Vaasan hallinto-oikeus

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(16) Antopäivä Päätösnumero /0032/2 Diaarinumero 01650/17/5208 Asia Valitus vesitalousasiassa Luvan hakija ja muutoksenhakija Päätös, johon on haettu muutosta Kuopion kaupunki Itä-Suomen aluehallintovirasto Nro 44/2017/2 Aluehallintovirasto on hylännyt Kuopion kaupungin hakemuksen koskien vedenottolaitteiden rakentamista ja veden ottamista Iso-Valkeisen lammesta Kuopion kaupungissa sijaitsevan Antikkalan hiihtokeskuksen lumetuskäyttöön. Aluehallintovirasto on samalla päätöksellään myöntänyt Huippupaikat Oy:lle vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan poiketa hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten vesiluontotyyppien luonnontilaisena säilymisen vaarantamiskiellosta. Aluehallintovirasto on vesitaloushanketta koskevan ratkaisun perusteluissaan viitannut vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohtaan, 3 luvun 5, 6 ja 7 :iin, vesilain 1 luvun 2 :n 2 momenttiin, luonnonsuojelulain 64 a :ään sekä hallituksen esityksen vesilainsäädännön uudistamiseksi yksityiskohtaisiin perusteluihin (HE 277/2009 vp). Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään lisäksi seuraavasti: Lupaharkinta Hanke ei ole Iso-Valkeisen ja Antikkalan rinnealueella voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen vastainen. Pohjois-Savon ELY-keskus on Kuopion kaupungille antamassaan Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko vaasa.hao@oikeus.fi PL VAASA

2 2 (16) lausunnossa katsonut, että tehdyn Natura-arvioinnin tarveselvityksen perusteella on riittävän perusteellisesti selvitetty se, että hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Puijon Natura-alueen luonnonarvoja eikä varsinaisen Natura-arvioinnin laadinta ole tarpeen. Nyt käsiteltävänä olevasta vesitaloushankkeesta aiheutuu vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohdassa sanottua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus, joten luvan myöntämisen edellytyksiä on harkittava kyseisen pykälän 1 momentin 2) kohdan nojalla intressivertailun avulla. Hakija on hakemussuunnitelmassaan tuonut esiin hankkeesta saatavana hyötynä Antikkalan hiihtokeskuksen kehittämisen ja toimintavarmuuden, joihin liittyvät virkistyskäyttö ja kannattava liiketoiminta. Haitoiksi hakemussuunnitelmassa listataan rakentamisen aikainen vesistön samentuminen, lyhytaikainen vedenkorkeuden aleneminen vedenoton aikana ja epäsuorat, ei merkittävät haittavaikutukset Puijon Natura-alueelle sekä se, että Antikkalan toisen laskettelurinteen rakentaminen tulee heikentämään noroa ja yhtä tihkupintaista lähdettä ja siitä lähtevää noroa. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan Antikkalanrinteiden lumetuksesta yritystoiminnalle syntyvien taloushyötyjen lisäksi tulee intressivertailussa yleiselle edulle koituvana hyötynä ottaa huomioon Antikkalan rinne- ja hiihtoalueen käyttökauden pidentyminen ja laskettelumahdollisuuksien parantuminen Kuopion keskustan lähistöllä. Yleiseltä kannalta katsottuna laskettelumahdollisuuksien parantaminen ei ole merkittävää, koska Kuopion Tahkon ja Siilinjärven Kasurilan rinnekeskukset mahdollistavat laskettelurinteisiin liittyvät liikuntamahdollisuudet suhteellisen lyhyen matkan päässä Kuopiosta. Toiminnasta Iso-Valkeiselle aiheutuvat rakennusaikaiset ja vedenoton aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä ja niistä aiheutuvia haittoja olisi mahdollista hallita lupamääräyksillä. Yleiselle edulle aiheutuvat menetykset muodostuvat Antikkalan rinnealueen laajentamisen suorista ja rinnealueen lumetuksen välillisistä vaikutuksista alueen luonnonarvoihin. Antikkalanrinteen monipuoliseen sienilajistoon kuuluu Entoloma cuspidiferum -rusokaslaji, jonka uhanalaisuutta ei ole määritelty, koska laji on löydetty Suomesta (Antikkalan rinnealueelta) vasta viimeisen uhanalaisuusselvityksen valmistumisen jälkeen. Erittäin uhanalaiseksi (EN) arvioidun, erityisesti suojeltavan viherhäiverusokkaan ainoa tunnettu kasvupaikka on Antikkalan rinnealueella. Hankkeen toteutuksen seurauksena olosuhteet Antikkalanrinteen alueella voivat todennäköisesti muuttua niin, että alueen poikkeuksellisen sienilajiston elinolosuhteet muuttuvat ja sen säilyminen vaarantuu. Helsingin yliopiston sieniryhmän lausunnon ( ) mukaan: Antikkalan rinne on sienilajistoltaan poikkeuksellisen hieno ja erittäin arvokas alue. Erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan viherhäiverusokkaan, silmälläpidettävän sinikääpiörusokkaan sekä Entoloma cuspidiferum -lajin ai-

3 3 (16) noat tunnetut esiintymät Suomessa ovat Antikkalan rinteellä. Eri puolilta rinteestä on löytynyt paljon vaateliaita rusokas- ja vahakaslajeja sekä useita harvinaisia ja uhanalaisiksi arvioituja sienilajeja. Lisäksi rinteestä voidaan yhä tulevaisuudessa löytää uhanalaista tai harvinaista lajistoa. Sienilajien kasvualue ei ole vain se yksittäinen pistemäinen kohta, josta sieni on havaittu, vaan sienen elinalue on aina laajempi, sienirihmaston eläessä tietyllä elinympäristötyypillä esimerkiksi koko rinnekedon alueella. Lumetuksen vaikutuksista kasvillisuuteen on tehty tutkimuksia. Tutkimuksien mukaan nitraattisuolojen käyttö aiheuttaa voimakasta kasvillisuuden rehevöitymistä. Fosforipitoiset aineet ovat myös haitallisia sienille. Mikäli typpi- tai fosforipitoisia aineita käytettään Antikkalan rinteen lumetuksessa, aiheuttaa se rehevöitymistä, millä on selvä negatiivinen vaikutus näille vaateliaille niittysienille, jotka kasvavat nimenomaan lannoittamattomilla niityillä. Tällöin se muodostaa suuren uhan harvinaisen sienilajiston taantumiseen, jopa katoamiseen alueelta. On siis olemassa todellinen riski, että rinteen rehevöityminen voisi johtaa näiden kolmen sienilajin häviämiseen Suomesta. Lisäksi on selvää, että olosuhteet muuttuvat lumipeitteen runsauden ja keston myötä rinteessä pitkällä aikavälillä muutoinkin, eikä sen vaikutuksia sienistöön voida vielä arvioida. Hakijat ovat selityksessään ilmoittaneet, että Antikkalanrinteiden lumetuksessa ei käytetä nitraattisuoloja. Lumetukseen käytettävä vesi otettaisiin Iso-Valkeisesta, jonka veden laatu on suhteellisen rehevää, fosforipitoisuus on vuosien näytteissä (4 näytekertaa länsiosan syvännepisteestä) ollut pintavedessä µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Pohjan läheisyydessä fosforipitoisuudet olivat vuoden 2014 elokuussa huonoista happiolosuhteista johtuen erittäin korkeita (fosfori 110 µg/l). Iso-Valkeiseen on asennettu järven itä- ja länsiosiin ilmastimet, vuosina 2015 ja 2016 (3 näytekertaa) järven länsiosan syvänteessä ei ole ollut happikatoa. Aluehallintovirasto on katsonut, että vaikka rinnealueen lumetusveteen ei lisättäisi nitraattisuoloja, aiheuttaa järviveden käyttö lumetuksessa ravinnelisäyksiä, joiden vaikutuksia rinnealueen kasvistoon ja erityisesti sienilajistoon ei voida varmuudella ennakoida. Antikkalan rinnealueella veden johtamisesta lumetukseen aiheutuvat vaikutukset alueen monipuoliseen ja eriasteisesti uhanalaiseen kasvi- ja sienilajistoon on otettava huomioon arvioitaessa hankkeen toteuttamisedellytyksiä intressivertailussa. Korkein hallinto-oikeus on antamassaan vuosikirjaratkaisussa KHO:2013:74 tarkastellut ympäristöluvanvaraisen kallioaineksen louhinnan ja murskauksen vaikutusalueella esiintyvän hämähäkkilajiston merkitystä lupaharkinnassa. Kysymyksessä olevalta kallioalueelta oli löydetty harvinaisiin hämähäkkieläimiin kuuluvia lajeja ja tieteelle mahdollisesti uusi laji. KHO hylkäsi luvan hakijan valituksen, Vaasan hallinto-oikeuden pysyttämää kunnan ympäristönsuojelulautakunnan päätöstä hylätä haettu ympäristölupa ei

4 4 (16) muutettu. KHO käsitteli harvinaisen hämähäkkilajiston ja tieteelle mahdollisesti uuden hämähäkkilajin merkitystä ympäristönsuojelulain erityisen luonnonolosuhteen kannalta. KHO:n käytössä olleen asiantuntijalausunnon ja asiassa hankitun Luonnontieteellisen keskusmuseon lausunnon perusteella KHO lausuu päätöksensä perusteluissa: Hankealueelta on löydetty harvinaisiin hämähäkkieläimiin kuuluvia lajeja ja tieteelle mahdollisesti uusi laji. Niitä ja niiden esiintymistä Suomessa koskevat tiedot ovat niin vähäisiä ja puutteellisia, ettei lajien uhanalaistarkastelua ole ollut mahdollista tehdä. Paikalta löydettyjen lajien esiintymää tutkimalla saadaan lajeja koskevaa välttämätöntä lisätietoa muun muassa sen selvittämiseksi, esiintyykö lajia muualla hankkeen vaikutusalueella tai sen ympäristössä. Siten alueelta löydettyihin hämähäkkieläinlajeihin liittyvät tutkimukselliset arvot osoittavat hankkeen vaikutusalueella mahdollisesti olevan merkitystä ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna erityisenä luonnonolosuhteena. Asiassa on myös pidettävä selvitettynä, että toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt huonontavat hämähäkkieläinlajien elinolosuhteita louhinta- ja murskaushankkeen vaikutusalueella ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon myös ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentista ilmenevä varovaisuusperiaate, ainakaan tässä vaiheessa ei ole ollut edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen. Antikkalan rinnealueella on kyse vesilain mukaisen hankkeen vaikutuksista lumetusalueen lumi-, kosteus- ja ravinteisuusolosuhteisiin, joilla on vaikutusta alueen luonnontieteellisesti arvokkaan kasvi- ja sienilajiston elinolosuhteisiin. Aluehallintovirasto on katsonut, että KHO:n edellä siteeratussa vuosikirjaratkaisussa ottama kanta tieteelle uuden lajin asemasta ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoittamana erityisenä luonnonolosuhteena voidaan rinnastaa vesilain mukaisessa lupaharkinnassa yleiselle edulle aiheutuvaan menetykseen, joka nyt käsittelyssä olevassa hankkeessa ilmenee elinympäristöjä heikentävinä vaikutuksina kolmelle, Suomessa ainoastaan Antikkalan rinnealueella tavattavalle rusokaslajille. Vesilain lupaharkinnan intressivertailussa yleiselle edulle aiheutuvina haittoina on edellä sienilajiston elinympäristöille aiheutuvien vaikutuksien lisäksi otettava huomioon vaikutusalueen muu arvokas kasvisto. Alueelta on hakemuksen mukaan löydetty myös vaarantuneet punarusokas (Entoloma queletii), hakamaatuhkelo (Lycoperdon caudatum), uumavahakas (Hygrocybe constrictospora) ja ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea var. conopsea). Rinnealueella noron A alaosan alueella esiintyvä hajuheinä (Cinna latifolia) on luonnonsuojelulailla rauhoitettu kasvi. Yleiselle edulle aiheutuvat menetykset ovat tämän hankkeen yhteydessä toiminnan sijoittumisesta (uusi rinnealue) ja alueen lumettamisesta luonnonarvoihin kohdistuvat suorat (mm. norojen ja tihkupinnan luonnontilan muutos) ja välilliset (mm. monipuolisen ja arvokkaan sienilajiston elinympäristöolosuhteiden muutos) vaikutukset, joita voidaan pitää merkittävinä. Edellä lausutun perusteella hankkeesta saatava hyöty yleisille tai yksityisille

5 5 (16) eduille ei ole huomattava verrattuna siitä yleisille eduille koituviin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus on hylättävä. --- Vaatimukset hallinto-oikeudessa Kuopion kaupunki on vaatinut aluehallintoviraston päätöksen kumoamista vesitalousluparatkaisun osalta ja asian palauttamista aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti valituksessa on vaadittu päätöksen kumoamista siltä osin kuin hakemus on hylätty uuden laskettelurinteen ja latuverkoston lumettamiseen liittyvän vedenoton osalta sekä asian palauttamista aluehallintovirastoon siltä osin uudelleen käsiteltäväksi. Kuopion kaupunki on esittänyt vaatimustensa perusteina muun muassa seuraavaa: Päätös on riittämättömästi perusteltu ja se on siten hallintolain 45 :n vastaisena kumottava. Kuopion kaupunki kehittää Antikkalan hiihtokeskusta, joka käsittää Antikkalan laskettelurinteen sekä Ylä- ja Ala-Antikkalan latuverkoston. Antikkalan nykyiset laskettelurinnetoiminnot päättyivät kannattamattomina keväällä Taloudellisesti kannattava laskettelutoiminta edellyttää lumetusjärjestelmän rakentamista. Samalla lumetusjärjestelmällä on mahdollista tukea myös latuverkoston ylläpitoa. Lumetukseen käytettävä vesi otettaisiin hakemuksen mukaan pumppaamalla Iso-Valkeisen lammesta. Vedenotto tapahtuu talvikuukausina, joten kesäaikaista vedenottoa ei tapahdu, eikä tällöin myöskään laskettelurinteeseen johdeta vettä kasvukauden aikana. Veden otto alkaa aikaisintaan marraskuussa ja myöhäisimmillään helmikuussa kestäen keskimäärin kaksi kuukautta vuodessa. Vedenottamislupaa haetaan m 3 :lle vuodessa. Otettavasta vedestä puolet kohdistuisi vanhalle rinteelle, puolet uudelle rinteelle pois lukien se määrä, joka on varattu mahdolliseen latuverkoston ylläpitoon. Nykyisen Antikkalanrinteen alueella on erityisesti suojeltavan viherhäiverusokkaan esiintymä, joka on ainoa Suomessa tunnettu kyseisen lajin esiintymispaikka. Viherhäiverusokas on löydetty Antikkalanrinteeltä kahdesta paikasta. Lisäksi rinteellä on vaarantuneiksi ja silmälläpidettäviksi luokiteltuja sienilajeja. Antikkalan laskettelurinne on ollut toiminnassa useita vuosikymmeniä. Laskettelurinteen ylläpito on luonut niittyelinympäristön, johon uhanalainen sienilaji on ilmestynyt ja jossa sen esiintymiselle on suotuisat olosuhteet. Laskettelutoiminnan loppuminen kyseisessä rinteessä olisi uhka sienilajin elinympäristölle. Sama laskettelurinteen ylläpitämä suotuisa elinympäristö koskee rinteen arvokasta kasvistoa. Arvokas kasvisto ei sijaitse vesistössä, johon vedenotto tai vedenottorakenteiden rakentaminen kohdistuu, vaan kauempana laskettelurinteessä, johon tuotetaan lunta otetusta vedestä. Aluehallintovirasto on kuitenkin katsonut, että ve-

6 6 (16) sitaloushankkeessa otettavan veden käytön mahdolliset seuraukset tulee huomioida intressivertailussa. Hakijan näkemyksen mukaan vesilain lupaharkinnan intressivertailua ei voi soveltaa niin laajasti, että otettaisiin vesitaloushankkeessa huomioon otettavan veden käytöstä veden sisältämien ravinteiden vuoksi lumetuksen jälkeen käyttökohteessa kasveille ja sienille aiheutuva mahdollinen haitta. Hakija on lähtenyt siitä, että intressivertailussa otetaan huomioon luonnonsuojelu yleisenä etuna siinä vesistössä, jossa vesitaloushanke tapahtuu sekä kyseisen vesistön ranta-alueella. Lisäksi hakemuksessa on otettu huomioon alueet, joihin kohdistuu vedenottolaitteiden rakentamista. Iso-Valkeisen vesistössä ja ranta-alueella ei ole tiedossa uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteessä II ja IV mainittuja lajeja. Hakemuksessa on selvitetty luonnoltaan arvokkaat lähialueet ja todettu, että vedenottorakenteiden rakentamisesta tai käytöstä ei aiheudu suoria vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, Natura verkoston alueisiin tai muihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin. Hakija on arvioinut, että hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia. Aluehallintovirasto on arvioinut hankkeesta aiheutuvat haitat laajemmin kuin hakijan käsityksen mukaan olisi vesilain perustelujen valossa tehtävä. Toisaalta aluehallintovirasto on pitäytynyt hankkeesta saatavien hyötyjen arvioinnissa varsin suppeassa näkemyksessä. Puijon matkailun ja ulkoilu- ja virkistyspalvelujen kehittäminen on Kuopion kärkihankkeita ja Antikkalan rinnekeskus on olennainen osa Puijon palvelutarjontaa. Näin ollen hankkeesta saatavat hyödyt yleiselle edulle ovat suuremmat kuin yksittäisen laskettelurinteen sijainti ja etäisyys lähimpään korvaavaan rinteeseen. Mikäli hankkeen aiheuttamia haittoja arvioidaan yleistä käytäntöä laajemmin, tulisi hankkeesta yleiselle ja yksityiselle edulle koituvia hyötyjäkin arvioida vähintään todellisuutta vastaavasti, eikä rajoittaa hyötyjen arviointia pelkkään lähiliikuntapaikkamerkitykseen. Uuden rinnealueen sijoittuminen ei ole seurausta haetun luvan mukaisesta vesitaloushankkeesta. Se ei siten voi olla vesitaloushankkeen intressivertailussa yleiselle edulle aiheutuva menetys. Uuden rinteen avaamiseen liittyvät kysymykset on ratkaistu asiassa poikkeaminen lähteen ja noron luonnontilan vaarantamiskiellosta. Norojen ja tihkupinnan luonnontilan muutos eivät ole seurausta vesitaloushankkeesta. Nämä seuraukset aiheutuisivat uuden rinteen avaamisen myötä, vaikka lupaa vedenottoon Iso-Valkeisesta ei myönnettäisi. Näin ollen norojen ja tihkupinnan luonnontilan muutos eivät voi olla vesitaloushankkeesta aiheutuvana menetyksenä intressivertailussa ja lupaharkinnassa mukana. Valituksenalaisessa asiassa riidanalaista on se, aiheutuuko vesitaloushankkeesta sellaisia vaikutuksia, jotka huonontavat uhanalaisen lajin elinolosuhteita. Hakijan käsityksen mukaan elinolosuhteita huonontava vaikutus on ole-

7 7 (16) massa oleva riski, joka ei välttämättä toteudu. Vaikutusten toteutumista voidaan seurata erilaisin menetelmin ja mahdollisia seurauksia voidaan estää, rajoittaa ja korjata erilaisin toimenpitein. Hankehakemuksen valmisteluvaiheessa on pidetty luonnonsuojeluviranomaisena toimiva Pohjois-Savon ELY-keskus tietoisena hankkeesta ja pyydetty tarvittavat lausunnot luonnonsuojeluun kohdistuvista vaikutuksista ELY-keskukselta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle Helsingin yliopiston sienityöryhmän lausunnon ja täydentävän lausunnon Puijon laskettelurinteessä esiintyvistä harvinaisista sienistä. Pohjois-Savon ELY-keskus ei ole hakemuksesta antamassaan lausunnossa nähnyt estettä hankkeen toteutumiselle. Hakija on ilmoittanut suostumuksensa ELY-keskuksen lausunnossa esitetylle sienilajiston seurannalle. Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että viherhäiverusokkaan rajauspäätös ei toisi lisäarvoa lajin suojelulle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että yleiselle edulle aiheutuvina haittoina on pidettävä myös muuta arvokasta kasvistoa. Asiantuntijalausunnoissa näidenkään lajien esiintymistä ei ole pidetty luvan myöntämisen esteenä. Aluehallintoviraston ratkaisu perustuu merkittävältä osin sienityöryhmän täydentävään lausuntoon, jossa on todettu, että tutkimusten mukaan nitraattisuolojen käyttö aiheuttaa voimakasta kasvillisuuden rehevöitymistä. Sienityöryhmä on todennut myös, että tällainen rehevöityminen muodostaa todellisen uhan harvinaisen sienilajiston taantumiseen, jopa katoamiseen. Tästä huolimatta sienityöryhmä ei ole ehdottanut hankkeen hylkäämistä, vaan lumetuksen vaikutusten seuraamista niittysienilajistoon ja havaittuihin negatiivisiin havaintoihin reagoimista. Antikkalan rinteen lumetuksessa ei käytetä lisäaineita. Tutkimuksissa kyseessä ollutta nitraattisuoloilla tai fosforipitoisilla lisäaineilla tapahtuvaa lumetusta ja sen seurauksia ei Antikkalan rinteeseen ole tulossa, eikä siten myöskään niistä aiheutuvaa rehevöitymistä. Iso-Valkeisesta on otettu vedenlaatunäytteitä vuosina Vuosina otettujen näytteiden perusteella Iso-Valkeisen vesi on humuksista, lievästi rehevää ja lievästi sameaa. Lammen tilan seurannan kannalta tärkeintä on seurata happipitoisuuksia. Syystäyskierto tasoittaa lammen veden ravinnepitoisuudet, joten näytteet otetaan loppukesällä kerrostusajan lopulla ja kevättalvella, jolloin syvänteiden happipitoisuus on talven jäljiltä minimissään. Lumetusta ajatellen maaliskuun ravinnepitoisuudet ovat lähinnä marras-joulukuun vedenotto-olosuhteita. Iso-Valkeista kuormitti vuonna 2012 läheisen Pihjalarinteen rakentaminen pintamaan fosforivalumana. Hapettaminen alkoi tämän jälkeen tammikuussa 2014, ja vesistö on lähtenyt tästä toipumaan ja sedimentin fosforinsitomiskyky on alkanut parantua. Vuodesta 2015 alkaen happipitoisuus on ollut alusvedessä erinomaisella tasolla. Viime vuosien hapetusjaksolla tehtyjen vesianalyysien mukaan on todennäköistä, että lumetukseen otettavan veden kokonaisfosforipitoisuus on välillä

8 Asian käsittely hallinto-oikeudessa 8 (16) µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l. Tammi-maaliskuussa fosforipitoisuus jään alla Iso-Valkeisen länsiosassa on pienempi kuin esim. Kallavedessä. Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelman mukaan Iso-Valkeisen vesimassan keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat niin alhaiset, ettei fosforin kemiallinen saostus ole ollut järkevää. Hakija on sitoutunut jatkamaan lammen hapettamista jatkossakin. Otettavan veden ravinnepitoisuuden ja vanhaan rinteeseen johdettavan vesimäärän perusteella voidaan laskemalla arvioida suuruusluokka ravinnemääristä, joita lumetuksen aikana johdetaan vanhaan laskettelurinteeseen. Aluehallintovirasto ei ole perustanut arviotaan yleiselle edulle aiheutuvasta haitasta minkäänlaiseen laskelmaan ravinnemääristä tai niiden suuruusluokasta. Suuntaa-antava laskelma otettavan veden sisältämistä typpi- ja fosforipitoisuuksista on esitetty Kuopion kaupungin ympäristöviranomaisen hakemuksen johdosta antamassa lausunnossa. Laskelmassa ei ole ollut mahdollista arvioida, kuinka suuri osuus ravinteista todella päätyy kasvien käytettäväksi. Lumettaminen tapahtuu marras-helmikuun aikana, kasvukauden ulkopuolella. Otettu vesi muutetaan lumeksi, jolloin se ei imeydy maaperään kuten kasteluvesi kasvukauden aikana. Keväällä lumi sulaa kaltevassa rinteessä ja suuri osa vedestä valuu alas ennen maan sulamista, jolloin merkittävä osa lumetukseen käytetyn veden sisältämistä ravinteista ei ollenkaan päädy maaperään alueella, jossa uhanalaiset sienet esiintyvät. Aluehallintoviraston päätöksessä ei ole riittävästi selvitetty, toteutuuko luonnonsuojelulain 1 :n 1 kohdan tavoite luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä sekä 4 kohdan tavoite luonnontutkimuksen edistämisestä, mikäli laskettelutoiminnan loppuessa vaarannetaan uhanalaisen lajin suotuisan elinympäristön säilyminen. Aluehallintovirasto ei ole osoittanut mitään selvityksiä, joissa olisi arvioitu kielteisen lupapäätöksen seurauksia erityisesti suojeltavan lajin säilymiseen. Lumetuksen välillisten vaikutusten osalta aluehallintovirasto on esittänyt haittaa aiheutuvan ainoastaan vanhan rinteen olemassa olevalle niittyluonnolle ja siellä esiintyville lajeille. Tämä lumetuksen välillisten vaikutusten aiheuttama haitta ei koske uutta rinnettä eikä latuverkostoa, joille otettavaa vettä on myös hakemuksessa osoitettu käytettäväksi. Tältä osin päätös on kumottava ja sallittava vedenotto Iso-Valkeisesta niiden alueiden lumettamiseen, joilla ei esiinny erityisesti suojeltavaa viherhäiverusokasta. Aluehallintovirasto ei ole perustellut hallintolain 45 :ssä edellytetyllä tavalla, miksi lupa on hylätty myös niiltä alueilta, joilla ei esiinny erityisesti suojeltavaa lajia. Hakija on valmis tekemään tarvittavat kohtuulliset toimenpiteet alueella, muun muassa viljavuusnäytteet, niiton ja niittojätteen keräämisen sekä sieniseurannan. Hakijan ja Huippupaikat Oy:n väliseen vuokrasopimukseen on kirjattu, että kaupunki vastaa rinnealueella sijaitsevien harvinaisten lajien edellyttämistä niitto- ym. erityistoimenpiteistä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta valituksen johdosta. ELY-keskus on viitannut

9 Hallinto-oikeuden ratkaisu aiemmin lupahakemussuunnitelmasta ja antamiinsa lausuntoihin. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry (KLYY) on antanut vastineen. 9 (16) Itä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valituksen ja vastineiden johdosta. Kuopion kaupunki on antanut vastaselityksen vastineiden johdosta. Hallinto-oikeus kumoaa Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin Kuopion kaupungin hakemus on hylätty ja palauttaa asian tältä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Vesilain 1 luvun 2 :n 2 momentin mukaan vesilakia sovellettaessa ja muutoin vesilain mukaan toimittaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996), muinaismuistolaissa (295/1963) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain 3 luvun 6 :n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa. Vesilain 3 luvun 7 :n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Mainitun pykälän toisen momentin mukaan hankkeesta aiheutuvana yksityisenä menetyksenä otetaan huomioon: 1) hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet; 2) kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset; sekä 3) muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja tässä laissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset. Luonnonsuojelulain 47 :n (384/2009) 1 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Ympäristöministeriön on tarvittaessa laadittava ohjelma erityisesti suojeltavan lajin kannan tai kantojen elvyttämiseksi. Mainitun

10 10 (16) pykälän 2 momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Saman pykälän 3 momentin (1587/2009) mukaan edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Kielto annetaan julkipanon jälkeen, ja siitä on kuulutettava kunnan ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. Päätös on voimassa mahdollisesta valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä. Luonnonsuojeluasetuksen 5 luvun 22 :n mukaan luonnonsuojelulain 47 :n 1 momentissa tarkoitetut erityisesti suojeltavat lajit on merkitty *-merkinnällä asetuksen liitteessä 4. Mainitun liitteen mukaan viherhäiverusokas on erityisesti suojeltava laji. Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi Kuopion kaupungin hakemus koskee veden ottamista Iso-Valkeisen lammesta Antikkalan hiihtokeskuksen lumetuskäyttöön sekä vedenottolaitteiden rakentamista Kuopion kaupungissa. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Antikkalan hiihtokeskuksen kehittäminen. Suunnitelmien mukaan hiihtokeskukseen avattaisiin uusi laskettelurinne vanhan vuonna 2016 toimintansa lopettaneen rinteen lisäksi ja rakennettaisiin uusi hissi sekä uudet huolto-, vuokraamo- ja kahvilatilat. Hakemuksen mukaan taloudellisesti kannattavan hiihtokeskustoiminnan takaamiseksi Antikkalaan on rakennettava lumetusjärjestelmä. Hakemuksen mukaan vettä johdetaan Iso-Valkeisen länsiosasta pumppaamon kautta lumetusvesijohtoa pitkin Antikkalan alaosaan, jossa vettä käytetään laskettelurinteiden lumetukseen. Imuputken pää lammessa on noin 1,5 metriä pohjan yläpuolella. Järjestelmä on mitoitettu siten, että tarvittaessa lumetus voidaan ottaa käyttöön hiihtokeskuksen Ylä-Antikkalan latuverkostolla. Hakemuksen mukaan vanhalle laskettelurinteelle ohjataan vesistä puolet ja uudelle laskettelurinteelle puolet. Vuosittainen vedenottomäärä olisi m 3. Vedenotto alkaa aikaisintaan marraskuussa ja myöhäisimmillään helmikuussa ja se kestää keskimäärin kaksi kuukautta vuodessa. Erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan sienen, viherhäiverusokkaan ainoa Suomessa tunnettu kasvupaikka on vanhassa laskettelurinteessä. Laskettelurinteeltä on löydetty myös vaarantuneet punarusokas, hakamaatuhkelo, uumavahakas ja ahokirkiruoho. Uuden suunnitellun laskettelurinteen alueelle sijoittuu kolme noroa, joiden osalta aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellään myöntänyt Huippupaikat Oy:lle vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan poiketa kiellosta vaarantaa hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten vesiluontotyyppien säilyminen luonnontilaisena. Helsingin yliopiston sieniryhmä on antanut lausunnon koskien lumetuksen ja rinneprofiilin muutosten vaikutuksia Antikkalan vanhan laskettelurinteen uhanalaisiin sienilajeihin ja niittysienilajistoon Lausunnossa on to-

11 11 (16) dettu muun muassa, että vanha laskettelurinne on sieni-inventointien- ja tutkimusten perusteella sienilajistoltaan poikkeuksellisen hieno ja erittäin arvokas alue. Rinnealueen sieniä on tutkittu vuosina 2009, 2010, 2011 ja Eri puolelta rinteestä on löytynyt paljon vaateliaita rusokas- ja vahakaslajeja sekä useita harvinaisia ja uhanalaisiksi arvioituja sienilajeja. Erityisesti suojeltavan viherhäiverusokkaan ainoa tunnettu kasvupaikka on Antikkalan rinteessä. Edelleen lausunnon mukaan sienityöryhmällä on huoli siitä, että lumetuksella ja erityisesti alarinteeseen kaavaillulla rinneprofiilin muutoksella heikennetään rinteen uhanalaisten sienten kasvuympäristöjä ja näiden sienten esiintymistä. Rihmastojen rikkoutuminen ja rinteen eroosion lisääntyminen heikentävät lajien esiintymisen mahdollisuutta. Lausunnon mukaan lumetuksen vaikutuksista ei juuri ole tehty sellaisia tutkimuksia, joiden valossa voisi todeta sillä olevan Antikkalan sienistöön suurta vaikutusta, mutta on selvää, että olosuhteet muuttuvat lumipeitteen runsauden ja keston myötä. Sienityöryhmä on täydentänyt aiemmin antamaansa lausuntoa. Lausunnossa on todettu muun muassa, että erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan viherhäiverusokkaan ja silmälläpidettävän sinikääpiörusokkaan sekä Enteloma cuspidiferum-lajin ainoat tunnetut esiintymät Suomessa ovat Antikkalan rinteellä. Sienilajien kasvualue ei ole vain se yksittäinen piste, jossa sieni on havaittu, vaan sienen elinalue on aina laajempi, sienirihmaston eläessä tietyllä elinympäristötyypillä esimerkiksi koko rinnekedon alueella. Lumetuksen vaikutuksista kasvillisuuteen on tehty tutkimuksia. Tutkimusten mukaan nitraattisuolojen käyttö aiheuttaa voimakasta kasvillisuuden rehevöitymistä. Fosforipitoiset aineet ovat myös haitallisia sienille. Mikäli typpi- tai fosforipitoisia aineita käytetään Antikkalan rinteen lumetuksessa, aiheuttaa se rehevöitymistä, millä on selvä negatiivinen vaikutus näille vaateliaille niittysienille, jotka kasvavat nimenomaan lannoittamattomilla niityillä. Tällöin se muodostaa suuren uhan harvinaisen sienilajiston taantumiseen, jopa katoamiseen alueelta. Lausunnon mukaan on olemassa todellinen riski, että rinteen rehevöityminen voisi johtaa näiden kolmen sienilajin häviämiseen Suomesta. Lisäksi on selvää, että olosuhteet muuttuvat lumipeitteen runsauden ja keston myötä rinteessä pitkällä aikavälillä muutoinkin, eikä sen vaikutuksia sienistöön voida vielä arvioida. Sienityöryhmän mielestä viherhäiverusokkaalle pitäisi tehdä erityisesti suojeltavan lajin rajaus siinä laajuudessa, joka turvaa lajin esiintymisen alueella. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue on hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että sienityöryhmän lausunnon perusteella Antikkalanrinteen lumetuksella ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta Antikkalan nykyisen rinteen sienistöön. Lumetuksen vaikutuksia alueen niittysienilajistoon on kuitenkin tarpeen seurata. ELY-keskus on täydentänyt lausuntoaan sienityöryhmän lausunnon täydennyksen johdosta ja todennut, että ELY-keskuksen Kuopion kaupungilta saaman tiedon mukaan lumetuksessa ei käytetä kemikaaleja eikä lisäravinteita. ELY-keskus on katsonut, että erityisesti suojeltavan lajin (viherhäiverusokas) rajauspäätös ei toisi lisäarvoa lajin suojelulle. Laji vaatii avointa kasvupaikkaa viihtyäkseen eli hoitotoimia. Kaupunki on esittänyt, että se järjestää hoidon niin, että paikka pysyy avoimena ja niiton avulla alennetaan niityn ravinnetasoa. Näin ollen viherhäiverusokas ja muutkin sienet voivat säilyä alueella jatkossakin.

12 12 (16) Hallinto-oikeudessa on luvan hakijan valituksesta ratkaistavana kysymys aluehallintoviraston päätöksen lainmukaisuudesta ja siitä onko aluehallintovirasto päätöksessään mainitsemillaan perusteilla voinut hylätä hakijan hakemuksen. Valituksen mukaan Iso-Valkeisesta otettavan veden sisältämien ravinteiden mahdollisesti aiheuttamaa haitallista vaikutusta uhanalaisten sienilajien esiintymään ja kasvistoon laskettelurinteessä ei voida ottaa huomioon vesilain mukaisessa intressivertailussa. Hallituksen esityksessä vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009 vp) on vesilain 3 luvun 6 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun muassa, että yleisiä etuja, joille aiheutuneita hyötyjä ja menetyksiä tulee lupaharkinnassa arvioida, ei kirjattaisi niiden moninaisuuden vuoksi lakiin. Tällaisia yleisiä etuja olisivat esimerkiksi liikenneinfrastruktuuri, vesihuolto tai luonnonsuojelu. Kun otetaan huomioon vesilain 1 luvun 2 2 momentti ja se mitä edellä vesilain 3 luvun 6 :n perusteluissa on todettu luonnonsuojelun huomioon ottamisesta intressivertailussa yleisenä etuna, hallinto-oikeus katsoo, että veden ottamisesta aiheutuva mahdollinen välillinen haittavaikutus rinnealueen uhanalaisten sienten ja kasvilajien esiintymiseen voidaan intressivertailussa ottaa huomioon yleiselle edulle koituvana menetyksenä. Edelleen valituksessa on todettu, ettei vedenoton ja lumetuksen vaikutuksia uuden rinnealueen luonnonolosuhteille voida intressivertailussa ottaa huomioon, koska uuden rinteen avaaminen ei ole nyt kysymyksessä olevan hakemuksen seurausta. Hakemuksessa on haettu lupaa m 3 :n vedenotolle, josta noin puolet on tarkoitus käyttää uuden rinteen lumetukseen. Näin ollen intressivertailussa on otettava huomioon vedenoton ja lumetuksen aiheuttamat vaikutukset myös uudella rinnealueella. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella hankkeesta yleiselle edulle saatavana hyötynä voidaan pitää Antikkalan hiihtokeskuksen käyttökauden pidentymistä, mikä lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pidempään. Hanke mahdollistaa hiihtokeskuksen kehittämisen, mitä voidaan pitää vain paikallista hyötyä laajempana, kun otetaan huomioon hiihtokeskuksen merkitys osana koko Puijon alueen matkailun ja ulkoilu- ja virkistyspalvelujen kehittämistä. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan Iso-Valkeisen vesi sisältää ravinteita, jotka lumetuksen myötä laskettelurinteelle päätyessään saattavat aiheuttaa kasvillisuuden rehevöitymistä. Kasvillisuuden lisääntyminen rinteillä puolestaan saattaa heikentää niittysienien, muun muassa erityisen uhanalaisen viherhäiverusokkaan esiintymismahdollisuuksia. Hakemuksen liitteenä olevasta Iso-Valkeisen vedenlaatutuloksista vuosilta ilmenee, että veden fosforipitoisuus on vuosina ollut yhden metrin syvyydessä keskimäärin 16 µ/l ja typpipitoisuus 690 µ/l. Vastaavat luvut viiden metrin syvyydessä ovat olleet 24 µ/l ja 795 µ/l.

13 13 (16) Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan Iso-Valkeisesta lumetuskäyttöön otettavan veden ravinnepitoisuus ei ole niin suuri, että sillä olisi ennalta arvioiden merkittävää vaikutusta rinteellä esiintyvien uhanalaisten sienilajien ja kasvilajien esiintymiseen. Kun otetaan lisäksi huomioon, että lumetettavaan veteen ei lisätä kemikaaleja, suurin osa keväällä sulavasta lumesta valuu rinnettä alas eikä imeydy maaperään ja se, että rinteiden kasvillisuus niitetään, jolloin niittojätteen mukana suurin osa ravinteista poistuu rinteiltä, lumetuksen vaikutuksia alueen sienistöön ja niiden elinympäristöön sekä uhanalaisiin kasvilajeihin voidaan ennalta arvioiden pitää vähäisinä. Pohjois-Savon ELY-keskus on edellä ilmenevästi todennut, ettei viherhäiverusokkaan esiintymispaikan suojelu luonnonsuojelulain 47 :n 3 momentissa tarkoitetulla rajauspäätöksellä ole tarpeen. ELY-keskus ei luonnonsuojeluviranomaisena ole muutoinkaan katsonut hankkeen olevan luonnonsuojelulain vastainen. Saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että intressivertailussa yleiselle edulle koituvana hyötynä on otettava lisäksi huomioon rinnealueen niittysienien esiintymisalueiden säilyminen laskettelutoiminnan jatkumisen ansiosta. Laskettelutoimintaa on harjoitettu Antikkalan rinteellä 1960-luvulta vuoteen 2016, jolloin toiminta kannattamattomana lopetettiin. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan laskettelutoiminta avoimella rinteellä on osaltaan luonut rinnealueen niittysienille hyvät elinolosuhteet ja ylipäänsä mahdollistanut sienten ilmestymisen rinteelle. Edellä lausutun perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei aluehallintovirasto ole voinut hylätä hakemusta päätöksessään mainitsemilla perusteilla. Näin ollen asia on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen lausuminen valituksessa esitetystä toissijaisesta vaatimuksesta ja valitusperusteista enemmälti ei ole tarpeen. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Julkipano Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksestä ilmoittaminen Kuopion kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla.

14 14 (16) Muutoksenhaku Vesilain 15 luvun 6 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).

15 Diaarinumero 01650/17/ (16) Asian ovat ratkaisseet lainoppinut hallinto-oikeustuomari Marja Lampi ja asessori Heli Ala-Tulijoki sekä tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Susanna Airiola. Asian on esitellyt Heli Ala-Tulijoki. Marja Lampi Susanna Airiola Heli Ala-Tulijoki Toimituskirjan antaja: Anu Sara lainkäyttösihteeri

16 Diaarinumero 01650/17/ (16) Jakelu Päätös ja maksu Kuopion kaupunki, maksutta Jäljennös maksutta Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kuopion kaupunginhallitus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Itä-Suomen aluehallintovirasto / Ympäristölupavastuualue, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti ARS/TL/ARS

17 Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntämisperusteet Valitusaika Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettavan valituskirjelmän tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. HallJp (01.18) (sivu 1/2)

18 Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - perusteet, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla). Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa tai ellei sähköisesti toimitettavassa asiakirjassa ole selvitystä asiamiehen toimivallasta. Korkeimman hallinto-oikeuden yhteystiedot Postiosoite: Käyntiosoite: Korkein hallinto-oikeus PL 180, Helsinki Fabianinkatu 15, Helsinki Puh.nro: Telefax: S-posti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Aukioloaika: arkipäivisin klo HallJp (01.18) (sivu 2/2)