AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA"

Transkriptio

1 AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPETUS JA OPETUSSUUNNITELMAT AMMATTIKORKEAKOULUISSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2008 Matti Pitkälä 1

2 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen opettajankoulutus Korkeakoulunkatu HÄMEENLINNA OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Automaatiotekniikan opetus ja opetussuunnitelmat ammattikorkeakouluissa Tekijä Matti Pitkälä Hinaajakatu 8 A Lahti Tilaaja Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos PL Ohjaaja Viljo Holopainen Hyväksytty 2

3 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu TIIVISTELMÄ PV07 Päijät-Häme2 Tekijä Matti Pitkälä Vuosi 2008 Työn nimi Automaatiotekniikan opetus ja opetussuunnitelmat ammattikorkeakouluissa TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on tehty ammatillisen opettajankoulutuksen opinnäytetyönä. Olen opettanut laboratorioinsinöörin toimessa yli 20 vuotta kappaleenkäsittelyautomaatioon liittyviä kursseja insinöörikoulutuksessa. Elokuussa 2007 toimenkuvani muuttui automaatiotekniikan lehtoriksi. Tavoitteenani tässä päättötyössä on ollut hankkia laajempi kokonaiskuva automaatiotekniikan opetuksesta ammattikorkeakouluissa ja miettiä opetussuunnitelmien osalta järkeviä kokonaisuuksia, koska kaikkea ei voida automaatiotekniikan osalta opettaa jokaisessa koulutusohjelmassa. Eräs syy aiheen valitsemiseen oli myös alan johtavan ammattilehden huoli nykyisestä sekavasta ja hajanaisesta automaatiotekniikan opetuksesta insinöörikoulutuksessa. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada selville opetussuunnitelmien muodossa automaatiotekniikkaan liittyvät kurssit ja millä koulutusohjelmilla ja missä ammattikorkeakouluissa niitä opetetaan. Näistä on myös luotu tietokannat, joista selviää eri koulutusohjelmissa opetettavat automaatiotekniikkaan liittyvät kurssit sekä näiden sisällöt, tavoitteet, opetusmenetelmät ja opetuksessa käytettävät oppikirjat sekä muu materiaali. Toisena tavoitteena on antaa selkeä kuva automaatiotekniikan rakenteesta ja luoda malli automaatiotekniikan hierarkkisesta ja järkevästä jaottelusta, mihinkä voitaisiin automaatiotekniikan opetusta sitten aikanaan perustaa. Työn tuloksena syntyi myös ehdotuksia eri koulutusohjelmille omassa oppilaitoksessa annettavassa automaatiotekniikan opetuksessa. Aikaa vievin osio on ollut opetussuunnitelmien analysointi ja tietokannan luominen. Mutta tämä työ on helpottanut itse kirjallisen tuotoksen tekemistä ja ennen kaikkea ajatustyötä järkevästä automaation jaottelusta opetusta varten. Tämä päättötyö palvelee tavallaan sekä oman ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä että ammatillisen opettajuuden kehittämisessä. Opetussuunnitelmia analysoidessa syntyi myös ajatus siitä, miten omassa laitoksessa toteutettava projektioppimisen malli opetussuunnitelmien osalta täytyisi toteuttaa. 3

4 Jokaisen opettajan täytyisi mielestäni paneutua koko opintosuunnan kaikkien kurssien opetussuunnitelmiin, koska muuten toteutus jää heikolle pohjalle. Asiasanat Sivut Automaatiotekniikka, opetus ja opetussuunnitelmat sekä ammattikorkeakoulu 51 s. (tietokannat: 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AUTOMAATIO JA SEN KÄSITTEET Historiaa ja taustaa Automaatioon liittyviä määritelmiä Prosessiautomaatio Kone- eli kappaleenkäsittelyautomaatio Tuotesuunnitteluautomaatio Automaattinen tuotannonohjaus Hallintoautomaatio Ympäristöteknologian automaatio Kiinteistö- ja kunnossapitoautomaatio Muu automaatio ONGELMAN KUVAUS Automaatioalan koulutuksen historiaa Automaatioinsinöörin koulutus Automaatioalan opetus muussa insinöörikoulutuksessa Ongelma TUTKIMUSTA JA SELVITYSTÄ Uudet teknologiavirtaukset automaatiossa Teknologiaopetus peruskouluissa ja lukioissa Automaatioalan opetussuunnitelmia ammattikorkeakouluissa Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen automaatio-opetus JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSIDEAT Opetussuunnitelmassa olevat kurssit Toteutusehdotuksia Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen automaatio-opetukseen Käytännön opetustyön toteutus automaatiotekniikan kursseissa LÄHTEET LIITTEET

6 1. JOHDANTO Automaatiotekniikka on nykyään välttämätöntä kaikilla teollisuuden aloilla. Automaatiota käytetään teollisuuden prosessien, energianhallinnan sekä tuotannon valmistuslinjojen ohjauksessa ja valvonnassa. Teollisuuden lisäksi automaatiota esiintyy myös monissa arkipäivän sovellutuksissa. Automaatiotekniikan osaamisaloja ovat erilaiset mittaukset, ohjaukset, säätötekniikat sekä modernit järjestelmät kuten ohjelmoitavat logiikat, PC-valvomot ja hajautetut automaatiojärjestelmät sekä robotit. Pääkirjoitus johtavassa automaatioalan ammattilehdessä arvosteli voimakkaasti Suomen kouluissa järjestettävää automaatioalan koulutusta. Tämä kirjoitus jäi itselleni vahvasti mieleen ja sai minut valitsemaan aiheeksi omalle päättötyölle automaatiotekniikan opetus- ja opetussuunnitelmat Suomen ammattikorkeakouluissa. Lehden pääkirjoituksen mukaan automaatiokoulutuksen tulisi ryhdistäytyä ja vielä nopeasti. Omassa tutkimuksessa sain kerättyä 24 koulutusohjelman opintosuunnitelmat koskien automaatiotekniikan opetuskokonaisuuksia eri ammattikorkeakouluissa. Näissä opetetaan eri nimikkeillä noin 140 kurssia, jotka jotenkin tai täysin sivusivat automaatiotekniikkaa. Johtopäätöksenä voidaan yleistää valitettava totuus, että monessa oppilaitoksessa opetetaan asioita siis sen mukaan, mitä opettajat osaavat ja sen perusteella kehitetään uusi kurssinimike. Vaikeutena automaatiotekniikan kokonaiskuvan luomisessa on, että se on erittäin laaja alue, eikä ole olemassakaan henkilöitä, jotka osaisivat ja hallitsisivat edes lähes kaiken tarpeellisen. Itse aloitin selvitystyön siten, että loin tietokannat ammattikorkeakouluista, joissa on automaatiotekniikan opetusta sisältäviä koulutusohjelmia. Automaatiotekniikkakurssien tietokannoissa selviää kurssin laajuus, sisältö, tavoitteet, opetusjärjestelyt ja oppimateriaalit. Lähtökohtana omassa kehitysideassa on ensin jakaa itse automaatiotekniikka järkeviksi kokonaisuuksiksi, jotka vastaavat tämän päivän tarpeita. Seuraavaksi tein oman oppilaitoksen eli Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen osalta ehdotukset automaatiotekniikan opetuksen kehittämisestä eri koulutusohjelmissa. Automaatioväylän pääkirjoituksessa helmikuussa 2007 kehotettiin perusteelliseen itsetutkiskeluun jokaisessa koulutusyksikössä, joissa jossakin muodossa opetetaan automaatiotekniikkaa. Koulutuksen tason nähdään laskeneen viime vuosina jopa hälyttävästi ja nyt yrityksiin saapuu oppilaitoksista hakijoita, jotka täytyisi saman tien laittaa koulutukseen, jotta heistä olisi yritykselle edes jotakin hyötyä. Itse myös uskon asian olevan usein näin, koska ammattikorkeakoulujen opetustunnit on ajettu minimiin verrattuna esimerkiksi aikanaan teknillisissä opistoissa annettuun 6

7 koulutusmääriin. Itse näkisin tärkeänä, että oppilaitoksissa keskityttäisiin syvällisesti joihinkin automaatiotekniikan kursseihin, jotta opiskelijat mennessään työelämään voivat itse todeta osaavansa jotakin riittävän hyvin. Itselleni oli myös helppo yhtyä tätä työtä tehdessä lehden toteamaan, että koulutus tapahtuu useissa oppilaitoksissa liian pitkälle ainoastaan koulujen omien resurssien puitteissa välittämättä todellisista yritysmaailman tarpeista. Myös uusimmassa Automaatioväylän (2/2008) lehdessä Tekesissä työskentelevä Pekka Yrjölä näkee yhdeksi seitsemästä suomalaisen automaation kuolemansynniksi selkeytymättömän koulutuksen. Hänen mukaansa koulutusta pitäisi kohdentaa vielä selkeämmin syventämällä osaamista. Hänen mukaansa tiedekorkeakouluissa tilanne on parempi kuin ammattikorkeakouluissa, joihin kuitenkin on hyvin hakijoita automaatioalan koulutukseen. Prosessiteollisuushan on selkeästi automaatioala ja viime aikoina esimerkiksi paperiteollisuuden tehtaita Suomessa on lopetettu. Tästä huolimatta nämä suhdanteet eivät ole vaikuttaneet automaatiotekniikan koulutuksen suosioon samalla tavoin kuin tietotekniikan koulutuksen yhteydessä on tapahtunut. Ammattikorkeakoulujen automaatiotekniikan paikat ovat oppilaitosten mukaan täyttyneet tasaisen varmasti. Minulla on 25 vuoden kokemus enkä muista yhtään vuotta, jolloin opetusryhmä olisi jäänyt liian pieneksi, kuvaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yliopettaja Paul Isaksson tilannetta. Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan osaston osastonjohtaja Heikki Kurki pistää paremmaksi. Jos suosion mittarina pidetään hakijoiden määrää suhteessa koulutuspaikkoihin, automaatiotekniikan koulutus on tekniikan koulutusyksikön vetovoimaisin. Kurki uskoo, että suosiota selittää kohtalaisen hyvän työllisyystilanteen lisäksi tarjolla olevien töiden monipuolisuus. Hyvän tilanteen takana on lisäksi seudulla oleva alan teollisuus. Merkitystä on myös sillä, että Oulun ammattioppilaitoksessa, josta tulee puolet automaatiolinjan opiskelijoista, koulutetaan sähkö-, automaatio-, instrumentointi- ja sähkötekniikan ammattilaisia. Koulutusohjelmaa on vedetty Oulussa kolme vuotta automaatiotekniikan nimikkeellä. Vuodesta 1996 vuoteen 1999 se oli yhtenä suuntautumisvaihtoehtona tietotekniikan koulutusohjelmassa, ja sitä ennen Oulussa opiskeltiin mittaus- ja säätötekniikkaa. (Wahlström 2008, lehtiartikkeli.) Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun tekniikan osastonjohtajan Kullervo Hirvosen mukaan automaatiokoulutuksen julkisuuskuva on erilainen kuin tietotekniikan, vaikka automaatiotekniikalla on tietotekninen perusta. Automaatiotekniikka katsotaan informaatiotekniikan osa-alueeksi, mutta siltä puuttuu Hirvosen mukaan tietotekniikan hypeosa. Hirvonen työskentelee Varkauden yksikössä. Tietoteknisestä luonteestaan huolimatta alan opetus ei ole muuttunut pelkiksi simuloinneiksi, vaan käytännön tuntuma on edelleen koulutuksen arkea. Tietokoneavusteinen 7

8 opetus on Hirvosen mahdollista lähes kaikissa ammattiaineissa, mutta tavoitteena oppilaitoksella on kuitenkin tehostaa opetusta siten, että opettaja on oppilaiden mukana. Oulussakin virtuaaliopetuksella on Kurjen mukaan oma roolinsa ja useita simulointimalleja on käytössä, mutta oppilaitoksen tavoitteena on ensisijassa luoda laboratorioon samanlainen ympäristö ja laitteet kuin nykypäivän teollisuudessa on. Virtuaalisovelluksilla on oma roolinsa, mutta me haluamme antaa opiskelijoille konkreettisen tuntuman keskeisistä ammattiasioista. Näin kynnys työelämään siirryttäessä mataloituu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa tietokonepohjaista on miltei kaikki mitä tehdään. Automaatiokoulutus ja automaatioalakaan eivät ole yksiselitteisiä. Suomen automaatioseuran koulutustoimikunnan puheenjohtajan Juha Karin mukaan seura haluaisikin saada selvyyden automaatioalan koulutustilanteesta: missä koulutusta on saatavissa ja mitä se pitää sisällään. Automaatiokoulutus on hyvin pirstaloitunutta. Alalle koulutetaan hyvin monella nimikkeellä, ja automaatio liittyy moneen alaan. Prosessiteollisuus on selkeästi automaatioala, mutta automaatiokoulutusta annetaan muun muassa koneinsinöörikoulutuksessa. Voidaan myös kysyä, onko puhelinalan koulutus automaatiokoulutusta tai onko puhelininsinööri automaatioinsinööri. (Hallikainen 2003, lehtiartikkeli.) Automaation osuus tulevaisuuden tuotannossa tulee kasvamaan edelleen. Mielestäni eräs keskeinen alue on robotiikka, jota opetetaan yllättävän suppeasti ammattikorkeakouluissa. Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksessa on robotiikka otettu yhdeksi strategiseksi keskipisteeksi, mikä on tapahtunut juuri alueen yritysten toivomuksesta. Robotiikkalaitteisiin on omassa laitoksessa panostettu hyvin ja uusimpana hankkeena on tänä vuonna toteutumassa uuden opetusrobottisolun valmistuminen vanhempien solujen yhteyteen. Lisäksi tähän on osoitettu henkilöresursseja. Ilolla onkin todettava oman oppilaitoksen kehittävän automaatiotekniikan asioita juuri oikeaan suuntaan, kunhan nämä asiat vielä huomioidaan uusien opetussuunnitelmien teossa, joita juuri tätä kirjoittaessa ollaan tekemässä. Automaatiotekniikka on erittäin nopeasti kehittyvä ja laajeneva ala. Siihen kuuluvat yleisesti prosessi- ja kappaletavarateollisuuden digitaaliset automaatio- ja ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät mittaus- ja toimilaitteet. Tekniikan kehittymisen vuoksi automaatio sisältää paljon erilaisia älykkäitä, pieniä järjestelmiä, erikoismittalaitteita, ohjaus- tai säätökokonaisuuksia sekä yksikkösäätimiä. Automaatio sisältää myös PC-pohjaisia kunnossapitojärjestelmiä ja muita eri järjestelmiä, joiden keskinäinen kommunikointi ja integrointi ovat välttämättömiä. Tiedonsiirron ja tietokantojen hallinta kehittyy nopeasti ja langaton automaatio, Internet ja intranet yleistyvät sekä uusissa että vanhoissa sovelluksissa. Kappaletavara-automaatiossa joustavien valmistusjärjestelmien myötä on syntynyt tarvetta ohjata kokonaisia linjoja, soluja ja solujen välistä 8

9 yhteistoimintaa. Koneiden ja automaation läheisyys on johtanut laajaan tuotekehitystoimintaan, koneiden ominaisuuksien ja käytettävyyden lisääntymiseen sekä tuotteiden laadun parantumiseen. Nämä uudet suuntaukset asettavat omat lisävaatimuksensa myös koulutukselle. 2. AUTOMAATIO JA SEN KÄSITTEET 2.1 Historiaa ja taustaa Englantilainen sana "automation" lausuttiin ensimmäisen kerran Fordin johtaja Delmar S. Harder käytti sitä silloin mekanisoidun koneen ja elektroniikkaohjauksen yhdistelmästä. Sanan perustana oleva käsiterakennelma on paljon vanhempaa alkuperää, sillä sanaa automaatti (kreikaksi automatos, itsestään liikkuva) alettiin käyttää ranskan kielessä jo 1500-luvulla osoittamaan ihmisen koskematta toimivia laitteita, kuten kelloja. Eri kulttuurien ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita itsestään toimivista laitteista. Sana automaatio tuli muodossa automatisointi jo 1800-luvulla yleiseen käyttöön ja on edelleenkin monessa kielessä sanan ainoa hyväksyttävä muoto. Muodolla automaatio on nimittäin liian sosiaalispoliittis-lehtimiesmäinen painolasti (Ruotsi, Ranska, Saksa). Automaation nykyiset pitkälle kehittyneet ilmenemismuodot ovat tietokonejärjestelmät, esimerkiksi yritysten teknisissä tai hallinnollisissa tehtävissä, prosessiautomaatiojärjestelmät, esimerkiksi paperikoneen käynnistäjänä ja sen laaduntuottotoiminnan ohjaajana, tai tehdasautomaatiojärjestelmät. (Aaltonen & Andersin 1992, ) Voidaan todeta, että lähes kaikilla automaation ilmenemismuodoilla on yhteiset perusrakenneosat, joilla on melko vanhat juuret: Kyky suorittaa aritmeettis-loogisia toimintoja: Blaise Pascalin mekaaninen laskukone Säätösilmukan eli takaisinkytkennän periaate: James Wattin höyrykoneeseen liitettiin hänen vuonna 1788 patentoimansa, keskipakoisvoimaan perustuva kierrosnopeuden säätölaite eli mitä nopeammin höyrykone pyörii sitä vähemmän höyryä se saa ja päinvastoin. Ohjelmoinnin periaate: Joseph Marie Jacquardin reikäkorttiohjelmoitu kutomakone 1800-luvun alkuvuosilta: kutomakone kutoo kuvioita kankaaseen reikäkortteihin lävistetyn ohjelman mukaisesti. Anturit tilanteiden ja tilojen automaattista mittaamista varten. Toimilaitteet sekä venttiilit, joiden avulla pystyttiin säätelemään energia- ja materiaalivirtoja. 9

10 Englantilainen professori Charles Babbage yhdisti 1830-luvulla aritmeettisloogisen kyvyn ja ohjelmoinnin periaatteen maailman ensimmäisessä reikäkorttiohjatussa tietokoneessa, mutta projekti jäi silloisen tekniikan kehittymättömyyden vuoksi kuitenkin piirustusasteelle. Hänen suunnitelman ja ensimmäisen toimivan tietokoneen syntymisen välinen aika oli 100 vuotta, sillä 1930-luvun loppuvuosina saksalainen Konrad Zuse rakensi relelogiikkaan perustuvan tietokoneen, joka Saksan sotaviranomaisten ymmärtämättömyyden vuoksi jäi kuitenkin käyttämättä sodan päättymiseen saakka, jolloin Zuse toi Z1-koneensa uudelleen päivänvaloon. Samoihin aikoihin kuin Zuse oli amerikkalainen Harvardin yliopiston professori Howard Aiken alkanut rakentaa yhteistyössä IBM:n kanssa reikäkorttikoneiden osiin perustuvaa Mark 1 -tietokonetta, joka valmistui vuonna Prosper Eckert ja John Mauchiy suunnittelivat ja rakensivat Pennsylvanian yliopistossa USA:n armeijan käyttöön tarkoitetun elektroniputkien loogisiin ominaisuuksiin ja nopeuteen perustuvan tietokoneen, ENIAC:in, joka valmistui Ensimmäinen todellinen tietokone syntyi vasta unkarilaissyntyisen tiedemiehen John von Neumannin johdolla Princetonin yliopistossa. Tämän EDVAC -koneen ohjelmat ja luvut oli talletettu samaan muistiin, ohjelman suoritusreittiä ohjasivat erilaiset ehdolliset hypyt, lyhyesti sanottuna siinä oli kaikki tärkeät nykyisen tietokoneen ominaisuudet. Näitä tietokonepiirteitä kutsutaan nykyisinkin usein nimellä von Neumann- tietokoneet. (Aaltonen & Andersin 1992, ) Tietokoneita ryhdyttiin 1960-luvulla myös käyttämään tuotannon suunnittelu- ja ohjaustarkoituksiin sekä prosessinohjausjärjestelmiin. Prosessin tilaa mittaavista antureista luetut arvot muunnetaan tietokoneen käsittämään muotoon. Tietokoneeseen ohjelmoidut prosessinohjausalgoritmit laskevat prosessin ohjaussuureille uudet arvot, jotka ohjataan toimilaitteille. Täten toteutuu säädön eli takaisinkytkennän periaate, joka on eräs automaation perusperiaate. Tärkein kehitys tuotantoautomaation kannalta oli kuitenkin vielä edessä ja 1980-luvuilla: mikroprosessorit ja niihin perustuvat mikrotietokoneet sekä mekatroniset laitteet kuten robotit, kuljetusvälineet ja työstökoneet. Siitä lähti tehdasautomaatio liikkeelle. (Aaltonen & Andersin 1992, 19.) Automaatio sanana otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvun alussa, mutta sen määrittely oli aluksi vaikeata. Niinpä 1960-luvulla automaatiotermin tilalla käytettiin paremmin sovellusalueen tekniikkaa kuvaavia termejä kuten mittaus- ja säätötekniikka, servotekniikka, teollisuuden instrumentointi, tietokoneohjaus, analysaattoritekniikka, logiikkajärjestelmät, jne.. Automaatiotermi palasi sekä oppilaitosten kielenkäyttöön että yleiskieleen. Automaatiolla tarkoitetaan automaattisten tuotantolaitteiden ja laitosten suunnittelua ja toteuttamista. Automatisoitujen koneiden ja tuotantolinjojen käyttö on myös luonnollisesti eräs automaation keskeisiä alueita. Usein 10

11 ollaan myös tekemisissä sanan automatiikka kanssa, jolloin sillä voidaan tarkoittaa automaattien ja automaattisten tuotantolinjojen käyttöä, automaattijärjestelmää, automaattien ja automaattisten tuotantolinjojen toimintaa sekä oppia automaateista ja ennen kaikkea automatisoinnista. (Fonselius & Pekkola 1999, 7.) Teollisuusautomaatio on usein jaoteltu tuotanto-, hallinto-, kiinteistö ja kunnossapitoautomaatioon. Tuotantoautomaation pääalueet ovat valmistusautomaatio, automaattinen tuotannon ohjaus ja tuotesuunnitteluautomaatio. Valmistusautomaatio voidaan jakaa kone- ja prosessiautomaatioon. Tämä jako voidaan helposti tehdä tuotteen olomuodon perusteella. Tuotanto voidaan luokitella prosessiautomaatioon, jos tuote on tuotannon jossakin vaiheessa jossakin muussa olomuodossa kuin kiinteässä. Sen sijaan, jos tuote etenee tuotannossa kiinteinä kappaleina, voidaan puhua koneautomaatiosta. Tämä jako on myös helposti tehtävissä kuljetustekniikan avulla eli tuotteen kulkiessa putkia, säiliöitä tai johtimia pitkin on kyseessä prosessiautomaatio, muta tuotteen kulkiessa tuotantolinjalla kuljettimia pitkin on kyseessä koneautomaatio. Kuva 2.1 Automaation jakaminen. 2.2 Automaatioon liittyviä määritelmiä Automaatiokäsitteet johtuvat kreikan sanasta automatos eli itsestään liikkuva ja sen synonyymi on mekanismi. Mekanismista esimerkkinä mainitaan vanhoissa lähteissä kello, niin kuin automaatinkin kohdalla, mutta toisena esimerkkinä mainitaan kiväärin liipaisin mekanismi, joka ei liiku itsestään. Tästä pienestä vivahde-erosta on sittemmin tehty mekanisoinnin ja automaation välille selvä pesäero. Mekanisoinnilla tarkoitetaan lihasvoimien korvaamista tai vahvistamista jollakin laitteella 11

12 ja automaatiolla tarkoitetaan lihaksien lisäksi myös aivotoiminnan ainakin osittaista suorittamista konevoimin, mistä seuraa tietotekniikan keskeinen rooli automaatiossa. Sekä mekanisointi että automaatio ovat ilmaisuja inhimillisen työn korvaamisesta koneella. Automaation ja mekanisoinnin raja ei kuitenkaan ole kovin selvä. Automaatio -sanaan liitetään usein automatisoitavan toiminnan nimi, jolloin voidaan puhua ainakin seuraavanlaisista automaatioaloista: prosessiautomaatio konepaja-automaatio tuotantoautomaatio tehdasautomaatio kiinteistöautomaatio kotiautomaatio koneautomaatio eli mekatroniikka sairaala-automaatio toimistoautomaatio pankkiautomaatio lentokenttäautomaatio myymäläautomaatio kuljetus ja jakeluautomaatio varastoautomaatio jne. Automaatio on joko jäykkää, samanlaista tuotetta pitkiä jaksoja valmistavaa, tai joustavaa, erilaisia tuotteita vaihdellen valmistavaa. Puhuttaessa jonkin kokonaistoiminnan automatisointiasteesta ilmoitetaan kuinka suuri osa toimintaan kuuluvista prosesseista on automatisoitu. Puhutaan myös yksittäisen työtehtävän automatisointiasteesta, jolla usein tarkoitetaan ihmisen osuutta työstä. Täysin automaattista miehittämätöntä järjestelmää pidettiin aiemmin ihanteena, johon kehityksen pitäisi tähdätä. Nykyisin tällaista tilaa pidetään jopa vaarallisena. Kuka kehittäisi valmistusprosessia ja tuotteita ellei ihminen sitä tekisi? Kuka korjaisi odottamattomat virhetilanteet? Pelätään, että liian automaattinen prosessi saa ihmisen vieraantumaan siitä niin täydellisesti, ettei hän enää tarpeen tullenkaan pysty korjaamaan ja ohjaamaan sitä. Osittain miehitettyä toimintaa tai osavuorokautista miehitystä pidetään usein täysin miehittämätöntä toimintaa parempina vaihtoehtoina. 12

13 Aivan toisenlaiseen automaatio -sanan erittelyyn pääsemme tutkimalla sanan esiintymistä muissa kuin teknisissä yhteyksissä. Puhumme automaation taloudellisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä vaikutuksista. Automaation katsotaan usein vapauttavan ihmisen raskaasta, likaisesta ja vaarallisesta työstä, mutta yhtä usein katsotaan automaation vievän ihmisiltä työn ilon, vaihtelun ja haasteen, puhumattakaan niistä, jotka automaation takia menettävät työpaikkansa. Liikkeenjohdon piirissä automaatiota perustellaan syntyvillä ajan, rahan, työn ja raaka-aineiden säästöillä. Automaatiota vastustetaan samoissa piireissä, koska sen takia pelätään menetettävän toiminnan joustavuutta ja aikaisemmat läheiset kosketukset asiakkaisiin kuten on tapahtunut pankkiautomaatiossa. Automaatio on myös hyvin pääomaintensiivinen ja sopii tästä syystä paremmin suurille kuin pienille yrityksille. Automaation tärkeänä tunnusmerkkinä on pidetty automatisoidun järjestelmän kykyä mukautua eli adaptoitua, uusiin tilanteisiin, siis aistia ympäristössään ja sisällään tapahtuvat muutokset ja toimia niiden mukaisesti. Tämä on kuitenkin vielä nykyisin varsin harvoin toteutettu automaation ominaisuus. Se edellyttää nimittäin järjestelmältä pitkälle kehittyneitä tekoälyllisiä piirteitä, jotka ovat vielä kehitysasteella. Rajoitetussa mielessä adaptiivinen ominaisuus kuitenkin on toteutettavissa, jolloin prosessia ohjaava järjestelmä reagoi raaka-aineessa havaitsemiinsa muutoksiin, koneistuskeskus havaitsee terien kulumisen ja kompensoi sen vaikutuksen sekä vaihtaa lopulta kuluneet terät uusiin, automaattinen valmistusprosessi seuraa tilastollisesti itsessään tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi valmistamiaan tuotteita mittaamalla, ja muuttaa säätöjään vastaavasti. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan sisäisesti tai ulkoisesti avoimiksi järjestelmiksi. Automaatiojärjestelmät ovat tavallisesti suljettuja tai sisäisesti avoimia. (Fonselius & Pekkola 1999, 8.) 2.3 Prosessiautomaatio Prosessiautomaatio eli prosessiteollisuuden automaatio alkoi Suomessakin jo 1950-luvulla. Tänä päivänä on yleistä, että tehtaan prosessiautomaatio on perustana koko tuotannon kattaviin teollisuus-pc- ja logiikkaohjauksiin. Prosessiautomaatiossa vaaditaan monialaista osaamista mittausmenetelmistä ja laitteista, säätötekniikasta sekä luonnollisesti tietotekniikasta. Paperi- ja selluteollisuus on ollut jo kauan pitkälle automatisoitua. Samoin metsäteollisuuden automaatio on kansainvälisestikin jo korkealla tasolla, mistä osoituksena voidaan todeta menestyvien suomalaisten automaatiojärjestelmien toimittajien olemassa olo kuten esimerkiksi Lahdessa ja Nastolassa toimiva Raute Oyj. Itse tuotantolinjan automatisoinnin lisäksi näissä 13

14 automaatiotekniikan sovelluksissa keskeisessä asemassa on nykyisin myös tuotannon ohjaus ja seuranta. Prosessiteollisuuden piiriin kuuluvat tehtaat ovat nykyisin hyvin pitkälle automatisoituja, jolloin automaatio siis hoitaa ohjaustehtävät normaalissa käyntitilanteessa. Ihminen tulee mukaan ainoastaan häiriö- ja vikatilanteiden yhteydessä. Kaivos- ja metallurgisen teollisuuden automaation keskeisiä tehtäviä ovat mittaus ja analysointi, punnitus sekä annostelu. Öljynjalostus- ja petrokemian teollisuudessa automaatiolla pyritään kalliin raaka-aineen yhä parempaan hyväksikäyttöön, joten nykyisin öljyjalostus on todella pitkälle automatisoitua. Elintarvike- ja bioteknisessä teollisuudessa prosessit ovat usein myös automatisoituja. Prosessin ohjaus perustuu usein reseptipohjaiseen raaka-aineiden annosteluun. Tuotevalikoimat ovat laajoja ja esimerkiksi instrumentoinnille asetetaan korkeat puhtausvaatimukset. Lainsäädäntö asettaa myös velvoitteita tuotteen valmistusolosuhteiden ja tuotteen koostumuksen dokumentointiin. Lääkeaineteollisuudessa jopa kehitysprosessin osalle annetaan määräyksiä. ((Fonselius & Pekkola 1999, 8-9.) Prosessiautomaation avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja tuotteen laatua ja siten edistetään tehtaan kilpailukykyä. Muita tavallisia perusteita ovat yksitoikkoisten ja vaarallisten työtehtävien hoitaminen automaattisesti. Prosessiteollisuuden yhteydessä automaatiojärjestelmillä tarkoitetaan ohjausjärjestelmiä kuten ohjelmoitavista logiikoista koko tehtaan kattaviin automaatiojärjestelmiin. Automaatiojärjestelmien avulla nimensä mukaan automatisoidaan jokin tuotantoprosessi tai osa siitä. Automaatiojärjestelmillä on nykyään myös muita tehtäviä, kuten raportointi ja historiatiedon keruu, jolloin kerätään prosessista mittaustietoa. Mittaustiedot esitetään operaattorille valvomopäätteillä. Mitatun datan perusteella järjestelmä laskee tarvittavat ohjaukset ja ohjaa erilaisia toimilaitteita. Käyttäjä voi tyypillisesti puuttua ohjauksiin operointipäätteeltään tarpeen mukaan. Prosessiautomaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti hajautettuja ohjausjärjestelmiä (DCS = Distributed Control Systems ). DCS- järjestelmään kuuluu tyypillisesti prosessiasemia, valvomoasemia, järjestelmäväylä, ohjelmointilaitteita ja tiedonhallinta/raportointiasema. Tiedonhallinta- asema tarvitaan tavallisesti vain keskikokoisissa tai suurissa sovelluksissa. Prosessiohjauksen reaaliaikainen tietokanta hajautetaan viemällä prosessiasemat lähelle prosessia. Hajautetun automaatiojärjestelmän prosessiasemat kykenevät hoitamaan mittaustiedon käsittelyn, ohjausten laskennan ja ohjausten tekemisen paikan päällä. Tällöin ei tarvitse lähettää mittaustietoja jollekin keskustietokoneelle laskentaa varten ja sitten palauttaa ohjausarvoja. Kenttäväylän avulla voidaan säästää kaapelointikustannuksissa. Hajautetut I/O-yksiköt viedään lähelle prosessia, jolloin kaapelointi mittaus- ja toimilaitteilta I /O-yksiköille on mahdollisimman lyhyt. Kommunikointi 14

15 hajautetun I /O-yksikön ja prosessiaseman keskusyksikön välillä tapahtuu keskitetysti kenttäväylän kautta. Nykyisin järjestelmissä painottuu helppokäyttöisyys, avoimuus ja liityntä perinteisiin tehtaan PC- verkkoihin ja tietohallintajärjestelmiin. Kuva 2.2 Kaaviokuva prosessiteollisuudessa käytettävästä ns. pysty- ja vaakasuuntaisesta integraatio automaatiojärjestelmästä. Automaatiojärjestelmien pystysuuntainen integraatio tarkoittaa, että sama järjestelmä pystyy hoitamaan prosessin ohjaus-, tuotannon ohjaus- ja tehdasjärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Tällöin saavutetaan mm. seuraavia etuja: tuotannon johto pystyy tarkistamaan tuotannon tilatiedot omilta pääteiltään reaaliaikaisesti, käyttöhenkilökunta pystyy suunnittelemaan ja optimoimaan tuotannon ajoa esim. tilauskirjaan tai raaka- ainevaraston tietoihin perustuen. Kaikki nämä hoidetaan samalla laitteistolla ja ohjelmistolla. Vaakasuuntaisesta integroinnista seuraa etuja: toimilaitteet ja anturit kytketään tehtaan laajuisesti yhdenmukaisiin I /O-liityntöihin, ohjelmointi ja ohjelmien ylläpito helpottuu, kun kaikki prosessiosat on ohjelmoitu samalla ohjelmointikielellä, käyttöhenkilökunta pystyy valvomaan ja ohjaamaan koko tehdasta samalta työpisteeltä yhden mukaisella käyttöliittymällä 2.4 Kone- eli kappaleenkäsittelyautomaatio Kappaleenkäsittelyautomaatiolla tarkoitetaan kappaleenkäsittelyteollisuuden valmistukseen, laadunvalvontaan, kuljetukseen ja varastointiin liittyvää automaatiota. Koneautomaatio voidaan kuitenkin nähdä laajempana kokonaisuutena. Se sisältää tuotantoon liittyvän automaation lähinnä 15

16 konepajojen kannalta katsottuna. Koneautomaatiossa voidaan suunnittelun puolesta erottaa kaksi erilaista automatisointitasoa eli pienimuotoinen koneautomaatio ja laajempimuotoinen kappaleenkäsittelyautomaatio. Pienimuotoista koneautomaatiota ovat esimerkiksi jonkin siirto-, työstö- tai kokoonpanotehtävän tai valmistuslinjan automatisointi. Kappaleenkäsittelyautomaatiolla voidaan käsitellä kokonaisen tehtaan, tuotantolinjan tai jonkin suuren koneen automatisointia. Koneautomaation osa-alueita ovat tuotantolinja-automaatio, automaattiset työstökoneet, konepajan automaattisesti toimivat laitteet tai jopa miehittämätön tehdas. ((Fonselius & Pekkola 1999, 8.) Tuotantolinja-automaatiossa keskitytään kappaletavaroiden sarjatuotannon vaatimaan automaatioon, jossa toteutetaan tuotteiden siirtelyä, kääntelyä, kokoonpanoa ja tarkastusta, mutta ei kuitenkaan valmistukseen liittyviä työstötehtäviä. Automaattisiin työstökoneisiin luokitellaan automaattisorvit ja muut numeerisesti ohjatut työstökoneet. Usein ne liitetään tuotantolinjan osiksi teollisuusrobotin hoitaessa työkappaleen tuomisen ja viemisen. Konepajan automaattisesti toimivia laitteita ovat esimerkiksi tuotanto- ja pakkauslinjat, kuljetusjärjestelmät ja varastointijärjestelmät. Teollisuusrobotit ovat myös tuotantolinjan tyypillisiä laitteita, joiden lukumäärä on nykyisin lisääntynyt. Kappaleenkäsittelyautomaation rakenteeseen kuluvat ohjauslaitteet, toimilaitteet ja anturit. Kuva 2.3 Kaaviokuva kappaleenkäsittelyautomaation rakenteesta. Yllä oleva kuvan mukaisen automaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus vaatii osaamista ja tietämystä ohjausjärjestelmistä, toimilaitteista, antureista ja toteutettavan prosessin vaatimasta mekaniikasta. 16

17 2.5 Tuotesuunnitteluautomaatio Tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD (engl. Computer Aided Design) katsotaan usein kuuluvan lähinnä koneautomaatioon ja keskeisenä työvälineenä on luonnollisesti tietokone, jota insinöörit ja arkkitehdit käyttävät suunnittelutyössä. Käytännössä tämä suunnittelu sisältää esimerkiksi 3Dmallinnusta ja numeerista simulointia, johon kuuluu esimerkiksi laitteiden suunnittelussa syntyvät koneenpiirustukset tai rakennusten rakennesuunnittelu. 3D-grafiikka eli kolmiulotteinen grafiikka on kolme tilaulotteista tietokonegrafiikkaa, joka on yleensä vektorigrafiikkaa. Siinä tyypillisinä peruselementteinä ovat kolmio tai jokin muu monikulmio. Tietokonesimulointi on ympäristön eli maailman jäljittelyä tietokoneella. Simulointi on kehittynyt 1960-luvun lopun ei-graafisesta lujuuslaskennasta moniin aihealueisiin. Haluttu malli muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon käyttäen jotakin ohjelmointikieltä. CAD-malleihin perustuvaa simulointia voidaan nykyisin tehdä lämmönsiirrosta, lujuuslaskennasta, virtausmekaniikasta, palamisesta, molekyylibiologiasta jne.. Simuloinnin käyttöalueita ovat tuotteiden valmistaminen ja tuotanto, tieteellinen mallinnus, tilojen simulointi, ajoneuvotekniikan erilaiset käyttökoulutukset sekä pelit. Tällöin puhutaan usein tietokoneavusteisesta suunnittelusta eli CAE (engl. Computer Aided Engineering) erotuksena vanhemmasta, 1970-luvun alussa alkaneesta, CAD-piirtämisestä. Kuva 2.4 Metsäkoneen käyttäjän koulutukseen käytettävä virtuaalinen opetuslaitteisto. (Maatalousnäyttely 2008, Lahti) 17

18 Automaatiotekniikan kannalta keskeisin alue on tuotteiden valmistamisen ja tuotannon simulointi kuten kokoonpanon simulointi ja robottisimulointi. Ruiskupuristusmuoviosien, valuosien ja koneistettavien osien valmistuksen suunnittelussa CAD-malleja on käytetty 1980-luvulta alkaen tietokoneavusteisessa valmistuksessa eli CAM (engl. Computer Aided Manufacturing). Tietokoneavusteisessa valmistuksessa suunniteltu kolmeulotteinen CAD-malli syötetään CAMohjelmaan yhdessä työkalujen mittojen ja työstettävän materiaalin laadun kanssa. CAM-ohjelma tuottaa komentosarjan, jolla ohjataan NC- työstökoneen moottoreita. 2.6 Automaattinen tuotannonohjaus Tuotannonohjaus on hallinnollista toimintaa, joka on nykyään käytössä jo pienissäkin teollisuusyrityksissä. Tuotannonohjauksessa pyritään huolehtimaan, että tehtaan valmistamat tuotteet valmistuvat suunnitellussa ajassa ottamalla samalla huomioon sen, että tehtaan henkilö- ja koneresurssit ovat optimaalisen tehokkaassa käytössä. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia, että tarvittavat tarvikkeet ja raaka-aineet ovat juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Eräs tärkeimmistä asioista onkin pyrkiä minimoimaan varastoihin sitoutunutta pääomaa. Monella teollisuuden alalla merkittävä kilpailutekijä nykyään on mahdollisimman lyhyt toimitusaika, mikä edellyttää tuotannonsuunnittelulta pyrkimystä kohti tehtaan tuotteiden lyhyttä läpäisyaikaa. 2.7 Hallintoautomaatio Hallinto- eli toimistoautomaatiolla tarkoitetaan esimerkiksi tekstinkäsittely-, kirjanpito- ja palkkalaskentaohjelmien avulla toteutettua toimintaa. Tietotekniikalla on siis keskeinen asema hallintoautomaation toteutuksessa. Hallintoautomaation ammattilaisen täytyy omata tiedot laitteistoista ja ohjelmistoista sekä tietoliikennetekniikasta. 18

19 2.8 Ympäristöteknologian automaatio Ympäristöasiat ovat nykyisin usein esillä erilaisissa yhteyksissä ja nyt viime aikoina siihen yhä enemmän liitetty mukaan myös automaation merkitys ympäristön kannalta. Tekniikan lisensiaatin Sanna Perkiön huhtikuussa 2008 ilmestyneessä väitöskirjatutkimuksessa otettiin osuvasti esille automaation ja säätötekniikan merkitys ympäristöasioissa. Tutkimus tarkasteli koko arvoketjua metsästä aina markkinoille asti eli mitkä ovat tärkeimmät ympäristömyötäiset tekniikat, joilla on merkitystä ympäristölle ja mikä niiden merkitys on yritysten kilpailukyvylle. Hänen väitöskirjatutkimuksen mukaan lakiin perustuvat ympäristöinvestoinnit eivät tuo yrityksille kilpailuetua, vaan lailla määrätyt ympäristöinvestoinnit haittaavat useammin kilpailukykyä kuin muut ympäristön kuormitusta vähentävät investoinnit. Ympäristön ja yrityksen kannalta merkittävimmäksi tekniikaksi osoittautuivat tekniikat, jotka on otettu käyttöön joistain muista syistä kuin lainsäädännön takia. Nämä tekniikat parantavat yrityskuvaa, tehostavat raaka-aineiden käyttöä sekä pienentävät henkilöstökustannuksia, mahdollisimman pienin pääomakustannuksin. Hän toteaa, että esimerkiksi painopaperin arvoketjussa merkittävintä ympäristötekniikkaa eivät olekaan välttämättä kiertojen sulkeminen tai aktiivilietelaitos, vaan automaatio-, mittaus- ja informaatiotekniikka. (Perkiö 2008, väitöskirja.) Yksityisen ihmisen kannalta eli puhuttaessa esimerkiksi kotitalouksien ympäristöä ja energiaa säästävien asioiden kannalta energian kulutusta voidaan pienentää tehostamalla ilmastoinnin, autolämmityksen ja valaistuksen käyttöä. Näitä kaikkia ohjaa nykyään kiinteistöautomaatio, joka muun muassa sytyttää ja sammuttaa valot tiettyinä aikoina vuorokaudessa. Ympäristötekniikan automaation soveltamisessa olisi syytä tietää ympäristöalan laitteisiin liittyviä materiaali- ja valmistusnäkökohtia sekä tärkeimpien laitteiden, mm. kompressorien ja pumppujen käyttöominaisuudet ja soveltuvuudet eri tehtäviin. Automaatiopuolella olisi siis syytä käydä läpi säädön perusteita ja eri säätöjärjestelmiä sekä oppia tekemään ja lukemaan säätö- ja laitekaavioita. 2.9 Kiinteistö- ja kunnossapitoautomaatio Kiinteistöautomaatiossa on hyvin paljon piirteitä prosessiautomaatiosta. Sen sijaan kunnossapitoautomaatio painottuu myös tuotannonohjauksen suuntaan. Kiinteistön automaatioratkaisut vaikuttavat sen teknologiseen suorituskykyyn. Kiinteistöjen käyttäjät arvostavat 19

20 tilaa, jonka tekniset valmiudet on varmistettu. Kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa tehdään kriittisimmät automaatiojärjestelmiä koskevat päätökset. Nykyään on yleistä kehittyneissä ratkaisuissa luoda Internet-pohjainen rakennusautomaatiojärjestelmä, jolla kiinteistöjä voidaan hallita yhden käyttöliittymän kautta. Järjestelmään voidaan liittää kiinteistötekniikan koko skaala, LVI-ohjauksesta kulunvalvontaan ja paloilmoittimiin. Historiatietojen tallentamisen myötä voidaan analysoida myös kiinteistön suorituskykyä ja ennakoida huoltotoimenpiteitä. Usein käytettävät järjestelmät edustavat avointa järjestelmäintegraatiota, jossa tietoa voidaan kerätä useista lähteistä, esimerkiksi antureista ja mittareista. Hallinta tapahtuu joko valvomosta tai tietoturvallisesti Internet-selaimen välityksellä mistä tahansa. Esimerkiksi toimistokiinteistön ilmanvaihtojärjestelmästä saadaan reaaliaikaiset tiedot ja ilmastointia voidaan hienosäätää muutamalla hiiren napautuksella menemättä paikalle. Kiinteistöautomaatio kohdistuu asuintalojen, virastojen, koulujen ja teollisuuslaitosten automaatioon. Nykyään keskeisin aihealue näissä on keskitetty kiinteistövalvonta. Opetuksessa näiden osa-alueiden sisällöissä keskeisinä aiheina ovat: 1)lämpökeskus ja siihen kohdistuva automaatio, 2) kattila ja öljypoltin, 3) kaukolämmön energiamittaus, 4) anturit ja lähettimet sekä toimilaitteet, 5) säätölaitteet ja säätötekniikat, 6) lämpimän käyttöveden säädöt ja lämmitysverkoston säädöt, 7) sähkölämmityksen ja ilmastoinnin automaatio, 8) kylmäkoneet ja jäähdytyksen automaatio ja 10) kiinteistöjen valvontajärjestelmät Muu automaatio Automaatioalan uusina kehityskohteina voidaan mainita maatalouden ja liikenteen automaatio. Maataloudessa joudutaan usein käsittelemään suuria massoja, jollaisia esiintyy rehujen, lannoitteiden, veden, viljan, lihan ja maidon kuljettamisessa. Nykyisin tilakokojen kasvun myötä näitä jokapäiväisiä toimintoja automatisoidaan. Lisäksi hyvinvointiin liittyviä toimintoja kuten ilmastointi, valaistus ja lannanpoisto muutetaan itsestään toimiviksi. Mainittakoon myös robotiikan ilmestyminen maatalouden yhteyteen. Automaation tarkoituksenahan on vähentää raskasta fyysistä työtä. Maatalousautomaatiota on myös käytössä peltokasviviljelyssä. Erilaiset paikannusjärjestelmät ovat tulleet kasvintuotantoon. Automaation käyttökohteet maataloudessa ovat rajattomat kuten teollisuudessakin. 20

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa.

Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa. Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa. Haemme nyt kasvun vauhdittamiseksi lisää kokeneita ammattilaisia. Työpaikkasi

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Sähkötekniikan tutkintoohjelma Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu

Lisätiedot

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto IITE 7/1 isäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden 2005-2006 etusohjelmaan Osastoneuvosto 1..2005 OSASTON YHTEISET ISÄYKSET AS-0.1101 C ohjelmoinnin peruskurssi AS-0.1102 C/C++ ohjelmointi (luennoidaan

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 7 Rakennus-, korjaus-

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

Sähkö- ja automaatiotekniikka (INSANU15X7)

Sähkö- ja automaatiotekniikka (INSANU15X7) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sähkö- ja automaatiotekniikka (INSANU15X7) Sähkö- ja automaatiotekniikkaan erikoistunut insinööri (AMK) osaa suunnitella sähköistystä ja automaatiota niin tavallisiin kodinkoneisiin

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot