Sosiaalisen maailman kerrostuneisuus ihmisen aivotoiminnasta organisaatiorakenteisiin
|
|
- Lotta Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO B ISSN-L ISSN Julkaisu- ja käyttöoikeudet: Sosiaalisen maailman kerrostuneisuus ihmisen aivotoiminnasta Taina Lehtiö ja Tapio Keränen TIIISTELMÄ Organisaatiotutkimuksessa teorian kehittäminen perustuu hyvin yksinkertaistettuihin käsityksiin ihmisistä kuten homo economicus omaa hyötyään rationaalisesti tavoittelevana oliona. Nykyaikainen aivotutkimus on kuitenkin tuomassa empiiristä pohjaa laajentaa käsitystä ihmisestä ja erityisesti tarpeesta ottaa huomioon ihmisten erilainen kyky hahmottaa ympäristöään sekä sietää ympäristöstä tulevia ärsykkeitä. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran ariantin blogiartikkelina AAINSANAT Organisaatio, Ihmiskäsitys, Aivotutkimus, Oppimisvaikeudet Tapio Keränen on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja tekniikan lisensiaatiksi v Hän on toiminut 30 vuotta erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä energia-alalla ja on väitellyt tohtoriksi v Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa kansainvälisen projektiliiketoiminnan tutkimusalalta. Hän on tutkinut organisaation toimintaa ja muuttumista. Tapio jatkaa edelleen nykyisellä työnantajallaan, mutta toimii ohessa ariantin hallituksen puheenjohtajana ja tieteellisenä asiantuntijana. Taina Lehtiö on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja suorittanut Turun yliopistossa taloussosiologian ja Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa työpsykologian ja johtamisen jatko-opintoja vuodesta 2002 lähtien. Tainan asiantuntija-alueena ovat organisaatioiden ja verkostojen toiminnan tarkastelu sosiaalisen systeemin näkökulmasta. Taina on toiminut 25 vuoden kuluessa sekä usean eri alan yrityksissä että tiedelaitoksissa. Taina on kehittänyt organisaatioiden toiminnan tutkimus- ja mallinnusmenettelyjä ja käyttänyt niitä useissa yrityskohteissa. Taina on tällä hetkellä ariantin toimitusjohtaja.
2 Sosiaalisen maailman kerrostuneisuus ihmisen aivotoiminnasta Tässä artikkelissa pyrimme yhdistämään ennakkoluulottomasti yhteiskuntatieteen, organisaatiotieteen ja käyttäytymistieteen lähestymistapoja. Kriittinen realismi on yhteiskuntatieteen lähestymistapa, jossa maailma ja siellä ihmisten toiminta nähdään kerrostuneena. Kerrostumat ovat monimutkaisen kokonaisuuden eri tasoja ja näkökulmia. Tiede itsessään on kerrostunutta lukuisine eri näkökulmineen, jotka ovat kuin pieniä ikkunoita isoon maailmaan. Harvemmin tarkastellaan, miten eri näkökulmat liittyvät toisiinsa. Siihen erikoistunutta tieteen alaa ei ole olemassa, vaikka näkemyksemme mukaan sellaiselle olisi tarve. Hyviä lähtökohtia poikittaiseen tiedealueiden löydösten tarkasteluun voisivat olla esim. luonnontieteestä lähtöisin oleva yleinen systeemiteoria, ja yhteiskuntatieteen puolella kehittynyt kriittinen realismi. Me lähestymme monikerroksista maailmaa kriittisen realismin suunnalta, mutta etenemme tässä kirjoituksessa vieläkin syvemmälle ihmisen perustaan, aivotoimintaan ja geeneihin. Yhteiskunnan näkökulmasta kriittinen realismi huomioi, että ihmisen maailma on ajassa etenevä, ja se tapahtuu sekä toiminnan sosiaalisten rakenteiden, toteutuvan toiminnan että ihmisen yksilöllisyyden tasoilla, unohtamatta luonnon lainalaisuuksia ja aineellisia rakenteita. Riippumatta siitä mitä näkökulmaa ihmisen toiminnan tarkastelussa painotetaan, ihmisiin liittyvää tutkimusta ja teorioiden kehittelyä ja testaamista varten on tehty joitakin perusolettamuksia ihmisten perusluonteesta. Esimerkiksi Pfeffer (1997) on tarkastellut viittä eri käyttäytymisen mallia organisaatiotutkimuksessa. Seuraavassa tarkastellaan kahta mallia, taloudellista ja sosiaalista, joiden jälkeen siirrytään rohkeasti perinteisen organisaatiotarkastelun ulkopuolelle lähemmäs ihmisen syvintä perustaa käyttäytymistieteen kirjallisuuden valossa. Organisaation toiminnan ja käyttäytymisen taloudellinen malli homo economicus on saanut tiedekeskustelun lisäksi jalansijan myös jokapäiväisessä kielenkäytössä ja monien yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämisessä. Homo economicuksen mallista on useita variaatioita, mutta hyvä pelkistys on esitetty Helsingin Sanomissa Sen mukaan ihminen on ikään kuin robotti, jonka toimintaa motivoi oma etu ja joka tekee valintoja ja päätöksiä järkiperäisesti. Järkiperäisyyden ariantti
3 olettamus sisältää ajatuksen, että ihminen valitsee tarkoituksellisesti kullakin hetkellä itselleen parhaan vaihtoehdon, joka maksimoi hänen hyötynsä. Järkiperäisyyden olettamuksesta seuraa, että sosiaaliset asetelmat on suunniteltu tehokkuutta silmällä pitäen ja ajan mittaan tehottomat rakenteet häviävät. Tästä seuraa myös se, että esimerkiksi valtaan liittyvillä ilmiöillä ei olisi mitään merkitystä organisaatioissa (Pfeffer 1997: 44-45). Ihmisen käyttäytymisen taloudellinen malli lähtee yksilön korostamisesta. Organisaatiot nähdään tällöin kokoelmana yksilöiden toimintoja ja heitä motivoivia yksilöllisiä hyötyjä (mm. peliteoriat). Taloudelliset mallit lähtevät myös tasapainon olettamuksesta ja tällaisessa olettamuksessa historialla ei ole merkitystä nykyhetken ymmärtämisessä. Organisaatiot ovat ikään kuin ajattomia ja paikattomia (Pfeffer 1997: 45). Taloudellisista käyttäytymisen malleista puuttuvat kokonaan organisaatioiden sosiaalinen ulottuvuus ja ihmisten sosiaaliset suhteet ja verkostot. Ihmisten elämän ja olemassaolon perustavaa laatua oleva tosiasia on, että ihmiset eivät elä eristyneinä, vaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Sosiaalisen toiminnan malli tuo painotetusti esille sen näkökohdan, että ihmisen toiminnan ja käyttäytymisen ymmärtämisessä täytyy ottaa huomioon edeltävät ja pysyvät vuorovaikutukset toisten ihmisten ja ryhmien kanssa. Edelleen ihmisten toimintaa täytyy tarkastella kontekstissaan ja tilannekohtaisesti. Sosiaalisilla kytkennöillä voi olla huomattava merkitys ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen työpaikoilla. (Pfeffer, 1997) Käyttäytymisen ja toiminnan taloudellinen ja sosiaalinen malli poikkeavat huomattavasti toisistaan, eikä niitä tulekaan nähdä toisensa poissulkevina malleina. Nyky-yhteiskunnassa ihmiset valitettavasti nähdään liian painotetusti taloudellisen mallin näkökulmasta. Myös sosiaalisissa malleissa ja organisaatiotieteen yleisissä tarkastelutavoissa jätetään ihmisyksilön tarkempi tarkastelu vähemmälle, sillä huomio on keskittynyt joko rakenteisiin, toimintaan tai ihmiseen yleisemmällä tasolla. Organisaatiotieteessä (esim. osaamisen ja oppimisen johtaminen) ja strategisen johtamisen tutkimusalueilla ei yleensä huomioida ihmisen aivotoiminnan ominaisuuksien (esim. tarkkaavaisuus) merkitystä oppimisessa ja työsuorituksissa, eikä niiden merkitystä ihmisen reagointitapoihin yllättävissä tai muuten uusissa tilanteissa. Esimerkkinä laajasta yksilöominaisuuksien kentästä tuomme tässä kirjoituksessa esille oppimisvaikeudet, jotka ovat aikuisten keskuudessa yleisempiä kuin yleisesti tunnetaan. ariantti
4 Aivo- ja geenitutkimuksen kehittymisellä on Korkeamäen (2010) mukaan ollut 1990-luvulla merkittävä vaikutus oppimisvaikeuksien tutkimuksen kehittymisessä. Uusimpien tutkimusten perusteella kehityksellisten oppimisvaikeuksien taustalla näyttää vaikuttavan useita eri geenejä. Tästä seuraten kognitiiviset vaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä ja ilmenevät monimuotoisina. Oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus tai tarkkaavaisuuden vaikeudet, ovatkin usein perinnöllisiä, vaikka vastaavia ongelmia voi esiintyä myös erilaisten aivovaurioiden seurauksena. Tutkimusten mukaan viidesosalla kaiken ikäisistä työntekijöistä ilmenee muisti- ja keskittymisvaikeuksia (Työ ja terveys Suomessa 2000). Lisäksi kansainvälisen lukutaitotutkimuksen perusteella suomalaisista aikuisista 15 %:lla on lukutaidossaan oppimista, työllistymistä, työn tekoa ja opiskelua rajoittavia oppimisvaikeuksia (Malin 2006). Gerberin (2005) mukaan suurinta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään alitunnistettuina ja -hoidettuina. Siten suurin osa työikäisistä aikuisista, joilla on oppimisvaikeuksia, työskentelee avoimilla työmarkkinoilla ilman tukipalveluja. Huomionarvoista on, että tuoreen tutkimuksen mukaan 76 % työssäkäyvistä diagnosoiduista henkilöistä kokee oppimisvaikeuden häiritsevän tiettyjä työtehtäviä ja ikääntyessä oppimisvaikeuksien koetaan vaikeuttavan työssä selviämistä. (Korkeamäki, Reuter, Haapasalo 2010.) Oppimisvaikeuksia esiintyy kaikilla eri koulutustasoilla. Ammattioppilaitosten opiskelijoista hieman yli 30 %:lla on ilmennyt opintojen kuluessa oppimisvaikeuksien lisäselvityksen tarve. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lukuisilla ammattialoilla on suuri joukko henkilöitä, joilla on jotain työn tekemiseen vaikuttavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä haittaavaa oppimisvaikeutta. Helsingin lukioiden erityisopettajien tekemien kartoituksien mukaan jotain kielellistä vaikeutta esiintyy 7 15 %:lla lukiolaisista, joista 4 9 % on tarvinnut jotain lisätukea. Myös korkeakouluasteella on henkilöitä, joilla on tunnistettu oppimisvaikeuksia. Tukipalvelujen heikkoudesta johtuen enemmistöä korkea-asteen opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ei pystytä luotettavasti tunnistamaan ja tilastoimaan, eivätkä opiskelijat välttämättä saa riittävää tukea oppimisvaikeuksiinsa. Aikuisten oppimisvaikeudet näkyvät eniten lukemisen ja kirjoittamisen ohella vieraissa kielissä, matematiikassa, muistamisessa ja keskittymisessä. (Korkeamäki, 2010) Tarkkaavaisuus (ml. keskittyminen) on ihmisen oppimisen kannalta välttämätön ominaisuus. Sen perusosia ovat vireystila ja automaattiset kohdentamisreaktiot suhteessa uusiin yllättäviin tapahtumiin. ariantti
5 Tahdonalaisella tarkkaavuudella viitataan tiedonkäsittelyn valikoivuuteen: ihminen pystyy valikoiden suuntaamaan huomionsa ja muun kognitiivisen tiedonkäsittelynsä tehtävän kannalta olennaiseen tietoon ja keskittymään tehtävän toteutuksen vaatimaan aikaan. Tarkkaavaisuuden vaikeudessa (tai häiriössä) henkilöllä on vaikeuksia huomiokyvyn kohdentamisessa ja keskittymisen ylläpidossa. Tarkkaavaisuusvaikeus johtaa usein tiedonkäsittelyn hidastumiseen, koska henkilö joutuu tavallista enemmän kontrolloimaan ja korjaamaan suoritustensa virheitä ja yleensäkin suoritustaan. (Kuikka, Pulliainen, Hänninen 2001.) Nykypäivän työtehtävissä on lisääntynyt lähes kaikilla ammattialoilla kognitiivisen tiedonkäsittelyn vaatimukset (mm. kirjattavan tiedon tuottamisen, käsittelyn ja lukemisen määrä), monen erilaisen työn osaamisvaatimus ja tempo edetä eri asioissa. Moniosaamista ja tehokkuutta korostavassa kehityssuunnassa ei oteta riittävästi huomioon, että tarkempi ja tietoisempi uuden tiedon etsiminen ja aktiivinen tiedonkäsittely etenkin uusissa epätavallisissa tilanteissa vaatii ihmiseltä paljon kontrolloitua tiedonkäsittelyä ja siihen kuuluvaa henkistä ponnistelua. Kontrolloinnin tarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän toiminnassa tarvitaan aktiivista mieleen painamista, palauttamista ja suoritusten ennakointia. Erityisen paljon ponnistelua vaatii sekä samanaikainen uuden ja vanhan tiedon vertailu että toimintamallien valikointi ja niiden hienosäätö uutta tilannetta vastaaviksi. Tämä johtuu siitä, että aivojen toiminnanohjaus kytkee irti automaattisia toimintakaavioita, niin että toiminta perustuu harkintaan ja ennakointiin sen sijaan, että vain reagoitaisiin samalla tavalla kuin aina ennenkin. (Kuikka ym ) Nykyään organisaatioissa kehittämisellä perusteltuja rakennemuutoksia tehdään tiheästi. Silloin työympäristön jatkuvat muutokset sotkevat työrutiineja, jolloin ihmiset joutuvat entistä enemmän ponnistelemaan samanaikaisen uuden ja vanhan tiedon vertailun kanssa. Lisäksi toimintamalleja on toistuvasti valikoitava uudelleen ja säädettävä uusiin tilanteisiin sopiviksi. Tällainen työympäristö vaatimuksineen on ihmisen aivoille rasittava, vaikka henkilöllä ei olisi tunnistettavissa mitään tarkkaavaisuuden vaikeutta ja/tai oppimisen ongelmaa. Tämä ongelma koskettaa ihmisiä kaikilla organisaatiotasoilla. Havaitsemisen, kielellisten taitojen, muistamisen ja liiketaitojen häiriöt voivat ilmetä ihmisillä myös hyvin kapea-alaisina erityisvaikeuksina, joilla voi olla kuitenkin haittaava vaikutus joidenkin työhön tai opiskeluun liittyvien tehtävien suorittamiseen. Työmuistin passiivisten apujärjestelmien toimintakyvyllä on osaltaan yhteys siihen, miten laaja ariantti
6 alainen tarkkaavuuden kapasiteetti ihmisellä on. Lievempikin aktiivisen tiedonkäsittelyn kapeneminen voi vaikeuttaa työtehtävissä selviytymistä. Tarkkaavuuden kapasiteetin kapeus voi tulla esille siten, että hälyn ja häiriön sietokyky on matala (esim. maisemakonttorit). Lisäksi matala vireystila suhteessa tehtävään heikentää ihmisen toimintakykyä. Henkilö, jolla on vaikeuksia tarkkaavaisuuden yhdellä tai useammalla alueella, on ponnistelun jälkeen tavallista väsyneempi, joten hän ei jaksa kovin hyvin keskittyä uusiin asioihin vaativien suoritustilanteiden jälkeen. (Kuikka ym ) Ihmisen huomiokyvyn jakaminen kahteen eri asiaan perustuu enemmän kykyyn siirtää huomiotaan hyvin nopeasti kahden tehtävän välillä kuin että ihminen pystyisi todellisuudessa keskittymään useampaan asiaan samanaikaisesti. Iso ärsyketulva vaikeuttaa kykyä jakaa huomiota. aikeutta voi ilmetä myös siinä, miten paljon asioita henkilö pystyy kerrallaan ottamaan ajattelussaan huomioon. (Kuikka ym ) Edellä on esitetty ihmisen ominaisuuksiin liittyviä tosiasioita, joita ei noteerata nykypäivän liiketoimintojen kehittämisessä, työympäristön suunnittelussa ja toimenkuvavaatimuksissa riittävästi. Korkeamäen (2010) tutkimusten perusteella 74 % työssä käyvistä oppimisongelmaisista ei saa esimieheltään tarvittavaa käytännön tukea, ja henkisen tuen puutetta kokee 65 % tutkituista. Tämä osoittaa osaltaan, ettei oppimisvaikeuksia (ml. tarkkaavaisuus) tunneta organisaatioissa vielä kunnolla. Ihmisten työuupumus ja mielenterveysongelmista seuraavat sairauslomat ovat lisääntyneet 2000-luvulla huolestuttavalla tavalla. Organisaation toiminnan kannalta on tärkeä muistaa, että ihmisen kognitiivista suorituskykyä voivat heikentää mm. matala vireystila, uniongelmista seuraava väsymys, masennus, stressi, uupumus jne. Eli ihmiselle voi kehittyä oppimisen ja tarkkaavaisuuden ongelmia ja siitä seuraavaa suorituskyvyn heikkenemistä, vaikka hänellä ei edes todettaisi mitään diagnosoitavissa olevaa tarkkaavaisuus- tai oppimisvaikeutta. Huonosti voiva ihminen ei pysty toimimaan tuloksellisesti myöskään sosiaalisen verkoston osana. Siten koko sosiaalinen systeemi häiriytyy, jos sen jäsenistössä yksittäisten ihmisten suorituskyky ja hyvinvointi heikentyvät. Ihmisten työkyvyn heikkeneminen voi olla pahimmillaan pitkäkestoinen ongelma, joka vaikuttaa sekä sairauspoissaolojen että työsuoritusten laadun ja tehokkuuden kautta liiketoiminnan tulokseen. Mielestämme on aiheellista pohtia, mikä yhteys organisaatioiden aggressiivisilla ja paikoin epäonnistuneilla tehostamispyrkimyksillä on ihmisten hyvinvointiin ja edelleen suorituskykyyn. Onko viime vuosien ariantti
7 tehostamistoimilla, mm. henkilöstövähennyksillä, saatu aikaan organisaatioissa tehottomuutta, joka tulee esille myös toistuvina ja paisuvina organisaation toiminnan häiriöinä, joiden yksi syvin taustasyy on löydettävissä ihmisten aivotoiminnan ominaisuuksista ja aivoihin kohdistuvan ärsyketulvan sietokyvyn rajoista? Otimme itsellemme ison haasteen ja lähestyimme tässä organisaation toimintaa poikkeuksellisesta suunnasta. Jotta haasteemme jatkuisivat, otamme seuraavassa artikkelissamme työn alle nykyorganisaatioiden tarkastelun, peilaten niitä historiallisiin. ariantti
8 Lähteet Gerber, P. (2005): Low-literate adults with learning disabilities, A review of the literature, Thalamus 2005, Korkeamäki, J. (2010): Aikuisten oppimisvaikeudet Näkökulmia selviytymiseen, Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010, Kuntoutussäätiö. (noudettu Korkeamäki, J., Reuter, A., Haapasalo, S. (2010): Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus Opi oppimaan hankkeen toimeenpano ja tulokset, Kuntoutussäätiön työselosteita 40/2010. Kuntoutussäätiö (noudettu Kuikka, P., Pulliainen,., Hänninen, R. (2001): Kliininen neuropsykologia, painos, WSOY. Malin, A. (2006): Suomessakin on heikkoja lukijoita, Teoksessa Leskelä L. & irtanen H. (toim.) Toisin sanoen. Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Pfeffer J. (1997): New Directions in Organization Theory: Problems and Prospects, Oxford University Press ariantti
Muutosvastarinta - Mitä se on?
2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110223B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Muutosvastarinta
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotViestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana
2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110616B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi iestintä ja vuorovaikutus
LisätiedotTunnetta ja älyä työpaikalle
Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMiten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016
Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016 Osaava työvoima Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan
LisätiedotOrganisaation luonne muutoksen yhtenä hidastajana
2012 Variantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: VATEO20111213B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Taina Lehtiö
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotSosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta
2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotOrganisoitumisen historiaa muinaisorganisaatioista Ysukupolven aikaan
2012 Variantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: VATEO20111110B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Organisoitumisen
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotMikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma
Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Esityksen
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotOPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010)
OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan hanke
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotPsykologia. Opetuksen tavoitteet
Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotEpilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio
Epilepsia ja koulu Virva Leinonen ja Jukka Rautio Mitä on oppiminen? Mitkä seikat vaikuttavat oppimiseen? Virallista uutta: v. 2016 opetussuunnitelman monialaiset oppimiskokonaisuudet. Epilepsia, oppiminen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotSOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT
SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, tutkimus ja kehittäminen 15.4.2013 1 on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä,
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotKun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotSaavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa
Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotVuorovaikutus - Yritysten käyttämätön keino kannattavuuden parantamisessa
2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20120502B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi uorovaikutus
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
Lisätiedot