Tieliikenteen turvallisuus

Transkriptio

1 Tieliikenteen turvallisuus Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtti Julkaisuja 35/2010

2 Liikenne- ja viestintäministeriön timinta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan timivuutta ja väestön hyvinvintia hulehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinelämän käytössä n laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset timintamahdllisuudet. visi Sumi n eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehkkuudessa ja kansainvälisessä saamisessa. arvt Rhkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö

3 Julkaisun päivämäärä Julkaisun nimi Tieliikenteen turvallisuus. Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtti Tekijät Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnan työjast, Puheenjhtaja, liikenneneuvs Anneli Tanttu Sihteeri, ylitarkastaja Merja Nikkinen Timeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisusarjan nimi ja numer Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 35/2010 Asiasanat Tieliikenne, liikenneturvallisuus ISSN (verkkjulkaisu) ISBN (verkkjulkaisu) HARE-numer Yhteyshenkilö Ylitarkastaja Merja Nikkinen Muut tiedt Tiivistelmä Raprtti n vusille laadittavan uuden valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tausta-asiakirja. Taustaraprttiin n kttu nnettmuusanalyysit tieliikenteessä viime vusina tapahtuneista kulemiin ja lukkaantumisiin jhtaneista tieliikennennettmuuksista. Lisäksi siinä n kuvattu liikenneturvallisuustyön rlia sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia sekä liikenneturvallisuuskehityksen kannalta keskeisiä timintaympäristössä tapahtuvia muutksia. Raprtissa esitetään liikenneturvallisuuden kehitys laajasti eri näkökulmista: ikäryhmittäin, tienkäyttäjätyypeittäin ja nnettmuustyypeittäin. Lisäksi tarkastellaan erikseen myös maanteiden ja taajamien nnettmuuksia, rattijupumusnnettmuuksia, turvalaitteiden käyttöä ja eri käyttäjäryhmien riskiä kulla ja lukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuskehitys esitetään vertailutaulukkina ja 2000-luvuilta. Raprtin nnettmuusanalyysit perustuvat ensisijaisesti Tilastkeskuksen kkamiin tieliikennennettmuustilastihin, jtka pulestaan perustuvat pliisin tietn tulleisiin tieliikennennettmuuksiin. Lisäksi raprtissa n hyödynnetty Liikennevakuutuskeskuksen yhteenvetraprttia liikennennettmuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kulnklareista sekä Liikenneturvan ja Tiehallinnn sekä Tilastkeskuksen tieliikennennettmuuksista tekemiä tilastyhteenvetja.

4 Publikatinsdatum Publikatin Vägtrafiksäkerhet. Bakgrundsrapprt för trafiksäkerhetsplan Författare Trafiksäkerhetsdelegatinens arbetssektin, Ordförande, trafikråd Anneli Tanttu Sekreterare, överinspektör Merja Nikkinen Tillsatt av ch datum Kmmunikatinsministeriet Publikatinsseriens namn ch nummer Kmmunikatinsministeriets publikatiner 35/2010 Ämnesrd Vägtrafik, trafiksäkerhet ISSN (webbpublikatin) ISBN(webbpublikatin) HARE-nummer Kntaktpersner Överinspektör Merja Nikkinen Övriga uppgifter Rapprten är på finska. Sammandrag Rapprten är bakgrundshandling för den nya natinella trafiksäkerhetsplanen för I rapprten har sammanställts analyser av vägtrafiklyckr sm lett till dödsfall ch persnskadr ch inträffat under de senaste åren. Dessutm beskrivs trafiksäkerhetsarbetet sm en del av trafikplitiken ch plitikprgrammen inm lika förvaltningsmråden ch centrala ändringar i mvärlden sm är viktiga för trafiksäkerhetens utveckling. I rapprten presenteras trafiksäkerhetens utveckling i ett brett perspektiv enligt åldersgrupper, väganvändare ch typ av lycka. Dessutm behandlar man separat även lyckr på landsväg ch i tätrter, rattfyllerilyckr, användningen av skyddsanrdningar ch risken för att lika användargrupper mkmmer eller skadas i trafiken. Trafiksäkerhetens utveckling framställs i jämförelsetabeller från ch 2000-talen. Olycksanalyserna i rapprten är främst grundade på de statistiker över vägtrafiklyckr sm Statistikcentralen sammanställt ch sm i sin tur grundar sig på de vägtrafiklyckr sm kmmit till plisens vetskap. I rapprten har man dessutm nyttiggjrt Trafikförsäkringscentralens sammandragsrapprt över de lyckr med dödlig utgång sm undersökts av undersökningskmmissiner för trafiklyckr ch de statistiksammandrag sm utförts av Trafikskyddet ch Vägförvaltningen.

5 Date 17 September 2010 Title f publicatin Rad traffic safety. Backgrund reprt fr Rad Safety Prgramme t Authr(s) Wrking Grup f the Cnsultative Cmmittee n Rad Safety, Chair: Anneli Tanttu, Directr f Traffic Safety Unit Secretary: Merja Nikkinen, Senir Officer, Traffic Safety Unit Cmmissined by, date Ministry f Transprt and Cmmunicatins Publicatin series and number Publicatins f the Ministry f Transprt and Cmmunicatins 35/2010 Keywrds Rad traffic, rad safety ISSN (nline) ISBN (nline) Reference number Cntact persns Merja Nikkinen, Senir Officer, Traffic Safety Unit Other infrmatin The reprt is in Finnish. Abstract The reprt prvides backgrund material fr the new natinal Rad Safety Prgramme which will be drawn up t cver the perid This backgrund reprt cntains analyses f the rad traffic accidents which resulted in fatalities r injuries in recent years. It als describes the rle f rad safety wrk in traffic plicy as a whle and the plicy prgrammes f varius administrative areas invlved, as well as the main changes that have ccurred in the perating envirnment as far as develpments in rad safety are cncerned. The reprt presents rad safety develpment in a wide perspective frm different pints f view: by age grups, types f rad-users and types f accidents. Separate cnsideratin is als given t accidents n highways and in built-up areas, drunken driving accidents, the use f safety equipment, and the different user grups risks f dying and being injured in traffic. Rad safety develpment is shwn in tables f cmparisns fr the 1990s and 2000s. The reprt s analyses f accidents are primarily based n the rad accident statistics cllected by Statistics Finland, which are in turn based n rad traffic accidents which are knwn t the plice. The reprt has als made use f the Finnish Mtr Insurance Centre s summary reprt f the traffic accident investigatin teams investigatins int traffic fatalities and f statistical summaries f rad traffic accidents made by the Central Organisatin fr Traffic Safety in Finland and by the Finnish Rad Administratin as well as by Statistics Finland.

6 TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS Taustaraprtti 1 Jhdant 2 Liikenneturvallisuus sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia 2.1 Liikenneturvallisuuden pikkihallinnllisuus 2.2 Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 2.3 Liikennepliittinen selntek 3 Liikenneturvallisuuden kehittyminen 3.1 Liikenneturvallisuus Eurpassa ja Phjismaissa 3.2 Liikenneturvallisuus Sumessa Eri ikäryhmät Eri tienkäyttäjäryhmät Onnettmuustyypit Haja-asutusalueiden maantiet ja taajamat Rattijupumus Turvalaitteiden käyttämättömyys liikennennettmuuksissa Riski jutua liikennennettmuuteen 3.3 Tieliikenteen kehitys Ajneuvkanta ja tieliikenteen määrä Aj-ikeuksien määrä Ongelmakäyttäytyminen liikenteessä 4 Timintaympäristön muuts 4.1 Liikennejärjestelmän tila 4.2 Taluden kehitys 4.3 Ilmastmuutksen merkitys 4.4 Älykäs liikenneteknlgia 4.5 Väestökehitykseen liittyvät muutkset 5 Onnettmuuskustannukset 6 Liikenneturvallisuuden kehittämisen painpistealueita LÄHTEET LIITE Puukaavi tieliikenteen liikennekulemista vusitaslla tie- ja katuverklla

7 1 1 Jhdant Liikenneturvallisuustyötä hjaavia suunnitelmia n laadittu nykyisen käytännön mukaisesti vudesta 1993 lähtien. Liikenneturvallisuuden keskeisistä timista n annettu valtineuvstn periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta. Nykyisen Sumessa tteutettavan liikenneturvallisuuden edistämisen taustalla n vusille khdistettu liikenneturvallisuussuunnitelma. Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma valmistellaan vuden 2010 aikana ja sen sisällöstä päätetään liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnassa. Tämä taustaraprtti n tehty vusille laadittavaa liikenneturvallisuussuunnitelmaa varten. Taustaraprttiin n kttu nnettmuusanalyysit tieliikenteessä viime vusina tapahtuneista kulemiin ja lukkaantumisiin jhtaneista tieliikennennettmuuksista sekä kuvattu timintaympäristön muutsta, jssa liikenneturvallisuutta edistetään nyt ja lähitulevaisuudessa. Taustaraprtti timii uuden liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelun tukena. Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtin nnettmuusanalyysit perustuvat ensisijaisesti Tilastkeskuksen kkamiin tieliikennennettmuustilastihin. Em. tilastaineist perustuu pliisin tietn tulleisiin tieliikennennettmuuksiin. Taustaraprtin nnettmuusanalyyseissä n hyödynnetty myös Liikennevakuutuskeskuksen yhteenvetraprttia liikennennettmuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kulnklareista sekä Liikenneturvan ja Tiehallinnn sekä Tilastkeskuksen tieliikennennettmuuksista tekemiä tilastyhteenvetja. Taustaraprtti n tehty Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnan työjastn hjauksessa. Työjastssa n edustus liikenne- ja viestintäministeriöstä, pliisihallituksesta, ssiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenneturvasta, Liikennevakuutuskeskuksesta, Liikenneviraststa ja Liikenteen turvallisuusviraststa (Trafi). 2 Liikenneturvallisuus sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia 2.1 Liikenneturvallisuuden pikkihallinnllisuus Liikenneturvallisuus kskettaa jkaista tielläliikkujaa, mutta se sisältyy myös kaikkeen liikenteeseen liittyvään timintaan. Julkinen sektri lu mm. lainsäädännöllä, kaavituksella ja maankäytön suunnittelulla, liikenneverkkjen rakentamisella ja kunnssapidlla sekä liikenteen hjauksella ja valvnnalla puitteet turvalliselle liikkumiselle. Yhteiskunta vastaa turvallisen liikennejärjestelmän lisäksi myös terveydenhulln timenpiteistä ihmisten jutuessa liikennennettmuuksien uhreiksi. Yritykset ja alan järjestöt vat suurimmaksi saksi vastuussa elinkeinelämän kuljetusten turvallisuudesta. Liikenneturvallisuustyö n pikkihallinnllista ja kskettaa eri hallinnnalja. Liikenneturvallisuus ja sen edistäminen edellyttävät yhteistyötä. Eri hallinnnalilla n tehty erilaisia hjelmia ja strategiita, jissa n kytkentöjä myös liikenneturvallisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneplitiikan strategisissa linjauksissa turvallisuus n asetettu matkjen ja kuljetusten tärkeimmäksi laatutekijäksi. Ministeriön muissakin liikennepliittisissa linjauksissa, jtka kskevat mm. jukkliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edistämistä sekä esteetöntä liikkumista, vaikutetaan myös liikenteen turvallisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä n valmistunut lppuvudesta 2009 kansallinen älyliikenteen strategia (Kansallinen älyliikenteen strategia. Selvitysmiehen

8 2 ehdtus. Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategiita 5/2009). Strategiaehdtuksessa tdetaan, että 2010-luvulla n mahdllista harjittaa kknaan uudenlaista liikenneplitiikkaa, jlle älyliikenne antaa uusia tehkkaita keinja. Tisena muutsvimana nähdään vuden 2010 alussa tteutunut liikennehallinnn uudistus, jka laajentaa liikennehallinnn perinteisen väylämutkhtaisen näköalan kk liikennejärjestelmään. Liikennepliittista ajattelutapaa tulisikin kehittää väylien ylläpidsta asiakaslähtöiseen liikennejärjestelmän perintiin. Älykäs liikennejärjestelmä aikaansaadaan mnien timijiden ja mnien timenpiteiden tulksena. Se vaatii yhteistyötä niin julkisen kuin yksityisen sektrin kanssa kuin myös eri viranmaisten välillä. Älyliikenteen vudelle 2020 asetetun visin perustavitteena n puhtaampi liikenne, turvallisemmat ajneuvt ja väylät, kuljetusten hyvä ennakinti ja liikkujien hyvä infrminti. Älyliikenne tarkittaa tiet- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemudissa sekä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Älyliikenne auttaa ja hjaa valitsemaan ja ptimimaan liikkumisen kknaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla ja siten parantaa liikennejärjestelmän tuttavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älyliikenne tulee nähdä keskeisenä sana liikenneplitiikkaa ja tietyhteiskuntaplitiikkaa. (Kansallinen älyliikenteen strategia. LVM 5/2009) Älykäs liikennejärjestelmä luetaan saksi arjen tietyhteiskuntaa ja kansalaisten jkapäiväistä elämää. Yhteen timiva liikennejärjestelmä mudstuu älykkään liikenteen verkista ja palveluista, älykkäistä ajneuvista ja liikenteen palveluista hyvin infrmiduista liikkujista. Ajneuvt ja liikkujat tuttavat ajantasaista tieta liikennejärjestelmän tilasta. Niistä saadaan tietphjaa ennusteille liikennejärjestelmän muutksista sekä tietphjaa myös liikenteen perinnille. Ajneuvt viestivät väyläympäristön ja liikenteen tietjärjestelmien kanssa ja jpa keskenään. Liikkujat saavat vaivattmasti ajasta ja paikasta riippumatta tieta lsuhteista. Älykäs liikennejärjestelmä ehdttaa vaihtehtisia reittejä ja kulkutapja ttaen humin liikkujan henkilökhtaiset tarpeet ja mieltymykset sekä eklgisen kestävyyden. (Kansallinen älyliikenteen strategia. LVM 5/2009) Ilmast- ja energiapliittisilla linjauksilla sekä alueidenkäyttöä kskevilla valtakunnallisilla tavitteilla n selkeitä yhtymäkhtia liikenneturvallisuuden parantamiseen. Vunna 2008 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet painttavat erityisesti yhdyskuntarakenteiden eheyttämistä ja liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensvittamista liikennetarpeen vähentämiseksi sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. Tavitteissa edellytetään myös humiimaan liikenneturvallisuus liikennejärjestelmän kehittämisessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n tettava humin maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa siten, että edistetään niiden tteutumista. Kansallisessa ilmast- ja energiastrategiassa (TEM 36/2008) sekä valtineuvstn ilmast- ja energiapliittisessa tulevaisuusselntessa (VN 28/2009) asetetaan tavitteet kasvihunekaasupäästöjen vähentämiselle vusiin 2020 ja 2050 mennessä. Liikenteen salta liikennetarpeen vähentämisellä ja vähäpäästöisten kulkumutjen edistämisellä mm. maankäytön suunnittelun keinin n keskeinen rli yhdessä ajneuv- ja plttaineteknlgian kehittymisen kanssa. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (SM; 16/2008) n määritetty pikkihallinnllisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painpisteitä, tavitteita ja timenpiteitä. Yhdeksi erityistavitteeksi n asetettu kdin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisenä kehittämiskhteena nähdään mm. liikennejärjestelmän turvallisuuden kehittäminen kknaisuutena, jllin maankäy-

9 3 tön ja kaavituksen ratkaisuissa tulisi ttaa nykyistä paremmin humin liikenteen turvallisuustarpeet ja jukkliikenteen edistäminen sekä hulehtia elinikäisestä liikennekasvatuksesta ja jatkuvasta asennemukkauksesta. Sisäisen turvallisuuden hjelman yhtenä kehittämisalueena n kansalaisten turvallisuustietjen ja taitjen edistäminen. Tavitteena n antaa peruspetuksessa kaikille ppilaille samantasinen ja -laajuinen kvalifiitu turvallisuuspetus, jka antaa valmiudet arviida arjen riskejä ja timia nnettmuus ja tapaturmatilanteissa. Valtakunnallinen alkhlihjelma ( ) n ssiaali- ja terveysministeriön jhdlla tteutettava hjelma, jnka tavitteena n krdinida eri timijiden vaikuttavia keinja alkhlihaittjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Liikenneturvallisuuden edistäminen ja alkhlihaittja vähentävä plitiikka liittyvät kiinteästi tisiinsa mnin tavin. Rattijupumusta ja sen aiheuttamia turvallisuusuhkia vidaan ehkäistä yleisen alkhliplitiikan keinin esimerkiksi alkhlin vertusta ja saatavuutta sääntelemällä. Rattijupumuskin vähenee, js alkhlin kknaiskulutus saadaan vähenemään. Liikenneturvallisuusplitiikan ja ssiaali- ja terveysplitiikan läheiset yhteydet näkyvät erityisesti viime vusina tteutetuissa timissa, jissa yhdistetään eri keinja. Ssiaali- ja terveydenhulln palvelujärjestelmässä n kehitetty erilaisia varhaisen puuttumisen menetelmiä, jilla alkhlinkäyttöä vidaan saada hallintaan. Alkhlihjelman yhteydessä n käynnistetty kkeilu, jssa rattijupumuksesta kiinnijääneille tarjtaan mahdllisuus keskustella ssiaalityöntekijän kanssa päihdeasiista välittömästi kiinnijäämisen ja kuulustelun jälkeen. Laajempana tavitteena n kehittää nykyisen päihdehitjärjestelmän timintatapja pliisin ja ssiaalitimen yhteistyössä siten, että uusintarattijupumukset vähenisivät. Terveyden edistämisen plitiikkahjelman tavitteena n väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserjen kaventuminen. Terveyden edistämisen plitiikkahjelma n yksi nykyisen hallituksen klmesta plitiikkahjelmasta. Sillä pyritään varmistamaan, että terveysnäkökhdat tetaan humin kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksentessa, elinkeinelämässä, työpaikilla ja järjestöissä. Ohjelma n pikkihallinnllinen, mikä tarkittaa sitä, että terveyden edellytyksiin vaikutetaan ssiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mnin eri tavin. Kantava ajatus n terveys kaikissa plitiikissa. Terveyden edistämisen plitiikkahjelman liikenneturvallisuuteen liittyviä keskeisiä tavitteita vat iäkkäiden ja nurten liikenneturvallisuuden parantaminen. Kevyt liikenne tukee liikennejärjestelmää ja n terveellinen ja ympäristöystävällinen vaihteht. Kävelyn ja pyöräilyn sekä jukkliikenteen edellytyksiä edistämällä parannetaan myös elinympäristöä. Muita erityisesti lapsiin ja nuriin khdistettuja ja heidän turvallisuuteensa vaikuttavia plitiikka- ja muita kehittämishjelmia vat mm. lasten, nurten ja perheiden hyvinvinnin edistämisen plitiikkahjelma sekä lapsi- ja nurisplitiikan kehittämishjelma. Edellisen hjelman mukaan tehstetaan nnettmuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi kulujen peruspetuksen antamaa turvallisuuspetusta ja turvallisuuden aihekknaisuuksien näkymistä eri ppiaineissa ja kulun timintakulttuurissa. Nurislain mukaisen kehittämishjelman yhtenä tavitteena n liikennennettmuuksien vähentäminen. 2.2 Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Valtineuvst n tteuttanut suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä periaatepäätöksillään j vusina 1993, 1997, 2001 ja Samalla valtineuvst n

10 4 nstanut liikenneturvallisuuden yhdeksi keskeiseksi liikenneplitiikan tavitealueeksi. Vuden 2001 periaatepäätöksessä valtineuvst hyväksyi pitkällä aikavälillä Sumelle liikenneturvallisuusvisin, jnka mukaan tieliikennejärjestelmä n suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kulla eikä lukkaantua vakavasti liikenteessä. (VN:n periaatepäätös 2006) Vuden 2001 periaatepäätöksen phjana lleen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan tavitteena li luda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vunna 2025 liikennekulemien vusittainen määrä lisi enintään 100. Valtineuvst tarkisti vunna 2001 myös aiemmin vunna 1997 asettamaansa tavitetta siten, että vunna 2010 liikennekulemien määrä lisi alle 250. Valtineuvst n viimeisimmässä liikenneturvallisuuden parantamista kskevassa periaatepäätöksessään vunna 2006 vahvistanut edellä mainitut tavitteet. (VN:n periaatepäätös 2006) Valtineuvstn periaatepäätös tukeutuu valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan , jnka tärkeimpinä timina pidetään pääteiden khtaamisnnettmuuksien vähentämistä, jalankulkuja pyöräilynnettmuuksien vähentämistä asutuskeskuksissa, npeuksien hallinnan kehittämistä, päihdennettmuuksien vähentämistä, ammattikuljettajien nnettmuuksien vähentämistä, kuljettajapetuksen ja ajkrttiseuraamusten tehstamista sekä uuden teknlgian tehkasta hyödyntämistä. Vuden 2007 lpulla tehdyn (Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen tteutuminen VTT) valtineuvstn periaatepäätöksen timenpide-esitysten tteutumaselvityksen perusteella tdettiin, että vudelle 2010 asetettua liikenneturvallisuustavitetta ei tultaisi saavuttamaan. Selvityksessä tdettiin, että tavitteesta tultaisiin jäämään jälkeen, kska a) liikenneturvallisuussuunnitelman ei katsttu sisältävän riittävästi tehkkaita timenpiteitä turvallisuustavitteen saavuttamiseksi, b) periaatepäätös ei sisältänyt kaikkia turvallisuussuunnitelman timenpiteitä ja c) timenpiteiden ei katsttu tteutuneen täysimääräisinä tai ei niin tehkkaina, kuin ne periaatepäätöksen perusteella lisivat tteutettavissa. Vunna 2008 liikenneturvallisuuden edistämiseksi mm. tehstettiin viranmaisten yhteistyötä, kartitettiin ikääntymiseen liittyviä liikenneturvallisuusngelmia, tehtiin työkalu kulujen liikennesuunnitelmien laatimiseen ja uusittiin kulukuljetuspas sekä selvitettiin kunnallisen liikennevalvnnan tteuttamismahdllisuuksia. Vunna 2008 saatiin vimaan alklukklaki. Samana vunna valmistui myös selvitys siitä, miten älykkään liikenteen eli liikenteen telematiikan tehkkaalla hyödyntämisellä vidaan merkittävästi lisätä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja hallita häiriötilanteita. Vuden 2008 lpussa suurin sa (62 %) liikenneturvallisuuden periaatepäätöksessä esitetyistä timenpiteistä li j tteutettu ja nin klmannes timenpiteistä li alitettu ja myös niiden tteutuminen näytti tdennäköiseltä vuteen 2010 mennessä. Nin 10 %:a j alitettujen timenpiteiden lpullisesta tteutumisesta näytti vunna 2008 epävarmalta. Kknaan alittamatta n liikennelääketieteellisen petuksen lisäämisen selvittely. Myös seuraavat timenpiteet vat jääneet tteutumatta: tasristeysten pistamista kskevan teemahankkeen tteuttamisen npeuttaminen, valmius ttaa vastaan ecall-viestejä 2008 lppuun mennessä ja pyrkimys vaikuttaa ecall-mahdllisuuteen uusissa autissa 2009 ja raskaalle liikenteelle tarkitettujen levähdyspaikkjen ja valvntapaikkjen määrän lisäys. Jtkut timenpiteet tteutuivat vuden 2008 lppuun mennessä vajaatehisina kuten pakllinen turvavyön muistutin, autkannan uusiutuminen, valvntatleranssin alentaminen (tteutettu myöhemmin) ja keskikaiteiden rakentaminen. Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunta ttesi kesällä 2009, että tehdystä työstä hulimatta turvallisuus ei le khentunut tivtulla tavalla ja esitti timenpiteiden tehstamista. Vunna 2009 tehstustimenpiteitä khdistettiin mm. keskikai-

11 5 teiden rakentamiseen, erilaisiin rattijupumustimenpiteisiin, ajneuvjen uuteen tekniikkaan, npeusvalvnnan tleranssin alentamiseen, npeusrajitushjeisiin ja ajkieltjärjestelmän kehittämiseen. Pliisi alensi ylinpeuden ajamisen puuttumiskynnystä syksyllä Päihtyneenä ajamisen estämiseksi Eduskunnalle annettiin kesäkuussa 2010 hallituksen esitys (HE 74/2010 vp) laeiksi alklukn hyväksymisestä liikenteeseen ja alklukn käytöstä kulu- ja päivähitkuljetuksissa. 2.3 Liikennepliittinen selntek Nykyinen hallitus n vahvistanut periaatepäätöksen timenpideaiheet valtineuvstn eduskunnalle antamassa liikennepliittisessa selntessa keväällä Selntek nstaa liikenneturvallisuuden keskiöön. Selntessa kuitenkin viitataan siihen, ettei liikennekulemien vähentämistavitetta tulla saavuttamaan ilman timenpiteiden tehstamista, tteuttamisen vauhdittamista ja lisätimia. Liikenneturvallisuustyön pikkihallinnllisuus ja nnettmuuksien vähentäminen edellyttävät laajaa, eri rganisaatiiden välistä yhteistyötä, jlla pitää lla selvät tavitteet, timenpidehjelma, jaetut vastuut ja riittävät resurssit. Liikenneturvallisuuden tavitetilaksi vudelle 2020 n asetettu se, että liikennennettmuuksissa kulee vusittain alle 150 ihmistä ja että turvallisuuden pikkihallinnllinen yhteistyö timii hyvin. Selntessa linjataan liikenneturvallisuustyötä mm. seuraavasti: Lisätään panstusta turvallisuustyöhön hallituksen kesällä 2006 tekemässä periaatepäätöksessä asetetun liikennekulemien vähenemistavitteen saavuttamiseksi. Tavitteen mukaan vunna 2010 liikennennettmuuksissa kulee enintään 250 ihmistä ja tämän jälkeen liikenneturvallisuus paranee tasaisesti niin, että vuteen 2025 mennessä päästään alle 100 vutuiseen liikennekulemaan. Jatketaan tehkkaiden timenpiteiden tteuttamista keskeisten turvallisuusngelmien trjumiseksi, kuten rattijupumus, sääntöjen nudattamattmuus, turvalaitteiden käyttämättömyys, ylinpeudet ja sujaamattman liikenteen turvattmuus. Liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään erityishumi ikäihmisten, lasten ja liikuntaesteisten liikkumiseen. Vaalikaudella teemahankerahitusta khdennetaan muun muassa pääteiden turvallisuuden parantamiseen (keskikaidehjelma). Uuden teknlgian tarjamat mahdllisuudet hyödynnetään täysimääräisesti muun muassa lisäämällä liikennevalvntateknlgian käyttöä ja mahdllistamalla kuntien sallistuminen valvntatyöhön sekä edistämällä liikenteen turvallisuusjärjestelmien käyttöönttamista. Tie- ja liikenneympäristöä kskeviin hankkeisiin liitetään kattava turvallisuuden arviinti. Aj-petusta ja ajkrtin surittamista uudistetaan. Ensi vaiheessa vahvistetaan uudet vaatimukset mpn kuljettamiselle.

12 6 Liikenneturvallisuusalan pikkihallinnllista yhteistyötä tiivistetään ja krdinintia parannetaan resurssien käytön tehstamiseksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunta yhtyy selntessa esitettyihin tavitteisiin liikenneturvallisuuden parantamisesta ja pitää selntesta antamassaan mietinnössä (LiVM 9/2008 vp - VNS 3/2008 vp) selnten turvallisuustavitteita perusteltuina. Sen mielestä liikenneturvallisuutta ei le kuitenkaan paintettu selntessa riittävästi. Valikunta pitää liikennetapaturmia merkittävänä kansanterveysngelmana, ja valikunnan mukaan ne edustavat humattavaa saa ehkäistävissä levista kulemantapauksista. Lisäksi valikunta tteaa, että riittävät resurssit tavitteiden tteuttamiseksi n turvattava. Valikunta pitää liikenneympäristön parantamistimista kiireisimpinä vilkkaimpien pääteiden varustamista keskikaiteilla ja hituskaistilla, rakenteellisia liikenteen rauhittamiseen tähtääviä timia taajamissa sekä kevyen liikenteen väylien rakentamista. Valikunta pitää tärkeänä myös muita turvallisuustyön khteita, kuten rattijupumus, ylinpeudet, turvalaitteiden käyttö, sääntöjen nudattaminen ja sujaamattman liikenteen turvallisuus. Valikunta tteaa, että liikennepliittisen selnten liikenneturvallisuutta kskevia timia n viety eteenpäin, mutta kaikkien timien vaikuttavuus ei vielä le kaikilta sin kunnlla nähtävissä. Myöskään kaikkein suurimpiin liikenneturvallisuusngelmiin ei le pystytty vaikuttamaan. Valikunta pitää tärkeänä, että liikennevalvnta n tehkasta ja että rattijupumuksen kiinnijäämisriskiä tulee vida krttaa. Erityisesti nurten kuljettajien rattijupumukseen tulisi vida puuttua heti ensimmäisellä kerralla. Pyrkimyksenä tulee lla alklukn saaminen vakivarusteeksi autihin npealla aikataululla. Valikunta pitää tärkeänä myös liikenteen valvnnan tehstamista autmaattista liikennevalvntaa lisäämällä. Uuden teknlgian tarjamia mahdllisuuksia liikenteen valvnnan tehstamiseksi tulisi selvittää ja kkeilla. Riittävät resurssit myös näkyvään pliisivalvntaan tulee varmistaa. Valikunnan mielestä autn turvalaitteiden käyttöä tulee edistää etenkin taajamissa, autjen takapenkillä ja erityisesti ammattiliikenteen henkilökuljetuksissa. Valikunta kats, että tulisi selvittää timenpiteitä myös mpautjen ja mönkijöiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös kuljettajakulutuksen kehittämiseen lisi valikunnan mielestä kiinnitettävä erityistä humita. Liikenne- ja viestintävalikunta pitää tärkeänä myös lasten liikkumisen ja kulumatkjen turvallisuuden varmistamista ja krstaa, että liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvien päätösten vaikutukset tulee vida arviida erityisesti lasten ja kuluteiden liikenneturvallisuuden kehittymisen kannalta. Myös iäkkäiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään humita ja tudaan esiin sivistysvalikunnan edellyttämä liikennelääketieteen petuksen ja täydennyskulutuksen lisääminen, jtta terveydentilan vaikutukset ajkykyyn sattaisiin arviida terveydenhullssa nykyistä paremmin. Valikunta pitää erittäin tärkeänä elinikäisen ja eri kansalaisryhmät saavuttavan liikennekasvatuksen tteuttamista. Turvallisuusnäkökulma tulee valikunnan mukaan pitää jatkuvasti kampanjilla esillä. Liikenne- ja viestintävalikunta kiinnittää humita myös kevyen liikenteen rliin selntessa ja pitää rlia liian vähäisenä. Valikunnan mielestä selntessa esitetyt timenpiteet ja resurssit kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi vat täysin riittämättömiä. Valikunnan mielestä maankäytöllä ja kaavituksella sekä liikennetarpeiden ennakinnilla vidaan ratkaisevasti parantaa jalankulun ja pyöräilyn lsuhteita.

13 7 Liikennepliittisessa selntessa mm. liikenteen valvnta nähdään tehkkaaksi liikenneturvallisuustyöksi, jta vidaan tehstaa autmaattista liikennevalvntaa lisäämällä ja ttamalla npeusvalvnnan periaatteeksi nllatleranssi. Pliisi n tehstanut syksyllä 2009 liikennevalvntaa ja npeusrajitusten ylityksiin puututaan aiempaa herkemmin. Uuden teknlgian käyttööntta edistetään EU-yhteistyön kautta ja älykkään liikenteen mahdllisuuksia lisätään. Mm. liikenteen turvallisuuden edistämiseksi n valmistunut älykkään liikenteen strategia ja timintahjelma. Aj-petusta ja ajkrtin surittamista uudistetaan parhaillaan. Khtaamisnnettmuuksien vähentämiseksi n tehty keskikaidehjelma, mutta sen tteutusta ei le vielä alitettu. Tasristeysnnettmuuksien vähentämiseksi tasristeyksiä n pistettu resurssien sallimissa rajissa, mikä ei le llut riittävää. Liikennepliittisesta selntesta antamassaan kannantssa eduskunta krstaa liikenneturvallisuustyön tehstamista kknaisvaltaisella turvallisuushjelmalla, jka ulttuu maankäytön ratkaisuista liikennekasvatukseen, ja jlla alennetaan pysyvästi liikenteen nnettmuus- ja kulleisuuslukuja. Eduskunnan mukaan liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät linjaukset ja ratkaisut tulee aina arviida erityisesti liikenneturvallisuuden kehittymisen kannalta. 3 Liikenneturvallisuuden kehittyminen 3.1 Liikenneturvallisuus Eurpassa ja Phjismaissa Useimmissa tellistuneissa länsimaissa liikennennettmuuksien määrä kasvi 1970-luvulle saakka. Tällöin alettiin laatia ja käynnistää turvallisuuden parantamishjelmia, jissa asetettiin määrällisiä ja määräaikaan sidttuja tavitteita ja tettiin käyttöön useita tisiaan täydentäviä keinja. Tieliikennekulemien luvut kääntyivät jyrkkään laskuun niin Sumessa kuin muissakin Phjismaissa. Samanlaista kehitystä n tapahtunut myös jissakin Eurpan maissa, kuten Ranskassa ja Länsi-Saksassa. Merkittävin asia j 1970-luvulta, mikä vaikutti eri maiden turvallisuuden parantumiseen, li npeusrajitusjärjestelmän käyttööntt. EU n asettanut tavitteeksi (EU:n liikenneturvallisuushjelma ) tieliikenteen kulnuhrien määrän pulittamisen vuteen 2010 mennessä. Tavite n kunnianhiminen, sillä se tarkittaa kulnuhrien määrän vähentämistä nin :sta nin :een. Vunna 2008 Eurpan tieliikennennettmuuksissa kuli ihmistä. Vunna 2009 tieliikennekulemia EU:n alueella tapahtui Liikennekulemat vat vähentyneet 36 % vudesta 2001 vuteen 2009 EU27 maissa. Latvia (54 %), Espanja (52 %), Prtugali (50 %) ja Vir (50 %) vat pystyneet alentamaan eniten liikennekulemia EU-maista 2001 ja 2009 välisenä aikana. Myös Ranskassa (48 %) ja Liettuassa (48 %) liikennekulemat vat miltei pulittuneet vudesta 2001 vuteen Rutsin ja Sumen vastaava prsenttiluku n 35. Js liikennekulemia suhteutetaan asukaslukuun, Rutsi, Englanti ja Hllanti vat EU-maista turvallisimpia liikenneturvallisuuden suhteen. Kun EUalueella kuli tieliikenteessä 70 henkilöä miljnaa asukasta khti vunna 2009, EU-alueen turvallisimmissa maissa vastaavat luvut livat kulnuhria miljnaa asukasta khden. Sumi sijittui vunna 2009 EU-maista yhdeksännelle sijalle liikenneturvallisuudessa (asukaslukuun suhteutettuna) kun Sumessa tieliikenteessä kuli 52 henkilöä miljnaa asukasta khden (luku krjattu Tilastkeskuksen 2009 tilastn mukaiseksi). Ylinpeus, rattijupumus ja turvavyön käyttämättömyys vat klme suurinta riskitekijää EU-alueen tieliikenteessä. (Rad

14 8 Safety Target in Sight: Making up fr lst time. 4 th Rad Safety PIN Reprt. ETSC June 2010) Useimmissa Eurpan maissa n liikenneturvallisuussuunnitelma liikennennettmuuksien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Rutsin turvallisuustiminta perustuu vahvasti nllavisin ja eri rganisaatiiden väliseen hyvään yhteistyöhön. Rutsissa nllavisi nähdään suhtautumisena ihmiselämän arvstamiseen ja perusperiaatteena turvallisen liikennejärjestelmän suunnittelulle. Rutsin tielaits n kehittänyt uuden liikenneturvallisuuden timintamallin, jnka mukaan asetettujen tavitteiden saavuttamiseksi timinta edellyttää suunnanmuutsta jatkuvaan tulksellisuuden seurantaan, velvittavista timista spimiseen keskeisten sapulten kesken ja ns. tilatavitteiden käyttöönttn. Rutsissa määrällisten turvallisuustavitteiden lisäksi n tettu käyttöön tilatavitteet (vudeksi 2020) mm. ajnpeuksille, turvalaitteiden käytölle, autjen turvallisuudelle, taajamien ulkpulisille tiesuuksille, taajamateiden turvallisuudelle ja alkhlin vaikutuksen alaisena ajamiselle. Tilatavitteista hyviä esimerkkejä vat mm.seuraavat: 80 % maanteiden liikennesuritteesta nudattaa npeusrajituksia, kuntien hidssa levilla teillä npeusrajituksia nudattaa 86 % kuljettajista, 99,9 % liikennesuritteesta n raitista, 99 % kuljettajista ja matkustajista käyttää turvavyötä, kaikki uudet autt vat EurNCAP:n mukaan turvallisimmassa lukassa, 75 % liikennesuritteesta (npeusrajitus yli 80 km/h) tapahtuu keskikaiteellisilla tiesuuksilla. (Vägverket. System för målstyrning av trafiksäkerhetsarbetet ) Hllanti n yksi EU:n jhtavista maista liikenneturvallisuuden alueella. Hllannissa n jatkuvasti kehitetty turvallisuustiminnan periaatteita ja käytäntöjä. Liikenneplitiikan linjauksissa tavitteena n llut tasittaa eri tielukkien välillä tdetut suuret turvallisuusert. Hllannissa n taviteltu kestävää liikennejärjestelmää, jhn sisältyy 1) tieympäristö, jka n svitettu tienkäyttäjän rajituksiin, 2) ajneuvt, jtka n varustettu ajamista helpttavilla ja muita tienkäyttäjiä erityisesti sujaamattmia liikkujia turvaavalla teknlgialla ja 3) tienkäyttäjät, jtka vat hyvin infrmituja ja riittävästi kulutettuja. Hllannin kestävän turvallisuuden periaatteen tavitteena n llut tehkas nnettmuuksien ennalta ehkäiseminen ja vaikuttaminen kk liikennejärjestelmään. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Ranskan viime vusien liikenneturvallisuustyön tulkset näkyvät hyvinä tulksina nnettmuustilastissa luvun alussa Ranska hyväksyi suunnitelman autmaattisen liikennevalvnnan tteuttamisesta parantamaan npeusrajitusten nudattamista. Samalla uusittiin rangaistusjärjestelmä ja krtettiin npeussakkja. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Mnien Eurpan maiden turvallisuusajattelu lähtee siitä, että liikennejärjestelmää n kknaisuudessaan hyödynnettävä turvallisuustyössä. Tavitteena n turvallinen liikennejärjestelmä, jka mahdllistaa turvalliset matkat liikenteessä. Yleisesti n hyväksytty ajatusmalli, että ihmiset tekevät aina virheitä liikenteessä riippumatta siitä, kuinka hyvin he nudattavat esim. liikennesääntöjä. Olennaista turvallisen järjestelmän lähestymistavassa n se, että timinnan perustana n ihmisen fyysisten vimien sietkyky. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Phjismaita pidetään liikenneturvallisuuden kannalta sekä Eurpan että maailman turvallisimpina maina. Kuitenkin er liikenneturvallisuuden tasssa Phjismaiden ja muiden Eurpan maiden välillä supistuu kk ajan (mitattuna liikennekulemien määrällä). Hyvän liikenneturvallisuuden maavien maiden kuten Phjismaat, jtka vat j hyödyntäneet suurimman san tehkkaista liikenneturvallisuuden keinista, n vaikea ylläpitää samaa vauhtia liikenneturvallisuuden parantamisessa liikennekulemien vähentämiseksi. Kun liikennekulemien määrä

15 9 n vusien aikana pudnnut Phjismaissa 21 %, se n samana aikana pudnnut muissa Eurpan maissa keskimäärin 34 %. (Hw far frm Zer? ETSC 2009) Kuva 1. Muutsprsentti tieliikennekulemissa vusina 1998 ja 2008 Lähde: Hw far frm Zer? Benchmarking f rad safety perfrmance in the Nrdic cuntries. ETSC (Eurpean Transprt Safety Cuncil) Vunna 2007 Phjismaista Islanti (2), Nrja (4), Rutsi (7) ja Sumi (10) sijittuivat kymmenen parhaan (vähiten liikennekulemia asukasmäärään suhteutettuna) Eurpan maan jukkn vertailtaessa liikenteessä kulleiden määrää asukasta khti. Tanska li sijalla 11. Liikennekulemien määrä asukaslukuun suhteutettuna n laskenut vudesta 2007 vuteen 2008 muissa Phjismaissa, mutta Nrjassa liikennekulemien määrä n hieman kasvanut vastaavana aikana. Phjismaisessa vertailussa Tanskassa kulee eniten ihmisiä tieliikenteessä suhteessa asukasmäärään. Sumessa asukasta khti tieliikenteessä kuli vunna ,5 ihmistä kun vastaava suhdeluku n Rutsissa 4,3, Nrjassa 5,4 ja Tanskassa 7,4. (OECD/IRTAD). Jtta Sumi saavuttaisi vudelle 2010 asetetun tavitetasn 250 kullutta, lisi liikennekulemien suhdeluvun ltava nin 4,7 kullutta/ asukasta (Tiehallint, tilastja 3/2009). Liikenneturvallisuustilanne Phjismaissa n parantunut vusien aikana kaikkien maiden salta. Kun Rutsissa kuli tieliikenteessä vusina keskimäärin 569 ihmistä vusittain, kulleita li keskimäärin vusittain 447. Liikennekulemia n pystytty vähentämään Rutsissa vusina keskimäärin reilulla 20 %:lla. Rutsin tieliikenteessä kuli 358 ihmistä vunna 2009, missä n vähennystä lähes 10 % edelliseen vuteen verrattuna. Myös Tanskassa liikennekulemat vat vähentyneet vusina reilulla 20 %:lla. Tanskassa kuli tieliikenteessä vusina keskimäärin 468 ihmistä vusittain, kun vastaava luku vusina li 364. Vunna 2009 Tanskan tieliikenteessä kuli 303 ihmistä, missä n vähennystä 25 % edelliseen vuteen verrattuna. Nrjassa tieliikennekulemat vat vähentyneet vusina hieman alle viidenneksen. Nrjassa tieliikenteessä kuli vusina

16 vusitaslla keskimäärin 302 ihmistä ja vastaava luku vusilta li 242. Nrjan tieliikennekulemien määrä vunna 2009 li 212, mikä n 17 % edellisvutta vähemmän. Sumessa tieliikennekulemia n saatu vähennettyä vusina keskimäärin hieman alle 12 %. Sumessa tieliikenteessä kuli vusina keskimäärin 411 ihmistä vusittain ja keskimäärin 362 ihmistä vusittain. Vunna 2009 tieliikennekulemien määrä Sumessa li 279, missä n vähennystä edellisvuteen verrattuna lähes 19 %. Islannissa tieliikennekulemat vat vähentyneet vusina keskimäärin reilu 22 %. Islannissa kuli tieliikenteessä keskimäärin 26 ihmistä vusittain, kun vastaava luku li 20. Phjismaista Rutsi n kyennyt keskimäärin parhaiten vähentämään liikennekulemien määrää vusien aikana. Rutsi n pystynyt alentamaan liikennekulemia keskimäärin vusittain k. aikana nin 4,0 %. Sumen vastaava keskimääräinen vusittainen % -muuts n -3,5, Tanskan -2,8 ja Nrjan -2,1 (Islannin luku puuttuu; ETSC:n tilast). Rutsin saavutukset liikenneturvallisuuden parantamisessa vat jhtuneet mm. kunnallisesta liikenneturvallisuustyöstä, kuten kävely- ja pyöräteiden sekä kiertliittymien lisääntyvästä rakentamisesta ja 30 km/h npeusrajitusten käytöstä, sekä ajneuvjen törmäysturvallisuuden parantamisesta ja vastakkaisten ajsuuntien erttamisesta khtaamisnnettmuuksien minimimiseksi. Npeusrajitusjärjestelmän suurremntti taajamaliikenteen ulkpulisella tieverklla vusina ttaa liikenneturvallisuustilanteen lisäksi humin ympäristöseikat, tiestandardin ja ajneuvteknisen kehityksen. 3.2 Liikenneturvallisuus Sumessa Liikenneturvallisuustilanne Sumen tieliikenteessä n pitkällä aikavälillä parantunut. Vakavien liikennennettmuuksien ja erityisesti liikennekulemien kehitystrendi n llut hitaasti laskeva. Sumessa perustettiin parlamentaarinen liikennekmitea 1972, jka asetti tavitteeksi henkilövahinkjen alentamisen puleen lähtötasstaan 1970-luvun aikana. Tullin alitettiin npeusrajitusjärjestelmän määrätietinen kehittäminen. Npeusrajitusjärjestelmä vakiinnutettiin 1970-luvun lppupulella. Kevyttä liikennettä eriytettiin mille väylilleen ja tieverkka kehitettiin mm. ttamalla käyttöön uusia liikennetekniikan apuvälineitä liikenteen hjaukseen. Turvavyön käyttöpakk tuli vimaan henkilöautilijille ja mttripyöräilijöille kypäräpakk. Myös talvirenkaiden käyttö määrättiin paklliseksi sekä ajvaljen jatkuva käyttö taajamien ulkpulella. Prmillesäännökset tettiin käyttöön 1970-luvun lppupulisklla ja rattijupumuksesta tuli vähitellen ssiaalisesti paheksuttavaa luvulla liikenneturvallisuus li laajan julkisen keskustelun aiheena ja sen kautta muvautui uusi näkemys liikennevahingista mittavana kansanterveysngelmana. Timenpiteiden vaikutuksia edisti käännekhtaan sunut plttaineen hinnan npea khaminen sekä ajneuvkannan parantuminen ajminaisuuksiltaan ja törmäyskestävyydeltään. Henkilövahinkjen määrä pulittui 1970-luvulla. Vaikka liikenne kasvi 40 prsenttia, liikennekulemat vähenivät 50 % luvulla liikenneturvallisuutta ei juurikaan pystytty parantamaan. Onnettmuuksien npea lisääntyminen 1980-luvun lppupulella jhti lumaan uutta turvallisuushjelmaa, jssa määriteltiin tiukka tavite liikennekulemien pulittamisesta ja nnettmuuksien ja lukkaantumisten vähentämisestä. Liikenneturvallisuustyötä ei vitu enää käsitellä erillisten keinjen jukkna, vaan järjestelmänä,

17 11 jssa sat vaikuttavat kknaisuuden kautta. Se merkitsi valtakunnan taslla uuden erillisistä timenpiteistä kstuvan turvallisuushjelman lumista sekä aluetaslla paikallisen liikenneturvallisuustyön ja sen menetelmien kehittämistä luvulla liikennekulemien määrä nnistuttiin tistamiseen lähes pulittamaan luvun myönteinen kehitys ajittui jaksn alkupulelle. Hyvää turvallisuuskehitystä vauhdittivat lamavudet, mutta kun lama väistyi, pysähtyi myös hyvä turvallisuuskehitys luvulla jalankulkijiden ja pyöräilijöiden kulemat vähenivät vimakkaasti kun taas autliikenteen turvallisuus ei juurikaan parantunut. Kevyen liikenteen turvallisuuskehitykseen vaikutti erityisesti prrastetut, tutkimuksen phjalta käyttöön tetut taajamanpeudet. Myös talvinpeusrajitusten käyttööntt vähensi 1990-luvulla henkilövahink-nnettmuuksia luvun liikenneturvallisuustyötä hjaa edelleen integritu hjelma. Ohjelman lähtökhtana n tunnistettu, etteivät liikennekulemat vähene niin kauan kuin ihmistä pyritään svittamaan liikenteen vaatimusten mukaiseksi, sillä ihmisen perusteellinen muuttaminen virheettömäksi liikenteessä selviytyjäksi ei le mahdllista. Päinvastin liikenne n speutettava ihmisen edellytysten mukaiseksi. Liikenneturvallisuustyölle n lutu visi, jnka mukaan kenenkään ei tarvitse kulla eikä lukkaantua liikenteessä. Turvallisuuden parantaminen ei le llut tasaista eikä turvallisuustilanteen muutksissa vida aina sittaa tiukkaa ajallista kytkentää tteutettuihin turvallisuustimiin. Yhtenä merkittävänä kehityksen selittäjänä n nähty taludellisten suhdanteiden vaihtelu. Viimeisen 20 vuden ( ) aikana Sumen tieliikenteessä kulleiden määrä n laskenut keskimäärin 25 %. Vusina Sumessa kuli tieliikenteessä keskimäärin 496 ihmistä vusittain, kun seuraavalla kymmenvutisjakslla ( ) tieliikenteessä kuli keskimäärin vusittain 372 ihmistä. Tieliikenteessä lukkaantuneiden määrä n laskenut viimeisen 20 vuden aikana keskimäärin nin 12 %. Kymmenvutiskaudella tieliikenteessä lukkaantui keskimäärin vudessa ihmistä ja vusina keskimäärin ihmistä vusittain. Liikennekulemilla mitattu myönteinen turvallisuuskehitys jhtuu valtasaltaan ns. sujattman liikenteen, jalankulkijiden ja pyöräilijöiden vähenevistä kulnuhreista. Autssa kulleiden määrä n sen sijaan pysynyt lähes samana viimeisen viidentista vuden ajan viimeisimpiä vusia lukuun ttamatta. Viimeisen klmen vuden aikana myös henkilöautliikenteen turvallisuuskehitys n edistynyt. Viimeisen kymmenen vuden aikana vudesta 2000 vuteen 2009 liikennekulemien määrä n laskenut 396 kulleesta 279 kulleeseen ja lukkaantuneiden määrä reilusta lukkaantuneesta nin lukkaantuneeseen. Vusi 2009 li erittäin psitiivinen tieliikennekulemien salta; tieliikenteessä kuli 279 ihmistä, jista 74 % maanteillä. Tieliikennekulemien määrä laski 19 % edellisestä vudesta. Kuvassa 2 n esitetty tienkäyttäjäryhmittäistä tieliikenteessä kulleiden määrien kehitystä vudesta 1990 vuden 2010 heinäkuun lpun tilanteeseen ja verrattu kehitystä tieliikenneturvallisuudelle asetettuun tavitteeseen, jnka mukaan vunna 2010 liikennennettmuuksissa saisi kulla enintään 250 ihmistä. Jalankulku- ja plkupyöräkulemien määrä n laskenut henkilöautssa tapahtuneita kulemia ripeämmin. Muiden tienkäyttäjien kuten raskaan liikenteen tieliikennekulemat vat vähentyneet vain vähän 2000-luvulla kun taas mttripyöräkulemat vat lisääntyneet vastaavana aikana yli pulella.

18 12 Kulleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavite 12 edellisen kk:n aikana kulleet Tavite: alle 250 tieliikennekulemaa vunna 2010 Yhteensä Henkilöautssa Jalankulkijat ja plkupyöräilijät Muut Kuva 2. Kulleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavite. Lähde: Tilastkeskus ja Liikenneturva, 2010 ennakktietja tilanne Tieliikenteen turvallisuuskehitys näyttää kknaisuudessaan laskevaa trendiä. Vudelle 2010 asetetusta liikenneturvallisuustavitteesta llaan tällä hetkellä jäljessä 26 liikennekulemalla (heinäkuun 2010 tilanne). Vaikka liikennekulemien määrä n pulittunut 1990-luvun taitteesta, liikenneturvallisuuskehitys luvulla n llut hitaampaa kuin edellisellä kymmenvutisjakslla Eri ikäryhmät Tässä luvussa käytetty ikäryhmälukittelu myötäilee Tilastkeskuksen tieliikennennettmuustilastinnissa käyttämää ikälukittelua. Onnettmuustilastinnissa svelletut eri ikäryhmät n ryhmitelty lapsiin, nuriin, työikäiseen väestöön ja iäkkäisiin yleisesti käytetyn jattelun mukaisesti. Esimerkiksi iäkkäiden ryhmään luetaan eläkeiän saavuttaneet yli 65-vutiaat ja työikäisiin yli 25-vutiaat, jllin vutiaat luetaan pääasiassa nuriin kululaisiin ja piskelijihin. Lapset (ikäryhmä 0 14-vutiaat) Turvallisuuskehitys; vusi vutiaat (ka/v) (ka/v) (ka/v) Kulleet Lukkaantuneet Tieliikenteessä kulleiden lasten määrä n laskenut viidessaan 1990-luvun alusta. Lasten kulemanriski tieliikenteessä n laskenut klmassaan 1 5-vutiailla ja kuudessaan 6 14-vutiailla 1990-luvun alusta. Autssa kulleiden lasten määrä n laskenut viidennekseen 1990-luvun alun tassta, mikä jhtuu suurimmaksi saksi lasten turvalaitteiden lisääntyneestä käytöstä. Lasten ikäryhmässä tieliikenteessä kulee enemmän pikia kuin tyttöjä.

19 luvun viitenä ensimmäisenä vutena lapsia kuli tieliikennennettmuuksissa keskimäärin 18 lasta vusittain lapsia n kullut tieliikenteessä keskimäärin 11 vusittain luvulla lasten kulleisuus tieliikenteessä n vähentynyt reilulla 40 %:lla. Lasten tieliikennekulemat vat pulittuneet vunna 2009 edeltävään nelivutiskauteen verrattuna. Lasten suus kaikista tieliikenteessä kulleista vunna 2009 li 2,1 %. Myös tieliikenteessä lukkaantuneiden lasten määrä n pulittunut 1990-luvun alusta luvulla lasten lukkaantumiset tieliikenteessä vat vähentyneet yli 15 % luvun alusta vuteen 2005 tieliikenteessä lukkaantui keskimäärin 701 lasta vusittain ja keskimäärin 593 lasta vusittain. Nin 7 % kaikista vunna 2009 tieliikenteessä lukkaantuneista li lapsia. Suurin lukkaantumisriski lasten ikäryhmässä n vutiailla. Tässä ikäryhmässä riskiä nstaa pyöräilijöiden lukkaantumisriski, jka n kaksinkertainen kaikkiin pyöräilijöihin verrattuna (Tilastkeskus ja Liikenneturva/Väestöön suhteutettu lukkaantumisriski eri-ikäisillä tienkäyttäjillä). Lasten ikäryhmässä pjilla n tieliikennennettmuuksissa myös lukkaantumisriski suurempi kuin tytöillä. Tässä ikäryhmässä tieliikenteessä lukkaantuneista n pikia nin 56 %. Yleensä vanhempien te lasten liikenneturvallisuuteen heikkenee lasten 15 ikävuden jälkeen. Viimeisen kymmenen vuden aikana lasten tieliikennekulemat vat vähentyneet yli 40 % ja lukkaantumiset vain 15 %. Suurin lukkaantumisriski lasten ikäryhmässä n vutiailla. Nuret (ikäryhmä vutiaat) Turvallisuuskehitys; vusi vutiaat (ka/v) (ka/v) (ka/v) Kulleet Lukkaantuneet Tieliikenteessä kuli 1990-luvulla keskimäärin 106 nurta ihmistä vusittain, kun vastaava luku 2000-luvulla li 83. Vusina tieliikenteessä kuli keskimäärin 80 nurta vusittain, mikä sittaa edelleen väheneviä kk ikäryhmän kulleisuuslukuja tieliikenteessä. Nurten tieliikennekulemien määrä n vähentynyt nin 10 % vunna 2009 edeltävästä nelivutiskaudesta. Vunna 2009 tieliikenteessä kuli 74 nurta eli lähes 27 % kaikista tieliikenteessä kulleista. Tieliikenteessä menehtyneistä nurista 74 % sai surmansa henkilöautssa, missä n lisäystä edellisvuteen klme prsenttiyksikköä. Vuden 2009 tilastjen mukaan vutiaista nurista tieliikenteessä kulleista 51 % li henkilöautn kuljettajia. Myös henkilöautn matkustajina kulee paljn nuria: nurten ikäryhmässä (15 24-vutiaat) tieliikenteessä kulleista 39 % ja 10 % kaikista tieliikenteessä kulleista. Kulemaan jhtaneissa nnettmuuksissa sallisista rattijupista 32 % li vunna 2009 alle 25- vutiaita.

20 14 Tieliikenteessä kulleet nuret (keskimäärin 82 kullutta vudessa, mikä n 23 % tieliikenteessä kulleista vusina ) Kuva 3. Tieliikenteessä kulleet nuret. Lähde: Tilastkeskus ja Liikenneturva. Jka neljäs tieliikenteessä menehtynyt n nuri. Vuden 2009 tilastjen mukaan vutiaiden ikäryhmässä kuli klme nurta edellisvutta vähemmän vutiaita nuria kuli tieliikenteessä vunna 2009 yhtä paljn kuin vunna vutiaiden ikäryhmässä kuli vunna 2009 yksi nuri edellisvutta enemmän. Vunna 2009 tieliikennennettmuuksissa kuli nuria miehiä (18 24) yli seitsemän kertaa enemmän kuin saman ikäisiä nuria naisia. Nurten miesten ( vutiaat) suus kaikista tieliikenteessä kulleista li vunna % ja nurten naisten suus 2 % vutiaiden ikäryhmästä nuria kuli vunna 2009 eniten henkilöautn matkustajina (48 %) vutiaita kuli mpn kuljettajina vunna 2009 nin 30 % kaikista k. ikäryhmän tieliikenteessä kulleista vutiaisiin khdistuneet tieliikennekulemat vat vähentyneet klmella edellisestä vudesta vunna Nurten (15 24) tieliikenteessä lukkaantumiset vähenivät 1990-luvulla lähes 12 % luvun alkupulella nuria lukkaantui tieliikenteessä keskimäärin Vusina nuria lukkaantui tieliikenteessä keskimäärin vudessa luvulla nurten lukkaantumiset tieliikenteessä vat lisääntyneet nin 13 %. Vunna 2009 nurten tieliikenteessä lukkaantumiset vat edelleen lisääntyneet. Nurten suus kaikista tieliikenteessä lukkaantuneista li vunna 2009 lähes 38 %. Nurten vutiaiden väestöön suhteutettu lukkaantumisriski n selvästi kk väestöä krkeampi. Erityisesti vutiaiden väestöön suhteutettu lukkaantumisriski n kasvanut vimakkaasti viime vusina, mikä jhtuu suurimmaksi saksi mp-nnettmuuksista. Tieliikenteessä lukkaantuneiden vutiaiden määrä n lisääntynyt lähes 17 % vunna 2009 verrattuna vusiin