of competitiveness. 11

12 Tutkimustietoa tulisi hyödyntää kahdella tavalla. Ensinnäkin tieto auttaa elinkeinoelämää menestymään. Tutkimustiedon avulla lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta ja siten voimistetaan kasvua. Toiseksi on syytä huomioida tutkimuksen hyödyntäminen julkisella sektorilla, jonka toimintaan liittyy olennaisesti mm. ulkoistaminen ja kilpailuttaminen. Ottaen huomioon sen, että julkinen sektori tuottaa noin 40 % Euroopan BKT:sta, innovaatioiden käyttöönoton esimerkiksi terveyssektorilla ja koulutuksessa - merkitystä ei voi vähätellä. Kiinnostava teema tulevaisuudessa on ilman muuta innovaatioiden tutkiminen. Innovaatioprosessi tulee ymmärtää laaja-alaisesti käsittäen teknologisten innovaatioiden lisäksi mm. toimintamalli-innovaatiot, palveluinnovaatiot, johtamisinnovaatiot jne. Onnistuneiden innovaatiomallien kopioinnissa alueilla on erityisen merkittävä rooli. Aluekehittämisohjelmissa on tutkimusasiat nostettava huomattavasti lähemmäs puiteohjelmia ja niiden välistä synergiaa on lisättävä, niin että alueet, joilla ei ole vielä mahdollisuuksia osallistua Euroopan tasoiseen tutkimusyhteistyöhön, voisivat kasvattaa osaamistaan kansallisen tason huippua kohti. 5.0 R&D INPUT IN SOME OECD COUNTRIES Percentage of GDP FINLAND OECD total Israel Japan USA France Sweden Iceland Germany Singapore Finland South Korea Denmark Austria UK Canada Norway China Research data should be exploited in two ways. Firstly, the data help to achieve success in business. The research data enable an increase in competitiveness and productivity and thus boost growth. Secondly, it makes sense to exploit research in the public sector, where activities are intrinsically linked to outsourcing and tendering. Bearing in mind the fact that the public sector produces around 40% of European GDP, the importance of taking innovations on board for example, in the health sector and education should not be downplayed. An interesting theme in the future will definitely be research into innovations. The innovation process must been understood in an extensive sense as comprising operating model innovations, service innovations, leadership innovations, etc in addition to technological innovations. Regions have a particularly important role in copying successful innovation models. In regional development programmes, research matters should be brought a great deal closer to the framework programmes and the synergy between them should be increased so that those regions that do not yet have the opportunity to participate in European-level research cooperation would be able to improve their expertise with a view to reaching the highest international standards. 12

13 4. MATALA-ENERGIA ELÄMÄNTAPA JA KILPAILUKYKY Yhteisen energiapolitiikan laatiminen Euroopan unionille on monimutkainen tehtävä. Yhtäältä unionin vastuualuetta tällä alalla ei ole selkeästi määritelty. Toisaalta energia-alalla vaikuttaa suuri määrä eri toimijoita, kuten hallitukset, kansalliset sääntelyviranomaiset, suuryritykset ja paikallishallinto. Tästä syystä tarvitaan voimakasta poliittista viestiä, jotta kaikki toimijat saadaan liikkeelle ja energiatehokkuuteen liittyviä toimintalinjoja pystytään muuttamaan pitkällä aikavälillä. Eurooppa on merkittävän riippuvainen alueensa ulkopuolella olevista energialähteistä, mikä rajoittaa valtioiden, alueiden ja yritysten mahdollisuutta omin toimin vaikuttaa kilpailukykyynsä niillä lohkoilla, jotka ovat energiariippuvaisia. Tätä riippuvuutta voidaan vähentää periaatteessa kahta perusväylää pitkin, energiaomavaraisuutta lisäämällä tai suhteellista energian käyttöä vähentämällä. Näistä jälkimmäinen on energian markkinahinnoista riippumattomampi keino. 4. LOW ENERGY LIFESTYLE AND COMPETITIVENESS Drafting a joint energy policy for the European Union is a complicated task. On the one hand, the scope of the Union's responsibility in this area has not been clearly defined. On the other hand, a large number of different players have influence in this area, such as governments, international regulatory authorities, major companies and the local administration. For this reason, a strong political message is needed to mobilise all the players and lines of actions regarding energy efficiency can be changed in the long term. Europe is dependent to a significant extent on energy sources that lie outside of its territory, and this restricts the potential for independent action on the part of states, regions and companies in those sectors which are energy-dependent. In principle, there are two principal ways of reducing this dependence, by increasing self-sufficiency in energy terms and by reducing relative energy use. The latter means is more independent of market prices. 13

14 Eurooppalainen matalaenergiaperusteinen elämäntapa tarkoittaisi sellaisten ratkaisujen hakemista kaikilla toiminnan aloilla, jotka vaikuttavat energian käyttöön. Näitä ovat tavaroiden osalta mm. materiaalien käyttö, päästöt, tuotantoprosessit, kuljetukset sekä elinkaarimalli. Palveluiden osalta vastaavasti energian käyttö, tilat ja toimintatavat. Järjestelmien osalta tuotannonohjaus, logistiikka, tekninen osaaminen, kokonaispäästöt ym ja arkielämän eri aloilla tilojen energiakulutus, lämmön talteenottotekniikat muut tekniset sovellukset, liikkumistarpeet ja muodot, palvelukeskeisyys tavarakeskeisyyden sijasta sekä toimintamallit. Alueiden kautta voidaan vaikuttaa monien yllämainittujen ratkaisujen edistämiseen ja tukemiseen. Matalaenergia elämäntavan edistäminen EU:n tasolla tukeutuu tutkimukseen, norminantoon ja muuhun säädöspohjaan, kannustimiin ja toteutettavaan politiikkaan sekä muuhun arvoihin vaikuttavaan työhön. Kansainvälisessä kilpailukyvyssä korostuvat osaamiskeskeisyys, järjestelmien kokonaistehokkuus, alhaiset päästöt ja globaali johtajuus ympäristö- ja energiapolitiikan ja e-governance lohkoilla. Näiden tavoitteiden tukeminen on nostettava rakennerahastoissa keskeiselle sijalle. Energiapolitiikan perusrahoitusinstrumentit ovat rakennepoliittiset välineet kilpailukyvyn parantamisen osalta, tutkimusohjelmat ja erityisesti tutkimusverkostojen rahoitusvälineet. Norminannon osalta matalaenergia linjaukset edellyttävät selviä kannustimia. 5. BUDJETTIKAUSIRAKENTEEN UUDISTAMINEN Kaikki keskeiset instituutit ovat samaa mieltä, että rahoituskehys, jossa esitetään keskipitkän aikavälin poliittiset painopisteet, on mukautettava nopeasti muuttuvaan maailmaan. Muutoksen avulla EU voi säilyttää poliittisen ja taloudellisen asemansa ja saavuttaa Lissabonin tavoitteet sisäpolitiikassa ja ulkopolitiikassa, onnistua naapuruuspolitiikassa ja saada johtavan roolin globalisoitumisprosessissa. Rahoituksen aikaperspektiivin sekä Komission ja Euroopan Parlamentin viisivuotisen toimikauden olisi oltava yhteneväisiä demokraattisen vastuun ja kannattavuuden vuoksi. A European low-energy lifestyle would mean looking for changes in all areas of activity that impact on energy use. As far as goods are concerned, these include use of materials, emissions, production processes, transport and the lifecycle model. Correspondingly, the areas in terms of services are energy use, premises and operating methods. As for systems, such areas are production management, logistics, technical expertise, overall emissions, etc as well as energy consumption in different physical spaces of everyday life, techniques for capturing heat, other technical applications, needs and forms of mobility, a service-centred approach rather than a goods-centred one and operating models. The regions can be used to promote and support many of the above-mentioned solutions. Promoting a low-energy lifestyle at EU level relies on research, standards-setting and other forms of regulation, incentives, implementing policy and on other work impacting on values. In international competitiveness, expertisecentredness, overall efficiency of systems, low emissions and global leadership in the fields of environment, energy policy and e-governance are of heightened importance. Supporting these objectives should be an integral part of the structural funds. The basic financing instruments for energy policy are the structural policy instruments as far as enhancing competitiveness is concerned, research programmes and in particular financing instruments for research networks. When it comes to setting standards, low-energy approaches require clear incentives. 5. REFORMING THE STRUCTURE OF THE BUDGET CYCLE All the key institutions agree that the financial framework, which sets out the medium-term political priorities, has to be adapted to suit a rapidly changing world. Through change, the EU will be able to maintain its political and economic position and to achieve the Lisbon strategy in its internal and external policy, succeed in its neighbourhood policy and attain a leading role in the globalisation process. The timing of the financing process should coincide with the five-year terms of office of the Commission and the European Parliament in the interests of democratic responsibility and profitability. 14

15 Siirtyminen 5+5 budjettikauteen auttaisi välttämään neljä nykyjärjestelmään liittyvää rakenteellista ongelmaa; kaikkien ohjelmien samanaikainen loppuminen ilman tietoa jatkosta, poliittisen päätöksenteon vääränlainen syklisyys, joka toisen parlamenttikauden roolittomuus prosessissa ja vaikeus reagoida yhteisin toimenpitein toimintaympäristön muutoksiin. Euroopan Unionin toteuttama aluepolitiikka loppuu, elleivät jäsenvaltiot päätä aina ohjelmakausien päättyessä sen jatkumisesta. 5+5 vuoden budjettikäytäntö toisi järjestelmään sen edellyttämää jatkuvuutta. Vuoden 2009 alussa toteutettavan budjetin uudelleentarkastelun yhteydessä on syytä arvioida mahdollisuus pidentää nykyistä ohjelmakautta vuoteen 2015 asti ja aloittaa siirtyminen kaksivaiheiseen viisi + viisi vuotta kestävään budjettikauteen. Tällöin jokainen parlamentti linjaisi toimikautensa budjetin ja määrittelisi suuntaviivat seuraavalle kaudelle. Tämä estäisi välikausien muodostumisen budjettikausien väliin ja lisäisi parlamentin ja komission vuoropuhelua EU:n talouden ja toiminnan suunnittelussa. Lisäksi käytäntö lisäisi jäsenvaltioiden ja alueiden sitoutumista EU:n toimintaan, kun merkittäviä epäjatkuvuuskohtia ei syntyisi ja myös kansallisella tasolla jokainen kansallinen parlamentti osallistuisi osaltaan EU:n instrumenttien kehittämiseen ja suuntaamiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää pelkän viiden vuoden budjettijakson sijasta nimenomaan 5+5 vuoden jaksoa toiminnan saumattoman jatkuvuuden varmistamiseksi. Uusi budjettimenettely antaisi komissiolle ja parlamentille mahdollisuuden reagoida lyhytkestoisin ohjelmin toimintaympäristössä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin ja mahdollistaisi nykyistä joustavammin erityisohjelmien laatimisen myös sellaisessa vaiheessa, jossa budjettikausi on pian vaihtumassa. Yksi merkittävä ongelma nykyisessä budjettirakenteessa on EU:n hallinnon ja kehittämisen sekä aluepoliittisten resurssien päättäminen samassa yhteydessä maatalouden budjetin kanssa. Ei ole maanviljelijöiden edun mukaista, että The shift to a 5+5 budget cycle would help to avoid four problems associated with the current system; simultaneous conclusion of all programmes with no information about the what is to follow; the wrong kind of cycle of political decision-making; the lack of a role in the process for one term of parliament in two; and the difficulty in reacting to changes in the operating environment through joint measures. The regional policy pursued by the European Union will end if the member states do not always decide at the end of the programming periods to keep it going. The practice of 5+5 budget cycle would bring to the system the continuity that it requires. In conjunction with the budget review set to be carried out in early 2009, it is worth assessing the scope for extending the current programming period to 2015 and to start the transition to the budget cycle of two stages of five years. In this way, each parliament would set out the budget for its own term and would define guidelines for the next term. This would prevent interim periods from emerging between the budget periods and would increase the dialogues between the Parliament and the Commission in planning the economy and activities of the EU. Furthermore, the practice would increase the commitment of the member states and the regions to EU action because there would be no major lack of continuity, and also at national level each national parliament would itself participate in the development and steering of EU instruments. Achieving this objective specifically requires a budget period of 5+5 years, rather than just five years, in order to ensure seamless continuity as regards the action. The new budget procedure would give the Commission and the Parliament an opportunity to react through short-term programmes to significant changes in the operating environment and would enable specific programmes to be set up more flexibly than at present, also at the stage where a budget period is about to change. A significant problem in the current budget structure is the fact that decisions on resources for EU administration and development and for structural policy are taken in conjunction with the budget for agriculture. It is not in the interests of 15

16 heidän tosiasiallinen tulosopimuksensa tehdään EU:n muun budjettipäätöksen osana. Ei ole myöskään EU:n kilpailukykypolitiikan edun mukaista niputtaa kilpailukyvyn kannalta keskeiset resurssit ja volyymiltaan erittäin merkittävän, mutta Euroopan kilpailukyvyn kannalta kohtuullisen vähäisen sektorin ratkaisut yhdeksi kokonaisuudeksi. Esitetyssä mallissa toisen viisivuotiskauden budjetti pitäisi sisällään budjetin volyymit, suppeat linjaustarkistukset ja budjettisauman yli jatkuvien ohjelmien linjaukset. Aloittavan parlamentin tehtävänä on kuitenkin osaltaan linjata komission esityksestä tarkemmin alkava 5-vuotiskausi ja sitä seuraavan parlamentin kausi. 6. BUDJETTIRAKENTEEN UUDISTAMINEN Keskustelua on käyty siitä, miten EU:n toiminta tulevaisuudessa tulisi rahoittaa, erityisesti mistä ja miten kerätä varat toimintaan. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty että Euroopan neuvosto päättäisi vain budjettiraamien suuruuden ja kriteerit rahojen jaolle, ja sen jälkeen komissio ja Euroopan parlamentti päättäisivät normaalin menettelyn mukaisesti budjetin yksityiskohtaisesta jaosta. Toisaalta on käyty keskustelua myös erilaisista veromalleista. On esitetty että unionin jäsenmaksuista luovuttaisiin kokonaan ja unionin rahoitus perustuisi jäsenmaiden tuloverotuksesta unionille tulevaan perusosaan, eräänlaiseen EU-veroäyriin, sekä osuuteen yhtenäistetyn arvonlisäveron ja pääomaveron tuotosta. farmers for what is actually a pay deal for them to be part of an overall decision on the EU budget. Nor is it in the interests of EU competitiveness policy to lump together resources that are key for competitiveness and significant in volume with solutions for a sector that is marginal as far as Europe's competitiveness is concerned. The second five-year period of the model that has been presented would incorporate the budget volumes, focused reviews of approach and approaches to programmes that straddle the seam between the budgets. However, the role of an incoming parliament would be to set out its own five-year term on the basis of a Commission proposal and also the term of office to follow. 6. REFORM OF THE BUDGET STRUCTURE A debate has been held into how EU action in the future should be financed and, in particular, from where and how the funds needed for actions should be collected. One alternative that has been put forward is that the European Council would decide only on the size of the budget framework and on the criteria for distribution of the funds, and then the Commission and the European Parliament would decide in line with the normal procedure on the specific distribution. On the other hand, there has been a debate on different tax models. It has been proposed that the system of membership fees for the Union would be completely abandoned, and that Union financing would be based on a basic proportion of member states' income tax revenue to be paid to the Union, on a kind of EU tax rate and on a proportion of the returns from harmonised value added tax and capital tax. 16

17 Tällä hetkellä unionilla ei ole varoja niille toimille, joista se on päättänyt. EU:n olisi keskityttävä miettimään miten omien varojen järjestelmää voitaisiin kehittää, sillä ilman sitä koko unionin toiminta halvaantuu joka kerta budjettikauden vaihtuessa. Budjetin välitarkastelussa olisi tarkasteltava nykyistä järjestelmää siitä lähtökohdasta, että jokaiselta jäsenmaalta edellytetään sama prosenttiosuus niiden kansantulosta EU:n rahoittamiseen ja jäsenmaiden erioikeudet, mukaan lukien Iso-Britannian korjauskerroin, poistetaan asteittain. Toisessa vaiheessa olisi otettava käyttöön uusi ja aito omien varojen järjestelmä. Kansalliset maksuosuudet poistuisivat vaiheittain ja ne voitaisiin korvata esimerkiksi osuudella jäsenmaiden keräämistä veroista, kuten arvonlisävero, yritysvero tai energiavero. Muina rahoituslähteinä on keskusteluissa esiintynyt mm. kansainvälinen valuutansiirtovero, verot liikenteelle ja televiestinnälle, ympäristövero tai Euroopan keskuspankin tuotot. Case: CAP Maatalouspolitiikka on keskeisin EU:lle jäsenvaltioilta siirtynyt toimiala. Maatalous säilyy EU:n vastuulla pysyvästi, elleivät jäsenvaltiot erikseen uudelleen muuta päätä. Maatalouden rahoitusvolyymista ja muodosta päätetään sopimuskausien saumassa. Maatalouden eurooppalaisen mallin säilyttäminen vaatii kilpailukykyistä maatalousalaa, joka pystyy käyttämään hyväkseen maailmanmarkkinoiden mahdollisuudet ilman kohtuuttomia tukia. Vaadittavien uudistusten tavoitteena on tuoda maatalousalan toiminta lähemmäs maailmanmarkkinahintoja, mikä edistäisi maataloustuotteiden kilpailukykyä yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla sekä vaikuttaisi positiivisesti sekä sisäiseen kysyntään että viennin määrään. At this point in time, the Union does not have the resources to fund the actions that it has decided upon. The EU needs to concentrate on thinking about how it can develop its system of own resources, because without it the action of the whole Union is paralysed every time there is a change in budget period. As part of the mid-term budget review, the current system should be examined from the perspective that each member states should be required to pay the same proportion of its national product to EU financing, and member state privileges, including the corrective coefficient for the United Kingdom, would gradually be done away with. At a second stage, a new and genuine system of own resources should be introduced. The national payment contributions would be abolished step by step and they could be replaced, for example, by a proportion of the taxes collected by the member states, such as value added tax, corporate tax and energy tax. Other sources of financing that have been debated included an international currency transfer tax, taxes on transport and telecommunications, an environment tax and revenue from the European Central Bank. Case-study: the CAP Agriculture policy is the most important field for which control has been transferred by member states to the EU. Agriculture will remain under EU responsibility permanently unless the member states take a further decision to the contrary. Decisions are taken on the volumes and form of finance on the seam between the contract periods. Maintaining the European agricultural model requires a competitive agricultural sector that is able to exploit the potential of the global market without undue support. The objective of the required reforms is to bring activities in the agricultural sector closer to world market prices, which would promote competitive agricultural products in the community and at world market prices, and it would also have a positive impact on internal demand and export volume. 17

18 Euroopassa maa- ja metsätaloudessa, sisällyttäen elintarvikkeiden jalostuksen, on merkittävät mahdollisuudet kehittää laadukkaita ja suuremman lisäarvon tuotteita. Jotta näistä aloista jotka ovat keskeisellä sijalla maaseuduilla voitaisiin tehdä vahvoja ja dynaamisia, määrärahat olisi keskitettävä tietämyksen siirtoon, tieteeseen ja tutkimukseen, innovointiin ja laatuun elintarvikeketjussa. Ottamatta kantaa tukien määrään, maatalousrahoituksesta päättäminen samassa yhteydessä muun EU:n rahoituksen kanssa luo ongelman, johon jo aikaisemmin on viitattu. Maatalouden tukijärjestelmä on luonteelta yhden ammattikunnan tulosopimus, muiden budjettirahojen ollessa lähinnä hallinnon kuluja tai kehittämispanoksia. Jos maataloussektorin rahoitus olisi esimerkiksi arvonlisäveroperusteinen, ei siihen liittyvät poliittisesti vaikeat kysymykset olisi samaan aikaan yhteisellä asialistalla Euroopan globaalin kilpailukyvyn ja sisäisen synergian linjausten kanssa. Tältä osin olisi syytä tehdä laskelmia, millä laajuudella ja tasolla arvonlisäverot riittäisivät kattamaan tarvittavien tukien rahoituksen. 7. OSAAMINEN JA KILPAILUKYKY Uuden kasvuteorian mukaan inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä taloudellisessa kasvussa. Yhä suurempi osa työntekijöistä on koulutettuja ja henkilökohtaisen osaamisen merkitys kasvaa. Viime aikoina Euroopassa on pohdittu myös välttämätöntä osaamispääomaa, jotta kasvua saadaan ylipäänsä aikaan. Alhaisen tuottavuuden alueet eivät voi kuroa kasvueroja kiinni, ellei niillä ole kasvulle välttämätöntä osaamista ja T&K toimintaa riittävästi. Nopealle kehittyvälle kasvulle ei riitä enää investoinnit koneisiin ja laitteisiin. In Europe, agriculture and forestry, including food processing, have considerable potential for developing quality products with greater added value. In order for these industries which are crucial in rural areas to be able to become strong and dynamic, appropriations have to be concentrated on knowledge transfer, science and research, innovation and quality in the food chain. Without adopting any position on the volume of support, deciding on agricultural financing in conjunction with the rest of EU financing creates a problem, as mentioned above. The support system for agriculture is by nature a pay deal for one profession, while the rest of the budgetary resources are more akin to administrative costs and development investments. If the financing of the agricultural sector were to be, for example, VAT-based, the politically difficult issues that surround it would not be on the joint agenda alongside Europe's approach to global competitiveness and internal synergy. In this respect, it would be advisable to calculate to what extent and at what level value added taxes would suffice to cover the financing of the required support. 7. KNOWLEDGE AND COMPETITIVENESS According to new growth theory, human capital is a key factor in economic growth. An increasingly large proportion of employees are trained and the importance of an individual's knowledge is increasing. In recent times, Europe has been reflecting on how indispensable knowledge is for growth to be achieved at all. Regions with low productivity will not be able to bridge the growth gap unless they have the knowledge essential for growth and R&D activities in sufficient quantities. Investments in machinery and equipment are no longer enough to bring about fast improvements in growth. 18

19 Osaamisen ja kilpailukyvyn yhdistämisellä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa jokaisella ihmisellä/työntekijällä on mahdollisimman hyvät valmiudet hyödyntää kykyjään ja saavutettua osaamista niin elämässään että työssään. Samoin on tärkeää, että jokaisella yrityksellä tai yhteisöllä on saatavissa käyttöönsä paras mahdollinen inhimillinen voimavara ja paras markkinoilla menestymiseen tarvittava osaamisympäristö sekä näiden hyödyntämistä tukeva fyysinen ja toiminnallinen ympäristö. Korkean osaamisen mittarina voidaan käyttää innovointien määrää, patentteja ja T&K-toimintaa, mutta lisäksi myös osaamista työntekijätasolla (koulutus, työkokemus, osaamispääoma), työnorganisointia yritystasolla, osaavan työvoiman kuten tutkijoiden määrää sekä yritysten ja alueen muuta innovativisuutta ( innovativisten toimipaikkojen yhteistyö ja saavutettavuus). Eri alueiden kyky hyödyntää erilaisia rahoitusinstrumentteja vaihtelee alueen osaamis- ja kilpailukykytasosta. Samat toimet kaikilla alueilla ei tuo lisäarvoa, vaan eri mekanismit toimivat eri alueilla. Rakennerahastojen kautta suunnatun rahoituksen voisi keskittää esimerkiksi alla olevan kaavion mukaisesti. Tämän esityksen mukaan BKT:lla mitattuna alle 75 % EU:n keskiarvon olevat alueet voivat käyttää kaikkia sallittuja tukimuotoja ml koheesiotyyppiset toimenpiteet, kuten perusinvestoinnit ja työllisyyspolitiikka. Muut alueet voivat hyödyntää investointeja lukuun ottamatta kaikkia instrumentteja mutta ne on tiukasti sidottava kilpailukyvyn kehittämiseen, ja ne Nuts III-alueet, joiden kilpailukykyindeksi ylittää 125 %, voivat käyttää vain verkottumisinstrumentteja (Interreg, ESR/kv-valmiudet jne.) ja erillisohjelmien rahoitusta. Knowledge and competitiveness together form a whole in which each person/employee is equipped in the best possible way to exploit his skill and acquired knowledge both at work and in life in general. At the same time, it is important for each company or community to have the best possible human resources at its disposal, the best operating environment for succeeding on the market and a physical and operational environment that supports their exploitation. The volume of innovations, patents and R&D activities can be used as an indicator, but so too knowledge at the level of the employee (training, work experience, knowledge capital), work organisation at the level of the company, the size of the skilled workforce, such as researchers, and the innovativeness of companies and the rest of the region (cooperation between innovative workplaces and availability). The ability of different regions to exploit different financing instruments varies according to the level of knowledge and competitiveness of the region. The same action does not generate added value in all regions; rather, different mechanisms work in different regions. The financing allocated through the structural funds could be concentrated, for example, according to the diagram below. According to the diagram, regions with below 75% of average GDP in the EU could use all the available forms of support, including cohesion-type measures, such as basic investments and employment policy. The other regions could exploit all instruments apart from investments, but they must be tightly linked to developing competitiveness, and the NUTS 3 regions whose competitiveness index exceeds 125% could use networking instruments (Interreg, ESF/international skills) and financing from specific programmes. 19

20 8. BKT JA KILPAILUKYKYINDEKSI Rakennerahastojärjestelmä on perustunut hyvin puhtaasta 75 % BKT -kriteeriin, mikä ei lähtökohtaisesti tue kilpailukykyisyyden keskeisyyttä riittävästi. Sinänsä tarvitaan selkeä ja yleisesti hyväksyttävä kriteeri rajaamaan ne alueet, joille EU voi suunnata muita alueita enemmän taloudellisia resursseja ja erityyppisiä toimenpiteitä, mm investointeja perusrakenteisiin ja vaikean työttömyyden helpottamiseksi tarkoitettuja työllistämispoliittisia toimenpiteitä. Näidenkin toimenpiteiden valinnassa tulee voimakkaasti korostaa kilpailukykyisyyden parantamista. BKT toimisi jatkossakin indikaattorina, jonka mukaan NUTS 2 -alueelle suunnataan resursseja (volyymi-indikaattori). Jatkossa on kuitenkin syytä kaikkien muiden NUTS 2 -alueiden osalta rajoittaa toimenpiteet vain kilpailukykyä nostaviin ja kansainvälistä verkottumista edistäviin toimenpiteisiin. Niiden NUTS 3 -alueiden osalta, joiden kilpailukykyindeksi ylittää 125 % tason EU:n keskiarvosta European Competitiveness Index:llä mitattuna, on sallitut toimenpiteet, (EAKR:n ja ESR:n osalta) syytä rajata vain verkottumisrahoitukseen. Kilpailukykyindikaattori toimisi toimenpiteiden suuntajana ja seurantaindikaattorina. Tavoitteet ja toimenpiteet on tässä mallissa määriteltävä niin, että alueella toteutettavat toimenpiteen parantavat mahdollisimman hyvin alueen kilpailukykyä ja sitä mittaavaa indeksiä. Alueiden ja komission kesken tulee tehdä tästä sopimus. Pelkistäen todeten tukirahoilla ostetaan indeksimuutosta. 8. GNP AND COMPETITIVENESS INDEX The structural fund system is based on a clear-cut criterion of 75% of GDP, which does not necessarily provide sufficient support for a competitiveness-centred approach. What is actually needed is a clear and generally acceptable criterion to limit those regions to which the EU direct more economic resources and different types of measures than it does to the rest, such as investments in basic structures and employment policy measures to relieve high unemployment. Strong emphasis should be placed on improving competitiveness also when selecting these measures. GDP would continue to serve as an indicator according to which resources are targeted at a NUTS 2 region (volume indicator). However, in the future it is worth restricting measures for all other NUTS 2 regions to measures that heighten competitiveness and promote networking. As for NUTS 3 regions whose competitiveness index exceeds the level of 125% of the EU average as measured on the European Competitiveness Index, it would make sense to limit the permitted measures (under the ERDF and ESF) to financing networking. The competitiveness index would guide the measures and serve as a monitoring indicator. Objectives and measures in this model should be defined so that the measures implemented in a region improve the region's competitiveness as much as possible and the index that measures it. This agreement should be reached. To put it simply, support funding would be used to buy a change in the index. 20

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Independent living in your own home Supported living in your own home Living in home-like service facilities Hospital and institutional

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat

Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat Juha Ala-Mursula, johtaja BusinessOulu Video: Oulu - Kaupunkielämää Teollisuuden uudet mahdollisuudet? Digitalisaatio muuttaa myös teollisuutta, kun koneita kehitetään

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven regions Västerbotten, Sweden Häme, Finland Lorraine, France North Hungary, Hungary Asturias,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Olli-Pekka Penttinen, FT, Dos.

Olli-Pekka Penttinen, FT, Dos. PROJECT «INTERCLUSTER LABORATORY ON ENVIRONMENTAL PROTECTION AND RISKS ASSESSMENT (ILEPRA)» Rajanylityksiä Rajat ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ILEPRA-projekti eli Intercluster laboratory

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Rinnakkaissessioiden keskeiset viestit Emerging solutions from parallel sessions Parallel sessionernas lösningar

Rinnakkaissessioiden keskeiset viestit Emerging solutions from parallel sessions Parallel sessionernas lösningar Rinnakkaissessioiden keskeiset viestit Emerging solutions from parallel sessions Parallel sessionernas lösningar RATKAISUJA lähellä, yhdessä LÖSNINGAR nära, tillsammans SOLUTIONS local, together Ilma -

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Paavo Okko professor emeritus paavo.okko@utu.fi Tallinn, February 12, 2013 Topics of the presentation The new style

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen 2013 Työsuunnitelma Kuvaa mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. Kuvaus siitä, millaisia toimintoja hankkeen eri vaiheissa

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot