AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA"

Transkriptio

1 AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2008 Matti Pitkälä 1

2 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen opettajankoulutus Korkeakoulunkatu HÄMEENLINNA OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Automaatiotekniikan opetus ja opetussuunnitelmat ammattikorkeakouluissa Tekijä Matti Pitkälä Hinaajakatu 8 A Lahti Tilaaja Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos PL Ohjaaja Viljo Holopainen Hyväksytty 2

3 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu TIIVISTELMÄ PV07 Päijät-Häme2 Tekijä Matti Pitkälä Vuosi 2008 Työn nimi Automaatiotekniikan opetus ja opetussuunnitelmat ammattikorkeakouluissa TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on tehty ammatillisen opettajankoulutuksen opinnäytetyönä. Olen opettanut laboratorioinsinöörin toimessa yli 20 vuotta kappaleenkäsittelyautomaatioon liittyviä kursseja insinöörikoulutuksessa. Elokuussa 2007 toimenkuvani muuttui automaatiotekniikan lehtoriksi. Tavoitteenani tässä päättötyössä on ollut hankkia laajempi kokonaiskuva automaatiotekniikan opetuksesta ammattikorkeakouluissa ja miettiä opetussuunnitelmien osalta järkeviä kokonaisuuksia, koska kaikkea ei voida automaatiotekniikan osalta opettaa jokaisessa koulutusohjelmassa. Eräs syy aiheen valitsemiseen oli myös alan johtavan ammattilehden huoli nykyisestä sekavasta ja hajanaisesta automaatiotekniikan opetuksesta insinöörikoulutuksessa. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada selville opetussuunnitelmien muodossa automaatiotekniikkaan liittyvät kurssit ja millä koulutusohjelmilla ja missä ammattikorkeakouluissa niitä opetetaan. Näistä on myös luotu tietokannat, joista selviää eri koulutusohjelmissa opetettavat automaatiotekniikkaan liittyvät kurssit sekä näiden sisällöt, tavoitteet, opetusmenetelmät ja opetuksessa käytettävät oppikirjat sekä muu materiaali. Toisena tavoitteena on antaa selkeä kuva automaatiotekniikan rakenteesta ja luoda malli automaatiotekniikan hierarkkisesta ja järkevästä jaottelusta, mihinkä voitaisiin automaatiotekniikan opetusta sitten aikanaan perustaa. Työn tuloksena syntyi myös ehdotuksia eri koulutusohjelmille omassa oppilaitoksessa annettavassa automaatiotekniikan opetuksessa. Aikaa vievin osio on ollut opetussuunnitelmien analysointi ja tietokannan luominen. Mutta tämä työ on helpottanut itse kirjallisen tuotoksen tekemistä ja ennen kaikkea ajatustyötä järkevästä automaation jaottelusta opetusta varten. Tämä päättötyö palvelee tavallaan sekä oman ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä että ammatillisen opettajuuden kehittämisessä. Opetussuunnitelmia analysoidessa syntyi myös ajatus siitä, miten omassa laitoksessa toteutettava projektioppimisen malli opetussuunnitelmien osalta täytyisi toteuttaa. 3

4 Jokaisen opettajan täytyisi mielestäni paneutua koko opintosuunnan kaikkien kurssien opetussuunnitelmiin, koska muuten toteutus jää heikolle pohjalle. Asiasanat Sivut Automaatiotekniikka, opetus ja opetussuunnitelmat sekä ammattikorkeakoulu 51 s. (tietokannat: 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AUTOMAATIO JA SEN KÄSITTEET Historiaa ja taustaa Automaatioon liittyviä määritelmiä Prosessiautomaatio Kone- eli kappaleenkäsittelyautomaatio Tuotesuunnitteluautomaatio Automaattinen tuotannonohjaus Hallintoautomaatio Ympäristöteknologian automaatio Kiinteistö- ja kunnossapitoautomaatio Muu automaatio ONGELMAN KUVAUS Automaatioalan koulutuksen historiaa Automaatioinsinöörin koulutus Automaatioalan opetus muussa insinöörikoulutuksessa Ongelma TUTKIMUSTA JA SELVITYSTÄ Uudet teknologiavirtaukset automaatiossa Teknologiaopetus peruskouluissa ja lukioissa Automaatioalan opetussuunnitelmia ammattikorkeakouluissa Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen automaatio-opetus JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSIDEAT Opetussuunnitelmassa olevat kurssit Toteutusehdotuksia Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen automaatio-opetukseen Käytännön opetustyön toteutus automaatiotekniikan kursseissa LÄHTEET LIITTEET

6 1. JOHDANTO Automaatiotekniikka on nykyään välttämätöntä kaikilla teollisuuden aloilla. Automaatiota käytetään teollisuuden prosessien, energianhallinnan sekä tuotannon valmistuslinjojen ohjauksessa ja valvonnassa. Teollisuuden lisäksi automaatiota esiintyy myös monissa arkipäivän sovellutuksissa. Automaatiotekniikan osaamisaloja ovat erilaiset mittaukset, ohjaukset, säätötekniikat sekä modernit järjestelmät kuten ohjelmoitavat logiikat, PC-valvomot ja hajautetut automaatiojärjestelmät sekä robotit. Pääkirjoitus johtavassa automaatioalan ammattilehdessä arvosteli voimakkaasti Suomen kouluissa järjestettävää automaatioalan koulutusta. Tämä kirjoitus jäi itselleni vahvasti mieleen ja sai minut valitsemaan aiheeksi omalle päättötyölle automaatiotekniikan opetus- ja opetussuunnitelmat Suomen ammattikorkeakouluissa. Lehden pääkirjoituksen mukaan automaatiokoulutuksen tulisi ryhdistäytyä ja vielä nopeasti. Omassa tutkimuksessa sain kerättyä 24 koulutusohjelman opintosuunnitelmat koskien automaatiotekniikan opetuskokonaisuuksia eri ammattikorkeakouluissa. Näissä opetetaan eri nimikkeillä noin 140 kurssia, jotka jotenkin tai täysin sivusivat automaatiotekniikkaa. Johtopäätöksenä voidaan yleistää valitettava totuus, että monessa oppilaitoksessa opetetaan asioita siis sen mukaan, mitä opettajat osaavat ja sen perusteella kehitetään uusi kurssinimike. Vaikeutena automaatiotekniikan kokonaiskuvan luomisessa on, että se on erittäin laaja alue, eikä ole olemassakaan henkilöitä, jotka osaisivat ja hallitsisivat edes lähes kaiken tarpeellisen. Itse aloitin selvitystyön siten, että loin tietokannat ammattikorkeakouluista, joissa on automaatiotekniikan opetusta sisältäviä koulutusohjelmia. Automaatiotekniikkakurssien tietokannoissa selviää kurssin laajuus, sisältö, tavoitteet, opetusjärjestelyt ja oppimateriaalit. Lähtökohtana omassa kehitysideassa on ensin jakaa itse automaatiotekniikka järkeviksi kokonaisuuksiksi, jotka vastaavat tämän päivän tarpeita. Seuraavaksi tein oman oppilaitoksen eli Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen osalta ehdotukset automaatiotekniikan opetuksen kehittämisestä eri koulutusohjelmissa. Automaatioväylän pääkirjoituksessa helmikuussa 2007 kehotettiin perusteelliseen itsetutkiskeluun jokaisessa koulutusyksikössä, joissa jossakin muodossa opetetaan automaatiotekniikkaa. Koulutuksen tason nähdään laskeneen viime vuosina jopa hälyttävästi ja nyt yrityksiin saapuu oppilaitoksista hakijoita, jotka täytyisi saman tien laittaa koulutukseen, jotta heistä olisi yritykselle edes jotakin hyötyä. Itse myös uskon asian olevan usein näin, koska ammattikorkeakoulujen opetustunnit on ajettu minimiin verrattuna esimerkiksi aikanaan teknillisissä opistoissa annettuun 6

7 koulutusmääriin. Itse näkisin tärkeänä, että oppilaitoksissa keskityttäisiin syvällisesti joihinkin automaatiotekniikan kursseihin, jotta opiskelijat mennessään työelämään voivat itse todeta osaavansa jotakin riittävän hyvin. Itselleni oli myös helppo yhtyä tätä työtä tehdessä lehden toteamaan, että koulutus tapahtuu useissa oppilaitoksissa liian pitkälle ainoastaan koulujen omien resurssien puitteissa välittämättä todellisista yritysmaailman tarpeista. Myös uusimmassa Automaatioväylän (2/2008) lehdessä Tekesissä työskentelevä Pekka Yrjölä näkee yhdeksi seitsemästä suomalaisen automaation kuolemansynniksi selkeytymättömän koulutuksen. Hänen mukaansa koulutusta pitäisi kohdentaa vielä selkeämmin syventämällä osaamista. Hänen mukaansa tiedekorkeakouluissa tilanne on parempi kuin ammattikorkeakouluissa, joihin kuitenkin on hyvin hakijoita automaatioalan koulutukseen. Prosessiteollisuushan on selkeästi automaatioala ja viime aikoina esimerkiksi paperiteollisuuden tehtaita Suomessa on lopetettu. Tästä huolimatta nämä suhdanteet eivät ole vaikuttaneet automaatiotekniikan koulutuksen suosioon samalla tavoin kuin tietotekniikan koulutuksen yhteydessä on tapahtunut. Ammattikorkeakoulujen automaatiotekniikan paikat ovat oppilaitosten mukaan täyttyneet tasaisen varmasti. Minulla on 25 vuoden kokemus enkä muista yhtään vuotta, jolloin opetusryhmä olisi jäänyt liian pieneksi, kuvaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yliopettaja Paul Isaksson tilannetta. Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan osaston osastonjohtaja Heikki Kurki pistää paremmaksi. Jos suosion mittarina pidetään hakijoiden määrää suhteessa koulutuspaikkoihin, automaatiotekniikan koulutus on tekniikan koulutusyksikön vetovoimaisin. Kurki uskoo, että suosiota selittää kohtalaisen hyvän työllisyystilanteen lisäksi tarjolla olevien töiden monipuolisuus. Hyvän tilanteen takana on lisäksi seudulla oleva alan teollisuus. Merkitystä on myös sillä, että Oulun ammattioppilaitoksessa, josta tulee puolet automaatiolinjan opiskelijoista, koulutetaan sähkö-, automaatio-, instrumentointi- ja sähkötekniikan ammattilaisia. Koulutusohjelmaa on vedetty Oulussa kolme vuotta automaatiotekniikan nimikkeellä. Vuodesta 1996 vuoteen 1999 se oli yhtenä suuntautumisvaihtoehtona tietotekniikan koulutusohjelmassa, ja sitä ennen Oulussa opiskeltiin mittaus- ja säätötekniikkaa. (Wahlström 2008, lehtiartikkeli.) Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun tekniikan osastonjohtajan Kullervo Hirvosen mukaan automaatiokoulutuksen julkisuuskuva on erilainen kuin tietotekniikan, vaikka automaatiotekniikalla on tietotekninen perusta. Automaatiotekniikka katsotaan informaatiotekniikan osa-alueeksi, mutta siltä puuttuu Hirvosen mukaan tietotekniikan hypeosa. Hirvonen työskentelee Varkauden yksikössä. Tietoteknisestä luonteestaan huolimatta alan opetus ei ole muuttunut pelkiksi simuloinneiksi, vaan käytännön tuntuma on edelleen koulutuksen arkea. Tietokoneavusteinen 7

8 opetus on Hirvosen mahdollista lähes kaikissa ammattiaineissa, mutta tavoitteena oppilaitoksella on kuitenkin tehostaa opetusta siten, että opettaja on oppilaiden mukana. Oulussakin virtuaaliopetuksella on Kurjen mukaan oma roolinsa ja useita simulointimalleja on käytössä, mutta oppilaitoksen tavoitteena on ensisijassa luoda laboratorioon samanlainen ympäristö ja laitteet kuin nykypäivän teollisuudessa on. Virtuaalisovelluksilla on oma roolinsa, mutta me haluamme antaa opiskelijoille konkreettisen tuntuman keskeisistä ammattiasioista. Näin kynnys työelämään siirryttäessä mataloituu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa tietokonepohjaista on miltei kaikki mitä tehdään. Automaatiokoulutus ja automaatioalakaan eivät ole yksiselitteisiä. Suomen automaatioseuran koulutustoimikunnan puheenjohtajan Juha Karin mukaan seura haluaisikin saada selvyyden automaatioalan koulutustilanteesta: missä koulutusta on saatavissa ja mitä se pitää sisällään. Automaatiokoulutus on hyvin pirstaloitunutta. Alalle koulutetaan hyvin monella nimikkeellä, ja automaatio liittyy moneen alaan. Prosessiteollisuus on selkeästi automaatioala, mutta automaatiokoulutusta annetaan muun muassa koneinsinöörikoulutuksessa. Voidaan myös kysyä, onko puhelinalan koulutus automaatiokoulutusta tai onko puhelininsinööri automaatioinsinööri. (Hallikainen 2003, lehtiartikkeli.) Automaation osuus tulevaisuuden tuotannossa tulee kasvamaan edelleen. Mielestäni eräs keskeinen alue on robotiikka, jota opetetaan yllättävän suppeasti ammattikorkeakouluissa. Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksessa on robotiikka otettu yhdeksi strategiseksi keskipisteeksi, mikä on tapahtunut juuri alueen yritysten toivomuksesta. Robotiikkalaitteisiin on omassa laitoksessa panostettu hyvin ja uusimpana hankkeena on tänä vuonna toteutumassa uuden opetusrobottisolun valmistuminen vanhempien solujen yhteyteen. Lisäksi tähän on osoitettu henkilöresursseja. Ilolla onkin todettava oman oppilaitoksen kehittävän automaatiotekniikan asioita juuri oikeaan suuntaan, kunhan nämä asiat vielä huomioidaan uusien opetussuunnitelmien teossa, joita juuri tätä kirjoittaessa ollaan tekemässä. Automaatiotekniikka on erittäin nopeasti kehittyvä ja laajeneva ala. Siihen kuuluvat yleisesti prosessi- ja kappaletavarateollisuuden digitaaliset automaatio- ja ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät mittaus- ja toimilaitteet. Tekniikan kehittymisen vuoksi automaatio sisältää paljon erilaisia älykkäitä, pieniä järjestelmiä, erikoismittalaitteita, ohjaus- tai säätökokonaisuuksia sekä yksikkösäätimiä. Automaatio sisältää myös PC-pohjaisia kunnossapitojärjestelmiä ja muita eri järjestelmiä, joiden keskinäinen kommunikointi ja integrointi ovat välttämättömiä. Tiedonsiirron ja tietokantojen hallinta kehittyy nopeasti ja langaton automaatio, Internet ja intranet yleistyvät sekä uusissa että vanhoissa sovelluksissa. Kappaletavara-automaatiossa joustavien valmistusjärjestelmien myötä on syntynyt tarvetta ohjata kokonaisia linjoja, soluja ja solujen välistä 8

9 yhteistoimintaa. Koneiden ja automaation läheisyys on johtanut laajaan tuotekehitystoimintaan, koneiden ominaisuuksien ja käytettävyyden lisääntymiseen sekä tuotteiden laadun parantumiseen. Nämä uudet suuntaukset asettavat omat lisävaatimuksensa myös koulutukselle. 2. AUTOMAATIO JA SEN KÄSITTEET 2.1 Historiaa ja taustaa Englantilainen sana "automation" lausuttiin ensimmäisen kerran Fordin johtaja Delmar S. Harder käytti sitä silloin mekanisoidun koneen ja elektroniikkaohjauksen yhdistelmästä. Sanan perustana oleva käsiterakennelma on paljon vanhempaa alkuperää, sillä sanaa automaatti (kreikaksi automatos, itsestään liikkuva) alettiin käyttää ranskan kielessä jo 1500-luvulla osoittamaan ihmisen koskematta toimivia laitteita, kuten kelloja. Eri kulttuurien ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita itsestään toimivista laitteista. Sana automaatio tuli muodossa automatisointi jo 1800-luvulla yleiseen käyttöön ja on edelleenkin monessa kielessä sanan ainoa hyväksyttävä muoto. Muodolla automaatio on nimittäin liian sosiaalispoliittis-lehtimiesmäinen painolasti (Ruotsi, Ranska, Saksa). Automaation nykyiset pitkälle kehittyneet ilmenemismuodot ovat tietokonejärjestelmät, esimerkiksi yritysten teknisissä tai hallinnollisissa tehtävissä, prosessiautomaatiojärjestelmät, esimerkiksi paperikoneen käynnistäjänä ja sen laaduntuottotoiminnan ohjaajana, tai tehdasautomaatiojärjestelmät. (Aaltonen & Andersin 1992, ) Voidaan todeta, että lähes kaikilla automaation ilmenemismuodoilla on yhteiset perusrakenneosat, joilla on melko vanhat juuret: Kyky suorittaa aritmeettis-loogisia toimintoja: Blaise Pascalin mekaaninen laskukone Säätösilmukan eli takaisinkytkennän periaate: James Wattin höyrykoneeseen liitettiin hänen vuonna 1788 patentoimansa, keskipakoisvoimaan perustuva kierrosnopeuden säätölaite eli mitä nopeammin höyrykone pyörii sitä vähemmän höyryä se saa ja päinvastoin. Ohjelmoinnin periaate: Joseph Marie Jacquardin reikäkorttiohjelmoitu kutomakone 1800-luvun alkuvuosilta: kutomakone kutoo kuvioita kankaaseen reikäkortteihin lävistetyn ohjelman mukaisesti. Anturit tilanteiden ja tilojen automaattista mittaamista varten. Toimilaitteet sekä venttiilit, joiden avulla pystyttiin säätelemään energia- ja materiaalivirtoja. 9

10 Englantilainen professori Charles Babbage yhdisti 1830-luvulla aritmeettisloogisen kyvyn ja ohjelmoinnin periaatteen maailman ensimmäisessä reikäkorttiohjatussa tietokoneessa, mutta projekti jäi silloisen tekniikan kehittymättömyyden vuoksi kuitenkin piirustusasteelle. Hänen suunnitelman ja ensimmäisen toimivan tietokoneen syntymisen välinen aika oli 100 vuotta, sillä 1930-luvun loppuvuosina saksalainen Konrad Zuse rakensi relelogiikkaan perustuvan tietokoneen, joka Saksan sotaviranomaisten ymmärtämättömyyden vuoksi jäi kuitenkin käyttämättä sodan päättymiseen saakka, jolloin Zuse toi Z1-koneensa uudelleen päivänvaloon. Samoihin aikoihin kuin Zuse oli amerikkalainen Harvardin yliopiston professori Howard Aiken alkanut rakentaa yhteistyössä IBM:n kanssa reikäkorttikoneiden osiin perustuvaa Mark 1 -tietokonetta, joka valmistui vuonna Prosper Eckert ja John Mauchiy suunnittelivat ja rakensivat Pennsylvanian yliopistossa USA:n armeijan käyttöön tarkoitetun elektroniputkien loogisiin ominaisuuksiin ja nopeuteen perustuvan tietokoneen, ENIAC:in, joka valmistui Ensimmäinen todellinen tietokone syntyi vasta unkarilaissyntyisen tiedemiehen John von Neumannin johdolla Princetonin yliopistossa. Tämän EDVAC -koneen ohjelmat ja luvut oli talletettu samaan muistiin, ohjelman suoritusreittiä ohjasivat erilaiset ehdolliset hypyt, lyhyesti sanottuna siinä oli kaikki tärkeät nykyisen tietokoneen ominaisuudet. Näitä tietokonepiirteitä kutsutaan nykyisinkin usein nimellä von Neumann- tietokoneet. (Aaltonen & Andersin 1992, ) Tietokoneita ryhdyttiin 1960-luvulla myös käyttämään tuotannon suunnittelu- ja ohjaustarkoituksiin sekä prosessinohjausjärjestelmiin. Prosessin tilaa mittaavista antureista luetut arvot muunnetaan tietokoneen käsittämään muotoon. Tietokoneeseen ohjelmoidut prosessinohjausalgoritmit laskevat prosessin ohjaussuureille uudet arvot, jotka ohjataan toimilaitteille. Täten toteutuu säädön eli takaisinkytkennän periaate, joka on eräs automaation perusperiaate. Tärkein kehitys tuotantoautomaation kannalta oli kuitenkin vielä edessä ja 1980-luvuilla: mikroprosessorit ja niihin perustuvat mikrotietokoneet sekä mekatroniset laitteet kuten robotit, kuljetusvälineet ja työstökoneet. Siitä lähti tehdasautomaatio liikkeelle. (Aaltonen & Andersin 1992, 19.) Automaatio sanana otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvun alussa, mutta sen määrittely oli aluksi vaikeata. Niinpä 1960-luvulla automaatiotermin tilalla käytettiin paremmin sovellusalueen tekniikkaa kuvaavia termejä kuten mittaus- ja säätötekniikka, servotekniikka, teollisuuden instrumentointi, tietokoneohjaus, analysaattoritekniikka, logiikkajärjestelmät, jne.. Automaatiotermi palasi sekä oppilaitosten kielenkäyttöön että yleiskieleen. Automaatiolla tarkoitetaan automaattisten tuotantolaitteiden ja laitosten suunnittelua ja toteuttamista. Automatisoitujen koneiden ja tuotantolinjojen käyttö on myös luonnollisesti eräs automaation keskeisiä alueita. Usein 10

11 ollaan myös tekemisissä sanan automatiikka kanssa, jolloin sillä voidaan tarkoittaa automaattien ja automaattisten tuotantolinjojen käyttöä, automaattijärjestelmää, automaattien ja automaattisten tuotantolinjojen toimintaa sekä oppia automaateista ja ennen kaikkea automatisoinnista. (Fonselius & Pekkola 1999, 7.) Teollisuusautomaatio on usein jaoteltu tuotanto-, hallinto-, kiinteistö ja kunnossapitoautomaatioon. Tuotantoautomaation pääalueet ovat valmistusautomaatio, automaattinen tuotannon ohjaus ja tuotesuunnitteluautomaatio. Valmistusautomaatio voidaan jakaa kone- ja prosessiautomaatioon. Tämä jako voidaan helposti tehdä tuotteen olomuodon perusteella. Tuotanto voidaan luokitella prosessiautomaatioon, jos tuote on tuotannon jossakin vaiheessa jossakin muussa olomuodossa kuin kiinteässä. Sen sijaan, jos tuote etenee tuotannossa kiinteinä kappaleina, voidaan puhua koneautomaatiosta. Tämä jako on myös helposti tehtävissä kuljetustekniikan avulla eli tuotteen kulkiessa putkia, säiliöitä tai johtimia pitkin on kyseessä prosessiautomaatio, muta tuotteen kulkiessa tuotantolinjalla kuljettimia pitkin on kyseessä koneautomaatio. Kuva 2.1 Automaation jakaminen. 2.2 Automaatioon liittyviä määritelmiä Automaatiokäsitteet johtuvat kreikan sanasta automatos eli itsestään liikkuva ja sen synonyymi on mekanismi. Mekanismista esimerkkinä mainitaan vanhoissa lähteissä kello, niin kuin automaatinkin kohdalla, mutta toisena esimerkkinä mainitaan kiväärin liipaisin mekanismi, joka ei liiku itsestään. Tästä pienestä vivahde-erosta on sittemmin tehty mekanisoinnin ja automaation välille selvä pesäero. Mekanisoinnilla tarkoitetaan lihasvoimien korvaamista tai vahvistamista jollakin laitteella 11

12 ja automaatiolla tarkoitetaan lihaksien lisäksi myös aivotoiminnan ainakin osittaista suorittamista konevoimin, mistä seuraa tietotekniikan keskeinen rooli automaatiossa. Sekä mekanisointi että automaatio ovat ilmaisuja inhimillisen työn korvaamisesta koneella. Automaation ja mekanisoinnin raja ei kuitenkaan ole kovin selvä. Automaatio -sanaan liitetään usein automatisoitavan toiminnan nimi, jolloin voidaan puhua ainakin seuraavanlaisista automaatioaloista: prosessiautomaatio konepaja-automaatio tuotantoautomaatio tehdasautomaatio kiinteistöautomaatio kotiautomaatio koneautomaatio eli mekatroniikka sairaala-automaatio toimistoautomaatio pankkiautomaatio lentokenttäautomaatio myymäläautomaatio kuljetus ja jakeluautomaatio varastoautomaatio jne. Automaatio on joko jäykkää, samanlaista tuotetta pitkiä jaksoja valmistavaa, tai joustavaa, erilaisia tuotteita vaihdellen valmistavaa. Puhuttaessa jonkin kokonaistoiminnan automatisointiasteesta ilmoitetaan kuinka suuri osa toimintaan kuuluvista prosesseista on automatisoitu. Puhutaan myös yksittäisen työtehtävän automatisointiasteesta, jolla usein tarkoitetaan ihmisen osuutta työstä. Täysin automaattista miehittämätöntä järjestelmää pidettiin aiemmin ihanteena, johon kehityksen pitäisi tähdätä. Nykyisin tällaista tilaa pidetään jopa vaarallisena. Kuka kehittäisi valmistusprosessia ja tuotteita ellei ihminen sitä tekisi? Kuka korjaisi odottamattomat virhetilanteet? Pelätään, että liian automaattinen prosessi saa ihmisen vieraantumaan siitä niin täydellisesti, ettei hän enää tarpeen tullenkaan pysty korjaamaan ja ohjaamaan sitä. Osittain miehitettyä toimintaa tai osavuorokautista miehitystä pidetään usein täysin miehittämätöntä toimintaa parempina vaihtoehtoina. 12

13 Aivan toisenlaiseen automaatio -sanan erittelyyn pääsemme tutkimalla sanan esiintymistä muissa kuin teknisissä yhteyksissä. Puhumme automaation taloudellisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä vaikutuksista. Automaation katsotaan usein vapauttavan ihmisen raskaasta, likaisesta ja vaarallisesta työstä, mutta yhtä usein katsotaan automaation vievän ihmisiltä työn ilon, vaihtelun ja haasteen, puhumattakaan niistä, jotka automaation takia menettävät työpaikkansa. Liikkeenjohdon piirissä automaatiota perustellaan syntyvillä ajan, rahan, työn ja raaka-aineiden säästöillä. Automaatiota vastustetaan samoissa piireissä, koska sen takia pelätään menetettävän toiminnan joustavuutta ja aikaisemmat läheiset kosketukset asiakkaisiin kuten on tapahtunut pankkiautomaatiossa. Automaatio on myös hyvin pääomaintensiivinen ja sopii tästä syystä paremmin suurille kuin pienille yrityksille. Automaation tärkeänä tunnusmerkkinä on pidetty automatisoidun järjestelmän kykyä mukautua eli adaptoitua, uusiin tilanteisiin, siis aistia ympäristössään ja sisällään tapahtuvat muutokset ja toimia niiden mukaisesti. Tämä on kuitenkin vielä nykyisin varsin harvoin toteutettu automaation ominaisuus. Se edellyttää nimittäin järjestelmältä pitkälle kehittyneitä tekoälyllisiä piirteitä, jotka ovat vielä kehitysasteella. Rajoitetussa mielessä adaptiivinen ominaisuus kuitenkin on toteutettavissa, jolloin prosessia ohjaava järjestelmä reagoi raaka-aineessa havaitsemiinsa muutoksiin, koneistuskeskus havaitsee terien kulumisen ja kompensoi sen vaikutuksen sekä vaihtaa lopulta kuluneet terät uusiin, automaattinen valmistusprosessi seuraa tilastollisesti itsessään tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi valmistamiaan tuotteita mittaamalla, ja muuttaa säätöjään vastaavasti. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan sisäisesti tai ulkoisesti avoimiksi järjestelmiksi. Automaatiojärjestelmät ovat tavallisesti suljettuja tai sisäisesti avoimia. (Fonselius & Pekkola 1999, 8.) 2.3 Prosessiautomaatio Prosessiautomaatio eli prosessiteollisuuden automaatio alkoi Suomessakin jo 1950-luvulla. Tänä päivänä on yleistä, että tehtaan prosessiautomaatio on perustana koko tuotannon kattaviin teollisuus-pc- ja logiikkaohjauksiin. Prosessiautomaatiossa vaaditaan monialaista osaamista mittausmenetelmistä ja laitteista, säätötekniikasta sekä luonnollisesti tietotekniikasta. Paperi- ja selluteollisuus on ollut jo kauan pitkälle automatisoitua. Samoin metsäteollisuuden automaatio on kansainvälisestikin jo korkealla tasolla, mistä osoituksena voidaan todeta menestyvien suomalaisten automaatiojärjestelmien toimittajien olemassa olo kuten esimerkiksi Lahdessa ja Nastolassa toimiva Raute Oyj. Itse tuotantolinjan automatisoinnin lisäksi näissä 13

14 automaatiotekniikan sovelluksissa keskeisessä asemassa on nykyisin myös tuotannon ohjaus ja seuranta. Prosessiteollisuuden piiriin kuuluvat tehtaat ovat nykyisin hyvin pitkälle automatisoituja, jolloin automaatio siis hoitaa ohjaustehtävät normaalissa käyntitilanteessa. Ihminen tulee mukaan ainoastaan häiriö- ja vikatilanteiden yhteydessä. Kaivos- ja metallurgisen teollisuuden automaation keskeisiä tehtäviä ovat mittaus ja analysointi, punnitus sekä annostelu. Öljynjalostus- ja petrokemian teollisuudessa automaatiolla pyritään kalliin raaka-aineen yhä parempaan hyväksikäyttöön, joten nykyisin öljyjalostus on todella pitkälle automatisoitua. Elintarvike- ja bioteknisessä teollisuudessa prosessit ovat usein myös automatisoituja. Prosessin ohjaus perustuu usein reseptipohjaiseen raaka-aineiden annosteluun. Tuotevalikoimat ovat laajoja ja esimerkiksi instrumentoinnille asetetaan korkeat puhtausvaatimukset. Lainsäädäntö asettaa myös velvoitteita tuotteen valmistusolosuhteiden ja tuotteen koostumuksen dokumentointiin. Lääkeaineteollisuudessa jopa kehitysprosessin osalle annetaan määräyksiä. ((Fonselius & Pekkola 1999, 8-9.) Prosessiautomaation avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja tuotteen laatua ja siten edistetään tehtaan kilpailukykyä. Muita tavallisia perusteita ovat yksitoikkoisten ja vaarallisten työtehtävien hoitaminen automaattisesti. Prosessiteollisuuden yhteydessä automaatiojärjestelmillä tarkoitetaan ohjausjärjestelmiä kuten ohjelmoitavista logiikoista koko tehtaan kattaviin automaatiojärjestelmiin. Automaatiojärjestelmien avulla nimensä mukaan automatisoidaan jokin tuotantoprosessi tai osa siitä. Automaatiojärjestelmillä on nykyään myös muita tehtäviä, kuten raportointi ja historiatiedon keruu, jolloin kerätään prosessista mittaustietoa. Mittaustiedot esitetään operaattorille valvomopäätteillä. Mitatun datan perusteella järjestelmä laskee tarvittavat ohjaukset ja ohjaa erilaisia toimilaitteita. Käyttäjä voi tyypillisesti puuttua ohjauksiin operointipäätteeltään tarpeen mukaan. Prosessiautomaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti hajautettuja ohjausjärjestelmiä (DCS = Distributed Control Systems ). DCS- järjestelmään kuuluu tyypillisesti prosessiasemia, valvomoasemia, järjestelmäväylä, ohjelmointilaitteita ja tiedonhallinta/raportointiasema. Tiedonhallinta- asema tarvitaan tavallisesti vain keskikokoisissa tai suurissa sovelluksissa. Prosessiohjauksen reaaliaikainen tietokanta hajautetaan viemällä prosessiasemat lähelle prosessia. Hajautetun automaatiojärjestelmän prosessiasemat kykenevät hoitamaan mittaustiedon käsittelyn, ohjausten laskennan ja ohjausten tekemisen paikan päällä. Tällöin ei tarvitse lähettää mittaustietoja jollekin keskustietokoneelle laskentaa varten ja sitten palauttaa ohjausarvoja. Kenttäväylän avulla voidaan säästää kaapelointikustannuksissa. Hajautetut I/O-yksiköt viedään lähelle prosessia, jolloin kaapelointi mittaus- ja toimilaitteilta I /O-yksiköille on mahdollisimman lyhyt. Kommunikointi 14

15 hajautetun I /O-yksikön ja prosessiaseman keskusyksikön välillä tapahtuu keskitetysti kenttäväylän kautta. Nykyisin järjestelmissä painottuu helppokäyttöisyys, avoimuus ja liityntä perinteisiin tehtaan PC- verkkoihin ja tietohallintajärjestelmiin. Kuva 2.2 Kaaviokuva prosessiteollisuudessa käytettävästä ns. pysty- ja vaakasuuntaisesta integraatio automaatiojärjestelmästä. Automaatiojärjestelmien pystysuuntainen integraatio tarkoittaa, että sama järjestelmä pystyy hoitamaan prosessin ohjaus-, tuotannon ohjaus- ja tehdasjärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Tällöin saavutetaan mm. seuraavia etuja: tuotannon johto pystyy tarkistamaan tuotannon tilatiedot omilta pääteiltään reaaliaikaisesti, käyttöhenkilökunta pystyy suunnittelemaan ja optimoimaan tuotannon ajoa esim. tilauskirjaan tai raaka- ainevaraston tietoihin perustuen. Kaikki nämä hoidetaan samalla laitteistolla ja ohjelmistolla. Vaakasuuntaisesta integroinnista seuraa etuja: toimilaitteet ja anturit kytketään tehtaan laajuisesti yhdenmukaisiin I /O-liityntöihin, ohjelmointi ja ohjelmien ylläpito helpottuu, kun kaikki prosessiosat on ohjelmoitu samalla ohjelmointikielellä, käyttöhenkilökunta pystyy valvomaan ja ohjaamaan koko tehdasta samalta työpisteeltä yhden mukaisella käyttöliittymällä 2.4 Kone- eli kappaleenkäsittelyautomaatio Kappaleenkäsittelyautomaatiolla tarkoitetaan kappaleenkäsittelyteollisuuden valmistukseen, laadunvalvontaan, kuljetukseen ja varastointiin liittyvää automaatiota. Koneautomaatio voidaan kuitenkin nähdä laajempana kokonaisuutena. Se sisältää tuotantoon liittyvän automaation lähinnä 15

16 konepajojen kannalta katsottuna. Koneautomaatiossa voidaan suunnittelun puolesta erottaa kaksi erilaista automatisointitasoa eli pienimuotoinen koneautomaatio ja laajempimuotoinen kappaleenkäsittelyautomaatio. Pienimuotoista koneautomaatiota ovat esimerkiksi jonkin siirto-, työstö- tai kokoonpanotehtävän tai valmistuslinjan automatisointi. Kappaleenkäsittelyautomaatiolla voidaan käsitellä kokonaisen tehtaan, tuotantolinjan tai jonkin suuren koneen automatisointia. Koneautomaation osa-alueita ovat tuotantolinja-automaatio, automaattiset työstökoneet, konepajan automaattisesti toimivat laitteet tai jopa miehittämätön tehdas. ((Fonselius & Pekkola 1999, 8.) Tuotantolinja-automaatiossa keskitytään kappaletavaroiden sarjatuotannon vaatimaan automaatioon, jossa toteutetaan tuotteiden siirtelyä, kääntelyä, kokoonpanoa ja tarkastusta, mutta ei kuitenkaan valmistukseen liittyviä työstötehtäviä. Automaattisiin työstökoneisiin luokitellaan automaattisorvit ja muut numeerisesti ohjatut työstökoneet. Usein ne liitetään tuotantolinjan osiksi teollisuusrobotin hoitaessa työkappaleen tuomisen ja viemisen. Konepajan automaattisesti toimivia laitteita ovat esimerkiksi tuotanto- ja pakkauslinjat, kuljetusjärjestelmät ja varastointijärjestelmät. Teollisuusrobotit ovat myös tuotantolinjan tyypillisiä laitteita, joiden lukumäärä on nykyisin lisääntynyt. Kappaleenkäsittelyautomaation rakenteeseen kuluvat ohjauslaitteet, toimilaitteet ja anturit. Kuva 2.3 Kaaviokuva kappaleenkäsittelyautomaation rakenteesta. Yllä oleva kuvan mukaisen automaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus vaatii osaamista ja tietämystä ohjausjärjestelmistä, toimilaitteista, antureista ja toteutettavan prosessin vaatimasta mekaniikasta. 16

17 2.5 Tuotesuunnitteluautomaatio Tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD (engl. Computer Aided Design) katsotaan usein kuuluvan lähinnä koneautomaatioon ja keskeisenä työvälineenä on luonnollisesti tietokone, jota insinöörit ja arkkitehdit käyttävät suunnittelutyössä. Käytännössä tämä suunnittelu sisältää esimerkiksi 3Dmallinnusta ja numeerista simulointia, johon kuuluu esimerkiksi laitteiden suunnittelussa syntyvät koneenpiirustukset tai rakennusten rakennesuunnittelu. 3D-grafiikka eli kolmiulotteinen grafiikka on kolme tilaulotteista tietokonegrafiikkaa, joka on yleensä vektorigrafiikkaa. Siinä tyypillisinä peruselementteinä ovat kolmio tai jokin muu monikulmio. Tietokonesimulointi on ympäristön eli maailman jäljittelyä tietokoneella. Simulointi on kehittynyt 1960-luvun lopun ei-graafisesta lujuuslaskennasta moniin aihealueisiin. Haluttu malli muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon käyttäen jotakin ohjelmointikieltä. CAD-malleihin perustuvaa simulointia voidaan nykyisin tehdä lämmönsiirrosta, lujuuslaskennasta, virtausmekaniikasta, palamisesta, molekyylibiologiasta jne.. Simuloinnin käyttöalueita ovat tuotteiden valmistaminen ja tuotanto, tieteellinen mallinnus, tilojen simulointi, ajoneuvotekniikan erilaiset käyttökoulutukset sekä pelit. Tällöin puhutaan usein tietokoneavusteisesta suunnittelusta eli CAE (engl. Computer Aided Engineering) erotuksena vanhemmasta, 1970-luvun alussa alkaneesta, CAD-piirtämisestä. Kuva 2.4 Metsäkoneen käyttäjän koulutukseen käytettävä virtuaalinen opetuslaitteisto. (Maatalousnäyttely 2008, Lahti) 17

18 Automaatiotekniikan kannalta keskeisin alue on tuotteiden valmistamisen ja tuotannon simulointi kuten kokoonpanon simulointi ja robottisimulointi. Ruiskupuristusmuoviosien, valuosien ja koneistettavien osien valmistuksen suunnittelussa CAD-malleja on käytetty 1980-luvulta alkaen tietokoneavusteisessa valmistuksessa eli CAM (engl. Computer Aided Manufacturing). Tietokoneavusteisessa valmistuksessa suunniteltu kolmeulotteinen CAD-malli syötetään CAMohjelmaan yhdessä työkalujen mittojen ja työstettävän materiaalin laadun kanssa. CAM-ohjelma tuottaa komentosarjan, jolla ohjataan NC- työstökoneen moottoreita. 2.6 Automaattinen tuotannonohjaus Tuotannonohjaus on hallinnollista toimintaa, joka on nykyään käytössä jo pienissäkin teollisuusyrityksissä. Tuotannonohjauksessa pyritään huolehtimaan, että tehtaan valmistamat tuotteet valmistuvat suunnitellussa ajassa ottamalla samalla huomioon sen, että tehtaan henkilö- ja koneresurssit ovat optimaalisen tehokkaassa käytössä. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia, että tarvittavat tarvikkeet ja raaka-aineet ovat juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Eräs tärkeimmistä asioista onkin pyrkiä minimoimaan varastoihin sitoutunutta pääomaa. Monella teollisuuden alalla merkittävä kilpailutekijä nykyään on mahdollisimman lyhyt toimitusaika, mikä edellyttää tuotannonsuunnittelulta pyrkimystä kohti tehtaan tuotteiden lyhyttä läpäisyaikaa. 2.7 Hallintoautomaatio Hallinto- eli toimistoautomaatiolla tarkoitetaan esimerkiksi tekstinkäsittely-, kirjanpito- ja palkkalaskentaohjelmien avulla toteutettua toimintaa. Tietotekniikalla on siis keskeinen asema hallintoautomaation toteutuksessa. Hallintoautomaation ammattilaisen täytyy omata tiedot laitteistoista ja ohjelmistoista sekä tietoliikennetekniikasta. 18

19 2.8 Ympäristöteknologian automaatio Ympäristöasiat ovat nykyisin usein esillä erilaisissa yhteyksissä ja nyt viime aikoina siihen yhä enemmän liitetty mukaan myös automaation merkitys ympäristön kannalta. Tekniikan lisensiaatin Sanna Perkiön huhtikuussa 2008 ilmestyneessä väitöskirjatutkimuksessa otettiin osuvasti esille automaation ja säätötekniikan merkitys ympäristöasioissa. Tutkimus tarkasteli koko arvoketjua metsästä aina markkinoille asti eli mitkä ovat tärkeimmät ympäristömyötäiset tekniikat, joilla on merkitystä ympäristölle ja mikä niiden merkitys on yritysten kilpailukyvylle. Hänen väitöskirjatutkimuksen mukaan lakiin perustuvat ympäristöinvestoinnit eivät tuo yrityksille kilpailuetua, vaan lailla määrätyt ympäristöinvestoinnit haittaavat useammin kilpailukykyä kuin muut ympäristön kuormitusta vähentävät investoinnit. Ympäristön ja yrityksen kannalta merkittävimmäksi tekniikaksi osoittautuivat tekniikat, jotka on otettu käyttöön joistain muista syistä kuin lainsäädännön takia. Nämä tekniikat parantavat yrityskuvaa, tehostavat raaka-aineiden käyttöä sekä pienentävät henkilöstökustannuksia, mahdollisimman pienin pääomakustannuksin. Hän toteaa, että esimerkiksi painopaperin arvoketjussa merkittävintä ympäristötekniikkaa eivät olekaan välttämättä kiertojen sulkeminen tai aktiivilietelaitos, vaan automaatio-, mittaus- ja informaatiotekniikka. (Perkiö 2008, väitöskirja.) Yksityisen ihmisen kannalta eli puhuttaessa esimerkiksi kotitalouksien ympäristöä ja energiaa säästävien asioiden kannalta energian kulutusta voidaan pienentää tehostamalla ilmastoinnin, autolämmityksen ja valaistuksen käyttöä. Näitä kaikkia ohjaa nykyään kiinteistöautomaatio, joka muun muassa sytyttää ja sammuttaa valot tiettyinä aikoina vuorokaudessa. Ympäristötekniikan automaation soveltamisessa olisi syytä tietää ympäristöalan laitteisiin liittyviä materiaali- ja valmistusnäkökohtia sekä tärkeimpien laitteiden, mm. kompressorien ja pumppujen käyttöominaisuudet ja soveltuvuudet eri tehtäviin. Automaatiopuolella olisi siis syytä käydä läpi säädön perusteita ja eri säätöjärjestelmiä sekä oppia tekemään ja lukemaan säätö- ja laitekaavioita. 2.9 Kiinteistö- ja kunnossapitoautomaatio Kiinteistöautomaatiossa on hyvin paljon piirteitä prosessiautomaatiosta. Sen sijaan kunnossapitoautomaatio painottuu myös tuotannonohjauksen suuntaan. Kiinteistön automaatioratkaisut vaikuttavat sen teknologiseen suorituskykyyn. Kiinteistöjen käyttäjät arvostavat 19

20 tilaa, jonka tekniset valmiudet on varmistettu. Kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa tehdään kriittisimmät automaatiojärjestelmiä koskevat päätökset. Nykyään on yleistä kehittyneissä ratkaisuissa luoda Internet-pohjainen rakennusautomaatiojärjestelmä, jolla kiinteistöjä voidaan hallita yhden käyttöliittymän kautta. Järjestelmään voidaan liittää kiinteistötekniikan koko skaala, LVI-ohjauksesta kulunvalvontaan ja paloilmoittimiin. Historiatietojen tallentamisen myötä voidaan analysoida myös kiinteistön suorituskykyä ja ennakoida huoltotoimenpiteitä. Usein käytettävät järjestelmät edustavat avointa järjestelmäintegraatiota, jossa tietoa voidaan kerätä useista lähteistä, esimerkiksi antureista ja mittareista. Hallinta tapahtuu joko valvomosta tai tietoturvallisesti Internet-selaimen välityksellä mistä tahansa. Esimerkiksi toimistokiinteistön ilmanvaihtojärjestelmästä saadaan reaaliaikaiset tiedot ja ilmastointia voidaan hienosäätää muutamalla hiiren napautuksella menemättä paikalle. Kiinteistöautomaatio kohdistuu asuintalojen, virastojen, koulujen ja teollisuuslaitosten automaatioon. Nykyään keskeisin aihealue näissä on keskitetty kiinteistövalvonta. Opetuksessa näiden osa-alueiden sisällöissä keskeisinä aiheina ovat: 1)lämpökeskus ja siihen kohdistuva automaatio, 2) kattila ja öljypoltin, 3) kaukolämmön energiamittaus, 4) anturit ja lähettimet sekä toimilaitteet, 5) säätölaitteet ja säätötekniikat, 6) lämpimän käyttöveden säädöt ja lämmitysverkoston säädöt, 7) sähkölämmityksen ja ilmastoinnin automaatio, 8) kylmäkoneet ja jäähdytyksen automaatio ja 10) kiinteistöjen valvontajärjestelmät Muu automaatio Automaatioalan uusina kehityskohteina voidaan mainita maatalouden ja liikenteen automaatio. Maataloudessa joudutaan usein käsittelemään suuria massoja, jollaisia esiintyy rehujen, lannoitteiden, veden, viljan, lihan ja maidon kuljettamisessa. Nykyisin tilakokojen kasvun myötä näitä jokapäiväisiä toimintoja automatisoidaan. Lisäksi hyvinvointiin liittyviä toimintoja kuten ilmastointi, valaistus ja lannanpoisto muutetaan itsestään toimiviksi. Mainittakoon myös robotiikan ilmestyminen maatalouden yhteyteen. Automaation tarkoituksenahan on vähentää raskasta fyysistä työtä. Maatalousautomaatiota on myös käytössä peltokasviviljelyssä. Erilaiset paikannusjärjestelmät ovat tulleet kasvintuotantoon. Automaation käyttökohteet maataloudessa ovat rajattomat kuten teollisuudessakin. 20

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

24. PROSESSIAUTOMAATIO

24. PROSESSIAUTOMAATIO 24. PROSESSIAUTOMAATIO 24.1. Yleistä Prosessiautomaation avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja tuotteen laatua ja siten edistetään tehtaan kilpailukykyä. Muita tavallisia perusteita ovat yksitoikkoisten

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO/ATRAK Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO 1.4.2010-31.12.2012 ATRAK 1.4.2010 30.6.2012 13.12.2012 Alkuvaiheita 2008 keskustelu tila-,

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere WinWind Oy Normet Oy Tuotteita joiden suunnittelussa hyödynnetään digitaalista tuoteprosessia

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Automaatio ja robotiikka arjessa

Automaatio ja robotiikka arjessa Automaatio ja robotiikka arjessa Jari Saarinen Aalto yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Automaatio ja systeemitekniikan laitos Geneeristen älykkäiden koneiden huippuyksikkö Aalto University, based on

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU OPETUKSEN VIRTUAALITUOTANNON PROSESSIMALLIT JA HYVÄT KÄYTÄNTEET ITK-08 Jussi Tapio Kuosa 18.4.2008 Monimuotokurssien kehitystyö vuosina 2004-2007 Millaisia prosesseja

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen

Tutkintorakenteen uudistaminen Tutkintorakenteen uudistaminen Tietoliikennealueen yhteisvastuualue Ma Prof Raimo Kantola 24.3.1998 http:/keskus.hut.fi/u/kantola Raimo Kantola Perusopetus 1 Teknologiaympäristö muuttuu Seuraavat asiat

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Lähtökohta Vaikea löytää turva-alasta jotain ymmärtävää työvoimaa asentajiksi Lähtökohdan

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Kiinteistöautomaatio on rakennuksen aivot Lähde: Siemens 29.4.2015 TALOTEKNIIKKA/VPi

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

REHTORI, APULAISREHTORI, AIKUISKOULUTUSJOHTAJA. 1 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä

REHTORI, APULAISREHTORI, AIKUISKOULUTUSJOHTAJA. 1 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS REHTORI, APULAISREHTORI, AIKUISKOULUTUSJOHTAJA 1 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä (1.4.2013 lukien) Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK)

MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) Opiskele kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa työn ohella 1 1,5 vuotta Automaatio Energia- ja ympäristötekniikka Kone- ja laitossuunnittelu Aikuisten AMK-yhteishaku

Lisätiedot

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy LEDit ulkovalaistuksessa Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy Liiketoimintamme 24% 2012 41% 35% Philips Healthcare Philips Lighting Philips Consumer Lifestyle 2 2

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot